Saqqummersitat 18: Qisuariaaseq sakkortoq — 2018-2030
„Taanna kukkuvoq, kukkuvoq, Babyloni Annertooq !” »
„Taanna anigit, inuiaqatigiit...”
Samuel saqqummiussivoq
Daniel aamma Saqqummersitat uannut nassuiaruk
Guutip pinngorsimaneranut siulittuutitut uppernarsaatit
Toqqakkani pillugit kingullermik saqqummiussinermini
Suliassami tassani: Projektini - Eqqartuussinera
Version: 23 -09 -202 3 (7. - 7. -5994 )
 
“ Ulaip qeqqani inuup oqaasii tusaakka ;
taanna qisuariarpoq oqarlunilu: Gabrieli, takussutissiaq nassuiarlugu " Danieli 8:16.
 
 
Quppernermi nassuiaat
Qulaaniit ataanut : Saqqummersitat 14-imi inngilinit pingasunit nalunaarutit. 
Tamakku tassaapput Danielip atuakkiaani piviusut pingasut 1843-mi aasaanerani misigissutsikkut aamma 1844-mi oktobarip 22-ani misigissutsikkut kingorna illernartunut saqqummiunneqartut . Sabbatip qanoq inissisimanera ilisimatinnagu adventistit siulliit paasissutissat taakku ilumut isumaat paasiniarsinnaasimanngilaat. Adventistit Kristusip uteqqinnissaanik utaqqisut misigisimasatik " unnuap qeqqanut qisuariaateqarnermut " imaluunniit " unnuap qeqqanut qisuariaateqarnermut " Matthæusimi 25:1-imiit 13-imut " jomfruit qulit " pillugit assersuummi eqqaaneqartumi ataqatigiissippaat, tassani " Nuliaasup uteqqinnissaanik nalunaaruteqarneq " eqqaaneqarpoq.         
1- Eqqartuussineq pillugu qulequtaq Dan.8:13-14-imi ineriartortinneqarpoq aammalu inngilip siulliup oqaluussissutaani Saqq.14:7- imi sammineqarpoq : “ Guuti ersigiuk taannalu naalannarsiuk, eqqartuussinermini nalunaaqutaq tikippoq , pallorfigiuk taanna nunamik, qilammik imeq ! » : sapaatip-akunneranut uteqqinneq , ulloq ataaseq ilumoortoq arfineq-marluk, juutit sabbaat aamma sapaatip akunnerani ulloq eqqissiviilliorfiusoq , Guutimit piumasaqaataavoq inatsisini qulit aappaanni .          
2- Paavip Romap , “ nassup mikisup ” aamma “ kunngip assigiinngitsup ” Danielip 7:8-24-mi aamma 8:10-23-miit 25-ip tungaanut , isornartorsiuinera, taanna “ Babylon annertooq ” -mik taaguuteqarpoq Saqqummersitat 14:8-mi inngilip aappaata oqaluussissutaani : “ Taanna kukkuvoq, taanna kukkuvoq Balonimik Annertuumik , ! » : pingaartumik sapaat pissutigalugu , siornatigut “ ulloq seqineq ”, arfanniarneqartoq keiserimit Konstantin I-mit pilersippaa ulloq 7. marts 321. Kisianni oqaaseq taanna “ kukkusimavoq ” Guutimit perloqqusaasumik pinngortitaanik saqqummiussineratigut pissutissaqartinneqarpoq soorlu taanna adventistinut kiffartortunut ilisimatitsissutigisimagaa kingorna resto by4d th. " She fall " isumaqarpoq : " taanna tiguneqarpoq ajugaaffigineqarlunilu ." Taamaalilluni sallusuissutip Guutiata upperisarsiornikkut sallusuissummik lejr-imut ajugaanissani nalunaarutigaa.                         
3- Eqqartuussinermi kingullermi qulequtaq tassani “ toqup aappaata ikuallannera ” kristumiut upperinnittunik eqqugaapput. Tassaavoq assi Dan.7:9-10 -mi saqqummiunneqartoq , qulequtaq Saqq . 20:10-15, tamannalu tassaavoq inngilip pingajuat Saqqummersitat 14: 9-10 -mi oqaluussissutigisaa : " Inngilillu alla, inngilip aappaata, malinnaavigaa, nipimik sakkortuumik oqarluni : Kinaluunniit uumasoq assilisassiaalu pallorfigippagu, Guutillu assilisaanik nalunaaqutsiisoqarpat out mixture into the cup of his indignation; taannalu inngilit illernartunik, aammalu Savap siornatigut, ikuallannermik sulfidimillu naalliutsinneqassaaq " : Tassani sapaatip akunnera " uumasup ilisarnaataanik " ilisarnaatigineqarpoq .              
Danielimi 7: 9-10- mi aamma Saqqummersitat 14: 9-10 -mi versit siunertarineqartut amerlassusaasa assigiinngissutaat maluginiaruk .
 
Inngilip aappaat : taanna aatsaat Saqqummersitat 18-imi takussaavoq tassanilu adventistit oqaasii pingasut siuliiniittut kingullermik nalunaarutigineqarnerat iluaqutigisarpaat, taakku 1994-imiit aamma nunarsuup naanerata tungaanut, tassa 2030-mi upernaakkut, suliassaq taanna rolle-mik suliaqartariaqarpoq. Qinngorneq taanna ilusilersorniarlugu tikissimasoq ersersitsivoq malitseqartitsineq : katuullit upperisaat, 538-imiit ; protestantimik upperisamik, 1843-miit ; aammalu pisortatigoortumik adventistit institutioniat, 1994-imiilli.. Anersaakkut kukkunerit taakku tamarmik pissutaasimapput , piffissaminni : Guutip Anersaata Illernartup Jiisusi Kristusimi siunnersuutigisaata qinngornerata itigartinneqarnera. " Piffissami kingullermi " Dan 11:40-mi eqqaaneqartumi, Ilagiit Katuullit perloqqussumminni ataatsimoortippaat upperisaqarfiit tamarmik, kristumiulluunniit, kiffartornerminnik oqartussaassuseqarnerminnillu tunniussisut ; tamanna " økumenisk " -imik taaneqartartumik ataatsimooqatigiinnerup ataani , taanna protestantismep kingorna pisortatigoortumik adventismeq 1995-imi ilannguppoq.          
 
 
2 Korinthimiut 4: 3-4
“ ... Iivangkiiliutta toqqorsimappagu, taava taanna ajunaartussanut toqqorsimavoq ; upperisaqanngitsunut, silarsuup matuma guutiata eqqarsaatitik qinngasaarisimavai, taamaalilluni Kristusip naalaneranik iivangkiiliumik qaamasumik, taanna Guutip assilisassiaa, taakkununnga qinngortinneqanngilaq . »  
" Aamma oqaaseq siulittuutitut suli paasineqanngippat, taamaallaat annaaneqartariaqartunut taamatut inissisimassaaq " .  
Aamma , saqqummiussinerit allakkiami matumani saqqummiunneqartut naatsumik oqaatigalugu ilisimavat , “ illernartuuneq pissutissaqartinniarlugu ”, .   
 1843-mi aasaaneraniit pinngortitsisup inatsisiliortuplu Guutip Daniel 8:14-imi allassimasumik peqqussutaatigut pilersinneqartoq, taassuma ” Iivangkiiliu naassaanngitsoq ” naapertorlugu .   
 nunarsuarmi tamarmi, angutit arnallu tamarmik , .
 Guutimit anersaaq pissarsiariniarlugu   tamakkiisumik immersornikkut Jiisusi Kristusip aqqani kuutsinneqartariaqarpoq ,
 
sapaatip-akunnera , ulloq arfineq -marluk sapaatip-akunnerani eqqissiviilliorfiusoq , Guutimit 1 Mosesi 2 -mi illernartinneqartoq , aammalu peqqussutini qulingiluat 2 Mosesi 20 -mi allassimasut akornanni 4- at malunnartinneqartariaqarpoq ; tamanna, anersaaq illersorniarlugu , .  
 
Biibilimi Illernartumi , 1 Mosesi 1:29- mi aamma 3 Mosesi 11 -mi , ( timit illernartuunera) ileqqorissaarnermut inatsisit guutimit tunngasut ataqqisariaqarput .
 
aamma “ siulittuutitut oqaasia qinngasaarisinnaanngilaa , ” taamaalilluni “ Guutip Anersaanik qamitsisoqanngilaq ” (1 Thes.5 :20) .            
 
Kinaluunniit piumasaqaatit taakku naammassinngippagit Guutimit pineqaatissinneqarpoq ’ toqu aappaat ’ Saqqummersitat 20 -mi allassimasoq .                           
Samueli
 
 
  NASSARSIARSIORNEQ – UANGA DANIEL APOKALYPSE -LU
Sammisat sammineqartut qupperneqarnerat
Immikkoortoq siulleq : Piareersarnermi allaaserisat 
Software atorneqartumi quppernerit normuinik automatiskimik ujarlerneq atortarpaa
Qupperneq værdipapir
07 Saqqummiussineq
1 2 Guuti pinngortitaalu
13  Piviusoq Biibilimi tunngavigineqartoq
1 6 Pingaarnertut oqaaseq : 7. marts 321, ulloq ajortuliorfiusoq perloqqusaasoq
26 Guutip nalunaajaataa nunarsuarmi tunniunneqartoq
2 8 Oqaaseqaateqarit : Martyrinngorneq pineqaatissiisarnermik ataqatigiissanngilat.
29 Mosesi: Siulittuutitut pingaaruteqartoq
30 Upperneq aamma upperinninnginneq
33 Piffissaq eqqortoq atorlugu nerisassat
37 Upperneq ilumoortoq pillugu oqaluttuaq saqqummersinneqartoq
39 Danielip atuakkiaanut piareersarnermi allaaserisat
4 1  Tamakku tamarmik Danielimi aallartipput – DANIELIP ATUAKKIA
42 Danieli 1 - Danielip Babylonimut tikinnera
45 Danieli 2 - Kunngip Nebukadnezarip takussutissiaa
56 Daniel 3 - Inngiaqatit pingasut oqimaassutsimik
62 Daniel 4 - Kunngi kanngusuuteqartinneqartoq aammalu allanngortinneqartoq
69 Danieli 5 - Kunngip Belshazzarip eqqartuussutaa
74 Daniel 6 - Daniel Løve-p illuatungaani
79 Daniel 7 - Uumasut sisamat aamma paavip nassua mikisoq
90 Daniel 8 - Paavip kinaassusia uppernarsarneqarpoq – Dan.8:14-imi Guutip peqqussutaa.
103 Danieli 9 - Jiisusi Kristusip nunarsuarmi kiffartornerata piffissaata nalunaarutigineqarnera.
1 21 Danieli 10 - Ajornartorsiut annertooq pillugu nalunaarut - Ajornartorsiut pillugu takorluukkat
127 Daniel 11 - Syriami sorsuutit arfineq-marluk.
146 Daniel 12 - Adventistit nunarsuaq tamakkerlugu misissuinerat Ilusilersorneqarsimasoq aamma ulloqartinneqartoq.
155 Siulittuutitut ilisarnaatinik ilinniartitsineq
158 Adventismeq
163 Siullermik Apokalipsi pillugu qiviarneq
167 Siulittuutimi Romami ilisarnaatit
173 Sabbatimi qinngorneq
176 Guutip peqqussutaa Danieli 8:14 -imi allassimasoq
1 79 Apokalypsimut piareersarneq
1 83 Apokalipsi pillugu oqaaseq
1 8 8 Immikkoortoq aappaat : Apokalipsimik sukumiisumik misissuineq  
188  Saqqummersitat 1 : Prolog-Kristusip uteqqinnera-Adventistit qulequtaat
199  Saqqummersitat 2 : Kristusip Ataatsimeersuarnera aallaqqaammut 1843-p tungaanut
199 Piffissaq : Efesosi -​  piffissaq : Smyrna -  3. piffissaq : Pergamus -​
piffissaq : Thyatira​
21 6 Saqqummersitat 3 : Kristusip ataatsimeersuarnera 1843-miit - Apustilit kristumiut upperisaat iluarsineqarpoq                 
21 6 ukioq : Sardes -​   ukioq : Filadelfia -​
223 Adventismep qanoq atugaqarnera Ellen G. Whitep siullerpaamik takussutissiaani ersersinneqarpoq
2 25 piffissaq : Laodikea​
22 9 Saqqummersitat 4 : Qilammi eqqartuussineq
232 Oqaaseqaateqarit : GUUTIMI INATSISAT siulittuutigineqarput
23 9 Saqqummersitat 5 : Inuup Ernera
244 Saqqummersitat 6 : Atortut, guutimit pineqaatissiissutit aamma kristumiut nalaanni piffissani takussutissat - Siullermik 6-inik nalunaaqutsiussat
251 Saqqummersitat 7 : Ullut arfineq-marluk adventismeq ” Guutip nalunaaqutaani ” : sapaatip-akunneranik aamma isertortumik ” arfineq-marlunnik nalunaaqutsiinermik ” nalunaaqutsiisoqarpoq .      
25 9 Saqqummersitat 8 : “ Trompetit ” siulliit sisamat .   
26 8 Saqqummersitat 9 : ” Trompetit ” 5-it 6-illu .   
26 8 ” trompete ” 5-issaa .  
27 6 ” trompete ” 6-issaa .  
28 6 Saqqummersitat 10 : „ Atuakkiaq ammasoq ” .   
2 91 Saqqummersitat siulliup naanerani
Aappaat : sammisat ineriartortinneqartut
292 Saqqummersitat 11 : Paavip naalakkersuinera - Naalagaaffimmi ateisme - 7. " Trompete " .   
305 Saqqummersitat 12 : Pilersaarut qitiusoq annertooq 
313 Saqqummersitat 13 : Kristumiut upperisaanni qatanngutit eqqunngitsut
322 Saqqummersitat 14 : Ullut arfineq-marluk adventismip piffissaa
3 3 3 Saqqummersitat 15 : Misilitsinnerup naanera
33 6 Saqqummersitat 16 : Guutip kamannerata kingulliit arfineq-marluk
34 5 Saqqummersitat 17 : Prostituereqartoq maskeqarlunilu kinaassusersiorneqarpoq
35 6 Saqqummersitat 18 : Prostituereqartoq pineqaatissinneqarnermini pissarsivoq
3 6 8 Saqqummersitat 19 : Jiisusi Kristusip H Harmagedonimi sorsunnera
37 5 Saqqummersitat 20 : Ukiut tusindit arfineq-marluk aamma eqqartuussineq kingulleq
3 8 1 Saqqummersitat 21 : Jerusalemi nutaaq nersorneqartoq ilisarnaatigineqarpoq
39 2 Saqqummersitat 22 : Ulloq naassaanngitsoq
40 5 Allakkat toqutsisarput kisianni Anersaaq inuunermik tunniussisarpoq
40 8 Jiisusi Kristusip nunarsuarmi piffissaa
4 10 Illernartuuneq illernartuunerlu
42 4 Mosesimi immikkoortitsinerit – 1 Mosesi 1-imiit 22-mut – 1.1.
52 5 Abrahamimut neriorsuutit eqquutsinneqarnerat : 1 Mosesi 23-miit ... 
52 8 Eksodi aamma Mosesi upperisalik – Biibilimiit tamakkiisumik – Toqqakkat kingulliit nalunaaqutaat – Ullut arfineq-marluk adventisme : Immikkoortitsineq, aqqit, oqaluttuassartaq – Guutip eqqartuussineri pingaarnerpaat – Guutimik A-miit Z-mut – Biibilimi allaaserisat allanngortinneqarnerat – Anersaaq piviusoq iluarsaattarpaa. 
5 4 7 Kingullermik tunniussineq
5 4 8 Kingullermik sianerneq     
 
 
 
Maluginiaruk: allamiut oqaasiinut nutserineq automatiskimik nutserinermut software atorlugu suliarineqartarmat, atuakkiortup franskisut allakkiat kisimik akisussaaffigai, tassa allakkiat aallaqqaasiutaanni oqaatsit.

Daniel aamma Saqqummersitat uannut nassuiaruk
Takutitsineq
Uanga nunami tassani pissanganartorsiorfiusumi inunngorpunga najugaqarlungalu , tassami Guutip illoqarfiit pingaarnersaat assersuutigalugu Saqqummersitat 11 :8-mi ” Sodoma Egyptenilu ”-mik taasarpaa . Inuiaqatigiinni assilisassiaa , republikanske , envied , nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiippassuarnit malinnaavigineqarsimavoq , siammarterneqarsimallunilu atuutsinneqarsimalluni ; Nuna taanna tassaavoq Frankrigi, nuna monarkimik aamma revolutionimik naalakkersuisuusoq , misileraasoq pingasut Republikkit publican- imik naalakkersuinermik Guutimit pineqaatissinneqarsimasut . Tulluusimaarutigalugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit tabelini nalunaaruteqartarlunilu takutitsisarluni, inuit pisussaaffiinik tabelini pinngortitsisup Guutip nammineq " peqqussutit qulit " atorlugit allanneqarsimasut akerlerilluinnarlugit. Aallaqqaammut siullermillu kunnginngornerminiit akeqqaminik, romamiut katuullit upperisaannik, illersuiniarluni aallartippoq, ilinniartitsissutaanilu Guutip " iluartoq "-mik taasartagaanik " ajortumik " taasarneq aamma " iluartumik " taasartagaa " ajortumik " taasarnera unitsinneqarsimanngilaq . Ingerlatiinnarlugu ajornakusoortumik kukkusimanera, Revolution-iata ateismemik atuilernissaanut aqqutissiuussivoq. Taamaalilluni pinngortitami, saviminiliorfiusumi, Frankrigip Guutimik tamanut pisinnaasumik, autentisk jernpottimik, standoff-imik ingerlatsisimavoq ; kingunerisassaq siumut isiginiarneqarsinnaasimavoq siulittuutigineqarsimallunilu ; taanna ilisimassavaa " Sodoma " qanoq atugaqarnersoq , taanna siornatigut ajortuliorsimasoq . Nunarsuup oqaluttuarisaanerata ukiuni kingullerni 1.700-ni imaluunniit taamani ajortumik sunniuteqarneratigut sananeqarsimavoq, ingammik Romami katuullit paaviisa naalakkersuinerata oqartussaassuseqarneranut tapersersuineratigut , kunngiminit siullermit , Clovis I -mit , frankit kunngiat siulleq. Taanna Reimsimi kuutsinneqarpoq, ukiumi 498-imi decembarip 25-ani Ulloq taanna juullimut nalliuttorsiornermik Romamit, eqqortumik aammalu ajornakusoortumik, Jiisusi Kristusip, Guutip inunngorsimasup, nunarsuarmi pinngortitsisup aammalu inuusut tamarmik, imaluunniit pinngortitami pinngortitsisup, inunngorneranut ulloq eqqunngitsoq ; taanna eqqortumik ” Piviusumik Guutimik ” taaguuteqartinneqarpoq, pissutigalugu ” sallusuissummik ataataasoq diaavulu ” akerleraa , soorlu Jiisusip nalunaarutigaa .                       
Uppernarsaatissaq uppernarsarneqarsinnaanngitsoq piumasariviuk Romamiut paaviisa arlaannaalluunniit Jiisusi Kristusimut kiffartortutut oqaatiginninnermini inatsisitigut pisinnaatitaaffiunngitsoq ? Tassa , eqqortumik aammalu biibilikkut : Jiisusip Matt.23:9-mi nalunaarutigaa : “ Nunarsuarmilu kinaluunniit ataatatut taaguunnaveersaaruk: Ataasiuvoq Ataatasi qilammiittoq. »    
Paavi nunarsuarmi qanoq taaguuteqarpa ? Kikkut tamarmik takusinnaavaat, “ ataata illernartoq ” , imaluunniit, “ ataata illernartorujussuaq ”. Katuullit palasit aamma ” ataatatut ” taaneqartarput . Tamanna upperinninnermik pissuteqarpoq palasit amerlasuut Guutip ajortuliortuplu akornanni pingaaruteqartutut isigineqartartutut imminnut inissitsissinnaalersillugit , Biibilimilli taanna pillugu ilinniartitsisoqarpoq Guutimut akeqanngitsumik pissarsisinnaaneq Jiisusi Kristusimit inatsisitigut akuerineqarsimasoq. Taamaalilluni katuullit upperisaat inuit infantiliseertarpai, pisariaqartinneqartutut aammalu pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isikkoqartinniarlugit. Jiisusi Kristusip toqqaannartumik oqaluussineraniit aallaaveqarneq tamanna Guutimit siulittuutimi, Dan 8:11-12-imi, isornartorsiorneqassaaq. Apeqqut-Akissut : Kiap upperisinnaavaa Pinngortitsisoq pissaanilissuaq Guutip inuit taamatut ” pingaartitsinermik ” Dan.7:8-mi aamma 8:25-imi isornartorsiorlugit naalanngitsut kiffartortutut tigusinnaagai ?  Inuit eqqarsaatinik infantiliserinermut tassunga biibilikkut akissuteqaat tassaavoq versimi tassani Jer 17:5-imiittoq: " Taamatut oqarpoq YaHweh : Perloqquneqarpoq inuk inuunermik tatiginnittoq , neqilu nukittussusilersorlugu , uummammillu YaHweh- mit tunuarsimaartoq ! »                
Pissutigalugu Frankrigip kristumiut nalaanni annertuumik upperisamik oqaluttuarisaanerup annertuumik ilusilersorsimammagu, Guutip franskimut suliassaq tunniuppaa, taassuma perloqqusaasup inissisimanera saqqummiunniarlugu ; tamanna, siulittuutitut saqqummiussinermini strikt biblisk kode-mik kryptereqarsimasup isumaanik toqqorsimasumik erseqqissarneratigut . 
1975 -imi siulittuisutut misissuinissara nalunaarutigineqarpoq takussutissiaq aqqutigalugu , isumaa ilumoortoq aatsaat 1980 -imi , kuutsinneqarnerata kingorna paasisimavara . Ullut arfineq-marluk adventistit kristumiut upperisaanni kuutsinneqarlunga, nalunngilara , 2018-imiilli , jubilee-p nalaani (ukiut 7-it 7-it) kiffartornermut inissinneqarsimallunga, taanna 2030-mi aasaanerani naammassineqassaaq Naalakkap Guutip Pisinnaasup , Jiisusi Kristusip, naalanerani uteqqinnerani .
Guutip imaluunniit Jiisusi Kristusip pinngorsimaneranik tunniussineq naassaanngitsumik annaassiniarnermut naammanngilaq .
Uani eqqaamavara Jiisusip qilammut uternissani sioqqullugu ajoqersukkani versit uku Matthæusi 28:18-imiit 20-mut oqaatsit oqaatigisimagai : “ Jiisusi qanilliartorluni ima oqarfigai : Qilammi nunamilu oqartussaaneq tamaat uannut tunniunneqarpoq. Taamaattumik ingerlaarit inuiaqatigiillu tamarmik ajoqersukkanngortikkit , Ataatap Ernerullu Anersaallu Illernartup aqqanik kuurtitsillugillu , ilissinnut peqqussutigisakka tamaasa malinniarlugit ilinniartitsillusi . Takuuk, uanga ilissi peqatigissavakkit, silarsuup naanerata tungaanut . Anersaani guutiusoq apustili Petrusi isumassarsiorfigaa, Apustilit Suliaat 4:12 -mi allamik pisortatigoortumik malunnartumillu nalunaaruteqarluni : “ Aamma allani annaassiniartoqanngilaq; qilammi aqqa allamik inuit akornanni tunniunneqarsimanngilaq annaanneqarsinnaasumik .      
Taamaattumik tamanna paasiuk, upperisaq Guutimik isumaqatigiinniartoq inuit ileqquat pissutigalugit upperisamik kingornussassamik tunngaveqanngilaq . Guutip nammineq piumassutsiminik isumakkeerfiginninnissamut pilliutaanut upperisaq , Jiisusi Kristusimi inuttut toquneratigut , tassaavoq aqqut ataaseq Guutimit illernartuuneranik naammattumik naapertuilluartumik isumaqatigiinniarnissarput pissarsiariniarlugu. Aamma kinaassutit, qanoq ittuunerit, qanoq ittumik upperisaqarnerit, inuiaqatigiit, race, qalipaatit imaluunniit oqaatsit , imaluunniit inuit akornanni inissisimaffiit, Guutimut isumaqatigiinniarnerit aatsaat Jiisusi Kristusi aqqutigalugu pivoq aammalu ilinniartitsissutaanik malinnaaneq, taanna ajoqersukkani nunarsuup naanerata tungaanut oqariartuutigisarpai ; soorlu allakkiami matumani uppernarsarneqartoq .  
Oqaaseq " Ataata , Erneq Anersaallu Illernartoq " pingasunik malitseqartumik Guutip ataatsip annaassiniarnermut pilersaarummini inuup ajortuliortumut pisuusumut , " toqumut aappaanut " pineqaatissinneqarsimasumut neqeroorutigisamini suliassanik pingasunik takutitsivoq . Taanna " triniteti " tassaanngilaq Guutit pingasut ataatsimoortinneqarnerat , soorlu muslimit isumaqartut , taamaalilluni kristumiut upperisaat taanna upperisarsiornerlu itigartinneqarnerat pissutissaqartippaat . “ Ataatatut ” Guuti tassaavoq tamanut pinngortitsisoq ; “ Erneq ” -tut imminut neqimik timimik tunniussivoq, toqqarsimasani taakku inissisimaffianni ajortuliornertik akiorniarlugu ; " Anersaaq Illernartoq " -mi Guuti , Kristusip makitinneqarsimasup Anersaava, toqqakkani allanngortinnissaannut ikiuiniarluni takkuttarpoq " illernartuuteqarneq, taanna peqanngippat kinaluunniit Naalakkap takusinnaanngilaa ", apustilip Paulusip Hebr 12:14 -imi ilinniartitsissutigisaa naapertorlugu ; “ illernartitsineq ” imaluunniit Guutimut aamma Guutimit immikkoortinneqarneq . Taanna toqqarneqarsimasumik akuersaarnini uppernarsarpaa upperisaminilu suliani ersersitsilluni , tassa Guutimut asanninnermini aammalu taassuma piviusumik biibilikkut isumassarsiorfigineqarsimasumik saqqummersinneqartumillu .                     
Allaaserisaq una atuarlugu pingaaruteqarpoq paasiniarlugu perloqqussut annertoorujussuaq nunarsuarmi inuiaqatigiinnut , upperisamik institutioninut aammalu nunarsuarmi kristumiunut vest-imiittunut, minnerunngitsumik kristumiussutsimik aallaaveqarnertik pissutigalugu ; pissutigalugu aqqut Jiisusi Kristusip malitsigisaa Guutip pilersaarutaani immikkuullarissumik immikkuullarissumillu annaassiniarnermik aqqutaavoq ; Tamatuma kingunerisaanik kristumiut upperisaat suli diaavulumit anersaapiluit saassussinerannut pingaarnertut soqutiginartuuvoq.    
Tunngaviusumik annaassiniarnermut pilersaarut Pinngortitsisup Guutip isumaliutigisimasaa ajornanngilaq aammalu isumaqarpoq. Kisianni upperisaq pissanganartumik pissuseqartarpoq, pissutigalugu ilinniartitsisut upperisamik isumaqarnertik pissutissaqartitsinissaq kisiat eqqarsaatigisarpaat aamma , ajortuliortarlutik , amerlanertigut ilisimajunnaassutsikkut , isumassarsiaq taanna Guutip piumasaqaataanut naapertuutinngilaq. Kingunertut perloqqussutini atorlugu taakku toqqartarpai, taakkulu iluaqutissatut oqariartuuteqartarput, guutimeersumillu perloqqusineq tusaanngilaat.
Atuakkiaq taanna atuakkiornermik nersornaaserneqarnissamik kaammattuuteqanngilaq ; pinngortitsisumut Guutimut suliassaa tassaavoq toqqarsimasani upperisamik misilitsissallugit, taannalu Jiisusi Kristusip ajugaaffigisaanik naassaanngitsumik inuuneq pissarsiarisinnaalissavaat . Tassani uteqqittarnerit nassaarisinnaavatit , kisianni tassaavoq stili Guutip atortarpaa angerlarsimaffimmi ilinniartitsissutit taakku assigiinngitsut assilisassiat ilisarnaatillu aqqutigalugit saqqummiuttarpai . Uteqqiinerit taakku arlallit ilumoortuunerannut uppernarsaatit pitsaanerpaat tassaapput aammalu piviusut ilusilersugaasut pineqartut qanoq pingaaruteqartigineranik uppernarsaatitut . Assersuusiat Jiisusip ilinniartitsissutigisimasai tamanna innersuussuteqarneq aamma uteqqittarnerit taakku uppernarsarpaat. 
Atuakkami tassani nassaarisinnaavatit saqqummiussinerit pinngortitsisumit annertuumiit Guutimit tunniunneqartut inuttut aqqa Jiisusi Nazaretimiittoq atorlugu pulaarsimasoq , taanna taaguuteqartinneqarpoq " ullormut " , imaluunniit " messiasi " , hebræerisut " mashiah " Dan.9 : 25 -imi allassimasoq naapertorlugu , imaluunniit " christ " , grækerisut " the new covenings " -imiit allanneqarsimasoq malillugu . Tassani Guuti tikippoq inuunermini naammalluinnartumik pilliutaasumik nammineq piumassutsimik pilliuteqarnikkut , uumasunik pilliuteqarnermi ritualiit uppernarsarniarlugit , taakku tikiunnera sioqqullugu, aallaqqaammut Evap Adamillu ajortuliorsimaneranniit. Oqaaseq " ullormut " tassaavoq Anersaaq Illernartoq uuliamik olive-nik uuliamik ilisarnaatitut pissarsisoq. Siulittuutitut saqqummiussineq Guutimit Jiisusi Kristusip kisimi aqqani aammalu isumakkeerfiginninnermini suliani tunniunneqartoq toqqakkani aqqusinermi naassaanngitsumik inuuneqarnissamut aqqutissiuussisussatut takkuttarpoq. Tassami anersaaq kisimiilluni annaassiniarneq toqqakkat ilisimajunnaarsimasaminnik pullatinik kukkusarnissaannut inerteqqutaanngilaq. Taamaattumik anersaaq neqeroorutigisani naammassiniarlugu, Jiisusi Kristusip aqqani, Guutip pingaarnertut pulje-t pinngorsimanerat saqqummiunniarlugu takkuttoqarpoq, taakku piffissap kingulliup kiffartorfiisa kingulliit misissoqqissaarsinnaavaat, eqqartuussisinnaallutillu ersarissumik paasiniarsinnaavaat nunarsuarmi annaassiniarnermi piffissami kingullermi kristumiut upperisaasa nunarsuarmi tamarmi upperisaata paatsiveerusimaarfiusup inissisimanera.               
Kisianni naatitsisoqannginnerani pisariaqarpoq ; pissutigalugu pinngortitsisup Guutip pinngortitaanik upperisarsiornerit annertuut nunarsuarmi siaruarsimasut ilinniartitsissutaannit aallaaveqarmat . Tamarmik ataatsimoorlutik Guutip ataatsip pinngitsoorani atuutilersinneqarnera pigivaat taamaalillutillu immikkoortinneqarnerminnik tassungalu qanoq ittumik attaveqarnerminnik uppernarsaateqarlutik . Kiffaanngissuseqarneq kristumiut upperisaannut atatillugu erseqqissumik piffissami ullumikkut pissutsinik aatsaat pissuteqarpoq, kisianni Guutip anersaapiluit kiffaanngissuseqarlutik iliuuseqartinniarpai , taakku malinnaavigineqanngitsunut naligiinnginneq tamanna saqqummertussaavoq. Guutip pinngitsaalisaalluni iliuuseqarniarsimagaluarpat , naammassimassagaluarpoq imminut taakku isigalugit takuneqarsinnaanngortinniarlugu , pinngortitaminit pissarsiariniarlugu piumasani tamaasa malillugit . Taamaaliorsimanngippat, taava toqqagassat toqqarneqarnerat tunngavigalugu , kisimiilluni , asanninnissamik imaluunniit itigartitsinissamik kiffaanngissuseqarluni toqqaanissaq ; kiffaanngissuseqarluni toqqagassaq pinngortitaminut tamanut tunniussarpaa. Aammalu killilersuisoqarpat, tassaavoq toqqakkat pinngortitamiittut kisimik , taakku ataasiakkaat kiffaanngissuseqarnertik atorlugu , asanninnermik Guutimit piumassuseqarlutik soqutigineqartarput. Aammalu taanna aqqit asanninneq tassunga naleqqulluarpoq , taanna sublimeqartarmat, pinngortitaminut neqerooruteqarnikkut takutitsineq iliuuseqarfigineqartoq, taannalu uppernarsarneqarsinnaanngitsumik ; tamanna inuunermini neqeroorutigimmagu, Jiisusi Kristusip inuunerani, ajortuliornerit toqqakkani kisimik ilisimasaqannginnerminni nukillaarnerminnilu arfanniarsimasaat aammalu suliarisimasaat . Malugineqarneq ! Nunarsuarmi oqaaseq asanninneq taanna misigissutsimik aammalu nukillaarnermik kisimi atorneqartarpoq. Guutip nukittuujuvoq aammalu naammalluinnartumik ; tamanna assigiinngisitsivoq, pissutigalugu misigissuseq tamakkiisumik aqunneqartumik periuseq atorlugu. Taamaattumik upperisaq ilumoortoq Guutimit akuerineqartoq inuunerminut, eqqarsaatiminut periusissiaminullu inatsisinut sananeqarsimasumut akeqanngitsumik malinnaasinnaanermik tunngaveqarpoq. Nunarsuarmi inuuneq tamarmi timikkut , kemiskimik, ileqqorissaarnermik, isumaginninnermik anersaakkullu inatsisinik tunngaveqarpoq . Soorlu inuup eqqarsaatigisinnaanngisaannagaa nunap nunap nutsuinerata inatsisaanik qimagussornissaq aammalu taanna tammartinniarlugu , anersaani taamaallaat inatsisinik periusissanillu Pinngortitsisup Guutimit pilersinneqarsimasunik ataqqinninnermik naalalluarnermillu isumannaatsumik ineriartorsinnaavoq . Aammalu apustilip Paulusip oqaasii taakku 1 Kor.10:31-miittut taamaalillutik naammalluinnarput        justified : “ Taamaattumik nerisaqarsimaguit, imigassartorsimaguit, imaluunniit sunaluunniit iliuuseqarsimaguit, tamakku tamarmik Guutip naalannarnissaanut iliuuseqartarit . Qaaqqusissutip akeqanngitsumik atuutsinneqarnera Biibilimi , aammalu tassani kisimiilluni, Guutip siunnersuutini guutimeersut tunniussimammagit saqqummiussisimammagullu periarfissinneqarpoq . Aamma pingaaruteqarpoq isumaa eqqarsaatigalugu suliaq ’ illernartuuteqartinneqanngippat ” Hebr 12:14 naapertorlugu ’ kialluunniit Naalakkap takusinnaanngilaa ’. Ilaatigut isumassarsiaq nakorsaatinik allagarsiinermik ilusilersorneqartarpoq, kisiannili immikkut ilisimasalittut nakorsap inuup sukkasuumik tusarniaassutigisartagaaniit tunniunneqartumit apeqqutaanerunngilaq, isumaqarluni taamaalilluni timikkut eqqarsartaatsikkulluunniit peqqissutsiminut pitsaanerpaamik iliuuseqartoq (naak eqqunngitsuugaluarluni) . Pinngortitsisoq Guuti tassaavoq, suut tamarmik sinnerlugit, anersaanik nakorsaq ilumoortoq kisimiilluni, taannalu minnerunngitsumik ilisarisimavaa. Annilaangavoq kisianni pissutsit pitsaasuuppata peqqissimivoq . Kisianni kingullermik inuuneq qilammi nunamilu tamaat, taanna asannilersinnaanngitsoq taamaattumillu tassunga tusarnaaqqusaanngitsoq, aserugassavaa aserussallugulu.        
Taamaattumik upperisamik naligiinnginneq tassaavoq eqqunngitsumik upperisamik ataatsimik upperisamik ersersitsisoq. Taanna assut sakkortuumik kukkunermik ajortuliornermillu isumaqarpoq, pissutigalugu Guutip qanoq ittuunera aporfilerlugu, aammalu taanna saassussinermigut pilluaqqussutaanik, anersaaninik annaassiniarnerminillu pissarsinissaq ulorianartorsiortinngilaa . Kisianni Guutip taanna atortarpaa inuit upperisaqanngitsut upperisaqanngitsulluunniit pineqaatissinniarlugit aammalu aallaasersorniarlugit. Uani biibilikkut oqaluttuarisaanikkullu uppernarsaatinik tunngaveqarpunga. Ilumut, isumaqatigiissutip siulliup allagaataasa ilinniartippai inuiaqatigiit, inuiaqatigiit Israelimik taaneqartartut, upperinninnerat pineqaatissiissutiginiarlugu Guutip inuiaqatigiit " Filisterit " , qaninnerpaamik ikinngutini atorsimagai. Piffissami tassani inuiaqatigiit taakku iliuuseq taanna ingerlateqqippaat aqqa " Palæstinamiut " atorlugit . Kingusinnerusukkut nunarsuarmi neqimik Israelimik eqqartuussinermini kingullermillu pineqaatissiinermini saqqummiussiumalluni, kaldeamiut kunngiat Nebukadnezarip kiffartornera kaammattorpaa ; tamanna marloriarluni. Pingajussaani, -586-imi, naalagaaffik aserorneqarpoq inuiaqatigiillu aniguisut Babylonimut aallarunneqarlutik piffissami " ukiuni 70-ini " Jer -imi siulittuutigineqartoq . 25:11 -mi . Suli kingusinnerusukkut Jiisusi Kristusimik messiasitut akuersaarsimannginnera pissutigalugu inuiaqatigiit Romamiut sakkutuuinit Titusip, keiseri Vespasianip kingornussassaanik, aqunneqartunit, aserortinneqarput. Piffissami kristumiut nalaanni, 321-mi pisortatigoortumik ajortuliornermut uteqqittumi, kristumiut upperisaat paavinut 538-imiit akuersaarneqanngitsumut tunniunneqarpoq. Aammalu katuullit upperisaat taanna naalakkersuisoq Mellemøstenimi inuiaqatigiinnut , ukiuni 600 - kkunni upperisamik musliminngorsimasunut, akerleriissuteqarnissamik ujaasivoq . Kristumiussutsip upperisaqanngitsup tassani piujuartumik akerliussutsimik takutitsisoq nassaarivaa. Pissutigalugu lejrit marluk upperisamik akerleriissuteqarnerat soorlu pole-t, nunarsuup naanerata tungaanut tamakkiisumik akerleriinneq . Upperinngisaannartoq aamma nersualaarneqarpoq aammalu immikkut ittumik nersornaasiuttagaq ujartorlugu ; Guutimit pissarsiarinngisaannarlugu nammineq tunniuppaa aammalu unammillerneqarnissani akuersaarnagu. Inuup ataatsip nassuiaataa taanna aamma ataatsimoorluni ilaasortat ataatsimeersuarnernut assigiinngitsunut ilaasut aammalu upperisarsiornerni assigiinngitsuni eqqunngitsuni gruppeqarsimasut ilisarnaatigaa. Naammagittaalliornermik isornartorsiuinerup isumaqanngilaq Guutip naalliutsitsisoq . Intolerance tassaavoq inuit iliuuseqartarnerat demonit lejrimit isumassarsiorfigineqartoq. Oqaaseq tolerant isumaqarpoq toleranceqannginnermik eqqarsarneq aamma oqaaseq ilumoortoq upperisaq         tassaavoq Biibilimi periuseq „ aap imaluunniit aap ” malillugu akuersineq akuersaarneqannginnerluunniit . Guutip nammineq tungaaniit ajortup pinngornera tapersersorpaa, akuersaarnagu ; tapersersorpaa piffissami kiffaanngissuseqarnissamik suliniummi aalajangersarneqarsimasumik qinigassanngortittut toqqarnissaannut. Taamaattumik oqaaseq isumakkeerfiginninneq inuiaqatigiinnut kisimi atuuppoq, taaguullu taanna Henrik IV-p Nantes-imi aalajangersagaani ulloq 13. april 1598-imi saqqummerpoq, kisiannili anersaakkut piffissap naammassinerata kingorna ajortoq taamaaliortartullu aserorneqassapput. Tolerance-p upperisamik kiffaanngissuseqarneq Guutimit inuup aallaqqaammulli tunniussaa taarsersimavaa.    
Suliap taassuma menu nalunaarutigineqarpoq ; uppernarsaatit quppernerit tamaasa saqqummiunneqassapput takutinneqassallutillu. 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Guuti pinngortitaalu
 
Europami Latinimi angutit atortagaanni anersaakkullu leksikonimi Guutimit tunniunneqartunik pingaaruteqartunik toqqorsisoqarpoq. Tamanna pivoq , siullermik , oqaatsimik Apokalypsemik taanna , tassani , inuit ersigisartagaannik katastrofe annertooq eqqaasitsivoq. Taamaattorli oqaaseq ersinartoq taanna tunuliaqutaralugu nutserineq “ Saqqummersitsineq ” inissisimavoq , taanna Kristusimi kiffaminut annaassiniarnerminnut pingaaruteqarluinnartunik saqqummiussivoq. Periarfissaq naapertorlugu ilaasa nuannaarnerat allat ajornartorsiortinneqartarmata , taakku akerleriissumik lejrimiittut, paasissutissat absolut opposite-niittut ilinniartitsissutit assut pisuupput aammalu assut siunnersuutigineqartarlutik " Saqqummersitsinermi " apustilimut Johannesimut tunniunneqartumi.    
Oqaaseq alla, oqaaseq „ inngili ” ilinniartitsissutinik pingaarutilinnik toqqorsivoq. Oqaaseq taanna franskisut latinerisut “ angelus ”-imit nammineq grækerisut “ aggelos ”-imit tiguneqarsimavoq isumaqarlunilu : allakkat. Nutserineq taanna Guutip pinngortitaminut, pinngortitaminut kiffaanngissuseqartumik nammineersinnaasumillu pinngortitaminut, qanoq pingaartitsinersoq paasinarsisippaatigut. Inuuneq Guutimit tunniunneqarmat, namminersorneq tamanna logiskimik killissateqarpoq. Kisianni oqaaseq taanna “ oqaluussisoq ” uatsinnut ersersippaa Guutip akeqanngitsumik ikinngutini oqaluussisutut inuuneqartutut isigigai . Taamaalilluni pinngortitaq ataaseq inuunermi misigisassanik imaqartumik, nammineq toqqakkanik inissisimaffinnillu Biibilimi ’ uummat ’-mik taaneqartartumik, takutitsivoq . Uumasut tamarmik uumasutut immikkuullarissuusarput. Guutimit pinngortinneqarsimasut siulliit qilammiittut, piorsarsimassutsikkut " inngilit " -inik taasartakkagut , ilisimanngisaannarpaat, inuunermik inuunermillu pisinnaatitaaffimmik tunniussisoq taakku tigusinnaagaat. Taakku naassaanngitsumik inuusussatut pinngortinneqarput oqaatsillu toqup isumaanik ilisimasaqanngillat. Tassaavoq oqaaseq toqu qanoq isumaqarnersoq taakkununnga paasiniarlugu Guutip nunarsuarmi pissutsit pinngortippaat, tassani inuit , imaluunniit Adam , Edenip naatsiiviani ajortuliornerup kingorna toqusartutut inissisimassaaq. Oqaluussineq sinniisuutitagut Guutimut aatsaat nuannaarutigineqartarpoq, pitsaasumik eqqortumillu malittarisassaanut naapertuuttuuppat. Oqaluussineq taanna ajortumik ajortumillu malittarisassani naammassippagu, taava taanna tigummiartoq tassaavoq upperinnittumik pissuseqartoq, taannalu naassaanngitsumik toqunissamut, tassa kingullermik anersaartuutini tamakkerlugu aserorterneqarnissaanut aammalu aserorterneqarnissaanut, pineqaatissiissutigaa.             
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Piviusoq Biibilimi tunngavigineqartoq
 
Guutip nunarsuarmi systemitta aallaqqaasiutaanik siullermik Mosesimut saqqummiussinissaq pissusissamisoortutut aammalu eqqortutut isigaa , taamaalilluni inuit tamarmik tamanna ilisimaqqullugu. Tassani erseqqissarpaa anersaamik ilinniartitsineq pingaarnertut inissisimasoq . Tassani piviusunngortitsinermini tunngaviit uatsinnut saqqummiuppai , taakku piffissap qanoq ingerlaneranik naleqqussaanermik aallartitsipput. Guuti tassaavoq Guuti aaqqissuussamik aammalu pingaartumik ataqatigiissaarisumik. Nassaassavarput, malittarisassaanut sanilliullugu, ullumikkut aaqqissuussinerput ajortuliortup inuup pilersippaa, pissanganartoq aammalu ataqatigiinngitsoq. Pissutigalugu tassaavoq ajortuliorneq aammalu ajortuliorneq aallaqqaasiutaareersoq suna tamaat allanngortittarpaa.
 
Kisianni pingaaruteqarpoq paasissallugu allat sioqqullugit , tassa " aallaqqaasiut " Guutip Biibilimi eqqaaneqartoq , aamma atuakkami oqaaseq siulleq " 1 Mosesi " -mik taaneqartartoq tassaavoq " aallaqqaasiut ", inuunerup " aallaqqaasiutaanut " tunngassuteqanngilaq , kisiannili taanna nunarsuup tamakkerlugu dimensionianik pinngortitsineranut tunngassuteqanngilaq , tassani ilaatinneqarput stjerner of the cemoth all itself after the celestiur. Eqqarsaat tamanna eqqarsaatigalugu paasiniarsinnaavarput nunarsuarmi systemi immikkut ittoq taanna , unnuit ullullu imminnut malinnaavigineqassasut, pinngortinneqarsimasoq Guutip toqqakkanilu upperisallit aamma diaavulup akeqqani lejri imminnut akerleriissuteqarfigisinnaasaat. Una unammineq guutimit iluartumik aamma diaavulup ajortup akornanni , inuunerup oqaluttuarisaanerani siullerpaamik ajortuliortoq , tassaavoq pissutaasoq aammalu tunngaviusoq tamakkerlugu saqqummersitsinerminut universalimik aammalu multiversalimik annaassiniarnermik suliniummi. Atuakkami tassani Jiisusi Kristusip nunarsuarmi kiffartornermini oqaatsit ilaat pissanganartut qanoq isumaqarnersut paasiniarsinnaavatit . Taamaalillutit takusinnaavat qanoq isumaqartiginersut suliassaq annertooq Guutip ataatsip annertuup, inuunermik pisuussutillu tamaasa pinngortitsisuata , ingerlanneqarnerani . Uani parentesi pingaaruteqartoq matuvara, piffissap qanoq ingerlanera pillugu sammisamut uteqqippunga, taanna pinngortitami Naalagaaffiup qullersaata pilersitsisimavaa.        
 
Ajortuliorneq sioqqullugu Adam Evalu inuunertik ullunik arfineq-marlunnik sapaatit akunnerinik ataatsimoortumik inuusimapput. Peqqussutit qulit akornanni aappaata ( imaluunniit dekalogip) malittarisassaa naapertorlugu , taanna eqqaasitsivoq , ulloq arfineq-marluk tassaavoq ulloq Guutimit inuunermillu eqqissiviilliorfigineqartoq , aammalu ullumikkut ilisimagatsigu iliuuseq taanna qanoq siulittuuteqarnersoq, paasiniarsinnaavarput sooq Guutip iliuuseq taanna ataqqineqarnissaa innersuussutigigaa. Suliniummi tamakkerlugu nunarsuarmi pinngortitami immikkut ittumi pinngortitami pissutsinik nassuiaasumi, sapaatip akunnerani , piffissap immikkoortua siunnersuutigineqartoq , ukiut arfineq-marluk siulittuutigineqarput, taakkulu ingerlaneranni asanninneranik naapertuilluarnerminillu nunarsuaq tamakkerlugu (aamma multiversalimik) takutitsinermik suliaq annertooq naammassineqassasoq. Programmimi tassani sapaatip akunnerani ullut siulliit sisamat assersuutigalugu ukiut tusindit siulliit sisamat asanninnerata naammagittarnerallu takutitsinerata ataani inissinneqassapput. Aamma soorlu ulloq arfineq-marluk ukiut tusindit arfineq-marluk naapertuilluartumik naammalluinnartumik pilersitsinermut atorneqassapput . Programmi taanna imatut naatsumik oqaatigisinnaavara : ullut sisamat (ukiuni tusindini = ukiuni tusindini sisamani) annaassiniarnissaq, arfineq-marluk (= ukiut tusindit), nunarsuarmi qilammilu upperinnittunik eqqartuussinissaq aammalu aserorterinissaq. Una annaassiniarnermi suliniut tamakkerlugu tunngavigineqassaaq nammineq piumassutsimik annaasaqarnermik pilliutaasumik pinngortitsisup Guutip akuersissutigisaanik , inuup nunarsuarmi guutimik tunngaveqartup ataani , taassuma guutimik piumassuseqarneratigut, Jiisusi Kristusi grækerit oqaasiini imaluunniit hebræerisut naapertorlugu, Jiisusi Missiassi. 
Ajortuliorneq sioqqullugu , aallaqqaammut naammalluinnartumik guutimik aaqqissuussinermi , ulloq tamaat marlunnik ataatsimoortumik naligiimmik immikkoortunik sananeqarpoq ; Qaammammut unnuaq 12 tiimit malillugit 12 tiimit seqineq atorlugu cyklus ataavartumik uteqqittarpoq. Ullumikkut inissisimaffitsinni pissutsit taamaattut ukiumut ullut marluk kisimik pisarput, tassa ukiup affaani aamma ukiup affaani naligiissitaanerup nalaani. Nalunngilarput ukiup qanoq ilinera ullumikkut nunarsuup aksiata qillerineranik pissuteqartoq , taamaalillunilu paasisinnaavarput qillerineq taanna aappariit siulliit, Adamip Evallu, aallaqqaammut ajortuliornerisa kingunerisaanik saqqummersimasoq. Ajortuliorneq sioqqullugu, tamanna piumassuseqartinnagu, guutimit aaqqissuussaq malittarisassaqartitsineq naammalluinnarsimavoq. 
Nunarsuup seqineq tamakkerlugu ingerlaarnera ukiup ataatsimoorfianik takutitsivoq. Nalunaajaanermini , Mosesip oqaluttuaraa hebræerit Guutimit Egyptenimi inussiaataanermit anisinneqarnerat. Ulloq taanna anisoqarnerani Guuti Mosesimut oqarpoq, 2 Mosesimi : 2 : “ Qaammat taanna ilinnut ukiup qaammataani siullersaassaaq ; qaammat siulleq ilinnut pissaaq . Taamatut innersuussuteqarneq Guutip pisumut pingaartitsineranik uppernarsaavoq. Hebræerit qaammatini aqqaneq-marlunni qaammammut kalerrisaarut piffissap ingerlanerani allanngorartarsimavoq , aammalu erngup ordre-ata tunuaniimmat , ukiut arlallit kingusinaarneq tamanna akulerunneqarmat isumaqatigiissuteqarnissaq qaammammik 13-imik allamik ilanngussaqarnissaq pisariaqarsimavoq . Hebræerit Egyptenimiit anipput " ukiup qaammataani siullermi ulloq 14- imi " taannalu logiskimik ukiup naanerani aallartippoq ; aqqit eqqortumik isumaqartut “ siullerpaamik ” .          
Peqqussut taanna Guutimit tunniunneqartoq , " qaammat una ilinnut ukiup qaammataani siullersaassaaq " , pingaaruteqanngilaq , tassami angutit tamarmik nunarsuup naanerata tungaanut annaassiniarnerminik piumasaqartussanut tunngatinneqarmat ; Hebræerisut Israel, guutimit Saqqummersitsinermik pissarsisoq, guutimit programmimini nunarsuaq tamakkerlugu annaassiniarnermi suliassaq annertooq kisimi siullersaalluni . Qaammammut piffissaa Kristusip erngup piffissaanik malinneqassaaq, taannalu aqqutigalugu Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaa qaamasumik ersersinneqarpoq.   
Guutimit malittarisassat taakku naammalluinnartumik iluarsineqarnissaat nunarsuarmi inuit upperinnittunit ajortunillu inoqarfiusumi naammassineqarsinnaassanngilaq. Kisianni suli periarfissaavoq, Guutimut ataasiakkaanut attaveqarnermi , pinngortitami Anersaaq taanna pissaanilissuaq takuneqarsinnaanngitsoq asanninneq naapertuilluartumik annertusartartoq . Aammalu tassunga attaveqarneq sunaluunniit aallartittariaqarpoq pingaarnertut ujaasinermi tassani aammalu siullermik piffissap ingerlanerani pingaarnertut. Tamanna upperisamik iliuuseq, assut ajornanngitsoq aamma immikkut ittumik pingaaruteqanngitsoq ; minnerpaamik inuttut tungaannit neqerooruteqarsinnaaneq. Aamma periarfissarput Taanna nuannaarutigigamiuk pinngortitap Pinngortitsisullu akornanni asannilluni ataqatigiinneq pisinnaanngortarpoq. Qilak ajugaaffigineqanngilaq iliuuseqarnikkut tupinnartuliornikkulluunniit, kisiannili imminnut eqqumaffiginninnermik takussutissat , asanninneq ilumoortoq ersersitsisut. Tamanna kikkut tamarmik Jiisusi Kristusip suliaani nassaarisinnaavaat, taanna inuunermini tunniussivoq, nammineq piumassutsiminik, qinnuteqaateqarnermik takussutissiatut, toqqakkani ataasiinnarmik asannittumik annaassiniarnissaminut. 
Guutip aaqqissuussaaneranik assilisassiaq nersornaatisisoq una kingorna inuttut aaqqissuussatta aliasuppallaarnera qiviarparput. Naligiissitsineq tamanna annertunerusumik pisariaqartinneqarpoq, tassami Guutip pruffiitini Danieli aqqutigalugu siulittuutigisimasai, Jiisusip nalunaaquttap ingerlanerani taamatut uppernarsarsimasai, paasiniarsinnaalissavagut. Taakkua ilaanni Dan 7:25 -mi atuarsinnaavarput : " Piffissat inatsisillu allanngortinniarlugit isumassarsiortussaavoq ." Guutip tamakku pillugit malittarisassaq ataaseq ilisimavaa ; taakku nammineq nunarsuup pinngortinneqarneraniit pilersippai kingornalu Mosesimut saqqummiuppai . Kiap taamatut pissusilersornissaq sapinngilaa ? Naalagaaffik naalakkersuisoq, tassunga ” arrogans ” aamma ” trikkini iluatsinneqarnerat ” tunngavilersorpai. Aamma ” kunngitut allaanerusoq ” -mik taaneqartartoq , malittarisassat taakku ataatsimoortinneqarnerisigut upperisamik oqartussaassuseqarneq isumaqarpoq. Aammattaaq " illernartunik persuttaasarnermik " unnerluutigineqarluni , oqariartuuteqarnissamut periarfissat annikillisinneqarput aammalu Romami paavip naalakkersuinera pilersinneqarsimasoq, aatsaat , 538-imiit keiseri Justinian I- mut tunngatillugu peqqussuteqarnikkut . Kisianni Saqqummersitat Apokalypsimik taaneqartartup paasinarsisissavaa ulloq taanna 538 tassaasoq ajortoq " piffissanut inatsisanullu guutimit" ulloq 7. marts 321-miit Romamiut kunngiat Konstantin I- mit saqqummiunneqartup kingunerisassaa aammalu sivitsorneqarnera. Taassuma pinerluuteqarsimanera misissuinermi tassani eqqaamaneqassaaq, tassami ulloq ajortoq taanna kristumiut upperisaannut apustilit nalaanni pilersinneqarsimasumut pitsaasumut naammalluinnartumullu perloqqussummik pilersitsivoq . Tamanna pisuussutsimik avitseqatigiinneq, stafetimi, paganimik imperialimik Romamik aamma romamiut katuullit paavimik Romamik, tassaavoq pingaarnertut tunngaviusoq siulittuutitut saqqummiussinermut Danielip allakkaani sananeqarsimasumut . Tassami kunngip paganip ulloq siulleq sinnera pilersippaa, kisianni tassaavoq kristumiut paavimik naalakkersuinerat upperisamik tunngaveqartumik " allanngortinneqarsimasumik " , immikkut ittumik inuttullu isikkoqarluni, Guutip peqqussutaanik qulinik atuisoq.                  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Pingaarnertut oqaaseq : 7. marts 321, ulloq ajortuliorfiusoq perloqqusaasoq 
 
Aammalu sakkortuumik perloqquneqarluni, tassami ulloq 7. marts 321-mi sapaatip-akunnerani ulloq arfineq-marluk illernartoq sinnera , naalagaaffiup peqqussutaanik ulloqartinneqartumik, pisortatigoortumik ulloq siulleq taarserneqarpoq. Taamani ulloq siulleq taanna paganinit tunniunneqarpoq seqineq Guutimik pallorfiginninnissamut, SOL INVICTVS, imaluunniit outrageous UNVAINCURED SUN , Egyptenimiut hebræerit anineranni pallorfiginninnerup nalaani , kisianni aamma, Amerikami, Inkanit aamma Japanimi ulloq taanna ricount-imik " , ricount- imik " . Diaavulup inuit kukkunerminnut Guutimillu pineqaatissinneqarnerminnut aqqutissiuussisarpai nerisassiornermi atortut taamaattut atortarpai. Taanna atortarpaa taakku superficialitetiat aammalu neqimik eqqarsartaatsitik tamannalu anersaamik inuuneq aammalu oqaluttuarisaanermi siornatigut ilinniarfiit narrujuumminarnissaannut aqqutissiuisuuvoq. Ullumikkut , marsip 8-ani 2021 , allaaserisaq una allakkakku , ullumikkut pisut uppernarsarpaat pingaaruteqartoq taanna outrage , ilumut guutimik lèse- majesté, aammalu arlaleriarluni , piffissaq guutimik tamakkiisumik isumaqalerluni. Guutimut ukiup piffissaa aasaanerani aallartittarpoq ukiullu naanerani, tassa ullumikkut Romamiut kalendarianni, marsip 20-aniit marsip 20- ata tungaanut . Taamaalilluni paasinarsivoq ulloq 7. marts 321 Guutimut marsip 7-iusoq 320-mi, tassa ullut 13-it 321-mi upernaakkut sioqqullugit, taamaattumik Guutimut tassaavoq ukioq 320, taannalu naanerani iliuuseq ajortoq inatsisaminut eqqortumik illernartumillu guutimik tunngaveqartumik ingerlanneqarpoq. Guutip piffissaa naapertorlugu , ukioq 2020 tassaavoq ukiuni hunnorujuni 17- issaanik ( 17 : eqqartuussinerup amerlassusaa) ukiumi 320-miit inuiaqatigiit inuit upperinninnerat upperisarsiornerallu ilisimatusarnermut ineriartornermullu tamakkiisumik inissisimasoq . Panikki tassaavoq ullumikkut ilisimatuut teknikkikkut qaffasissumik atugaqarsimagaluartut sunniuteqarluartumik nakorsaatimik imaluunniit akiuussutissamik saqqummiussisinnaannginnerup kingunerisaa .      Ukiut hunnorujut taakku 17-it siulittuutitut pingaaruteqartinneqarneranni, uanga sumik pilersitsisinnaanngilanga, tassami Guutimut amerlassusiit anersaamik isumaqarput, taanna siulittuutinik sanaartornermini saqqummiussisarpoq atortarlugulu, aammalu eqqortumik Saqqummersitami , kapitali 17-imi qulequtarineqarpoq " judgment of the many siters who ". " Babyloni annertooq " tassaavoq aqqa aamma " imeq annertooq " pineqartoq " Eufrate-mik kuummik " isumaqarpoq , Guutip Saqqummersitat 9:13 -imi " trompetip sisamat " -imi oqariartuutaani siunertarivaa , sorsunnersuup aappaata aggersup ilisarnaataa . Taakkua tunuliaqutaapput paavip katuulliunera aammalu upperinnittuunngitsumik kristumiut Europaat , taassuma akerleriissuteqarnerata pissutaa aammalu pingaarnertut . Guutip inuillu akornanni akiuussuteqarneq aatsaat aallartippoq ; jernpotti nunap iluani pottimut, sorsuuteqarnerup kingunerisassaa siumut isiginiarneqarsinnaavoq ; pitsaanerusoq, siulittuutigineqarpoq programmeqarlunilu. Guutip qanoq ililluni marsip 7-ani 320-mi ukiunik 17-inngortorsiornissaa malunnartinniarpaa ( 320, tassunga toqqarsimasaminullu ; 321 eqqunngitsumik upperisaqartunut imaluunniit silarsuarmi eqqunngitsumik upperisaqartunut) ? Uanga sivisuumik upperisimavara tassaassasoq nunarsuarmi sorsunnermut isernikkut, kisianni nunarsuarmi sorsunnermik atomimik naggaserneqartussamik, tassami Guutip siulittuutigisimavaa , marloriarluni , Dan soorlu Mosesip nalaani Egyptenimi faraonimut iliuuseqarsimasoq ; aammalu kingullermik kinguneqartoq taamaassaaq ; Guutip akeqqani tassani inuunermini annaasaqassaaq, soorlu Faraop piffissami ernini siullerpaaq toqusoq takusimagaa namminerlu annaasimavaa. Ulloq 8. marts 2021-mi maluginiarpara paasinninneq taanna eqquutsinneqarsimanngitsoq, kisianni qaammat ataaseq missaanni piareersarsimavunga, paasigakku 321 Guutimut 320-usoq, tamatumalu kingunerisaanik perloqqusinissaq pilersaarutigaa, ulloq ataaseq marsip 7-ani perloqqussutigineqarsimasoq, ulloq una tamakkerlugu perloqqussutigineqarsimasoq pineqaatissiissut , periuseq 4:34 - mi allassimasoq                    : “ Soorlu ullut 40-t nuna misissuiffigisimagitsik, taamatuttaaq ukiuni 40-ni ajortuliornerit akissarsiarissavatit, ulloq ataaseq ukiumik . ”  
Kisianni maluginiagaq taanna ataaseq ilanngunneqarpoq. Ullorsiutitta eqqunngitsup ukiup aallaqqaataa kisiat pillugu eqqunngilaq, aamma Jiisusi Kristusip inunngorfia pillugu eqqunngilaq. Ukiuni 500 -kkunni , munki Dionysius Mikisoq eqqunngitsumik kunngip Herodesip toqunerata ulluanut inissippaa, tamannalu ilumut kalenderimini -4-mi pivoq. Ukiuni taakkunani 4-ni ilannguttariaqarpagut " ukiut marluk " Herodesip naatsorsorsimasai tassaasut Missiarsip toqutsisoqarnissaanik kissaateqartoq Matt 2:16 naapertorlugu : " Taava Herodesip ilisimatunit qinngasaarneqarsimanera takugamiuk assut kamappoq, tassanilu ukiut marluk Betlehemimiittut tamarmik taanna ilisimatunit ilungersorluni apersorsimavaa ." Taamaattumik ukiut naatsorsorneqarneranni Guutip ukiut 6-it ilannguppai ulloq nalinginnaasoq eqqunngitsoq aammalu eqqunngitsoq aamma Jiisusi inunngornera ukioq manna aasaanerani naammassineqarpoq – 6 . Kingunertut ukioq 320 tassunga : 326 aamma ukiutsinni 2020-mi 17-issaanik nunarsuarmiut nalliuttorsiornerat tassunga ukioq 2026 tassaavoq Jiisusi Kristusip inunngorneraniit ilumut piffissamiit. Nummeri taanna 26 tassaavoq tetragrammip " YHWH " -p normua , hebræerisut " Yod, He, Wav, He " , Guutip imminut taaguuteqartippaa, Mosesip apeqqutaa malillugu : " Qanoq ateqarpit ? » ; tamanna , 2 Mosesi 3:14 naapertorlugu. Taamaattumik Guuti pinngortitsisoq annertooq suli ataatsimik pissuteqarpoq ulloq taanna nammineq kunngissatut nalunaaqutsiussamik nalunaarsorniarlugu tamanut pisinnaasumik guutimik perloqqussummik nalunaarsorniarlugu ; aamma tamanna nunarsuup naanissaata tungaanut. Nappaatip tunillaassuuttartup ukioq manna 2026-imi piffissami guutimit pinngorsimasumi saqqummertup aatsaat uppernarsarpaa perloqqussutip taassuma ingerlaannarnissaa, taanna nunarsuarmi inuunerup ukiuni kingullerni assigiinngitsunik ilusilersorneqartussaavoq. Nukissiuuteqarnikkut sorsunnersuup aappaata ” naalagaaffiit allat piffissaata ” Jiisusi Kristusip Matth .​ ​Taava naggatissaq tikissaaq ." “ Naggatissaq ” taanna anersaakkut piffissap naanerani aallartissaaq                          ; annaassiniarnermik neqeroorut taamaatissaaq. Uppernermik misilitsinneq taassuma sapaatip- akunneranik illernartumillu ataqqinninnermik tunngaveqartumik qularnanngitsumik ’ savanik ” ’ savanik ” immikkoortitsissaaq Matt. Imminut immikkoortitsissaaq, soorlu savanik qimminik immikkoortitsisartoq ; savallu talerperliani inississavai, savallu tunuminut inississavai .” Inatsisip Romamiut sapaatip-akunnerata pisussaaffilerneqarnerata aalajangerneqarnerata kingusinnerusukkut Jiisusi Kristusip illernartuisa ilumoortut toqqarsimasai toqutsissavaat. Pissutsip taassuma Dan.12:7-imi oqaatsit uku eqquutsissavai : “ Tusarparalu angut linnimik atisalik, qeqertap imartaaniittoq ; Taassuma assaminik talerpiaanilu qilammut qiviarpai, naassaanngitsumillu inuusoq atorlugu neriorsuivoq, piffissami, piffinni, piffissallu affaani pissasoq, tamakku tamarmik inuiaqatigiit illernartunik oqartussaassuseqarnerat tamakkiisumik unitsinneqarpat taamaassasoq . Inuit isigalugit inissisimanerat neriuuteqanngitsuussaaq toqunissarlu qanilliartorluni. Taava Jiisusi Kristusip oqaasii uku Matth. 24:22-mi allassimasut paasinarsipput : “ Ullut taakku qaffanneqanngippata, neqi ataaseq annaanneqarsinnaanngilaq : . kisianni qinigaasut pissutigalugit ullut taakku qaffanneqassapput ." Ukioq 6000 naammassissaaq ulloq 3. april 2036 sioqqullugu piffissap guutimit pinngortitamiittup, tassa ulloq 3. april 2030-mi eqqunngitsumik kalenderitsinni ukiut 2000-it qaangiummata ulloq Jiisusi Kristusip kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnerata kingorna ulloq 14-imi ukiumi 30- mi aasaanerani aallaqqaammut naammassineqarmat . Aammalu ” ullut ” taakku ” qaffanneqartariaqarmata ” tassa annikillisinneqartariaqarlutik .​​ ​Tamanna isumaqarpoq ulloq toqukkut qimagunnerup atuutsinneqarnera ulloq taanna sioqqullugu pissasoq . Tassami tassaavoq pilertortumik pissutsit Kristusip toqqarsimasani annaannissaannut toqqaannartumik iliuuseqarnissaanut piumasaqartoq . Taava eqqarsaatigisariaqarparput Guutip pingaarnertut " piffissaq " malittarisassaq nunarsuarmi pinngortitaminut tunniussaa naalannginnissaa. Taanna tassaavoq ulluni kingullerni upperinnittunik isumassarsiortitsisoq ulloq toqqassallugu ullunik arlalinnik qaangerneqartussaq 2030-mi aasaanerani ulloq siulleq , tamatumalu kingorna ukiut 6000-it nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup kingorna . Marluk                        periarfissat taamani saqqummiussipput : ulloq naggataaniit ilisimaneqanngitsoq, imaluunniit 3. april 2030 , taannalu sapinngisamik annerpaamik killissaqarpoq anersaakkullu isumaqarluartoq. Eqqarsaatigaa pingaaruteqartorujussuugaluartoq Jiisusi Kristusip ukiumi ulloq 14 -issaa nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup ukiut 6000 - it naanerannik malunnartitsinissamut naleqqutinngitsoq , aammalu suli minnerunngitsumik ukiut tusindit 7-it aallartinnerannut naleqqutinngitsoq . Tamanna pissutigalugu piumasara upperisaralu ulloq 21. marts 2030 , ulloq " piviusunngortinneqartoq " siulittuutitut piffissap 3. april imaluunniit ulloq akornanniittoq inissippaara . Pinngortitami Guutimit pinngortinneqarsimasumit maluginiarneqartoq, upernaaq aalajangiisuuvoq inuit oqaluttuarisaaneranni ukiut 6000 - it naatsorsorniarlugit ; taanna Adamip Evalu ajortuliorneranniit pisinnaanngortarpoq. Biibilimi oqaluttuaq 1 Mosesimi ullut siullermik ukiakkut taanna sioqqullugu ullut naassaanngitsut. Piffissaq Guutimit naatsorsorneqartoq tassaavoq nunap ajortup aamma ukiut 6000-it sapaatip akunnerani siulittuutigineqartut ukiup siulliup aallaqqaataani aallartittarput taakkulu ukiup kingulliup naanerani naammassissapput . Ukioq ataaseq ukiut 6.000-it qaangiutsinnagit naatsorsorneqarnera aallartippoq. Ajorti pissutigalugu nunarsuaq akse-minik 23 ° 26'- imik qillerivoq ukiullu ingerlaarnerat aallartisinnaalluni . Juutit isumaqatigiissummi siullermi nalliuttorsiorneranni nalliuttorsiornerit marluk pingaarnertut inissisimapput : sapaatip akunnerani sapaatip-akunnerani aamma paaskimi. Nalliuttorsiornerit taakku marluk ullut " 7 , 14 aamma 21 "-t amerlassusaannik " 7 , 14 aamma 21 " -mik ilisarnaatip ataani inissinneqarput, taakku guutimit annaassiniarnermik pilersaarutip fase-inik pingasunik takutitsipput : Saqqummersitat 7-imi sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnerani qulequtarineqartoq , taanna siulittuivoq sapaatip -akunneranik akissarsitinneqarnissaq " ; Jiisusi Kristusip annaassiniarnermik suliaa, taanna akissarsiaq taanna neqeroorutigineqarnissaanut aqqutissaavoq , tassami “ 14                      ". Maluginiaruk påskemi ullunik 7-inik sivisussusilimmi ulloq 15-iat aamma 21-iat tassaapput sabbatit marluk atornerluisuunermik. Aammalu marloriaq " 7 " imaluunniit " 21 " , ukiut siulliit 7000-it naanerat aammalu nutaamik guutimit pinngortitaq nunarsuarmi nutarterneqartumi naassaanngitsumik isernissaa Saqqummersitat 21 naapertorlugu ; Nummeri 21 taanna inuunermik suliassap Guutip anguniagassaatut naammassinninnermik (3) tamakkiisumik (7) ilisarnaatissaavoq . Saqqummersitat 3-mi versit 7-imi aamma 14-imi ulloq arfineq-marluk adventistit institutioniat aallaqqaasiutaa aamma naggataani allassimapput ; tassa aamma fasit marluk ataatsimik illernartuuteqartumik . Taamatuttaaq Saqq. 7-imi sammineqarpoq adventistit toqqakkat nalunaarsorneqarnerat aamma Saqq. Taamaattumik ukiumi 30-mi ukiut 4000-it naanerat aasaanerani naammassineqarpoq , aammalu pissutsinik assersuutitut kisimik pissuteqarluni , Jiisusi ukiumi 30- mi ukiakkut marsip 21 -aniit ullut 14-it qaangiummata , imaluunniit Guutimut 36-mi, kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpoq . Assersuutit taakku aqqutigalugit Guutip uppernarsarpaa, sapaatip-akunnerani “ 7 ” aamma Jiisusi Kristusip toqqakkat ajortuliornerannik annaassiniarnermi “ 14 ” immikkoortinneqarsinnaanngitsut . Taamaattumik, kingullermi, sabbatip " 7 "-ia saassussisoqarpat, " 14 "-imi Kristusi annaassiniartoq ikiorniarlugu timmisartuussivoq, ullut 14-it annerpaamik " ullut " marluk immikkoortitsisussat " qaffanneqassapput " , tassalu upperisallit kingulliit toqqarsimasani annaassallugit .                     
Matthæusi 24 atuarlugu uannut paasinarsivoq Kristusip oqaluussissutigisaa , ingammik , ajoqersukkani nunarsuup naanerani , tassa uagutsinnut ukiuni kingullerni inuusunut, tunngasoq. Versit 1-14-imi piffissaq ’ naggatissaq ” tikillugu sammineqarpoq . Jiisusip sorsunnerit ataatsimoortut, pruffiitit eqqunngitsut saqqummernissaat kingullermillu anersaamik qillerineq siulittuutigivai. Taava versit 15-20 , marloriaq atorneqarlutik, Jerusalemip aserorneqarnera Romamiut 70-imi naammassisimasaat aammalu naalagaaffiit toqqarneqarsimasut Guutip sapaatip-akunnerani illernartoq malunnartinniartarpaat juutiussutsimut kingullermik saassussinerat pillugit . Tamatuma kingorna vers 21-mi siulittuutigineqarpoq kingullermik “ ajornartorsiornertik annertooq ” : “ Taava ajornartorsiorneq annertooq pissaaq, taamaattoq nunarsuup aallaqqaataaniit ullumimut pisoqarsimanngitsoq, taamaanngilaq, taamaattoqassanngilaq ” ; Maluginiaruk eqqortoq taanna " aammalu qanoq iliortoqassanngitsoq " apustilit piffissaannut atuutsinneqarnissaa inerteqqutaasoq, tassami Dan.12:1-imi ilinniartitsissummut akerleriissuteqarsinnaammat. Tamanna isumaqarpoq oqaatsit taakku marluk upperisamik kingullermik nunarsuarmi misilitsinnerup nalaani angusaqarluarnissamut tunngassuteqartut . Dan.12:1 -imi oqaaseq nalinginnaasuuvoq : " Taamani Mikael nikkorfassaaq, naalakkersuisoq annertooq inuiaqatigiit meerartaannut nikkorfasoq; aamma piffissaq ajornartorsiorfiusoq pissaaq, soorlu taamaattoqarsimanngitsoq, tassami inuiaqatigiit piffissamut tassunga tikillugu . Taamani inuiaqatigiit annaanneqassapput, atuakkami allassimasut . » . „ Ajornartorsiorneq “ taama annertutigissaaq , versi 22 naapertorlugu „ ullut “ „ qanoqutigineqartariaqartussaapput “ . Versi 23-mi ersersinneqarpoq upperisap ilumoortup malittarisassaa, Kristusip nunarsuarmi nammineq piumassutsiminik saqqummertarneranut upperinnittuunngitsoq : “ Taamaattumik ilissinnut oqarpat: Takuuk, taanna inoqajuitsorsuarmiippoq, anissanngilasi : . takuuk, taanna inissianiippoq, upperinngilat ." Piffissami tassani kingullermi , spiritualismeq ” prodigies ” -inik aamma Kristusip eqqunngitsup peqquserlunniutaanik soqutiginninnermillu ersersitsisarneranik amerlanerulersitsissaaq , taannalu anersaanik ilinniarsimanngitsunik aallaaveqassaaq : “ .                              Tassami Kristusit eqqunngitsut pruffiitillu eqqunngitsut ; annertuunik takussutissat tupinnartullu suliarissavaat, taamaalillutik , pisinnaappat, aamma toqqakkat peqquserlunniarlugit " ; that is confirmed by Rev. 13:14 : " Nunarsuarmilu innuttaasut peqquserluppai tupinnartuliat atorlugit , uumasup takusinnaasaanik, nunarsuarmi najugaqartunut oqarluni uumasumut, saviminermik kinguaassiuutitigut atornerluisimasumut, inuunermilu ." Versi 27-mi oqaluttuarineqarpoq Kristusip guutiusup pissaanilissumik ajugaasumillu saqqummernera aamma vers 28-mi siulittuutigineqarpoq " nalliuttorsiorneq " timmissanut neqeroorutigineqartoq taassuma iliuuseqarnerata kingorna. Tassami upperinnittut tikiunnerata tungaanut aniguisut nungunneqassapput nerisassatut " qilammi timmissanut " tunniunneqassallutik soorlu Saqq 19:17-18 aamma 21 ilinniartitsissutigineqartoq.          
Guutimit pinngortitaq pillugu paasinninneq nutaaq tamakkerlugu uani naatsumik oqaatigivara. Sapaatip-akunnera siulleq pilersillugu Guutip ulloq ataatsimoornera aalajangersarpaa , taanna unnuk taartoq ulloq qaamasumillu sananeqarpoq, seqineq ulloq 4-miit aatsaat qaammaarissavaa . Unnuk siulittuivoq ajortip nunarsuarmi pilersinneqarnissaa, Evap Adamillu siunissami naalalluarnerat pissutigalugu. Ajortuliornerup tamatuma tungaanut nunarsuarmi pinngortitaq naassaanngitsumik pissutsinik takutitsivoq . Ajortuliorneq piareerpat pisut allanngortarput ukiullu 6000-it naatsorsorneqarnerat aallartisinnaalluni, pissutigalugu nunarsuaq akse-minut tilleqqittarmat ukiullu qanoq ittuunerat pillugu periuseq aallartisarneqartarmat. Nunarsuarmi pinngortitaq Guutimit perloqquneqartoq taava ilisimavarput ataavartumik pissuseqarluni. Ukiut 6000-it ajortuliornermik malunnarneqartumi aasaanerani siullermi aallartittut 6001-imi aasaanerani naammassineqassapput, Jiisusi Kristusip guutimit naalanerani uteqqinneratigut. Taassuma kingullermik tikiunnera ukiuni tusindini arfineq-marlunni ukiumi siullermi ” qaammatip siulliup ulluani ” pissaaq .     
Taamatut oqaatigalugu, ulloq 7. marts 2021 , eqqunngitsumik inuit kalendaritsinni , aatsaat upperisamik tunngaveqartumik malunnartinneqarpoq paavi Frans-ip kristumiut issittumiittut Irakimi muslimit ekstremistinit persuttarneqartut pulaarnerisigut. Ataatsimiinnermi tassani muslimit eqqaasippai Guutimik ataatsimik, Abrahamip Guutianik, pigisaqartut, taakkulu " qatanngutini " isigalugit . Oqaatsit taakku, vestenimi upperisaqanngitsut nuannaarutigisarpaat, taamaattorli Jiisusi Kristusimut annertuumik akerliussutsimik takutitsipput, taanna inuunermini toqqarsimasani ajortuliornerisa isumakkeerfigineqarnissaat pillugu pilliutaasutut tunniussivoq. Aammalu " ex-crusader " katuulit " kristumiut " siulittaasuata nunaminnut isersimanera tamanna islamistit akerleriinnerat aatsaat annertusarsinnaavaa. Taamaattumik paavip eqqissiviilliornera tamanna Dan 11:40-mi siulittuutigineqartumik kinguneqartitsissaaq, tassa muslimit " kujataani kunngip " paavip Italiamut europamiullu suleqatigisaanut " akerleriissuteqarnerata annertusineqarnera. Aammalu tassani isiginnittaaseqarluni, Frankrigimi nunallu kitaaniittut tamarmik kristumiussutsimikkut aallaaveqartut aningaasarsiornikkut ajornartorsiornerat aqutsisuminnit pissuteqartoq, Covid-19 virusi pissutigalugu, oqartussaaqatigiinnerup eqqissisimatiginera allanngortissavaa kingullermillu, " Sorsunnersuup pingajuat " ukiut kingulliit 9-t suli siumut ingerlaneranni naammassineqarnissaa periarfississavaa. Naggataatigut eqqaamassavarput Covid-19-imik nappaalasoqarnera ineriartorneralu pilersillugit Guutip perloqqussummut aqqut ammarsimagaa, taanna inuit oqaluttuarisaaneranni ukiuni kingullerni qulini nunarsuarmi ilisarnaatissaavoq .              
Kisianni ulloq 7. marts 2021 Frankrigimi illoqarfinni arlalinni inuusuttut unammillertut akornanni aamma politiit oqartussaasunut nakuusernermik malunnartinneqarpoq . Tamanna generaliseret konfrontationimut ingerlaarneq uppernarsarpaa ; siuttut ataasiakkaat inissisimaffii isumannaatsuunerat pissutigalugu naapertuutinnginnerat . Tamanna kulturit marluk diametralimik akerleriittut akerleriinnerisa kinguneraa : Vest-sekulære frihed nunani kujallerni pissaanilissuit aamma capos-it inuiaqatigiinnut akerliullutik, taakku traditionellermik aamma nuna tamakkerlugu muslimiupput. Ajornartorsiut Covid-19-itut pivoq, nakorsaatissaqanngitsumik.  
 
Inuit inatsisitigut atuuttumik aaqqissuussinermik ajortumik maluginiarneq naammassiniarlugu maluginiartariaqarparput : ukiup allanngornera qaammatip 12-ip kingorna qaammatip 10-p aqqanik (december) taaguuteqartoq , ukiup aallaqqaataani ; unnuap qeqqanut ulloq allanngornera (unnuap qeqqanut) ; kisiannili akunnerit eqqortumik aammalu toqqaannartumik naatsorsorneqarnerat suli pitsaasuuvoq. Taamaalilluni, ilungersunartumik guutimik aaqqissuussineq ajortuliorneq pissutigalugu tammarsimavoq , taarserneqarluni ajortuliornermik aaqqissuussinermik, taannalu tammartussaavoq , pinngortitsisoq naalannartoq Guuti imminut saqqummiussilerpat , naatsorsuutinik isumaqatigiinniarnermut , imaluunniit ukiut siulliit sisamat tusindit naaneranni, 2030-mi upernaakkut aamma 2030 -mi upernaakkut inunngornermi, ord3 Jiisusi Kristusi, toqqakkani pillugit.   
Ajornartorsiut pilersinneqartoq maluginiarneqartorlu inuiaqatigiinnut oqimaallisaasumut guutimit perloqqussummut uppernarsaavoq. Tassami nunarsuup qillerineraniit piffissap naatsorsorneqarnera toqqissisimanartumik aammalu aalajangersimasumik inissisimavoq, unnuap ullullu nalunaaquttat ataavartumik ineriartornermik annikilliartornermillu malitseqartarmata.
Pinngortitsisup Guutip annaassiniarnermut pilersaarutini aaqqissuussaanerata aaqqissugaanera suli annerusumik ersersippaatigut inuup qanoq anersaamik pingaarnersiuinissaanik siunnersuuteqartoq. Asanninnini pingaarnerpaaq ersersinniarlugu toqqarsimavaa inuunermini Jiisusi Kristusimi annaassiniarnertut tunniussilluni ukiut 4000-it inuit nunarsuarmi misigisaqareermata. Taamaalilluni Guutip uagutsinnut ima oqarfigaa : “ Siullermik , naalalluarnersi takutikkit asanninneralu takutikkumaarpara . ”   
Nunarsuarmi angutit imminnut angusaqarluartarput karakterimik frugtinik assigiinngitsunik pilersitsisarlutik, taamaattorli piffissap kingulliup 2020-mi iserfigisatsinni kinguaariit immikkuullarissumik saqqummiussivoq ; Europami ukiuni 7,5-ini eqqissiviilliortoqareermat, aammalu genetikkimik ilisimatusarnerup kingullermik ineriartornerata tupinnarluinnartup kingorna , assut logiskiusumik, europamiut aammalu taakku kingornussassaat, USA-meersut, Australiameersut Israelimeersullu, isumaqarput peqqissutsimut ajornartorsiutinut tamanut akiuussinnaasut, inuiaqatigiinni sanilliunneqarnerulerlutik. Tassaanngilaq tunillaassuuttoqarsinnaasoq virusimik saassussineq nutaaq , tassaavoq inuiaqatigiinni siuarsimasuni aqutsisut pissusilersornerat nutaaq. Ersiortumik pissusilersornermut pissutaavoq tusagassiuutit bombarderneqarnerat aqqutigalugu nunarsuarmi inuiaqatigiinnut saqqummiunneqarnerat, tusagassiuutinillu taakku akornanni tusagassiuutit nutaat imaluunniit sociale netværkit spider-ip nittartagaani saqqummertartut akeqanngitsumik internetikkut attaveqaqatigiinnermik pilersitsisut, taakkunani ersarissumik aallakaatitsisartunik amerlanerusunik minnerusumilluunniit nassaartarpugut. Inuit taamaalillutik kiffaanngissuseqarnerminnik annertuunik paarnaarussaaqqapput, taakkulu perloqqussutitut tassunga utertarlutik. USA-mi Europamilu nakuuserneq inuiaqatigiit imminnut akerleriissutigisarpai ; uani , tassaavoq ” Babelimi ” misigisaqarnerup perloqqussutaa nutarterneqartoq ; suli alla uppernarsarneqarsinnaanngitsoq guutimit ilinniartitsineq ilinniarneqarsimanngitsoq, pissutigalugu aappariit ataatsimik pinngitsoorani oqaatsimik ataatsimik oqalussinnaasumik aallaaveqartoq , misigisaqarneq una pisuusoq tikillugu , suli ullumikkut takusarparput , inuit oqaatsinik arlalinnik oqaatsinillu Guutimit pinngortinneqarsimasunik immikkoortinneqarput aammalu nunarsuaq tamakkerlugu siaruarsimapput. Aamma aap, Guutip pinngortitaq ullut siulliit arfineq-marluk kingorna pinngortitaq unitsinngilaa ; Aammattaaq toqqarsimasani perloqqusarlugit ilaatigullu pilluaqqusarlugit amerlasuunik pilersitsisimavoq , manna inoqajuitsorsuarmi neqeroorutigineqartoq , Israelikkut meerartaannut , assersuutaavoq.        
Kisianni kiffaanngissuseq tunngaviusumik Pinngortitsisumit tunissutaavoq nuannersoq . Tassa taanna tunngavigalugu taassuma suliaanut kiffaanngissuseqarluta tunniussinerput . Aammalu tassani , akuerineqartariaqarpoq, kiffaanngissuseq tamakkersimasoq taanna isumaqarpoq Guutip qanoq iliornikkut iliuuseqartarnera pissutigalugu ; oqaaseq upperisarsiortorpassuit arlaannaatigulluunniit upperinngisaat. And they are wrong , pissutigalugu Guutip pinngortitamini annertuumik ilaa pissusissamisoortumik qimattarpaa, aamma siullermik, toqqakkani qilammi malittarisassani ersersinneqarsimasut qujamasuutigineqarnissaat eqqumiitsuliorfiusoq . Having identified his chosen ones , Pinngortitsisoq taakku akisussaaffigai aqutsissallugit piviusut ilinniartissallugit, taakku naassaanngitsumik qilammi inuuneqarnissaminnut piareersarpaat. Malformationit aamma monstrositetit inuit inunngorneranni takuneqartartut uppernarsarpaat action of chance, taannalu uumasut amerlassusilersorneranni genetiskimik kukkunernik pilersitsisarpoq, minnerunngitsumilluunniit annertuunik kinguneqartarluni. Uumasut amerlassusaat tunngavigalugu reproduktionskæder-it momentum-iat piffissap ilaani naleqqussarnermik kukkunernik pilersitsisartoq ; tamanna ilaatigut arnavissat tunngavigalugit imaluunniit nammineerluni inuunerup periarfissaa pissutigalugu. Naatsumik oqaatigalugu, upperisara kiffaanngissuseqartumik inuuneqarnissamut periarfissamut pisussaaffigaara , uanga pisussaaffigaara , akerleriissumik, upperisaq taanna akissarsitinneqarnissaanut nerisassiorneqarneranullu , Guutip asanninneranut aamma suliniutinut aallartinneqareersunut aammalu uannut annaassiniarluni suliniuteqartunut .  
Nunarsuarmi pinngortinneqarneranik oqaluttuaq ulloq Guutimit perloqquneqassasoq sapaatip akunnerani siullersaalluni ; taassuma qanoq ittuunera allassimavoq : anguniagassani tassaassaaq “ qaamasumik taartumillu immikkoortitsinissaq .” Ulloq siulleq taanna kristumiut eqqunngitsut Guutip ulloq arfineq-marluk illernartinniarlugu toqqaaneranut akerliutinniarlugu toqqarsimavaat, ulloq siulleq taanna Saqqummersitat 13:15-imi upperinnittunik upperinnittunik ” nalunaaqutsiussatut ” suliassani tamakkiisumik naammassisimassavaa . Soorlu sapaatip-akunnerata ullua siulleq Guutimit perloqquneqartoq, taamatuttaaq ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnera taanna pilluaqqusarpaa illernartuullunilu. Aammalu akerleriissuteqarneq tamanna paasiumallugu Guuti pillugu eqqarsarneq , taannalu taanna pillugu illernartinneqarneranik takussutissiaavoq, tigusariaqarparput . Sabbati ulloq arfineq-marluk pineqarpoq aammalu amerlassuseq taanna arfineq marluk , “ 7 ” , tamakkersimanermik ilisarnaatissaavoq. Taaguusersuutip tamakkersimanerup ataani Guutip eqqarsaat nunarsuarmi dimension-itsinnik pinngortitsisimanera pillugu eqqarsaat inissippaa, tassa ajortip aaqqinneqarnissaa, pineqaatissinneqarnera, toqunera aammalu tammarnissaa. Aammalu suliniummi tassani tamakku tamakkiisumik naammassineqassapput ukiuni 7.000-ini sapaatip akunnerani sapaatip-akunnerani siulittuutigineqartartumi. Tamanna pissutigalugu anguniagaq taanna Guutimut pingaaruteqarneruvoq annaassiniarnermi atortumit , taanna atorlugu nunarsuarmi toqqakkat inuunerat annaassavaa, aammalu nammineq, Jiisusi Kristusimi, ajornakusoortumik naalliutsitsineq akilerlugu naammassiniarlugu .        
Tassa aamma pissutaasoq Guutip Oqaluussisartup 7:8-mi oqarneranut : " Suliap naanera aallaqqaammut pitsaaneruvoq . " Mosesimi allakkani ” unnuk-ulloq ” imaluunniit ” unnuk-ullaaq ” malittarisassiorneqarnerata eqqarsartaaseq tamanna Guutimeersoq uppernarsarpaa. Es.14:12- imi Babylonimi kunngip ataani Guuti diaavulumut oqarpoq : " Qanoq ilillutit ullaap tungaani qilammiit nakkarsimavit , ullaap tungaani erneq ! Illit nunamut aallarunneqarputit, illit naalagaaffiit ajugaaffigisimasatit ! "Oqaaseq Guutip taanna atorlugu taaguuteqarnera , " ullaaq stjerne " isumaqarpoq nunarsuarmi systemitsinni " seqinermut " sanilliussisoq . Taanna tassaavoq pinngortitaq siulleq aamma Tyremi kunngip qalipaataata ataani, Ezek.28: 12-imi oqaluttuarineqarpoq aallaqqaammut naalanera : “ Inuup ernera, Tyremi kunngip pillugu qisuariaateqarit! Tassunga oqartassaatit : Taamatut oqarpoq Naalakkap YaHweh : Illit naammalluinnarnermik nalunaaqutsiisimavutit , ilisimassutsimik ulikkaartoq, ilungersunartumik naammalluinnartoq . " Naammalluinnarneq taanna tammartariaqarsimavoq , taarserneqarluni upperisarsiornermik pissusilersornermik , taanna akeqqanngortippaa , Saatani Guutimit pineqaatissinneqarsimasoq , pissutigalugu vers 15-imi allassimavoq: " Ulloq pinngortinneqarnermiit ajortuliornerup ilinni nassaarineqarnerata tungaanut aqqutissani naammalluinnarsimavutit . " Taamaalilluni " ullaaq stjerne " -tut isigineqartoq angutit upperinnittuunngitsut guutitut pinngortitami " ullaaq stjerne " -mik ataqqinninnissaannut piumaffigaa : Romamiut kultianni " Unconquered Sun " -imik guutinngortinneqarsimasoq, kristumiussutsip vestlige-p tamarmik missaat pagan-imik kultimik taaneqartartoq . Guutip nalunngilaa, pinngortinneqarnini sioqqullugu, inngili taanna siulleq tassunga akerliussasoq taamaattorli pinngortippaa. Soorlu aamma toqunissani sioqqullugu , Jiisusip nalunaarutigaa apustilit 12-it ilaat taanna killuussissasoq, aamma Judasimut toqqaannartumik ima oqarsimavoq : “ Qanoq iliortariaqarpat, sukkasuumik suliariuk !” ". Tamanna paasisinnaavarput Guutip pinngortitamini toqqakkani ersersinniarlugit inerteqquteqanngitsoq , .                                nammineq piumassutsiminut akerliugaluarlutik. Aamma Jiisusip apustilini kaammattorpai tamanna kissaatigippassuk qimassagaat. Tassa pinngortitamini tamakkiisumik kiffaanngissuseqartitsilluni imminnut ersersitsisinnaalersillugu pinngortitaminnillu saqqummiussisinnaalersillugu, toqqakkani uppernarsarneqarsimasumik tatiginninnertik pillugu toqqassinnaavai, kingullermillu qilammi nunamilu akeqqani tamarmik, naleqanngitsut soqutiginnittullu, aseruussinnaallugit.
 
 
 
Aallaqqaammut Sin
Ulloq siulleq sinnera kristumiut nalaanni annertuumik pingaaruteqarpoq, tassami taanna " ajortuliorneq " 321-mi marsip 7-aniit pilersinneqartoq tassaavoq aammalu Guutip lejrianut illernartumut akerliussutsimik takutitsinermut isersimasumut lejrip ilisarnaataanngorluni. Kisianni " ajortuliorneq " taanna puigortissinnaanngilaatigut " ajortuliorneq " aallaqqaasiut , inuit Adamip Evallu kingorna arfanniarnermi toqunermut pineqaatissinneqartoq. Anersaamit ersersinneqarluni sammisaq taanna pingaarutilimmik ilinniartitsissutit 1 Mosesimi atuakkami toqqorsimasut nassaarinissaannut aqqutissiuussivoq. Takunnittarnermi niveau-mi atuakkami pinngortitaq kapitali 1, 2, 3- mi pinngortitami aallaqqaasiut uagutsinnut ersersinneqarpoq, amerlassutsillu taakku symbolikkimik isumaqarnerat suli tamakkiisumik pissutissaqartinneqarpoq : 1 = ataatsimoorneq ; 2 = naammattuunnginneq ; 3 = naammalluinnarneq. Tamanna nassuiarneqartariaqarpoq. 1-imi ullut siulliit 6-it pinngorsimanerat allassimasoqarpoq. Taakku nassuiaataat " unnuk ullaaq " aatsaat isumaqassaaq ajortup aamma nunarsuup perloqqussutaata kingorna taanna diaavulumit aqunneqartumik domænenngormat , taannalu tassaassaaq 1 Mosesi 3 -mi qulequtarineqartoq taanna peqanngippat oqaaseq " unnuk ullaaq " nunarsuarmi niveaumi isumaqanngilaq . Nassuiaammik tunniussinermigut kapitali 3-mi saqqummersitsineq taanna Guutimeersoq naammalluinnarnermik nalunaaqutsiivoq. Taamatuttaaq 1 Mosesi 2-mi qulequtaq ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerani imaluunniit , eqqorluartumik oqaatigalugu , Guutip inuullu sinnerat ulloq arfineq-marluk , aamma aatsaat isumaqalerpoq aallaqqaammut " ajortuliornerup " Evap Adamillu 1 Mosesi 3-mi suliarisimasaasa kingorna, taannalu pissutsinik pissuteqarpoq. Taamaattumik paradoksiuvoq, 1 Mosesi 3-mi tunniunneqartoq pissutissaqartitsisoqanngippat, sapaatip-akunnera illernartinneqartoq naammalluinnannginnermik ilisarnaatini “ 2 ” pisariaqartippaa. Tamakkuninnga tamanit erserpoq nunarsuaq Guutimit pinngortinneqarsimasoq diaavulumut anersaapiluinullu neqeroorutigineqartussatut, taamaalilluni anersaasa ajortut kingunerisaat paasineqarsinnaaqqullugit aammalu tamanut takuneqarsinnaaqqullugit, Guutip, inngilit inuillu, aammalu inngilit inuillu sinnertik toqqassinnaaqqullugu.                    
Misissuinerup taassuma uanga erseqqissarnissaanut aqqutissiuussivoq, ulloq arfineq-marluk eqqissiviilliornermik illernartinneqartup pilersinneqarnera nunarsuarmi " ajortuliornerup " perloqqussutaa siulittuutigigaa , taanna 1 Mosesi 3 -mi pilersinneqarpoq , tassami nunarsuaq nammineq Guutimit perloqquneqarmat, taamaattumillu aatsaat piffissamiit toqup ingerlaneralu ukiut arfineq-marluk, ukiut tusindit, ukiut sisamat, sivisussusaat sivisussuseqartoq nassuiaat, pissutissaqartitsineq. Tamanna maluginiarneqartariaqarpoq : nunarsuup pinngortinneqarnera sioqqullugu, qilammi, akerleriissuteqarneq diaavulup lejrianut Guutip lejrianut akerliulersimavoq, kisianni Jiisusi Kristusip toqunerata kisimi toqqagassat ataasiakkaat aalajangiisunngortissavai ; taanna takuneqarsinnaanngortinneqassaaq upperinnittut taamanili nunarsuarmi pinngortitami toqunissaminnut pineqaatissinneqarsimasut qilammiit anisinneqarnerisigut. Maanna qilammi Guutip inngilit inuunerat " unnuk ullaallu " allanngorarneranni aaqqissuunngilaa, tamanna pissutigalugu qilak naassaanngitsumik normumini sinniisuutippaa ; toqqarsimasaminut naassaanngitsumik ajugaasussaq ingerlaqqissasorlu. Paasissutissat uku eqqarsaatigalugit : ajortuliorneq sioqqullugu nunarsuaq pillugu sunagooq ? " Unnuk -ullaaq " allanngorarnerit saniatigut normua aamma qilammi normuuvoq , tassa imaappoq, erseqqissumik inuuneq naassaanngitsumik normumik ingerlanneqartarpoq ; vegan uumasut, vegan inuit aamma toqusoqanngitsumik taanna tassaassaaq ajortup akissarsiaa, ullut ullut malillugit aammalu taanna qaqugumorsuaq atuussinnaavoq.              
Kisianni Mos. Oqaaseq taanna eqqissineq verbimit " unitsinniarlugu " pivoq Guutillu suliaanut aamma inuit suliaannut atuuppoq. Paasisinnaavat ajortuliorneq sioqqullugu Guutip inuilluunniit qasusoornermik misigisinnaasimanngitsut. Adamip timaa ajoqusersimanngilaq, qasusoorsimanngilaq, qanoq ittumik anniartoqarsimanngilaq. Maanna sapaatit akunnerit ullut arfineq-marluk imminnut malinnaapput naassaanngitsumillu ingerlaarnertut imminnut pilersitsillutik, kisianni “ unnuk -ullaaq ” malitseqartitsinerit Guutip naalagaaffiata qilammi normuanik assigiinngissuteqarnermik malunnartitsipput. Taamaattumik assigiinngissuteq taanna programmimik pinngortitsisumit Guutimit annertuumiit sananeqarsimasumik siulittuutitut saqqummiussinissaq siunertaavoq. Soorlu nalliuttorsiorneq " Yom Kippur " imaluunniit " Ulloq isumakkeerfiginninneq " ukiut tamaasa hebræerit akornanni nalliussineqartarsimasoq aammalu ajortip naaneqarnissaa siulittuutigineqartartoq isumakkeerinninnermigut Jiisusi Kristusip toquneratigut naammassineqartoq, taamatuttaaq sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnerani siulittuutigineqartarpoq ukiut tusindit arfineq-marluk tikiunnissaat, tassami piffissaq taanna Guutip toqqakkanilu piviusunngortinneqassapput feat. Kisianni toqqakkat suli " ajortuliorneq " eqqarsaatigaat Kristusi peqatigalugu " ajortuliorneq " ajortuliortullu eqqartussavaat , taakku taamanikkut toqukkut qimagunnermi unissapput . Taamaattumik soorlu ullut siulliit sisamat, arfineq-marluk " ajortuliornerup " ilisarnaataata ataani inissinneqarpoq, taanna sapaatip akunnerani tamani ullut arfineq-marluk kattussuuppaat aammalu pineqarlutik . Aammalu aatsaat ukiut tusindit arfineq-marluk aallartinneranni, ajortuliortut ” toqup aappaata ikuallannerani ” nungunneqareerpata, nunarsuarmi nutarterneqartumi naassaanngitsumik ” ajortuliorfiunngitsumik ” aallartissaaq. Ullut arfineq-marluk ajortuliornermik nalunaarsorneqarsimappata ukiunilu 7000-ini siulittuuteqarpata, ukiut taakku 7000-it naatsorsorneqarnerat aatsaat aallartisinnaavoq ajortuliornerup pilersinneqarneratigut 1 Mosesi 3-mi ersersinneqartoq. Taamaalilluni nunarsuarmi ullut ajortuliorfiunngitsut malitseqartitsinermi " unnuk ullaaq " imaluunniit " taarnermik qinngorneq " normumi aamma logikkimiinngillat aamma piffissaq taanna " ajortuliorfiunngitsoq " , ukiuni 7000-ini " ajortuliornermut " programmerneqarsimasuni siulittuutigineqarsimasunilu ullunik arfineq-marlunnik sapaatip-akunnerani isersinnaanngilaq .                              
Ilinniartitsissutip taassuma erseqqissarpaa iliuuseq taanna Guutip Romami paavimut Dan 7:25-imi oqaatigisaa qanoq pingaaruteqartiginersoq : " piffissat inatsisillu allanngortinniarlugit isumassarsiortussaavoq ." “ Piffissat allanngortinneqarnerat ” Guutimit pilersinneqartoq kinguneqarpoq Guutip “ inatsisaa ” sapaatip akunnerani ataatsimi sapaatip-akunnerani siulittuutitut qanoq ittuuneranik paasiniaasinnaannginnermik . Aammalu tamanna Romap Konstantin I -p nalaaniit , 321-mi marsip 7-aniit, sapaatip akunnerani arfineq-marlunni ulloq siulleq eqqissisimaarnissamik peqqussuteqartarsimavoq. Romamiut peqqussutaat malillugu ajortuliortoq aallaqqaammut " ajortuliornermit " Adamimit Evalullu arsaarinnittumit annaanneqanngilaq , kisiannili tamatuma saniatigut " ajortuliornermit " allamik tigusisartoq , maannakkut nammineq piumassutsimik , tamannalu Guutimut pisuunerminik annertusaavoq.           
Piffissap aaqqissugaanera " unnuk ullaaq " imaluunniit " taarnermik qinngorneq " tassaavoq isuma Guutimit toqqarneqarsimasoq aammalu toqqakkat tamakku malillugit Biibilimi siulittuutitut isertugaq isernissamut iluaqutaasarpoq akuersissutigalugulu. Sumilluunniit inuup toqqagassaq taanna atornissaanut pinngitsaalisaanngilaq uppernarsaallu tassaavoq inuit ulloq allanngornera unnuap qeqqanut malunnartinniarlugu toqqaasimasut, tassa , 6 tiimit ukiakkut seqernup nakkarnerata kingorna ; taanna Kristusip, jomfruit qulit pillugit assersuummi Nuliaasup, naalannartumik uteqqinnissaanut kingusissukkut eqqumiitsuliortut lejriat siulittuutigivaa . Taamaalilluni Guutimit tunniunneqartut paasissutissiissutit ilisimassutsimigut pissarsiarineqarsinnaanngillat. Kisianni toqqarsimasaminut piffissap guutimit pinngortitamiittup aaqqissugaanerata siulittuutai tamaasa aammalu pingaartumik Saqqummersitami aallaqqaammut Jiisusi imminut saqqummiussivoq " alfa aamma omega ", " aallaqqaasiut imaluunniit aallaqqaasiut naggatillu ". Ullut ataasiakkaat inuunerput ingerlasoq Guutip pilersaarutaanik siulittuivoq, taannalu 1 Mosesi 1, 2 aamma 3-mi atuarneqarsinnaavoq, tassami " unnuk " imaluunniit " taarneq " ullut sisamat profanit 1 Mosesi 1-imi saqqummiunneqartut sinniisuutippaat , 1 Mosesi 2- milu eqqissineq guutimit pilersinneqartoq piffissaq " qaammat " nalunaarutigalugu . Tassa periuseq taanna tunngavigalugu Dan.8:14 naapertorlugu kristumiut nalaanni piffissaq marlunnut immikkoortinneqarpoq : piffissaq anersaakkullu " taarneq " 321-p akornanni , tassani " ajortuliorneq " sapaatip-akunneranut akerliulluni pilersinneqarpoq, aamma 1843-mi tassani piffissaq " qaamasumik " aallartippoq toqqakkanut ulloq taanna sp 2018-imiit , 1.1 ighty Pinngortitsisoq Guuti, taanna toqqakkat upperisarsiortullu akornanni eqqartuussisussatut tikippoq , " nannut aamma nersutit " , soorlu " slange, arnaq Adamilu " akornanni eqqartuussisimasoq . Taamatuttaaq Saqqummersitami " Allakkat Ilagiinnut arfineq-marlunnut, allakkat arfineq-marluk, aamma trompetit arfineq-marluk " siulittuutigisarpaat " taarneq " siullernut sisamanut aamma guutimit " qaamasumik " qulequttat taakku ataasiakkaat arfineq-marluk kingullerlu gradinut. Tamanna taama ilumoortigivoq, 1991-imi institutionel Adventismemit " qinngorneq " kingulleq taanna pisortatigoortumik itigartinneqarmat , qinngorneq Jiisusip 1982-imiilli uannut tunniussimavaa , taanna tassunga oqarnissaanut pissutaasimavoq, Allakkami " Laodikeamut " adresseqartumi .                                        Saqq 3:17-imi ima allassimavoq: “ Pissutigalugu oqartarpit : ‘ Uanga pisuujuvunga, pisuussutinik amerlassusilinnik, pisariaqartitsisoqanngilangalu ; Adventistit pisortatigoortumik puigorsimavaat oqaaseq una 1 Petrusi 4:17 -imi allassimasoq : " Piffissaq tikippoq eqqartuussineq Guutip illuani aallartissasoq ." Siullermik uagutsinnit aallartissappat, Guutip iivangkiiliuanut tusarnaanngitsunut kinguneq qanoq issava? » Institution 1863-imiilli atuuffeqarsimavoq Jiisusilu pilluaqqusimavaa pilersinneqarnera piffissami " Filadelfiami ", 1873. Periarfissaq guutiusoq naapertorlugu " unnuk ullaaq " imaluunniit " qaamasumik qinngorneq " , epoke kingulleq arfineq-marlullu taaguuteqartumik prostitutes to be of " Laod tamatuminnga , annertooq " qinngorneq " ilumut tikippoq siulittuutigineqartut isertugaat ilusilersorniarlugit, kingullermik epokimi tassani , nunarsuaq tamakkerlugu pisortatigoortumik adventistit institutioniat akilerlugu. Aqqa „ Laodikea ” isumaqarluarmat „ inuit eqqartuunneqartut imaluunniit inuit eqqartuunneqartussat “ isumaqarmat. Taakku Naalakkamut attuumassuteqanngitsut imaluunniit attuumassuteqanngitsut " ulloq Guutimit perloqqusaasoq " malinnaasunut ilaanissaminnut pineqaatissinneqarput . Guutimut Romamiut " sapaatip-akunnerani " eqqortumik pineqaatissinneqarneranik oqaluttuarsinnaannginnertik takutitsillutik , sapaatip-akunnera taakkununnga pingaaruteqartutut isigineqassaaq, soorlu piffissami pilluaqqusaasumi kuutsinneqarnerminni. Oqaluussineq Jiisusi Kristusip kiffaminut Ellen G. Whitemut tunniussaa , atuakkiamini " Allakkat siulliit " aammalu siullerpaamik takussutissiami, pissutsit tamakku ima nutserneqarput : " anguniagaq aamma Jiisusi takusinnaajunnaarpaat ... Silarsuarmi ajortumi ikkupput takuneqarsinnaajunnaarlutik ."                                  
Mosesi 2-mi piffissaq ’ qaamasumik ” siulittuutigineqarpoq aamma 1 Mosesimi kapitali una ’ ulloq arfineq-marluk ” illernartinneqarneranik aallartippoq . Versimi 25-mi ima naggaserneqarpoq : „ Angut nulianilu tamarmik nuliaapput, kanngusuuteqanngillat .” Temat taakku marluk akornanni ataqatigiinnerup takutippaa timikkut nuliaassutsiminnik nassaarneq tassaassasoq " ajortuliornermik " pisussaaffilerneqarnerup kingunerisaanik, taannalu , 1 Mosesi 3-mi oqaluttuarineqartoq, taamaalilluni toqunartumik anersaakkullu nuliaassutsimik pissutaasoq takussaavoq. Ilinniartitsineq taanna “ Laodikeami ” ilinniartitsissummut sanilliullugu sapaatip-akunnera “ ajortumut ” attuumassuteqartoq nassaaraarput , taannalu inuup “ naartulersitsisarpoq ”. In this final context , praksis Sabbat taamaattumik naammanngilaq Kristusip anersaaq illersorniarlugu , tassami siunnersuuteqarneratigut tamakkiisumik siulittuinermik qaamasumik pisortatigoortumik adventistit oqartussaasuinut 1982-ip 1991-illu akornanni Jiisusi Kristusip piumasaqaataa annertusiartorpoq aammalu taanna piumasaraa piffissami tassani praksis-iminik ataatsimik pallorfiginninnermini, taassuma soqutigisaanik sapaatip-akunnerani, taassuma soqutigisaanik soul Danielimi aamma Saqqummersitsinermi siulittuutigineqartut pillugit saqqummersitsinermini ; kisianni aamma Biibilimi saqqummersinneqartumi tamakkerlugu taanna ’ nalunaajaasunik marlunnik ” imaqarpoq Saqq 11:3 naapertorlugu.                  
 
 
 
Guutip nalunaajaataa nunarsuarmi tunniunneqartoq
 
Soorlu pingaaruteqartoq Guutip inuiaqatigiinnut Jiisusi Kristusimik tikeraarnera Mosesip nalaani siornatigut tikeraarsimanera puigortariaqanngilarput. Tassami ungasissumi tassani Guutip nunarsuarmi dimensionip aallaqqaasiutaa tassunga saqqummiuppaa. Aamma Guutimit saqqummiunneqartutut , oqaluttuaq 1 Mosesimiittoq soorlu Saqqummersitami apustilimut Johannesimut saqqummiunneqartoq pingaaruteqartoq. Guutip nunarsuarmi inuuneq aaqqissuutissallugu toqqarsimasaa pinngortitami asanninnermik pilersaarutini siulittuutigivaa , taakkununnga tamakkiisumik kiffaanngissuseqartitsivoq , taamaalillutik asanninnerminut akissuteqarsinnaaqqullugit naassaanngitsumillu inuusinnaaqqullugit imaluunniit taanna itigartitsisinnaaqqullugit toqup suunnginneranut tammarsinnaaqqullugit , peqqissaartumik neqerooruteqarnermini pissutsit naapertorlugit .
Adam kisimiilluni pinngortinneqarsimappat, siullermik, tassaavoq " Guutip assilisassiaatut saqqummiunneqarnera (1 Mos 1:26-27)" asanninnermik ujaasinermi assilisassiami akeqanngitsumik assilisassiamik, pissutigalugu piffissaq tamaat siornatigut naassaanngitsumik inuunermini piffissaq tassaavoq kisimiilluni. Tamanna tassunga naammagittaalliuutigineqarsinnaajunnaarsimavoq , kiffaanngissuseqarnerup pinngortitami inuunerminut tunniussassani kingunerisassai akiorniarlugit piareersimalluni . Evap pinngortinneqarnera Adamip nersutaata ilaanniit , toqukkut qimagunnerani , siulittuivoq Ilagiit pinngortinneqarnissaat, Toqqakkat upperisamik toqqakkani sananeqarsimasut, paarnat Jiisusi Kristusimi isumakkeerinninnermigut toqunermigut katersorneqartut ; Tamanna " ikiortitut " atuuffimmik Guutip arnamut nammineq pinngorsimasumut, aqqalu Eva isumaqartoq " inuuneq ", tunniuppaa. Toqqakkat " inuussaaq " naassaanngitsumik , nunarsuarmilu, taanna Guutimut " ikiorneqarnissani " neqeroorutigissallugu kaammattuuteqarpoq , inuttut suleqateqarnissamik suliassani naammassineqarnerani, taannalu siunertarivaa asanninneq naammalluinnartoq avitseqatigiissutigineqartoq aamma ajornartorsiuteqanngitsumik naassaanngitsumik universini pilersitsinissaq.              
Naalalluarnermik ajortuliorneq inuiaqatigiinnut isertarpoq Eva aqqutigalugu , tassa ” arnaq ” aqqutigalugu , toqqarsimasaminut ilisarnaatitut , taakku ajortuliorneq aallaqqaammut taanna arsaarinnissutigissavaat. Aamma soorlu Adami, Evamut asanninnini pissutigalugu , Jiisusi Kristusimi , Guuti inuuvoq Toqqakkani taarsiullugu , toqunartumik pineqaatissiissut ajortuliornermini pisariaqartinneqartoq, avitseqatigiissutigissallugulu . Taamaattumik 1 Mosesimi oqaluttuaq tassaavoq oqaluttuarisaanermik uppernarsaat , aallaqqaasiut qanoq ittuunerallu ersersitsisoq , aammalu siulittuutitut uppernarsaat, pinngortitsisup Guutip pissaanerpaap asanninnermik annertuumik suliaqarnerata annaassiniarnermik tunngaveqarneranik ersersitsisoq.  
Pinngortitami ullut siulliit sisamat 1 Mosesi 1-imi eqqaaneqarsimasut kingorna, ullut sisamat ukiut sisamat tusindit Guutip nunarsuarmi toqqakkat toqqarnissaannut immikkoortinneqarsimasut siulittuutigisaat, 1 Mosesi 2-mi, naassaanngitsumik sapaatip-akunnerata assilisassiaa aallaavigalugu, ulloq arfineq-marluk killilersugaanngitsoq toqqakkat misilinneqarsimasut toqqakkanillu tikilluaqqusinissamut ammassaaq.
Guutip pilersaarutini qanoq kinguneqarnissaa aallaqqaammulli ilisimavaa, toqqakkani ukiut sisamat tusindit ingerlaneranni saqqummertussat aqqi. Taanna inngilit upperinnittunik eqqartuussisinnaallunilu aseruisinnaallunilu tamaasa pissaaneq oqartussaassuseqarpoq, nunarsuarmi dimensionitsinnik pilersitsisariaqanngikkaluarluni. Kisianni eqqortumik pinngortitami, asannittumik asannittumillu, ataqqinninnera pissutigalugu nunarsuarmi tamatumunnga pinngortinneqarsimasumi tamanut takutitsisoqarnissaanut aaqqissuussivoq.
Guutip piviusumik tunngaviusumik tunngaviusoq tamanit qullerpaaffigaa. Soorlu Tussiaat 51:6-imi siulittuutigineqartoq, Jiisusip toqqakkani ” inunngorsimasut ” imaluunniit, ” piviusumik inunngorsimasut ” nassuiarpai , taamaalillutik piviusumik guutimeersumik malittarisassamut naapertuuttunngortinneqarlutik . Johannesi 18:37 naapertorlugu nammineq ’ ilumoortumik nalunaajaasunngorniarluni ’ tikippoq, Saqq 3:14 -imilu ’ Ilumoortoq ’ -mik ateqarluni imminut saqqummiussivoq . Piviusumik tunngaviusumik pingaartitsineq nersorneqarneralu tamanna sallusuissummik tunngaviusumik akerleriissuteqarpoq , tunngaviusullu taakku marluk arlalinnik ilusilersorneqartarput. Sallusuissummik periuseq oqaluttuarisaanermini tamani nunarsuarmi innuttaasut soqutiginnilersittarsimavaat. Ullumikkut sallusuissummik oqarneq inuunermi ileqqunngorsimavoq. Taanna aningaasarsiornikkut isumassarsiami taaguut " bluff " atorlugu atuutilersinneqarpoq , taamaattorli taanna diaavulup, " sallusuissummik ataataat " Johannesi 8:44 naapertorlugu , kingunerisassaavoq. Upperisaqarnikkut sallusuissummik arlalinnik upperisamik eqqunngitsunik saqqummertarpoq, nunarsuarmi inuiaqatigiit sumiiffiillu pineqartut malillugit assigiinngisitaartunik. Aammalu kristumiut upperisaat nammineq " paatsiveerutitsinermik " (= Babelimik) assilisassiatut naammalluinnartumik pissuseqarsimavoq , taamaattumillu amerlatigipput taassuma eqqumiitsuliorfiit qaammaarisut .                
Sallusuissut ilisimatusarnikkut ilinniartitsissutigineqartarpoq. Pissutigalugu ilisimatusarnermi eqqarsartaatsip oqartussaassuseqarnermik periuseqarneranut akerliullugu uumasunik ineriartornermik teoriinik ilumut uppernarsaatinik tunniussisinnaanngilaq , aammalu ukiut millionit milliardillu ilisimatuut nunarsuup pinngorsimaneranut tunngassuteqartut pillugit . Ilisimatusarnermi eqqarsartaatsimut tassunga assingusumik, pinngortitsisup Guutip nalunaarusiaa piviusunngorsimaneranik uppernarsaatinik amerlasuunik neqerooruteqarpoq , pissutigalugu nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup iliuuseqarsimaneranik uppernarsaateqarmat, tassani imeq qarsutsineq siullerpaamik assersuutaavoq , uppernarsarneqartoq immap naqqani fossilit qeqertami aammalu qaqqat qullersaanni qaqqat qulaaniittut peqarnerisigut . Pinngortitami uppernarsaatimut tassunga ilanngunneqarpoq uppernarsaat inuit oqaluttuarisaanerannit qimagussorneqartoq, Noap inuunera, Abrahamip inuunera, hebræerit Egyptenimi inussiaataanermit annaanneqarnerat aamma juutit inuiaqatigiit inunngornerat , oqaluttuarisaanerannik nunarsuup naanerata tungaanut takunnittut inuusut ; Tamatumunnga ilanngunneqarpoq Jiisusi Kristusip apustiliisa tupinnartuliaanik, kinguaassiuutitigut atornerluisimaneranik makinneranillu takusimasaasa takusimasaat ; toqumik ersiorneq qimappaat, taakkulu martyrinngornissamut aqqut malippaat , Mestertik aammalu Modelitik Jiisusi Nazaretimiittoq .  
Oqaaseq una " martyrdom " eqqaasitsissutigigakku uani nassuiaammik ammaasariaqarpunga.  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Oqaaseqaateqarit : martyrinngorneq pineqaatissiisarnermillu ataqatigiissanngilat. 
 
Pisut taakku marluk avataaniit assigiimmik isikkoqarput taamaattumillu ajornanngitsumik paatsiveerusimaarneqarsinnaallutik. Kisiannili tamanna paatsiveerutitsineq annertuunik kinguneqarpoq, tassami pinerluuteqarsimasunut inissiisarneq Guutip ilumut toqqarsimasaanut tunngatinneqarsinnaavoq aammalu illuatungaatigut diaavulup meerartaa Guutimut martyrinngortitsinermik assut peqquserlunniuteqarsinnaammat . Taamaattumik tamanna ersarissumik takuniarlugu misissuineq una eqqarsaatigisariaqarparput, taanna periuseq taanna atorlugu aallartippoq ; Siullermik apeqqut apeqqutigissavarput : martyrinngorneq sunaava ? Oqaaseq taanna grækerisut “ martus ” -imit isumaqarpoq : ilisimannittoq . Takunnittumik qanoq isumaqarpa ? Taanna tassaavoq sammisaq pillugu takusimasani, tusarsimasani paasisimasaminiluunniit upperinnilluni imaluunniit nalunaaruteqartartoq . Uani soqutiginartoq tassaavoq upperisaqarneq, Guutilu pillugu nalunaajaasartut akornanni , nalunaajaasunik ilumoortunik eqqunngitsunillu peqarpoq . Qularnanngilaq Guutip taakku marluk assigiinngisitsisarpai . Piviusoq taanna ilisimavaa pilluaqqusarpaalu, tassami nammineq tungaaniit, ilisimannittoq ilumoortoq taanna imminut upperinninnermik takutitsinissaminut anguniagaqarpoq " suliassani " piviusoq tamaat saqqummiunneqartoq atorlugu aammalu taamaalilluni toqup akuerineqarnissaata tungaanut pinertussuseqarluni . Aammalu toquneq taanna tassaavoq martyrinngorneq ilumoortoq, tassami inuuneq toqumut neqeroorutigineqartoq Guutip piffissaminut piumasaqaatigisaanut illernartuunermik malittarisassamut naapertuuppoq. Inuuneq neqeroorutigineqartoq taamatut naapertuuttuunngippat, taava taanna martyriunngilaq, tassaavoq pineqaatissiissut, inuusoq diaavulumut tunniunneqartoq aserortinneqarnera pillugu, taanna Guutip illersorneqarneranik pilluaqqussutaanillu iluaqutiginninngimmat. Guutip ukiunut ataasiakkaanut piviusunngortitsinermik malittarisassamut naapertuuttuunera apeqqutaatillugu " martyrinngortitsineq "-mik tunniussineq siulittuutimini ersersinneqarsimasumik Guutip eqqartuussineranik ilisimasatsinnut tunngassaaq, taakku piffissaq kingulleq siunertaralugu ; taanna suliap matuma siunertaraa aammalu sammisaa.               
 
Pingaaruteqarpoq paasissallugu piviusoq eqqarsartaatsimik upperinnittumik allanngortitsisinnaanngitsoq ; inngilip pinngortinneqartup siulliup, Guutimit , Saatanimit - ateqartinneqartup , upperinninnerminiit misigisimasaa tamanna uppernarsarpaa. Piviusoq tassaavoq periuseq, toqqakkat, taakku asannittunik aammalu Guutip saniatigut sorsuuteqarnissaminnut piareersimasut Jiisusi Kristusimi, sallusuissummik taanna ajoqusersitsisumik, pinngortitamit soqutiginnittutut misigissavaat. 
Naggataatigut Guutip Saqqummersitaa ukiuni sisamani tusindini misilittakkanik uppernarsaatinillu pitsaanerpaanik ajornerpaanillu inuuneqarsimasunik tunngaveqarluni ingerlaavartumik sananeqarpoq. Piffissaq ukiut sisamat tusindit sivisussusilik sivikitsutut isigineqarsinnaavoq, kisianni inuup nammineq inuunermi ukiunik ilumut soqutiginnittumut, tassaavoq ilumut piffissaq sivisooq Guutip ukiut hunnorujullit ingerlaneranni , aammalu eqqorluartumik ukiut sisamat tusindit ingerlaneranni , nunarsuarmi suliniummi angusaqarluarnermi fasit assigiinngitsut sivitsorsinnaallugit . Jiisusi Kristusimi kisimi Guutip piffissap kingulliup toqqarsimasaminut, isertugaminut suliaminullu tunngatillugu , ersarissumik paasinninneq piffissap kingulliup matuma tungaanut immikkoortinneqarsimasoq tunniuppaa.
 
 
 
 
 
 
 
Mosesi : Siulittuutitut pingaaruteqartoq 
 
Taamatut paasinninnermi 1 Mosesimi oqaluttuaq Danielimi Saqqummersitamilu siulittuutinut tunngaviusunik tunngaviusunik tunniussivoq ; aamma taakku pingaarnertut atorlugit paasinninneq tamanna pisinnaanngilaq. Tamakku pisariaqartinneqarpata eqqaaneqassapput, siulittuutitut misissuinerup nalaani, kisianni maannamut ilisimaneqartariaqarpoq oqaatsit , " abyss , immap naqqa, nuna, arnaq ", saqqummersitsinermini " Apokalypse " -mi immikkut ittumik isumassarsiamik guutimik eqqarsartaatsimik tunngaveqartussaasut . Nunarsuarmi pinngortitami piffinnut pingasunut ataqatigiipput. " Abyss " tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu imermik qalipaasoq inuuneq ajortoq. Taava ulloq aappaani , pissutsinik immikkoortitsinermi taanna, " immap " , toqup synonymia aammalu ilisarnaataa, ulloq 5- imi kisimi immami uumasunik inuttaqassaaq ; avatangiisit inuup silaannarmik anersaartuuteqarnissaanut pinngortinneqarsimasumut akerliupput. " Nunarsuaq " " immap naqqaniit " pivoq aammalu ulloq pingajuat uumasunik aamma kingullermik ulloq sisamat " angut Guutip assilisaanik sananeqarsimasoq " aamma " arnaq " angutip nersutaasa ilaanni sananeqartussaq inuuneqassaaq . Angut arnarlu ataatsimoorlutik marlunnik meerartaartussaapput. Siullermik " Abel ", type anersaakkullu toqqarneqarsimasoq ( Abel = Ataata tassaavoq Guuti) toqunneqassaaq sinnganermik utoqqaanerusoq " Kain " type neqimik, pisuussutinik piumassuseqartoq (= pissarsineq) taamaalilluni siulittuilluni toqqarneqarsimasup type-ata, Jiisusi Kristusip aamma toqqarsimasaasa, taakku martyrs aamma toqussasut Ca , tho as ". , tamarmik " templimi niuertut " , taakku malitseqartumik aammalu sakkortuumik sinngasarnerat nunarsuup oqaluttuarisaanerata ingerlanerani takutinneqartarpoq naammassineqartarlunilu . Taamaattumik Guutip Anersaata ilinniartitsissutigisaa imaappoq : " aqqusinermi " pinngortarput , malitseqarlutik , " immap nunalu ", kristumiut upperisaasa eqqunngitsut ilisarnaatitaat, anersaat annaanneqarnerannut aqqutissiuussisut. Ataatsimeersuarnermini Toqqakkani taaguuteqartinniarlugu oqaaseq " arnaq " tunivaa, tassa , .                                      Guutiminut, " Nuliamut " , " savamut " Kristusip nammineq assilisassiaa oqaatsip " inuk " ( Adami ) atorlugu siulittuutigineqartup ilisarnaataanik upperinnittuuppat . Taanna upperinnittuunngippat suli " arnaq " -tut inissisimavoq, kisianni " prostituereqartutut " assilisassiortarluni . Tamakku tamarmik suliami tassani saqqummiunneqartumi misissuinermi sukumiisumik uppernarsarneqassapput aammalu pingaaruteqarluinnartumik pingaaruteqarnerat erseqqissarneqassaaq. Ajornanngitsumik paasiniarsinnaavat 2020-mi pisut Danielip Saqqummersitallu siulittuutaanni siulittuutigineqartut , annertuumik , oqaluttuarisaanermi eqquutsinneqareersut , inuillu ilisimavaat. Kisianni Guutip anersaakkullu suliassaq tunniussaa pillugu ilisarnaatigineqanngillat. Oqaluttuarisaanermik ilisimasallit oqaluttuarisaanermik piviusut allattortarpaat , kisianni Guutip pruffiitiisa kisimik taakku paasiniarsinnaavaat .          
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Upperneq aamma upperinninnginneq
 
Pinngortitamit inuit, aallaqqaasiutaanniit, upperisaqartuupput. Kisianni upperisaq upperinninnerunngilaq. Inuk Guutip imaluunniit guutit, anersaat qullerpaat, kiffartorfigisariaqarsimasaat nuannaarutigisariaqarsimasaallu, akerleriissuteqarnerminniit ajoqusersimannginniassammata, pinngorsimanerat upperisimavaa . Pinngortitami upperisaq taanna ukiuni hunnorujuni ukiunilu tusindini ingerlasimavoq ullumikkut ullup qeqqata tungaanut, ilisimatusarnikkut nassaarineqarsimasut inuup vestlige-p ajutoornera tigusimavaat, taannalu tassanngaanniit upperinnittunngorsimavoq upperinnittunngorsimallunilu. Oqaatigineqartariaqarpoq allanngorneq taanna pingaartumik inuiaqatigiinnut kristumiunut tunngasuusoq. Pissutigalugu piffissami tassani Issittumi, Issittumi Afrikamilu anersaanik takuneqarsinnaanngitsunik upperisaq suli atuuppoq. Tamanna inuit upperisamik ileqqunik taakkunik atuisartut takusartagaannik pinngortitami ersersitsisarnernit nassuiarneqarpoq. Afrikami anersaat takuneqarsinnaanngitsut pinngorsimanerannik ersarissumik uppernarsaatit upperinninnermik inerteqquteqarput. Kisianni inuit taakku nalunngilaat anersaat taakku akornanni pissaanilissuarmik ersersitsisut ilumut anersaat anersaapiluit Guutimit inuuneq tamaat pinngortitsisumit itigartinneqarsimasut , aammalu toqumut pineqaatissinneqarsimasut . Inuit taakku upperisaqanngillat , upperisaqanngitsullu , soorlu vestlimiut, kisianni kingunerisassaq tassaavoq, tassami anersaapiluit kiffartortarpaat, taakku soqutiginnilersitsisarmata aammalu tyrannimik naalakkersuinerminni tigummiarlugit. Upperisarsiornertik tassaavoq idolaterimik paganimik typeq inuiaqatigiit aallaqqaasiutaanniit ilisarnaatigisimasaat ; Eva siullerpaamik toqqarneqarsimammat.  
Vestenimi upperinninnginneq ilumut toqqaanermik kinguneqarpoq, pissutigalugu inuit ikittunnguit kristumiussutsiminnik ilisimasaqanngillat ; aamma republikanskimik kiffaanngissuseqarnermik illersuisutut akornanni inuit Biibilimi Illernartumiit oqaatsit atortarpaat , taamaalillutik uppernarsarlugu Biibilimi pinngorsimanera ilisimajunnaarlugu. Taakku ilisimavaat piviusut naalannartut Guuti pillugu nalunaajaatigisarpai, taamaattorli taakku eqqarsaatigalugit toqqaasarput. Tassaavoq upperinninnermik taama ittumik Anersaap upperinninnermik taasarpaa, taannalu tassaavoq upperinninnermut ilumoortumut absolut rebellimik akerleriissuteqarneq. Tassami uppernarsaatinik inuunerup nunarsuaq tamakkerlugu aammalu minnerunngitsumik Afrikami inuiaqatigiit pinngortitami ersersitsisarneranni uppernarsaatit eqqarsaatigalugit, inuup upperinninnerminik pissutissiinissamut periarfissaqanngilaq. Taamaattumik anersaapiluit iliuuseqartarnerat pinngortitamiittoq Vestenimi upperinninnermik isornartorsiuivoq. Pinngortitsisoq Guuti aamma uppernarsaatinik tunniussisarpoq pinngortitami pinngortitami pinngortitami pinngortitami pinngortitami pinngortitami pinngortitami pissutsinik aqqutigalugu pissaanermik iliuuseqarluni , taannalu taanna aalajangersimavoq ; nunap sajunnera , vulkanit qarsutsinerat , aseruuttoortitsisut tidebølger , toqunartunik nappaatit , kisianni tamakku tamarmik maanna ilisimatusarnikkut nassuiaatinik pissarsipput, taakku guutimit pinngortitamiittoq erseqqissartarpaat aseruuttoortitsisarlutillu . Isigamut, upperisamik akeqqaq tamanna annertooq, ilanngunneqarpoq ilisimatusarnikkut nassuiaat inuup ajutoorneranik qularunnaarsitsisoq aammalu marluullutik toqqakkani kaammattuutigisarlugit, taakku ajunaarnissamut aqqutissiuussisuupput.  
Guutip pinngortitaminit qanoq kissaateqarpa ? Taakku akornanni toqqassavai inuunermik isumaliutissiissutinik akuersaartunik , tassa eqqarsartaatsiminik akuersaartunik . Upperneq tassaassaaq atortoq, kisianni naggatissaanngilaq. Taamaattumik " upperisaq suliaqanngitsoq " , taanna pissarsiarisariaqartoq , Jaaku 2:17-imi " toqusimasoq " oqaatigineqarpoq . Tassami upperisaq ilumoortoq peqarpat aamma upperisaq eqqunngitsoq. Eqqortoq eqqunngitsorlu tamarmik assigiinngisitsipput, Guutillu naalalluarneq naalalluarnermillu immikkoortinniarlugu suussusersinissaanut ajornartorsiuteqanngilaq. Taamaattorli taanna suli eqqartuussisuuvoq isumassarsiaq pinngortitami ataasiakkaat naassaanngitsumik siunissaat aalajangissavaa , tassami toqqagaanermini siunertaa immikkuullarissuummat aammalu naassaanngitsumik inuuneqarnissamik neqerooruteqarnera Jiisusi Kristusi aqqutigalugu kisimi pissarsiarineqartarmat . Nunarsuarmi aqqut aatsaat pissutissaqartinneqarpoq, naassaanngitsumik qinigaasunik toqqaanissaq taanna periarfissaq neqeroorutiginiarlugu. Upperneq tassaavoq annertuumik suliniuteqarnerup pilliutaallu kingunerisaat , kisiannili pinngortitami inissisimaffik pinngortitamiit inunngornermiit pissarsiarineqarsimasoq imaluunniit pissarsiarineqanngitsoq . Kisianni pinngorpat Guutimit nerisassiorneqartariaqarpoq, taamaanngippat toqusarpoq tammartarlunilu.      
Upperneq ilumoortoq qaqutigoortuuvoq. Pissutigalugu kristumiut upperisaat pisortatigoortumik peqquserlunniutaasoq akerlillugu , qilammi portusuut tassunga ammarneqarnissaat pillugu pinngortitap iliverisa qulaani korsimik ikkussinissaq naammanngilaq. Aammalu tamanna erseqqissarpara pissutigalugu soqutigineqanngitsoq , Jiisusi Matt.7:13-14-imi oqarpoq : “ Iserfigiuk port-imik qaffasissumik. Isertarfik siammasissuuvoq aqqullu ajortumut ingerlasoq siammasissuuvoq , amerlasuullu taanna atorlugu iserput . Kisianni port-i qaqutigoortuuvoq aammalu aqqut inuunermut ingerlasoq ajornakusoortuuvoq , aammalu ikittuararsuit nassaarisarpaat. " Ilinniartitsineq taanna Biibilimi suli uppernarsarneqarpoq juutit Babylonimut qimagussorneqarnerannik assersuummi , tassami Guutip qinersinerminut naleqquttutut Danieli ikinngutinilu pingasut kunngillu pingasut pissaanilissuit kisimik ; aamma Ezekieli piffissami tassani inuusoq . Taava Ezek GUTTI .​​​​​ ​Uumasut pinngortitamiittut nuna aqqusaarlugu inuttaqanngitsoortinniarlugit, nunallu inoqajuitsorsuanngorpat, uumasut pissutigalugit kialluunniit aqqusaarsinnaanngisaannarlugu, angutit taakku pingasut nunap iluaniipput, soorlu uanga inuuvunga , . oqarpoq Naalakkap YaHWéH , ernerit panilluunniit annaanngilaat, taakku kisimik annaanneqassapput , nunalu inoqajuitsorsuanngortinneqassaaq. Imaluunniit nunamut matumunnga sværdimik nassiussissaguit oqarlungalu , Sværd nuna aqqusaarlugu , . Inuit uumasullu tassanngaanniit toqutsissagukkit, angutit taakku pingasut taassuma akornanniipput, uanga inuuvunga ! oqarpoq Naalakkap YaHWéH , ernerit panilluunniit annaassinnaanngilaat, kisianni taakku kisimik annaanneqassapput . Imaluunniit nunamut tassunga nappaateqalersitsissaguit, nappaassuarmillu akerleriissuteqarlunga, inuit uumasullu tassunga toqunniarlugit, Noalu, Danielilu Jobilu tassaniipput , soorlu uanga inuullunga ! oqarpoq Naalakkap YaHWéH , ernerit panilluunniit annaassinnaanngilaat, kisiannili ajunngitsuliornermikkut anersaatik annaassinnaavaat. " Taamaalilluta ilinniarparput qarsutsinerup nalaani."        of waters , inuit arfinillit umiarsuarmik illersorneqartut akornanni Noa kisimi annaanneqarsinnaasutut nassaarineqarpoq.
Jiisusi oqarpoq Matt.22:14-imi: “ Amerlasuut kaammattorneqarput, ikittulli toqqarneqarput. "Pissutaasoq tassaavoq Guutip uummatitsinni siullersaalluni imaluunniit arlaannaatigulluunniit siullersaalluni inissisimarusuttup piumasaqaatigisaanik illernartuunermik malittarisassap qaffasissusaata ." Piumasaqaatip taassuma kingunerisaa nunarsuarmi humanistimik eqqarsartaatsimut akerliuvoq, taanna inuuneq suut tamarmik sinnerlugit inissisimavoq. Apustilip Jaakusip akerleriissuteqarneq tamanna pillugu mianersoqqusimavaatigut ima oqarluni , “ Illit ajortuliortartutit! Nalunngilat silarsuarmik ikinnguteqarneq Guutimut akerleriinneq ? Taamaattumik kinaluunniit silarsuarmi ikinnguteqarusuttoq Guutimut akeqqanngortittarpaa . » Jiisusi Matth .​​​​​​​​  Taamaattumik, soorlu uanga, ikinngutit qaaqqugukku upperisamik piumasaqaat taanna Jiisusi Kristusip piumasaqaataanik naammassinninnissamut, tupaallassinnaanngilatit fanatikeritut taaguuteqarpat ; Tamanna uannut pisimavoq, taamanilu paasivaara Jiisusi kisimi ilumoortumik ikinngutigalugu ; taanna, ” Ilumoortoq ” Saqqummersitat 3: 7 -mi allassimasoq . Aamma integristimik taaneqassaatit, pissutigalugu Guutimut imminut eqqorluartumik takutitsisarpit, pissutigalugu inatsisini illernarnerpaaq naalalluarneratigut asannillutit ataqqisarpatit; Tamanna ilaatigut tassaassaaq Naalakkap Jiisusi nuannaarutiginiarlugu inuup akissaa, taamatut immitsinnut tunuarsimaarnissatsinnut aammalu tunniusimalluinnarnitsinnut tamanut naleqquttumik, taanna piumasaqarpoq .             
Upperneq Guutimit isertortumik eqqarsaatinik pissarsisinnaalersitsivoq, suliassani pissanganartut qanoq annertutiginersut paasinissaata tungaanut. Aammalu pilersaarutini tamakkerlugu paasiniarlugu toqqarneqarsimasup inngilit qilammi inuunerat nunarsuarmi misigisaqarneq sioqqullugu eqqarsaatigisariaqaraa . Tassami inuiaqatigiinni qilammi tassani pinngortitami immikkoortitsineq inngilillu pitsaasut Guutimut upperinnittullu toqqarneqarnerat Kristusimut kinguaassiuutitigut atornerlunneqartumut upperinninnermik imaluunniit taassuma tunuarsimaarneranik ingerlanneqarsimanngilaq soorlu nunarsuarmi taamaassasoq . Tamanna uppernarsarpaa nunarsuarmi tamarmi , Kristusip ajortuliorsimanngitsup kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnera Guutip diaavulu malinnaasullu pineqaatissinneqarnissaannut atortagaasoq aammalu nunarsuarmi Jiisusi Kristusimut upperisaq Guutip atortagaa toqqarsimasani sinniisuutippaa asanninneq misigisimasani toqqarsimasaminut asannittunut qujamasuuteqartunullu ilisimatinniarlugu. Tamakkiisumik imminut tunuarsimaarsimaneranik takutitsinermini tassani siunertaavoq qilammi nunamilu pinngortitami pinngortitami pinngortitami misigissutsimik avitseqatigiinngitsunik inatsisitigut toqutsisinnaanissaq. Aamma nunarsuarmi pinngortitami akornanni toqqaasarpoq eqqarsaatini akuersaarlugit , iliuuseqarnerminilu eqqartuussinermini akuersaarlugit, pissutigalugu taakku naassaanngitsumik inuunerminik avitseqatigiinnissaminnut naleqquttuummata . Naggataatigut ajornartorsiut qilammi nunamilu pinngortitaminut tamanut kiffaanngissuseqarnikkut pilersinneqartoq aaqqissimassavaa , tassami kiffaanngissuseq tamanna peqanngippat pinngortitamini toqqarsimasani asanninnerat pingaaruteqanngitsuussaaq aammalu pisinnaajunnaarsinneqarluni. Soorunami kiffaanngissuseqanngippat pinngortitaq robotitut allaanngilaq , automatiskimik pissuseqarluni. Kisianni kiffaanngissuseqarnerup akia tassaassaaq , kingullermik , qilammi nunamilu pinngortitami pinngortitami pinngortitami pinngortitamilu pinngortitamiittut aallarunneqarnerat.
 
Tamanna uppernarsarpaa upperisaq imatut tunngaveqanngitsoq : “ Naalakkap Jiisusimut upperiuk annaanneqassaatit . ” Oqaatsit taakku biibilikkut tunngavigalugit oqaaseq " upperinissaq " isumaqartinneqarpoq , tassa Guutip inatsisaanut naalalluarneq, upperisaq ilumoortoq ilisarnaatigineqartoq . Guutimut anguniagaavoq pinngortitami asanninneq pissutigalugu naalalluartunik nassaarnissaq. Ilaat qilammi inngilit akornanni aamma nunarsuarmi inuit pinngortitamiittut akornanni nassaarisimavai, ilaat toqqarsimavai aammalu ilaat toqqartussavai anersaakkut piffissap naanerata tungaanut.         
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Piffissaq eqqortoq atorlugu nerisassat
 
Soorlu inuup timaata inuunermi sivisunerulernissaanut nerisassanik pisariaqartitsisoq, taamatuttaaq upperisaq eqqarsaatini pilersinneqartoq aamma anersaamik nerisassanik pisariaqartitsivoq . Inuit tamarmik asanninnerup Guutip Jiisusi Kristusimi tunniussaanik takutitsinermut misigissuseqartut misigisarpaat taanna pillugu iliuuseqarnissamik kissaateqarneq. Kisianni qanoq ililluta taassuma nuannaarutigisaanik iliuuseqarsinnaavugut nalunngikkutsigu qanoq piumasaqarnersoq ? Tassaavoq apeqqummut akissutissaq upperisatsinnik nerisassiornermik pilersitsisussaq. Tassami “ upperisaq ajorpat Guuti nuannaarutigisinnaanngilaq ” Hebr.11:6 naapertorlugu . Kisianni suli pisariaqarpoq upperisaq taanna kissaatigisaminut naapertuuttuuneratigut inuunerulersinneqarnissaa nuannaarutigineqarnissaalu. Tassami Naalagaq Guuti Pisinnaasoq tassaavoq naammassinnittartoq eqqartuussisullu. Upperisallit kristumiut amerlasuut qilammi Guutimut eqqortumik attaveqateqarnissartik kissaatigaat, kisianni attaveqarneq taanna suli pisinnaanngilaq upperisatik eqqortumik nerisassiarineqarsimanngimmat. Ajornartorsiummut akissutissaq Matt. 24 aamma 25. Jiisusip ilinniartitsissutini ullutsinnut kingullernut ingerlappaa, taakku aappassaaneerneqarnerani piffissaq sivikitsumik sioqqullugu, maannakkut guutiunermini naalannartumi. Taanna oqaluttuarpoq assersuutini assilisassiat amerlassusilerlugit : assersuut figen-imik, Matt.24:32-miit 34-mut ; unnukkut tillittoq pillugu assersuut, Matt.24:43-miit 51-imut ; assersuusiaq jomfruit qulit pillugit, Matt 25 :1-imiit 12-imut ; assersuut talentit pillugit, Matt.25:13-imiit 30-mut ; assersuutit savat savallu pillugit, Matt. 25:31-imiit 46-mut assersuutit taakku akornanni " nerisassat " eqqaaneqarnerat marloriarluni takussaavoq : unnukkut tillinniartoq pillugu assersuummi aamma savanik savallu pillugit assersuummi pissutigalugu, takuneqarsinnaagaluarluni, Jiisusi oqarmat , " I was hungry s which me to , and " ’p upperisaa toquvoq. “ Inuk qajuusanik kisimi inuussanngilaq, kisiannili oqaatsit tamarmik Guutip qanianiit anisut atorlugit .” Matt.4:4 ». Uppernermik nerisassaq siunertaavoq Saqqummersitat 20 -mi allassimasumi ’ toqumut aappamut ” illersorniarlugu , taannalu naassaanngitsumik inuunissamut pisinnaatitaaffimmik annaasaqartitsivoq.                  
Eqqarsaatersornerup matuma ilaatut isigisaq eqqumaffillu unnukkut tillinniartoq pillugu assersuut una atorlugu : 
V.42 : “ Taamaattumik mianersoqqusi, nalunngilarsi ulloq sorleq Naalagaq tikissanersoq .   
Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik qulequtaq nassuiarneqarpoq aammalu taassuma " neriuuteqarnera " Amerika Avannarlermi Naalagaaffiit Peqatigiinni, 1831- p 1844 - llu akornanni , anersaamik eqqumiitsuliornermik pilersitsissaaq . oqaaseq latinerisut “ adventus ”-imit tiguneqartoq isumaqartoq : advent.          
V.43 : “ Kisianni ilisimajuk, illup piginnittuata ilisimagaluarpagu unnuap qeqqanut tillinniartoq tikissanersoq, taava eqqissisimassagaluarpoq illuatungaanilu isertortumik .  
Versimi tassani ’ illup naalagaa ’ tassaavoq ajoqersukkat Jiisusip uteqqinnissaanik utaqqisoq, ’ tillittoq ’ tassaavoq Jiisusi nammineq. Naligiissitsinermigut Jiisusip ersersippaatigut ulloq uterfissaminik ilisimasaqarneq qanoq iluaqutaatiginersoq. Taamaattumik kaammattuutigisarpaatigut paasiniarlugu, siunnersuutaalu tusarnaarnitsinnut tassunga attaveqarnerput piumasaqaatigissavaa.      
V.44 : “ Taamaattumik aamma illit piareersimassaatit, Inuup Ernera nalunaaquttap ingerlanerani naatsorsuutiginngisatsinni tikissaaq .  
Eqqortippara , versimi tassani , verbit siunissami piffissaq pissutigalugu grækerisut aallaqqaasiut, verbit taakku ullumikkut piffissami. Ilumut oqaatsit taakku Jiisusip ullumikkut ajoqersukkaninut, sammisaq taanna pillugu apeqquteqartunut, oqaatigivai. Naalakkap, piffissami kingullermi, qulequtaq una “ adventistit ” atorlugu kristumiut siulittuisutut upperisaminnik misileraalluni; tamanna pillugu piffissap ingerlanerani malitseqartumik aaqqissuussissaaq , sisamat “ adventistit ” kissaatigisaat ; ataasiakkaarlugit qaamasumik nutaamik Anersaamit tunniunneqartumik pisuutinneqartarpoq, siulliit pingasut Danielimi Saqqummersitamilu siulittuutitut allassimaffinnut tunngasut.      
V.45 : “ Taava kiffartortoq upperinnittoq ilisimasorlu, naalagaata illuatungaani aqutsisunngortippaa, piffissamik naleqquttumik nerisassanik tunniussisartoq? »  
Eqqartuussinermi kukkunnginnissannut mianersortarit, tassami ’ nerisassat ’ versimi matumani pineqartut illit isigalugit eqqortumik inissisimapput. Aap, tassaavoq allakkat taakku aqqa " Nassuiaruk Daniel aamma Saqqummersitsineq uannut " taannalu tassaavoq anersaamik " nerisassaq " pingaaruteqartoq upperisavit nerisassiornissaanut, tassami taanna Jiisusi Kristusimit, apeqqutinut tamanut akissutit, inatsisitigut apeqqutigisinnaasatit, aammalu akissutit taakku sinnerlugit, naatsorsuutigineqanngitsumik spritning of Jesus the comtur. 2030-mi aappaani kingullermilu " Adventisti " " utaqqineq ".          
Versi taanna nammineq eqqarsaatigalugu allakkiaq una saqqummiuppara, piviusumik Guutimut tatiginninnerup aammalu mianersornerup kingunerisaanik , tassami Jiisusi Kristusip uteqqinneranik tupaallassimaarniarneq ajorpunga. Jiisusip piffissap naggataani pilersaarutini uani saqqummiuppaa. Piffissaq taanna ’ nerisassaq ” neqeroorutigisimavaa, toqqarsimasani upperisamik nerisassiornissaannut naleqquttoq, taakku upperinnillutik naalannartumillu uteqqinnissaanik utaqqipput. Aammalu ’ nerisassaq ’ tamanna siulittuisuuvoq.    
V.4 6 : “ Pilluaqqusaasoq kiffartortoq taanna, naalakkersuisuata tikikkaagami taamatut iliuuseqartoq nassaarissavaa ! »   
Taassuma naalannartumik uteqqinnerata isumaa uani uppernarsarneqarpoq, tassaavoq “ adventistit ” neriuutaat aappaat. Kiffartortoq pineqartoq ilumut assut nuannaarutigilereerpaa Guutip eqqarsaataa saqqummersinneqartoq , tassa inuit upperisaat pillugu eqqartuussinera, ilisimagamiuk . Kisianni pilluarneq taanna annertusarneqassaaq aammalu taakkununnga tamanut tunngassuteqartussaavoq , taakku , qaamasumik kingullermik guutimeersumik pissarsiaqarlutik , taarsiullugit siammartertussaavaat aammalu toqqakkanut nunarsuarmi tamarmi siaruarsimasunut avitseqatigissavaat , Jiisusi Kristusip sunniuteqartumik uteqqinnissaata tungaanut.  
V.4 7 : “ Ilumut oqarpunga, taanna pigisaminut tamanut aqutsisunngortissavaa. »  
Naalakkap pigisai, uteqqinnissaata tungaanut, anersaakkullu pingaarnersiuinermut tunngassuteqassapput. Aammalu kiffartortoq Jiisusimut anersaamik pisuussutinik illersuisunngortarpoq ; oraklimini immikkut ittumik toqqorsiviusoq aammalu ersersinneqarsimasup qaamasuunera. Allaaserisaq una tamaat atuarlugu takusinnaassavat Biibilimi siulittuutitut saqqummiussinera ’ pisuussutit ’-mik taaguuteqarnera annertusiartortinngilara. Saqqummersitsinermut ” toqunermit aappaanut ” illersuisumut aamma naassaanngitsumik inuunermut aqqutissiuussisumut ammaassisumut allamik qanoq ateqarsinnaavunga ? Pissutigalugu qularnanngitsumik upperisamut annaassiniarnermullu toqunartumik periarfissaq aserortarpaa aallaavigalugulu .      
V.4 8 : “ Kisianni kiffartortoq ajortoq imminullu oqarpat ’Naalakkap tikiunnissaa kinguarsarpaa, ”;   
Inuuneq Guutimit pinngortinneqartoq tassaavoq binaarimik type. Suna tamaat absolut illuatungaaniittoq. Aamma Guutip inunnut aqqutit marluk saqqummiuppai, toqqakkani ingerlanneqarnissaannut aqqutit marluk : inuuneq ilumoortoq, toqu ajortoq ; ivigarsuarnik aamma qaqortunik ; nannut aamma savat , qaamasumik aamma qaamasumik . Versimi tassani Anersaaq kiffartortoq ajortoq siunertarivaa, kisianni kiffartortoq taamaattorli, taannalu upperisaq eqqunngitsoq Guutimit nerisassiarineqanngitsoq aammalu pingaarnertut, kristumiut upperisaat eqqunngitsoq, taanna adventistit upperisaannut nammineq tikilluaqqusaalluni aammalu pillugu, piffissami kingullermi, taaguuteqarpoq. Jiisusi Kristusimit qaamasumik pissarsisinnaajunnaarneq pissutigalugu 1982-ip 1991-illu akornanni tassunga saqqummiunneqarsimasoq itigartitsisimammat aammalu 1994-imi tikiunnissaa nalunaarutigalugu , taanna adventismeq tassani, ajortumik kinguneqartitsivoq, taannalu Guutip aallartitaata novembarimi 1991- imi radiationimik kinguneqarpoq " . Tassami avataaniit upperisamik pissusilersornerup takussutissartai assut peqquserlunniutaasarput ; Upperisaq formalismip upperisaq ilumoortoq inuusoq piviusumut piumassuseqarluartoq taarserpaa.       
V.49 : “... ikinngutini qinngasaarilerpat, imigassartortartut peqatigalugit nerillunilu imertarpat, ”  
Assilisaq piffissami tassani assut naatsorsuutigineqarpoq , kisianni radiu ersarissumik ersersitsivoq , eqqissiviilliorfiusumi, akerleriissuteqarneq aamma sorsunnermik ersersitsisut aamma sioqqullugit ilumut persuttaaneq takkuttussaq ; Piffissaq atorlugu. 1995-imiilli institutionel adventisme " imigassartortartunik nerisaqarlunilu imigassartortarsimavoq " taamaalillunilu protestantinik katuulinillu ataatsimooqatigiissitsisimalluni økumenisk ataatsimooqatigiinnermut iserluni. Tassami Saqq .​​​​​​​​​​​​​​​​             
V.5 0 : “ ... kiffartortup taassuma naalagaa ulloq naatsorsuutiginngisaminik aammalu nalunaaquttap ingerlanerani nalunngisaminik tikissaaq, ”  
Adventistit neriuutaat pingajuat pillugu qaamasumik itigartitsinerup kingunerisaa , aamma ulloq 1994, kingumut erserpoq Jiisusi Kristusip ilumut uteqqinnerata piffissaanik ilisimasaqannginnermik , tassa adventistit aappaat pilersaarummik guutimit neriuuteqarnerat. Ilisimajunnaarneq taanna tassaavoq Jiisusi Kristusimut attaveqarnerup aserorneqarnerata kingunerisaa, taamaattumillu imatut isumaqarsinnaavugut : adventistit pissutsimi tassani alianartumi inissinneqarsimasut Guutip isigaaniinngillat, tassa taassuma eqqartuussinerani, " Adventistit " .    
V.51 : “ ...taanna qinngasaarissavaa, qinngasaarisullu ilagalugit : tassani qiarpalunneq kigutinik qinngasaarneq pissaaq. »  
Assilisaq Guutip kiffartortunut eqqunngitsunut, taanna killuussisimasunut, qanoq akerleriissuteqarnissaanik ersersitsivoq. Versimi tassani maluginiarpara oqaaseq " hypocrites ", taanna atorlugu Anersaap kristumiut eqqunngitsut Dan 11:34-mi taasarpai, kisianni piffissap siulittuutip siunertarineqartup qanoq ittuunera paasiumallugu annertunerusumik atuarnissaq pisariaqarpoq, tassani ilaatinneqarput versit 33 aamma 35 : " taakkulu akornanni ilisimasaqarnerpaat inuppassuarnik ilinniartitsissapput. Tassaapput piffissap ilaani sværdimut aamma ikuallannermut, tigusarineqartut aamma tigusarineqartut. Piffissami kukkunerminni assut ikiorneqassapput, amerlanerillu pissusilersorneq aqqutigalugu ilaassapput . Ilisimasallit ilaat kukkussapput, pitsanngorsarneqarsinnaaqqullugit, qaqortinneqarsinnaaqqullugit, piffissap kingulliup tungaanut ; » Taamaattumik " kiffartortoq ajortoq " tassaavoq Guutip , Naalagaaffiata kissaatigisaanik unioqqutitsisoq , taannalu ilaavoq, " piffissap naanerata tungaanut ", " pissusilersortartut " lejriannut . Taanna , tassanngaanniit , taakku peqatigalugit , Guutip kamannera taakkununnga pissuteqartoq eqqartuussinerup kingulliup tungaanut , tassani taakku aserorterneqarput , " ikuallannermi tatsimi " nungunneqarlutik, taannalu aalajangersimasumik " toqumik aappaanik " tunniussivoq , Saqq 20:15 naapertorlugu : " Kikkulluunniit nassaarineqanngitsut allanneqarsimapput " ikuallannerup atuakkiaani . "                   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Upperneq ilumoortoq pillugu oqaluttuaq saqqummersinneqartoq
 
Upperneq ilumoortoq
Upperneq ilumoortoq pillugu oqaaseqarfigineqarsinnaasunik amerlasuunik peqarpoq, kisiannili una sammisaq uannut pingaarnertut isigineqartoq siunnersuutigereerpara. Kikkulluunniit Guutimut attaveqarusuttut ilisimasariaqarpaat nunarsuarmi qilammilu inuuneq pillugu isumassarsiaa nunarsuarmi systemitsinnut tamakkiisumik akerliusoq , taannalu eqqarsaatinik pingaartitsisunik ajortunillu diaavulumit isumassarsiarineqarsimasunik tunngaveqarpoq ; akeqqani, aammalu ilumut toqqarsimasani. Jiisusip upperisaq ilumoortoq kinaassusersiniarlugu aqqut tunniuppaa : “ Pingaarnertut ilisimassavasi .” Inuit vindruit qimmit qimuttut katersortarpaat, imaluunniit qimmit qimuttut figurinik katersuisarput? (Matt.7:16)». Oqaaseq taanna tunngavigalugu qularnaveeqquseruk tamarmik aqqanik piumasaqartartut aammalu ajunngisaarneranik, ikiuerusussuseqarneranik, imminut tunuarsimaarneranik, pilliutaanik, piviusumik asanninneranik aammalu Guutip peqqussutaanik naalalluarnissamut piumassuseqarneranik takutitsinngitsut , kiffartorsimanngitsut aammalu kiffartortussaanngitsut ; Tamanna 1 Kor 13-imi ilinniartitsissutigineqarpoq ilumut illernartuunerup karismaa nassuiarlugu ; taanna Guutip eqqortumik eqqartuussineranit piumasaqaataavoq : vers 6 : “ eqqortuunngitsumik nuannaarutiginngilaa, piviusoq nuannaarutigisarpaa .”        
Qanoq ililluta upperisinnaavarput persuttaasoq persuttaasorlu Guutimit taamatut eqqartuunneqartut ? Jiisusi Kristusip, nammineq piumassutsiminik kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasup, aamma Romami paavip inkvisitionia imaluunniit Johannes Calvinip, angutit arnallu toqunermisa tungaanut naalliutsitsisarnerat qanoq nalinginnaatigiva ? Assigiinngissuteq takusinnaanngikkukku biibilikkut allakkani oqaatsit isumassarsiorfiusut soqutigineqartariaqarput. Tamanna pivoq, Biibili nunarsuaq tamakkerlugu siammarterneqannginnerani, kisiannili nunarsuarmi sumiluunniit pissarsiarineqarsinnaalermat ; Inuit eqqartuussinerminni kukkusarnerat qanoq pissuteqarsinnaava ? Tassani peqanngilaq. Taamaattumik guutimit kamanneq takkuttoq annertoorujussuussaaq aqunneqarsinnaanngitsumillu.    
Ukiut pingasut affarlu Jiisusip nunarsuarmi kiffartornermini sulisimanera Iivangkiiliuni uatsinnut saqqummiunneqarpoq, Guutip isumaa malillugu upperinninnerup ilumoortup malittarisassaa ilisimasinnaajumallugu ; ataaseq pingaaruteqartoq. Inuunera uatsinnut maligassiuisutut neqeroorutigineqarpoq ; maligassiuisoq ajoqersukkanitut tunniunneqarnissatsinnut malinnaaffigisariaqarparput. Adoption taanna isumaqarpoq inuuneq naassaanngitsoq pillugu isumassarsiaa siunnersuutigaa avitseqatigiissutigigatsigu. Tassani imminuinnaq eqqarsaatigineq aallaavigineqarpoq, kiisalu nersualaarneq ajornakusoortoq aammalu ajornakusoortoq. Inuunermi naassaanngitsumi toqqakkanut kisimi neqeroorutigineqartumi, Jiisusi Kristusip nammineq tunniussaani, ajortuliornermut ajortuliornermullu inissaqanngilaq. Pissusilersuutaa eqqissiviilliorfiuvoq, taanna, Naalagaaffik Naalagaasorlu, imminut tamanut kiffartortitsivoq, ajoqersukkani illuatungaanni imminut allanngortitsilluni, taamaalilluni piffissami juutit upperisamik aqutsisuinit pingaarnertut pingaarnertut ersersinneqarsimasut pillugit isornartorsiuinermini konkrete isumaqartinniarlugu ; ullumikkut juutit kristumiullu upperisarsiortut suli ilisarnaatigaat. Absolut oppositionimi malittarisassaq Jiisusi Kristusimi ersersinneqartoq tassaavoq naassaanngitsumik inuuneqarnissamut malittarisassaq.   
Kiffaminut akeqqaminnik, Guutip kiffaanik eqqunngitsunik, kinaassusersiorsinnaanermut aqqut takutillugu Jiisusi Kristusip anersaatik annaassallugit iliuuseqarpoq. Aammalu neriorsuutaa, nunarsuup naanerata tungaanut, toqqarsimasani " akornanni ", eqquutsinneqarpoq aammalu nunarsuarmi inuunerminni piffissaq tamakkerlugu taakku erseqqissarnissaannut illersornissaannullu ilaavoq. Uppernermik ilumoortumik absolut-kriterium tassaavoq Guutip toqqakkani peqatigalugitiginnassasoq. Taakku qaamasumik Anersaamillu Illernartumik annaasaqarneq ajorput. Aamma Guuti tunuarsimaarpat, tassaavoq toqqarneqarsimasoq ataasiunnginnera pissutigalugu ; Guutip eqqortumik eqqartuussinerani anersaatigut inissisimanera allanngorsimavoq. Pissutigalugu eqqarsartaasia inuup pissusilersorneranut naleqqussartarmat. Ataatsimut isigalugu allanngortitsinerit suli periarfissaapput marlunnut ; pitsaasumit ajortumut imaluunniit ajortumit pitsaasumut. Kisianni tamanna upperisaqarfiit aamma institutionit ataatsimoorlutik niveauanni taamaanngilaq, taakku aatsaat pitsaasumit ajortumut allanngortarput, Guutip allanngortiterinerannut naleqqussartanngippata. Jiisusi ilinniartitsinermini oqarpoq : “ Orpik pitsaasoq ajortunik paarsisinnaanngilaq, soorlu orpik ajortoq paarsisinnaanngitsoq (Matt.7:18).” Taamaalilluni paasisitsissutigisimavaatigut, katuullit upperisaat pissusissamisuunngitsoq pissutigalugu " orpik ajortoq " aammalu eqqunngitsumik ilinniartitsissutini aqqutigalugu taamatut ingerlaannassasoq, aammali kunngip tapersersorneqarneranik annaasaqarsimagaluarluni inuit persuttaasarnerat unitsissagaluarlugu. Aamma taamaappoq anglikanikkut upperisaat Henrik VIII-p pilersippaa , atornerluisimanera pinerluuteqarsimaneralu pissutissaqartitsiniarlugu ; Guutip kingornussassaminut, kunngissanut kingornussassanut, qanoq naleqartitsisinnaava ? Tamanna aamma calvinistit protestantiskiusut upperisaannut tunngatillugu atuuppoq, tassami pilersitsisoq, John Calvin, pissusilersornermigut sakkortuumik tusaamasanngoqqinnera pissutigalugu aammalu illoqarfimmi Genevemi toqutsisarnerit arlallit inatsisitigut akuerisimasai pissutigalugit ernummatigineqarsimavoq, piffissami katuullit ileqquannut assingusumik, taakku qaangerniarlugit . Protestantismeq taanna Naalagaq Jiisusi Kristusi ajunngitsoq nuannaarutigisinnaanngilaa, aammalu qanoq iliornikkut upperisamik ilumoortumik maligassiuisutut tiguneqarsinnaanngilaq. Tamanna taama ilumoortigivoq, Guutip Danielimut saqqummiussinermini protestantimik nutarterineq soqutiginngilaa, ukiuni 1260-ini paavip naalakkersuinera kisiat siunertaralugu, aammalu ulloq arfineq-marluk-adventismep, piviusut guutimit saqqummiunneqarsimasut, piviusut guutimit saqqummiunneqartut, 1844-miit, nunarsuup naaneranut, 2010-mi.           
 
Oqaluttuarisaanermi diaavulumik upperisamik eqqunngitsuliornerit tamarmik Guutip akuerisimasaanut assingusunik sammisaqarput, kisiannili tassunga naleqqutinngillat. Upperneq ilumoortoq Kristusip Anersaanit nerisassiarineqartarpoq, upperisaq eqqunngitsoq taamaanngilaq. Upperneq ilumoortoq guutimit biibilikkut siulittuutit isertugaat nassuiarsinnaavai, upperisaq eqqunngitsoq taamaaliorsinnaanngilaq. Siulittuutit nunarsuarmi siammarsimasut pillugit paasinninnerit amerlapput, tamarmik immikkut kingullermit pissanganarnerullutik. Taakku assigalugit nassuiaatit Biibilimiit allaaserisanit kisimik pissarsiarineqartarput ; taamaattumik paasissutissaq eqqortuuvoq, toqqissisimanartuuvoq, ataqatigiissaartuuvoq aamma Guutip eqqarsaataanut naapertuuttumik, tassanngaanniit aallarunneqartarnani ; aamma Pisinnaasoq tamanna isumagisarpaa.  
 
 
 
 
 
 
 
 
Danielip atuakkiaanut piareersarnermi allaaserisat
 
 
Aqqa Daniel isumaqarpoq Guuti eqqartuussisuuvoq. Guutip eqqartuussineranik ilisimasaq upperisamut pingaarnertut tunngaviuvoq, tassami pinngortitaq piumassutsiminut ersersinneqarsimasumut paasineqarsimasumullu naalalluarnissamut aqqutissiuussisarmat, tamannalu piffissaq tamaat pilluaqquneqarnissamut piumasaqaataavoq. Guutip asanninneq pinngortitaminit ujartorpaa, taakku asanninneq ilumoortunngortittarpaat aammalu upperisaminnik naalalluartumik takutitsisarlutik. Taamaattumik Guutip eqqartuussinera siulittuutini aqqutigalugit ersersinneqarpoq, taakku assersuutinik atuisarput soorlu Jiisusi Kristusip assersuutaani. Guutip eqqartuussinera siullermik Danielip atuakkiaani saqqummiunneqarpoq kisiannili kristumiut upperisaasa oqaluttuarisaanerat pillugu eqqartuussinerminut pingaarnertut tunngaviusunik aatsaat inissitsivoq taannalu Saqqummersitat atuakkiaani sukumiisumik saqqummiunneqassaaq .
Danielimi Guutip annikitsumik saqqummiussivoq, kisianni tamanna kvantitativimik annikitsumik kvalitativimik annertuumik pingaaruteqarpoq , tassami taanna siulittuutitut Saqqummersitsinermi tamakkerlugu tunngaviuvoq. Sanaartornermi sanaartortut ilisimavaat sanaartorfissap piareersarneqarnera qanoq aalajangiisuutiginersoq aalajangiisuusarnersorlu. Siulittuutimi tamanna tassaavoq pruffiiti Danielip saqqummiussinernut tunniunneqartoq. Soorunami isumaat ersarissumik paasineqarpata Guutip marlunnik anguniagaq angusarpaa, tassa pinngorsimanera uppernarsarlugu aammalu toqqarsimasaminut Anersaamit tusarliunneqartoq paasiniarlugu tunngaviusunik tunniussilluni. Tassani " mikisumi " tamarmik assigiimmik nassaarpugut : Danielip nalaaniit nunarsuarmi naalagaaffiit sisamat ataatsimoortinneqarnissaat nalunaarutigineqartoq (Dan. 2, 7 aamma 8); Jiisusi Kristusip nunarsuarmi kiffartornerata pisortatigoortumik ullulersorneqarnera (Dan. 9) ; kristumiut 321-mi tunuarsimaarnerisa nalunaarutigineqarnera (Dan. 8), ukiuni 1260-ini paavip naalakkersuinera 538-ip 1798-illu akornanni (Dan. 7 aamma 8); aamma “ Adventistit ” ataatsimooqatigiinnerat (Dan. 8 aamma 12) 1843-miit (2030-p tungaanut). Tamatumunnga ilannguppara, Dan 11 taanna, soorlu takusinnaavarput, nunap iluani nukissiuuteqarnikkut sorsunnersuup kingulliup qanoq ittuunera ineriartorneralu ersersippaa , taanna suli naammassineqartussaavoq Guutip annaassiniartup naalannartup uteqqinnissaa sioqqullugu.         
Naalakkap Jiisusi Kristusip Danielip aqqa eqqaavaa, isumaqatigiissummut nutaamut pingaaruteqarnera eqqaaniarlugu. “ Taamaattumik takugukku aserorterineq ajortoq, pruffiiti Danielip oqaatigisaa , illernartumi inissisimasoq, atuartoq paasisariaqarpaa. ( Mat.24:15 ) »   
 
Jiisusi Daniel sinnerlugu uppernarsaateqarsimappat, taava Danielip siullerpaamik tikiunnera naalannartumillu uteqqinnera pillugit ilinniartitsissutit taanna pissarsiarisimammagit, siornatigut allanit amerlanerusunik. Oqaatsikka paasineqarluarnissaat pillugu ilisimasariaqarparput Kristusi qilammiit tikissimasoq siusinnerusukkut Danielimut imminut saqqummiussisimasoq aqqani " Mikael " -imi, Dan.10:13-21, 12:3-mi aammalu aqqa taanna Jiisusi Kristusimit Saqq.12:7-imi tiguneqarpoq. Aqqa taanna “ Micaël ” latinerisut katuullit oqaasiini Michel-imi ilisimaneqarneruvoq, tassa Frankrigimi bretonimi Mont Saint-Michel-imut tusaamasamut ateqartinneqartoq. Danielip atuakkiaani kisitsisit ilanngunneqarput, taakku ukioq siullerpaamik tikiunnera ilisimasinnaalerparput. Oqaatigilaarusuppara aqqa “ Mikael ” isumaqartoq : Kikku Guutitut ittuupput ; aamma aqqa “ Jiisusi ” isumaqarpoq : YaHWéH annaassiniartarpoq. Aqqit taakku marluk pinngortitsisoq annertooq Guutimut tunngapput, siulleq qilammi taaguuteqartoq, aappaat nunarsuarmi taaguuteqartoq.           
Siunissamut saqqummersitsineq sanaartornermik spillertutut arlalinnik quleriilik uagutsinnut saqqummiunneqarpoq. Filmiliornerup siulliup nalaani, assilisassiani relief-effektinik pilersitsiniarlutik, filmiliortartut glaspladenik atuisarput, taakku assigiinngitsunik maalaarutigineqarsimasut, ataasiaannarlutik ataatsimoortinneqarmata, arlalinnik niveau-nik assiliisarsimapput. Taamaappoq siulittuut Guutimit isumaliutigineqartoq.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tamakku tamarmik Danielimit aallartipput
 
DANIELI ATUAKKIAQ
 
Illit atuakkiaq una atuartarpat, nalunngilat Guuti killilersugaanngitsoq Pisinnaasoq inuusoq, naak imminut toqqortaraluartoq. „ Pruffiiti Danielip ” nalunaarusiaa una allanneqarpoq tamanna qularunnaarsinniarlugu. Taanna isumaqatigiissutip siulliup nutaaplu uppernarsaataanik nalunaaqutsiisoqarpoq, pissutigalugu Jiisusip ajoqersukkaninut oqaatsini eqqaamammagit. Misigisimasamini Guutip pitsaasup eqqortullu tamatuma qanoq iliuuseqarnera ersersinneqarpoq. Aammalu atuakkami tassani paasiniarsinnaavarput eqqartuussineq Guutip upperisamik oqaluttuassartaanik monoteismemik , juutiusumik siullermik ataatsimooqatigiinnermi, kingorna kristumiumik , nutaamik ataatsimooqatigiinnermini , Jiisusi Kristusip aappaanik sananeqarsimasumik , ulloq 3. april 30-mi piffissami. Kiap “ Danielimit ” pitsaanerusoq Guutip eqqartuussinera saqqummiussinnaavaa ? Aqqani isumaqarpoq “ Guuti eqqartuussisuuvoq ” . Taakku inuunermi misilittakkat tassaapput fabelit , kisiannili taassuma uppernarsaasiinermik maligassiuisup pilluaqqussutaanik guutimit uppernarsaat. Guutip taanna inuit pingasut ajornartorsiornermi annaassiniartussat ilaattut saqqummiuppaa Ez 14:14-20 -mi. Toqqakkat taakku pingasut tassaapput “ Noa, Daniel aamma Jobi ” . Guutip oqaluussissutaani ersarissumik oqaatigineqarpoq, Jiisusi Kristusimiluunniit, taakku maligassiuisut assingunngikkutsigit, annaassiniarnermi illup illuatungaani suli matuneqassasoq. Oqaluussineq taanna uppernarsarpaa aqqut qaqutigoortoq, aqqut qaqutigoortoq imaluunniit isertarfik qaqutigoortoq, toqqakkat qilammut isernissaminnut aqqusaartussaagaat, Jiisusi Kristusip ilinniartitsissutaa naapertorlugu. Oqaluttuaq " Daniel " inngiaqatimilu pingasut pillugit uatsinnut saqqummiunneqarpoq , Guutip ulluni ajornartorsiorfiusuni annaassiniartarneranut upperinninnermik maligassiuisutut .           
Kisianni aamma Danielip inuuneranik oqaluttuaq taanna kunngit pingasut pissaanilissuit allanngortinneqarnerat Guutip iluatsippaa diaavulumit, tamakkiisumik ilisimajunnaarlutik pallorfigisartagaanniit, tigusarineqartut. Guutip keiserit taakku inuit oqaluttuarisaaneranni pissutsinik oqaaseqartartunngortippaat, siullertut, kisianni aamma kingullertut, tassami angutit maligassiuisut taakku tammartussaapput upperisarlu, naleqartitat, ileqqorissaarneq, ataavartumik annikilliartortussaallutik. Guutimut , uummammik tigusineq sivisuumik iliuuseqarfiuvoq aamma kunngip Nebukadnezarip suliaa tassaavoq pissutsinik ersersitsisumik maligassiuisoq. Tassani uppernarsarneqarpoq Jiisusi Kristusi pillugu assersuusiaq, taanna ’ Piniartoq Ilumoortoq ’, savani qimappaat savanik tammartunik ujaasiartorluni.    
 
 
 
 
 
Danieli 1
 
Dan 1:1 Judami kunngip Jojakimip naalakkersuinerata ukiuani pingajussaani Babylonimi kunngi Nebukadnezari Jerusalemimut tikippoq, taannalu sakkutuujuvoq. 
1a- Judami kunngip Jojakimip naalakkersuinerata ukiuani pingajussaani
Jojakimip ukiuni 11-ini naalakkersuinera – 608-miit – 597-ip tungaanut. Ukioq pingajuat – 605-imi.
1b- Nebukadnezar
Tamanna tassaavoq kunngip Nebukadnezarip aqqa Babyloniamiut oqaasiini nutserneqarsimasoq, isumaqartoq: " Nabup erniara utoqqasaaq illersorpaa ." Nabu tassaavoq Mesopotamiami ilisimatusarnermik allannermillu guuti. Paasisinnaalereerparput Guutip ilisimatusarnermut allannermullu oqartussaaneq taanna tassunga utertinniarlugu siunertaqartoq.  
Dan 1:2   Naalakkap Judami kunngi Jojakim Guutillu illuani atortut ilaat tassunga tunniuppai. Nebukadnezarip atortussiassat nunamut Shinarimut, guutiminut illuatungaanut, tiguai, guutimilu aningaasaateqarfianut inissippai.
2a- Naalakkap Judami kunngi Jojakim assaani tunniuppaa 
Guutip juutit kunngiannik qimatsisimanera pissusissamisoorpoq. 2Kr.36:5 : Joj a kim 25 -nik ukioqarpoq naalakkersuilerluni, ukiunilu arfineq-marlunni Jerusalemimi naalakkersuivoq. Taanna Guutimi Yahvep siornatigut ajortunik iliuuseqarpoq .  
2b- Nebukadnezarip atortussiassat nunamut Shinarimut, guutiminut illuatungaanut, tiguai, guutimilu aningaasaateqarfianut inissippai.
 Kunngi taanna paganiuvoq, Guuti ilumoortoq Israelip kiffartorfigisaa nalunngilaa kisianni guutiminik ataqqinninnissaq isumagisarpaa : Bel. Siunissami allanngortinneqarnerata kingorna Danielip Guutia ilumoortoq taamatut ilumoorfiginnilluni kiffartorfigissavaa.   
Dan 1:3   Taava kunngip Aspenaz, eunukini pisortaq, peqqusimavaa Israelikkullu ilaat, kunngip kinguaariinit, ilaqutariinnilu pingaarnerpaaniit, tikissallugit.
Dan 1:4   inuusuttut pissusissamisuunngitsut, nuannaarutigineqartut, ilisimassuseqartut, paasinnittaaseqartut ilinniarsimasullu, kunngip palasiani kiffartorsinnaasut, taakku kaldeamiut atuakkiaannik oqaasiinillu ilinniartinneqassapput.
4a- Kunngi Nebukadnezar ikinngutaallunilu paasinnittaaseqartutut isikkoqarpoq, juutit meerartaat inuiaqatigiinnilu pingaarnertut inissisimaffimminut iluatsilluartumik ilanngunneqarnissaat kisiat soqutigisaraa.
Dan 1:5   Kunngip ullormut nerisassanik nerisassiorfimminit viinnillu imigassanik nerisassaqartinneqarnissaat aalajangerpaa, ukiuni pingasuni peroriartortinniarlugit, ukiullu taakku qaangiuppata kunngimut kiffartortussanngorlugit.
5a- Kunngip misigissutsit pitsaasut erserput. Nammineq neqeroorutigisaminik inuusuttunut oqaluttuarpoq, guutiminiit nerisassaminut.
Dan 1:6   Taakku ilagaat Judap inuinit Daniel, Hanania, Misael aamma Azaria.
6a- Juutit inuusuttut Babylonimut tigusarineqartut tamarmik akornanni sisamat kisimik maligassiuisutut tatiginninnermik takutitsissapput. Pissutsit matuma kingulianiittut Guutimit aaqqissuunneqarput, takutitsiniarluni kiffartortunit pilluaqqusaasartunillu aammalu kiffartorsimanngitsunit aammalu soqutiginninngitsunit paarnanik assigiinngisitsineq.
Dan 1:7   Eunukit pisortaata taakku aqqinik taasarpai: Daniel Belteshazarimik ateqartoq, Hanania Sadrakimik ateqartoq, Misaeli Mesakimik ateqartoq, Azarialu Abednegomik ateqartoq.
7a- Intelligence juutit taakku inuusuttut avitseqatigiissutigaat, taakku ajugaasup aqqinik paganinik ateqarnissaminnut akuersipput. Naammagittaalliorneq tassaavoq qullersatut ilisarnaat aamma periaaseq Guutimit ilumoortumit ilinniartitsissutigineqartoq. Mos.2:19 : Naalakkap Guutip nunamit, uumasut tamarmik qilammilu timmissat tamarmik sanasimasai, Adamimut tunniuppai, takuniarlugu qanoq taaguuteqartinnerlugit, Adamillu uumasut tamarmik qanoq taaguuteqartinnerai, taanna taaguuteqarpoq. 
7b- Danieli “ Guuti eqqartuussisuuvoq ” Belteshazzarimik ateqartinneqarpoq : “ Bel illersuissaaq ”. Bel-ip diaavulu inuiaqatigiit taakku paganit ilisimajunnaassutsiminni tamani kiffartorfigisimasaat ataqqisimasaallu, anersaapiluit anersaasa atornerlugaat, taasarpaat.     
 Hanania “ YaHWéH-p anersaaq imaluunniit tunissutaa ” Aku-mit isumassarsiorfigineqartoq “ Shadrak ”-inngortarpoq . Aku tassaavoq Babylonimi qaammat guuti.      
 Misael “ Kikkuupput Guutip ilumoorfiginninnera ” Meshakinngorluni “ Akumut ilaasoq ”.     
 Azariah " Ikiorti imaluunniit ikiorti tassaavoq YaHWéH " " Abed-Négo " " Negop kiffartortua " -nngortarpoq , aamma tassani, Kaldeamiut erngup guutia.      
Dan 1:8   Danielip kunngip nerisassaanik viinnillu imigassanik imminut saassussinnginnissani aalajangerpaa, aammalu pisortaq qinnuigaa imminut saassussinnginnissani.
8a- Ajunngilaq ajugaaffigineqarluni paganimik ateqarneq , kisianni Guutimut kanngusuuteqarnissamut imminut saassussineq tassaavoq annertuumik piumasaqarneq. Inuusuttut tatiginninnerat kunngip viinniinik neqinillu atornerluisarnissaannut aqqutissiuussivoq , pissutigalugu tamakku ileqquusumik Babylonimi guutinut paganit ataqqineqartunut tunniunneqartarmata. Inuusuttuunerminni inersimassuseqanngillat sulilu Paulusitut eqqarsarneq ajorput, Kristusip nalunaajaasuata upperinnittup, eqqunngitsumik guutinik suunngitsutut isigisaata (Rom 14 ; 1 Kor 8). Kisianni upperisamikkut nukillaarsimasut pissanganartorsiortinniarlugit ernummatigalugu taakkutut iliuuseqartarpoq. Akerlianik iliuuseqarpat ajortuliorsimanngilaq, pissutigalugu isumassarsiaa eqqortuuvoq. Guutip isornartorsiorpaa mingutsitsineq nammineq piumassutsimik tamakkiisumik ilisimasaqarlunilu nammineq piumassutsimik suliarineqartoq ; assersuummi tassani, guutinik paganinik ataqqinninnermik siunertaqartumik toqqaaneq.  
Dan 1:9   Guutillu Danielimut iluarinninnermik iluarinninnermillu tunniussivoq, eunukit pisortaata isigalugit.
9a- Inuusuttut upperisaat Guutip nuannaarutiginissaanut ersiornermikkut ersersinneqarpoq ; Taakku pilluaqqusinnaavai. 
Dan 1:10   Eunukillu pisortaat Danielimut oqarpoq: „Kunngip naalagaanera ersigivara, taannalu qanoq nerisassaqarnissat imeruersaatillu aalajangersimavai. sooq illit ukiullit inuusuttunit qinngasaarnerusoq takusinnaavaa? Illit niaqoq kunngimut saqqummiutissavat.
Dan 1:11   Taava Danielip aqutsisumut, pisortap Danielimut, Hananiamut, Misaelimut Azariamullu atorfinitsissimasaanut, oqarpoq:
Dan 1:12   Ullut qulit kiffatit misilikkit, naatitanik nerisaqarlutalu imermik imigassartorluta.
Dan 1:13   Taava uagut isigisavut qiviassavatit, inuusuttullu kunngip nerisassaanik nerisaqartartut isigisaat qiviassavatit, takusinnaasat malillugu kiffartortunut iliuuseqarfigissavatit.
Dan 1:14   Piumasaat tunniuppaa, ullunilu qulini misiliilluni.
Dan 1:15   Ullut qulit qaangiummata inuusuttunit tamanit kunngip nerisassaanik nerisartunit pitsaanerusumik pualanerusumillu isikkoqalerput.
15a- Danielip " ullut qulit " inngiaqatimilu pingasut misigisaasa akornanni anersaakkullu naligiissitsisoqarsinnaavoq , ukiuni " ullut qulit " siulittuutitut ukiuni persuttaasarfiusuni " Smyrna "-mi oqaluussinermi Saqqummersitat 2:10-mi allassimasumi. Imaappoq, misigisani marlunni Guutip malinnaasutut oqartartut toqqoqqasut kingunerisassaat ersersippaa.      
Dan 1:16   Pisortap nerisassatik viinnillu tiguai, naatitallu tunivai.
16a- Misigisaq taanna takutitsivoq Guutip inuit eqqarsaataat qanoq suliarisinnaanerai, kiffani piumassutsini illernartoq malillugu iluarisimaarniarlugit. Pissutigalugu kunngip aqutsisuata risikoqarnera annertuvoq Guutilu iliuuseqartariaqarsimavoq Danielip siunnersuutai akuerisinnaajumallugit. Uppernermik misigisaqarneq iluatsippoq.
Dan 1:17   Guutillu inuusuttut taakku sisamat ilisimassutsimik, atuakkiornermi tamani paasinninnermik, ilisimassutsimillu tunniussivoq. Danielillu takorluukkat unioqqutitsinerlu tamarmik nassuiarpai.
17a- Guutip inuusuttut taakku sisamat ilisimasaq, allakkani tamani paasinnittaaseq ilisimassuserlu tunniuppai.
Suut tamarmik Naalakkap tunissutigaat. Taanna ilisimasaqanngitsut, nalunngilaat qanoq annertutigisumik Taanna apeqqutaatiginersoq paasinnittaaseqarlutik ilisimassuseqarlutillu imaluunniit ilisimajunnaarlutik sianiitsuullutik.
1 7 b- Danielillu takorluukkat unioqqutitsinerlu tamarmik nassuiarpai.
Siullerpaamik upperinninnerminik takutitsisoq, Daniel Guutimit ataqqineqarpoq, taanna siulittuisinnaanermik tunissutissiortuuvoq. Tamanna tassaavoq piffissami nalaani uppernarsaat, Josefimut upperisalimmut, Egyptenimiut tigusarisimasaannut. Guutip neqeroorutaasa ilaanni Salomop aamma ilisimassuseq toqqarpaa ; aamma toqqaanermut tassunga Guutip allat tamarmik tunivai, naalanneq pisuussutillu. Danielip misigissavaa, nammineq, Guutiminit upperinnittumit sananeqarsimasoq qaffasissumik inissisimaneq tamanna. 
Dan 1:18   Piffissami kunngip aalajangersimasaani taakku isertinneqarnissaat, eunukit pisortaata taakku Nebukadnezarimut saqqummiuppai.
Dan 1:19   Kunngip taakku oqaloqatigivai; Inuusuttullu taakku tamarmik akornanni Danielimut, Hananiamut, Misaelimut Azariamullu assingusumik nassaartoqanngilaq. Taamaattumik kunngip kiffartorneranut akuerineqarput.
Dan 1:20   Kunngip ilisimassutsimik paasinninnermillu suliassani tamani taakku aperisimavai, taakku quliriaammik pitsaanerusut nassaarivai, naalagaaffimmini tamani atornerluisunit ulloriarsiortunillu tamanit.
20a- Taamaalilluni Guutip takutippaa „ kiffartortut kiffartortullu assigiinngissutaat ,“ Mal 3:18 -imi allassimasoq . Danielip ilaqutaasalu aqqi Biibilimi Illernartumi uppernarsaatinut ilanngunneqassapput, tassami upperinninnermik takutitsinerat nunarsuup naanerata tungaanut toqqakkat kaammattuinissaannut maligassiuisuussaaq.  
Dan 1:21   Daniel taamaappoq kunngip Kyrusip ukiuata siulliup tungaanut.
 
 
 
 
 
 
 
Danieli 2
 
 
Dan 2:1   Nebukadnezarip naalakkersuinerata ukiuani aappaani Nebukadnezarip unioqqutitsivoq. Eqqarsaatini eqqissisimajunnaarsimavoq, aammalu sinilluarsinnaasimanngilaq.
1a- Taamaattumik, ukiumi – 604. Guuti kunngip eqqarsaataani imminut ersersitsivoq.
Dan 2:2   Taava kunngip atornerluisut, ulloriarsiortut, atornerluisut kaldeamiullu kaammattorpai, unioqqutitsinermini oqaluttuarissallugit. Taakku takkupput kunngillu siornatigut imminnut saqqummiussillutik.
2a- Kunngip paganip taava inuit, taamani tikillugu, tatigineqarsimasut, tamarmik immikkut suliaminni immikkut ilisimasallit, saaffiginnittarpai.
Dan 2:3   Kunngillu taakkununnga oqarpoq: „Uanga unioqqutitsivunga. Eqqarsaatikka aallaavigalugit, unioqqutitsineq una ilisimarusuppara.
3a- Kunngi oqarpoq : Uanga unioqqutitsineq una ilisimarusuppara ; isumaa pillugu oqaaseqanngilaq.  
Dan 2:4   Kaldeamiut kunngimut arameamiusut akipput: „Kunngi, inuussavat! Kiffartortunut oqaluttuaruk, uagullu isumassarsiaq ilinnut tunniutissavarput.
Dan 2:5   Kunngi oqarlunilu Kaldeamiunut oqarpoq: „Suliaq uannut tunuarpoq. Unioqqutitsineq isumaalu uannut ilisimatitsinngikkussiuk, illit aserorterneqarumaarpusi, illunilu eqqakkanik qaqutigoortunngortinneqassaaq.
5a- Kunngip pissusilersornera aammalu annertuumik iliuuseqartarnera immikkut ittuuvoq Guutimillu isumassarsiorfigineqarluni, taanna tassani pilersitsivoq atortussanik paganimik charlatanismemik eqqumiitsuliornissamut aammalu kiffani upperisarsiortut aqqutigalugit naalanera ersersinniarlugu.
Dan 2:6   Kisianni unioqqutitsineq isumaalu uannut oqaluttuarukku, uannit tunissutinik akissarsiassanillu ataqqinninnermik annertuumik pissarsiumaarpusi. Taamaattumik unioqqutitsineq isumaalu oqaluttuaruk.
6a- Tamakku tunissutissat, tunissutissat aamma ataqqinaatit annertuut , Guutip toqqakkani upperinnittunut piareersarpai.
Dan 2:7   Aappaattut akipput: „Kunngip kiffaminut unioqqutitsineq oqaluttuarissavaa, uagullu isumassarsiaq oqaatigissavarput.
Dan 2:8   Kunngi oqarpoq: „Ilumoortumik paasivara piffissaqarluarsimasusi, takusinnaavarsi suliaq uannut annaanneqarsimasoq.
8a- Kunngip ilisimatuut siornatigut piumaffigineqarsimanngisaannartunik piumasaqarpoq taamaaliornanilu.
Dan 2:9   Taamaattumik unioqqutitsineq uannut ilisimatitsissutiginngikkukku, eqqartuussineq taanna tamarmik ilissinut tunngassaaq . imminut piareersarniarsarivutit sallusuissummik eqqunngitsumillu oqaluttuarnissaq, piffissap allanngornissaa utaqqillugu. Taamaattumik unioqqutitsineq oqaluttuaruk, paasiniarpara nassuiaammik tunniussisinnaaguit.
9a- imminut piareersarniarsarivutit sallusuissummik eqqunngitsumillu oqaluttuarnissaq, piffissap allanngornissaa utaqqillugu
 Tassa periuseq taanna tunngavigalugu nunarsuup naanerata tungaanut eqqunngitsumik takunnittut siulittuisartullu tamarmik pisuunngortarput.
9b- Taamaattumik unioqqutitsineq oqaluttuaruk, paasiniarpara nassuiaammik tunniussisinnaaguit.
 Siullerpaamik logiskimik tunngavilersuut taanna inuup eqqarsaataani ersersitsivoq. Charlatans-it piffissaq ajornanngitsoq atortarpaat naive-nut aammalu annertuumik upperinnittunut klientiminnut piumasaminnik oqaluttuarnissaminnut. Kunngip qinnuteqarnerata killiffiat ersersippaa.
Dan 2:10   Kaldeamiut kunngimut akipput: „Nunarsuarmi inuk kunngip suliaanik nalunaaruteqarsinnaasoq peqanngilaq. kunngip arlaannaataluunniit, qanorluunniit annertutigisumik pissaanilissuugaluarlunilu, taamatut piumasaqarsimanngilaq magikerimit, astrologemit kaldeamiulluunniit.
10a- Oqaatsitik ilumoorput, tassami taamani tikillugu Guutip taakku aallaavigalugit iliuuseqarsimanngilaq, taamaalillutik paasiniarlugu taanna Guutiusoq kisimiilluni, aammalu paganit guutitik tassaasut suunngitsut aammalu eqqumiitsuliat inuit aqqanit eqqarsaataanillu sananeqarsimasut anersaartuutinut tunniunneqarsimasut.
Dan 2:11   Kunngip piumasaqaataa sakkortuuvoq; Guutit allat kunngimut oqaatigisinnaanngilaat, taakku najugaqarfigisaat inuit akornanniinngilaq.
11a- Angutit ilisimatuut uani piviusumik qularnanngitsumik ersersitsipput. Kisianni taamatut oqarnikkut akuersaarpaat guutinut attuumassuteqanngitsut , piffissaq tamaat inuit peqquserlunneqarsimasut tusarniaassutigisarpaat, taakku aqqutigalugit guutinit toqqorsimasunit akissutinik pissarsiumaartut isumaqarput. Kunngip unammilligassaqarnerata taakku unnerluutigivai. Aammalu tamanna angujumallugu pisariaqarsimavoq Guutip ilumoortup ilisimassusia naatsorsuutigineqarsinnaanngitsoq naassaanngitsullu, Salomomi, ilisimassutsimik guutimit mesterimi tassani, sublimimik ersersinneqareersoq.
Dan 2:12   Taava kunngi kamappoq, assut kamallunilu. Peqqusivoq Babylonimi ilisimatuut tamarmik pillarneqassasut.
Dan 2:13   Eqqartuussineq saqqummiunneqarpoq, ilisimatullu toqutaapput, Danielilu ikinngutinilu ujaasipput, toqutsiniarlugit.
13a- Tassa nammineq kiffani toqu sioqqullugu inissitsissallugit Guutip kunngi Nebukadnezar peqatigalugu naalannartumi makitsissavai. Periarfissaq taanna siulittuivoq adventistit upperisaannik misigisaqarnissaq kingulleq, tassani qinigaasut ulloq aalajangersimasoq atorlugu toqunissaq utaqqissavaat, upperinnittut aalajangigaat. Kisianni uani aamma pissutsit allanngortinneqassapput, toqusimasut tassaassapput upperinnittut taakku imminnut toqutsisussat, Kristusi pissaanilissuaq ajugaasartorlu qilammi saqqummerpat eqqartuussillunilu pineqaatissinniarlugit.
Dan 2:14   Taava Danielip kunngip nakkutilliisuisa qullersaat Ariok, Babylonimi ilisimatuut toqutsiniarlugit aallarunneqarsimasoq, isumassuisumik ilisimassuseqartumillu oqaloqatigaa.
Dan 2:15   Taava kunngip qullersaanut Ariokimut oqarpoq: „Sooq kunngip eqqartuussinera taama sakkortutigiva? Arjoc-ip suliaq Danielimut nassuiarpaa.
Dan 2:16   Daniel kunngimut ingerlavoq, piffissaqartinniarlugu qinnuigaa, kunngimut qanoq isumaqarnersoq oqaatigisinnaaqqullugu.
16a- Danieli pinngortitamini upperisarsiornermilu misilittagaqarnini malillugit iliuuseqartarpoq. Nalunngilaa siulittuisutut tunissutissani Guutimit tunniunneqarsimasut, taannalu tamaat upperisarsiorfigisarpaa. Kunngip apeqquteqarnera paasigamiuk nalunngilaa Guutip akissutissanik peqartoq, kisianni taakku ilisimatinniarlugit piumassuseqarpa ? 
Dan 2:17   Taava Danieli angerlarsimaffimminut ingerlaqqippoq, tamannalu Hananiamut, Misaelimut Azariamullu, ikinngutininut, oqaluttuaraa.
17a- Inuusuttut taakku sisamat Danielip illuani najugaqarput. “ Timmissat qimmit qimuttut ataatsimoortarput ” Guutillu ataatsimeersuarneranut sinniisuullutik. Aamma Jiisusi Kristusip siornatigut, " marluk pingasulluunniit aqqani katersuutpata, tassani uanga taakku akornanniippunga " oqarpoq Naalakkap. Qatanngutitut asanninneq inuusuttut taakku ataatsimoornermik kusanartumik takutitsisut ataatsimoortippaat.    
Dan 2:18   qilammi Guutimut saammaanneq qinnuiginiarlugu, Danieli ikinngutaalu Babylonimi ilisimatuut allat peqatigalugit aserorneqannginnissaat.
18a- Inuunerminnut taamatut sakkortuumik ulorianartorsiortoqartillugu qinuneq sakkortoq ilumoortumillu fasteqarneq tassaapput toqqakkat kisimik atortussaat. Ilisimavaat Guutiminnillu akissuteqaat utaqqissavaat, taanna asanninneranik taamatut uppernarsaatissaqareersimavoq. Nunarsuup naanerani toqukkut qimagunnerup aalajangersagaanik toqqarneqarsimasut kingulliit aamma taamatut iliuuseqassapput.
Dan 2:19   Taava isertugaq Danielimut unnukkut takussutissiami saqqummiunneqarpoq. Danielip qilammi Guuti pilluaqquaa.
19a- Toqqakkaminit aperineqarmat Guuti upperisalik tassaavoq, pissutigalugu misilitsinneq aaqqissuussimavaa Danielimut ikinngutiminullu pingasunut upperinninnerminik uppernarsaatitut ; kunngip naalakkersuinerani qullerpaamik atorfinnut qaffanneqarnissaat anguniarlugu. Taanna misilittakkat misilittakkat kingorna kunngimut tassunga aqutsisussamut kingullermillu allanngortitsisussamut taakku pisariaqartinneqanngitsunngortissavai. Allanngortitsineq taanna juutit inuusuttut sisamat Guutimit immikkut ittumik suliassaqarnissaminnut illernartinneqarsimasut upperisamik aammalu pissusilersornermik kinguneqartussaavoq. 
Dan 2:20 Taava   Daniel oqarpoq: „Guutip aqqa pilluaqquneqassaaq naassaanngitsumik naassaanngitsumillu. Tassunga ilisimassuseq nukissaq pigivaat.
20a- Neriorsuineq pissutissaqarluartoq pissutigalugu ilisimassutsimik uppernarsaat , misigisami tassani, qularnanngitsumik uppernarsarneqarpoq. Nukittussusaa Jojakim Nebukadnezarimut tunniuppaa isumassarsianilu angutit suliassaminut tapersersuisussat eqqarsaataannut ilannguppai.
Dan 2:21   Piffissat ukiullu allanngortittarpai, kunngit tunuartittarpai kunngillu inissittarpai, ilisimassuseqartunut ilisimassuseq paasinnittaaseqartunut ilisimassuseq tunniuttarpaa.
21a- Versimi tassani Guutimut upperinninnermut aamma Guutimut upperinninnermut pissutaasut tamarmik ersarissumik ersersinneqarput. Nebukadnezarip kingusinnerusukkut allanngortinneqassaaq tamakku tamakkiisumik paasisimappagit.
Dan 2:22   Taanna itisuunik toqqorsimasunillu saqqummiussisarpoq, taartumi suut ilisimavaa, qaamasullu tassunga inissisimavoq.
22a- Diaavulu aamma saqqummiussinnaavaa itisuumik toqqorsimasumillu, kisianni qaamasumik tassaniinngilaq. Taamaaliortarpoq inuit Guutimit ilumoortumut soqutiginnilersinniarlugit aammalu aallarunniarlugit, taanna taamaaliornermini toqqakkani annaassiniarniarlugit iliuuseqartarpoq, anersaapiluit nunarsuarmi tammarnermut pineqaatissinneqarsimasut toqunartunik pissusilersortarnerat taakkununnga saqqummiussisarlugu, Jiisusi Kristusip ajortuliornermik toqunermillu ajugaaneraniit.
Dan 2:23   Ataatakka Guutiat, nersorniarpara nersualaarlugulu, ilisimassutsimik nukissamillu tunniussisimanerit pillugu, piumasaqaatigisavut uannut ilisimatitsissutigisimammagit, kunngillu isertugaanik ilisimatitsisimavutit.
23a- Ilisimasaqarneq nukissaq Guutimiipput, Danielip qinnutaani, Guutillu taakku tassunga tunniuppai. Misigissutsimi tassani takusinnaavarput Jiisusip ilinniartitsissutigisimasaata eqquutsinneqarnera : " qinnuigisi tunniunneqassaasi ." Kisianni paasineqarpoq inerneq tamanna pissarsiariniarlugu qinnuteqartup tatiginninnera misilitsinnernut tamanut akiuussinnaasariaqartoq. Nukiq Danielimit pissarsiarineqartoq kunngip eqqarsaataani aktivimik ilusilersorneqassaaq, taannalu uppernarsaatinik erseqqissunik uppernarsaatissaqartinneqanngitsunik aallaaveqassaaq, taannalu Danielip Guutiata taassuma inuiaqatigiillu taamani tikillugu ilisimanngisaanik pinngorsimaneranik akuersaarnissaanut piumaffigissavaa .                
Dan 2:24   Tamatuma kingorna Danieli Ariokimut ingerlarpoq, kunngip Babylonimi ilisimatuut toqunniarlugit peqqusimammagu ; taanna ingerlarpoq imalu oqaluttuuppaa : Babylonimi ilisimatuut aserugaqanngilatit! Kunngimut saaffigiuk, kunngimut nassuiaat tunniutissavara.
24a- Guutimit asanninneq Danielimi takuneqarsinnaavoq, taannalu inuit ilisimatuut paasinnittut inuunerat pissarsiariniarlugu eqqarsaateqarpoq. Tamanna aamma Guutip ilumoorneranik naakkinninneranillu uppernarsaatitut pissusilersorneruvoq, naammalluinnartumik anneruniarluni eqqarsartaatsimi. Guuti nuannaarutigineqarsinnaavoq, kiffaata upperisaminik suliamigut taanna naalannartarpaa.
Dan 2:25   Ariokip Danieli kunngip siornatigut sukkasuumik ingerlappaa, oqarlunilu: „Judami tigusarineqartut akornanni angummik nassaarpunga, kunngimut qanoq isumaqarnersoq oqaatigisinnaasaanik.
25a- Guutip kunngi annertuumik aliasuuteqartippaa, akissullu taamatut piumasaqarfigisimasani pissarsiarinissaanut neriuuteqarneq nammineq akerleriissuteqarnermini toqqaannartumik annikillisitsissaaq.
Dan 2:26   Kunngi Danielimut, Belteshazarimik ateqartumut, oqarpoq: „Illit unioqqutitsineq takusimasara, taassumalu isumaa uannut ilisimatitsissutigisinnaaviuk?
26a- Aqqa paganimik tunniunneqartoq sumik allanngortitsinngilaq. Tassa Danieli Belteshazzariunngitsoq akissutissaq naatsorsuutigineqartoq tunniussassavaa.
Dan 2:27   Danieli kunngip siornatigut akivoq: „Isertortumik kunngip piumasaqarfigisaa, ilisimatuut, ulloriarsiortut, ulloriarsiortut, siulittuisut kunngimut oqaatigisinnaanngisaat.
27a- Danielip ilisimatuut sinnerlugit qinnuteqarpoq. Kunngip taakkuninnga piumasaqarfigisaa taakku pisinnaanngisaannarpaat.
Dan 2:28   Kisianni qilammi Guutiqarpoq isertuganik saqqummiussisartoq, kunngimullu Nebukadnezarimut ilisimatitsisimasoq ulluni kingullerni qanoq pisoqarnissaanik. Tamanna tassaavoq unioqqutitsineq aammalu siniffimmi takorluukkat.
28a- Nassuiaammik aallartitsineq tamanna Nebukadnezarimik eqqumaffiginnilersitsissaaq, tassami siunissaq pillugu sammisaq inuit naalliutsittarsimavai aammalu aliasuuteqartitsisarsimammata, sammisarlu taanna pillugu akissutinik pissarsinissaq neriuutigineqartoq pissanganartuuvoq isumassuillunilu. Danielip kunngip eqqumaffigisaa Guutimut inuusumut takuneqarsinnaanngitsumut tunngatinneqarpoq, tamannalu kunngimut guutinik inunngorsimasunik pallorfiginnittumut tupaallannartuuvoq.
Dan 2:29   Kunngi, inissisimallutit eqqarsaatit tikipput, piffissap tamatuma kingorna qanoq pisoqarumaarnersoq ; aamma isertuganik saqqummiussisoq qanoq pisoqarnissaanik ilinnut ilisimatitsivoq.
Dan 2:30   Isertugaq tamanna uannut saqqummiunneqanngilaq , tassami inuit tamarmik inuunermit ilisimassuseqarneruvunga , . Kisianni kunngimut paasineqarsinnaaqqullugu, uummatinnilu eqqarsaatitit ilisimaqqullugit.
30a- tassaanngilaq uannut ilisimassuseq uumasunut tamanut naleqqiullugu pitsaanerusoq; kisianni taamaappoq nassuiaat kunngimut tunniunneqartarmat
Suliamik anneruniarneq naammalluinnartoq . Daniel tunuarpoq kunngimullu oqarluni Guuti taanna takuneqarsinnaanngitsoq taanna soqutigigaa ; Guuti taanna taamanikkut kiffartorfigisimasaminit pissaanilissuuvoq sunniuteqarnerusorlu. Takorlooruk oqaatsit taakku eqqarsaataani uummatimilu qanoq sunniuteqarnersut. 
30b-   aamma uummatinni eqqarsaatit ilisimaqqullugit
 Guutip upperisarsiornerani Guutip ilumoortup pitsaasumik ajortumillu malittarisassai sumiginnagaapput. Kunngit apeqquserneqartarneq ajorput, pissutigalugu ersiorneqartarmata aammalu ersiorneqartarmata taama annertutigisumik pissaanertik. Guutip ilumoortup nassaarineqarneratigut Nebukadnezarip pissusilersornermini kukkunerit sukkasuumik nassaarisinnaalissavai ; tamanna inuiaqatigiit akornanni kialluunniit iliuuseqarfigisinnaanngilaa. Ilinniartitsissut aamma uagutsinnut tunngatinneqarpoq: Guuti nammineq isumatsinnik iliuuseqarpat aatsaat uummatitsinni eqqarsaatit ilisimasinnaavagut . 
Dan 2:31   Illit, kunngi, qiviarpat, takullugulu eqqumiitsuliaq annertooq. Eqqumiitsuliaq taanna annertoorujussuuvoq, aammalu immikkut ittumik kusanarluinnartumik; taanna illit siumut inissisimavoq, isikkualu pissanganarsimavoq.
31a- eqqumiitsuliaq annertooq takusimavat; Eqqumiitsuliaq taanna annertoorujussuuvoq, aammalu immikkut ittumik kusanarluinnartumik
 Eqqumiitsuliaq nunarsuarmi naalagaaffiit annertuut Jiisusi Kristusip naalannartup uteqqinnissaata tungaanut imminnut malinnaasussat, taamaattumillu annertuumik isikkoqarnera ersersissavaa . Taassuma kusanarnera tassaavoq naalakkersuisut ataasiakkaat pisuussutsinik, naalannarnermik ataqqinninnermillu inuit tunniussaannik kattussuunneqarsimasut.
31b- taanna illit siumut inissisimavoq, isikkualu pissanganarsimavoq.
 Siunissaq eqqumiitsuliami siulittuutigineqartoq kunngip siornatigut kunngip tunuaniunngilaq. Taassuma ersinartup isikkoqarnerata siulittuutigivaa inuit toqusarnerisa amerlassusaat sorsunnernit persuttaanernillu inuit oqaluttuarisaanerannik nunarsuup naanerata tungaanut ilisarnaatissanik pissuteqartussat ; Dominatorit timmissat qulaallugit ingerlaartarput. 
Dan 2:32   Eqqumiitsuliaq taanna kuultimik sanaajuvoq; bryst aamma arm sølvimik sananeqarsimapput ; naaq aamma qinnguartaatini bronzemik sananeqarsimapput ;
32a- Eqqumiitsuliaq taanna kuultimik sanaajuvoq
 Danielip versimi 38-mi uppernarsarpaa, kuultimik niaqoq tassaavoq kunngi Nebukadnezar nammineq. Symboli taanna ilisarnaatigaa pissutigalugu siullermik , taanna allanngortissavaa upperisaqarlunilu Guuti pinngortitsisoq ilumoortoq kiffartortussaavaa. Kuulti tassaavoq upperisamik salliunneqarsimasumik ilisarnaat 1 Petrusi 1:7 -mi allassimasoq . Sivisuumik naalakkersuinermini upperisarsiornerup oqaluttuarisaaneranut malunnartitsissaaq Biibilimilu eqqaaneqarnera pissutissaqartitsilluni. Aammattaaq nunarsuarmi naalakkersuisut kingornussassaannik sanaartornermi qullersatut inissisimavoq . Siulittuut naalakkersuinermini ukiumi siullermi – 605-imi aallartippoq.
32b- bryst aamma arme sølviupput
 Sølvi kuultimit nalilerujussuuvoq. Ajorsartarpoq, kuulti suli allanngortinneqarsinnaanngilaq. Inuit naleqartitaannik annikillisaaneq takusarparput, taannalu eqqumiitsuliap qulaaniit ataanut allaaserineqarnerata malitsigaa. – 539-miit Mede-t Persiamiullu naalagaaffiat Kaldeamiut naalagaaffiat taarsersussavaa.
32c- naaq qitialu bronzemik sananeqarsimapput
 Bronze aamma sølvimit naleqarneruvoq. Tassaavoq metallit kannussaq aallaavigalugit legering. Annertuumik ajorseriartarpoq piffissallu ingerlanerani isikkoq allanngortarluni. Aamma sølvimit qajanneruvoq, taanna nammineq kuultimit qajanneruvoq, taanna kisimiilluni suli assut malleable-uvoq. Sexualiteti Guutip toqqarsimasaani qitiuvoq, kisianni aamma inuup naartulertarneranut assilisassaavoq. Grækerit naalagaaffiat, tassami taamaappoq, ilumut uppernarsarneqassaaq assut pitsaasumik, inuiaqatigiinnut paganimik kulturimik tunniussilluni, taanna nunarsuup naanerata tungaanut ingerlaqqissaaq. Grækerit eqqumiitsuliaat bronzemik støbt aamma støbt atorlugit sananeqarsimasut naggataa tikillugu inuiaqatigiinnit nersorneqassapput. Timiit nukiit paasineqartarput aammalu ileqqorissaarnerit ajortut killilersugaanngillat ; Tamakku Grækerit naalagaaffiat ajortuliornermik ilisarnaatinngortippaat, ukiuni hunnorujuni ukiunilu tusindini Kristusip uteqqinnissaata tungaanut atuuttussamik. Dan.11: 21-miit 31-mut grækerit kunngiat Antiochus 4 Epiphanes-imik taaneqartartoq, juutit inuiaqatigiivini " ukiuni 7-ini " -175-ip -168-illu akornanni persuttarsimasoq, kapitalimi uani siulittuutitut oqaluttuarisaanermi paavip persuttaasartup assersuutatut saqqummiunneqassaaq. Versi 32-mi tassani ataatsimoortinneqarpoq malitseqartinneqarlunilu naalagaaffiit Romamiut naalagaaffiannut aqqutissiuussisut.   
Dan 2:33   illuatungaani, qaqutigoortumik; isigai, ilaatigut qaqutigoortumik ilaatigullu saviminermik.
33a- taassuma illuatungaani, jernimik
 Imperiumi siulittuutigineqartoq aappaattut Romamiittoq maksimal-hardening-imik ilisarnaatitaqarpoq, taanna jernimik assilisassiarineqarpoq. Aammattaaq metallit akornanni nalinginnaanerpaavoq oxidertartoq, rustertartoq aammalu imminut aserortartoq. Tassani aamma ajorseriarneq uppernarsarneqarpoq annertusiartorlunilu. Romamiut polyteistiupput ; Taakku akeqqat ajugaaffigineqarsimasut guutiat atortarpaat. Taamaalilluni grækerit ajortuliornerat, annertusarneqarneratigut, naalagaaffimmi inuiaqatigiinnut tamanut siammarterneqassaaq. 
33b- isigai, ilaatigut qaqutigoortumik ilaatigullu saviminermik
 Fase-mi tassani saviminermik ilaasoq tamanna sakkortuumik naalakkersuineq nukittorsarpaa. Nassuiaat ajornanngilaq oqaluttuarisaarnermilu. 395-imi Romamiut naalagaaffiat avissaarsimavoq tamatumalu kingorna eqqumiitsuliap illuatungaani qulit kristumiut kunngeqarfiinik namminersortunik qulinik pilersitsinissaq naammassiniarpaat kisianni tamarmik Romami biskoppip upperisamik aqutsinerata ataani inissinneqarlutik, taanna 538-imiit paavinngortussaavoq.
Dan 2:34   Illit takusimavat ujaraq assanit atorneqanngitsumik ikkunneqarmat, eqqumiitsuliaq isigaanut, saviminermik saviminermillu sananeqarsimasumut, ikkuppaa, ikkullugulu.
34a- Ujaqqap pissanganartup assilisassiaa ujaqqanik toqutsisarnermik periuseq isumassarsiarineqarpoq. Tamanna tassaavoq qanga Israelimi ajortuliorsimasut toqunneqartarnerannut malittarisassaq. Taamaattumik ujaqqaq taanna nunarsuarmi ajortuliortunut kivitsinissamut tikittarpoq. Guutip kamannerata naalliuutaa kingulleq tassaassaaq Saqqq 16:21 naapertorlugu nataqqornat. Assilisaq taanna siulittuivoq Kristusip ajortuliortunut qanoq iliuuseqarnissaa, piffissami naalannartumik guutimit uteqqinnermini. Zak.3:9-mi Anersaaq Kristusimut ujaqqamik assilisassiamik tunniussivoq, ujaqqap pingaarnerpaap, Guutip anersaamik sanaartornermini aallartitsiffigisaa : Tassami, takuuk, ujaqqaq Josvap siornatigut inissippaara, ujaqqami ataatsimi arfineq marlunnik isai : Takuuk, uanga nammineerlunga tassunga assilisassiarineqartussat assilisassavakka, oqarpoq Naalakkap sakkutuuisa ; Ulloq ataaseq atorlugu nunap matuma ajortuliornera piiarpara. Taava atuarsinnaavarput Zek.4:7 : Kikkuuvutit, qaqqaq annertooq, Zerubbabelip siornatigut? Illit flat-erneqassaatit. Taanna qiimmattaat akornanni hjørnesten-imik inissitsissaaq: Grace, grace for her! Sumiiffimmi tassani, versini 42-mi aamma 47-mi, atuarparput : Uannut oqarpoq : Suna takusinnaaviuk? Oqarpungalu : Takuara qulliit kuultimik sanaat tamarmik, qulaani skålimik, qulliit arfineq-marluk atorlugit, qulliit qulliit qulaaniittut arfineq-marluk ; ... Ulloq aallaqqaasiut mikisoq qinngasaarisimasut nuannaarutigissavaat Zerubbabelip assaaniittoq takugaangamikku. Taakku arfineq-marluk tassaapput Naalakkap isai, nunarsuaq tamakkerlugu ingerlaartartut . Oqaluttuaq taanna uppernarsarniarlugu Saqqummersitat 5:6-imi nassaarisinnaavarput, assilisassiaq una, tassani ujaqqap qinngortitsiviullu arfineq-marluk Guutip Savaanut, tassa Jiisusi Kristusimut, tunngatinneqarput : Taava takuara, qullersaqarfiup aamma uumasut sisamat toqunneqarsimasut akornanni aamma savap akornanni tassani inissisimasoq. Nassunik arfineq-marlunnik isailu arfineq-marlunnik, taakku tassaapput Guutip anersaai arfineq-marluk nunarsuaq tamakkerlugu nassiunneqarsimasut. Inuiaqatigiit ajortuliortut eqqartuussinerat Guutimit nammineq ingerlanneqarmat, inuup assaata arlaannaataluunniit iliuuseqarfiginngilaa.        
Dan 2:35   Taava savimineq, savimineq, kannussaq, sølvi kuultilu ataatsimoorlutik aserorneqarput, aasaaneranilu qaqorsaatinik qaqortunik ikkussorneqarput. silap taakku tiguai, taakkulu malitassaannik nassaartoqanngilaq. Kisianni ujaqqaq assilisassiamut nakkartoq qaqqarujussuanngorpoq nunarsuarlu tamaat ulikkaarlugu.
35a- Taava savimineq, savimineq, kannussaq, sølvi kuultilu ataatsimoorlutik aserorneqarput, aasaaneranilu qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut; silap taakku tiguai, taakkulu malitassaannik nassaartoqanngilaq.
Kristusip uteqqinnerani inuiaqatigiit kuultimik, sølvimik, bronzemik, saviminermik saviminermillu ilisarnaatigineqartut kingornussaat tamarmik ajortuliornerminniiginnapput aammalu taanna aserorterneqarnissaminnut naleqarlutik , assilisassiorlu aserorterneqarnissaq tamanna siulittuutigivaa.
35b- Kisianni ujaqqaq assilisassiamut nakkartoq qaqqanngorpoq, nunarsuarlu tamaat ulikkaarlugu
 Apokalypsimi ersersinneqassaaq nalunaarusiaq tamanna aatsaat ukiut tusindit qilammi eqqartuussinerup kingorna, toqqakkat nunarsuarmi nutarterneqartumi inissinneqarnerisigut, tamakkiisumik eqquutissasoq, Saqq 4:20, 21 aamma 22-mi.             
Dan 2:36   Tamanna tassaavoq unioqqutitsineq. Nassuiaat kunngip siornatigut tunniutissavarput.
36a- Kunngip kingumut tusaavaa qanoq unioqqutitsisimanera. Taamatut akissut isumassarsiarineqarsinnaanngilaq, taanna peqquserlunneqarsinnaasimanngimmat. Taamaattumik tamakkuninnga nassuiaasoq nammineq taamatut takorluukkamik pissarsisimavoq. Aammalu kunngip piumasaqaataanut akivoq, assilisanik oqariartuuteqarsinnaanermik isumassarsiorsinnaanermillu imminut takutitsilluni.
Dan 2:37   Illit, kunngi, kunngit kunngiavutit, qilammi Guutip naalagaaffimmik, pissaanermik, nukissaq naalannarnermillu tunniussimavatit.
37a- Versi una assut qujamasuutigaara, tassani takusinnaavarput Danielip kunngi pissaanilissuaq pisortatigoortumik oqalugiarfigigaa, tamannalu ulluni perverterfiusuni ajortuliorfiusunilu inuup kinaluunniit iliuuseqarfigisinnaanngilaa. Formi ilisimaneqarluartoq atorneqarnera qinngasaarisuunngilaq Danielip kunngi Kaldeamiunut ataqqinninnermik misigisimavoq; Adresse-p formali informal-iusoq tassaavoq grammatikkikkut formi, immikkoortup ataatsip pingajussaaneersumik oqaluttuartup atortagaa. Aammalu " kunngi qanoq annertutigigaluarpat, taanna minnerunngitsumik angutaanngilaq " soorlu isiginnaartitsisartoq Molière piffissami oqarsinnaasimasoq. Aammalu formalitetip pissusissamisuunngitsup ingerlaarnera Louis 14 -imik, ” seqineq kunngimik ” nersornaatisilluni , piffissami inunngorpoq .    
37b- Kunngi, illit kunngit kunngiavutit, qilammi Guutip naalakkersuinermik tunniussimavatit
 Ataqqinninnermit annerusumik Danielip kunngimut qilammi tunniussivoq, taanna ilisimasimanngisaannarlugu. Ilumut, Kunngit Kunngiat Qilammiittoq uppernarsarpaa Kunngit Kunngiat nunarsuarmi sanasimasoq. Kunnginik naalakkersuinissaq tassaavoq naalagaaffiup taaguutaa. Imperiumip ilisarnaataa tassaavoq " ørnip siffia " taannalu Dan.7-imi imperiumi siullertut ilisarnaatissaavoq.  
37c- oqartussaaneq,
 Taanna amerlasuunik aqutsisinnaanermut pisinnaatitaaffimmik toqqaavoq aammalu amerlassutsimik, tassa massamik, uuttorneqartarluni.             
Taanna niaqorlunneqarsinnaavoq kunngillu pissaanilissuaq nersornaasiinermik ulikkaarsinnaalluni. Kunngip kingusinnerusukkut nersualaarnermut tunniutissavaa Guutillu taanna kanngusuuteqarnermik sakkortuumik Dan 4-mi ersersinneqartoq aqqutigalugu peqqissisitsissaaq. Taanna akuersaartariaqarpaa isuma, tassa oqartussaassuseq nammineq nukissani atorlugu pissarsiarisimanngisaannarlugu, kisianni Guutip ilumoortup tunniussimammagu. Dan.7-imi oqartussaaneq taanna Mede-t Persiamiullu Bjørniat assersuutigalugu assilisassiamik tigusissaaq .
Oqartussaaneq pissarsiarineqartarmat, ilaatigut imminnut inuunerminnilu pissusilersornermik misigisarnikkut, angutit imminut toquttarput. Power fantasierpaa nuannaarneq annertooq pissarsiariniarlugu, taanna tikissinnaanngitsoq. " Brand new, brand new " tassaavoq oqaaseq, kisianni misigisaq taanna sivisuumik atuunneq ajortoq. Ullumikkut inuunermi eqqumiitsuliortut tusaamasat nersorneqartut pisuussuteqartullu imminut toquttarput, naak erseqqissumik, pissanganartumik aammalu nersornaatitut angusaqarluarsimagaluartut.  
37d- nukissaq
 Taanna iliuuseq taaguuteqartippaa, tassa tryk under constraint, akeqqap sorsuuteqarnermi bøjeqartitsisarnera. Kisianni sorsuut tamanna imminut akerleriissinnaavoq. Taava oqaluttuaraarput karakterip nukittussusaa. Nukittussuseq pitsaassutsimi aammalu pitsaassutsimi uuttorneqartarpoq.
Aammattaaq ilisarnaatitaqarpoq : løve Eqqartuussisut 14:18 naapertorlugu : " løvemit nukittunerusoq, honningimit tunguarnerusoq ." Løvep nukissaa tassaavoq muskel-ini ; taakku qinnguartaatini aammalu qinnguartaatini kisianni pingaartumik qaninni, taakku qimmit qimuttut nerineqannginneranni qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut. Samsonip filisterinut pissusissamisoortumik akissuteqaatip taassuma toqqaannartumik saqqummiunneqarnera taassuma tungaaniit taakkununnga nalinginnaasumik sakkortuumik iliuuseqarnerup kingunerisaanik pissaaq.      
37.- aamma naalannarneq .
 Oqaaseq taanna nunarsuarmi qilammilu isumaqarnermini isuma allanngortittarpaa. Nebukadnezarip misigisaq tamanna tikillugu inuttut naalannarneq pissarsiaraa. Nunarsuarmi uumasut tamarmik qanoq atugaqarnissaannik aqutsinermik aalajangiinissamillu nuannaarneq. Taassuma qilammi naalannartunngortinnissaa Jiisusi Kristusip nammineq, Naalagaaffimmik Naalagaaffimmillu, kiffartortuminut kiffartortitsinermigut pissarsiarisassaanik nassaarnissani sinnerpoq. Annaassiniarnerminut kingusinnerusukkut naalanneq tamanna qilammilu pissutsit akueriumaarpai.                                         
Dan 2:38   Inuit meerartaat, uumasut qilammilu timmissat, sumiluunniit najugaqarpata, illit assannut tunniuppai , illit kuultimik niaqoq.
38a- Assilisaq taanna atorneqassaaq Nebukadnezarimik Dan.4:9-mi taaguuteqartinniarlugu.
38b- Illit tassaavutit kuultimik niaqoq.
 Oqaatsit taakku ersersippaat Nebukadnezarip qanoq toqqaanissaa Guutip siumut ilisimagaa. Symboli taanna, kuultimik niaqoq , siulittuivoq siunissami illernartinneqarnissaanik qinersinissaanillu, naassaanngitsumik annaassiniarnermut. Kuulti tassaavoq upperisamik salliunneqarsimasumik ilisarnaat 1 Petrusi 1:7 naapertorlugu : upperisasi misilinneqarnera, kuultimit ajornakusoortumit annertunerujussuarmik akikinneruvoq, naak ikuallannermik misilinneqarsimagaluartoq, Jiisusi Kristusip saqqummernerani nersualaarneqarnissamut, naalannarnissamut ataqqinninnermullu nassaarineqarsinnaaqqullugu . Guld , una malleable metal , tassaavoq kunngip annertuup taassuma pinngortitsisup Guutip suliaanik allanngortinneqarnissaanut imminut salliutitsisup assilisassiaa perfekt. 
Dan 2:39   Illit kingorna naalagaaffik alla illit allat pilersinneqassaaq : taava naalagaaffik aappaat bronzemik sanaaq, nunarsuaq tamakkerlugu naalakkersuisussaq ;  
39a- Piffissap ingerlanerani inuup pitsaassusaa ajorseriartussaavoq ; eqqumiitsuliap sølvia aamma eqqumiitsuliap arfii marluk niaqop kuultianiit minneruvoq. Soorlu Nebukadnezar , Darius Mediamioq allanngortissavaa, Cyrus 2 Persiamiut aamma Ezra 1:1-imiit 4-mut naapertorlugit , tamarmik aamma Danielimik asannipput ; taakkulu kingorna Darius persiamiut aamma Artaxerxes I Ezra 6 aamma 7 naapertorlugit . Misilitsinnerup nalaani juutit Guutiat nammineq Guutini ikiorniarlugu nuannaarutigissavaat .    
39b- taava naalagaaffik aappaat bronzemik sanaaq, nunarsuaq tamakkerlugu naalakkersuisussaq.
 Tassani pissutsit Grækerit naalagaaffiannut annertuumik ajorseriarput. Bronze, ilisarnaat taanna sinniisuutippaa, tassaavoq eqqissineq, tassa ajortuliorneq . Dan 10 aamma 11 misissoqqissaarnerisigut paasiniarparput sooq taamaattoqarnersoq. Kisiannili inuiaqatigiit kulturiat pineqarpoq republikanskimik kiffaanngissuseqarnermik pilersitsisutut aammalu tamaasa perversimik aammalu ajortumik avinngarusimasunik periuseq malillugu killilersugaanngitsunik , tamanna pissutigalugu Guuti oqarpoq Pro.29:18-imi : Tassani saqqummersitsisoqanngippat inuiaqatigiit killilersugaanngillat; Pilluarpoq inatsisinik maleruaasoq!   
Dan 2:40   Naalagaaffik aappaat pissaaq, saviminermik nukittuumik. soorlu savimineq suna tamaat aserortarpaa aserortarlugillu, taamatuttaaq taanna suna tamaat aserortarpaa aserortarlugillu, soorlu savimineq suna tamaat aserortarpaa.
40a- Pissutsit ajornerulerput kunngeqarfik taanna aappaat tassaasoq Romami naalagaaffik siornatigut naalagaaffiit aqussavaat aammalu guutitik tamarmik atuutilersillugit, taamaalillunilu taakku tamarmik pitsaanngitsut pissusilersuutaat nutaarsiassamik, jerndisciplinimik implacable hardness-imik, katersuiniarluni . Tamanna taamatut sunniuteqartitsivoq nuna ataaseq akiorsinnaanngisaannarpaa ; taamaalilluni naalagaaffia vest-imi Englandimiit avannamut Babylonimut annertussuseqassaaq. Iron tassaavoq ilumut taassuma ilisarnaataa, marloqiusamik sværdiniit, armor-iniit aammalu skjold-iniit, taamaalilluni sakkutuut saassussinermi karapace-tut isikkoqalertarput, akeqqaminnik aaqqissuussamik aammalu siaruarsimasumik saassussinernut ersiortumik sunniuteqartarluni.   
Dan 2:41   Soorlu takusimagitsik isikkat qinnguartaatillu ilaat saviminermik sanaat ilaatlu saviminermik sanaat, taamatut naalagaaffik avinneqassaaq : kisianni tassani qaqutigoortumik qaqutigoortumik pissaaq, tassami qaqutigoortumik saviminermik akulik takusimavat.
41a- Danielip erseqqissarsimanngilaa kisianni assi oqaluttuarpoq. Pissutsit aammalu pissutsit pingaarnertut fase-mik takutitsipput, taannalu paaganimik Romamiut naalagaaffiata jern-imik assilisassiarineqarsimasup kingorna . Romamiut naalagaaffiat taanna immikkoortinneqarsimasoq naalagaaffiit mikisut avinneqarnerata kingorna pilersinneqarsimasut sorsuuteqarfigissavaat. Iron-ip saviminissarlu ataatsimoornerat nukittuumik pilersitsineq ajorpaa, kisiannili immikkoortitsineq nukillaarnerlu. Atuartarparput potterip saviminera . Saviminiliortoq tassaavoq Guuti Jer.18:6 naapertorlugu : Saviminiliortoq una ilinnut iliuuseqarsinnaanngilanga, Israelikkut ? Oqarpoq Naalakkap. Takuuk, soorlu savimineq saviminiliortup assaaniittoq, taamatuttaaq ilissi uanga assaaniipputit, Israelikkut. Savimineq taanna tassaavoq inuit eqqissisimasumik ilaat, Guutip toqqakkani toqqartarpai, taakkulu ataqqinassutsimik atortussanngortinneqartarlutik .  
Dan 2:42   Soorlulu pissutsit ilaat qaqutigoortumik ilaatigullu saviminermik sananeqarsimasut, taamatuttaaq naalagaaffik ilaatigut nukittuujussaaq ilaatigullu nukittussaaq.
42a- Maluginiaruk Romamiut naalagaaffiat nunarsuup naanerata tungaanut atuuffeqarsimasoq, naak Romamiut naalagaaffiat ataatsimoornerminik naalakkersuinerminillu 395-imi annaasaqarsimagaluartoq, nassuiaat tassaavoq Romamiut katuullit upperisaasa upperisamik soqutiginninnerat aqqutigalugu naalakkersuinermik aallartitsisimanera. Tamanna pissuteqarpoq Clovis-ip aamma Byzantinip keiseriisa Romami biskoppimut sakkutuunik tapersersuinerannut ukiut 500-t missaanni. Taakku pingaarnertut taaguutaa aamma nutaamik paavimik oqartussaassuseqarnera pilersippaat , tamannalu taanna , kisianni inuit isigalugit, kristumiut ilagiit nunarsuarmi siulittaasuat 538-imiit.
Dan 2:43   Illit takusimavat qaqutigoortoq saviminermik ataatsimoortoq, inuit aappariinnerisigut ataatsimoortinneqassapput . kisianni imminnut ataatsimoortussaanngillat, soorlu savimineq saviminermik ataatsimoortinneqanngitsoq.
43a- Pissutsit , qulit amerlassusillit , qulit nassunngortinneqassapput Dan.7 :7 aamma 24. Timi, aammalu pissutsit kingorna, taakku Europami naalagaaffiit kristumiut kitaaniittut piffissap kingulliup nalaani, tassa ullutsinni, sinniisuutippaat. Europami naalagaaffiit pissusilersornermik pissusilersornerat isornartorsiorlugu Guutip ukiut 2600-t matuma siorna isumaqatigiissutit ullumikkut Europami inuiaqatigiit ataatsimoortitsisut, eqqortumik " Romami isumaqatigiissutit " tunngavigalugit ataatsimoortitsisut, qanoq ajortiginersut saqqummiuppai .  
Dan 2:44   Kunngit taakku ulluini qilammi Guutip naalagaaffimmik pilersitsissaaq, taannalu aserorneqarsinnaanngilaq, inuiaqatigiinnullu allanut tunniunneqassanngilaq : naalagaaffiit taakku tamarmik aserortussavai aserorterlugit, namminerlu naassaanngitsumik inissisimassaaq.
44a- Kunngit taakku nalaanni
 Suliaq uppernarsarneqarpoq, qinnguartaatit qulit Kristusip naalannartumik uteqqinneranut naapertuupput.
44b- qilammi Guutip naalagaaffik aserorneqarsinnaanngitsoq pilersissavaa
 Toqqakkat toqqarneqarnerat Jiisusi Kristusip aqqani atorlugu kiffartornerminiit, siullerpaamik nunarsuarmi tikimmat, annaassiniarnermini ajortuliornernik isumakkeerfiginninniarluni, ingerlanneqarsimavoq. Kisianni ukiuni tusindini marlunni kiffartornerup tamatuma kingorna toqqaaneq tamanna anneruniarlunilu diaabolimik lejrimit persuttaasoqarluni naammassineqarpoq. Aamma 1843-miit Jiisusip annaassimasai ikittuararsuupput, soorlu Dan 8 aamma 12-imi misissuinerup uppernarsarsinnaagaa.
Ukiut 6000-it toqqakkat toqqarneqarnerisa piffissaata naanerani, ukiut 7.000-it naassaanngitsumik sapaatip-akunneranik ammaassivoq toqqakkanut ataasiinnarnut Jiisusi Kristusip aappaanik annaanneqarsimasumut Adamip Evallu kingorna. Tamarmik toqqarneqarsimassapput upperinninnertik pissutigalugu Guutip inuit upperinnittullu naalalluartullu peqatigalugit , diaavulu, inngilini upperinnittullu inuit naalalluartullu anersaatik tamakkiisumik aserorterneqarnissaannut annaassallugit.
44c- aammalu inuiaqatigiit allat aqutsinerisa ataani inissisimassanngitsut
 Pissutigalugu nunarsuarmi inuit naalakkersuinerat kingornussassallu unitsiinnartarpai.
44d- naalagaaffiit taakku tamarmik aserortussavai aserorterlugit, namminerlu naassaanngitsumik inissisimassaaq
 Anersaap oqaatsip kingulliup isumaqarnera nassuiarpaa ; absolut isumaqartoq. Inuit tamarmik aniguisinneqassapput. Aammalu Saqqummersitat 20-mi ukiuni tusindini 7-ini qanoq pisoqartarnersoq paasinarsissaaq . Taamaalilluta programmi Guutimit pilersaarusiorneqarsimasoq paasissavarput. Nunap inoqqaavisa ilaanni diaavulu tigummigallarneqassaaq, qilammi nunamiluunniit inngiaqateqanngitsumik. Aamma qilammi ukiuni 1000-ini toqqakkat toqusimasut ajortut eqqartussavaat. Ukiut 1000-it taakku naalerpata ajortut kingullermik eqqartuussisoqarnissaanut makitinneqassapput. Ikuallanneq taakku aserussavaat nunarsuaq Guutip nutaaliortissavaa, qullersaqarfimminik toqqakkanillu annaanneqarsimasunik tikilluaqqusinermigut nersornaasiuttagaq salliutissavaa. Taamaattumik takussutissiami assilisassiaq iliuuseqarnissamik sakkortunerusumik, Jiisusi Kristusip Apokalipsiani ersersinneqassasunik, naatsumik nassuiaavoq. 
Dan 2:45   Tassa imaappoq ujaraq, takusimasasi qaqqamiit assanit atorneqanngitsumik ikkussorneqarsimasoq, taannalu saviminermik, bronzemik, saviminermik, sølvimik kuultimillu aserorsimavoq. Guutip annertuup kunngimut ilisimatitsissutigaa tamatuma kingorna qanoq pisoqarnissaa. Unioqqutitsineq ilumoortuuvoq, isumassarsiarlu qularnanngilaq.
45a- Kingullermik, tikinnerata kingorna, Kristusip ujaqqamik ilisarnaatigineqarnera , ukiuni tusindini qilammi eqqartuussineq aamma eqqartuussineq kingulleq atuutilersinneqarnera, nunarsuarmi nutaami Guutimit iluarsineqarsimasumi, qaqqaq annertooq takussutissiami siulittuutigineqartoq naassaanngitsumik ilusilersorneqassaaq inissisimassallunilu.
Dan 2:46   Taava kunngi Nebukadnezzar Danielimut pallorfiginnippoq, peqqusillunilu Danielimut pilliuteqartitsisoqarnissaanik tunisassiornissaannillu.
46a- Suli paganiusoq kunngi pinngortitamini malillugu iliuuseqartarpoq. Danielimit piumasani tamaasa pissarsiarisimammagit, taassuma siornatigut qungujuppoq neriorsuutinilu ataqqillugit. Danielip tassunga guutipilussiornermik iliuuseqartarnera akerlerinngilaa. Tamanna akerlilerniarlugu apeqquserlugulu suli siusippallaarpoq. Piffissaq, Guutimut tunngasoq, suliassani suliarissavaa.
Dan 2:47   Kunngilu Danielimut oqarpoq: 'Ilumut Guutisi guutinik Guutiuvoq, kunngillu Naalagaat, isertuganillu saqqummiussisartoq, isertugaq tamanna paasiniarsinnaasimagakku.
47a- Tamanna kunngip Nebukadnezarip upperisarsiornissaminut siullerpaamik iliuuseqarfigaa. Taanna misigisaq tamanna puigorsinnaanngilaa, taannalu Danielip Guutimut ilumoortumut , ilumut, guutinik Guutimut kunngillu Naalagaanut, attaveqarneranik akuersaarnissaanut piumasaqarpoq . Kisianni paaganiusut taanna ikiortarpaat allanngortinneqarnera kinguartissavaat. Oqaasii siulittaasutut sulinerup sunniuteqarluartarneranut uppernarsaataapput. Guutip siusinnerusukkut qanoq pisoqarnissaanik oqarsinnaanerata pissaanera, inuup nalinginnaasup uppernarsaatinik pingaaruteqartunik illup iluanut inissippaa, taannalu toqqarneqarsimasoq tunniutiinnarpaa, kukkusimasorlu akerlerisarpaa.
Dan 2:48   Taava kunngip Danieli pingaartippaa, tunissutissarpassuarnik tunissuteqarluni ; Babylonimi nunap immikkoortua tamakkerlugu aqutsisunngortippaa, Babylonimilu ilisimatuut tamarmik aqutsisunngortinneqarluni.
48a-  Nebukadnezarip Danielimut taamaaliorpaa, soorlu Faraop Josefimut siornatigut taamaaliorsimasoq. Ilisimasaqarluarsimappata aammalu uteriittumik matuneqarsimanngitsumik aammalu pissuseqarsimanngitsumik, aqutsisut annertuut nalunngilaat kiffartortup pingaaruteqartunik piginnaassuseqartup kiffartuussinera qanoq qujamasuutigisinnaanerlugu. Taakku inuiaqatigiillu pilluaqqussutinik guutimit toqqarsimasaminut tunngasunik iluaquteqarput. Taamaalilluni Guutip ilumoortup ilisimassusia tamanut iluaqutaasarpoq.
Dan 2:49   Danielip kunngi qinnuigaa Babylonimi nunap immikkoortuani naalakkersuineq Sadrakimut, Mesakimut Abednegomullu tunniunneqarnissaanik. Danielilu kunngip illuutaaniissimavoq.
49a- Inuusuttut taakku sisamat juutit inuusuttut allat peqatigalugit Babylonimut tikissimasut akornanni immikkuullarissuuvoq, Guutimut immikkut upperinnillutik isiginnittaaseqarnertik aqqutigalugu. Misilitsinnerup tamanut dramatiskinngorsinnaasimasup kingorna Guutip inuusup akuersissuteqarnera saqqummerpoq. Taamaalilluta takusinnaavarput Guutip kiffartortut kiffartortullu akornanni assigiinngisitsinera. Taanna toqqarsimasani imminnut pissusissamisoortumik takutitsisimasut, tamanut ammasumik, inuiaqatigiit tamarmik isigalugit qaffasissumik inissisimavoq.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Danieli 3
 
 
Dan 3:1   Taava kunngi Nebukadnezarip kuultimik eqqumiitsuliaq sanasimavaa, taanna 60 meterinik portussuseqarpoq, 6 meterinillu takissuseqarluni. Taanna Babylonip nunaqarfiani Dura-p qeqertaasaani inissippaa.
3a- Kunngi qularunnaarsinneqarpoq kisianni suli Danielip Guutianit inuusumit allanngortinneqanngilaq. Aammalu megalomani suli ilisarnaatigaa. Angutit annertuut eqqaaniittut aqqusinermi tassani kaammattuisarpaat soorlu oqaluttuami terianniaq qimmit qimuttut atorlugit taamaaliortartoq, taanna nersualaartarpaat guutitut nersortarpaat . Taamaattumik kunngip imminut guutimut sanilliuppaa. Oqartariaqarpoq paganismemi drift-ernissaq ajornanngitsoq, pissutigalugu eqqunngitsumik guutit allat eqqumiitsuliornikkut ingerlasinnaanngitsut aammalu qinnguartarmata, taannali, kunngi, inuusoq, taakkunannga qullersaareerpoq. Kisianni kuulti taanna eqqumiitsuliornermi qanoq ajortigisumik atorneqartarpa ! Sunaaffa siusinnerusukkut takorluukkaq suli kinguneqarsimanngitsoq. Immaqa aamma ataqqinninnerit guutit Guutiata takutikkaat nersornaasiuttagaq ataqqineqarnissaanut allaat annertusarnissaanut iluaqutaasimavoq. Kuulti, 1 Petrusi 1:7 naapertorlugu upperisap misilinneqarneratigut salliunneqarnerata ilisarnaataa, Danielip ikinngutaani pingasuni upperisap taama ittup qaffasissumik inissisimanera ersersissavaa, misigisami nutaami kapitalimi uani oqaluttuarineqartumi. Tamanna ilinniartitsissutigineqarpoq Guutip immikkut toqqarsimasaminut adventistit eqqartuussineranni kingullermi oqariartuutaa, toqumik aalajangersakkap Saqqummersitat 13:15-imi siulittuutigineqartup inuunertik tigussavaa. 
Dan 3:2   Taava kunngip Nebukadnezarip satrapit, naalakkersuisut, naalakkersuisut, eqqartuussisut, aningaasaqarnermut tunngasut, eqqartuussisut, eqqartuussisut, nunallu immikkoortuini naalakkersuisut tamarmik katersorpai, assilisassiaq Nebukadnezarip .
2a- Danielip Dan.6-imi misigisimasaa assigalugu misigisaq inuit kunngip eqqaaniittut isumaqatigiinniarnerannik pissuteqanngilaq. Tassani kinaassutsiminik kinguneqartoq ersersinneqarpoq.
Dan 3:3   Taava satrapit, naalakkersuisut, naalakkersuisut, eqqartuussisut, aningaasaqarnermik suliaqartut, eqqartuussisut, eqqartuussisut nunallu immikkoortuini naalakkersuisut tamarmik katersuupput, eqqumiitsuliaq kunngip Nebukadnezarip sanasimasaa tunniunneqarnissaanut. Taakku eqqumiitsuliaq Nebukadnezarip sanasimasaa sioqqullugu inissisimapput.
Dan 3:4   Oqaluussisartoq nipilimmik oqarpoq: „Tassa peqqussut ilinnut tunniunneqartoq, inuiaqatigiit, inuiaqatigiit oqaatsillu.
Dan 3:5   Qanoq ilinikkulluunniit tusarpat trompetip, fløjtip, harpep, sambuquep, psalterip, nipilersuutit assigiinngitsut, taava kunngip Nebukadnezarip kuultimik eqqumiitsuliaq pallorfigissavasi.
5a- Trompetip nipianik tusarnermi
 Misilitsinnerup nalaani ilisarnaat tunniunneqassaaq trompetip nipianik , soorlu Jiisusi Kristusip uteqqinnera Saqq 11:15-imi trompetip 7-ip nipianik ilisarnaatigineqartoq , aammalu siusinnerusukkut pineqaatissiissutit sisamat aamma trompetinik ilisarnaatigineqartut.
5b- illit qungujussaatit
 Prostration tassaavoq timikkut ataqqinninnermik tunniussineq. Saqq 13:16-imi Guutip inuit uumasup ilisarnaataanik pissarsisussat atorlugit ilisarnaatigaa, taannalu tassaavoq ulloq seqernup paganit ulluata sapaatip-akunneranik illernartumik guutimit taarserneqarsimasup atorneqarnera ataqqineqarneralu .
5c- aamma asannissavat
 Pallorfiginninneq tassaavoq eqqarsartaatsikkut ataqqinninnermik tunniussineq. Saqq 13:16-imi Guutip taanna angutip uumasumik nalunaaqutsiinermik pissarsisup qaartartup assilisassiaraa .
 Versimi tassani ilisarnaatit taakku Jiisusi Kristusip Apokalypsiani eqqaaneqarsimasut tunngaviusut nassaarisinnaavagut. Inuup qalipaataa aamma assaa eqqarsaatinik sulianillu agguaassipput aamma toqqakkat akornanni, ilisarnaatit taakku Guutip ilisarnaataanik pissarsipput uumasorujussuup ilisarnaataanut akerliullutik , Romami katuullit " sapaatip-akunneranik " ilisarnaatigineqartoq , protestantinit akuerineqarsimasoq tapersersorneqarsimasorlu økumeniskimik ataatsimooqatigiinnermut isernerminniit.  
 Kunngip Nebukadnezarip aalajangersagaata tamatuma aaqqissugaanera tamakkerlugu nunarsuup naanerani nutarterneqassaaq Pinngortitsisup Guutip sapaatip-akunneranut tatiginninnerup misilinneqarnerani. Sabbat-it tamaasa toqqarneqarsimasut sulinissaminnut tunuarsimaarnerat inuit inatsisaannut akerliunerminnik uppernarsaatissaavoq. Aamma sapaatip akunnerani ataatsimut pallorfiginninnissamut aalajangersimasumut peqataanissaminnut itigartitsinerat taakku upperisarsiortutut, annaanneqartariaqartutut, ilisarnaatissavaat. Taava toqutsisoqassaaq. Taamaattumik suliaq Danielip ilaqutaasa pingasut misigisaannut naleqqulluinnartussaavoq, namminneq Guutimit tamakkiisumik pilluaqquneqarlutik tatiginninnertik takutinneqareersoq pillugu.
 Kisianni nunarsuup naanera sioqqullugu ilinniartitsissut taanna siunnersuutigineqarpoq, siullermik juutinut ataatsimooqatigiinnerup siulliup akornanni – 175-ip aamma – 168-ip akornanni nalinginnaasumik misilinneqarsimasunut, grækerit kunngianniit Antiochus 4-mit Epiphanes-imik taaneqartartumit toqutsisoqarnissaanut persuttarneqarsimasunut. Aamma Dan.11-imi uppernarsarneqassaaq juutit upperisallit ilaat Guutiminnik ilumoortumik iliuuseqarnissaminnut sanilliullugu toqunneqarnissartik piumasarisimagaat. Ulluni taakkunani Guutip tupinnartumik annaassiniarnissaannut iliuuseqarsimanngilaq, soorlu aamma kingusinnerusukkut kristumiut Romamit toqutaasut pillugit iliuuseqarsimasoq.
Dan 3:6   Kikkulluunniit pallorfiginninngippata, taanna ingerlaannaq ikuallaavimmut iginneqassaaq.
6a- Danielip ilaqutariinnut ulorianartorsiortitsisoq tassaavoq ikuallaasartoq . Toqutsisoqarnissaanut ulorianartorsiorneq taanna tassaavoq toqutsisoqarnissaanut kingullermik aalajangersakkap assilisassiaa. Kisianni aallaqqaammut misilittakkat marluk naggataanilu misigisat akornanni assigiinngissuteqarpoq, tassami naggataatigut ikuallaasartoq tassaassaaq Guutip illernartunik toqqakkanik persuttaasut akerliussutsimik takutitsisut kingullermik eqqartuussinerannik pineqaatissiissut.
Dan 3:7   Taamaattumik inuiaqatigiit tamarmik trompetip, fløjtip, harpep, sambucap, psalterip nipilersuutillu assigiinngitsut tusaramikkit, inuiaqatigiit tamarmik, inuiaqatigiit oqaatsillu tamarmik kunngip Nebukadnezarip assilisassiaa kuultiusoq pallorfigaat.
7a- Inuit inatsisaannut aalajangersakkaannullu massakkut aalajangersimasumik aalajangersimasumik pissusilersorneq tamanna qanittumik tamanut ammasumik isumaqatigiillunilu suli nunarsuarmi upperisamik misilitsinnerup kingulliup nalaani pissusilersornertik siulittuutigivaa. Nunarsuarmi nunarsuarmi tamarmi naalakkersuisut kingulliit taamatut annilaangassuteqarlutik naalanneqassapput.
Dan 3:8   Taamani Kaldeamiut ilaat qanilliartorput juutillu unnerluutigilerlugit.
8a- Guutip toqqakkai tassaapput diaavulup qinngasaarinerata soqutigisarai, taanna anersaanik tamanik Guutip toqqakkatut ilisarisimanngisaannik naalakkersuisuuvoq. Nunarsuarmi diabolimik akerleriissuteqarneq taanna sinnganermik aammalu piffissami tassani annertuumik akerleriissuteqarnermik ilusilersorneqartarpoq. Taakku taava inuiaqatigiit ajortunut tamanut akisussaaffigineqartarput, naak ajortunik taakku Guutimit illersorneqannginnerisa kingunerisaanik kisimik nassuiaataasoq akerleriissoq. Qinigaasut qinngasaarisut, pilersaarusiorpaat taakku inuiaqatigiinni execration-inngortinniarlugit, taakku toqutsinermikkut annaaneqartariaqartoq.
Dan 3:9   Oqarlutik kunngimut Nebukadnezzarimut oqarput : “Kunngi, inuussavat.
 9a- Diaavulup agentiisa scenemut iserput, oqaluttuami erseqqinnerulerluni.
Dan 3:10   Illit peqqussuteqarsimavutit, kinaluunniit trompetip, fløjtip, harpep, sambuquep, psalterip, gaasaliip nipilersuutillu assigiinngitsut tusarpaat, kuultimik eqqumiitsuliaq pallorfigissavaat.
10a- Taakku kunngip nammineq oqaasii aamma kunngip oqartussaassuseqarnerata aaqqissugaanera eqqaasippaat, tassungalu naalalluarnissaq piumasaqaataavoq.
Dan 3:11   aamma kinaluunniit kukkusoqanngippat pallorfiginninngitsoq ikuallaavimmut ikuallanneqassasoq.
11a- Toqumik ulorianartorsiorneq aamma eqqaaneqarpoq ; pullattoq illernartunik toqqarneqarsimasunik matusarpoq. 
Dan 3:12   Juutit ilaat Babylonimi nunap immikkoortuani naalakkersuisunngortippatit, Sadrak, Mesak Abednegolu, kunngi, illit eqqumaffiginngisaannarpaat . guutitit kiffartorfiginngilaat, aamma kuultimik eqqumiitsuliaq illit sanasimasat pallorfiginngilaat.
12a- Pisoq siumut isiginiarneqarsinnaavoq, atorfiit qullerpaat juutinut nunani allaniittunut tunniunneqartarmata, sinnganeq perfidius-imik pilersitsisoq tassaavoq toqutsinermik akerleriissuteqarnerup kingunerisaanik ersersitsinissaq. Taamaalillunilu Guutip toqqakkai inuiaqatigiinni akiniaanermik immikkoortinneqartarput pineqaatissinneqartarlutillu.
Dan 3:13   Taava Nebukadnezarip kamallunilu sakkortuumik peqqusivoq Sadraki, Mesak Abednegolu tikisinneqarnissaat. Angutit taakku kunngimut sassartinneqarput.
13a- Eqqaamajuk angutit taakku pingasut Nebukadnezarimit naalagaaffimmi qullerpaamik inissisimaffiit pissarsiarisimagaat, pissutigalugu nammineq inuiaqatigiinni inuiaqatigiinniit ilisimasaqarnerusutut, paasisimasaqarnerusutut isigineqarmata. Tamanna pissutigalugu " irritated and furious "-imik inissinneqarnera piffissap ilaani immikkut ittumik piginnaassutsiminnik puigorsimaneranik nassuiaassaaq .  
Dan 3:14   Nebukadnezarip oqarfigai: „Ilumoorpoq, Sadraki, Mesak Abednegolu, guutikka kiffartorfiginngikkisi, kuultimik eqqumiitsuliaq uanga sanasimasara pallorfiginngikkisi?
14a- Apeqqutini akissuteqarnissaat utaqqissanngilaa : Illit ilisimalluinnarlugu peqqussutini unioqqutitsivutit ?  
Dan 3:15   Taamaattumik piareersimasariaqarputit, piffissamilu tusarneqarpat trompetip, fløjtip, harpep, sambuquep, psalterip, qinnguartaatip nipilersuutillu assigiinngitsut, qungujullutit eqqumiitsuliaq sanasimasara pallorfigissavat. Taanna pallorfiginngikkukku ingerlaannaq ikuallaavimmut ikuallanneqassaatit. Aamma kina guutiuvoq uannit annaassiniartoq?
15a- Angutit taakku tassunga qanoq iluaqutaatiginersut tassanngaannaq paasigamiuk kunngip piareersimavoq allamik periarfissaq neqeroorutigissallugu, nunarsuarmi tamarmi kunngitut peqqussutini malillugu.
Apeqqut apeqqutigineqartoq naatsorsuutigineqanngitsumik akissuteqarfigineqassaaq Guutimit ilumoortumit, Nebukadnezarip puigorsimasaatut isikkoqartoq, naalagaaffimmi inuunermini suliassanit tiguneqarsimasoq. Aammattaaq suliap ullua pillugu paasissutissaqanngilaq.
Dan 3:16   Taava Sadraki, Mesak Abednegolu kunngi Nebukadnezar akipput: „Tamanna pillugu akissuteqarnissarput pisariaqanngilaq.
16a- Oqaatsit taakku piffissami kunngimut pissaanerpaamut oqaatigineqartut pissusissamisuunngitsutut ataqqinnippalunngitsutut isigineqartarput, kisianni angutit taakku oqaatigineqartut inuit upperinnittuunngillat. Taarsiullugu Guutimut inuusumut, tassungalu upperinninnermik aalajangersimasumik aalajangersimasumut, naalalluarnermik maligassiuisuupput.
Dan 3:17   Takuuk Guutitta kiffartorfigisartakkagut ikuallannermit annaassinnaavaatigut, aamma illit assanit annaassinnaavaatigut, kunngi.
17a- Kunngi assigalugu toqqakkat upperisallit uppernarsaatinik Guutip tunniussaanik tigusipput, takutinniarlugu takussutissiami misilinneqarnerani taakku peqatigalugit. Nammineq misigisaq tamanna inuiaqatigiinni Egyptenimiunit annaanneqarsimasut inussiaataanerminnillu eqqaamasat naalannartut ataatsimoortillugit, Guutimit tassanngaannaq upperisalimmik, sapiitsuliornertik kunngimut akerlilersinnaalerpaat. Aalajangiinerat tamakkerlugu, toqunertik akilerlugu. Kisianni Anersaap siulittuutigisarpai iliuuseqarnissani : taanna annaassavaatigut illit assanit, kunngi . 
Dan 3:18   Kisianni taamaanngippat ilisimassavat kunngi, guutitit kiffartorfigiunnaarpagut, kuultimillu eqqumiitsuliaq illit sanasimasat pallorfiginngilagut.
18a- Aamma Guutip ikiornera tikissanngippat, toqqakkatut upperinnittutut toqunissaat pitsaaneruvoq, persuttartutut qinngasaarisututlu inuuneqarnissaminngaanniit. Uppernarsaaneq taanna misilitsinneqarnermi nassaassaavoq grækerit persuttaasartup - 168. Tamatumalu kingorna kristumiut nalaanni tamani kristumiut ilumoortut akornanni nunarsuup naanerata tungaanut Guutip inatsisaa inuit diaabolimik inatsisaannik ataqatigiissitsinngisaannartussat.
Dan 3:19   Taava Nebukadnezzar Sadrakimut, Mesakimut Abednegomullu akerliussutsimik takutitsivoq. Oqalugiaqqippoq, peqqusillunilu oqimaassuseq arfineq marloriaammik kiannerusumik kissartinneqassasoq, kissartinneqarnissaanut naleqquttumit.
19a- Paasineqartariaqarpoq kunngi taanna inuunermi nalaani aalajangernerminut akerliussutsimik takutitsisoq takusimanngisaannarsimagaa tusaasimanngilarlu ; taanna pissutissiivoq pissusilersornera aammalu isikkuata allanngornera . Diaavulu tassunga iserpoq Guutip toqqakkanik toqutsinissaanut aqqutissiuussiniarlugu. 
Dan 3:20   Taava sakkutuumini nukittunerpaat ilaat peqquai Sadraki, Mesak Abednegolu tigummiarlugit ikuallaavimmut ikkussinnaaqqullugit.
Dan 3:21   Angutit taakku qinnguartaatitik, qinnguartaatitik, qinnguartaatitik, qinnguartaatip ikuallanneranut ikkussorneqarput.
21a- Atortut taakku eqqaaneqarsimasut tamarmik ikuallassinnaapput soorlu aamma neqimik timitik.
Dan 3:22   Kunngip peqqussutaa sakkortuujummat, uunnaavillu kissarnerujussuummat, ikuallannerup angutit Sadraki, Mesak Abednegolu uunnaavimmut ikkussimasut toquppai.
 22a- Angutit taakku toqusimanerat uppernarsaavoq, ikuallannerup taassuma toqunartunik sunniuteqarneranik.
Dan 3:23   Angutit taakku pingasut, Sadraki, Mesak Abednegolu, ikuallaaviup ikuallannerata iluani paarnaarussaaqqallutik nakkarput.
23a- Kunngip peqqussutaa eqquutsinneqarpoq, allaat nammineq kiffartortunik toqutsilluni.
Dan 3:24   Taava kunngi Nebukadnezari ersivoq, sukkasuumillu makippoq. Oqaluppoq siunnersortiminullu oqarluni: „Angutit pingasut paarnaarussaaqqasut ikuallannermut ikkussanngilagut? Taakku kunngimut akipput: Qularnanngitsumik, kunngi!
24a- Piffissami kunngissat kunngiat isigisani upperisinnaanngilai. Takusinnaasai inuit eqqarsaatigisinnaasaannit tamanit annertunerupput. Imminut eqqissisimatinnissani pisariaqartinneqartoq misigisimavaa, eqqaaniittunut aperilluni, angutit pingasut ikuallannermut ikuallannermik iliuuseq piviusunngornersoq. Aammalu suliaq tassunga uppernarsarpaat : Qularnanngilaq, kunngi !  
Dan 3:25   Taanna akivoq: „Takuuk, takuakka angutit sisamat annaanneqarsimasut, ikuallannerup iluani ingerlasut, taakkulu ajoqusersimanngillat. aammalu aappaata assilisassiaa guutinik ernermik assilisassiamik assinguvoq.
25a- Sunaaffa kunngip kisimi assilisassiaq aappaat ernummatigineqartoq takorluugaqarsimasoq. Angutit taakku pingasut upperisaat maligassiuisoq Guutimit ataqqineqarpoq akineqarlunilu. Ikuallannermi tassani kunngip angutit immikkoortissinnaavai aammalu qaamasumik ikuallannermillu karakterimik takusaqarpoq taakku peqatigalugit inissisimasoq. Misigisaq nutaaq taanna siullermik qaangerpaa. Guutip inuusup ilumoortuunera tassunga uppernarsarneqarpoq.
25b- aammalu aappaata assilisassiaa guutinik ernermik assilisassiamik assinguvoq
 Personaggip aappaata taassuma isikkoqarnera inuit isikkoqarnerannit taama assigiinngissuteqartigivoq kunngip taanna guutinik ernermik ilisarnaatigaa . Oqaaseq qujanartuuvoq, tassami ilumut inuit pillugit Guutip Ernerata inuullu Ernerata , tassa Jiisusi Kristusip, toqqaannartumik iliuuseqarfigaa.
Dan 3:26   Taava Nebukadnezzar ikuallannerup qanilliartorfianut qanillivoq oqarlunilu: „Sadrak, Mesak aamma Abednego, Guutip qullersaata kiffai, anisi, maangalu. Sadrakilu, Mesakilu Abednegolu ikuallannerup iluaniit anipput.
26a- Aammattaaq Nebukadnezar løve-mik kunngip nammineq annertuumik nukittunerusup tungaanut savanngortarpoq. Eqqaatissiissut taanna siusinnerusukkut takussutissiami misigisaqarsimanerup uppernarsaataanik eqqumiitsuliortarpoq. Qilammi Guutip taanna aappaagumut saaffigaa.
Dan 3:27   Taava satrapit, naalakkersuisut, naalakkersuisut kunngillu siunnersortai katersuupput. Taakku takusimavaat ikuallannerup angutit taakku timiannut pissaaneq ajortoq, niaqquminni nukiit erinarsorneqarsimanngitsut, allagartaat ajoqusersimanngitsut, aammalu ikuallannerup tipigissusia taakkununnga tikissimanngitsoq.
27a- Misigisimasami tassani Guutip uppernarsaatissaqarpoq, uagutsinnut aamma Nebukadnezarimut, ilumut tamanut pisinnaassuseqarneranik . Nunarsuarmi inatsisit pilersippai inuit tamarmik uumasullu tamarmik nunamini aammalu dimensionimini inuusut inuunerannik piumasaqaateqartunik. Kisianni aatsaat uppernarsarpaa nammineq inngililluunniit nunarsuarmi aalajangersakkanut taakkununnga aalajangeeqataanngitsut. Nunarsuarmi inatsisinik pilersitsisoq, Guuti taakku qulaaniippoq, piumassutsiminillu tupinnartumik suliassanik peqqussuteqarsinnaavoq, piffissamilu tassani Jiisusi Kristusimut naalannartussamik tusaamasanngorusunnermillu pilersitsisussanik.
Dan 3:28   Nebukadnezar oqarpoq , Pilluaqquneqassaaq Sadrakip, Mesakip Abednegollu Guutiat, inngilini nassiussisimasoq, kiffanilu annaassimavai, kunngip peqqussutaanik unioqqutitsisimasut, timiminnillu annaasimallutik, namminneq Guutimik kiffartorsinnaajunnaarnissaminnut.
28a- Kunngip kamannera timmisartuussivoq. Aammattaaq inuttut pissusilersornermini misilittagaq ilinniarfigaa, peqqussummik saqqummiussilluni, suliaq pisoqaqqilernissaa pinaveersaartinniarlugu. Pissutigalugu misigisaq anniarnartoq. Guutip Babyloniamiunut takutippaa inuusoq, sulisoq, nukissamillu pissaanermik ulikkaartoq.
28b- inngilini nassiuppaa kiffartortunilu tassunga tatiginnittut annaasimavai, kunngillu peqqussutaanik unioqqutitsillutik timiminnik tunniussillutik, nammineq Guutiminnik allamik guutimik kiffartornissaminnut pallorfiginninnissaminnullu!
 Kunngip ersarissumik qaffasissumik paasivaa angutit mad pride-minik toqutsisoqarnissaanik kissaateqarsimasut tatiginninnerat qanoq nersornaaserneqarsinnaanersoq. Qularnanngilaq paasisimavaa, oqartussaassuseqarnera pissutigalugu, taanna nersornaasiuttagaminik pissuteqartumik misigisaqarneq tamanna pissanganartoq, inuit pinngitsuusaasut ulorianartorsiortinneqarnerisigut aatsaat kukkusartitsisartoq, unitsinniarlugu periarfissaqarsimassasoq.             
Dan 3:29   Maanna inassutigisara tassaavoq: Inuiaqatigiit, inuiaqatigiit oqaatsilluunniit Sadrakip, Mesakip Abednegollu Guutiannut ajortumik oqaaseqarpata , taanna toqqarneqassaaq, illuanilu qimmit qimuttut sananeqassapput, tassami allamik guutimik annaassiniarsinnaanngilaq.
29a-  Nalunaaruteqarnermigut kunngip Nebukadnezarip Guutip toqqarsimasai illersorniarpai.
 Tamatumalu saniatigut kinaluunniit Sadrakip, Mesakip Abednegollu Guutiannik ajortumik oqaaseqartoq ulorianartorsiorpaa, erseqqissarpaalu, taanna pissaanilissuaq pissaanilissuarmik pissuseqassaaq, illualu pissusissamisoortumik pissuseqarfigineqassaaq, tassami allamik guutimik taannatut annaassiniarsinnaasumik peqanngimmat. Taamatut ulorianartorsiortitsinermi , qularnanngilaq kunngi Nebukadnezarip naalakkersuinerata nalaani Guutip toqqakkat upperisallit pilersaarusiorneq pissutigalugu ajornartorsiuteqannginnissaat .
Dan 3:30   Tamatuma kingorna kunngip Sadraki, Mesak Abednegolu Babylonimi nunap immikkoortuani atorfinitsippai.
30a- “ All’s well that ends well ” Guutip inuusup, inuusut tamarmik pinngortitamiittut pinngortitsisuata, toqqakkanut upperinnittunut. Toqqakkani kingullermik makissapput, toqusimasullu, siornatigut akeqqaminnik, nunarsuarmi iluarsineqarsimasumi, naassaanngitsumik ingerlassapput.  
 Misilitsinnermi kingullermi aamma tamanna happy ending pissarsiarineqassaaq. Taamaalilluni misilitsinneq siulleq kingullerlu iluaqutaavoq Guutip inuusup toqqaannartumik iliuuseqarneranit toqqarsimasaminut iluaqutaasumik, taakku annaassiniarniarlugit tikipput Jiisusi Kristusimi, annaassiniartumi, tassami aqqani Jiisusi isumaqarpoq " YaHWéH annaassiniartoq ."  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Danieli 4
 
Dan 4:1   Kunngi Nebukadnezar inuiaqatigiinnut tamanut, inuiaqatigiinnut oqaatsinullu tamanut, nunarsuarmi tamarmi najugaqartunut. Eqqissineq annertuumik tunniunneqassaaq!
1a- Toni aamma ilusi uppernarsarpaat, kunngi oqaluttuaq tassaavoq Danielip Guutianut allanngorsimasoq. Oqaatsit isumaqatigiissummi nutaami allakkat allattorsimaffiannut assingupput. Eqqissineq neqeroorutigisarpaa, nammineq maanna eqqissisimavoq, inuttut uummatimini, asanninnermik naapertuilluarnermillu Guutimik, ilumoortumik, ataasiinnarmik, immikkuullarissumik.
Dan 4:2   Guutip qullersaata uannut suliarisimasaanik nalunaaqutsiinermillu tupinnartulianik ilisimatitsinissaq uannut pitsaasuuvoq.
2a- Kunngi maanna iliuuseqarpoq soorlu Jiisusip blinde-nut innarluuteqartunullu taanna peqqissimisimasunut oqarsimasoq: „ Aallarit, templimi imminnut takutikkit, Guutillu ilinnut qanoq iliorsimanera ilisimatitsissutigiuk .” Kunngi aamma Guutimit isumassarsiarineqarsimasumik piumassuseqarluni inuuneqarpoq. Pissutigalugu allanngortitsineq ullut tamaasa periarfissaavoq, kisianni Guutip taakkununnga tamanut tunniunngilai kunngip kunngiata, kunngip pissaanilissuup nukittuullu misigisartagaata sunniutaa.  
Dan 4:3   Qanoq annertutigisumik takussutissat ! Tupinnartuliai qanoq pissaanilissuuppat! Naalagaaffia naassaanngitsumik naalagaaffiuvoq, naalakkersuineralu kinguaariinnit kinguaariinnut atuuppoq.
3a- Tamakku paasinissaat qularnaveeqqusernissaalu eqqissinermik ilumoortumillu nuannaarnermik uani allani pissarsiarineqarsinnaareersumik tunniussisarpoq . Kunngip suna tamaat ilinniarpaa paasillugulu.
Dan 4:4   Uanga Nebukadnezar illumi eqqissisimavunga, palasimilu nuannaarlunga.
4a- Eqqissisimallunilu nuannaarluni ? Aap, kisianni suli Guutimut ilumoortumut allanngorsimanngitsoq. 
Dan 4:5   Unioqqutitsivunga, uannut annilaarnartumik; eqqarsaatit siniffinni malinnaavigineqarsimasut aamma eqqarsaatikka takorluukkat ersiortitsipput.
5a- Kunngi taanna Nebukadnezar ilumut uatsinnut saqqummiunneqarpoq savatut annaasaqarsimasutut Guutip Kristusimi ujaasiartorluni annaassallugu ajornartorsiornermillu annaassallugu. Nunarsuarmi piffissaq eqqissisimasoq nuannaarnerlu taanna qaangiuppat kunngip siunissaa tassaassaaq annaasaqarneq naassaanngitsumillu toquneq. Naassaanngitsumik annaassiniarnissani pillugu Guuti takkuttarpoq taanna ajornartorsiortinniarlugu naalliutsinniarlugulu.
Dan 4:6   Taava peqqusivunga Babylonimi ilisimatuut tamarmik uannut saqqummiunneqarnissaat, unioqqutitsinerup isumaa uannut takutinniarlugu.
6a- Sunaaffa Nebukadnezar eqqaamasinnaassutsimik ajornartorsiuteqartoq. Sooq Danielimut toqqaannartumik sianersimanngilaq ? 
Dan 4:7   Taava ulloriarsiortut, ulloriarsiortut, kaldeamiut siulittuisullu takkupput. Unioqqutitsineq oqaluttuuppaara, kisianni isumassarsiaq uannut tunniunngilaat.
7a- Pisut soorlu takussutissiami siullermi pisoqartarput, siulittuisut paganit piginnaajunnaarnertik tunniussaqarnerusarpaat, kunngimut inuunerminnik ulorianartorsiorsimasumut oqaluttuanik oqaluttuarinninnerminngaanniit.
Dan 4:8   Kingullermik Daniel, guutima aqqanit Belteshazzarimik ateqartoq , uanga siumut tikippoq, guutillu illernartut anersaat taanna atorlugu. Unioqqutitsineq oqaluttuuppaara:
8a- Pissutaasoq oqaatigineqarpoq. Bel suli kunngip guutia. Uani eqqaamavara Darius Mediamioq, Kyrus Persiamiut, Darius Persiamiut , Artaxerxes I , Ezra naapertorlugu. 1, 6 aamma 7 , tamarmik piffissaminni juutit toqqakkat aamma Guutitik ataaseq qujamasuutigissavaat. Taanna Cyrus Guutip siulittuutigivaa Jes.44:28-mi, ima oqarluni: Cyrus pillugu oqarpunga: Taanna tassaavoq qimminik qimminik, taannalu nuannaarutigisakka tamaasa naammassiniarpai ; Jerusalem pillugu oqarumavoq: Sanaartorneqassaaq! Aamma templip pillugu: Tunngavilerneqassaaq! - Piniartup siulittuutigineqartup Guutip siulittuutigisaatut piumasaa naammassiniarpaa, taanna tusarniaassutigaa . Allaaserisaq una alla siulittuutigineqarsimasoq uppernarsarpaa allanngortinneqarnera : Es.45:2: Taamatut oqarpoq Naalakkap uuliamut, Kyrusimut , aamma versimi 13-imi : Uanga Kyrusimik eqqortumik pilersitsisimavunga, aqqutissanilu tamarmik eqqortinniarpakka; Taanna illoqarfiga sanaartortissavaa, tigusarineqartut annaassavai, annaasaqarnani akissarsitinneqanngitsumik, oqarpoq Naalakkap Sakkutuujusup. Aamma suliap tamatuma naammassineqarnera Ezra 6:3-5-imi erserpoq: Kunngip Kyrusip ukiuani siullermi kunngip Kyrusip Guutip illua Jerusalemimiittoq pillugu ima peqqussuteqarpoq: Illu sanaartorneqassaaq, pilliuteqarfiusussanngorlugu, tunngaviliissummillu nukittuumik tunngaveqarluni. Taanna 60 meterinik portussuseqassaaq, 60 meterinik takissuseqassaaq, ujaqqanik qaqutigoortunik pingasunik qaqutigoortunik, qisummik nutaamik ataatsimik qaqutigoortumik. Aningaasartuutit kunngip illuatungaaniit akilerneqassapput . Aammattaaq Guutip illuani kuultimik sølvimillu atortut, Nebukadnezarip Jerusalemimi templimit tigusarisimasai Babylonimut tigusarisimasaat, iluarsineqassapput, Jerusalemimilu templimut ingerlatinneqassapput, sumiiffimminni inissisimaffigisaminnut, Guutillu illuani inissinneqassapput. Aningaasartuutit kunngip illuatungaaniit akilerneqassapput.  Guutip kunngimut Salomomut ataqqinninnerit tunniuppai. Kisianni mianersortarit ! Peqqussut taanna Dan.9:25-imi naatsorsuut siunnersuutigineqartoq atorlugu Missiarsip siullerpaamik tikiunnerata ullua pissarsiarineqarsinnaanngilaq ; tassaassaaq kunngip Artaxerxesip persiamiut . Cyrusip templi sanaartortippaa, kisianni Artaxerxesip Jerusalemip illuutaasa sanaartorneqarnissaat aamma juutit inuiaqatigiit tamarmik nunaminnut uteqqinneqarnissaat akuersissutigaa.       
Dan 4:9   Belteshazzar, atornerluisut siulittaasuat, nalunngilara guutit illernartunik anersaat ilinniittoq, aammalu isertugaq ajornakusoortoq, oqaluttuaruk uannut takorluukkat unioqqutitsinermi takusimasakka qanoq isumaqarnersut.
9a- Kunngissaq sumiinnersoq paasisariaqarparput. Eqqarsaatimini paaganitut inissisimasimavoq Danielillu Guutia allatut guutitut ilisarisimavaa, kisiannili unioqqutitsinermik nassuiaasinnaasimavoq. Eqqarsaatigisimanngilaa guutinik allanngortitsisariaqassasoq. Danielip Guutia allamik guutiuvoq.
Dan 4:10   Tamakku tassaapput eqqarsaatikka takorluukkakka, siniffimma nalaani. Qiviarpunga, takuaralu nunap qeqqani orpik angisooq.
10a- Assilisassiani Jiisusip inuit anersaartuutinik ilinniartitsissutigiumasani ilinniartitsissutigissavai, orpik inuup assilisassiaa tassaassaaq, qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut. Aamma soorlu inuup orpik paarnanik mamartumik qujamasuutigisinnaagaa, Guutip pinngortitami paarnat qujamasuutigisarpai imaluunniit qujamasuutiginngilai, nuannernerpaaniit nuannernerpaanut, aammalu pissanganartunut aammalu pissanganartunut. 
Dan 4:11   Orpik annertusiartorpoq nukittuujullunilu, portussusaa qilammut tikippoq, nunarsuarlu tamakkerlugu takuneqarsinnaalluni.
11a- Eqqumiitsuliap takussutissiaani kaldeamiut kunngiat Guutimit ilumoortumit tunniunneqarsimasoq malillugu oqartussaassuseqarnermik, nukissaq naalagaaffimmillu assilisassiaq malillugu orpikkamut sanilliunneqareersimavoq.
Dan 4:12   Naasut kusanaapput, paarnallu amerlapput; tamanut nerisassanik tigummiartarsimavoq; uumasut nunap iluaniittut taassuma ataani qimarngupput, uumasullu tamarmik nerisassaminnik tassanngaanniit pissarsipput.
12a- Kunngi pissaanilissuaq taanna naalagaaffimminiittunut tamanut pisuussutit nerisassallu nammineq aqutsinermini pilersinneqarsimasut avitseqatigiissutigai.
12b- timmissat qilammiittut qaqqat akornanni najugaqarsimapput, .
 Oqaaseq tassaavoq Dan 2:38-mi allassimasoq. Eqqorluartumik oqaatigalugu qilammi timmissat taakku eqqissineq eqqissinerlu taassuma aqutsinerata nalaani naalakkersuisut sinniisuutippaat. Anersaakkut isumaqarnikkut Guutip qilammi inngiliinik takutitsipput , kisianni ataatsimik najoqqutassiami tassani Ecc . timmissaq silaannarmiittoq nipitit tigusinnaavaa, uumasoq siffilik oqaatsitit nalunaaruteqarfigisinnaavaa . Qulequttat amerlanersaanni timmissat qilammiittut qimmit qimuttut aamma qimmit qimuttut, qimmit qimuttut qimmit qimuttut akornanni aqutsisuusut, eqqaasarpaat. Timmissat nerisassatik amerlasuunik najugaqarfiusuni najugaqalertarput ; Taamaattumik assilisassiaq ajorsarnermik aamma nerisassanik nerisaqarnermik uppernarsaavoq.               
Dan 4:13   Eqqarsaatini takorluukkani siniffinni inissisimalluni takuara, takuaralu qilammiit nakkutilliisut illernartullu ilaat aallarunneqartoq.
13a- Ilumut qilammi inngilit sinilluarnissaq pisariaqartinngilaat, taamaattumillu piujuartumik sulipput. Illernartuusut Guutimullu kiffartortut qilammiit aallapput, nunarsuarmi kiffaminut oqaluussissutini nassiussaqarniarlugit.
Dan 4:14   Taannalu nipilimmik oqarpoq: „Porpik toqqoqqagit, qaqutigoortullu toqqoqqagit. qimmit qimuttut, paarnallu siaruartiguk; uumasut ataaniit qimagussorneqassapput, timmissat qimmit qimuttut akornanniit!
14a- Takorluukkami nalunaarutigineqarpoq kunngip naalagaaffimminik tassungalu oqartussaassuseqarnerminik annaasaqarumaartoq.
Dan 4:15   Kisianni tungujortoq nunap iluani qinnguartaatimiittoq qimakkit, qinnguartaatillu qimmit qimuttut akornanni qimmit qimuttut akornanni qimmit qimuttut akornanni ikkukkit. Qilammi qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut.
15a- Kisianni trunk-i qimakkit, tassani root-it nunap iluaniittut
 Kunngi naalagaaffimminiiginnassaaq ; taanna anisinneqassanngilaq. 
15b- aammalu qimmit qimuttut akornanni qimmit qimuttut bronzemillu qimmit qimuttut akornanni ikkukkit
 Pisariaqanngilaq kædenik qaqutigoortunik imaluunniit messinginik, Guutip pinngortitamini malleable-mik pinngortitami tamani, timikkut, eqqarsartaatsikkut ileqqorissaarnermillu, eqqarsartaatsimik isumassuinermillu annaasaqartitsissavaa. Kunngi sakkortoq imminut uumasutut isigissavaa. Taamaattumik naalagaaffiani angutit annersaat naalagaaffimmi oqartussaassuseqarnera peersinniarlugu piumaffigineqassapput.
15c- Qilammi qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut.
 Eqqarsaatigisinnaavarput utoqqasaat qanoq pissangatiginersut, taanna takussavaat nunamit qimmit nerisarlugit, soorlu nersussuaq savaluunniit. Inissiat kattuffiit itigartitsissutigissavai, qeqertami najugaqarnissaq unnuinerlu piumasaralugu.
Dan 4:16   Inuup uummataa taanna tiguneqassaaq, uumasutut uummataa tunniunneqassaaq. piffissallu arfineq-marluk qaangiutissapput.
 Misigisimasami tassani , Guutip ilumut tamanut pisinnaassuseqarneranik suli uppernarsaatinik allanik tunniussivoq. Pinngortitami tamani inuunerannik Pinngortitsisuugami, qanorluunniit piffissaqarluni, naalannartunngortinniarlugu, inuup paasinnittaasinngortissinnaavaa imaluunniit akerleriissumik pissusilersorsinnaavaa. Pissutigalugu suli isiminnut takuneqarsinnaanngimmat, angutit ulorianartorsiorneq taanna soqutiginngilaat, taannalu ataavartumik taakkununnga oqimaallisartoq. Kisianni ilumoorpoq qaqutikkut aatsaat iliuuseqartartoq, taamaaliortarpatlu immikkut ittumik pissuteqarlunilu anguniagaqarluni.
 Pineqaatissiissut mittarfiuvoq. Kunngimut Nebukadnezarimut ukiuni arfineq-marlunni atuutissaaq , tassa ukiuni arfineq-marlunni kisimiilluni. Sivisussuseq taanna kunngip nammineq allamut atornissaanut inatsisitigut tunngavissaqanngilaq. Tassani aamma normu “ 7” toqqarlugu pinngortitsisoq Guutip “ kunngip nalunaaqutaani ” iliuuseq naammassineqartussaq aallartisarpaa.   
Dan 4:17   Tamanna tassaavoq nakkutilliisut oqaasiat, illernartullu peqqussutaat, inuusut ilisimaqqullugit Qullerpaaq inuit naalagaaffianni naalagaasoq, kikkulluunniit piumasaminut tunniussisartoq, inuit akornanni qaffasinnerpaaq tassunga aqutsisuusoq.
17a- Oqaaseqatigiit taanna isiginnaartut peqqussutaat
 Anersaap erseqqissarpaa Guutimit iliuuseqarnerup tamatuma immikkut ittumik pissuseqarnera, tassungalu isiginnaartut pissutigalugit ” aalajangersaasutut ” inissisimavoq . Inuk ilinniartariaqarpaa, naak peqquserlunniutaasumik isikkoqaraluarluni, qilammi uumasunit takuneqartartoq. Guutip assersuut taanna nunarsuup naanerata tungaanut inunnut ilinniartitsissutiginiarpaa. Taassuma isiginnaartartuisa , Guutip lejriani inngilit ataatsimoorlutik ataatsimoorlutik naammalluinnartumik ataatsimoorlutik paasinarsisippaa, taakku suliniutimini iliuuseqarnerminilu ataqatigiissitsisarput.   
17b-  taamaalilluni inuit ilisimassavaat Qullerpaaq inuit naalagaaffianni naalagaasoq, kikkunnullu piumasaminut tunniussisartoq
 Guutip suna tamaat aqutsisarpaa aammalu suna tamaat aquppaa. Amerlasuutigut piviusoq tamanna toqqorsimasoq puigorlugu inuup imminut isumaqartarpoq qanoq atugaqarnissaminut aalajangiinissaminullu aqutsisuusoq. Isumaqarpoq aqutsisuni toqqartarlugit, kisianni Guutip taakku atorfimmut inissittarpai, piumassuseqarnera pitsaasoq aammalu pisut pinngortitallu pillugit eqqartuussisarnera naapertorlugu.
17c- aammalu inuit ajornerpaat tassani makitsisarpai
 Oqaaseq ilumoorpoq : " Inuit aqutsisut pisariaqartitaannik pissarsisarput ." Inuit aqutsisutut inuk ajortoq pisariaqartippaat, Guutip taanna taakkununnga pisussaaffigaa.   
Dan 4:18   Tassaavoq unioqqutitsineq uanga kunngi Nebukadnezarip takusimasara. Illit, Belteshazzar, nassuiaat tunniussavat, tassami naalagaaffimmi ilisimatuut tamarmik uannut tunniussinnaanngimmata ; taamaaliorsinnaavutit, pissutigalugu illit iluani guutinik illernartunik anersaaq peqarpit.
18a- Nebukadnezari pitsanngoriartorpoq, kisianni suli utertinneqanngilaq. Suli isumaqarpoq Danielip guutinik illernartunik kiffartortartoq . Monoteisme taanna suli paasineqanngilaq.             
Dan 4:19   Taava Daniel, Belteshazarimik ateqartoq, piffissap ilaani tupaallappoq, eqqarsaatinilu pissanganartippaat. Kunngi akivoq oqarlunilu: Belteshazzar, unioqqutitsineq isumallu ajornartorsiortinngilatit! Belteshazzarip akivoq: „Naalagaq, unioqqutitsineq akeqqannut tunngatinneqassaaq, isumaalu akeqqannut tunngatinneqassaaq.
19a- Danielip unioqqutitsineq paasivaa aammalu qanoq pisoqarnissaa kunngimut taamak pissanganartigisoq, Danielip akeqqaminut tamanna naammassineqarnissaa piumasaralugu.
Dan 4:20   Orpik takusimasat, annertuumik nukittuumillu ineriartortoq, qilammut portussuseqartoq, nunarsuarmilu sumiiffinni tamani takuneqarsinnaasoq.
Dan 4:21   Orpik taanna, qaqutigoortumik qaqutigoortumillu paarnanik amerlasuunik, tamanullu nerisassaqartitsisoq, uumasut nunap iluaniittut ataani najugaqarfigisaat, qilammilu timmissat qaqutigoortut akornanni najugaqarfigisartagaat.
21a- qimmit qimuttut kusanartuupput
 Timikkut isikkoq aamma atisat.
21b- aammalu naatitanik amerlasuunik
 Pitsaassuseq annertussusaa.
21c- tamanut nerisassanik tigummiartoq
 Inuiaqatigiinni tamani nerisassanik neqerooruteqartoq.
21d- taassuma ataani uumasut qimmit qimuttut qimarranneqarput
 Kunngi kiffartortunik illersuisoq.
21.- aammalu taakku akornanni qilammi timmissat najugaqarsimapput
 Taassuma naalakkersuinerata nalaani inuiaqatigiit isumannaatsumik inuupput. Timmissat timmisartuussisarlutik minnerunngitsumik ulorianartorsiortoqartillugu orpik qimattarpaat.
Dan 4:22   Illit kunngi, annertusimavutit nukittuujullutillu, annertussuseq annertusiartorpoq qilammut tikillugu, naalakkersuinerillu nunarsuup sinneranut siammarsimavoq.
Dan 4:23   Kunngillu qilammiit aallarunneqarsimasoq takuaa, oqarlunilu : 'Porpik toqqorsiuk, aserorsiuk : . kisianni tungujortoq nunap iluani qimmit qimuttut inissisimaffianni qimaguk, qimmit qimuttut akornanni qimmit qimuttut bronzemillu qimmit qimuttut akornanni ; qilammi qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut akornanni, piffissat arfineq-marluk qaangiunnissaasa tungaanut.
Dan 4:24   Tassa imaappoq, kunngi, tassa Qullerpaap aalajangersaa , kunngimut naalagaasumut tunngasoq.
Dan 4:25   Inunnit qimagussorneqassaatit, uumasullu akornanni najugaqartassaatit, nersutaatitullu qimmit nerisassiortinneqassaatit . qilammi qimmit qimuttut qimmit qimuttut, piffissallu arfineq-marluk illit qaangerneqassapput, paasinissaata tungaanut Qullerpaaq inuit naalagaaffianni naalagaasoq, kikkunnullu piumasaminut tunniussisartoq.
25a- ilisimanissaata tungaanut Qullerpaaq inuit naalagaaffianni naalakkersuisuusoq, kikkunnullu piumasaminut tunniussisartoq.
 Danielip Guuti eqqaavaa oqaatsit ’ Qullerpaaq ’ atorlugit taaguuteqartillugu . Taamaalilluni kunngip eqqarsaatinik Guutip ataatsip pinngorsimaneranut aqqutissiuussivoq ; isumassarsiaq kunngip paasinissaanut annertuumik ajornartorsiuteqartoq, taakku polyteistiskimik aallaaveqartut ataatamit ernermut arfanneqarsimasut pissutigalugit.   
Dan 4:26   Peqqussut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimattarlugit isumaqarpoq naalagaaffiit illit pigissagitsik, naalakkersuisoq qilammiittoq maluginiarpat.
26a- Naalakkersuisoq qilammiittoq maluginiarpat, kanngusuuteqarnermik misigisaqarneq unissaaq, pissutigalugu kunngi qularunnaarsinneqassaaq allanngortinneqassallunilu.
Dan 4:27   Taamaattumik kunngi, siunnersuutikka illit nuannaarutigissavatit. Ajortitit unitsiguk naapertuilluartumik iliuuseqarnikkut, ajortuliornertillu ajunngitsunut misiginneqataanermik takutitsillutit, taamaalillunilu nuannaarneq sivisussuseqassaaq.
27a- Kunngip Danielip versimi matumani allattorsimaffigisai atuutilersippagit ilumut allanngortinneqassaaq. Kisianni karakteri taanna nersornaasiinermut tunniunneqarpoq, oqartussaassuseqarnera unammillerneqanngitsumik kaprissinngortippaa aammalu amerlanertigut eqqortuunngitsumik soorlu siusinnerusukkut misilittakkat saqqummersinneqarsimasut ilinniartitsissutigisimasaat.
Dan 4:28 Tamakku tamarmik kunngi Nebukadnezarimut eqquupput . 
28a- Danielip oqaatigisaa una siulittuutip matuma allamik paasineqarnissaa inerteqqutaavoq, taanna Jehovap Nalunaajaasuinit upperisarsiornermillu allanit ilinniartitsissutigineqartut siulittuutit tunngaviusut Danielip aalajangersagaanut akerliusinnaasut atorunnaarsinneqarnissaat pineqaatissiissutigaa. Aammattaaq kapitalip tamakkerlugu imarisaata tamanna uppernarsarpaa. Oqaluttuaq ilinniartissavaatigut sooq kunngi orpik pillugu siulittuutimi perloqqussutigineqarnersoq.
Dan 4:29   Qaammatit aqqaneq-marluk qaangiummata Babylonimi kunngip palasiani angalaarluni.
29a- Takorluukkap naammassineqarneratalu akornanni qaammatit 12-it, imaluunniit ukioq imaluunniit “ piffissaq ” ingerlapput.               
Dan 4:30   Kunngi oqarpoq: „Taanna Babyloni annertooq, pissaanermik nukittuumik kunngeqarfiup illuatungaanut sanasimasara, naalagaanermilu naalannartunngortinniarlugu sanasimasara?
30a- Tamanna tassaavoq piffissaq pissanganartoq, kunngip nipaatsumik pitsaanerusumik iliuuseqarsimassagaluarpoq. Kisianni taanna paasisinnaavarput, pissutigalugu Babylonia ilumut tupinnartuuvoq, suli " nunarsuarmi tupinnartuliat arfineq-marluk " ilaattut allattorsimavoq. Naatsiiviit qorsutsit, tatsit, pladsit angisuut aammalu illup iluani pladsimi 40 km-inik takissusilimmi marlunnut. Rampartit qulaani chariotit marluk imminnut aqqusaarsinnaasut rampartit tamakkerlugit ; piffissap ingerlanerani aqqusineq. Portiisa ilaat, Berlinimi sanaartorneqarsimasoq, illuaqqat marluk tungujortunik emaljeqartunik sananeqarsimasut qitiutillugit inissisimavoq, taakkunanilu kunngip ilisarnaataa allassimasoqarpoq : løve qimmit qimuttut Dan.7:4-mi eqqaaneqartoq. Taanna nersornaatissaqarpoq. Kisianni Guutip oqaatsini nersornaasiuttagaq takusinnaanngilaa, nersualaarneq takusarpaa kisiannili suut tamarmik sinnerlugit puigortarneq aammalu siornatigut misilittakkani pillugit narrujuumminarneq . Qularnanngitsumik kunngi taanna nunarsuarmi nersornaatisisoq kisimiinngilaq, Guutilli taanna siunertarisimavaa, qilammi piumasaraa aammalu taanna pigissavaa. Tamanna nassuiaateqarnissamik pisariaqartitsivoq : Guutip pinngortitami isikkoq sinnerlugu eqqartuussisarpai. Uummatitik eqqarsaatiminnillu misissuisarpoq, aammalu eqqunngitsumik tunniussisarluni, savat annaassiniarnermut naleqartut. Tamanna innersuussuteqartarnissaanut ilaatigullu tupinnartuliortarnissaanut aqqutissiuisuuvoq, kisianni periuseq kingullermik inernerup pitsaassusaanik tunngaveqarpoq.     
Dan 4:31   Oqaaseq suli kunngip qanittuaniittoq qilammiit tusarneqarpoq ima oqartoq: Kunngi Nebukadnezar, naalagaaffik illit tiguneqarpoq.
31a- Nebukadnezari Guutip asanninneranik eqqugaasimavoq, taannalu tassunga puljemik pilersitsivoq, siulittuisutut unioqqutitsinerminilu tamanna pillugu mianersoqqusilluni. Qilammi pineqaatissiissut tusarneqarsinnaavoq, kisianni nuannaarutigissavarput pissutigalugu Guutip tassunga ajortup inuunera annaassavaa naassaanngitsumillu.
Dan 4:32   Inunnit qimagussorneqassaatit, uumasut qimmit qimuttut akornanni najugaqarfigissavatit, soorlu nersutaatinik nerisassiortitsissallutik. Piffissallu arfineq-marluk qaangiutissapput, paasinissaata tungaanut Qullerpaaq inuit naalagaaffianni naalagaasoq, kinaluunniit piumasaminut tunniussisartoq.
32a- Ukiuni arfineq marlunni, imaluunniit arfineq marloriarluni , kunngip ersarissumik paasinnittaaseqarnera annaavaa eqqarsaataanilu qularunnaarsitsivoq uumasutut kisimiilluni.
Dan 4:33   Taamaallaat Nebukadnezar pillugu oqaaseq eqquuppoq. Inuit akornanniit anisinneqarpoq, nersutaatitut qimmit nerisarpai, timia qilammi qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut; nujai qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut.
33a- Kunngip uppernarsarpaa, takussutissiami nalunaarutigineqarsimasut tamarmik ilumut tassunga piviusunngorsimasut. Kunngip uppernarsaatini allakkamini misigisaq tamanna kanngusuuteqartitsisoq eqqaavaa, nammineq pingajussatut oqaluttuarluni. Kanngusuuteqarneq suli step-imik tunuarnissaminut piumasaqarpoq. Nassuiaat alla suli periarfissaavoq, tassa nalunaarusiaq taanna kunngip Danielillu qatanngutaa nutaaq Guutimi ilumoortumi ataatsimoorlutik allanneqarsimammat. 
Dan 4:34   Piffissap aalajangersimasup naanerani uanga Nebukadnezarip qilammut isigaara, pissutaasoq uannut tikippoq. Qullerpaaq pilluaqqupara , taanna naassaanngitsumik inuusoq nersualaarlugulu naalappaara, naalakkersuinera naassaanngitsumik naalakkersuisuusoq, naalagaaffialu kinguaariinnit kinguaariinnut atuuttoq.
34a- Guuti ilisimasoq tamanullu pissaasoq savanik annaasaqarsimasunik asanninneq pissarsiaraa. Taanna nersutaatiminut ilaavoq, naalaneralu pillugu nersualaarnermini amerlanerulersitsivoq.
34b- naalakkersuinera naassaanngitsumik naalakkersuineruvoq, naalagaaffialu kinguaariinnit kinguaariinnut atuuttussaavoq
 Formel-i pineqarpoq kunngeqarfimmut 5-imut , maannakkut, naassaanngitsumik, Inuup Ernerata Dan-ip takussutissiaanut.7 :14 : Taannalu tunniunneqarpoq naalakkersuinermik, naalanninnermik, kunngeqarfimmillu; inuiaqatigiillu tamarmik, inuiaqatigiit oqaatsillu tamarmik taanna kiffartorpaat. Naalagaaffia tassaavoq naassaanngitsumik naalakkersuineq, taanna qaangiuttussaanngilaq, naalagaaffialu taanna aserorneqartussaanngilaq . Aamma Dan.2:44-mi assilisassiaq pillugu takussutissiami : Kunngit taakku ulluanni qilammi Guutip naalagaaffimmik pilersitsissaaq, taannalu aserorneqarsinnaanngilaq, inuiaqatigiinnullu allanut tunniunneqassanngilaq : naalagaaffiit taakku tamarmik aserorterlugit aserorterlugit, namminerlu naassaanngitsumik inissisimassaaq .  
Dan 4:35   Nunarsuarmi innuttaasut tamarmik taassuma isigisaani suunngitsutut isigaat, qilammi sakkutuuni nunarsuarmilu innuttaasut akornanni piumasani naapertorlugu iliuuseqartarpoq, kinaluunniit assaminik tigummiarsinnaanngilaq, oqarsinnaanngilarlu: 'Sumik suliaqarpit?'
35a- Guutimut inuusumut naalanneq ! Pissutigalugu maannakkut kunngip suna tamaat paasisimavaa aammalu taanna allanngortinneqarpoq. 
Dan 4:36   Taamani misigissutsikka uannut uteqqipput ; naalagaaffimma naalanera, pingaarnerpaanera pissaaneralu uannut taarserneqarput; siunnersortikka nobilillu aperisimavaannga; Naalagaaffinnut utertinneqarpunga, pissaaneralu aatsaat annertusiartorpoq.
36a- Soorlu Job ilumoortoq eqqortorlu, Guutip erninik, paninik kingornussassanillu tunniussimavai, kunngip pingaarnertut tatigineqarnera taasilerpaa, naalakkersuinerminilu maanna ilisimatuutut Guutimit inuusumit ersarissarneqarsimasut akornanni ilisimatuutut aallartippoq. Misigisaq tamanna uppernarsarpaa Guutip naalagaaffik piumasaminut tunniuttarpaa . Taanna tassaavoq Kaldeamiut annertuut kunngiminnik piumasaqarnissaminnut isumassarsiortitsisoq.
Dan 4:37   Maanna uanga Nebukadnezar qilammi kunngi nersualaarpara, nersorparalu ataqqivara, suliai tamarmik ilumoortuupput, aqqutissanilu naapertuilluarlutik, nersualaarnermillu ingerlasut annerulersissinnaavai.
37a- Oqarsinnaanissaminut akiliisimammat oqaatigisinnaavaa.
 Ajornerpaaq pinngitsoortinniarlugu kigutinik toqqaaniarneq assut anniarsinnaavoq ; kisianni stakes-it naalliunneq pissutissaqartissinnaavaat. Naassaanngitsumik inuuneqarnissamut misilinneqarnerit sakkortuut imaluunniit ajortorujussuit aqqusaarnissaat pisariaqarsinnaavoq, nersualaarnerup annikillisinneqarnera periarfissaqarpat taakku pissutissaqartitsissaaq. Pisinnaassuseqarnini ilisimagamiuk Jiisusi Kristusip Paulusi Damaskusimut aqqusinermi toqqoqqalersippaa, taamaalilluni anersaatigut toqqoqqasoq ’ qatanngutini persuttaasoq ’ isiminik takusinnaalerluni, kisiannili pingaarnertut anersaaminik takusinnaalerluni.   
Danieli 5
 
 
Dan 5:1   Taava kunngi Belshazzar naalakkersuisunut, tusindinik amerlassusilinnut, annertuumik nerisassiortitsivoq, taakkulu sinnerlugit viinnimik imigassartorluni.
1a- Kunngi Nebukadnezzar Guutip eqqissinerani unippoq, assut utoqqaliartorluni erninilu Nabonidusip taarserpaa, taanna naalakkersuinissamut piumassuseqanngilaq, taamaattumillu ernini Belshazzar taassuma taarsiullugu naalakkersuilersippaa. Aqqa taanna isumaqartoq " Bel kunngimik illersuivoq ", unammilligassaq Guutip tigussaasumik iliuuseqarfiginiarpaa, Nebukadnezarip Danielimut tunniussaanik : Belteshazzar isumaqartoq " Bel illersortussaavoq ". Aqqit taakku aallaqqaasiutaanni Bel-imik imaluunniit Belialimik pallorfiginninneq inissisimavoq, taassumalu tunuani polyteismemik aaqqissuussisoq kisimiilluni : Saatani, diaavulu. Soorlu takusinnaagipput kunngip allanngortinneqarsimasup kingornussai aqqusinermi tassani malinnaaviginngilaat.      
Dan 5:2   Belshazzarip viinnimik mamarsaallunilu kuultimik sølvimillu atortunik ataataata Nebukadnezarip Jerusalemimi tempelimiit tigusimasaanik nassiussivoq, kunngi, naalagaaffiit, nulianilu ikinngutinilu tassani imeqarsinnaaqqullugit.
2a- Kunngimut paganimut tassunga kuultimik sølvimillu atortut taakku juutinit tigusarineqartut kisimik tigusarineqarput. Guuti ilumoortoq Nebukadnezarip upperisarsiorfigisimasaa soqutiginngilluinnarlugu toqqarsimammagu, Guutip inuusup taassuma iliuuseqarnermini tamani eqqartuussisarnera eqqarsaatiginngilaa. Pinngortitsisumut Guutimut kiffartornermi tamakku illernartinneqarsimasut illernartinneqarsimasullu siunertamut ajortumut aammalu pissusissamisuunngitsumut atorlugit inuunermini sivikitsumik kingullermik kukkuvoq. Piffissami nalaani Nebukadnezarip juutit Guutiisa pissaanera atuuttoq qanoq eqqarsaatigisinnaanerlugu ilisimavaa, pissutigalugu paasisimammagu naalagaaffimmi guutini ilumoortumik piunngitsut. Inuiaqatigiit tamarmik Babylonimi kunngimut attuumassuteqartut qilammi kunngimut tapersersuisumik uppernarsaataa pissaanilissuaq tusaasimavaat, annerusumik ilaqutariinnut qaninnerpaanut. Taamaattumik Guuti pissutissaqarluarpoq maanna imminut naapertuilluartutut saammaanneqanngitsumillu takutitsinissaminut.
Dan 5:3   Taava kuultimik atortut templimiit tiguneqartut, Guutip illuani Jerusalemimiittumiit, tiguneqarput. Kunngillu pingaarnerit, nulianilu ikinngutinilu atorlugit imigassartortarsimapput.
3a- Danielip erseqqissarpaa atortut taakku templimiit, Jerusalemimi Guutip illuaniit, suminngaanneersut . Taamaalilluni juutit Guutiata tamakku templiminiit anisinneqarnissaat akuersissutigisimagaa, kunngip inuusuttup paasisariaqarsimavaa Guuti ilumoortoq ajortumik kiffartortunik pinerluuteqartitsisartoq sakkortuumillu pinerluuteqartitsisartoq. Guutit paganit taamatut iliuuseqanngillat aammalu pisortaasa angutit upperisarsiornertik atornerluinnartarpaat kisimik nuannaarutiginiarlugit.
Dan 5:4   Viinnimik imigassartorput, guutillu kuultimik, sølvimik, kannussamik, qaqutigoortumik, puisit amiinik ujaqqanillu sanaat nersualaarpaat.
4a- Profane-mik atuineq nutaajunngilaq, tassaavoq idolatrimik atuineq, Guutimut akerleriissuteqarnerup qaffasissusaa. Pingaaruteqarpoq, mianersuaatsumik annertuumik takutitsinermi kunngip ikinngutini peqatigalugit nerisassiortartoq, illoqarfimmilu Mede-nit Persianillu sakkutuunngortitsisunit ulorianartorsiortinneqarluni.
Dan 5:5   Nalunaaqutaq taanna inuup assaata qinnguartaatai ​​takussaapput, kunngillu palasiata illuatungaani gips-imut allallutik. Kunngip takusimavaa allaffimmioq taanna allaffimmiittoq.
5a- Nebukadnezarip nalaani tupinnartuliat qinngasaarneqarsimammata tupinnartuliaq nutaaq taanna allanngortitsinissamik siunertaqanngilaq, kisiannili pinerluuteqarsimasut inuunerannik aseruinissaq soorlu takusinnaavarput. Unnerluussisut ajortut ajortuliortup toqunneqarnissaanik kissaateqartut sinnerlugit Jiisusi Kristusip aamma qinnguartaatiminik allappaa ajortuliorsimasatik isertortumik.
Dan 5:6   Taava kunngip isikkua allanngorsimavoq, eqqarsaatinilu pissanganartippaat. qinnguartaatiminik qinnguartaatit pissangapput, qinnguartaallu imminnut akerleriissimapput.
6a- Tupinnarluinnartoq toqqaannartumik sunniuteqarpoq. Naak imigassartorsimagaluarluni eqqarsaatini reagereqartarpoq, ersiorsimavoq.
Dan 5:7   Kunngip nipilimmik qisuariarpoq, ulloriarsiortut, kaldeamiut siulittuisartullu isertinneqarnissaat. Kunngilu Babylonimi ilisimatuut oqarfigalugit: „Kikkulluunniit allakkat uku atuarsinnaappata, isumaalu uannut takutikkumaarpaat, taakku tungujortumik atisaqartinneqassapput, kuultimik qinnguartaateqartinneqassapput, naalagaaffimmilu pingajussanngortinneqassallutik.
7a- Aammattaaq Daniel soqutigineqanngilaq ; Taassuma nalunaarusiai kunngip kingornussassaanit eqqumaffigineqanngillat. Aammalu annertuumik annilaangalluni kunngi inuusuttoq neriorsuivoq nersornaatinik qullerpaanik kinaluunniit uppernarsaatissaqarpat paasissutissanik illup iluani allanneqarsimasumik pissusilersorsinnaasoq. Kikkulluunniit taamaaliorpata naalagaaffimmi pingajussaanik inissisimaffissaq pissarsiarissavaa, tassami Nabonidus Belshazzarlu inissisimaffimmi siullermi aappaanilu inissisimapput. 
Dan 5:8   Taava kunngip ilisimatuut tamarmik iserput; kisianni allakkat atuarsinnaasimanngilaat kunngimullu isumassarsiaq tunisinnaanngilaat.
8a- Soorlu Nebukadnezarip nalaani, suliaq suli paasinnittaaseqarfiusunut pisinnaanngilaq.
Dan 5:9   Taava kunngi Belshazzar assut ersiorsimavoq, isikkualu allanngorsimavoq, pissaanilissuillu pissangallutik.
Dan 5:10   Dronningilu kunngip naalagaaffiatalu oqaasii pissutigalugit nerisassiorfimmut iserpoq oqarlunilu: „Kunngi, inuussavat! Eqqarsaatitit ajornartorsiutigitinnagit, aammalu niaqqut qalipaataa allanngortinnagu!
Dan 5:11   Naalagaaffinni inuk guutinik illernartunik anersaaqartoq; Ataatavit ulluinilu taanna ersersitsivoq, ilisimassuseqarlunilu ilisimassuseqarluni, soorlu guutit ilisimassuseqarnerattut. Taamaattumik kunngip Nebukadnezarip, ataatasi, kunngip, ataatasi, taanna atornerluisut, ulloriarsiortut, kaldeamiullu, ulloriarsiortut siulittaasunngortippaa.
Dan 5:12   taanna nassaarineqarsimammat anersaaq annertooq, ilisimassuseq paasinnittaaseqarneq, unioqqutitsineq, oqaatsit qaammaarisut paasineqarsinnaanerat, apeqqutillu ajornakusoortut aaqqinneqarsinnaanerat, aamma Daniel, kunngip Belteshazzarip taaguuteqartippaa. Taamaattumik Daniel saaffigineqassaaq, taannalu isumassarsiaq oqaatigissavaa.
12a- Dronningimit uppernarsaat una tupaallannartuuvoq kunngillu ilaqutariit tamarmik isornartorsiorpai : tamanna ilisimavarput... kisianni eqqarsaatigissanngikkatsigu toqqarsimavarput. 
Dan 5:13   Taava Daniel kunngip siornatigut ingerlatinneqarpoq. Kunngi oqaluttuarpoq Danielimut oqarlunilu: "Illit tassaavit Daniel, Judami tigusarineqartut ilaat, kunngip ataata Judamiit tigusarisimasaa?"
Dan 5:14   Illit pillugit tusaasimavara guutit anersaat ilinniittoq, qaamasumillu paasinnittaaseq ilisimassuserlu annertooq ilinniittoq.
Dan 5:15   Maannali ilisimatuut ulloriarsiortullu uannut saqqummiunneqarput, allakkat uku atuarniarlugit, isumaalu uannut takutinniarlugit. kisianni oqaatsit nassuiaataat tunniussinnaasimanngilaat.
Dan 5:16   Tusarsimavara apeqqutit ajornakusoortut nassuiaasinnaasutit aaqqiisinnaallutillu; Maanna allakkat una atuarsinnaagukkit, isumassarsiarlu oqaatigisinnaagukku, taava tungujortumik atisaqartassaatit, kuultimik qinnguartaateqartassaatit, naalagaaffimmilu naalakkersuinermi pingajussatut inissisimassaatit.
16a- Pingajussatut inissisimavoq Nabonidus-ip kingorna ataataata namminerlu.
Dan 5:17   Danielip kunngip siornatigut akivoq: „Tunissutissatit paariuk, akissarsiatit allamut tunniukkit. Taamaattorli allakkat kunngimut atuassavakka, isumassarsiarlu tunniutissavara.
17a- Daniel utoqqalivoq aammalu ataqqinaatinik imaluunniit nioqqutissanik aammalu sølvimik kuultimillu pingaartitsinermik pingaartitsineq ajorpaa, kisianni periarfissaq kunngip inuusuttup taassuma kukkunerinik eqqaamasaqarnissaanut, ajortuliornerminik inuunermini akilertussanik, itigartinneqarsinnaanngilaq aammalu taanna Guutip kiffartortuuvoq taamatut iliuuseqarnissamut.
Dan 5:18   Kunngi, Guutip qullersaata ataatavit Nebukadnezarimut naalagaaffik, annertussuseq, naalannarneq, naalagaaneq tunniuppaa.
18a- Nebukadnezarip naalakkersuinera Guutip ilumoortup suliarisimavaa tunissutigalugulu, soorlu aamma pingaartitsinera , eqqunngitsumik nammineq nukissaminut tunngatinneqarsimasoq , nersualaarneq aqqutigalugu, ukiuni arfineq-marlunni Guutimit pissusilersorfigineqannginnerani.
Dan 5:19   aamma annertuumik tunniussisimanera pissutigalugu inuiaqatigiit tamarmik, inuiaqatigiit oqaatsillu tamarmik taassuma siornatigut ersiorput, pissangallutik. Kunngip piumasani toquppaa, inuunerlu piumasani annaavaa; Kikkulluunniit piumasani qaffappai, kikkullu piumasani aallaavigalugit.
19a- Kunngip kikkulluunniit piumasani toquttarpai
 Minnerunngitsumik oqartussaaneq Guutimit tunniunneqartoq taanna juutit inuiaqatigiit upperinnittut pineqaatissinniarlugit sinniisuisalu amerlasuut toqutsiniarlugit aqqutissiuussivoq.
19b- aammalu piumasani inuunerat annaavai
 Danielip juutillu tigusarineqartut tamanna iluaqutigisimavaat.
19c- piumasani peroriartortippai
 Danieli ikinngutinilu upperisallit pingasut kunngip Nebukadnezarip Kaldeamiunit qullerpaat.
19d- aamma piumasani annerulersippai
 Naalagaaffimmini nobilit akuersissutigisariaqarsimavaat inuusuttunit allanit juutit tigusarineqartut aqunneqarnissaat. Taassuma pissaanilissuaq atorlugu juutit naalagaaffimmik nersornaasiuttagaat annerulersinneqarpoq aserorneqarlunilu.
Dan 5:20   Kisianni uummataa qaffasissumik inissisimalermat, anersaanilu pingaartitsilermat, kunngissatut issiavimmiit anisinneqarpoq, naalaneralu tiguneqarpoq.
20a- Kunngip Nebukadnezarip misilittagaa Dan.7:8-mi paavip kunngianut pingaartitsisoqarsimanera paasiniarlugu iluaqutaavoq. Danielip kunngimut takutippaa oqartussaaneq tamakkersimasoq Guutimit kikkulluunniit piumasaminut tunniunneqartartoq, programmimini naapertorlugu. Kisianni kunngip Nebukadnezarip kanngusuuteqarneranik eqqaasitsilluni eqqaasitsivoq qanorluunniit pissaanilissuugaluarpat nunarsuarmi kunngip qilammi kunngip killilersugaanngitsumik pissaaneranik apeqqutaasartoq.
Dan 5:21   Inuit meerartaasa akornanniit anisinneqarpoq, uummammillu uumasut assingutinneqarlutik, najugaqarlunilu qimmit qimuttut akornanni. nersutaatitullu nerisassatut qimmit qimuttut tunniunneqarput, timialu qilammi qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut, paasinissaata tungaanut Guuti Qullerpaaq inuit naalagaaffianni naalakkersuisuusoq, kikkunnullu piumasaminut tunniussisartoq.
21a- Maluginiarnikuuara, versimi tassani kisimiilluni, ” qimmit qimuttut ” eqqaaneqarnerat . Esel tassaavoq pissusilersornermik ilisarnaat : " pissusilersorneq soorlu esel ", ingammik aamma " qimmit " qimmit qimuttut qimmit qimuttut. Tassaavoq ilisarnaat inuup anersaanik takutitsisoq, Guutip inuunermini misilittakkani aqqutigalugit ilinniartitsissutit tunniunneqartut tusarnaarniarlugit akerliusoq.       
Dan 5:22   Illit, ernini Belshazzar, uummatit annerulersinngilatit, naak tamakku tamarmik ilisimagaluarlugit.
22a- Ilumut, tassaavoq Belshazzar " qimmit qimuttut " -tut pissuseqartoq " ataataata " (ataataata) misilittagaa soqutiginngilluinnarlugu .    
Dan 5:23   Qilammi Naalagaaffimmut imminut qaffassimavutit; illuani atortussat illit siumut saqqummiunneqarput, taakkulu atorlugit viinnimik imigassartorsimavutit, illit pingaarutillit, nuliatit ikinngutillu; Guutit sølvimik, kuultimik, bronzemik, saviminilimmik, qisummik ujaqqamillu sanaat, takusinnaanngitsut, tusaasinnaanngitsut, ilisimasaqanngitsut nersorsimavatit, Guutilu nersorsimanngilatit, anersaartuutit aqqutissallu tamarmik assaaniittoq.
23a- Belshazzarip kuultimik atortut Pinngortitsisumut Guutimut templimi upperisamik kiffartornissamut illernartinneqarsimasut saassussisimavai. Kisianni taakku atorlugit eqqunngitsumik guutinik upperinartunik nersualaarnermigut, taanna pissanganartumik qaffasissumik naammassinnippoq . Assilisaq taanna Apo.17:4-mi assilisassiaq piareersarpaa : Arnaq taanna qalipaatilimmik qaqutigoortumillu atisalersorsimavoq, kuultimik, ujaqqanik erlinnartunik perlerunillu assilisassiarineqarluni. Taanna assaminik kuultimik kuuffimmik pissusilersuutinik aammalu prostitutionimi pissusilersuutinik ulikkaartumik tigummivoq . Tassani versimi 5-imi ’ Babyloni Annertoq ’ -mik ateqartinneqarpoq .    
Dan 5:24   Taamaattumik allakkat una allattorsimaffimmi ilaat una nassiuppaa.
24a- Taamaalilluni Belshazzarip kingusissukkut paasivaa Guutip ilumoortup inuusup inuit pissusilersornerannut tupinnartumik iliuuseqartartoq iliuuseqartartorlu, pinngorsimanera.
Dan 5:25   Allattoq tassaavoq: Mene, Mene, Tekel, Ufarsin.
25a- Oqaaseq : naatsorsorneqarpoq, naatsorsorneqarpoq, oqimaallisaavoq agguataarneqarlunilu 
Dan 5:26   Oqaatsillu taakku isumaat tassaavoq. Naatsorsorneqarpoq: Guutip naalakkersuinerit naatsorsorsimavaa, aammalu naammassiniarlugu.
26a- Siullermik " naatsorsorneqarsimasoq " naalakkersuinerup aallaqqaasiutaanut siunertaavoq, aappaalu " naatsorsorneqarsimasoq " naalakkersuinerup tamatuma naaneranut siunertaavoq.    
Dan 5:27   Oqimaaqatigiissitsisoqarpoq: Oqimaaqatigiissitsinermi oqimaallisaavigineqarputit, amigaatigineqartutut nassaarineqarpit.
27a- Uani skalat tassaapput Guutip eqqartuussineranut ilisarnaat . Angutit taanna atorsimavaat eqqartuussinermik sullissinermik taaguuteqartinniarlugu ; naapertuilluarneq naammalluinnartoq. Kisianni Guutip pissusaa naammalluinnarpoq marloqiusamik uuttortaanerup assilisassiaa tunngavigalugu , eqqartuunneqartup iliuuseqarfigisimasaanik pitsaasumik ajortumillu iliuuseqarneq nalilersortarpaa. Iluartup skala ajortup skala-aniit qaffasinnerungaarpat, guutimit pineqaatissiissut pissutissaqartinneqarpoq. Aamma tamanna kunngi Belshazzarimut tunngatillugu pivoq. 
Dan 5:28   Immikkoortinneqarpoq: Naalagaaffiit immikkoortinneqassaaq, Mediamiunut Persiamiullu tunniunneqassalluni.
28a- Kunngip palasiani kunngip Dariusimit aqunneqartumi imigassartortarluni, Mede-t Babylonimut iserput qeqertaq piffissap ilaani aqqusaarneqarsimasoq panersimallunilu.
Dan 5:29   Taava Belshazzar peqqusivoq, Danielilu tungujortumik atisalersorlugu, kuultimik qinnguartaateqarluni, nalunaarutigalugulu taanna naalagaaffimmi pingajussatut naalakkersuisussatut.
Dan 5:30   Unnuk taanna Kaldeamiut kunngiat Belshazzar toqunneqarpoq.
Dan 5:31   Dariusilu Mediamioq naalagaaffik tiguaa, ukiunik 62-inik ukioqarluni.
31a- Danielip takusimasaanik eqqortumik nalunaarusiaq tamanna oqaluttuarisaanermik ilisimasallit tunniunneqanngilaq, taakku iliuuseq tamanna Persiamiut kunngiannut Cyrusimut 2-mut Annertumut – 539-mi tunngatinneqartarmata.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Danieli 6
 
 Kapitalimi 6-imi tassani ilinniartitsineq Daniel 3-mi ilinniartitsissummut naleqqiulluarpoq, tassani Daniel misilitsinneqarpoq maligassiuisutut tatiginninnermik , Guutimit Jiisusi Kristusimi toqqakkanit tamanit malinnaavigineqartussamik aammalu eqqumiitsuliorfigineqartussamik. Oqaaseqaatit iluaqutaasarput, kisianni atuaruk eqqaamallugulu atuartitsineq. Kunngi Darius piffissami Nebukadnezarip iliuuseqarsimaneratut iliuuseqarpoq aamma , taarsiullugu 62-inik ukioqarluni Danielip Guutiata inuusup naalaneranik tunniussiniarluni ; allanngorneq Danielip Guutip løvenit illersorsimammagu upperinninnermik uppernarsaataatigut pissarsiarineqartoq . Inuunerminni aallaqqaammut Danielimut asannippoq soqutiginnillunilu, taannalu upperinnillunilu unneqqarissumik kiffartorpoq, taannalu anersaaq pitsaanerusoq paasisimavaa . 
 
Dan 6:1   Dariusip naalagaaffimmi satrapit 120-t naalagaaffimmi tamani aqutsisussatut atorfinitsissavai.
1a- Kunngip Dariusip ilisimassuseqarnera ersersippaa kunngeqarfimmi aqutsineq guvernørinut 120-nut nunap immikkoortuini 120-ni sinnerlugit pilersinneqarsimasunut tunniullugu.
Dan 6:2   Taava taakkununnga aqutsisunngortitsivoq, Danielilu ilaatigut, satrapit taakkununnga akisussaaffigisinnaaqqullugit, kunngilu annaasaqannginnissaa anguniarlugu.
2a- Daniel suli aqutsisut pingaarnersaannut ilaavoq, taakku satrapinik nakkutilliisuupput.
Dan 6:3   Danieli naalakkersuisunit satrapinillu qulleruvoq, anersaaq qullerpaaq taanna atorlugu ; Kunngillu eqqarsaatigaa naalagaaffik tamakkerlugu taanna pilersinniarlugu.
3a- Dariusip taarsiullugu Danielip eqqarsartaatsimigut paasinnittaaseqarlunilu ilisimasaqarluarnini maluginiarpaa. Aammalu taanna suut tamarmik sinnerlugit inissinniarlugu pilersaarutaa Danielimut sinngalersitsissaaq akerleriissuteqartitsillunilu.
Dan 6:4   Taava naalakkersuisut satrapillu naalagaaffik pillugu Daniel unnerluutiginiarlugu periarfissarsiorput. Kisianni pissutissaqarsinnaasimanngillat, aammalu qanoq ittumik isornartorsiuisinnaasimanngillat, taanna upperinnittuummat, aammalu pissutsinik ajortunillu takuneqarsimanngilaq.
4a- Danielip Guuti sumiluunniit inissisimaffigisaani kiffartorpaa, taamaalilluni kunngimut taamatut tunniusimallunilu upperinnillunilu kiffartortarluni. Taanna taamaalilluni pissusissamisuunngitsutut isikkoqarpoq ; malittarisassaq ulluni kingullerni adventistit akornanni nassaassaasoq Saqqummersitaq 14: 5 naapertorlugu.   
Dan 6:5   Angutillu oqarput: „Danieli taanna pillugu pissutissaqartitsisinnaanngilagut, Guutiata inatsisaani nassaarisinnaanngikkutsigu.
5a- Pissusilersuutit taakku ersersippaat upperisamik misilitsinnerup kingulliup nunarsuarmi diaabolimik lejrip eqqarsartaatsia, tassani Guutip inatsisaani ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerata kiffani upperisallit toqunneqarnissaat periarfississavaa, tassami ulloq siulleq pinngitsoorani pisussaaffinngortinneqartup sinnera, Romamiut upperisamik inatsisaasa sapaatip-akunnerata, ataqqineqarnissaanut akuersaarsimanngimmata.             
Dan 6:6   Taava naalakkersuisut satrapillu kunngimut qinngasaarillutik takkupput, oqarlutik: „Kunngi Dariusi, inuussaaq naassaanngitsumik!
6a- Iserneq una pissanganartoq kunngip amerlassutsit nukittussusaannik, eqqissiviilliortitsisinnaaneranik, taamaattumillu naalakkersuinerminik nukittorsaanissamik pisariaqartitsineranik eqqaasitsissutiginiarlugu siunertaavoq.             
Dan 6:7   Naalagaaffimmi naalakkersuisut tamarmik, naalakkersuisut, satrapit, siunnersortit naalakkersuisullu isumaqatigiipput kunngip peqqussutaa saqqummiunneqassasoq, peqqussummik sakkortuumik, kinaluunniit ullut 30-t ingerlanerini guutimut inunnulluunniit qinnuteqartoq, illit kunngi, kisiat, lions-inik den-imut ikkussorneqassasoq.
7a- Taamanikkulli kunngip Dariusip naalagaaffimmini angutit guutimik allamik kiffartornissaminnut pinngitsaalisarniarlugit iliuuseqarsimanngilaq. Polyteismemi upperisamik kiffaanngissuseqarneq naammassivoq. Aamma qularunnaarsitsiniarlutik pilersaarusiortut taanna nersualaarpaat, taanna, kunngi Darius, guutitut ataqqillugu. Tassani aamma soorlu annertuumik naalakkersuisut tamarmik, nersornaasiineq eqqumiigisarpaa aammalu peqqussut una akuersissutigisarlugu, taannali eqqarsaatiniit pinngilaq.
Dan 6:8   Taamaattumik maanna, kunngi, peqqussut uppernarsaruk, peqqussullu allaguk, allanngortinneqarsinnaannginnissaanik, Mede-t Persiamiullu inatsisaat allanngortinneqarsinnaanngitsoq malillugu.
8a- Peqqussummi tassani ullut naaneranni Romamiut sapaatip-akunnerata pisussaaffilerneqarnissaanut nersornaatitut siulittuutigineqarpoq. Kisianni maluginiassavarput Mede-t Persiamiullu inatsisaata inuit kukkusinnaasut ajortuliortullu pilersinneqarsimasut allanngortinneqarsinnaanngitsut tamanna tamakkiisumik pissusissamisuunngitsoq. Allanngorsinnaannginneq Guutimut ilumut inuusumut, Pinngortitsisumut, tunngavoq.
Dan 6:9   Taava kunngi Dariusip peqqussut peqqussullu allappaa.
9a- Tamanna pingaaruteqarpoq, tassami nammineq peqqussummik illersuinermillu allassimammat , Mede-t Persiamiullu inatsisaat allanngortinneqarsinnaanngitsoq ataqqineqartariaqartussaavoq.
Dan 6:10   Danielip peqqussut allanneqarsimasoq paasigamiuk illuni ingerlaqqippoq, illup qulaanilu igalaat Jerusalemimut ammapput. ullormut marloriarluni qungujullunilu qinnuteqartarpoq Guutinilu nersualaarlugu, soorlu siornatigut taamaaliortarsimasoq.
10a- Danielip pissusilersornini allanngortinngilaa, inuttullu mittarfiup taassuma imminut sunniuteqartinngilaa. Igalaani ammarlugu ersersippaa Guutimut tamanut Pisinnaasumut ilumoorfiginninnini tamanit ilisimaneqassasoq kissaatigigaa. Piffissami tassani Daniel Jerusalemip tungaanut saaffiginnippoq, tassani Guutip templia aserorneqarsimagaluartoq inissisimavoq. Tassami Anersaaq Guuti piffissami sivisuumi imminut ersersitsivoq templimi illernartumi tassani, najugaqarfigisimasamini, nunarsuarmi najugaqarfigisimasamini.
Dan 6:11   Taava angutit qinngasaarillutik iserput, Danielilu qinnuteqartoq Guutiminillu qinnuteqartoq nassaaraat.
11a- Pilersaarusiortut utaqqipput aammalu kunngip peqqussutaanik unioqqutitsinermi tigusarissallugu isiginnaarpaat ; ullumikkut “ flagrant-imik unioqqutitsineq ”.   
Dan 6:12   Taava kunngip siornatigut kunngip peqqussutaa oqaluttuuppaat: „Peqqussummik allassimanngilatit, kinaluunniit ullut 30-t ingerlanerini guutimut inunnulluunniit allamut qinnuteqartoq, illit kisiat, kunngi, løve-t illuatungaanut ikkussorneqassasoq? Kunngip akivoq: Pisoq qularnanngilaq, Mede-t Persiamiullu inatsisaat naapertorlugu, taanna allanngortinneqarsinnaanngilaq.
12a- Kunngip taamaallaat uppernarsisinnaavaa peqqussut nammineq allagaa atsiorsimasaalu.
Dan 6:13   Oqaaseqqipput kunngimut oqarlutik: „Danieli, Judami tigusarineqartut ilaat, kunngi, illit peqqussutillu allattorsimaffiit eqqumaffiginngilai, ullormut marloriarluni qinnuteqartarluni.
13a- Qinnuteqarnermini red-handed-imik tigusarineqartut Danieli isornartorsiorneqarpoq. Danielip upperisamik unneqqarissumillu pissusilersornera pillugu kunngip qujamasuutigaa. Taanna nammineq Guutillu taanna taamatut piumassuseqarlunilu tatiginnillunilu kiffartorfigisartagaata akornanni ataqatigiissaarineq ingerlaannaq pilersissavaa , taanna ullormut marloriarluni qinnuteqartarmat . Tamanna Danielip pineqaatissinneqarnerata qanoq anniartigissanersoq ajornartorsiortitsissanersorlu aammalu allanngortinneqarnerata aallaqqaasiutaa aggersoq nassuiarpaa. 
Dan 6:14   Kunngip tamanna tusaagamiuk assut aliasuppoq; Danielimik annaassiniarnissaminut uummatimigut aalajangersimavoq, seqernup tunuarnissaata tungaanut annaassiniarnissani anguniarpaa.
14a- Kunngip taamani paasivaa atornerlunneqarsimasoq Danielilu annaassallugu aallartippoq, taannalu assut qujamasuutigaa. Kisianni suliniutai iluaqutaassapput kunngillu aliasuppallaarluni tamakku tamarmik sioqqullugit paasivaa : allakkat toqutsisarput, kisianni anersaaq inuunermik tunniussisarpoq . Guutip kingusinnerusukkut inuit taamatut oqaaseqartitsineratigut inatsisinik ataqqinninnerup killiffia ersersippaa. Inuuneq inatsisitigut allakkat allakkat atorlugit malittarisassiorneqarsinnaanngilaq. Guutip Guutimit eqqartuussinermini immikkoortut inatsisini allassimasumi allakkat toqusimasut soqutigineqanngitsut eqqarsaatigalugit, inuit Guutimik piginnittuunngitsut aamma taamaaliornissaminnut ilisimassuseqanngillat. 
Dan 6:15   Kisianni angutit taakku kunngimik kaammattuipput oqarlutillu: „Ilisimavat kunngi, Mede-t Persiamiullu inatsisaat piumasaqaataavoq aalajangersakkat imaluunniit aalajangersakkat kunngip uppernarsarsimasai tamarmik kingullermik atuuttussaasut.
15a- Pilersaarusiortut eqqaamavaat Mede-t Persiamiullu kunngiata aalajangernerisa allanngortinneqarsinnaanngitsut (pissutissiissuteqanngitsut) qanoq ittuunerat . Nammineq kulturiminit arfanniarnerminit paarnaarussaaqqavoq. Kisianni paasivaa Danielimut akerliussutsimik takutitsisoqarsimasoq.
Dan 6:16   Taava kunngip peqqussutigaa Daniel tiguneqassasoq, løve-llu illuatungaanut ikkunneqarluni. Kunngi oqaluttuarpoq Danielimut oqarlunilu: Guutivit, kiffartorfigisartakkat, annaassavatit!
16a- Kunngip Danieli løve-t illuatungaanut ikkussornissaanut piumaffigineqarpoq, kisianni uummatimigut tamaat kissaatigaa Guutip taamatut upperinnilluni kiffartorfigisani annaassiniarnissaanut iliuuseqarumasoq.
Dan 6:17   Ujaqqamik nassarpaat, illup qanittuani inissippaat. Kunngip nammineq allagartaminik aamma naalagaaffiisa allagartaanik allagartalersorpai, Danielimut tunngatillugu allanngortinneqannginnissaa anguniarlugu.
17a- Uani Danielip misilittagaa Kristusip matuneqarneranut nalinginnaasuuvoq, taassuma aamma inuit iliuuseqarnissaat pinaveersaartinniarlugu ujaqqanik illup illuatungaani matuneqarsimavoq.
Dan 6:18   Taava kunngi palasiminut iserpoq; unnuk tamaat fasteqarsimavoq, ikinngutinilu tassunga sianerfiginngilaa, aammalu imminut unnuisinnaanngilaq.
18a- Kunngip pissusilersornera tamanna ilumoorfiginninneranut uppernarsaataavoq. Taamatut iliuuseqarnikkut ersersippaa Danielip Guutia nuannaarutiginiarlugu annaassiniarnerminilu tassanngaanniit pissarsiumalluni. Tamanna Guutimut ataatsimut allanngortinneqarnerata aallarnerfigaa.
Dan 6:19   Kunngilu ullaaraaq makippoq, sukkasuumillu løveqarfimmut ingerlaqqippoq.
19a- Peqqissaartumik piareersarneq malillugu unnuaq unnuisinnaanngitsoq pissutigalugu eqqarsaatini Danielip toqunera eqqarsaatigalugu ajornartorsiortinneqartoq aammalu tamanna ullaap tungaani løve-t illuatungaanut sukkasuumik ingerlaarneq tassaapput kunngip paganimik iliuuseqartarnera, kisiannili qatanngutip Guutimi qatanngutini asannittup iliuuseqartarnera.
Dan 6:20   Taava qeqertami qanillivoq, Danielilu aliasuppallaarluni sianerfigalugu. Kunngi oqaluttuarpoq Danielimut oqarlunilu: Daniel, Guutip inuusup kiffaa, Guutivit, illit kiffartorfigisartakkat, løvenit annaassinnaasimavaa?
20a- Piffimmut qanilliartorluni Daniel aliasuppallaarluni sianerfigaa
 Kunngi neriuutigaa kisianni Danielimut ajornerpaamik ersiorlunilu ersiorluni. Kisianni neriuuteqarnera ersersinneqarpoq sianerlunilu apeqquteqarluni.
20b- Daniel, Guutip inuusup kiffaa, Guutivit, illit kiffartorfigisartakkat, løvenit annaassinnaasimavaa?
 Dariusip taanna ’ Guutimik inuusoq ’-mik taagamiuk uppernarsaavoq allanngortinneqarnermini aallaqqaasiut. Kisianni apeqqutaa " løveniit annaassinnaasimava ? " takutippaatigut suli ilisarisimanngikkaa. Taamaattoqanngippat oqarsimassagaluarpoq: " Løvenit annaassiniarsarisimava ? » .       
Dan 6:21   Danielilu kunngimut oqarpoq: „Kunngi, inuussavat : 
21a- Pilersaarusiortut oqaasiini, versimi 6-imi, oqaaseq isumaqanngilaq, Danielilli oqaasiini Guutip toqqakkanut naassaanngitsumik inuuneqarnissamut isernissaq siulittuutigineqarpoq.
Dan 6:22   Guutip inngilini nassiuppaa, løvellu qanilliartortippai, uannut ajoqusiisinnaajunnaarmata, taassuma siornatigut pinngitsuusaasutut paasineqarsimammat. aamma illit siornatigut, kunngi, ajortuliorsimanngilanga.
22a- Misigisimasami tassani kunngip Dariusip paasivaa qanoq sianiitsuutiginersoq, pissusissamisuunngitsoq aamma Guutimut Uumasumut ilumoortumut, Danielip toqqorsimanngisaannarlugu kiffartorfigisaanut, inuit kunngissat peqqussutaasa allanngortinneqarsinnaanngitsut qanoq ittuunerat.
Dan 6:23   Taava kunngi assut nuannaarsimavoq, peqqusillunilu Danielip qeqertamiit anisinneqarnissaa. Danieli qeqertamiit anisinneqarpoq, taannalu ajoqusersimanngilaq, Guutiminut tatiginnimmat.
23a- Taava kunngi assut nuannaarsimavoq
 Pinngortitami aamma nammineq piumassutsimik nuannaarnermik qisuariaat taanna siunissami Guutimit toqqarneqarsimasumik ersersitsivoq, pissutigalugu kunngi maanna qularnaveeqqusivoq pinngortitamik pissaanerminillu.
23b- Daniel qeqertamiit anisinneqarpoq, taannalu kinguaassiuutitigut atornerluisoq nassaarineqanngilaq.
 Soorlu Danielip ikinngutaasa pingasut atisaat uunnaavimmut kiannerujussuarmut igineqartut ikuallanneqanngitsut.
23c- pissutigalugu Guutini tatigisimammagu
 Qularnaveeqqusiineq tamanna ersersinneqarpoq kunngip peqqussutaa Guutip qinnuteqaatini unitsissagaluarpaa malinnginnissaanut aalajangernermini ; toqqagassaq pisinnaanngitsoq eqqarsaatigineqarsinnaanngitsorlu inuup taassuma maligassiuisumut inuttut upperisamik kisimiilluni.  
Dan 6:24   Kunngip peqqussutigaa, angutit Danielimik unnerluussisut tiguneqassasut, taakkulu meeqqatik nuliallu løvenik illup iluanut ikkussorneqarput . aammalu illup naqqanut tikitsinnginneranni løve-t tigusarisimavaat, saarngillu tamarmik aserorpaat.
24a- Guutip ajortunik pilersaaruteqartunut ajortunik bordinik utertitsivoq. Persiamiut kunngiisa tikittussat nalaanni misigisaq juutimut Mordekaimut uteqqinneqassaaq, taanna aqutsisoq Hamanip dronning Esterip nalaani inuiaqatigiinni peqatigalugu toqutsisoqarnissaanik kissaateqarpoq. Tassani aamma , tassaavoq Haman, Mordekaimut sananeqarsimasumut illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani .
Dan 6:25   Tamatuma kingorna kunngi Darius inuiaqatigiinnut tamanut, inuiaqatigiinnut oqaatsinillu atuisunut, nunarsuarmi tamarmi najugaqartunut allappoq : „Eqqissineq annertuujussaaq.
25a- Kunngip allagaa nutaaq taanna tassaavoq angut Guutimit inuusumit ajugaaffigineqartoq. Maanna uummatimini eqqissineq naammalluinnartoq atorlugu naalagaaffimmi inuiaqatigiinnut tamanut eqqissinermik uppernarsaat Guutimit ilumoortumit pissarsiarisimasani oqaluttuaraa. 
Dan 6:26   Peqqussutigaara naalagaaffinni tamani Danielip Guutianik ersiortoqassasoq. Taanna Guutiuvoq inuusoq, naassaanngitsumillu atuuttussaavoq; naalagaaffia aserorneqassanngilaq, naalakkersuineralu naggatissap tungaanut atuussaaq.
26a- Taanna kunngeqarfimma tamakkerlugu annertussusaa tamakkerlugu tillinniarpara
Kunngi peqqusivoq kisiannili kinaluunniit pinngitsaalisaanngilaq.
26b- Danielip Guutia pillugu ersiorlutalu annilaangavugut
Kisianni misilittagaq taanna pisuutinneqarluni Danielip Guutianik ersiorneq ersiornerlu atulersippaa, Danielimut nutaamik pilersaarusiorfiusumik atuakkiortut akerleriissuteqarniarlugit.
26c- Taanna Guutiuvoq inuusoq, naassaanngitsumillu atuuttussaavoq.
Neriuutigaa nalunaajaaneq taanna naalagaaffimmi inuit uummataanni tiguneqassasoq, tamannalu pillugu nersualaarpaa nersualaarlugulu.
26d- naalagaaffia aserorneqassanngilaq, naalakkersuineralu naggatissap tungaanut atuussaaq
Eqqumiitsuliap kunngeqarfiata 5-iata naassaanngitsumik pissuseqarnera nalunaarutigineqarpoq.
Dan 6:27   Taanna tassaavoq annaassiniartoq annaassiniartorlu, qilammi nunamilu takussutissanik tupinnartunillu suliaqartoq. Taanna tassaavoq Danielimik løvenik pissaanermit annaassisoq.
27a- Taanna tassaavoq annaassiniartoq annaassiniartorlu
 Kunngip takusimasani uppernarsarpai, kisianni annaassiniarneq annaassiniarnerlu taanna timimut timimut, Danielip inuuneranut, kisimi tunngavoq. Pisariaqartussaavoq Jiisusi Kristusip tikiunnera utaqqissallugu Guutip ajortuliornermit annaassiniarnissamik annaassiniarnissamillu kissaateqarnera paasiumallugu. Kisianni oqaatigissavarput kunngip Guuti inuusoq nuannaarutiginiarlugu imminut salliutinnissani pisariaqartinneqartoq pinngortitamit misigisimasoq.
27b- taanna qilammi nunamilu nalunaaqutsiinermik tupinnartumillu suliaqartarpoq
 Danielip atuakkiaani takussutissat tupinnartullu taakku, Guutip iliuuseqarfigisimasai, uppernarsarpai, kisianni mianersoqqussutigaara, diaavulu anersaapiluillu aamma Guutimit tupinnartuliat ilaat eqqunngitsuliorsinnaavaat. Aallaqqaasiut pisinnaasut marluk akornanni suussusersiniarlugu paasissutissiineq tunniunneqartoq kikkut iluaqutigisarneraat paasiniarlugu naammassimavoq. Pinngortitsisumut Guutimut naalalluarnermut aqqutissiuussisarpa, imaluunniit naalalluarnermut ? 
Dan 6:28   Danieli Dariusip naalakkersuinerani aamma Cyrusip persiamiut naalakkersuineranni iluatsilluarpoq.
28a- Paasivarput Daniel nunaminut utertussaanngitsoq, kisianni Guutip Dan.9-mi ilinniartitsissutigisimasai Guutiminit aalajangerneqarsimasoq tamanna ajornartorsiutiginagu akuersissutigisimassavaa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Danieli 7
 
Dan 7:1 Babylonimi kunngip Belshazzarip ukiuani siullermi Danielip unioqqutitsivoq, siniffimmilu inissisimalluni takorluukkat eqqarsaatigalugit. Taava unioqqutitsineq allappaa, pingaarnerpaallu oqaluttuarai. 
1a- Babylonimi kunngip Belshazzarip ukiua siulleq
 Tassa ukiumi – 605. Dan.2-mi takussutissiamiit ukiut 50-it qaangiupput. Kunngi annertooq Nebukadnezarip toqukkut qimagunnerata kingorna ernertaa Belshazzarimit taarserneqarpoq.
Dan 7:2 : Daniel aallartippoq oqarlunilu , Unnukkut takorluukkani takuara, takuaralu qilammi sila sisamat immap naqqani aallaasersorlutik. 
2a-  qilammi silaannaq sisamat qaarsimapput
 Tassaapput nunarsuaq tamakkerlugu sorsuutit, naalakkersuisut oqartussaaqataanertik kardinalit sisamat tungaanut annertusarnissaannut aqqutissiuussisut , Avannamut , Kujammut , Kangimut aamma Kitaani.
2b-   immap naqqani annertuumi
 Assilisaq inuiaqatigiinnut pissanganartuunngilaq, tassami immap naqqa, annertuujugaluartoq, toqumut ilisarnaatiuvoq. Tamanna Guutip pilersaarutaa malillugu inuup assilisaanik sananeqarsimasup piareersarneqarsimasup avatangiisiinngilaq, 1 Mosesi 1 naapertorlugu. Avatangiisini tassaavoq nuna. Kisianni inuit annaasimavaat, aallaqqaammut ajortuliornermit, naalalluarnermikkut, guutimik assilisassiamik aammalu taanna isigalugu ersarissumik illernartumillu allamik allaanngilaq, kisiannili erseqqissumik aammalu pissusilersortartunik immami uumasunik, taakku imminnut nerisarpaat diaavulup anersaapiluitlu isumassarsiaasa ataani. Tassani immap naqqa inuit anonyme massaat ilisarnaatigaa.
 Aammattaaq sumiiffik siulittuutimi pineqartoq inuiaqatigiinnut Middelhavet-imut killeqarfimmi sinerissami sammisaminnik ataqatigiissitsisunut tunngavoq . Taamaattumik naalakkersuisut tigusisarneranni sorsunnersuup nalaani iliuuseqartarneranni imaq annertuumik inissisimavoq .
Dan 7:3 Uumasut annertuut sisamat immap naqqaniit anipput, imminnut assigiinngitsuullutik .
3a- Uumasullu annertuut sisamat immap naqqaniit anipput
Daniel 2-mi ilinniartitsineq nutaaq takusinnaavarput, kisianni uani uumasut eqqumiitsuliap timiata ilaat taarserpaat .
3b- imminnut assigiinngitsunik​​
 Soorlu Dan.2-p eqqumiitsuliaata atortussai .
Dan 7:4 Siulleq løvetut ittuuvoq , qimmit qimuttut qimmit qimuttut; Uanga takusarpara siffiit atorlugit ; nunamit tiguneqarpoq inuttullu isigalugit inissisimatinneqarluni, inuttullu uummat tassunga tunniunneqarpoq.
4a- Siulleq løvetut ittuuvoq , aammalu qimmit qimuttut qimmit qimuttut.
Tassani Dan.2-mi kaldeamiut kunngiata kuultimik niaqqua løve-nngortarpoq qimmit qimuttut ; emblem Babylonimi ujaqqanut tungujortunut allanneqarsimasoq , kunngip Nebukadnezarip nersornaasiuttagaa Dan.4-mi.
4b- Uanga isiginnaarpunga, siffiisa qanoq ittuunerata tungaanut
Siulittuummi ukiut arfineq-marluk imaluunniit piffissat arfineq-marluk ingerlanerini kunngi Nebukadnezarip Guutimit sianiitsuutinneqarnera eqqartorneqarpoq. Ukiuni taakkunani 7-ini ( piffissani arfineq marlunni ) kanngusuuteqarnermi Dan.4:16-imi siulittuutigineqartumi inuttut uummataa peerneqarpoq , uumasup uummataanik taarserneqarluni.
4c-  nunamit tiguneqarpoq inuttullu isigalugit inissisimatinneqarluni, inuttullu uummat tassunga tunniunneqarpoq.
  Pinngortitsisumut Guutimut utersimanera tassani uppernarsarneqarpoq . Misigisimasani paasiniarsinnaavarput , Guutimut inuuneq aatsaat uummatimi Guutip assilisaanik assilisassiorpat inuuvoq. Taanna Jiisusi Kristusimi inunngornermini asanninnermik naalalluarnermillu maligassiuisoq naammalluinnartoq Guutimeersoq saqqummiutissavaa. 
Dan 7:5   Takuuk, uumasorujussuaq aappaat bjørnitut ittoq illuatungaani inissisimavoq ; Kigutini akornanni qaninni pingasunik nersutaateqarpoq, taakkulu oqarfigaat : Makigit, neqimik amerlasuunik nerigit.
5a- Tassalu uumasorujussuaq aappaat bjørnitut ittoq illuatungaani inissisimavoq
 Kaldeamiut kunngiata kingorna Mede-t Persiamiullu sølvimik kissaataat arsaattartullu bjørninngortarput . Eqqorluartumik " ataatsimik inissisimasoq " persiamiut naalakkersuinerat Mede-t naalakkersuinerisa kingorna aappaattut inissisimasoq ersersippaa, kisiannili ajugaaffigisai kunngip Kyrusimit pissarsiarineqarsimasut 2 Persiamiut Mede-t naalakkersuinerannit annertunerujussuarmik oqartussaassuseqartitsipput.  
5b- kigutini akornanni qanermini pingasunik nersutaateqarpoq, taakkulu oqarfigaat : Makigit, neqimik amerlasuunik nerigit
Persiamiut Mede-nik aqutsissapput nunallu pingasut tigussavaat : Lydia kunngip Kroesusip pisuusup ukiumi – 546-imi, Babylonia ukiumi – 539-mi, aamma Egypten ukiumi – 525-imi. 
Dan 7:6   Tamatuma kingorna qiviarpunga, takuaralu alla leoparditut ittumik , timmiatut sisamanik siffimmik . Uumasoq taanna sisamanik niaquqarpoq, naalagaanerlu tassunga tunniunneqarpoq.
6a- Tamatuma kingorna qiviarpunga, takuaralu alla leoparditut ittoq
Soorlu aamma grækerit naalakkersuisuisa bronzemik naaq aamma qimmit leopardimik timmissat sisamanik qimmit qimuttut ; Grækerit leopardiisa qimmit qimuttut ajortuliornermut ilisarnaatitut atortarpaat .  
6b- aammalu tunuani timmiatut sisamanik siffiuteqarpoq
Timmissat sisamat leopardimut attuumassuteqartut kunngiata inuusuttup Alexander Annerpaap (-336-ip aamma -323-p akornanni) ajugaaffigisaasa sukkasuumik ingerlasimanerat ersersippaat uppernarsarlugulu. 
6c- Uumasoq taanna sisamanik niaquqarpoq, naalagaanerlu tassunga tunniunneqarpoq
 Uani, " niaqorlunneq sisamat " kisianni Dan.8-imi tassaassaaq " nassuit annertuut sisamat " taakku grækerit naalakkersuisut Alexander Annertup kingorna : Seleucus , Ptolemaius, Lysimachus aamma Cassander-imik taasarpaat.     
Dan 7:7   Tamatuma kingorna unnukkut takorluukkani takuara, uumasorujussuaq aappaat, ersinartoq, ersinartoq, nukittuujusoq. taanna annertuunik jern-imik kigutinik peqarpoq, nerivoq, pissuseqarluni, aammalu sinnerusoq allamut pissuseqarluni ; Siornatigut uumasunit tamanit allaaneruvoq, qulinillu nassunik peqarluni.
7a- Tamatuma kingorna unnukkut takorruukkani takuara uumasorujussuaq aappaat, annilaarnartoq annilaarnartorlu, nukittuujusoq
Tassani aamma Romamiut naalagaaffianni qaqutigoortumik qaqutigoortumillu qaqutigoortumik qaqutigoortumillu qulingiluanik qaqutigoortumik . Pissutigalugu Apo.13:2 naapertorlugu taanna kisimi siusinnerusukkut naalagaaffiit 3-t malittarisassaannik tigusivoq : Løvep nukittussusaa , versimi tassani uppernarsarneqartoq tassani erseqqissarneqarpoq : immikkut ittumik nukittuneq ; bjørnip pissaanera , aamma leopardip sukkasuumik ingerlasimanera ajortuliornermini kingornussassaq pissutsinik ilisarnaatigineqartoq .       
7b- annertuunik qaqutigoortunik kigutinik peqarsimavoq, nerisarpaa, qaqutigoortumik qaqutigoortumik, sinneruttullu ataani pissusilersortarluni;
 Tamakku kisitsisit tassunga tunngassuteqarput toqutsinermik toqutsinermillu naammassineqarsimasunik Romamiut qaqutigoortunik ilisarnaataat nunarsuup naanerata tungaanut ingerlaqqissasoq, paavip naalakkersuinera aqqutigalugu.
7c- Siornatigut uumasunit tamanit allaaneruvoq, qulinillu nassunik peqarluni.
Nassuit qulit frankit, lombardit, alamanniit, anglosaksit, visigotit , burgundiamiut, suebit, herulit, vandalit ostrogotillu takutippaat. Tamakku tassaapput naalagaaffiit kristumiut qulit Romamiut naalagaaffiata 395- imiit aserorneqarnerata kingorna pilersussat , inngilip Danielimut versimi 24-mi nassuiaatai ​​naapertorlugit. 
Dan 7:8   Nassut qiviaraanni takuara taakku akornanni nassut alla mikisoq pinngortoq, nassut taanna sioqqullugu nassut siulliit pingasut qinngasaarneqarput. aamma takuuk, angutip isaitut isai, qanerlu pingaartumik oqaaseqartoq.
8a- Nassut eqqarsaatigaakka, takuaralu taakku akornanni nassut alla mikisoq pivoq
Nassut mikisoq nassut qulit ilaanniit pivoq , taannalu ostrogotit Italiami illoqarfik Roma aamma paavip " illernartuutaa " taaneqartartoq inissisimapput , Lateranip palasiani Mount Caelian ; Latinimik aqqit isumaqarpoq : qilak.       
8b- aammalu nassut siulliit pingasut nassut taanna sioqqullugu pissarsiarineqarsimapput
Nassut toqqarneqarsimasut tassaapput ullut malillugit : kunngit pingasut versimi 24-mi tunuartinneqartut , tassa Heruli 493-ip 510-llu akornanni, kingornalu ataatsimoorlutik, Vandalit 533-mi, aamma Ostrogotit 538-imi taakku generali Belisarius-imit Romamiit anisinneqarput definitiv Ralisarius-ip 5 - imi aamma 5 - imi . Pissutigalugu maluginiartariaqarparput oqaaseq una sioqqullugu oqaaseq qanoq kinguneqarsinnaanersoq . Tamanna isumaqarpoq, Horn nammineq sakkutuuni oqartussaassuseqanngitsoq aammalu kunngissat sakkutuuisa sakkutuuisa iluaqutigisarpai, taakku taanna ersigisarpaat aammalu upperisamik oqartussaassuseqarnera ersigisarpaat taamaalillutillu tapersersorniarlugu tusarnaaqqinnissamillu piumassuseqarlutik. Eqqarsaat taanna Dan.8:24-mi uppernarsarneqassaaq tassani atuarsinnaavarput : pissaanera annertusiartortussaavoq, kisianni nammineq pissaaneratigut pinnani aamma vers 25-mi erseqqissarneqassaaq : pisuussuteqarnera aammalu atornerluisuunermini iluatsitsisimanera pissutigalugit uummatimini pingaartitsissaaq . Taamaalilluni uppernarsarneqarpoq piviusoq aatsaat uppernarsarneqartartoq Danielip atuakkiaani kapitalini assigiinngitsuni aammalu Biibilimi tamakkerlugu annertunerusumik paasissutissat nalinginnaasut ataatsimoortinneqarnerisigut. Immikkoortinneqarsimallutik, atuakkami kapitalit " seal " siulittuut aammalu allaaserisat , pingaarnerpaat pingaarnerpaallu suli pissarsiarineqarsinnaanngillat.         
8c- aamma takuuk taanna angutip isaitut isigaqarpoq
Saqqummersitat 9 - mi Anersaaq nassuiaatini oqaaseq soorlu . Taamaalilluni isikkoq nalinginnaasoq siunnersuutigaa, taannalu piviusuunngilaq. Uani aamma maluginiartariaqarparput inuup inunngorsimasup Jiisusi Kristusimi naammalluinnarnermini nalinginnaasuunera, kisianni taanna kisimi pissusilersornermik peqarpoq . Kisianni annerusumik peqarpoq, tassami " isai " pruffiitit ersarissumik takusinnaassusaannut ilisarnaatitut Jiisusi aamma maligassiuisuuvoq. Aammalu Anersaaq paaviunerup siulittuisutut pissuseqarneranut tunngavoq, taannalu Vatikanimi illoqarfimmi pisortatigoortumik inissisimaffimminik pilersitsissaaq, oqaaseq isumaqarpoq : siulittuinissaq, latinerisut " vaticinare " . Tamanna Saqqummersitat 2:20-mi uppernarsarneqassaaq, Anersaap ilagiit taakku Romamiut katuullit Jezabelimut YaHWéH -p pruffiitianik toqutsisimasumut sanilliussimmagu , arnaq alla Baalinik pallorfiginnittartoq , kunngi Ahabimik katisimasoq. Naligiissitsineq pissutissaqarluarpoq, pissutigalugu papismip inkvisitionip pingaarnertut Guutip pruffiitit ilumoortut Kristusimi toqutsisarpai.      
8d- aamma qaneq, pingaartitsilluni oqaaseqartoq.
Kapitalimi tassani 7-imi Filmiliortoq Inuussutissarsiortorlu guutiusoq " zoom "-imi saqqummiuppaa kristumiut piffissaat immikkut ittumik taanna eqqarsaatigalugu, piffissaq Romamiut naalagaaffiata naanerata aamma Kristusip Mikaelimik, inngilit akornanni qilammi aqqani, naalannartumik uteqqinnerata akornanniittoq. Tassani nalunaarutigineqarpoq kunngip pingaartitsisup, Qullerpaap illernartuinik persuarsiortup , tikiunnera , taanna upperisamik malittarisassanik guutimit aallaaveqartumik saassussisarpoq, piffissat inatsillu , inatsisit qulit kisianni aamma guutimit aalajangersakkat allat allanngortinniarlugit. Anersaaq kingullermik pineqaatissinneqarnissani nalunaarutigaa ; taanna ’ oqaasii pingaartitsisut pissutigalugit ikuallanneqassaaq ’. Taamaattumik ukiuni tusindini arfineq-marlunni qilammi eqqartuussisoqarnissaanik takussutissiaq oqaatsini pingaartitsisut eqqaaneqarnerisa kingorna toqqaannartumik saqqummiunneqarpoq . Taanna sioqqullugu kunngi Nebukadnezarip aamma pingaarniarnermik takutitsisimavoq kisianni Guutip kanngusuuteqarnermik ilinniartitsissutigisaa anneruniarluni akuersaarpaa.        
 
Qilammi eqqartuussineq
 
Dan 7:9   Takuara qullersaqarfiit inissinneqarnissaasa tungaanut. Aamma Ullut Siulliit issiarpoq. Atisani qaqutigoortuupput, niaqqumilu nukiit qimmit qimuttut ; qullersaqarfia soorlu ikuallannermik ikuallattoq, hjulillu soorlu ikuallannermik ikuallattoq.
9a- Tronit inissinneqarnerat takusarpara
Scene taanna eqqartuussinermik piffissaq takutitsivoq , taanna Jiisusi Kristusip illernartuisa annaanneqarsimasut taassuma nalaani, qullersaqarfinni issiasut , qilammi Saqq . Eqqartuussineq taanna eqqartuussinermut kingullermut pissutsit piareersarpai , taassumalu suliarineqarnera versimi 11-imi ersersinneqarpoq.   
9b- Aamma Ullut Siulliit issiarpoq.
 Tamanna tassaavoq Kristusi guutinngortinneqartoq, Guuti pinngortitsisoq ataaseq. Verbip sit-ip iliuuseqarnera nikkorfalluni suliassap unitsinneqarneranik takutitsivoq, tassaavoq eqqissiviilliornerup assilisassiaa. Qilak eqqissisimavoq. Nunarsuarmi ajortut Kristusip uternerani aserortinneqarput.
9c- Atisai qimuttut qaqortuupput, niaqqumilu nujai soorlu ullormut qaqortuupput
 Hvid tassaavoq Guutip naammalluinnartumik pitsaassusaanik ilisarnaat , taanna pinngortitaminut tamanut tunngavoq atisat niveauanni , suliaminik ilisarnaatitut aammalu niaqqumi nujanik taannalu tassaavoq ilisimassutsimik pitsaasumik naammalluinnartumillu ajortuliornermit tamanit annaasaqartumik .
Versimi tassani siunnersuutigineqarpoq Es.1:18 : Takuuk, isumaqatigiillutalu! oqarpoq JaHWéH. Ajortitit qaqutigoortuugaluartut, soorlu qaqortunngortussaapput; naak qaqutigoortumik qaqutigoortuugaluartut, soorlu ullormut qaqutigoortuussapput. 
 9d- qullersaqarfia soorlu ikuallattoq, .
 Qullersaqarfiup Eqqartuussisup annertuup inissisimaffia, tassa Guutip eqqarsaataani eqqartuussineq, toqqammavigalugu . Taanna inissinneqarpoq ikuallannerup assilisassiaata ataani taanna tassaassaaq Kristusip pissusissamisoortumik isiga Saqqq 1:14-imi tassani versip matuma nassuiaatai ​​nassaarisinnaavagut. Ikuallanneq aseruisarpoq, tamannalu eqqartuussinermut tassunga siunertaavoq Guutip akeqqani toqqakkanillu aseruinissaq . Taakku toqureermata eqqartuussineq una toqunermut aappaanut tunngavoq, taannalu pineqaatissinneqarsimasunut aalajangersimasumik eqqugaassaaq.
9.- aamma hjul-it soorlu ikuallattoq.
Troni hjul-inik peqarpoq ikuallannermut ikuallannermut naleqqiullugu nunarsuarmi ikuallanneqartussamut : Saqq 20:14-15 : toqu aappaa tassaavoq ikuallannermik tatsi . Taamaattumik hjul -it siunnersuutigaat eqqartuussisut qilammiit nunamut ingerlaarnissaat, eqqartuussinerit nalunaarutigineqartut suliarineqarnissaannut. Guuti inuusoq , Eqqartuussisoq annertooq , ingerlavoq nunarsuarlu nutarterneqarpat salliunneqarpatlu , ingerlaqqissaaq Kunngip qullersaqarfiani inissinniarlugu Saqqummersitat 21:2-3 naapertorlugu.  
Dan 7:10   Kuuffik ikuallattoq kuuppoq, taassumalu siornatigut anivoq. Tusinti tusindit tassunga kiffartorput, qulit tusindit qulit tusindit siornatigut inissisimapput. Eqqartuussisut issiapput, atuakkallu ammarneqarput.
10a- Innaallagiaq kuuppoq, taassumalu siornatigut anivoq
 Ikuallanneq salliunneqartoq qilammiit aallarunneqassaaq toqusimasut kukkusimasut anersaasa nungussallugit kingornalu makitinneqarsimasut, naapertorlugu Saqqummersitaq 20:9 : Nunarsuup sinneranut qaqipput, illernartullu najugaqarfiat illoqarfillu asannittumik . Kisianni qilammiit ikuallanneq aallarpoq taakkulu nungullugit . 
10b- Tusinti tusindit taanna kiffartorpaat
 Tassa anersaat millionit, toqqakkat nunarsuarmiit annaanneqartut.
10c- aamma qulit tusindit millionit taassuma siornatigut inissisimapput
 Nunarsuarmi inuit qulit milliardit Guutimit katersorneqartut makitinneqarput, taassumalu eqqartuussisuisa siornatigut kaammattorneqarput, toqumik aappaanik eqqortumik Guutimit pineqaatissinneqarnissaanik , tamannalu Lukasi 19:27-mi uppernarsarneqarpoq : Kingullermik, taakku akeqqakka , uanga taakkununnga naalakkersuinissaq piumasaqanngitsut, uanga siumut tikissiuk toqutsillugillu . Taamaalilluni Anersaaq uppernarsarpaa oqaatsit Jiisusi aqqutigalugu oqaatigisai Matt.22:14 : Amerlasuut kaammattorneqarput, ikittulli toqqarneqarput . Tamanna pingaartumik ulluni kingullerni pissaaq Lukasi 18:8 naapertorlugu : ... Kisianni Inuup Ernera tikippat nunarsuarmi upperisaq nassaarissavaa?    
10d- Eqqartuussisut issiapput, atuakkallu ammarneqarput
 Eqqartuussisoqarfiup qullersaata aalajangissavaa uppernarsaatinik eqqartuussisoqarnissaanut periarfissiisut aammalu unnerluussisussaatitaasut ataasiakkaat pineqaatissinneqarsimasunut ataasiakkaanut naleqqussarneqartut tunngavigalugit. Atuakkani pinngortitami inuuneq, Guutimit eqqaamasaqarfigineqartoq, inngilit upperinnittut ilisimannittut, ullumikkut nunarsuarmiunut takuneqarsinnaanngitsut, imaqarpoq  .
Dan 7:11   Taava takusinnaavara oqaatsit annertuut nassup oqaatigisai pissutigalugit; aamma qiviaraanni uumasoq toqunneqarpoq.
11a- Taamani qiviarpunga, oqaatsit pingaartitsisut nassup oqaatigisai pissutigalugit
Soorlu oqaatsit “ oqaatsit pingaartitsisut pissutigalugit ” ersersippaat, versi taanna Guutip eqqartuussineranik nassuiaasoq pissutsinik ataqatigiinnermik takutitsiniarpoq. Pissutissaqanngitsumik eqqartuussisuunngilaq.  
11b- aamma isiginnaarlunga uumasoq toqunneqarpoq
Uumasoq aappaat kingornussassamik sinniisuulluni, Imperial Rome - Europami kunngeqarfiit qulit - Paavip Roma, ikuallannermik aserorneqarpat, taava paavip Romap pingaarnertut oqaatsinik suliaqarnera pissutigalugu ; suliassaq Kristusip uteqqinnissaata tungaanut ingerlaqqissasoq. 
11c- timialu aserorneqarpoq , ikuallanneqarnissaanut tunniunneqarluni
Eqqartuussineq piffissami ataatsimi nassut mikisoq aammalu nassut qulit civilit tapersersorsimasaat aammalu ajortuliorneranut peqataasimasut Saqq 18:4 naapertorlugu eqqugaapput. Toqup aappaata ikuallannerata tatsip taakku nerissavai aserussallugillu .
Dan 7:12   Uumasut allat pissaanertik annaaneqarpoq, inuunerli piffissap ilaani sivitsorneqarpoq.
12a- Uumasut allat oqartussaassuseqarnerminnik annaasaqarsimapput
Uani, soorlu Saqq 19:20-mi aamma 21-mi, Anersaap ersersippaa allaanerusumik atugaqarnissaq piumasarineqartoq nalinginnaasumik ajortuliortunut ajortuliortunut , tassami ajortuliornermik aallaqqaammut Adamimit nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup tamakkernerani inuiaqatigiinnut tunniunneqarsimasumik arfanniartartuullutik.
12b- kisianni piffissap ilaani inuunerup sivitsorneqarnissaanut akuersissummik tunniussisoqarpoq
 Eqqorluartumik tamanna siunertarineqarpoq siornatigut naalagaaffiit nunarsuup naanerani naalakkersuinerminnik naammassinninnermik misigisaqarsimannginnermikkut iluaqutaasimanerat soorlu 4. Romamiut uumasuat nunarsuarmi tamarmi kristumiut naalakkersuinerata kingulliup ataani Jiisusi Kristusip uteqqinnerata nalaani taamaattoqarsimasoq. Ukiut 400-t naalerneranni tamakkiisumik aserorneqarneratigut maluginiarneqarpoq. Tamatuma kingorna nunarsuaq 1 Mosesi 1:2-mi assilisassiamik assilisassiamik pissuseqarfiunngitsumik pissuseqarfiunngitsumillu inissisimassaaq.
 
Jiisusi Kristusi, inuup ernera
Dan 7:13   Unnukkut takorluukkani takuara, Inuup Erneratut ittumik qilammi qilammi qilammiittoq tikippoq. Ullunik Utoqqaliartortumut qanillivoq, taakkulu qanilliartorpaat.
13a- Unnukkut takorluukkani takuara, qilammilu qilammi inuup erneranut assingusoq tikippoq
Inuup ernerata saqqummernera taanna eqqartuussinermut aatsaat eqqaaneqartumut isumaq tunniunneqarsimasoq erseqqissarpaa. Eqqartuussineq Kristusimut tunngavoq. Kisianni Danielip nalaani Jiisusi suli tikissimanngilaq, taamaattumik Guutip inuit nunarsuarmi siullerpaamik tikiunnermini nunarsuarmi kiffartornermigut qanoq naammassinnissanersoq assilisassiaraa.
13b- Ullunik Utoqqaliartortumut qanillivoq, taakkulu qanilliartorpaat.
Toqukkut qimagunnerata kingorna imminut makititsissaaq, naapertuilluarnermini naammalluinnartumik Guutimut ajortuliortumut neqeroorutitut pilliutigineqarsimasumik saqqummiussiniarluni, toqqakkani upperisallit isumakkeerfigineqarnissaat pissarsiariniarlugu, nammineq toqqarsimasani toqqarsimasanilu. Assilisaq saqqummiunneqartoq Guutip nammineq piumassutsiminik Kristusimik pilliutaanut upperinninnermi annaassiniarneq pillugu tunngaviusumik ilinniartitsivoq. Aammalu Guutimut atuuttuunini uppernarsarpaa.
Dan 7:14   Taannalu tunniunneqarpoq naalakkersuinermik, naalanninnermik naalagaaffimmillu. inuiaqatigiillu tamarmik, inuiaqatigiit oqaatsillu tamarmik taanna kiffartorpaat. Naalagaaffia tassaavoq naassaanngitsumik naalakkersuineq, qaangiuttussaanngitsoq, naalagaaffialu aserorneqarsinnaanngitsoq.
14a- Taannalu naalakkersuinermik, naalannarnermik naalagaaffimmillu tunniunneqarpoq.
Versimi tassani paasissutissat agguataarneqarput versini taakkunani Matt.28:18-imiit 20-mut uppernarsarpaat eqqartuussineq Jiisusi Kristusimut tunngasoq: Jiisusi qanilliartorluni ima oqarfigai: Qilammi nunamilu oqartussaaneq tamaat uannut tunniunneqarpoq . Taamaattumik ingerlaarlusi inuiaqatigiillu tamarmik ajoqersukkanngortikkit, Ataatap Ernerullu Anersaallu Illernartup aqqanik kuurtitsillusi, ilissinnut peqqussutigisakka tamaasa malinniarlugit ilinniartitsillusi. Takuuk, uanga ilissi peqatigissavakkit, ukiut tamaasa naanissaata tungaanut . 
14b- inuiaqatigiillu tamarmik, inuiaqatigiit oqaatsillu tamarmik taanna kiffartorpaat
 Absolut-imik isigalugu nunarsuarmi nutaami pissaaq, ukiut tusindit arfineq-marluk qaangiummata nutarterneqarsimasoq nersorneqarsimasorlu. Kisianni annaanneqartut inuiaqatigiinni, naalagaaffinni inunnilu oqaatsini tamani toqqarneqarsimassapput, annaassiniarnermik immikkuullarissumik Jiisusi Kristusip pissarsiarisimasaatigut, inuunermi nalaani tassunga kiffartorsimammata . Saqq 10:11-mi aamma 17:15-imi oqaaseq taanna Europami kristumiunngorsimasumi nunarsuarmilu kitaaniittumi taaguuteqarpoq. Gruppimi tassani nassaarisinnaavagut toqqakkat millionit annaanneqarsimasut Guutimut kiffartortut versimi 10-mi.
14c- aamma naalagaaffia aserorneqassanngilaq
Taanna pillugu Dan.2:44-mi allaaserisat uani uppernarsarneqarput : naalakkersuinera aserorneqassanngilaq. 
Dan 7:15   Uanga Danieli, anersaakkullu annilaangavunga, niaqqunnilu takorluukkakka annilaangapput.
15a- Uanga, Daniel, uanga iluani anersaakkullu ajornartorsiuteqarpunga
Danielip ajornartorsiutaa pisuutinneqarpoq, takussutissiami Guutip illernartuinut ulorianartorsiortoqarsinnaasoq nalunaarutigineqarpoq.
15b- aamma niaqqunni takorluukkat ernummatigaakka.
Qanittumi Mikaelimik takussutissiaa aamma taamatut sunniuteqassaaq, Dan.10:8 naapertorlugu : Uangalu kisimiilluni inissisimavunga, takussutissiaq una annertooq takuara: nukissaq unitsippaanga, niaqquga qalipaataa allanngorsimavoq aammalu aserorsimalluni, aammalu nukissaq tamaat annaavaara. Nassuiaat : Inuup Ernera Mikaelilu ataatsimik aamma guutimik inuupput . Terror Romap naalakkersuinerani ilisarnaatissaavoq, tassami naalakkersuinerni taakkunani marlunni ataatsimoorluni inuiaqatigiinnut illernartunik naalakkersuisunik soorlu Nebukadnezzarimut, Dariusimut Mediamiumut aamma Cyrus II-mut Persiamiumut tunniussissanngilaq.  
Dan 7:16   Taava tassani inissisimasut ilaannut tikippunga, tamakku tamarmik ilumoornersut aperalugu. Oqaluttuuppaanga, aammalu nassuiaammik tunniussivoq:
16a- Tassa inngilimit nassuiaatit allat aallartipput.
 
Dan 7:17   Uumasut taakku annertuut sisamat tassaapput kunngit sisamat nunarsuarmiit pinngortussat :
17a- Maluginiaruk , nassuiaat taanna eqqumiitsuliap assilisassiaatigut Dan.2-mi ersersinneqartunut kingornussassanut soorlu uani Dan.7-imi, uumasunik .
Dan 7:18   Kisianni Qullerpaap illernartuisa naalagaaffik tigussavaat, naalagaaffillu naassaanngitsumik, naassaanngitsumik naassaanngitsumillu pigissavaat.
18a- Taamatuttaaq oqaaseqarneq soorlu sisamat kingornussassat pillugit. Aammattaaq pingajuat toqqakkat naassaanngitsumik naalagaaffiannut tunngavoq, Kristusip ajortuliornermik toqunermillu ajugaanermigut sanaartorpaa.
Dan 7:19 Taava uumasoq aappaat, allanit tamanit allaanerusoq, annertuumik annilaarnartoq, qaqutigoortumik kigutilik, qaqutigoortumillu qaqutigoortoq, nerisartup, qaqutigoortup , sinneruttullu ataani qaqutigoortup   , pillugu piviusoq ilisimarusuppara ;
19a- taanna jern-imik kigutinik peqarsimavoq
Tassani nassaarisinnaavarput, kigutini , qaqutigoortumik Romamiut naalagaaffiata qaqutigoortuuneranut ilisarnaatitut Dan.2-p eqqumiitsuliaata illuatungaaniit toqqagaasoq.
19b- aamma bronzemik kigutillit .
Paasissutissat taakku ilassutitut inngilip erseqqissarpaa : aamma bronzemik kigutillit . Grækerit ajortuliornerisa kingornussassaat taamaalilluni uppernarsarneqarpoq atortussaq taanna eqqortuunngitsoq, legering, Dan.2- p eqqumiitsuliaata naaqqani aammalu qimmit qimuttut grækerit naalagaaffiannik ilisarnaatitut atorneqartoq . 
19c- taanna nerivoq, aserorpaa , sinnerusorlu ataaniittoq
 Nerisaqarnissaq , imaluunniit ajugaaffigineqarsimasunit iluanaaruteqartitsisut, ineriartornermik pilersitsisut – aseruinissaq , imaluunniit killilersuinissaq aamma aseruinissaq – allamik pissuseqarnissaq , imaluunniit qinngasaarinissaq aamma persuttaanissaq – Tamakku tassaapput iliuuseqarneq marluk ataatsimoortut “ Romamiut ” aamma taakku sivisuumik upperisarsiornikkullu tapersersuinerat Kristusip uteqqinnissaata tungaanut iliuuseqarfigiumasaat . Saqq 12:17 -imi : Anersaap ” adventistit ” kingulliit oqaatsimik ” sinneruttumik ” taasarpai.       
Dan 7:20   aamma nassuit qulit niaqquminiittut, allalu nassuit pingasut sioqqullugit kukkupput, nassuit isillit, qaneq annertuunik oqaaseqartoq, allanit annerusumik isikkoqartoq .
20a- Versi taanna versimut 8-mut akerleriissumik nassuiaavoq. Uani ” nassuq mikisoq ” allanit qanoq annertunerusumik isikkoqarpa ? Tassani kunnginit allanit qulingiluani assigiinngissuteqarpoq . She is very weak and fragile and yet , upperinninnermik aamma Guutimik ersiorneq aqqutigalugu, taanna nunarsuarmi sinniisuutippaa, taanna taakku aqutsisarpai aammalu piumassutsiminik manipulererlugit, kisiannili qaqutigoortumik minitaqarluni.    
Dan 7:21   Nassullu taanna illernartunik sorsuuteqartoq, taakkulu ajugaaffigisaat takuara.
21a- Paradoksi ingerlaqqippoq. Taanna oqarpoq illernartuuneq qullerpaaq inuttut Guutillu unnerluutigisarpaa illernartunik persuttarsimasoq. Ataaseq nassuiaat taava : taanna salluvoq soorlu anersaartuuteqartoq. Angusaqarluarnera tassaavoq sallusuissummik annertuumik peqquserlunniarnermik aammalu ajornakusoortumik , Jiisusi Kristusip aqqutaanik ajornakusoortorujussuarmik. 
Dan 7:22   ullut siulliit tikillutik Qullerpaamik illernartunik eqqartuussilerlutik, piffissarlu tikippoq illernartunik naalagaaffimmik piginnittussanngorlutik.
22a- Qujanartumik nutaarsiassaq nuannersoq uppernarsarneqarpoq. Paavip Romap aammalu taassuma sivisuumik upperisarsiornikkullu tapersersortuisa iliuuseqarnerata kingorna kingullermik ajugaaneq Kristusimut toqqarsimasaminullu tunniunneqassaaq.
 
 Versit 23-mi aamma 24-mi erseqqissarneqarput qanoq malitseqartinneqarnissaat.
Dan 7:23   Taamatut uannut oqarpoq : Uumasoq aappaat tassaavoq naalagaaffik aappaat nunarsuarmi pissasoq, naalagaaffinnit tamanit allaanerusoq, nunarsuarlu tamakkerlugu nerisassiortussaq, aallaasersorlugulu aserorterlugu.
23a - Romamiut naalagaaffiat paaganimik naalagaaffimmi – 27 aamma 395 akornanni.
Dan 7:24   Nassuit qulit naalagaaffimmi tassani kunngit qulit, taakku pinngortussaapput. Taakku kingorna alla pinngortussaavoq, taanna siullermit allaanerussaaq, taannalu kunngit pingasut aallaavigissavai.
24a- Taamatut eqqortumik qujassuteqarnikkut nassuit qulit taakku kristumiut naalagaaffiannut qulinut Romamiut naalagaaffiata aserorsimasup aserorsimasup vest-imi nunap immikkoortuani pilersinneqarsimasunut tunngatinneqarsinnaavagut. Nunap immikkoortua taanna tassaavoq ullumikkut Europami : EU (imaluunniit EU) . 
Dan 7:25 Qullerpaaq akerlillugu oqaatsinik   oqaaseqassaaq , Qulaanilu illernartunik atornerluissaaq, piffissallu inatsisit allanngortinniarlugit eqqarsaateqassaaq. Illernartullu piffissap ilaani, piffinni, piffissallu affaani taassuma assaani tunniunneqassapput.
25a- Taanna Qullerpaaq akerlillugu oqaatsinik oqaaseqassaaq
Guutip versimi tassani pingaarnertut sammivaa ajortuliornerit pillugit isornartorsiuinermini, taakku Romami paavip naalakkersuineranut aammalu Romami biskoppinut siulittaasunut, taakkuninnga ajortoq pineqartoq nuannarineqarluarsimavoq, pisuutinneqarsimallunilu ilisimajunnaarsimasunut amerlasuunut ilinniartitsissutigineqarsimalluni. Anersaap unnerluutigineqartut allattorpai, aallaqqaammut pingaarnerpaamik : oqaatsit Qullerpaamik Nammineq akerliullutik. Paradoksiuvoq paaviit Guutimut kiffartorlutik nunarsuarmilu sinniisuullutik oqartarmata. Kisianni tassaavoq eqqortumik tamanna pissusilersorneq pisuusoq pissutigalugu Guutip qanoq ililluniluunniit paavip pissusilersornera taanna akuersaarsimanngilaa . Aammalu tamatuma kingunerisaanik , Romami Guuti pillugu eqqunngitsumik ilinniartitsissutigineqartut tamarmik nammineq sunniuteqartarput. 
25b- taanna Qullerpaamik illernartunik naalliutsitsissaaq
Versi 21-mi illernartunik eqqortumik persuttaaneq uani eqqaaneqarpoq uppernarsarneqarlunilu. Eqqartuussinerit upperisamik eqqartuussivinnit " Inquisitionimik Illernartumik " taaneqartartunit aalajangerneqartarput . Nakuuserneq atorneqartarpoq inuit pinngitsuusaasut pisuunertik akuersaarniarlugu.   
25c- aamma piffissat inatsisillu allanngortinnissaat neriuutigaa
 Unnerluussineq taanna atuartumut periarfissiisarpoq Guutimik ilumoortumik ataasiinnarmillu inuusumik pallorfiginninnerup tunngaviusumik piviusut pilersinneqarnissaannut.
Guutip pilersippaa aaqqissuussineq ilumoortoq Romamiut upperisarsiortuinit allanngortinneqarpoq. Mosesi 12:2 naapertorlugu Guutip hebræerit Egyptenimiit aniarmata ima oqarfigai : Qaammat taanna ilinnut qaammatit aallaqqaasiutaassaaq; tassaassaaq ilinnut ukiup qaammataani siullermi . Tamanna peqqussutaavoq, siunnersuutinnaanngilaq. Aammalu annaassiniarneq juutinit Jiisusi Kristusi malillugu pivoq, 2 Moses-imiit, inuuneq kinaluunniit annaassiniarnermut isertoq aamma Guutip ilaqutariinnut iserpoq tassanilu ordning-i naalakkersuisariaqarpoq ataqqineqartariaqarlunilu. Annaassiniarnermik ilinniartitsineq ilumoortoq tassaavoq una , aamma apustilit nalaanniit taamaasimavoq . Kristusimi Guutip Israelia anersaamik tunngaveqarpoq, taamaattorli tassaavoq Israelia, taanna pillugu aaqqissuussinermini ilinniartitsissutinilu pilersippaa. Rom. Taanna Paulusimit mianersoqquneqarpoq upperinninnginneq isumaqatigiissummi siullermi juutinut upperinnittunut toqunartunngorsimasoq aammalu kristumiunut nutaami upperinnittunut aamma taamatut toqunartunngortinneqassaaq ; taanna toqqaannartumik romamiut katuullit upperisaannut tunngavoq, Dan.8-imilu misissuinerup tamanna uppernarsarpaa, 1843-miit, kristumiunut protestantinut.  
 Aatsaat siulittuutitut saqqummiussinermik sivisuumik aallartitsivugut, tassani versimi tassani guutimit unnerluutigineqartoq sumiluunniit nassaassaavoq taamaattumillu kingunerisassai pissanganarput aammalu dramatiskiupput. Piffissat allanngortinneqarsimasut Romami ernumanartoq : 
 1 – Guutip peqqussutaani 4-mi sapaatip-akunnerani eqqissisimaarneq. Ulloq arfineq-marluk 321-mi marsip 7-aniit ulloq siulleq taarserneqarpoq, Guutimit ulloq atornerluisuusoq sapaatillu akunnerata aallaqqaataatut isigineqartoq. Aammattaaq ulloq siulleq taanna Romamiut kunngianni Konstantin I-mit atuutilersinneqarpoq, taanna " seqineq ataqqinartoq ajugaaffigineqanngitsoq " pallorfiginninnissamut tunniunneqarmat , seqineq paaganit guutinngortinneqarsimasoq, Egyptenimiilersimasoq, ajortuliornermik biibilikkut ilisarnaatitut. Daniel 5-imi takuneqarsinnaavoq Guutip qanoq pineqaatissiisarnersoq tassunga pinerluuteqarsimasunut, inuk taamaalilluni mianersoqquneqarpoq aammalu nalunngilaa Guutip eqqartuussilerpat qanoq utaqqisoqarnersoq soorlu kunngi Belshazzar eqqartuussisoq toqutsisimasoq. Sabbati Guutimit nunarsuup pilersinneqarneraniit illernartinneqartoq marloqiusamik ilisarnaatitaqarpoq, tassa piffissaq aamma guutimit inatsit pillugit, soorlu versimi eqqaaneqartoq.   
 2 – Ukiup aallaqqaataa , aallaqqaammut ukiakkut pisimasoq , oqaaseq isumaqartoq siullerpaamik , allanngortinneqarpoq ukiup aallaqqaataani pisimasoq .
3 – Guuti naapertorlugu ulloq allanngornera seqernup tarrilernerani pisarpoq, unnuap ullullu malittarisassaannik , unnuap qeqqanut pinnani, pissutigalugu ulloriarsuit tamatumunnga pinngortitaminiit punkterineqartarlunilu nalunaarsorneqartarmat .
Inatsisip allanngortinneqarnera sapaatip-akunneranik sammisamit annertunerujussuuvoq. Romap templimi kuultimik atortut mingutsinngilai, Guutip ujaqqanik allagartanik Mosesimut tunniunneqarsimasunik allagartanik aallaqqaasiut allanngortinniarlugu imminut salliuppaa; Pissutsit taama illernartigisut, umiarsuup nassaarineqarsimasup attorneqarnera Guutimit toqukkut qimagunneqassaaq.
25c- Illernartullu piffissap ilaani, piffinni, piffissallu affaani taassuma assaani tunniunneqassapput
 Piffissaq qanoq isumaqarpa ? Kunngip Nebukadnezarip misilittagaa Dan 4:23-mi akissuteqaammik tunniussivoq : Inunnit qimagussorneqassaatit, najugaqarfigissavatit uumasunik qimmit qimuttut akornanni; piffissallu arfineq-marluk qaangiutissapput , ilisimanissaata tungaanut Qullerpaaq inuit naalagaaffianni naalagaasoq, kikkunnullu piumasaminut tunniussisartoq. Misigisaq tamanna ajortoq kingorna kunngi versimi 34-mi ima oqarpoq : Piffissaq aalajangersimasoq qaangiummat , uanga, Nebukadnezar, qilammut qiviarpara, misigissutsikkalu uannut uteqqipput . Qullerpaaq pilluaqqupara , taanna naassaanngitsumik inuusoq nersualaarlugulu naalappaara, naalakkersuinera naassaanngitsumik naalakkersuisuusoq, naalagaaffialu kinguaariinnit kinguaariinnut atuuttoq . Piffissat taakku arfineq-marluk ukiut arfineq-marluk sinniisuullutik isumaqarsinnaavugut , tassami sivisussuseq inuup ingerlanerani aallartittarlunilu naammassisarmat. Taamaattumik Guutip piffissaq taasarpaa tassaavoq piffissaq nunarsuup seqineq ataaseq atorlugu ingerlaarnera naammassiniarlugu atortagaa. Tassani paasissutissarpassuit saqqummertarput. Guuti seqineq atorlugu ilisarnaatigineqarpoq aammalu pinngortitaq nersornaasiuttagaqarluni qinngorpat, inissisimaffimminut inissinniarlugu, Guuti tassunga oqarpoq : " Guutiunera aqqusaarlugu ilinniarlugu kinaassusera ." Nebukadnezarimut arfineq marluk pisariaqartinneqarput kisianni sunniuteqarluarlutik. Ilinniartitsissutit allat paavip naalakkersuinerata sivisussusaanut tunngassaaq, versimi matumani oqaaseq ” piffissaq ” aamma siulittuutigineqartoq. Nebukadnezarip misigisaanut sanilliullugu Guutip kristumiut nersornaasiuttagaat pineqaatissiissutigaa, ukiuni siulittuutitut piffissami, piffissani affaanilu nersualaarneq atorlugu. Marsip 7 -ianniit 321-miit nersornaasiuttagaq aammalu sianiitsuunermik ilisimasaqannginneq inuit isumaqatigiissutigaat Guutip peqqussutaanik allanngortitsisoq ataqqissallugu ; taanna Kristusip inussiaata anneruniarluni tusarnaarsinnaanngilaa, taamaanngippat Guutimit annaassiniartartumit imminut qimassavaa.          
 Versi taanna siulittuutigineqarsimasup sivisussusaata ilumut naleqartitaanik aamma ullunik ujartuinermut aqqutissiuussivoq. Paasissavarput ukiuni 3-ni qaammatinilu sisamani sinniisuulluni. Ilumut, formel taanna Saqqummersitat 12:14-imi saqqummertarpoq tassanilu formel-imut ullut 1260- it versimi 6- imiittumut parallel-imik inissinneqarsimavoq, Ezekiel 4:5-6-imi kode-p atorneqarnera, ulloq ataaseq ukiumut ataatsimut, paasiniarsinnaalissavarput ilumut ukiut 1260-it sivisuumik aammalu pissanganartumik toqunermik, naalliunnermik.              
Dan 7:26   Taava eqqartuussineq tikissaaq, naalakkersuineralu tigussavaat, taannalu aserorneqassaaq qaqugumorsuaq atorunnaarsinneqarluni.
2a- Eqqorluartumik tamanna soqutiginartoq maluginiassavat : eqqartuussineq aamma paaviit naalakkersuinerisa naaneqarnera piffissami ataatsimi pisarput. Tamanna uppernarsarpaa eqqartuussineq oqaatigineqartoq Kristusip uteqqinnissaata tungaanut aallartissanngitsoq. 2021-miit paaviit suli atuuffeqarput, taamaattumik eqqartuussineq Danielimi eqqaaneqartoq 1844-mi aallartinngilaq, qatanngutit adventistit. 
Dan 7:27   Naalagaaffik naalagaanerlu qilammi tamarmi naalagaaffiup annertussusaa inuiaqatigiinnut, Qullerpaap illernartuisa, tunniunneqassapput. Naalagaaffia naassaanngitsumik naalagaaffiuvoq, naalakkersuisullu tamarmik taanna kiffartorfigissavaat naalallugulu.
27a- Taamaattumik eqqartuussineq Kristusip naalannartumik uteqqinnerata kingorna aamma toqqakkani qilammut tiguneqarnerisa kingorna atuutilersinneqarluarpoq.
27b- Naalakkersuisullu tamarmik taanna kiffartorfigissavaat tusarnaassallugulu
 Assersuutitut Guutip naalakkersuisut pingasut atuakkami matumani saqqummiunneqartut takutippai : Kaldeamiut kunngiat Nebukadnezar, Mediamiut kunngiat Darius aamma Persiamiut kunngiat Cyrus 2. 
Dan 7:28   Tassani oqaatsit naammassineqarput. Uanga, Danieli, eqqarsaatini assut eqqumiigisimavara, niaqqugalu allanngorsimavoq, oqaatsillu taakku uummatinni tigummivakka.
28a- Danielip paasissutissiinera suli pissutissaqarluarpoq, tassami niveau-mi tassani paavip Romap kinaassusianut uppernarsaat suli nukittuujunngilaq ; Taassuma kinaassusia suli assut qularnanngitsumik " hypotese "-uvoq, kisianni suli " hypotese "-uvoq. Kisianni Danieli 7 tassaavoq siulittuutit arfineq-marluk Danielip atuakkiaani matumani saqqummiunneqartut aappaat. Aammalu takusinnaasimavarput Dan.2-mi aamma Dan.7-imi paasissutissat tunniunneqartut ataatsimoorlutik aammalu ataatsimoorlutik. Siulersuisut nutaat ataasiakkaat allanik pissutsinik tunissuteqassapput, taakku misissuinernut suliarineqareersunut imminnut ikkussorlugit , Guutip oqaluussissutaa nukittorsarlugulu nukittorsarlugu, taamaalillunilu erseqqinnerulerlunilu erseqqinnerulerluni.     
 
 Kapitalimi 7-imi tassani " nassumik mikisumik " tassaasoq paavip Roma suli uppernarsarneqanngilaq. Suliaq suliarineqassaaq. Kisianni eqqaamalereerparput oqaluttuarisaanermi kingornussassaq una Romamut tunngasoq, “ uumasoq 4. monster med jerntendre ”. Tassani taaguuteqarpoq Romamiut naalagaaffiat malillugu " qulit nassut " Europami kunngeqarfiit kiffaanngissuseqartut namminersortullu taakku kingorna, 538-imi, paavip " nassut mikisoq " isumaqartoq, taanna " kunngi assigiinngitsoq ", taassuma siornatigut " nassut pingasut imaluunniit kunngissat pingasut " , Heruli , Vandalit aamma Vergotit anneruniarlutik 2018-imi 89-imilu.             
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Danieli 8
 
Dan 8:1   Kunngip Belteshazzarip naalakkersuinerata ukiuani pingajussaani uannut Danielimut takussutissiaq takuneqarpoq, siullermik takusimasakka saniatigut.
1a- Piffissaq qaangiuppoq : ukiut 3-t. Daniel nutaamik takorluugaqarpoq. Tassani uumasunik marlunnik kisimi peqarpoq, taakku ersarissumik versini 20-mi aamma 21-mi erseqqissumik ersersinneqarput, taakku tassaapput Mede-t Persiamiullu aamma grækerit siusinnerusukkut takussutissiani 2. aamma 3. Imperium-it siulittuutigineqarsimasut kingornussassaat. Piffissap ingerlanerani takussutissiani uumasut hebræerit ritualiannut naleqqussarnerulertarput. Dan.8 saqqummiussivoq nersutaaq aamma nersutaaq ; uumasut juutit ileqquanni ulloq isumakkeerinninnermi pilliutaasumik neqeroorutigineqartartut . Taamaalilluni grækerit naalagaaffiata superpositioniani ajortup ilisarnaataa maluginiarsinnaavarput : Dan.2-mi bronzemik naaq aammalu qimmit , Dan.7-imi leopard aamma Dan.8 - mi gede .           
Dan 8:2   Takussutissiaq taanna takugakku isumaqarpoq, Susami, Elamip nunaqarfiani, illoqarfimmiittumiittoq. Takorluukkamilu Ulaip eqqaaniippunga.
2a- Daniel Persiami Karoun-ip eqqaaniippoq, taannalu piffissami Ulai-mik taaneqartarpoq. Persiami illoqarfiit pingaarnersaat aamma qeqertaq inuiaqatigiinnut ilisarnaatitut Guutip taakkununnga takussutissiamik nunap assiganik tunngaveqartumik sumiiffimmik takutitsipput. Taamaattumik siulittuutitut nalunaarutit kapitalimut matumunnga nunap assiganik paasissutissanik pingaaruteqartunik, kapitali 2-mi 7-imilu amigaateqarsimasunik, ilanngutsipput.
Dan 8:3   Taava qiviarlugu qiviarpunga, takuaralu nersutaaq qeqertap eqqaani inissisimasoq, marlunnik nassulik. Nassuit taakku qaffasissumik inissisimapput, kisianni ataaseq allanit qaffasinneruvoq, kingullermillu qaffappoq.
3a- Versi taanna Persiap oqaluttuassartaanik agguaassivoq, taanna nersutaasivimmiit assilisassiarineqarpoq , taannalu aallaqqaammut suleqatiminit Medemit aqunneqarsimammat, kingullermik kunngip Cyrusip 2 Persiamiup oqartussaaqataalerneratigut, 539-mi, Danielip nalaani kingullermik Dan.10:1 naapertorlugu, taassuma qulaaniittoq. Kisianni uani ulloq ilumoortoq pillugu ajornartorsiut erseqqissarpara, tassami oqaluttuarisaanermik ilisimasallit Danielip takusimasup nalunaarusiaa tamakkiisumik soqutiginngilluinnarpaat, taanna Dan.5:31-mi Babylonip tiguneqarnera Mediamiut kunngiannut Dariusimut tunngassuteqarpoq, taanna Babylonimik 120-nik satrapiinik aaqqissuussivoq Dan.6:1 malillugu. Cyrus Dariusip toqukkut qimagunnerata kingorna oqartussaalersimavoq taamaattumik 539-miunngitsoq kisiannili assut kingusinnerusukkut, imaluunniit akerleriissumik, Dariusip ajugaanera ulloq assut sioqqullugu pisinnaasimavoq – 539.
3b- Versimi tassani guutimeersumik pissusilersorneq erserpoq, nassup mikisup annertuullu taaguuteqarneranut atorneqartartumi. Tamanna uppernarsarpaa oqaaseq " little horn ", peqqissaartumik unitsinneqartoq, immikkut ittumik aammalu immikkut ittumik Romap kinaassusianut atassuteqartoq.  
Dan 8:4   Taava takuara nersutaaq vest-imut, avannamut kujammullu pissuseqartoq. uumasoq arlaannaalluunniit akiorsinnaanngilaa, aammalu toqunneqarsimasunik annaassiniarsinnaasumik peqanngilaq; piumasani malillugu iliuuseqarpoq, pissaanilissunngorlunilu.
4a- Versimi tassani assilisassiaq persiamiut ajugaaffigisaasa fase-iisa ataatsimoortut takutippaat, taakku imperiamut, kunngissat kunngiata naalakkersuineranut, aqqutissiuussipput.
 Vestenimi : Cyrus II-p kaldeamiut Egyptenimiullu – 549-p aamma – 539- p akornanni suleqatigilerpai. 
 Avannaani : Kunngip Kroesusip Lydia ukiumi – 546 - imi tiguneqarpoq   
 Kujataani : Cyrusip Babylonia tiguaa, kunngip Mediamiut Dariusip kingorna – 539-p kingorna kingusinnerusukkullu Persiamiut kunngiat Cambyses 2 Egyptenimi tiguarlugu – 525-imi . 
4b- aamma pissaanilissunngorsimavoq
 Taanna naalagaaffimmik oqartussaassuseqarpoq , taanna Persiami naalagaaffimmik siullermik kapitalimi uani 8-mi siulittuutigineqartumik pilersitsivoq, taanna tassaavoq Dan.2-mi aamma Dan.7-imi takussutissiami naalagaaffik 2. Oqartussaassuseqarnermi tassani Persiamiut naalagaaffiat Middelhavet-imut annertusarpaa Grækenlandilu saassussivoq, taannalu Marathonimi 490-imi u.n.s. 
Dan 8:5   Aamma qiviarlunga takuara, nersutaaq vest-imiit tikippoq, nunallu tamakkerlugu ingerlaarluni, kisiannili taanna toqqarsimanngilaa. Gede taanna isai akornanni annertuumik nassuqarpoq.
5a- Versi 21-mi ersarissumik allassimavoq nersutaaq : nersutaaq tassaavoq Javanimi kunngi, qinnguartaatillu akornanni nassuaq annertooq tassaavoq kunngi siulleq . Javan, tassaavoq Grækenlandip aqqa qangarnisaq. Grækerit kunngit nukillaarsimasut soqutiginagit Anersaaq saqqummiussinermini grækerit ajugaasuat annertooq Alexander Annerpaaq pillugu tunngaveqarpoq. 
5b- takuuk, savaq vest-imiit tikippoq
Nunap assiganik takussutissat suli tunniunneqartarput. Gede Vestenimiit pivoq Persiamiut naalagaaffiannut atatillugu nunap assiganik najoqqutassiatut tiguneqartumut.
5c- nunarsuarlu tamakkerlugu qaavanut ingerlavoq, taanna toqqarsimanngisaannarlugu
 Oqaluttuaq Dan.7:6-imi leopardip timmissat sisamat qimmit qimuttut analogiuvoq. Taassuma erseqqissarpaa Makedoniami kunngip inuusuttup taassuma ukiut qulit qaangiuppata naalakkersuinerminik Indus-ip eqqaani annertusaasussaasup ajugaaffigisaasa sukkassusaat.
5d- Gede taanna isai akornanni annertuumik nassuqarpoq
 Kisitsisit versimi 21-mi allassimapput : Nassoq annertooq isigisaasa akornanniittoq tassaavoq kunngi siulleq. Kunngi taanna tassaavoq Alexander Annertooq (– 543 – 523). Anersaaq taanna Unicorn-imik, oqaluttuarisaanermi uumasumik fabelagtig-imik, isikkoqartitsivoq. Taamaalilluni grækerit inuiaqatigiit upperisamut atuuttunik oqaluttuanik pilersitsisimasut, anersaallu ukiut hunnorujullit aqqusaarsimasaat, peqquserlunniarfiusumi kristumiut Vestenimi piffissatta tungaanut, atorsinnaanngisaannartumik eqqarsaatersortarnerat isornartorsiorpaa. Tamanna ajortuliornermut tunngavoq uppernarsarneqartoq nersutaap ​​assilisassiaatigut , uumasoq ukiumoortumik ” Ulloq isumakkeerinninnermi ” ajortuliornermik suliaqarsimasoq . Missiassip Jiisusip kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnera Guutitut naammalluinnarnermini naammassisimavaa rituali taanna taassuma kingorna unitsinneqassasoq ... pinngitsaalisaalluni, templip juutillu naalagaaffiata Romamiut 70-imi aserorternerisigut.     
Dan 8:6   Taannalu nersutaasivimmut nassumik, qeqertap eqqaani inissisimasoq takusimasara, qanillivoq, kamannerminilu taanna tiguaa.
6a- Alexander Annerpaaq Persiamiunut saassussinermini aallartippoq, taakku kunngiat tassaavoq Darius III Kingullermik Issus-imi ajugaavoq, qimaavoq, qimmit qimuttut, qimmit qimuttut, kiisalu nuliani arfanniartullu qimappai, ukiumi 333-mi u.n.s.
6b- taannalu kamanermini tamani tassunga arpappoq
 Fury taanna oqaluttuarisaanikkut pissutissaqarluarpoq. Taanna sioqqullugu Dariusip Alexanderillu akornanni taamatut paarlaasseqatigiittoqarpoq : " Alexander Dariusip naapitsinnginnerani persiamiut kunngiata tunissutinik nassiussivoq, kunngitut meeqqatutlu namminneq inissisimaffimminnik allaaserinnissuteqarnissamik siunertaqartumik - Alexander suli taamanikkut sorsunnermi eqqumiitsuliornermi prinsimik inuusuttuaraq nutaaliaasoq (immikkoortoq I, linje 89). Dariusip tassunga nassiussavaa kuultimik, pissusilersornermik, hiistip pissusilersorneranik aamma sølvimik pissusilersornermik kuultimik ulikkaartumik. Allakkami pisuussutinut ilaasumi pissutsit qanoq ittuunerat allaaserineqarpoq: arsaq tassaavoq meeqqatut ingerlaqqissinnaaqqullugu, qimmit qimuttut imminut aqussisinnaalernissaanut ilinniartitsisussaq, qimmit qimuttut eqqortinniarlugit, kuultilu tassaavoq Makedoniamiut Persiamiut kunngiannut akileraaruteqartariaqarnerat.  
Alexanderip akerliussutsimik takutitsisoqanngilaq, naak allakkat ersiorsimagaluartut. Taarsiullugu Darius finesseqarnera pillugu qutsaviginiarlugit qinnuigai. Darius, oqarpoq, siunissaq ilisimavaa, tassami Alexanderimut kuultimik tunniussivoq, taanna siunissami nunarsuarmi ajugaanissaminut takutitsivoq, qimmit tamarmik tassunga aalajangiisussatut, qimmit tassaassapput tassunga akerliullutik sapinngisamik pineqaatissiisarnissaq aamma kuultip siunnersuutigaa qanoq nersornaaserneqarnissani naalagaaffimminit tamanit pissarsiarineqassasoq. Siulittuutitut detalje, Alexander hiistimik peqarpoq, taannalu aqqani " Bucephalus "-imik ateqartippaa, isumaqarlunilu, annertusaasumik siullermik, " niaqoq ". Sorsunnermini tamani sakkutuuisa " qullersaanni " inissisimassaaq , sakkunik tigummiarluni. Aammalu " ukiuni qulini " silarsuarmi siulittuutimi sammineqartumi " niaqoq " naalakkersuisuussaaq . Tusaamaneqarnerata grækerit kulturiat aamma ajortuliorneq taanna pissusilersortoq siuarsarneqassaaq.          
Dan 8:7   Taanna nersutaasivimmut qanilliartortoq takuara, taannalu akerlerisimavara. taanna nersutaaq toqqarpaa, nassuilu marluk kinguaassiuutitigut, kisianni nersutaaq taanna akiuussinnaanngilaq; nunamut ikkuppaa, nersutaasivimmilu annaassiniarsinnaasumik peqanngilaq.
7a- Sorsunnersuup Alexanderip aallartippaa : ukiumi – 333-mi, Issus-imi, persiamiut lejriat ajugaaffigineqarpoq. 
Dan 8:8   Gede assut pissaanilissunngorsimavoq; kisianni nukittuujulermat nassua annertooq kipivoq. Taassuma inissisimaffiani nassuit annertuut sisamat qilammi silap pissusaata allanngoriartornerani pinngorput.
8a- taassuma nassua annertooq kipivoq
 Ukiumi 323-mi kunngi inuusuttoq (– 356 – 323) 32-nik ukioqarluni kingornussassaqanngitsumik toquvoq, Babylonimi.
8b- Taassuma inissisimaffiani nassuit annertuut sisamat qilammi silap pissusaata allanngoriartornerani pinngorput.
 Kunngip toqusup taarserpai generalit : Diadochit. Alexander toqukkut qimagunnerani qulingiluaapput ukiunilu 20-ni imminnut sorsuuteqarsimallutik ukiut 20-t naaneranni sisamat kisimik aniguipput. Taakku tamarmik immikkut nunami naalakkersuiffigisaminni kunngikkormiunik pilersitsipput. Annerpaaq tassaavoq Seleucus, Nicator-imik taaneqartartoq, taanna Syriami kunngeqarfimmi naalakkersuisoq " Seleucid "-imik pilersitsivoq. Aappaa tassaavoq Ptolemaios Lagos, taanna Egyptenimi naalakkersuisoq " Lagid " dynastimik pilersitsivoq. Pingajuat tassaavoq Cassandros Grækenlandimi naalakkersuisoq, aappaalu tassaavoq Lysimachus (latinerisut aqqa) Thrakiami naalakkersuisoq.     
 Nunap assiga tunngavigalugu siulittuutitut oqaluttuaq ingerlaqqippoq. Qilammi silap pissusaata allanngoriartornerata kardinaliisa sisamat sorsuuteqartut nunat pineqartut kinaassusiat uppernarsarpaat.
 
Romap uteqqinnera, Horn-i mikisoq
Dan 8:9   Taakku ilaanniit nassuq mikisoq , annertuumik annertusiartorpoq, kujammut, kangimullu nunallu naalannartup tungaanut.
9a- Versimi tassani sammisaq naalagaaffiup annertusarneqarneranik nassuiaavoq, taannalu taarsiullugu naalagaaffinngortussaavoq. Maannali atuartitsissutini siuliini aamma nunarsuup oqaluttuarisaanerani Grækenlandip kunngeqarfia kingorna tassaavoq Roma. Tamanna tunniussineq annertunerusumik pissutissaqartinneqarpoq oqaaseq " small horn " taannalu piffissami tassani, Median horn-imut piviusunngortinneqartumut akerliulluni, ersarissumik allaaserineqarpoq. Tamanna oqarsinnaalersitsivoq " nassuq mikisoq " taanna, tassani, republikanskimik Romamik ineriartortumik ilisarnaatissaavoq. Pissutigalugu Issittumi, nunarsuarmi politiitut, iliuuseqartarmat, amerlanertigut pissutigalugu akerleriit akornanni sumiiffimmi akerleriissuteqartoqarneranik aaqqiiffiginiarlugu kaammattorneqartarmat. Aammalu tamanna eqqortumik pissutaavoq assilisassiaq una pissutissaqartitsisoq.    
9b- Ilaanniit nassumik mikisumik anivoq
 Siornatigut naalakkersuisuusimasoq tassaavoq Grækenland, tassalu Grækenlandimiit Roma Israelip inissisimaffiani issittumi tassani naalakkersuisunngorluni ; Grækenland, nassuit sisamat ilaat. 
9c- taanna kujammut, avannamut aamma nunat kusanarnerpaat tungaanut annertuumik annertusiartorpoq.
 Romamiut ineriartornerat siullermik kujammut nunap inissisimaffianiit aallartittarpoq . Oqaluttuarisaanerup tamanna uppernarsarpaa, Romami Karthagemut, maanna Tunisimut, ukiut 250-it missaanni u.n.s.             
Annertusaaneq tulleq pivoq avannamut , nassuit sisamat ilaanni iliuuseqarluni : Grækenland, ukiut 200-t missaanni u.n.s. Tassani taaguuteqarpoq Grækerit Aetolian League-annut tapersersorniarlugu Achaean League-mut (Aetolia Achaea-mut akerliulluni). Grækerit nunaannut tikillutik Romamiut sakkutuui qimagussorneqarsinnaanngillat Grækenlandilu tamakkerlugu 160-imiit u.n.s. 
Grækenlandimiit Romap annertusarneqarnera ingerlateqqippaa Palæstinami Judeamilu pisuinnarluni, taanna ukiumi 63-imi u.n.s. Tassaavoq Judea taanna Anersaap oqaaseq kusanartoq una atorlugu taasarpaa : Nunat kusanarnerpaat , oqaaseq Dan.11:16 aamma 42-mi, aamma Ezek.20:6 aamma 15-imi allassimasoq. 
Hypotese uppernarsarneqarpoq, " nassut mikisoq " tassaavoq Roma  
 
Taamaalilluni qularnanngilaq, paavip naalakkersuinera Dan 7-imiittoq maskeqartinneqarpoq, aamma, ukiut hunnorujuit atorfissaqanngitsut skip-erlugit, Anersaaq uagut tragisk time-mut ingerlappaatigut, tassami, keiserinit qimaannarneqarluni, Romap aqutsinermini upperisamik kristumiut isikkoqarnerisa aallaavigalugit, tassungalu symboveal-imik 1.1. Tamakku tassaapput Dan.7-imi kunngip “ assigiinngitsup ” iliuuseqarnera .   
 
Imperial Roma aamma kingorna Paavip Roma illernartunik persuttaasarput
Versimut ataatsimut matumunnga atuarnerit marluk ataatsimoortut
Dan 8:10   Qilammi sakkutuunut imminut qaffappoq, sakkutuullu ilaat ulloriarsuarlu nunamut aallarunneqarput, taakkulu toqqarlugit.
10a- Taanna qilammi sakkutuunut qaffappoq
 Oqarnikkut " taanna ", Anersaap kinaassuseq Roma pingaarnertut inissisimavoq, annertusarneqarnerata ulluisa malitsigisaanni, naalakkersuinerit assigiinngitsut kingorna, taakku Saqq 17:10-mi eqqaavaat, Roma naalagaaffimmut tikippoq Romamiut kunngiata Octavianip Augustusimik taaneqartartup naalakkersuinerata nalaani. Aammalu piffissami tassani Jiisusi Kristusi Anersaamit inunngorpoq, Mariap timiani suli jomfruusumi, Josefip nulia inuusuttoq ; marluk tamarmik kunngip Daavip kinguaariinnut ilaanertik pissutigalugu kisimik toqqarneqarput. Toqukkut qimagunnerata kingorna, nammineq makitinneqarluni soorlu nalunaaruteqarsimasoq, Jiisusip apustilini ajoqersukkanilu annaassiniarnermik nutaarsiassamik (Iivangkiiliumik) nalunaaruteqarnissamik suliassaq tunniussivoq, nunarsuarmi tamarmi inuit qinigaasinnaanngortinniarlugit. Taamani Roma kristumiut pissusilersornerannik pacifismemillu aqqusaagaqarpoq ; taanna slagteritut atuuffimmi, Kristusip ajoqersukkani savat toqunneqarsimasut atuuffianni. Martyrinngortinneqarsimasut amerlasuut akilerlugit kristumiut upperisaat nunarsuaq tamakkerlugu minnerunngitsumillu naalagaaffiup illoqarfiisa pingaarnersaanni Romami siaruarsimavoq. Imperialimik Romamik persuttaaneq kristumiunut akerliuvoq. Versimi 10-mi tassani Romami iliuuseqarneq marluk ataatsimut isigalugit. Siulleq imperialimut tunngavoq aappaalu, paavimut.    
Imperialimik naalakkersuinermi iliuuseqarneq tassunga tunngatinneqartoq tunngavilersorsinnaalereerparput : 
Taanna qilammi sakkutuunut qaffappoq : kristumiunut akerliuvoq. Oqaaseq taanna assersuutigalugu, qilammi sakkutuut , tunuani tassaavoq kristumiut Toqqakkat, taanna malillugu Jiisusip upperinnittunik taaguuteqareersimavoq : qilammi naalagaaffimmi innuttaasut . Aammattaaq Dan.12:3-mi illernartunik ilumoortunik ulloriarsuarnut sanilliussisoqarpoq , taakku aamma, Abrahamip kingornussassaa 1 Mos.15:5-imiittoq. Siullermik atuarneqarpat Guutip erneri paniillu martyrinngortinniarlugit sapiissuseqarneq Romamut paganimut pingaartitsinermik aammalu naleqanngitsumik pissusissamisuunngitsumillu qaffasissumik inissisimalersitsineruvoq . Aappaattut atuarneqarnermi Romami biskoppip 538-imiit paavitut Jiisusi Kristusip Toqqagaatut siuttuunissaanik piumasaqarnera aamma pingaartitsineruvoq, aammalu suli naleqanngitsumik pisuutinneqanngitsumik qaffasissumik inissisimalersitsineruvoq .  
Taanna sakkutuut tamakku ilaat stjernerillu nunamut nakkartinniarpai, taakkulu trampelerpai : Taanna persuttarpai toqutsisarlugillu innuttaasunik arena-ni eqqortinniarlugit. Persuttaasut tassaapput pingaartumik Nero, Domitian aamma Diocletianus, kingullermik pisortatigoortumik persuttaasoq ukiut 303-p aamma 313-p akornanni, atuarneqarnermi siullermi piffissaq dramatiskiusoq taanna Apo 2-mi sammineqarpoq aqqit symboliskiusut atorlugit " Efesus ", piffissaq Johannesip guutimit Saqqummersitsinermini taaguuteqartoq " Apocaly " . Atuarneqarnermi aappaani, paavip Romamut tunngatinneqartumi, iliuuseqarnerit taakku Apo 2-mi piffissat taaguuteqartut " Pergamum " imaluunniit, ataatsimooqatigiinneq unioqqutinneqartoq imaluunniit atornerluineq aamma " Thyatira " imaluunniit, ajortuliornerit toqusarnerlu ataani inissinneqarput. Oqarnikkut, aamma taanna taakku trampled, Anersaaq Romamut marlunnut assigiimmik blodig handling-inik imputeqarpoq. Verbi trampled aammalu taassuma oqaasia trampled Romami paganimut tunngatinneqartoq Dan.7:19-imi nassaassaavoq. Kisianni trampilerneq ingerlaqqissaaq kapitali 8-mi matumani versimi 14-imi 2300 - p unnuap-ullaap naanissaata tungaanut versimi 13-imi allassimasoq malillugu : Qanoq sivisutigisumik illernartuuneq sakkutuullu trampilerneqassappat ? Suliaq taanna kristumiut nalaanni naammassineqarpoq taamaattumillu paavip Romamut kunngissallu tapersersortuinut tunngatinneqartariaqarpoq ; tamanna oqaluttuarisaanerup uppernarsarpaa. Taamaattorli pingaaruteqartumik assigiinngissuteqartoq maluginiassavarput. Romami paaganip Jiisusi Kristusip illernartuisa aatsaat eqqortumik aallaavigalugit aallaasersortarpai , paavilli Romami eqqunngitsumik upperisamik ilinniartitsinermigut anersaamik aallaavigalugit aallaavigalugit aallaavigalugit aallaasersortarpai , taakku eqqortumik aallaavigalugit persuarsiortinneqannginneranni.              
 
Sporadiskimik persuttaasarnerit eqqissiviilliornermik allanngorarnermik ingerlaqqipput, keiseri Konstantin I-p tikiunnerata tungaanut, taanna kristumiunut persuttaasarnerit Milanomi, Romami illoqarfiit pingaarnersaanni, 313-imi peqqussuteqarnikkut unitsippaa, taannalu tassaavoq persuttaasarnerit " ukiut qulit " piffissap " Rev "-ip nalaani:8. Eqqissineq taanna aqqutigalugu kristumiut upperisaat sumik iluaquteqanngilaq, Guutillu annertuumik annaasaqassaaq. Tassami persuttaasarnermik killissaqanngippat, upperisamut nutaamut tassunga allanngortinneqanngitsut neriorsuutaat amerlavallaarput amerlanerullutillu naalagaaffimmi tamani aammalu pingaartumik Romami, tassani martyrit aappaat annerpaamik kuutsimavoq.    
 Taamaattumik piffissamut tassunga ilanngussinnaavarput versip matuma aappassaanik atuarneqarnerata aallaqqaasiutaa. Taanna Romami kristumiunngorsimavoq keiserip Konstantinip peqqussutaanik malinninnermigut, taanna 321-mi aatsaat peqqussummik saqqummiussisimavoq, sapaatip akunnerani ulloq eqqissiviilliorfiusoq allanngortinneqarnissaanik peqqussuteqarluni : ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerani ulloq siulleq taarserneqarpoq ; taamanikkut, paganinit guutimik " seqineq ataqqineqarluartoq ajugaaffigineqanngitsoq " pallorfiginninnissamut tunniunneqartoq . Suliaq taanna soorlu templimi kuultimik atortulersuutinit imigassartorneq ajortuuvoq , kisianni maannakkut Guuti iliuuseqanngilaq, kingullermik eqqartuussinissap nalunaaqutaa naammassaaq. Ulloq nutaaq eqqissiviilliorfiusoq atorlugu Romap kristumiut ilinniartitsissutigisaat naalagaaffimmi tamani annertusarneqassaaq, sumiiffimmilu oqartussaasoq, Romami biskoppi, ataqqinaammik tapersersorneqalerlunilu, paavitut taaguuteqarnerup 533-mi Byzantinimi kunngip Justinian I-p peqqussutaatigut tunniunneqartup qullerpaamik qaffanneqarnissaata tungaanut. Aatsaat Ostrogotit akeqqersimasut anisinneqarnerisigut paavi siulleq naalakkersuisoq, Vigilius, Romami paavitut inissisimavoq, Lateranimi palasimi Caelianip qaqqartaani sananeqarsimasumi. Ulloq 538 aamma paavi siulleq tikinnera iliuuseqarfiit versimi 11-imi matumani allaaserineqartut naammassineqarnerannik malunnartitsivoq. Kisianni aamma tassaavoq ullut-ukiut 1260-it paaviit naalakkersuinerisa aamma taakkununnga tunngasut tamarmik aallaqqaasiutaat aammalu Dan.7-imi ersersinneqartoq. Ingerlaavartumik naalakkersuineq, tassani illernartunik, arlaleriarluni, allanngortinneqartarput , kisiannili maannakkut, Romamiut paaviisa upperisamik naalakkersuinerannit aammalu taassuma sivisuumik tapersersortuinit, kunngissat, aammalu pitsaanerpaaq... Kristusip aqqani.    
 
Papismip immikkut ittumik iliuuseqarnera 538-imi pilersinneqartoq
Dan 8:11 Taannalu sakkutuut qullersaannut imminut annertusarpaa, ulluinnarnilu pilliutaasoq   taanna tiguaa , illernartumillu inissisimaffimminik illuatungaanilu aallarunneqarluni.
11a- Taanna sakkutuut qullersaannut qaffappoq
 Sakkutuut qullersaat taanna tassaavoq logiskimik biibilikkullu Jiisusi Kristusi, Ef.5:23 naapertorlugu : uiusoq tassaavoq nuliap qullersaa, soorlu Kristusi ilagiit qullersaat , tassa timia, taannalu annaassiniartuuvoq. Verbi " she rose up " toqqarneqarluarsimavoq, tassami eqqortumik 538-imi Jiisusi qilammiippoq paaviuneq nunarsuarmiilluni. Qilak taanna pissarsiarisinnaanngilaa kisianni " she rose up " angutit upperilersillugit taanna nunarsuarmi taarsertarpaa. Qilammiit Jiisusip inuit diaavulup taakkununnga pilersaarusiorsimasaanit annaassiniarnissaannut periarfissaq annikitsuuvoq. Tamatuma saniatigut sooq taamaaliortariaqarpa, nammineq taakku puljemut tassunga aammalu perloqqussutaanut tamanut annaasimagaluarlugit ? Tassami atuarluarsimavarput, Dan.7:25-imi, " illernartunik piffissami, piffinni (2-ni) piffissallu affaani assaani tunniunneqassapput " ; taakku Guutimit Kristusimit siunertaqartumik annaanneqartarput, piffissap allanngornera inatsisillu allanngornerat pissutigalugit . Inatsit allanngortinneqartoq 321-mi Konstantinimit sapaatip-akunneranut tunngasoq, soorunami, kisianni pingaarnertut inatsit allanngortinneqartoq romamiut papismiannit, 538-ip kingorna tassani, tassaavoq sapaatip-akunnera kisiat sunniuteqartoq aammalu saassussineqartoq, kisianni inatsit tamakkerlugu taanna romamiut allaaserisaanni suliarineqartartoq.         
11b- permanent pilliutaasoq tigusimavaa
 Hebræerit allattorsimaffianni aallaqqaasiut oqaaseq pilliutaasoq peqannginnera erseqqissarpara. Taamatut oqaatigalugu taassuma peqataanera siornatigut suleqatigiinnerup qanoq ittuuneranik siunnersuuteqarpoq, kisianni tamanna taamaanngilaq soorlu uanga aatsaat takutitsisimasara. Isumaqatigiissutip nutaap ​​ataani pilliuteqarneq neqerooruteqarnerlu unitsinneqarpoq, Kristusip toqunera, sapaatip-akunnerata qeqqani Dan 9:27-mi eqqaaneqartumi, ileqqut taakku pisariaqanngitsunngortillugit. Kisianni isumaqatigiissummi siullermi arlaat sinnerpoq : højpræsterip kiffartornera inuiaqatigiillu ajortuliornerannut qinnuteqartartup aamma siulittuutigisimavaa qilammi kiffartorneq Jiisusip naammassisimasaa toqqarsimasaminut ataasiinnarmut makinnerminiit aappaatigut annaanneqarsimasumut iluaqutigalugu. Kristusi qilammut qimaavoq, taamaattumik suna sinnerusoq taanna tiguneqassava ? Palasitut suliassaa tassaavoq toqqarsimasani ajortuliornerat isumakkeerfiginiarlugu qinnuteqartartutut immikkut ittumik suliassaqarnini. Soorunami ukioq 538-imiit nunarsuarmi, Romami, Kristusip Ilagiissaani qullersamik pilersitsisoqarnerata Jiisusip qilammi kiffartornera atorfissaqanngitsunngortippaa. Qinnutit taanna aqqusaarneq ajorpaat ajortuliortullu suli ajortuliornerminnik Guutimullu pisuunerminnik tigusisuupput. Hebr. 7:23-mi misissuineq tamanna uppernarsarneqarpoq, ima oqarluni , “ Inuk taanna naassaanngitsumik inuusarmat palasiuvoq allanngortinneqarsinnaanngitsoq .” Nunarsuarmi aqutsisup allanngortinneqarnerata kristumiussutsip taassuma Kristusi peqatigalugu kingunerisaanik ajortunik pissuteqarpoq ; frugtit Guutimit Danielimut siulittuutigineqartut. Sooq kristumiut perloqqussummik tamanna pissanganartumik eqqugaasimappat ? Versi 12-imi tulliuttumi akissutissaq tunniunneqassaaq : ajortuliorneq pissutigalugu .       
 Perpetualiup aatsaat ingerlanneqartup suussusersineqarnera ulloq-ukiut 1290 aamma 1335 atorlugit naatsorsuinernut tunngaviussaaq taakku Dan.12:11 aamma 12 -mi siunnersuutigineqartussaapput ; tunngaviusumik pilersinneqarsimasoq tassaavoq ulloq 538, piffissaq permanent præsteriuneq nunarsuarmi paavip siuttuanit tillitsissimasoq. 
11c-   aamma sumiiffik illernartuutimini tunngaviusoq aallaavigalugu
 Isumaqatigiissutip nutaap ​​isumaa pissutigalugu, hebræerit oqaasiata " mecon "-ip " sumiiffimmi "-mik nutserneqartup isumaqarsinnaasut marluk akornanni nutserneqarnera " tunngaviusoq " pigiinnarpara, taannalu aamma taamatut inatsisitigut tunngaveqarpoq aammalu kristumiut nalaanni siulittuutip siunertarineqartup isumaanut pitsaanerusumik naleqqussarneqarsimalluni.      
Atuarnerup sukkasuumik takusinnaanngilaa, kisianni Anersaamit aqqutissiuussilluni misissuineq peqqissaartumik Danielip atuakkiaani pissutsit piviusunngortinneqarnerannik ammaassivoq tassani illernartoq eqqaaneqartarmat , tamannalu paatsiveerutitsinermik kinguneqartarpoq. Kisiannili periarfissaavoq peqquserlunneqannginnissaq apeqqutaatillugu verbi, taanna iliuuseq sanngiiffimmi suliarineqartoq nalunaarsortarpaa .
 Uani Dan.7:11 : taassuma tunngavia paavimit aallarunneqarpoq . 
 Dan.11 :30- mi : taanna grækerit kunngianniit juutinik persuttaasumit Antiochus-imit 4 Epiphanes-imit – 168-imi atornerlunneqarpoq .  
 Dan.8:14-imi aamma Dan.9:26-imi illernartuut pineqanngilaq kisiannili illernartuuneq . Hebræerisut oqaaseq " qodesh " nalinginnaanerpaanik nutserinerni tamani ataqatigiissaartumik eqqunngitsumik nutserneqartarpoq. Kisianni hebræerisut allassimaffik aallaqqaasiut allanngortinneqanngilaq, piviusoq aallaqqaasiut uppernarsarniarlugu.  
 Eqqaamasariaqarpoq oqaaseq " illernartoq " Guutip nammineq inissisimaffianik kisimi takutitsisoq. Jiisusi toqusunit makillunilu qilammut qimagussorneqarneraniit nunarsuarmi illernartuuteqanngilaq . Taamaattumik illernartuutaata tunngavianik aserorterineq isumaqarpoq ilinniartitsissutit tunngaviusut qilammi kiffartornerminut tunngasut annaassiniarnermi pissutsit tamarmik ersersitsisut aserortinnissaat. Soorunami kuutsinneqarsimappat inuk katersorneqartoq Jiisusi Kristusip akuersissutigineqarnera iluaqutigisinnaasariaqarpaa, taanna upperisaminik suliani tunngavigalugit eqqartuussivoq, aammalu pilliutaa aqqani ajortuliornini isumakkeerfiginiarlugu imaluunniit isumakkeerfiginngisaannarlugu akuersaarluni. Kuisinneq tassaavoq Guutip eqqortumik eqqartuussinerata ataani inuuneqartup misigisap aallaqqaasiutaa, naggataaniunngitsoq. Tassa imaappoq nunarsuarmi toqqakkat qilammilu oqaluussisartup akornanni toqqaannartumik attaveqatigiinneq unitsinneqarpat annaassiniarneq periarfissaanngilaq, isumaqatigiissullu illernartoq unitsinneqarluni. Tassaavoq anersaakkullu drama pissanganartoq inuit amerlasuut 321-mi marsip 7-aniit aamma ukiumi 538-imiit peqquserlunneqarsimasunit peqquserlunneqarsimasunillu soqutigineqanngitsoq, tassani Jiisusi Kristusip ataavartumik palasiunera paavimit nammineq iluaqutissatut tiguneqarmat. Inuup illernartuutaata tunngavianik aallaasersornissaq aamma tassaavoq apustilinut 12-inut, Toqqakkap tunngavianik imaluunniit tunngavianik sinniisuutitsisunut, anersaartuutinik illumik, eqqunngitsumik kristumiut ilinniartitsissutaannik, Guutip inatsisaanut ajoquserneq pissutissaqartitsisoq inatsisitigullu ; tamanna apustilip arlaannaataluunniit iliuuseqarfigisinnaanngilaa.   
Dan 8:12   Ajortuliorneq pissutigalugu ulluinnarni pilliutaasumik illuatungeriit annaanneqarput; nassup piviusoq nunamut ikkuppaa, suliniutinilu iluatsippaa.
12a- Sakkutuut permanent-imik pilliutaasumik annaanneqarput
Oqaatsit symboliskiunerusut atorlugit oqaaseq taanna Dan.7:25-imi isumaqarpoq : sakkutuut tunniunneqarput ... Kisianni uani Anersaaq ilannguppaa permanent-imik 
12b - ajortuliorneq pissutigalugu
 Tassa 1 Johannesi 3:4 naapertorlugu inatsisip Dan.7:25-imi allanngortinneqartup unioqqutinneqarnera pissutigalugu. Johannesip oqaatigaa allallunilu : Kikkulluunniit ajortuliortut inatsisinik unioqqutitsipput, ajortuliorneq tassaavoq inatsisinik unioqqutitsineq . Ajornartorsiut taanna 321-mi marsip 7-ani pivoq, siullermillu Guutip sapaatip-akunnerani illernartumi unitsinneqarneranut tunngavoq ; sapaatip-akunnera taassuma illernartippaa , nunarsuup pinngortinneqarneraniit, ulloq ataaseq ataavartumik ’ arfineq- marluk .”                  
12c- nassup piviusoq nunamut ikkuppaa
 Piviusoq tassaavoq oqaaseq anersaakkullu inatsit Psal.119:142-151 malillugu taaguuteqartoq : Inatsisit piviusoq...peqqussutit tamarmik piviusoq .              
12d- aamma suliniutimini iluatsitsisarluni
 Pinngortitsisup Guutip Anersaata siusinnerusukkut nalunaaruteqarsimappat, taava tupaallassinnaanngilatit peqquserlunneq taanna, inuit oqaluttuarisaaneranni tamani anersaamik peqquserlunneq annerpaaq, soqutiginngitsoorsimagakku ; kisianni aamma Guutimut inuit anersaasa annaaneqarnerisa kingunerisaanik annertuumik. Versi 24-mi uppernarsarneqassaaq oqarluni : Oqartussaanera annertusiartortussaavoq, kisianni nammineq nukissani atorlugu pinnani; taanna upperineqarsinnaanngitsumik aseruissaaq, suliffeqarfimmini iluatsitsissaaq , taanna pissaanilissuit aamma illernartunik inuiaqatigiit aseruissavai.  
 
Illernartuuteqarnissamut piareersarneq
Isumaqatigiissutip siulliup upperisamik ritualiinit ilinniartitsissutigineqartartuni tamanna illernartuuteqarnissamut piareersarneq pillugu sammisaq ataqqinartoq saqqummertarpoq. Siullermik, piffissap inussiaataanerup aamma Kanaanimut isernerup akornanni, inuit Guutip nunaminnut, Israelimut, nunamut neriorsuutigineqarsimasumut, ingerlatinniarpai, illernartinniarlugit påskemik nalliuttorsiornissaq pisariaqarsimavoq. Ilumut, Kanaanimut isernissaq naammassiniarlugu ukiut 40-t misilerarneqarput salliunneqarnissaat illernartorsiorneqarnissaallu.
Soorlu aamma sabbati ulloq arfineq-marluk-mi seqernup tarrilerneraniit seqernup tarrilerneranut malunnartinneqartoq pillugu siusinnerusukkut piareersarnissaq pisariaqarsimavoq. Ullut sisamat nunarsuarmi suliassat timimik asaanissaq atisallu allanngortinneqarnissaat pisariaqartippaat, tamakku aamma palasimut tunniunneqartarput, taamaalilluni inuunerminut ulorianartorsiortinnagu templimi illernartumi isersinnaalerluni ritualimik kiffartornissaminut.
Sapaatip-akunnera ullunik arfineq-marlunnik sivisussusilik 24-nik sivisussusilik Guutip ukiuni arfineq-marlunni annaassiniarnermut pilersaarutaanut assingutinneqarpoq. Taamaattumik ullut siulliit 6-it ukiut tusindit siulliit 6-it Guutip toqqakkani toqqartarpai. Aamma ukiut tusindillit 7- it kingulliit tassaapput sapaatip-akunnera annertooq, tassani Guutip toqqakkanilu qilammi katersuuttut ilumut tamakkiisumillu eqqissiviilliorfigisarpaat. Ajortuliortut tamarmik piffissap ilaani toqusimasut ; Saatani pinnagu, taanna piffissami tassani ’ ukiuni tusindini ’ Saqqummersitat 20-mi ersersinneqartumi nunarsuarmi inuttaqanngitsumi immikkoortinneqartoq. Toqqakkat „ qilammut ” isertinnginneranni salliunneqartariaqarlutik illernartinneqartariaqarlutillu. Salliunneq Kristusip nammineq piumassutsimik pilliutaanut upperinninnermik tunngaveqarpoq, kisianni illernartitsineq pissarsiarineqartarpoq taassuma ikiorneqarneratigut kuutsinnerup kingorna pissutigalugu, salliunneq imputerneqartarpoq, tassa siusinnerusukkut pissarsiarineqartartoq upperisamik tunngaviusumik aqqani, kisianni illernartitsineq tassaavoq kinguaassiuutitigut pissarsiarineqartoq ilumut uummatimini tamakkerlugu toqqakkamit Jiisusi Guutimik ilumoortumik suleqateqarneratigut. Taanna pissarsiarineqartarpoq sorsuuteqarnermi imminut, ajortumik pinngortitaminut, ajortuliornermut akiuiniarluni.     
Danieli 9:25-imi ilinniartitsissutigineqassaaq Jiisusi Kristusi qimmit qimuttut toqussallugit tikissimasoq, toqqarsimasaniit ajortuliorsinnaajunnaarnissaat pissarsiariniarlugu, taanna ajortuliornermik unitsitsiniarluni tikissimammat . Maanna versimi 12-imi aatsaat takusinnaavarput, kristumiut Toqqakkat ajortuliorneq pissutigalugu paavip despotismeanut tunniunneqarsimasut. Taamaattumik salliutitsineq pisariaqarpoq illernartuuteqarnissaq pissarsiariniarlugu, taanna peqanngippat kialluunniit Guuti takusinnaanngilaa Hebr.12:14-imi allassimasoq naapertorlugu : Inunnut tamanut eqqissineq, illernartuunerlu ujartorsiuk, taanna peqanngippat kialluunniit Naalakkap takusinnaanngilaa . 
Kristumiut nalaanni ukiuni 2000-ini Jiisusi Kristusip toquneraniit 2030-mi uteqqinnissaata tungaanut atorneqartoq, piareersarfiup illernartuutillu piffissaq taanna versit 13-imi 14-imilu matumani ersersinneqassaaq. Adventistit aallaqqaammut upperisaannut assingusumik piffissaq taanna Danielimi 7-imi allassimasutut eqqartuussinermik pinngilaq, kisiannili ukiuni hunnorujuni ajortuliornerit paavip Romami ilinniartitsissutaanik ajortumik inatsisitigut akuerineqarsimasut pissutigalugit illernartinneqarnera pisariaqartinneqartoq. Oqaatigilaarniarpara, ukiuni 1300-kkunniit Reformationip suliaa, Guutip Annaassiniartup pingasoriarluni illernartuusup aammalu naammalluinnartumik illernartup, naapertuilluarnermi tamani piumasaqaatigisaanik eqqissisitsineq illernartitsinerlu naammassinngilaa .
 
Dan 8:13   Illernartoq ataaseq oqaluttoq tusarpara; Illernartorlu alla oqaaseqartumut oqarpoq: Ullormut pilliuteqarneq ajortuliornerlu ajortuliortitsisoq pillugit takorluukkaq qanoq sivisutigisumik eqquutsissava? Qanoq sivisutigisumik sanngiiffik sakkutuullu aallarunneqassappat?
13a- Illernartoq oqalugiartoq tusarpara; aamma illernartoq alla oqaluttuartumut oqarpoq
 Illernartunik ilumoortunik kisimik Romamiit arfanniarfiusunik ajortunik ilisimasaqalertarput. Taakku Dan.12-imi saqqummiunneqartumi takussutissiami nassaarisinnaavagut.
13b- Takorluugaq qanoq sivisutigisumik eqquussava?
 Illernartunik ulloq piumasaraat, Romamiut ajortuliornerisa naanerannik malunnartitsisussaq.
13c- permanent-imik pilliuteqarneq pillugu
 Illernartunik ulloq piumasaraat, Kristusip ataavartumik palasiunerup aallarteqqinneranik malunnartitsisussamik .
13d- aamma ajortuliorneq aserorsaasoq pillugu ?
 Illernartunik piumasaqarput ulloq ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerata uteqqinnissaanut malunnartitsisussaq, unioqqutitsineq Romamiut aserorterinerannik sorsunnermillu pineqaatissinneqartarpoq ; aamma unioqqutitsisuminut pineqaatissiissut tamanna nunarsuup naanerata tungaanut atuutissaaq. 
13.- Qanoq sivisutigisumik sanngiiffik sakkutuullu aallarunneqassappat?
 Illernartunik piumasaqarput ulloq, paavip taakkununnga, Guutip illernartunik toqqakkani, atornerluisimanerata naaneranik malunnartitsisussamik .
Dan 8:14   Taannalu uannut oqarpoq: Ullut marluk tusindit pingasut hundredellu; taamani illernartoq salinneqassaaq.
14a- 1991-imiilli Guutip versi taanna eqqunngitsumik nutserneqarsimasoq misissuiffigisimavaa. Tassa hebræerisut allaaserisaq ilumut nutserisimanera.
 Aamma uannut oqarpoq : Unnuap tungaanut ullaap tungaanilu marluk tusindit pingasut hundredellu pissusissamisoortumik illernartuussapput. 
 Takusinnaavat piffissaq 2300 unnukkut-ullaap tungaani anguniagaqartoq toqqarneqarsimasut Guutimit toqqarneqarsimasut ulloq taanna aalajangerneqartussaq aallarnerfigalugu illernartinneqarnissaat . Naassaanngitsumik naapertuilluarneq taamanikkut tikillugu kuutsitsinermi pissarsiarineqartoq apeqquserneqarpoq. Guutip marloriarluni illernartup piumasaqaataa, Ataatami, Ernermi Anersaamilu Illernartumi, allanngorsimavoq nukittorsarneqarlunilu toqqakkat sapaatip-akunneranut ajortuliortannginnissaat pisariaqartinneqarmat, aammalu aalajangersakkanik allanik Guutip oqaasianiit aallaaveqartunik ajortuliortannginnissaat. Annaassiniarnermut aqqut qaffasissoq Jiisusip ilinniartitsissutigisaa taamaalilluni iluarsineqarpoq . Aammalu toqqakkat pillugit malittarisassaq Noami, Danielimi Jobimilu saqqummiunneqartoq Dan.7:10-mi kingullermi eqqartuussinermi qulit milliardit toqusimasut pillugit toqqakkat millionit pisuutippaat.
Dan 8:15   Uanga Danielip takussutissiaq taanna takugakku paasiniarlugulu misissueqqissaarlunga, takuara inuttut isikkoqartoq siumut inissisimavoq.
15a- Logisk, Danielip paasiniarsarissavaa takussutissap isumaa tamannalu Dan.10 :12-imi Guutimit akuersissummik pisussaaffilersitsissaaq, kisianni piumasani tamakkiisumik naammassineqassanngilaq soorlu Guutip Dan.12:9-mi akissuteqaataani ersersinneqartoq : Oqarlunilu: Aqqusineq ingerlagit, Daniel: oqaatsit matuneqarsimapput matuneqarsimallutillu piffissap tungaanut .  
Dan 8:16   Ulaip qeqqani inuup oqaasii tusaakka; taanna qisuariarpoq oqarlunilu: Gabriel, takussutissiaq nassuiarlugu.
16a- Ulaip akornanni Jiisusi Kristusip assilisassiaa Dan.12-imi takussutissiami ilinniartitsissutigineqartoq naatsorsuutigineqarpoq. Inngili Gabrieli, Kristusip qanimut kiffartorfia, takorluukkap tamakkersimasup aallaqqaataaniit qanoq isumaqarneranik nassuiaanissamut suliassanngortinneqarpoq. Taamaattumik paasissutissat ilanngullugit versini tulliuttuni saqqummiunneqartussat peqqissaartumik malinnaavigissavagut.
Dan 8:17   Taannalu uannut qanillivoq; qanilliartortillugulu ersiorpunga, uangalu qinngasaarpunga. Oqarfigaanga: Eqqarsaatigiuk, inuup ernertaa, tassami takorluukkaq piffissaq naggatissaanut tunngavoq.
17a- Qilammi pinngortitami takussutissaq inuup neqimik taamatut sunniuteqartuaannassaaq. Kisianni qaaqqusinerani eqqumaffiginnittarpugut. Piffissaq attuumassuteqartoq naggataani aallartissaaq takorluukkap tamakkerlugu naanerani.
Dan 8:18   Taanna uannut oqaluttuarmat, uanga tassani inissisimavunga annertuumik pissangallunga, niaqquga nunamut qiviarlugu. Taanna uannut attorpaanga, tassanilu inissisimaffinni inissisimalersippaanga.
18a- Misigissutsimi tassani Guutip erseqqissarpaa neqip perloqqussutaa, taanna inngilit upperinnittut qilammi timiisa pitsaassusaannut naleqqutinngilaq.
Dan 8:19   Taannalu uannut oqarpoq: „Kamannerup kingulliup nalaani qanoq pisoqarumaarnersoq takutikkumaarpakkit, piffissaq kingullermut aalajangerneqarsimammat .
19a- Guutip kamannerata taaguutaa tikissaaq, kisianni kamanneq taanna kristumiut naalannginnerannik, Romami paavip ilinniartitsissutaanit kingornussassamik, pissutissaqartinneqarpoq. Taamaattumik siulittuutigineqarsimasup tamatuma guutimit kamannerata unitsinneqarnera ilaatigut pissaaq, tassami aatsaat ilumut unitsinneqassaaq inuit tamakkiisumik aserorterneqarnerisa kingorna Kristusip naalannartumik uteqqinnerani.             
Dan 8:20   Savimineq marlunnik nassulik takusimasat tassaavoq Mede-miut Persiamiullu kunngit.
20a- Guutip toqqarsimasaminut tunngaviusunik tunniussinissaa, taamaalillutik ilisarnaatinik saqqummiunneqartut malitseqartinneqarnerannik periuseq paasiniarlugu. Mede-t Persiallu saqqummersitsinerup aallartinnerani oqaluttuarisaanerup qanoq ittuunera maluginiarpaat. Dan.2-mi aamma 7-imi aappaattut inissisimapput.
Dan 8:21   Gede tassaavoq Javanimi kunngi, nassulu annertooq isigisaasa akornanniittoq tassaavoq kunngi siulleq.
21a- Taamaalilluni Grækenland tassaavoq aappaattut kingornussassaq ; pingajuat Dan.2 aamma 7-imi. 
21b- Nassoq annertooq isigisaasa akornanni tassaavoq kunngi siulleq
 Soorlu takusinnaagipput grækerit ajugaasut annersaat, Alexander Annertooq, pillugu oqaluttuarineqarpoq. Nassuq annertooq, kunngip Darius III-p eqqunngitsumik kanngusuuteqarsimaneranik assilisassiaq, tassami kunngeqarfimminik inuunerminillu akeqarpoq. Nassuq taanna qaartartumiunngitsoq kisiannili qinnguartaatit akornanni inissinneqarneratigut Anersaap ajugaanissamut piumassuseqarnera naammagisimaarnanngitsoq takutippaa, toqunermini kisimi unitsissasoq. Kisianni aamma isai siulittuutitut erseqqissumik takusinnaassuseqarput, inunngornerminilu immikkut ittumik qanoq atugaqarnissaq ersarissumik takusinnaasumit nalunaarutigineqarsimavoq inuunermilu tamaani siulittuutigineqarsimasumik qanoq atugaqarnissani upperivaa.
Dan 8:22   Nassut sisamat nassut kinguaassiuutitigut atornerluisut taarsiullugit pinngorsimasut, naalagaaffiit sisamat naalagaaffimmit tassanngaanniit pinngortussaapput, kisiannili taama nukittuujussanngillat.
22a- Grækerit dynastiit sisamat Alexanderip kingorna generalinit sisamanit pilersinneqarsimasut nassaarisinnaavagut, ukiuni 20-ni sorsuuteqarnerup kingorna suli inuusut, aallaqqaammut qulit akornanni sorsuuteqarsimasut.
Dan 8:23   Naalagaaffimminnilu kingullermi, ajortuliortut nungunneqarpata, kunngimik pissaanilissumik peqquserlunniartumillu pilersitsissaaq.
23a- Piffissat akornanniittut qaangerlugit inngilip kristumiut nalaanni paavip Romami naalakkersuinerata eqqaani eqqaavaa. Taamaalilluni saqqummiussinerup tunniunneqartup pingaarnertut siunertaa ersersippaa. Kisianni nassuiaat taanna ilinniartitsinermik allamik nassataqarpoq, taanna versimi matumani oqaaseqatigiinni siullerni erserpoq : Naalakkersuinerminni naanerani, ajortuliortut nungunneqassappata. Kikkuupput taakku ajortuliortut atugaasut paavip naalakkersuinerata nalaani sioqqullugu ? Tassaapput naalagaaffimmi juutit upperinnittut Jiisusi Kristusi Missiassitut annaassiniartartutut, annaassiniartartutut, aap, kisiannili ajortuliorsimasunit kisimik aammalu upperisaminnik pitsaassutsimikkut tunniussisartunut kisimik iluaquteqarlutik. Taakku ilumut 70-imi Romami sakkutuunit, taakku illoqarfimminnilu Jerusalemimi, nungunneqarput , tamannalu aappaagumut Nebukadnezarip ataani -586-imi aserorterisoqarnerata kingorna Guutip uppernarsarpaa, ataatsimooqatigiinneq siulleq naammassisimasoq Jiisusi Kristusip toquneraniit, tassani Jerusalemimi tortor-ip qulaani bo-p, se-p tungaanut iliuuseq Guutimit nammineq pivoq.  
23b- kunngi pissusilersorluartoq pissaanilissuarlu pissaaq
 Tamanna tassaavoq Guutip papismemik nassuiaataa, Dan.7:8 naapertorlugu pingaartitsinermik aamma uani pingaartitsinermik ilisarnaatigineqartoq . Taanna ilannguppaa aamma kunstnerisk . Artifice tassaavoq piviusoq assilisassiarineqarnissaa aammalu inuup qanoq ittuunnginneranik isikkoqarnissaa. Trikki tassaavoq ikinngutini peqquserlunniarlugu, tamanna paaviit ataatsimoortut iliuuseqarfigaat.
Dan 8:24   Oqartussaassuseqarnera annertusarneqassaaq, kisianni nammineq oqartussaassuseqarneratigut pinnani; taanna tupinnarluinnartumik ajoqusiissaaq, suliffeqarfimmini iluatsitsissaaq, pissaanilissuit illernartullu inuiaqatigiit aserussavai.
24a- Oqartussaanera annertusiartortussaavoq
 Soorunami Dan.7:8-mi ’ nassutut mikisutut ” oqaatigineqartoq, vers 20-mi ’ allanit annertunerusumik isikkoqartoq ” taaneqartarpoq .    
24b- kisianni nammineq nukissani atorlugu
 Tassani aamma oqaluttuarisaanermi uppernarsarneqarpoq kunngissat sakkutuunik tapersersorneqanngippata paavip naalakkersuinera ingerlasinnaasimanngitsoq. Tapersersorneqartoq siulleq tassaasimammat Clovis Frankit kunngiat Merovingiamiut dynastianniittoq aammalu tamatuma kingorna, Karolingiamiut dynastiannit aammalu kingullermik, Capetianit dynastiannit, franskit kunngissaata tapersersorneqarnera qaqutigut iluatsissimavoq. Aammalu takussavarput tapersersuineq taanna akissaqarluartoq. Tamanna assersuutitut pissaaq franskit kunngiata Louis XVI-p, dronningip Marie Antoinettep, kunngip palasiisa aammalu romamiut katuullit præsteriisa pingaarnertut akisussaasut niaqulersorneqarnerisigut, Frankrigimi illoqarfiit pingaarnersaanni aammalu provinsimi illoqarfinni guillotinemik inissinneqartumik, franskit revolutioneriisa 1793-ip 1794-illu akornanni ; marluk " Terrors " inuiaqatigiit eqqaani allakkanik allanneqarsimasut. Saqq 2:22-mi tamanna guutimit pineqaatissiissut siulittuutigineqassaaq imatut : Takuuk, taanna siniffimmut ikkussavara, taannalu peqatigalugu atornerluisut annertuumik ajornartorsiortinneqassapput , iliuuseqarnerminnik ernummatiginngikkunikkit. Meeqqani toqutsissavakka ; Ilagiit tamarmik ilisimassavaat uanga tassaallunga eqqarsaatit uummatillu misissuisartoq, ilissilu tamarmik immikkut suliassi malillugit akissarsisitsissavasi.     
24c- taanna tupinnarluinnartumik ajoqusiissaaq
 Nunarsuarmi kialluunniit naatsorsorsinnaanngilai, qilammili Guutip eqqortumik amerlassusaat nalunngilaa aammalu eqqartuussinerup kingulliup pineqaatissinneqarnerata nalaani tamarmik annaanneqassapput, mikinerpaaniit ajornerpaanut, atuakkiortunit.
24d- suliniutimini iluatsitsissaaq
 Qanoq ililluni iluatsissinnaanngilaq, Guutip taanna suliassaq tunniummagu inuiaqatigiinni ajortuliorneq pillugu pineqaatissiisarnissaq, taakku Jiisusi Kristusip annaassiniarnermik ajugaaffigisaannik oqartarput ? 
24.- taanna pissaanilissuit illernartullu inuiaqatigiit aserussavai
 Nunarsuarmi Guutip sinniisaatut imminut tunniussillunilu qilammut isernissaminnut matussusersinnaasumik ilagiinnit anisinneqarnissaminnik ulorianartorsiortitsilluni, paaviuneq nunap vest-iani annerpaanik kunngissanillu aalajangersimasumik pissarsivoq, aammalu suli annerusumik mikisunik, pisuusunik imaluunniit piitsunik, kisianni tamarmik ilisimajunnaarlutik, upperinninnginnertik aammalu ilumoortumik soqutiginninnginnertik pissutigalugit.
 Reformationip piffissaata aallaqqaataaniit, Peter Waldomit 1170-imi aallartinneqartumi, paavip naalakkersuinerata sakkortuumik qisuariaateqarpoq, Guutip kiffaanut upperisalinnut, illernartunik ilumoortunik kisimik eqqissisimasumik aammalu aalajaatsumik, toqutsisartunik katuullit ligaat, inkvisitionip illernartuisa eqqartuussiviinit tapersersorneqartunik, akerliussutsimik takutitsilluni. Eqqartuussisut hood-eqartut taamaalillutik illernartunik allanillu taamatut ajortumik naalliutsitsisoqarnissaanik peqqussuteqarsimasut, tamarmik Guutimut Romamullu akerliullutik upperinninnermik unnerluutigineqartut, tamarmik Guutip ilumoortup siornatigut eqqartuussinerup kingulliup Dan.7:9-mi aamma Saqq.20:9-miit 15-imut siulittuutigineqartup nalaani iliuuseqarnerminnik akisussaaffeqartussaapput.
Dan 8:25   Pitsaassuseqarnini peqquserlunniarneralu pissutigalugit uummatimini pingaartitsissaaq, eqqissisimasimasullu amerlasuut aserugassavai, naalakkersuisut naalakkersuisuannut akerliulluni; kisiannili aserorneqassaaq, qanoq ittumik iliuuseqartoqanngikkaluarluni.
25a- Pissutigalugu pisuussuteqarnera aammalu trikkinik iluatsitsisimanera
 Tamanna pisuussutsip taassuma pisuussutaanik siunnersuuteqarpoq, versip taanna trikkinut ataqatigiissippaa . Pisariaqarpoq, ilumut, atorlugu atornerluineq , inuup mikinerani nukippassuarnilu, pisuusunit aningaasanik pisuussutsinillu assigiinngitsunik Saqqummersitat 18:12-imi 13-imilu allassimasunik pissarsiniarluni.
25b- uummatimini pingaartitsissaaq
 Tamanna, naak kunngip Nebukadnezarip Dan 4-mi misigisimasaa aamma ernertaa Belsazzarip Dan 5-imi misigisimasaa aliasunnerusoq ilinniartitsissutigigaluarlugu.
25c- anguterpassuit eqqissillutik inuusimasut aserussavai
 Eqqissineq tassaavoq kristumiussutsip ilumoortup kingunerisaanik, kisianni aatsaat 1843. Tassami ulloq taanna sioqqullugu, pingaartumillu franskisut Revolutionip naanerata tungaanut, ukiut 1260-it paavip naalakkersuinerata naanerani Dan 7:25-imi siulittuutigineqartoq, upperisaq eqqunngitsoq pissaanilissuarmik saassussisartoq imaluunniit akissuteqartartoq. Aatsaat piffinni taakkunani ajunngisaarneq eqqissinerlu assigiinngisitsisarpoq. Maleruagassat Jiisusip aalajangersimasai apustilit nalaanniit allanngorsimanngillat, toqqarneqartoq tassaavoq sava pilliutigineqarnissaminut akuersaartoq, toqutsisarsimanngitsoq. 
25d- aamma naalakkersuisut naalakkersuisuannut akerliussaaq
 Taamatut eqqorluartumik qularnanngitsumik qularnanngilaq. Aqutsisoq , versini 11-mi 12-imilu eqqaaneqartoq, tassaavoq ilumut Jiisusi Kristusi, kunngit kunngiat naalakkanillu Naalagaasoq, Saqqummersitat 19:16-imi uteqqinnermini naalannartumi saqqummertoq. Aammalu tassanngaanniit inatsisitigut ataavartumik palasiuneq Romamiut papismiannit tiguneqarpoq.
Dan 8:26   Unnuit ullaallu pillugit takussutissiaq oqaatigineqartoq ilumoortuuvoq. Visioni taanna ilinnut isertugaatigiuk, tassami piffissat sivisuumik qaangiuttut pillugit.
26a- Aammalu ullaakkut ullaakkullu takorluugaq pineqartoq ilumoorpoq
 Inngilip uppernarsarpaa siulittuut " 2300 unnuk-ullaaq " versimi 14-imiittoq guutimit aallaaveqartoq, taamaattumik eqqumaffigilerpaa, kingullermik, eqqumiitsuliaq taanna, piffissaq taamaaliornissamut toqqakkat Jiisusi Kristusip illernartuisa erseqqissarneqartariaqartussaat paasineqartariaqartussallu.  
26b- Illit tungaannit takorluukkaq tamanna isertugaatigiuk, tassami piffissat sivisuumik qaangiuttut pillugit.
 Ilumut Danielip piffissaata uagut piffissaatalu akornanni ukiut hundredellit 26-t missaanni qaangiupput. Aamma taamaalilluta piffissami kingullermi immitsinnik nassaartarpugut tassani isertugaq taanna ilusilersorneqartariaqartoq ; suliaq suliarineqassaaq, kisiannili Dan.9-mik misissuineq sioqqullugu taannalu naatsorsuutit siunnersuutigineqartut ingerlanneqarnissaannut pingaaruteqartumik tunngaviusumik tunniussissaaq. 
Dan 8:27   Uanga Daniel ulluni arlalinni pissangavunga napparsimallungalu. Taava makippunga kunngillu suliassaanik suliaqarlunga. Takussutissiaq tupaallaatigaara, kialluunniit tamanna nalunngilaa.
27a- Danielip peqqissusianut tunngasoq tamanna nammineq piumassutsimik tunngaveqanngilaq. Taanna uatsinnut nutserivoq Guutimit paasissutissanik pissarsinissaq 2300-nik siulittuutigineqarsimasumik unnuk-ullaaq pillugu ; soorlu napparsimaneq toqumut aqqutissiuisinnaasoq, taamatuttaaq pissutsit ilisimajunnaarnerisigut kristumiut kingulliit kingullermik inuusussat naassaanngitsumik anersaamik toqunermut pineqaatissinneqassapput . 
 
 
 
 
 
 
Danieli 9
 
 
Dan 9:1   Ukiumi siullermi Dariusip, Ahasverusip ernerata, Mediamiut kinguaariit, Kaldeamiut naalagaaffianni naalakkersuilersoq, naalakkersuivoq.
1a- Danielip takusimasaata nalunaarusiaa naapertorlugu, taamaattumik uppernarsarneqarsinnaanngitsoq, paasivagut kunngi Darius Dan.5 :30 tassaasoq Ahasverusip ernertaa, Medemiut inuiaqatigiit ; Persiamiut kunngiat Cyrus II suli taarsersimanngilaa. Ukioq naalakkersuiffigisami siulleq tassaavoq ukioq Babylon tiguarlugu, taamaalilluni Kaldeamiunit tiguarlugu.  
Dan 9:2 Uanga Danielip ukiumi siullermi naalakkersuinermini atuakkani takusinnaavara ukiut arfineq-marluk Jerusalemimi eqqissiviilliorfiussasoq, ukiut Naalakkap pruffiitimut Jeremiamut oqaatigisimasai naapertorlugit. 
2a- Danielip pruffiitip Jeremiap siulittuutitut allakkai eqqaavai. Taanna uani upperisamik tatiginninnermillu assersuutissamik kusanartumik tunniussivoq, taanna Guutip kiffaanik isiginnittaaseqarnermini ataatsimoortitsivoq. Taamaalilluni 1 Kor 14:32- mi oqaatsit uku uppernarsarpai : Pruffiitit anersaat pruffiitit aalajangersarpaat . Hebræerit inuiaqatigiit anisinneqarnissaat pillugu siulittuutigineqartut ukiut 70-it annerpaartaat Daniel Babylonimi najugaqarpoq. Aamma Israelimut uteqqinnissaa pillugu sammisaq soqutigisaraa, isumaqarlunilu tamanna qanittumi pissasoq. Guutimit akissutinik pissarsiniarluni qinnuteqaat pingaartoq tassunga tunniuppaa, taanna misissoqqissaartussarput.  
 
Illernartup upperisaanik qinnuteqaat maligassiuisoq
 
Danielip allagaani kapitali 9-mi matumani ilinniartitsissut siulleq tassaavoq sooq Guutip Danielip allagaata ilaani tassani takuneqarsinnaanissaa kissaatigisimagaa paasiniarlugu.
Dan.8:23-mi ajortuliorsimasut nungunneqarsimasut pillugit siulittuutitut nalunaaruteqarneq aqqutigalugu uppernarsaammik pissarsivugut juutit naalagaaffimmi Israelimiittut 70-imi Romamiunit ikuallannermik pineqaatissinneqarsimasut aammalu ikuallannermik aserorterneqarsimasut, Danielip qinnuteqarnermini tunniussassai tamarmik pissutigalugit. Maannali Israeli taanna siullerpaamik Guutimik inuusumik ataatsimooqatigiinnermi Abrahamimiit Jiisusi Kristusip apustiliinut ajoqersukkanilu 12-inut saqqummiunneqartoq, nammineq juutiusoq ? Inuit tamarmik misiliutaat kisiat, tassami Adamimiit angutit assigiinngitsuupput amiisa qalipaataat allaanerusoq, taannalu qaammaarilluinnartumiit qaammaarilluinnartumut ingerlavoq. Kisianni qanoq ittumik race-qartiginersut, immikkut inuiaassuseqarnertik, ataatamit anaanamillu ernernut paninullu genetikkikkut tunniunneqartartut, eqqarsartaatsimikkut pissusilersornerat assigiinngissuteqarpoq. Daisy-p qaqorsaataata periusissiaa naapertorlugu, " Asavakkit, assut, annertuumik, piumassuseqarlunga, pissanganartumik, ajornanngitsumik ", angutit Guutimut inuusumut, suut tamarmik pinngortitsisumut, misigissutsit assigiinngitsut tamakku eqqumiitsuliortarpaat, taanna pinngortitamiinnini paasilerpat. Aammalu Eqqartuussisoq annertooq takusinnaavaa taakku malinnaasutut oqartartut akornanni, inuit upperisallit taanna asannittutut naalalluartullu, allat taanna asannittutut oqartartut, kisiannili taanna tusarnaaqqusaanngitsut, allat upperisaminnik soqutiginninngitsumik inuusartut, suli allat upperisaminnik sakkortuumik aammalu pissanganartumik inuusartut, taakku fanatikkinngortittarpaat aammalu annertuumik, taakku kiprobe-mik aammalu tapersersuinermik unioqqutitsisinnaanngillat ponent. Pissusilersuutit taakku juutit akornanni nassaassaapput, soorlu suli nunarsuarmi tamarmi inuit akornanni nassaassaasut aammalu upperisarsiornerni tamani, taamaattorli naligiinngitsuni.    
Danielip qinnutaa ilinnut apeqquteqaateqarpoq, pissusilersuutit taakku sorliit imminut tunniussisarpit ? Guutimik asannittumillu upperinninnerminik uppernarsaatitut tusarnaaqqusisoq pinngitsoorpat, upperinninnermik isumaqarnerit apeqquseruk ; ernummatigiuk Guutimullu ilumoortumik ilumoortumillu ernummatiginninnermik kinguneqartitsillutit soorlu Danielip taamaaliornissaanik.  
Kapitalimi 9-mi qinnuteqaat taanna peqarneranut pissutaasoq aappaa tassaavoq Israelip kingullermik aserorneqarneranut pissutaasoq, ukiumi 70-imi Romamiut tassani sammineqarlunilu ineriartortinneqarmat : Missiarsip inuit nunarsuarmi siullerpaamik tikiunnera . Aammalu Missiarsi taanna, taassuma kisimi kukkunera tassaavoq suliaminik naammassinninneq, taakku pineqaatissinneqarsimasut, itigartitsissutigalugu, upperisamik siuttut inuit tassunga akerliutinneqarput, unnerluussinernik qinngasaarinermik tamarmik piviusut aallaavigalugit akerleriissuteqarlutik. Taamaattumik kingullermik unnerluutiginninnertik piviusoq guutimeersoq tunngavigalugu, taanna, inuk, Guutip Erneratut oqartoq unnerluutigisimavaat. Upperisaqarnikkut aqutsisut taakku anersaat qasersimapput, soorlu ikuallannerup ikuallanneranik, piffissami eqqortumik akerleriissuteqarnermi taakku nungussallugit. Kisianni juutit annerpaamik pisuussutaat tassaavoq toqutsisimannginnerat, kisiannili guutimit makinnerata kingorna tunniussisimannginnerat. Apustiliisa aqqaneq-marluk tupinnartumik suliassallu pitsaasut suliarisartagaat eqqarsaatigalugit piffissami Faraotut imminnut pilersorsimapput tamannalu uppernarsarlugu diakonimik upperinnittumik Stefanusimik toqutsillutik, taannalu namminneq kivitsisimavaat piffissami tassani Romamiunut tunngatinnagu. 
Qinnuteqarnermut tassunga pissutaasoq pingajuat tassaavoq Guutimut atatillugu misigisaqarsimanerup sivisuumik inuuneqartup naanerani kingullermik, aliasuppallaartumik maluginiagassatut inissisimalluni ; uppernarsaat, juutit ataatsimooqatigiinnerannit inuiaqatigiit sinnerannut uppernarsaammik annaasaqartoq. Tassami Babylonimut anisinneqarnermi tassani takutitsineq Guutimit piareersarneqarsimasoq unitsinneqarpoq. Imaappoq juutit nunaminnut uteqqissapput, aammalu piffissap ilaani Guuti ataqqineqassaaq tusarnaarneqassallunilu, kisiannili tatiginninneq sukkasuumik tammartussaavoq, taamaalilluni inuunerat aatsaat upperisamik misilitsinnermikkut kingullermik pissutissaqartitsisinnaavoq, taanna Missiarsip siullerpaamik tikiunnera tunngavigalugu, taanna tassaasariaqarpoq, juutip ernertaa, juuti a. 
Qinnuteqarnermut tassunga pissutaasoq aappaa tassaavoq, kukkunerit oqaatigineqartut tunniunneqartullu tamarmik kristumiut piffissaminni naammassisimammassuk nutartersimammassuk, ulloq 7. marts 321-mi sapaatip-akunnerata unitsinneqarneraniit ullutsinnut . Pisortatigoortumik institutioni kingulleq pilluaqquneqartoq 1873-imiit aamma ataasiakkaarlugit 1844-imiit piffissap perloqqussutaanit annaaneqarsimanngilaq, tassami Jiisusip 1994-imi oqimaaqatigiissippaa, Danielimi kapitalit kingulliit aamma Saqqummersitat atuakkiaat misissorneqarnerisigut ullut taakku aammalu isertugaat kingulliit nassuiarneqassapput.
Maanna Danielip Guutimut Pisinnaasumut oqaloqateqarnera tusarnaarluarparput.
 
 
Dan 9:3   Taava Naalakkap Guutip tungaanut qinnuteqarlunga qinnuteqarnikkut, fasteqarnikkut, qimmit qimuttut qimmit qimuttut atorlugit qinnuteqarlunga.
3a- Danieli maanna utoqqalivoq, uppernerali ajortinneqanngilaq, Guutimullu attaveqarnera illersorneqarpoq, nerisassiarineqarlunilu ataqqineqarluni. Taassuma tungaatigut uummammi itisuumik ilumoortoq, faste, puussiaq aammalu assilisassiaq ilumut isumaqartitsipput. Pissusilersuutit taakku Guutimit tusarneqarnissamik akineqarnissamillu kissaateqarnerata qanoq nukittuujuneranik takutitsipput. Faste-p takutippaa Guutip akissuteqarneranut tunniunneqartoq nerisaqarnermi nuannersunut sanilliullugu qanoq pitsaatiginersoq. Periarfissami tassani isumaqarpoq Guutimut oqarnissaq akissuteqarfiginngisaannarlugu inuuneq ajorpunga, imminut toqutsinissamut tungaanut ingerlaqqinngitsumik.
Dan 9:4 Taava   Naalakkamut Guutimut qinnuteqarpunga tunniussillungalu ima oqarlunga: ’Naalakkap, Guuti annertooq ersinarsortorlu, isumaqatigiissummik saammaannermillu illit asannittunut inassutinillu eqquutsitsisartumut.
4a- Naalagaq, Guuti annertooq aammalu pissanganartoq
 Israeli Babylonimut qimagussorneqarpoq taamaalillunilu Guutip annertuujusoq ersiortuusorlu ilinniarlugu akiliisimavoq.
4b- Illit isumaqatigiissutit eqquutsittarpat, asannittunik inassutinillu eqquutsitsisartunik saammaanneq takutitsisartoq!
 Danielip takutippaa Guuti ilisarisimagaa, tassami tunngavilersuutini Guutip peqqussutaani qulini aappaani allassimasumiit aallaaveqarpoq, taannalu katuullit ajornartorsiortut ukiuni hunnorujuni taarsiullugu ilisimanngilaat, tassami suverenimik, paavip suliniuteqarsimavoq peqqussutit qulit versionianniit peerlugu, pissutigalugu a number the commandment keep at number was focused ; kapitali siuliani isornartorsiorneqarsimasoq pissusilersornermik peqquserlunniarnermillu assersuut pitsaasoq. 
Dan 9:5   Ajortuliorsimavugut, ajortuliorsimavugut, ajortumik iliuuseqarsimavugut, upperisimallutalu, peqqussutinillu eqqartuussinernillu tunuarsimaarsimavugut.
5a- Ilumoornerusinnaanngilaq erseqqinnerusorlu pissutigalugu taakkuupput kukkunerit Israelip anisinneqarneranut aqqutissiuussisut, kisianni Daniel ilaquttaminilu pingasut taamatut kukkuneqarsimanngillat ; Tamanna inuiaqatigiinni pissutsinik tapersersuinissaanut inerteqqutaanngilaq, pisuunerminik taakkuninnga tigummiarluni. 
 Tassa 2021-mi paasisariaqarparput uagut kristumiut aamma Guutimut tassunga kiffartortugut, taanna Mal 3:6-imi nalunaaruteqarnera malillugu allanngortinneqanngitsoq : Uanga tassaavunga Naalakkap, allanngortinngilara; aamma illit, Jaakup erneri, nungunneqarsimanngilatit . Pitsaassaaq oqarnissaq " suli atuineqanngilaq ". Malakip oqaatsit taakku allammagit Kristusi saqqummerpoq, Jaakup meerartaasa taanna itigartitsipput toqutsillugulu, Dan.8:23-milu oqaaseq siulittuutigineqartoq naapertorlugu 70-imi Romamiunit nungutaalerput. Aamma Guuti allanngortinngippat, taava isumaqarpoq kristumiut upperinnittut peqqussutaanik unioqqutitsisut, siullermik sapaatip-akunneranik illernartumillu, piffissaminni hebræerinit naalagaaffimmilu juutinit suli sakkortunerusumik eqqorneqassasut.   
Dan 9:6   Kiffatit pruffiitit tusarnaarsimanngilagut, taakku illit aqqani kunngitsinnut, naalagaaffitsinnut, ataatatsinnut nunallu inuiaqatigiinnut tamanut oqaaseqarsimapput.
6a- Imaappoq hebræerit tamakkuninnga pisuusut, kisianni kristumiut, institutionimi kingullermi taanna pilersitsisimasaminiluunniit, taamatut pisuusut pillugit sunagooq ? 
Dan 9:7   Illit, Naalakkap, ajunngissuseqarpit, uagutsinnulli ullumikkut pissutsit pissanganarput, Judamiunut, Jerusalemimi innuttaasunut, Israelimiunut tamanut, qanittumi ungasissumilu, nunani tamani, ilinnut unioqqutitsisimanerat pissutigalugu qimagussorsimasatit.
7a- Israelip pineqaatissinneqarnera ajornakusoorsimavoq, toqusoqarpoq amerlasuunillu aniguisut kisimik qujanartumik Babylonimut nuutsinneqarlutik tassanngaanniillu nunani tamani Kaldeamiut naalagaaffianni aamma Persiamiut naalagaaffianni tamatuma kingorna siammarsimallutik. Juutit inuiaqatigiit nunani allani aallarunneqarsimapput taamaattorli neriorsuutini naapertorlugu Guutip juutit qanittumi nunaminni nunaminni, aappariit nunaanni, ataatsimoortissavai. Guuti inuusoq taanna qanoq pissaanermik pissaanilissumillu pigisaqarpa ! Danielip qinnuteqarnermini inuiaqatigiit taakku nunaminnut illernartumut uteqqinnissaminnut ernummatigisaat tamaat ersersippaa, kisianni aatsaat Guuti taakku sinnerlugit. 
 Danielip juutit upperinninnginnerat Guutimit pineqaatissinneqarsimasoq tunniuppaa, kisianni taava kristumiunut taamatut iliuuseqartunut qanoq pineqaatissinneqassava ? anisinneqarneq, imaluunniit toquneq ?  
Dan 9:8   Naalagaq, uagutsinnut, kunngitsinnut, naalagaaffitsinnut ataatatsinnullu kanngusuuteqarpugut, ilinnut ajortuliorsimagatta.
8a- Oqaaseq ersinartoq, oqaaseq “ ajortuliorneq ” allaaserineqarpoq. Ajorti taama annertutigisumik ajornartorsiortitsisoq kia unitsissinnaavaa ? Kapitalimi uani akissuteqaatigineqassaaq. Ilinniartitsissutit ilaat ilinniarfigisariaqarpoq eqqaamasariaqarlunilu : Israelimi kunngissat, aqutsisut aappariillu naalakkersuisut toqqakkat pissusilersornerisalu kingunerisaanik ajornartorsiuteqarpoq. Taamaattumik uani assersuuteqarpoq, aqutsisunut ajortunik naalalluarneq Guutip pilluaqqussutaaniiginnassasoq kaammattuutigineqarsinnaasoq. Tamanna tassaavoq Danielip ikinngutaalu pingasut toqqagaat tamannalu pillugu pilluaqquneqarput.    
Dan 9:9   Naalakkap Guutitta saammaanneq isumakkeerfiginninnerlu pigisarai, taanna akerlerisimagatsigu.
10a- Ajortuliornermi inissisimaffimmi neriuut ataaseq sinnerpoq ; Guuti pitsaasoq, saammaanneq ajortoq isumakkeerfiginninnissamut tunniussassanngorlugu. Suliaq ataavartumik ingerlavoq, juuti isumaqatigiissummi siullermi aamma kristumiu nutaami isumakkeerfiginninnissamik pisariaqartitsipput. Tassa Guutip akissuteqaat piareersarpaa, taannalu nammineq akikitsumik akiliisariaqassaaq. 
Dan 9:10   Naalakkap Guutitta oqaasia tusarnaarsimanngilagut, inatsisini malillugit ingerlaqqinnissatsinnut, taakku kiffani pruffiitit aqqutigalugit saqqummiussimavai.
10a- Tamanna aamma kristumiunut ukiumi 2021-mi atuuppoq.
Dan 9:11   Israelikkut tamarmik inatsisatit unioqqutippaat, oqaatsitillu tusarnaarnissaannut tunuarsimaarlutik. Taava Guutip kiffaata Mosesip inatsisaani allassimasut perloqqussutillu qinngasaarinerlu uagutsinnut kuutsinneqarput, Guutimut ajortuliorsimagatta.
11a- Mosesip inatsisaani Guutip ilumut Israelikkut naalalluarnissamut mianersoqqusimavai. Kisianni taassuma kingorna pruffiiti Ezekieli, Danielip nalaani inuusoq, Danielip kingorna ukiut 13-it qaangiummata, tassa ukiut 5-it qaangiummata kunngi Jojakinip, Jojakimip qatanngutaa, taanna kingorna, Kebarip eqqaani Tigrisip Eufratip akornanni inissisimasumi tigusarineqartutut nassaarineqarnerata kingorna, anisinneqarpoq. Tassani Guutip isumassarsiorfigaa oqaasissallu ullumikkut Biibilimi nassaarisinnaasavut allassinnaalerlugit. Aammalu tassaavoq Ezekieli 26-mi nassaarisinnaavarput pineqaatissiissutinik arlalinnik, taakku malittarisassaat nassaarineqarpoq anersaatigut atorneqartoq kisiannili taamaallaat pinnani, Apokalypsimi trompetini arfineq-marlunni Saqqummersitat 8-mi aamma 9-mi. Ajortit isumaqatigiissummi nutaami pineqaatissinneqartarput soorlu isumaqatigiissummi siullermi taamaattoqarsimasoq.
Dan 9:12   Oqaatsini uagutsinnut aamma naalagaaffitsinnut naalakkersuisunut oqaatigisimasani eqquutsippai, uagutsinnullu ajornartorsiortitsivoq annertooq , soorlu qilammi tamarmi Jerusalemimi ajunaarnersuaqarsimasoq.
12a- Guutip nukillaarsimanngilaq, pilluaqqusinissaq imaluunniit perloqqusinissaq pillugu nalunaarutini taamatut isumaginninnikkut naammassisarpai, aammalu " ajunaarneq " Danielip inuiaqatigiivini eqqugaasoq inuiaqatigiit tamakku ilinniarsimasut mianersoqquniarlugit siunertaavoq. Kisianni qanoq takusinnaavarput ? Biibilimi allassimasumik uppernarsaateqaraluartoq ilinniartitsissut taanna suli atuartartunit soqutigineqanngilaq. Eqqaamajuk nalunaarusiaq una : Guutip juutinut taakkulu kingorna, kristumiunut ajunaarnersuit annertuut allat marluk piareersarpai , taakku Danielip atuakkiaani sinnerani ersersinneqassapput.     
Dan 9:13   Soorlu Mosesip inatsisaani allassimasoq, ajortoq tamaat uagutsinnut pivoq. aamma Naalakkap Guutitta qinnuteqanngilagut, ajortuliornerput tunuarsimaanngilagut, ilumoortumik illit eqqumaffiginngilagut.
13a- Guutip Biibilimi allassimasaanik narrujuumminarneq aamma ataavartumik atuuppoq, 2021-mi kristumiut aamma tassunga pisuupput isumaqarlutillu Guutip taakku akerleriinngilai. Aamma ajortuliornerminniit tunuarsimaarneq ajorput Biibilimilu piviusoq taanna, piffissatsinnut kingullermut taama pingaaruteqartigisoq, siulittuutitut piviusoq sakkortuumik paasinartumik ersersinneqartoq, eqqumaffiginerulerpaat, tassami paasinninnermut tunngaviusut Biibilimi nammineq inissisimapput.
Dan 9:14   Naalakkap ajunaarneq tamanna eqqarsaatigalugu uatsinnut nassiuppaa. Naalakkap Guutitta iliuuseqarnermini tamani eqqortuuvoq, uagulli oqaasii tusarnaarsimanngilagut.
14a- Suna annerusumik oqarsinnaavunga ? Ilumut ! Kisianni ilisimalluaruk ajunaarneq annertunerujussuaq Guutimit piareersarneqarsimasoq ullumikkut inuiaqatigiinnut, aammalu pissutaasoq taanna pissutigalugu. Taanna tikissaaq, 2021-p 2030-llu akornanni, atomip nukinganik sorsuuteqarnermik, taanna guutimit suliassaqarpoq inuit pingajorarterutaat toqutsissallugu Saqqummersitaq 9:15 naapertorlugu.  
Dan 9:15   Maannalu, Naalakkap Guutitta, inuiaqatigiit Egyptenimit nunamit nukittuumik anisinniarsimagitit, ullumikkut taamatut aqqissuussisimallutit, ajortuliorpugut, ajortuliorpugut.
15a- Danielip eqqaasippaatigut sooq upperinninnginneq Guutimit isornartorsiorneqarsinnaasoq. Nunarsuarmi juutit inuiaqatigiivisa pinngorsimanerat tamanna immikkut ittumik uppernarsarpaa, pissaaneq pinngortitamiittoq pissutigalugu, inuiaqatigiit hebræerit Egyptenimiit anisimanerat. Oqaluttuassartaat tamaat tupinnartumik tamanna tunngaveqarpoq. Uagut periarfissaqanngilagut qimagussornerup taassuma takunissaanut, kisianni kialluunniit uppernarsarsinnaanngilaa misigisap taassuma kingornussai ullumikkut suli akornanniimmata. Aammalu pinngortitaq tamanna pitsaanerusumik atorluarsinnaajumallugu Guutip inuiaqatigiit taakku sorsunnersuup aappaata nalaani nazistit akerleriissuteqarnerannut annaavai. Inuit taamaalillutik eqqumaffigisaat tunniunneqarpoq inuunermi annaasaqarsimasunut, taakku 1948-mi nunaminni 70-iniit annaaneqarsimasumi nunaminni inissinneqarsimapput. Guutip allamik iliuuseqanngilaq, kisiannili ataataminni oqaasii Romamiut guvernøriannut Pontius Pilatusimut oqarsimasut, Jiisusi pillugu blood quote quote his children, in order to may ob ." Guutip allakkamut akivai. Kisianni kristumiut upperisaqarfiit tamarmik kanngusuuteqarlutik ilinniarneq tamanna guutimeersoq soqutiginngitsoorsimavaat, sooq taamaattoqarnersoq paasineqarsinnaavoq, tamarmik perloqqussutiminnik avitseqatigiipput. Juutit Missiarsi itigartitsissutigaat, kristumiulli inatsisaanik pingaartitsipput. Taamaattumik Guutip taakku marluk pineqaatissinneqarnera naammaginartumik pissutissaqarpoq.  
Dan 9:16   Naalakkap, saammaannerit annertooq naapertorlugu, illoqarfinni Jerusalemimiit, qaqqami illernartumiit, akerleriissuteqarnerit qinngasaarnerillu qimagukkit. Ajortuliornerput ataatattalu ajortuliornerat pissutigalugit Jerusalem inuiaqatigiillu eqqaaniittunut tamanut qinngasaarilersimapput.
16a- Danielip uani tunngavilersuut Mosesip Guutimut saqqummiussimasaa tiguaa : inuit inuiaqatigiinni pineqaatissinneqarnermik takunnittut qanoq oqarumaarpat ? Guutip ajornartorsiut ilisimavaa nammineq juutit pillugit nalunaaruteqarmat, Paulusip oqaasii aqqutigalugit Rom 2:24 -mi : Guutip aqqa ilissi pissutigalugit naalagaaffiit allat akornanni qinngasaarivoq, soorlu allassimasoq . He is referring to the text of Ezek.16:27 : Aamma takuuk, uanga assakka ilinnut tiguara, illit immikkoortortaqarfigisimasakka annikillisippara, akeqqavit, filisterit paniisa, ajortuliornerpit pissutigalugu qinngasaarsimasut, aqqanut tunniuppara . Danielip misiginneqataanermini Guutip illoqarfimminut Jerusalemimut eqqartuussinera pillugu suli ilinniarfigisariaqarpaa. Kisianni oqarmat: " Jerusalem inuiaqatigiillu eqqaaniittunut tamanut qinngasaaripput ," eqqunngilaq, tassami Israelip pinerluuteqarsimasunut inissiisarfiini inuit akornanni ajunngitsumik ersiornermik aamma Guutimut ilumoortumut tassunga kiffartornissamik kissaateqarnermik pilersitsisimagaluarpat, pinerluuteqarsimasunut inissiisarneq ilumut soqutiginnilersitsisimassagaluarpoq. kisianni misigisaq aliasuppaluttoq tamanna annikitsumik kinguneqarpoq, kisianni pingaaruteqanngilaq, tassami kunngip Nebukadnezarip kunngillu Dariusip Medeamiup upperisamik allanngortitsisimanerat pisussaaffigaarput.       
Dan 9:17   Taamaattumik maanna, Guutitta, kiffavit qinnutaanik qinnuteqaataanillu tusarnaarit, Naalakkap pissutigalugu illit illuatungaanut illuatungaanut qinngortitsigit.
17a- Danielip piumasaa tunniunneqassaaq, kisianni Guutip asanninnera pissutigalugu, kisiannili Israelimut uteqqinnissaq tamanna templip sanaartorneqarneralu pilersaarutaaniimmata. Kisianni Danielip nalunngilaa templi ilumut sanaartorneqartussaq ukiuni 70-ini Romamiunit aserorneqaqqissasoq. Tamanna pissutigalugu paasissutissat kapitali 9-mi uani pissarsiarisassai pingaaruteqarneranik, juutiulluinnartumik, suli Jerusalemimi sananeqarsimasumut ujaqqanik templimut tunniussisarneranik peqqissisitsissapput ; Kristusip neqaata templia qanittumi ajornakusoortinneqassaaq, tamannalu pissutigalugu, ukiumi 70-imi Romamiut sakkutuuinit aserorneqaqqissaaq. 
Dan 9:18   Siutitit ikkukkit, Guutiga, tusarnaarit! Isitit ammarukkit aammalu illuatungaaniittut qiviarlugit, illoqarfik aqqit taaguuteqartinneqartoq qiviarlugu! Qinnutivut ajunngilluinnarnerput pissutigalugu ilinnut saqqummiunngilagut, kisiannili saammaanneq annertooq pissutigalugu.
18a- Imaappoq Guutip Jerusalem toqqarsimagaa, taanna naalannartumik peqataanermigut sumiiffinngortinniarlugu. Kisianni sumiiffik aatsaat Guuti tassaniippat illernartuuvoq, ukiumilu – 586-imiit tamanna taamaanngilaq. Aammalu akerleriissumik Jerusalemip templillu aserorterneqarnerat naapertuilluarnermik eqqortuunnginneranik uppernarsaataavoq . Ilinniartitsineq taanna pisariaqarsimavoq inuit Guuti ilumoortoq uumasutut isiginiarlugu, taanna takusartoq, eqqartuussisartoq iliuuseqartartorlu, assigiinngitsumik guutinik pallorfiginnittunik, taakku diaavulup lejriani inngilinik ajortunik kisimik attaveqartarput. Angut upperisalik Guutimut kiffartortarpoq kisianni angut upperisaqanngitsoq Guuti atorlugu imminut upperisamik inatsisitigut tunniussisarpoq eqqaaniittunut. Guutip naakkinninnera Danielip kaammattuutigisaa ilumoortuuvoq qanittumilu uppernarsaatitut kusanarnerpaaq tunniutissavaa, Jiisusi Kristusimi.
Dan 9:19   Naalakkap, tusaruk! Naalagaq, isumakkeerfigiuk! Naalagaq, eqqumaffigiuk! Suliaqarit kinguarsarnagulu, asanninninni pissutigalugu, Guutiga! Illoqarfiit inuiaqatigiillu illit aqqanit taaguuteqarmata.
19a- Danielip utoqqaliartornerata piumassuseqarnera pissutissaqartippaa, pissutigalugu soorlu Mosesi nammineq piumassutsimik asanninnerpaaq tassaavoq nunaminut " illernartumut " uteqqinnissaq tamanna misigisinnaanissaa . Taanna templip illernartup makitinneqarneranik takuniarsarivoq, taanna Guutimut Israelimullu naalannartunngortitsissaaq.  
Dan 9:20   Suli oqaaseqarlunga qinnuteqarlungalu ajortuliornerma inuiaqatigiillu Israelip ajortuliorsimanerat tunniullugu, Guutima qaqqarsua illernartoq pillugu Naalakkamut Guutimut qinnuteqaatinnik saqqummiussisarlunga.
20a- Tupinnanngilaq Guutip Danieli asagaa; Inuk kinaluunniit kukkusinnaavoq neqimik timimik inuuneqarpat aamma Danieli aamma taamaappoq. Ajortuliornermini tunniussisarpoq, annertuumik nukillaarsimanera ilisimalluinnarlugu soorlu tamarmik taamaaliortariaqartugut. Kisianni nammineq anersaakkullu pissutsini inuit ajortuliornerat matussusersinnaanngilaa, taanna inuuvoq, nammineq naammalluinnanngitsoq. Ajornartorsiut Guutimit Jiisusi Kristusimiit pissaaq.
Dan 9:21   Suli qinunermi oqalunnerma nalaani angut Gabrieli, siornatigut takusimasara, unnukkut pilliuteqarnerup nalaani sukkasuumik uannut timmisartuussivoq.
21a- Piffissaq Guutip Gabrielip tikeraarnissaanut toqqarsimasaa tassaavoq unnukkut neqeroorut, tassa savap ataavartumik pilliutaa , taanna unnukkut ullaakkut siulittuivoq siunissami nammineq piumassutsimik neqerooruteqarnissaq Jiisusi Kristusip timaata naammalluinnartumik illernartumillu pinngitsuusaarluni. Taanna toqussaaq toqqarsimasani, inuiaqatigiinni ilumoortuni ataasiinnarmik taaneqartartut, ajortuliornerannut isumakkeerfiginiarlugu. Taamaattumik saqqummersitsinermut ataani tunniunneqartussamut ataqatigiinneq, Danielimut, pilersinneqarpoq.
 
 Qinnuteqaatip naanerani : Guutip akissutaa 
Dan 9:22   Ilinniartippaanga oqaloqatigisarlugulu. Oqarfigaanga: Daniel, maanna paasinninnerit ammarniarlugu tikippunga.
22a- Oqaaseq " paasinnittaaseq ammaruk " isumaqarpoq taamani tikillugu paasinnittaaseq matuneqarsimasoq. Inngilip Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaanik sammisaq pillugu oqaluttuarpoq, taanna Guutip pruffiitimik toqqakkamik naapinnerata tungaanut toqqorsimavoq.  
Dan 9:23   Qinnuteqalermata oqaaseq saqqummerpoq, uangalu ilinnut oqaluttuunniarlunga tikippunga; asannittuuvusi. Oqaaseq eqqumaffigiuk, aamma takorluukkaq paasillugu!
23a- Qinnuteqalernermi oqaaseq saqqummerpoq
 Qilammi Guutip suna tamaat aaqqissuussimavaa, ataatsimeersuarnerup nalaani nalunaaquttap ingerlanerani inngilillu Gabrielip Kristusi " Oqaatsimik " taasarpaa soorlu Johannesip Iivangkiiliumini aallaqqaammut taamaaliortussaasoq : oqaaseq neqinngortinneqarpoq . Inngili takkuttarpoq nalunaaruteqarniarluni " Oqaaseq " isumaqarluni taanna takkuttartoq nalunaaruteqarniarluni Kristusip tikiunnera siulittuutigineqartoq Mosesip nalaaniit 5 Mosesi 18:15-imiit 19-imut : Naalakkap, Guutisi, ilinnut siulittuisumik pilersitsissaaq, qatanngutit allattorsimaffianniit, soorlu uannut: Taamaassaaq ulloq ataatsimeersuarnermi Horebimi Naalakkap Guutivit qinnuigisimasavit naapertorlugu, oqarsimanerit: 'Naalakkap Guutima oqaasia tusaajunnaarpara, ikuallannerlu tamanna takusinnaajunnaarpara, toqussanngilanga.' Naalakkap uannut oqarpoq: Oqaatigisaat pitsaasuuvoq. Uanga taakkununnga pruffiitimik qatanngutiminnit illittut pilersitsissaanga , oqaatsikkalu qaninnut ikkussavakka, taannalu peqqussutigisakka tamaasa taakkununnga oqaluttuutissavai . Aammalu kinaluunniit oqaatsini uanga aqqani oqaatigisai tusarnaarsimanngippagit, taanna piumasarissavara . Kisianni pruffiiti uanga aqqani oqaaseqarnissaminut peqqusimanngisaannarsimasannik oqaaseqartoq, imaluunniit guutit allat aqqani oqaaseqartoq, pruffiiti taanna toqunneqassaaq.      
 Allaaserisaq taanna juutit Missiarsi Jiisusimik itigartitsinerminni pisuunerat paasiniarlugu tunngaviuvoq, pissutigalugu taanna tikiunnera pillugu siulittuutigineqartut tamarmik naammassisimammagit. Inuit akornanniit tiguneqarsimavoq oqaatsillu guutimeersut nassiussuisutut, Jiisusi nassuiaammut tassunga naleqquppoq tupinnartuliornermilu suliarisimasai guutimit iliuuseqarnermik uppernarsaataapput.
23b- pissutigalugu asannittuuvutit
 Sooq Guutip Daniel asavaa ? Danielip asanninnera pissutigalugu. Asaneq tassaavoq Guutip pinngortitami akeqanngitsumik inuunerat siumut pinngortippaa. Tassaavoq asanninnermik pisariaqartitsinera, inuit nunarsuarmi pinngortitami ilaanniit pissarsiariniarlugu akikitsumik akiliisariaqassasoq pissutissaqartippaa. Aammalu toqunermini akimi, taanna akilissavaa, toqqakkat naassaanngitsumik inngiaqatissavaat. 
23c- Oqaaseq eqqumaffigiuk, aamma takorluukkaq paasillugu!
 Oqaaseq sorleq tassaavoq, inngilip oqaasia imaluunniit Kristusimi toqqorsimasoq ” Oqaaseq ” guutimeersoq ? Qularnanngilaq taakkua marluk pisinnaasut imminnullu naammassisaqarluarsinnaasut, pissutigalugu takorluukkaq ’ Oqaatsimut ” tunngassuteqassaaq, taanna Jiisusi Kristusimi neqimik tikissaaq. Taamaattumik oqariartuutip paasinissaa pingaarnerpaavoq.     
 
Sapaatip-akunnerini 70-ini siulittuut
Dan 9:24   Sapaatip-akunnerit arfineq-marluk inuiaqatigiinnut illoqarfimmullu illernartumut aalajangerneqarsimapput, unioqqutitsineq naammassiniarlugu, ajortuliornerit unitsinniarlugit, ajortuliorneq pillugu isumakkeerfiginninnissaq, naassaanngitsumik ilumoorfiginninnissaq, takussutissaq siulittuutillu matussuserniarlugit, Illernarnerpaaq uuliariniarlugu.
24a- Sapaatip-akunneri arfineq-marluk inuiaqatigiinniit illoqarfimmilu illernartumiit avissaartinneqarput
 Hebræerisut verbi " hatac " siullermik isumaqarpoq ikkussineq imaluunniit ikkussineq ; aammalu aatsaat assersuutigalugu, ” aalajangersaanissaq imaluunniit aaqqiinissaq ”. I retain the first meaning , tassami Abrahamip iliuuseqarneranut tassunga isumaqarpoq , taanna Guutimik suleqateqarnermini pilliuteqarnikkut konkretiserivoq, 1 Mosesi 15:10-mi : Abramip uumasut taakku tamarmik tiguai, affaannanngorlugit, ataatsimut isigalugit ; kisianni timmissat avitseqatigiissutiginngilai . Riteli taanna Guutip kiffaatalu akornanni ataatsimooqatigiinnermik assersuuteqarpoq. Tamanna pissutigalugu verbi taanna " coup er " tamakkiisumik isumaqartinneqassaaq " amerlasuunik sapaatip akunnerani ataatsimi ataatsimooqatigiinnermi " versimi 27. Taakku " amerlasuunik " tassaapput naalagaaffimmi juutit, taakkununnga iluaqutaasumik Kristusimut upperinninnerup iluaqutaa siullermik saqqummiunneqartoq. Verbip cut-iata aappaa soqutiginartoq tassaavoq kapitali 9-mi matumani ukiut sapaatit akunnerit 70-it Dan.8:14-imi " 2300 unnuk-ullaaq "-mi cut-iusut. Aammalu ullulersuinermi tassani ilinniartitsissut saqqummerpoq, taanna kristumiut upperisaat juutit upperisaat siulliullugu inissisimavoq. Taamaalilluni Guutip ilinniartippaatigut Jiisusi Kristusimi inuunermini tunniussisoq, upperisalinnut tamanut annaassiniarnertut neqeroorutiginiarlugu, inuiaqatigiinni tamani annaassiniarnerminut naleqquttumik . Taamaattumik isumaqatigiissut siulleq tammartussaavoq Jiisusip nunarsuarmi tamarmi toqqakkanut isumaqatigiissutini nutaaq unitsinniarlugu aavanik kuineqarnerani.                              
 Danielip atuakkiaani siunertaavoq nunarsuarmi tamarmi annaassiniarneq tamanna ilinniartitsissutigissallugu , Danielip nalaani kunngit allanngortinneqarnerat saqqummiunneqarmat ; Nebukadnezar, Darius Mediamiu aamma Kyrusi Persiamiu. 
Oqariartuut tassaavoq juutit inuiaqatigiinnut illoqarfimminnullu illernartumut Jerusalemimut ulorianartorsiortitsisoq, tassungalu sapaatit akunnerinik 70-inik piffissaq kingulleq tunniunneqarpoq. Tassani aamma Ezekieli 4:5-6-imi malittarisassaq ulloq ataaseq ukiumut ataatsimut tunngavoq, sivisussuseq ukiuni 490-ini tamani sinniisuulluni. Danielip illoqarfimminut aserorterneqarsimasumut ulorianartorsiornerup isumaa paasiniarlugu ajornakusoorsimassaaq.
24b- unioqqutitsinerit ajortuliornerillu unitsinniarlugit
 Eqqarsaatigiuk Danielip Guutimut qinnuteqarluni ajortuliornermini inuiaqatigiinnilu ajortuliorsimasuni isumakkeerfigineqarnissamik qinnuteqareerluni tamakku tusarlugit qanoq eqqarsaatersorsimanersoq. Taanna sukkasuumik paasissavaa qanoq pineqarnersoq. Kisianni uagut nammineq paasilluarparput piumasaqaat Guutimeersoq ersersinneqartoq. Guutip toqqarsimasani pissarsiariniarpai annaassiniartarnini, ajortuliortarunnaarnissaat, inatsisinik unioqqutitsinertik unitsissallugu taamaalillutik ajortuliornertik unitsissallugu apustilip Johannesip 1 Johannesip allagaa naapertorlugu : Kikkulluunniit ajortuliortut inatsisinik unioqqutitsipput, ajortuliorneq tassaavoq inatsisinik unioqqutitsineq . Anguniagaq taanna angutinut ajortuliorsimajunnaarnissaminnut ajortumik pinngortitaminnik akiuussuteqartariaqartunut tunngatinneqarpoq. 
24c- ajortuliorneq isumakkeerfiginiarlugu naassaanngitsumillu ilumoorfiginninnissaq
 Juutimut Danielimut , oqaluttuaq taanna " ulloq isumakkeerinninnermi " ritualimik eqqaasitsivoq , ukiumoortumik nalliuttorsiorfiusumi ajortuliornerit piiarneqarnerat qimmit qimuttut pilliutiginerisigut nalliussineqartartoq. Ajortimut ilisarnaat tamanna Grækenlandimi Dan 8-mi sinniisuuvoq, taassumalu peqarnera siulittuut ’ ulloq isumakkeerfiginninnissaq ’ taanna anersaakkullu inissisimavoq . Kisianni qanoq ililluni qimmit toqunerata ajortuliat annaassinnaavai uumasut allat ukiup ingerlanerani pilliutigineqartut toqunerat taakku annaannissaannut iluatsissimanngippat ? Dilemmamut tassunga akissuteqaat Hebr 10:3-7-imi allassimavoq : Kisianni pilliutaasuni taakkunani ukiut tamaasa ajortunik eqqaaniaasoqartarpoq ; tassami nersutit nersutallu aavat ajortunik piiaasinnaanngillat . Taamaattumik Kristusi nunarsuarmi tikimmat oqarpoq : Pilliutaq neqeroorutillu piumanngilatit, kisianni timimik uannut piareersarsimavutit ; Illit nuannaarutiginngilatit ikuallannerit pilliutilluunniit ajortuliornermut pilliutit. Taava oqarpunga : Takuuk, tikippunga ( Atuakkami allassimavoq uanga pillugu) Guuti, piumasat suliariumallugu . Apustilip Paulusip nassuiaatai ​​ersarilluinnarput isumatusaarlutillu. Tassani erserpoq Guutip nammineq, Jiisusi Kristusimi, ajortuliornernut isumakkeerfiginninnissaq inngilip Gabrielip Danielimut nalunaarutigaa. Kisianni Jiisusi Kristusi ” ulloq isumakkeerinninnermi ” ritualimi tassani sumiippa ? Taassuma nammineq pinngitsuusaasimanera naammalluinnartoq, taannalu assersuutigalugu Guutip paskalimik savatut nunarsuarmi ajortuliortartutut, toqqarsimasani ajortuliortarnerat imminut tiguaa, taannalu assersuutigalugu ajunngitsuliornermik ritualimik gedemik assersuutaavoq. Savaq nersutamit toqqorneqarpoq taamaalilluni savaq nersutaaq taanna akisussaaffigisimasaa pillugu toquvoq. Toqqakkani ajortuliat, ajortuliornerit nammineq tigusimasai, akilerniarlugit qimmit qimuttut toqusimanera akuersaarlugu, Kristusimi Guutip taakkununnga asanninneranik uppernarsaat kusanarnerpaaq tunniuppaa.           
24d- aamma naassaanngitsumik naapertuilluartumik pilersitsissaaq
 Tamanna tassaavoq Annaassiniartup Missiarsip toqunerata kingunerisaa nuannaarutigineqartoq. Eqqortuuneq taanna inuup, Adamimiit, pilersissinnaasimanngisaannarsimasaa, toqqakkanut tunngatinneqarpoq taamaalilluni upperisamikkut asanninnerup takutitsineranut tassunga, anersaaq atorlugu, Jiisusi Kristusip eqqortuunera naammalluinnartoq taakkununnga tunniunneqartarpoq , aallaqqaammut , upperisamik sorsuuteqarnerup ajortuliorneq ajugaaffiginissaata tungaanut. Aammalu tamanna tamakkiisumik tammarpat Kristusip eqqortuunera tunniunneqartoq oqaatigineqartarpoq. Atuartoq Mesterimitut ittunngortarpoq. Tassa ilinniartitsissutit tunngaviusut taakku Jiisusip apustiliisa upperisaat tunngavigalugu sananeqarpoq. Piffissap aamma oqartussat qaammaarisut allanngortinneqannginneranni, taamaalilluni aqqut qaqutigoortoq Jiisusi Kristusip ilinniartitsissutigisimasaa annertusarlugu. Eqqortuliorneq taanna toqqarsimasunut upperisalinnut kisimi naassaanngitsumik atuutissaaq , taakku Guutip piumasaqaataanik eqqortumik tusarnaarlutik akissuteqartarlutillu.
24.- takussutissiaq aamma pruffiitit matussuserniarlugit
 Tassa siulittaasup nalunaarutigineqartup saqqummerneratigut takussutissiaq eqquutsinneqarsinnaaqqullugu. Verbi to seal tassaavoq Guutip seal-ia taamaalilluni siulittuummut aamma siulittuisumut imminut saqqummiussisussamut oqartussaassuseqarnermik aammalu guutimik legitimitetimik tamakkiisumik aammalu oqaatigineqarsinnaanngitsumik tunniussisoq. Suliaq naammassineqartussaq kunngip guutimit allagartaanik nalunaarsorneqarpoq. Sillimmasiissutip taassuma normua tassaavoq “ arfineq marluk :7 ”. Aammattaaq tamakkiisumik taaguuteqarpoq, taanna pinngortitsisup Guutip aamma Anersaata pinngortitaanik ilisarnaatissaavoq. Toqqaanermi tassani tunngaviuvoq ukiut arfineq-marluk ingerlaneranni suliniutaani sanaartorneq, taamaattumillu piffissaq sapaatit akunnerinut ullunik arfineq-marlunnik sivisussusilinnut agguaappaa soorlu ukiut arfineq-marluk ingerlaneranni. Taamaalilluni sapaatit akunnerini 70-ini siulittuut amerlassutsimut (7) Guutip inuusup nalunaaqutsiussaanik Saqqummersitat 7-imi allassimasumut inissisimavoq. Versit tulliuttut uppernarsarpaat amerlassuseq taanna “ 7 ” qanoq pingaaruteqartiginersoq.     
24f- aammalu Illernartoq Illernarnerpaaq ullorlugu
 Tamanna tassaavoq Anersaaq Illernartoq Jiisusip kuutsinneqarnerani pissarsiarisassaa. Kisianni kukkussanngilarput, tuluk qilammiit tassunga tunngasoq ataatsimik anguniagaqarpoq, tassa Johannesip qularunnaarsinneqarnissaa Jiisusi ilumut nalunaarutigineqarsimasoq Missiassiusoq ; Qilak tassunga nalunaajaasoq. Nunarsuarmi Jiisusi Kristusiusimavoq aammalu palasinut apeqqutit toqqarneqarsimasut atorlugit 12-inik ukioqarluni synagogemi ilinniartitsisimanera tamatumunnga uppernarsaataavoq. Inuiaqatigiinnut, taakku akornanni inunngorlunilu peroriartorsimavoq, pisortatigoortumik suliassaa tassaavoq ukiumi 26-mi ukiakkut kuutsinneqarnerani aallartissasoq aammalu ukiumi 30-mi ukiakkut inuunerminik tunniussisussaalluni . Kisianni Illernarnerpaaq inuusoq nunarsuarmi pisuussutinik ilisarnaatitaqarpoq ; Jerusalemimi templimi sumiiffik illernarnerpaaq imaluunniit illernartoq. Taanna qilammi ilisarnaatiuvoq, taanna inuiaqatigiinnut pissarsiarineqarsinnaanngitsoq Guutip inngilillu najugaqarfigisaanni. Guutip eqqartuussinerata issiaffia aammalu qullersaqarfimmi inissisimaffia, Guutip eqqartuussisutut Kristusip aappaa utaqqivaa, toqqarneqarsimasut ukiuni 6-ini toqqarneqarsimasuni toqqarneqarsimasut ajortuliornerisa isumakkeerfigineqarnissaat uppernarsarniarlugu. Taamaalilluni Jiisusip toqunerata ’ isumakkeerinninnermik nalliuttorsiorneq ” kingulleq naammassivaa. Isumakkeerfiginninneq pissarsiarineqarpoq aammalu pilliutaasut qanga Guutimit akuerineqarsimasut tamarmik uppernarsarneqarput. Illernarnerpaamik ullorsiorneq ulloq isumakkeerfiginninnermi pivoq, nersutaap ​​toqunneqarsimasup aava isumakkeerfiginninnissamut, altarimut umiarsuup qulaani inissisimasumut, Guutip peqqussutaanik unioqqutitsisoqarsimasumut, ikkussorneqartarluni. Tamanna pillugu ukiumut ataasiaannarluni højpræsteri immikkoortitsinermi illup sinneraniit illernarnerpaamut isersinnaatitaasimavoq. Taamaattumik Jiisusip makinnerata kingorna aappaatigut isumakkeerfiginninneq qilammut tiguaa, naalakkersuinermik pissarsiniarluni, toqqakkani annaassiniarnissaannut inatsisitigut pisinnaatitaaffimmik aammalu ajortuliortunik ernummatiginngisanik, ilaatigut inngilinik ajortunik taakkulu aqutsisuannik Saatanimik, diaavulumik, pineqaatissiissuteqarnissamut pisinnaatitaaffimmik. Illernarnerpaaq, aamma qilak, Jiisusip nunarsuarmi aavanik kuineqarsimasoq, taaguuteqartoq, taanna, Mikaelimik, diaavulu anersaapiluillu qilammiit aallarunneqarnissaannut periarfissiissaaq, tamanna Saqq 12:9-mi ersersinneqarpoq. Taamaalilluni juutit upperisarsiortut kukkussutaat tassaavoq ukiumoortumik ’ ulloq isumakkeerfiginninnissaq ’ siulittuutitut qanoq ittuunera paasinngitsoorsimammassuk . Eqqunngitsumik isumaqarput uumasut aappaat nalliuttorsiornermi tassani neqeroorutigineqartoq ukiup ingerlanerani uumasunik aappaanik allamik kuineqarsimasumik uppernarsaasisinnaasoq. Inuk Guutip assilisaanik sananeqarpoq ; uumasoq nunap iluani inuunermit pilersinneqartoq , qanoq ililluta uumasunik marlunnik naligiimmik naleqartitsineq pissutissaqartitsisinnaavarput ?        
Guutiulluni Jiisusi Kristusi nammineq Anersaaq Illernartoqtut uuliamik uuliamik uuliamik uuliamik aamma qilammut qaqinermini nunarsuarmi inatsisitigut pissarsiarineqarsimasumik uuliamik uuliamik nassataqarpoq. 
 
Naatsorsuinermut tunngaviusoq
Dan 9:25   Taamaattumik ilisimajuk paasillugulu: Jerusalemip sananeqarnissaanut oqaaseq saqqummiunneqarneraniit, Naalagaaffiup, Naalagaaffiup, tikillugu sapaatit akunnerit arfineq-marluk sapaatit akunnerit arfineq-marluk ingerlassapput: aqquserngit qilleriffiillu sanaartorneqassapput, kisianni piffinni ajornartorsiorfiusuni.
25a- Taava tamanna ilisimajuk paasillugulu!
 Inngilip Danielip eqqumaffiginninnissaanut saaffiginnissuteqarnera eqqortuuvoq, taanna paasissutissanik annertuumik anersaakkullu eqqarsartaatsimillu eqqarsaatersornissamik pisariaqartitsisunik suliaqarmat ; pissutigalugu naatsorsuinerit suliarineqartariaqassapput. 
25b- Jerusalemip sanaartorneqarnissaanik oqaaseq saqqummiunneqarmat, Aqutsisoq , Aqutsisoq, tikillugu
 Versip ilaa taanna kisimi pingaarnerpaavoq, tassami takussutissiap siunertaanik nassuiaavoq. Guutip inuiaqatigiit Missiarsiminnik utaqqisut ukiumi sorliuni taakku siumut saqqummerumaarnissaat paasiniarlugu periarfissippaat . Aammalu piffissami tassani oqaatsip Jerusalemip sanaartorneqarnissaanik nalunaaruteqarnerani ukiut 490-it siulittuutigineqartut sivisussusaat malillugu aalajangerneqartariaqarpoq. Sanaartornermut peqqussummut tassunga , Ezra-p atuakkiaani, peqqussutit pingasut Persiamiut kunngiinit pingasunit ataatsimoorlutik peqqussutigineqarsimasut nassaarisinnaavagut : Cyrus, Darius aamma Artaxerxes. Sunaaffa peqqussut kingullermi -458-imi pilersinneqartoq, ukiut 490-it ukiumi 26-mi ullutsinni naammassineqarsinnaanerat periarfissippaa. Taamaattumik tassaassaaq Artaxerxesip peqqussutaa una ataqqineqartussaq, piffissaq allanneqarsimasoq eqqarsaatigalugu : upernaaq Ezra 7: 9 naapertorlugu : Babylonimit anivoq qaammammi siullermi ulloq siulleq, Jerusalemimilu tikippoq qaammammi pingajumi ulloq siulleq, Guutimilu assaa pitsaasoq taanna atorlugu . Ukioq kunngip peqqussutaa Ezra 7:7- imi allassimavoq : Israelikkullu amerlasuut, palasit, levimiut, erinarsortartut, illup iluani nakkutilliisut, nethinimillu, kunngip Artaxerxesip ukiuani arfineq-marlunni Jerusalemimut tikipput .    
 Peqqussutip aninera tassaavoq upernaaq , Anersaaq siulittuutiminut siunertarivaa, ukiakkut påskemi Jiisusi Kristusip kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnera toquvoq . Naatsorsuutit anguniakkamut tassunga aqqutissiuussissapput.
25c- sapaatit akunnerini arfineq marlunni sapaatillu akunnerini arfineq marlunni, aqquserngit qilleriffiillu iluarsineqassapput, kisianni piffinni ajornartorsiorfiusuni.
Sapaatip-akunnerini 70-ini aallartittarpugut. Inngilip sapaatit akunnerinik 69-inik oqaluttuarpoq ; 7 + 62. Sapaatip-akunnerit siulliit 7-it Jerusalemip templiplu iluarsineqarnerata nalaani naammassipput, piffinni ajornartorsiorfiusuni pissutigalugu juutit arabiamiut sumiiffimmi anisinneqarnermikkut annaanneqarsimasumi najugaqalernissaminnut tikittut piujuartumik ajornartorsiornerisa ataani sulisarmata. Versi una Neh 4:17-imiittoq pissutsit qanoq ittuunerat nassuiarluarpaa : Igalaamik sanasut, aammalu taakku assanik tigummiartut, ataatsimik sulipput, allamillu sakkumik tigummiarlutik . Tamanna detalje-uvoq aalajangersarneqarsimasoq, kisianni pingaarnerpaaq tassaavoq sapaatip -akunnerani 70-imi naatsorsorneqarsimasoq.  
 
 Sapaatip-akunnerata 70- issaa
Dan 9:26   Sapaatip-akunnerisa 62-it qaangiuppata uuliamik uuliamik toqutsisoqassaaq, taannalu uuliamik uuliamik pissarsisoqanngilaq . Prinsip inuiaqatigiit tikittussap illoqarfik illernartullu , illernartuuneq aserugassavaat, naggatissaallu soorlu qarsutsinermik tikissaaq; Aalajangerneqarpoq aserorterineq sorsunnersuup naanissaata tungaanut ingerlassasoq.
26a- Sapaatip-akunnerisa sisamat-marluk qaangiuppata Ulloq ataaseq toqqarneqassaaq
 Sapaatip-akunnerit taakku 62-it sioqqullugit sapaatit akunnerinik 7-inik , tassa imaappoq ilumut oqaaseq tassaavoq " sapaatit akunnerisa 69-it qaangiuppata " uuliamik uuliamik toqqarneqartussaavoq , kisiannili uuliamik arlaannaalluunniit pinnagu, taanna taamatut nalunaarutigineqartoq nammineq uuliamik uuliamik inuuvoq. Formel " an anointed one " atorlugu Guutip juutit inuiaqatigiit piareersarpai angummik nalinginnaasumik isikkoqartumik, guutimit killilersuinermit ungasissumik, naapitsinissaminnut. Viinniliortut pillugit assersuutini naapertorlugu Inuup Ernera , viinniliorfimmi Pisortap ernertaa , viinniliortunut imminut saqqummiussivoq , siulittaasuminik siulittaasunik taakkulu atornerluisimasunik nassiussisimalluni. Inuup isiginnittaasianit Jiisusi tassaavoq tanitat allat kingorna tikittut.     
 Inngilip oqaatigaa “ kingorna ” sapaatit akunnerisa 69-it katillugit sivisussusaat taamaalilluni 70-issaat ersersinneqarluni . Taamaattumik, step by step, inngilip paasissutissaataasa ukiumi 30-mi aasaanerani påskemut ingerlateqqippagut taanna ulloq-ukiut sapaatip-akunnerata 70-issaata qeqqanut inissisimassaaq .  
26b- aamma taanna kingornussassaqanngilaq​
 Oqaasersiuussineq taanna annertunerusumik inatsisitigut tunngaveqanngilaq, tassami atuakkiortup, L. Segondip, marginimi erseqqissarpaa, oqaasersiuussineq eqqortoq imaasoq : nobody for him . Aamma uannut nutserneq eqqortoq uannut naleqqulluarpoq, tassami tassani allassimavoq, taassuma kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnerata nalaani ilumut qanoq pisoqarsimanersoq. Biibilimi uppernarsarneqarpoq apustilit namminneq Jiisusi Missiarsitut naatsorsuutigineqartoq upperilersimagaat, pissutigalugu , soorlu juutit inuiaqatigiit allat, sorsuttartunik messiasimik, Romamiut nunamit anisitsisussamik, utaqqisimammata. 
26c- Aqutsisup tikittussap inuiaqatigiit illoqarfik aamma illernartoq illernartuusoq aserugassavaat
 Tamanna tassaavoq Guutip juutit naalagaaffimmi upperinninnerannut akissutaa : taanna pillugu kialluunniit . Guutimut akerliussutsimik takutitsineq Jerusalemip aserorneqarneratigut aammalu eqqunngitsumik illernartuuneratigut aalajangersimasumik akilerneqassaaq ; ukioq 30- miit juutit nunaanni illernartorsiortoqanngilaq ; illernartuut ataasiunnginnera . Taamatut iliuuseqarnissamut Guutip Romamiut atorpai, taakku aqqutigalugit juutit upperisamik siuttuisa Missiarsi kinguaassiuutitigut atornerluisimavaat, namminneq sapinngisamik aamma iliuuseqarsinnaanngitsumik , taakku peqatigalugit , ilisimavaat , qanoq ilillutik diakoni Stefanus " ukiut pingasut qaammatit sisamat " qaangiummata kivitsisinnaanersut .      
26d- naggatissaalu soorlu qarsutsisoq tikissaaq
Taamaalilluni 70-imi, ukiut arlallit Romamiut saassussinerisa kingorna , Jerusalem taakku assannut nakkarpoq , aammalu aserorsaartumik akerleriissuteqarnermik ulikkaartoq, soorlu nalunaarutigineqarsimasoq, illoqarfik aammalu illernartuuneq taanna peqanngilaq, tikillugu ujaqqamik ataatsimik sinnerunngilaq allamut sioqqullugu taakku pillugit : Matt he had tamakku tamarmik? Ilumorluinnaq oqarpunga: Uani ujaqqap ataatsip qulaaniiginnassanngilaq, aallarunneqanngitsunik . 
26. - Aalajangerneqarpoq aserorterineq sorsunnersuup naanissaata tungaanut ingerlassasoq.
  Matt.24:6-imi Jiisusi oqarpoq : Sorsunnerit sorsunnerillu pillugit tusagassiuutit tusassavasi : mianersoqqusi, annilaangassanngilatit, tamakku tamarmik pisinnaasariaqarput. Tamannali suli naggatissaanngilaq. Romamiut kingorna sorsuutit ukiuni tusindini marlunni kristumiut nalaanni ingerlaqqipput aammalu sorsunnersuup aappaata kingorna piffissaq sivisooq eqqissiviilliorfigisimasarput immikkut ittuuvoq kisianni Guutimit programmeqarsimavoq. Inuit taamaalillutik toqunartumik akissarsiaq akilinnginnerani fantasiisa naaneranni persuarsiornerminni kingunerisassanik pilersitsisinnaapput. 
 Kisianni puigortariaqanngilarput Romamiut pillugit oqaluttuaraanni taakku paavitut kingornussassaat paaganip " aserortitsisup imaluunniit aserortitsisup " suliai sivisussuseqassasut aamma tassani aamma Kristusip Guutip toqqakkanut sorsuuteqarnerup naanerata tungaanut.   
Dan 9:27 Sapaatip-akunnerani ataatsimi   amerlasuunik isumaqatigiissuteqassaaq : sapaatip-akunnerata qeqqanut pilliutaasut pilliutaasullu unitsissavai . Aamma [tassaavoq] siffimmi aserorterinermik ajortunik aammalu allaat aserorternermut (imaluunniit aserorternermut tamakkerlugu), aammalu aserorterneqassaaq , [naapertorlugu] aalajangerneqarsimasoq, aserorterneqartumi [nuna] .
27a- Sapaatip akunnerani ataatsimi arlalinnik solid allianceqassaaq
 Anersaaq isumaqatigiissutip nutaap ​​pilersinneqarnissaanik siulittuivoq ; taanna pingaaruteqarpoq, pissutigalugu nunarsuup naanerata tungaanut annaassiniarnermut neqeroorutigineqartumut tunngavinngortarmat. Oqaaseq amerlasuut atorlugit Guutip juutit nunasiaataasut , apustilini juutit ajoqersukkanilu siulliit siunertarivai, taakku ukiuni kingullerni arfineq-marlunni isumaqatigiissumminut ilanngussapput , piffissami juutit inuiaqatigiinnut pisortatigoortumik Missiassimik kinguaassiuutitigut atornerluisoq akuerinissaanut imaluunniit itigartitsinissamut tunniunneqarsimasumi. Tassaavoq isumaqatigiissut taanna versimi 24-mi Guutip juutillu ajortuliorsimasut ajuusaarsimasut akornanni ’ ikkunneqartoq ’. Ukioq 33-mi ukiakkut sapaatip akunnerata kingulliup naanerani iliuuseq taanna alla eqqortuunngitsoq aammalu akerleriissuteqartoq malunnartinneqassaaq, taanna Stefanus diakoni nutaaq kivitsisoqarneranik takutitsivoq. Taassuma kukkunera tassaavoq juutit piviusut tusarsinnaanngisaat oqaluttuuttarlugit, Jiisusip oqaatsini qaninnut ikkuppai. Jiisusip ajoqersukkani toqunneqartoq takugamiuk , oqaluussinermini nuna tamakkerlugu pisortatigoortumik itigartitsisoqarnera allappoq. Ukiumi 33-mi ukiakkut , juutit upperinnittut Romamiut akerleriinnerat sakkortusarpaat, taannalu ukiumi 70-imi Jerusalemimut masse-mik akerleriissuteqarpoq.     
27b- aamma sapaatip-akunnerata qeqqata missaani pilliuteqarneq neqeroorutillu unitsissavai
 Sapaatip-akunnerata qeqqanut imaluunniit sapaatip-akunnerata qeqqanut piffissaq taanna tassaavoq sapaatit akunnerini 70-ini siulittuut siunertarineqartoq 30-mi ukiakkut . Tassaavoq piffissaq iliuuseqarfiit tamarmik versimi 24-mi eqqaaneqarsimasut naammassineqartarfiat : ajortip naaneqarnera, isumakkeerinninnera, pruffiitip naassaanngitsumik naapertuilluarnerminik pilersitsinermigut takorluukkamik naammassinnittartup tikiunnera aamma Kristusip makitinneqartup qilammut qaqisoq Ajugaasoq tamanullu Pisinnaasoq .  Missiarsip annaassiniarnermi toqusimanera uani eqqaaneqarpoq kinguneqartumik : uumasunik pilliuteqartarnerup neqeroorutaasalu juutit templianni unnukkut ullaakkullu pilliutaasa aalajangersimasumik unitsinneqarnerat , kisianni aamma ullaakkut unnuap tungaanut , inuiaqatigiit ajortuliorsimanerat pillugu . Jiisusi Kristusip toqunerata uumasunik ilisarnaatinik isumaqatigiissummi siullermi siulittuutigineqartunik nutaajunnaartitsivoq, tamannalu tassaavoq pilliutaatigut allanngortitsineq pingaaruteqartoq. Guutip Jiisusip toqukkut qimagunnerata nalaani templip assiaqutaata aserorneqarnerata nunarsuarmi upperisamik ileqqut aalajangersimasumik naammassineqarnissaat uppernarsarpaa, 70-imilu templip aserorneqarnera uppernarsaat tamanna nukittorsarpaa. Taamaalilluni juutit ukiumoortumik nalliuttorsiortarnerat tamarmik taassuma tikiunneranik siulittuisut tammartussaapput ; kisiannili qanoq iliornikkut sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnerani atuineq toqunermi tassani ilumoortumik isumaqartinneqanngilaq : ukiuni tusindini arfineq-marlunni qilammi eqqissisimaarnissaq siulittuutigineqarpoq , ajugaanermigut Jiisusi Kristusip Guutimut toqqarsimasaminullu ilumoortumut pissarsiaraa , taakkununngalu naassaanngitsumik naapertuilluartumik naapertuilluarnermini versimi 24-mi allassimasuminut tunngatinneqarpoq .      
 Ullut-ukiut " sapaatip-akunnerata " taassuma aallaqqaasiutaa 26-mi ukiakkut pivoq Jiisusip Johannesimit kuutsinneqarsimasup kuutsinneqarneratigut.  
27c- Aamma [tassaavoq] siffimmi aserorterinermik ajortunik
 Utoqqatsissutigaara, kisianni versip ilaa una L.Segond-ip allaaserisaani eqqunngitsumik nutserneqarpoq , pissutigalugu eqqunngitsumik nutserneqarsimammat. Johannesip Apokalypsiani saqqummersitat tunniunneqartut eqqarsaatigalugit hebræerisut allaaserisaq nutserinera saqqummiuppara , nutserinerit allat uppernarsarpaat . Oqaaseqatigiit " on the wing , " qilammi pissutsinik naalakkersuinermillu ilisarnaatilik , upperisamik akisussaaffimmik siunnersuuteqarpoq, taanna paavip Romamut toqqaannartumik tunngavoq , taanna Dan 8:10-11-imi " makippoq ", aammalu ulluni kingullerni upperisamik suleqatigisaminut . Eagle wings-it naalagaaffiup titartagaata qullerpaamik qaffasissusaanik ilisarnaatissaavoq , assersuutigalugu løve ørne-mik siffilik kunngimut Nebukadnezzarimut tunngasoq, imaluunniit Guutip nammineq, taanna hebræerit inuiaqatigiinni Egyptenimi inussiaataanermit annaassiniarsimasani ørnip siffianik ingerlatsisimavoq . Imperiat tamarmik qimmit qimuttut ilisarnaataat taanna tigusimavaat , ilaatigut, 1806-imi, Napoleon I , taanna Saqq 8:13-imi uppernarsarneqassaaq, taamani Prussiami Tysklandimilu naalagaaffiit, kingulleq tassaavoq namminersortoq A. Hitler. Kisianni taamanili USA aamma nunap aningaasaata greenback-iani imperial eagle-mik taanna peqarsimavoq : dollar.      
 Siusinnerusukkut sammisaq qimallugu Anersaaq uterpoq akeqqani nuannarinerpaasaa : Roma . Jiisusi Kristusip nunarsuarmi misissuinerata kingorna , nunarsuup kingullermik aserorterneqarneranut pissutaasut ajortut siunertarineqartut tassaapput Roma , taassuma paganit naalagaaffiata fase-ata Jerusalem 70-imi versimi 26-mi aatsaat aserorsimavaa . Aammalu " ajortuliornermik ajortunik " suliaqarneq piffissap ingerlanerani ingerlaqqissaaq nunarsuup naanerata tungaanut . Ajornartorsiutit , amerlassusillit, taamaattumik tunngassuteqarput , siullermik , Romami naalagaaffimmut , taanna upperisallit toqqakkat persuttarpai, taakku toqutsissallugit pissanganartunik " stagings " -inik , Romamiut inuiaqatigiit blodtørste-t nuannaarutiginiarlugit , pissutsit taakku 313 - imi unitsinneqassapput kap 7 , 321 ; Suliaq tamanna suli Romamiut naalagaaffiannut naalagaaffimmilu aqutsisumut Konstantin I-mut tunngatinneqarpoq. Taanna peqatigalugu Romamiut naalagaaffiat Byzantinimiut naalagaaffiata ataani inissisimavoq . 538-imi aamma keiseri Justinian I allamik ajortuliorsimavoq , Romami issiavimmi paavip naalakkersuinera Vigilius I -mik pilersitsilluni , ajortuliornerillu nunarsuup naanerata tungaanut sivitsorneqarnerat taamanikkut paavip fase - anut tassunga Guutip Dan-imiit isornartorsiorsimasaanut tunngatinneqartariaqarpoq . Eqqaamavarput aqqa " little horn " Romami fasit marluk dominerertut Dan.7-imi aamma Dan.8-imi taaguuteqartut. Guutip fase-ni taakkunani marlunni ataatsimoortuni suliap ataatsip ajornakusoortup ingerlaannarnera kisiat takusarpaa.                        
Kapitalit siulliit misissoqqissaarneqarnerisigut versimi matumani tassunga tunngatinneqartut assigiinngitsut paasiniarsinnaalerpagut .
27d- aammalu aserorternermut (imaluunniit tamakkiisumik aserorternermut ) aammalu aserorneqassaaq , [naapertorlugu] aalajangerneqarsimasoq , [nuna] inoqanngitsumi .
 “ Taanna [naapertorlugu] aalajangerneqarsimasoq ” aamma Dan.7:9-10 aamma Dan . 8:25 Pitsaassuseqarnini aammalu atornerluisuunermini iluatsitsisimanera pissutigalugit uummatimini pingaartitsissaaq, eqqissisimasimasullu amerlasuut aserorterlugit, naalagaaffiit naalakkersuisuannut akerliulluni ; kisiannili aserorneqassaaq, qanoq ittumik iliuuseqartoqanngikkaluarluni.    
Hebræerisut allassimaffimmi eqqarsartaatsimik guutimeersumik tamanna ullumikkut nutserneqarsimasunit allaanerusoq neqeroorutigineqarpoq.
Nuanseq taanna Guutip pilersaarutaanik tunngaveqarpoq, inuit pisuussutaat nunarsuarmi najugaqarfigisaminni ; qanoq Saqqummersitaq 20-mi ilinniartitsissutigineqartoq. Maluginiaruk kristumiut upperisaat eqqunngitsoq suliaq taanna guutimeersoq, tassa inuit nunarsuup qaavanit aallarunneqarnissaat, Kristusip naalannartumik uteqqinnerani, soqutiginngilluinnarpaa. Saqqummersitat Saqqummersitat 20-mi tunniunneqartut soqutiginagit Kristusip naalagaaffiata nunarsuarmi pilersinneqarnissaa ajornakusoortumik utaqqivaat. Kisiannili pinnguaatip tamakkiisumik aserortinneqarnera uani aamma Apo.20 -mi programmerneqarpoq . Kristusip ajugaasup guutiunermini tamani nersornaasiuttagaanik uteqqinnerata nunarsuup oqaluttuarisaanerata aallaqqaataani 1 Mosesi 1 - imi allaaserineqarsimasup kaotiskimik isikkoqarnera iluarsissavaa . Taassuma tungaanut angut inuusoq sinnerunngilaq, kisianni taanna ukiuni tusindini diaavulup parnaarussiviani immikkoortinneqarsimassaaq , toqunissami nalunaaquttap tungaanut.      
 
Misissuinerup matuma nalaani siullermik " sapaatip-akunnera 70 " aatsaat misissuiffigineqartoq pillugu paasissutissanik allanik tunniussisariaqarpunga . Ullut-ukiuni siulittuutitut eqquutsinneqarnera eqqortumik eqquutsinneqarneranik marloriaatinngortinneqarpoq. Pissutigalugu qujanartumik juutit kalendariata uppernarsaataanut , ilisimavarput ukiumi 30-mi påskep sapaatip-akunnerata aaqqissugaanera. Taanna qitiutippaa, arfininngornermi ulloq unnuarlu ilaannikkut sapaatip-akunnerata nalaani juutit påske-ata ukioq manna pingasunngornermi pissuteqartumik. Taamaalilluni Jiisusip toquffigisaani påskep matuma ingerlanera tamakkiisumik nutartersinnaavarput. Sisamanngorninnguinnartoq unnukkut tigusarineqarluni, unnuap ingerlanerani eqqartuunneqarluni, Jiisusi arfininngornermi ullaakkut nalunaaqutaq 9-mi kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpoq. Taanna nal. 15-imi atuutissaaq. p.m. sioqqullugu Josefip Arimateamiup timia ilivermut inissippaa, ujaqqamillu matusumik illup iluani. Pingasunngornermi påskesabbat qaangiuppoq . Tallimanngormat ullaakkut arnat piujuaannartitsisut ulloq unnuarlu Jiisusip timaanik balsameqarnissamut piareersartarpaat. Tallimanngornermi unnukkut nal. 18.00 sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnera aallartissaaq, unnuk, ulloq Guutimit illernartinneqarsimasumik eqqissisimalluni. Aamma sapaatip akunnerata naanerani nal. 18.00 sapaatip-akunnerani ulloq siulleq aallartissaaq. Unnuk qaangiuppoq ullaap tungaanilu siullermi arnat ilivermut ingerlapput neriuutigalugu ujaqqamik ikkussisinnaasumik nassaarsinnaassallutik. Ujaqqaq qaqutigoortoq nassaaraat, iliverlu ammasoq. Ilivermut iserlutik Maria Magdalene aamma Maria, Jiisusip anaanaa , inngilimik issiasoq takuvaat , taannalu oqaluttuarpoq Jiisusi makisimasoq, inngilip oqarfigai qatanngutini, apustilini, mianersoqqussallugit. Naatsiivimmi uninngalluni Maria Magdalenep angut qaqortumik atisaqarsimasoq takuaa, taannalu naatsiivimmi sulisutut tigusarpaa, taarsiivigineqarnermi kingorna Jiisusi ilisarisimavaa; Aammalu uani, pingaaruteqartorujussuarmik upperisamik siammarsimasumik aseruisoq, Jiisusi Mariamut oqarpoq : " Suli Ataatamut qaqinngilanga ." Tillittoq qimmit qimuttut aamma Jiisusi nammineq paratiisimut, Guutip naalagaaffianut, ulloq taanna qimmit qimuttut atorlugit qimmit qimuttut, tassami ullut 3-t tamaasa qaangiummata, Jiisusi suli qilammut qaqisimanngilaq. Taamaattumik Naalakkap aqqani oqarsinnaavunga, taanna oqaaseqarfigisinnaanngisaannarpaat ! Taamaalilluni ulloq ataaseq qinngasaarneqarnissamik kanngusuuteqarnissamilluunniit misigisaqartariaqannginnissannut.       
 
Aappaa tassaavoq ulloq atorluarniarlugu – 458 taanna siullermik sapaatit akunnerinik 70-inik ullunik-ukiunilluunniit aallaqqaasiutaavoq, taakkununnga juutit inuiaqatigiinnut Guutip pingaarnertut marlunnik ilisarnaatinik tunniussisimavoq : sapaatip-akunnera aamma neqip qinngasaarneqarnera. 
Rom 11 naapertorlugu naalagaaffiit allat isumaqatigiissummut nutaamut ilanngunneqarsimasut hebræerit juutillu oqaasiinut ilanngunneqartarput. Kisianni isumaqatigiissutip nutaap ​​tunngavii juutiussutsimik tunngaveqarput aamma Jiisusip tamanna Johannesi 4:22 -mi eqqaamaqqullugu piumassuseqarpoq : Illit ilisimanngisasi pallorfigisarpatit ; Ilisimasavut pallorfigisarpagut, annaassiniarneq juutinit pivoq. Ullumikkut oqaluussineq taanna inuunermi pingaaruteqarluinnarpoq, pissutigalugu Jiisusip ukiuni tamani eqqunngitsumik upperisarsiortunut oqariartuutigimmagu. Pitsaanerusumik aserortinniarlugit diaavulu juutit kattuffimmillu akerleriinnissaannut piumaffigai ; taanna Guutip peqqussutaanit aamma sapaatip-akunneranit illernartumiit aallarunneqarput. Taamaattumik kukkuneq tamanna eqqortariaqarparput juutiussutsimik kinaassuseqartumik ataatsimooqatigiinneq nutaaq qiviartariaqarparput . Apustilit aamma juutit ajoqersukkat nutaat allanngortinneqarsimasut tassaapput taakku " amerlasuut " Jiisusimik ataqatigiissaarisut pingaartumik , Dan.9:27-mi, kisianni tunngavigisaat juutiuneruvoq, taakku aamma eqqarsaatigaat piffissap " sapaatit akunnerini 70-ini " Guutimit juutit inuiaqatigiinnut tunniunneqarsimasup aallaqqaasiutaa, akuerisinnaallugu imaluunniit itigartitsisinnaallugu inuup vollliance-a malittarisassaq nutaaq Jiisusimit a . Tamanna tunngavigalugu ulloq – 458 aallaavigalugu Dan.8:14-imi “ 2300 unnuk-ullaaq ” aallaqqaasiutaavoq .          
Siulittuutitut piffissaq sivisooq taanna, ukiut 2300-t, naanerani Dan 8:13 naapertorlugu pingasut unitsinneqassapput .
1- ataavartumik palasiuneq    
2- ajortuliorneq ajortoq       
3- illernartumik aamma sakkutuunik persuttaaneq.    
Pingasut taakku suussuserneqarput : 
1- paavip nunarsuarmi palasiunera ataavartumik      
2- ulloq siulleq sinnera taaguuteqarpoq : Sapaat.        
3- Illernartuunerup aamma kristumiut illernartuisa, qilammi naalagaaffimmi innuttaasut, persuttarneqarnerat.    
Allannguutit taakku siunertarineqarput : 
1- Jiisusi Kristusimut qilammi palasinngornissani illernartoq naassaanngitsoq utertiguk.    
2- Guutip inatsisaa tamakkerlugu ilanngullugu ulloq 7-imi sapaatip-akunnerani sinneruttoq iluarsiniarlugu .    
3- Kristumiut illernartuunerat illernartullu pillugit persuttaasarnerit unitsinneqarnissaat takuuk.    
 
Naatsorsuut siunnersuutigineqartoq “ 2300 unnuk-ullaaq ” ulloq – 458-imiit aallartilluni, sivisussuseq taanna 1843-mi aasaanerani naammassivoq : 2300 – 458 = 1842 +1. Naatsorsuinermi tassani ukiut tamaasa 1842-t peqarpugut taakkununngalu +1 ilannguttariaqarparput ukiup 1843-p aallaqqaataani ukiakkut siulittuutigineqarsimasoq " 2300 unnuk-ullaaq " naggaserniarlugu. Ulloq taanna Guutip iliuuseqarnerata uteqqinnerata aallartinneranik malunnartitsivoq, taamaalillunilu illernartunik ilumoortunik upperisamik sallusuissummik ukiuni 1260-ini paavip romamiut katuuliunerannit arfanniartarsimasunit annaasaqarusuppoq. Taamaalilluni USA-mi protestantit qimagussorfigisimasaanni anersaakkullu upperinninnermik pilersitsinissaq aallartippaa, Anersaaq William Miller-imik Daniel 8:14-imi siulittuut soqutiginnilersippaa, ullullu marluk ataatsimoortut siunnersuutigineqartut Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa nalunaarutigaat, siulleq 1843-mi ukiamut , aappaat 1843-mi ukiamut salliunneqarnissaanut nunarsuaq salliunniarlugu saanneq. Ullut pilersaarusiorneqartut marluk atorlugit pissanganartorsiortoqareermat, Anersaaq upperisamik misilitsinnerit marluk peqataasimasut pinertunerpaanut takussutissiamik tunniussivoq. Qilammi takussutissiaq 1844-mi oktobarip 23-ani ullaakkut illernartunik ilaatigut qeqertat aqqusaarlugit pissarsiarineqarpoq. Qilammi ammarpoq, Jiisusi Kristusi qilammi illernartumi palasitut qullersatut takutinneqarluni. Takorluukkami taanna illernartumiit illernarnerpaamut ingerlavoq . Taamaalilluni ukiut 1260-it tammarsimanerata kingorna Jiisusi Kristusip upperisaminut, misilinneqarnermit marlunnut ataatsimut isigalugu toqqarneqarsimasunut, attaveqateqalerpoq.     
1- Permanent-ip aallarteqqinneqarnera . Taamaattumik takussutissiaq taanna aqqutigalugu Guutip ulloq 23. oktober 1844-mi ataavartumik qilammilu palasiunermini pisortatigoortumik aqutsilerpaa .    
2- Sabbatip uteqqinnera . Qaammat taanna aamma illernartunik allanik ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerani malunnartinneqalersimavoq, Fru Rachel Oaksip pulaarneqarnerata kingorna, taannalu ilagiinniit allaaserisamik , " Seventh Day Baptists "-imik, tunniussivoq. Ataaseq kingorna alla, piffissap ingerlanerani, illernartunik misissuinerni marlunni toqqarneqarsimasut aamma ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnera atulerpaat. Taamaalilluni Guutip ajortuliorneq ajortoq Romami paaganimit pilersinneqartoq, kisiannili Romami paavimit inatsisitigut akuerineqarsimasoq aqqani " Sapaat " unitsippaa .          
3- Persuttaasarnerup naanera . Sammisaq pingajuat tassaavoq illernartuuneq kristumiullu ukiuni 1260-ini persuttaasimasut pillugit. Aammalu 1843-mi 1844-milu nunarsuarmi tamarmi siulittuut pineqartoq upperisamik eqqissineq naalakkersuivoq. Tamanna pissuteqarpoq Frankrigip revolutionerisup guillotine atorlugu upperisamik ajortuliornernut akisussaasut nipittorsimammagit. Taamaattumik ukiut kingulliit aappaagumut upperisamik atornerluisut pineqaatissinneqarnerisa kingorna Saqqummersitaq 2:22-23 malillugu, ukiut 1260-it naaneranni 538-imi aallartittumik, ulloq perpetual-ip piiarneqarneranut atatillugu paavip naalakkersuinerata pilersinneqarneratigut, tassa religious , 179- imi . Aammalu isumannaatsuunerup kiffaanngissuseqarnera pilersinneqarsimasoq illernartunik toqqakkatik naapertorlugit Guutimullu kiffartorsinnaalersitsivoq aammalu Guutip annertusarnissaanik ilisimasatik malillugit. 1843 - mi illernartuuneq illernartullu sakkutuui , taakku qilammi naalagaaffimmi innuttaasut Jiisusi Kristusimit toqqarneqarsimasut, persuttaaneq ajorput, soorlu Daniel 8 :13-14-imi siulittuut nalunaarutigineqarsimasoq.    
 
Misigissutsit taakku tamarmik Guutimit Pisinnaasumit aaqqissuunneqarput aqqutissiuunneqarsimallutillu, taanna tamakkiisumik takuneqarsinnaanngitsumik inuit eqqarsaataannik aqutsisarpoq, taamaalillutik taakku pilersaarusiani, programmimini tamani, naammassinnissinnaaqqullugit, nunarsuup naanerata tungaanut toqqakkat toqqarneqarnerat naammassineqareerpat . Tamakkuninnga tamanit erserpoq inuup sapaatip-akunnera aammalu qaamasuunera ataqqissallugu toqqaanngitsoq, tassaavoq Guutip tassunga tunniussisartoq tamakku nammineq pigisaat akuersaarneqarneranik aammalu ilumut asanninneranik takussutissiatut soorlu Ezekieli 20 :12-20- mi ilinniartitsissutigineqartoq : Uanga aamma sapaatit-akunnerit tunniuppakka uanga taakkulu akornanni takussutissiatut am the Lordc , ilisimassavaat uanga sapaatip-akunnera... uannut ilinnullu akornanni nalunaaqutsiissapput, ilisimaqqullugit uanga Naalakkap Guutisi . Taanna tassaammat savani tammarsimasunik ujaasisoq, qulakkeertariaqarparput qinigaasoq arlaannaalluunniit peqanngitsoq. 
 
Dan 8-mi Guutip versimi 14-imi apeqqummut akissuteqaataani immikkuullarissumik tunniussaani oqaaseq " illernartuuneq " naammaginartumik naleqquppoq, pissutigalugu illernartuuneq nunarsuaq tamakkerlugu suut tamarmik Guutip pigisaanik aammalu immikkut tassunga tunngassuteqartunik tunngaveqarmat. Tamanna pivoq ataavartumik qilammi palasiunermini , sapaatip-akunnerani nunarsuup pilersinneqarneraniit ulloq Adamip pinngortinneqarnerata kingorna illernartinneqartoq , aammalu illernartuni , toqqakkani upperisallit.   
Misigissutsit Daniel 8:13-14-imi siulittuutigineqartut 1843-p, ulloq Guutip aalajangersagaata atuutilersinneqarnerata akornanni, aamma 1844-p ukiakkut akornanni eqquutsinneqarput, taakku marluk tunngavigalugit Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik neriuuteqarneq ullut taakku pillugit, aammattaaq isumassarsiaq tunngavigalugu taakku garies the Jesus the expectations the advent of aqqa " Adventist " , latinerisut " adventus " isumaqartoq " advent ". Misigisaq taanna “ adventistit ” Danielip atuakkiaani kapitali 12-imi nassaarisinnaavarput, tassani Anersaaq tikissaaq “ ataatsimooqatigiinnerup ” kingullermik pisortatigoortumik pingaaruteqarneranik ersersitsiniarluni.          
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Danieli 10
 
Dan 10:1   Persiamiut kunngiata Kyrusip ukiuani pingajussaani Danielimut, Belteshazarimik ateqartumut, oqaaseq saqqummiunneqarpoq. Oqaaseq taanna ilumoorluinnartoq ajunaarnersuarmik nalunaaruteqarpoq. Oqaaseq eqqumaffigaa, takorluugaq paasillugu.
1a- Persiamiut kunngiata Kyrusip ukiuani pingajussaani Danielimut oqaaseq saqqummiunneqarpoq, taanna Belteshazarimik ateqarpoq
 Cyrus 2 naalakkersuivoq – 539. Taamaattumik ulloq takussutissiaq tassaavoq – 536.
1b- Oqaaseq taanna ilumoorluinnartoq ajunaarnersuarmik nalunaaruteqarpoq.
 Taaguusersuut taanna, ajunaarneq annertooq, toqutsineq annertuumik nalunaarutigaa.
1c- Oqaaseq eqqumaffigaa, takorluugaq paasillugu.
 Danielip isumaa paasisimappagu aamma uagut paasissavarput.
Dan 10:2   Taamani uanga Daniel sapaatit akunnerini pingasuni qiimmattarpunga.
 Una nammineq aliasuuteqarneq Danielimut sunniuteqartoq, toqutsinerup ilisinermi qanoq ittuunera uppernarsarpaa, taanna ajunaarneq annertooq nalunaarutigineqartoq naammassineqarpat pissaaq.
Dan 10:3   Nerisassanik mamartunik nerisaqarsimanngilanga, neqi viinniluunniit qaninnut isersimanngilanga, sapaatillu akunnerisa pingasut qaangiunnissaasa tungaanut imminut ullorsiorsimanngilanga.
 Danielip illernarnerulernissaanik ujaasinermi piareersarnera taanna siulittuivoq pissutsit dramatiskiusut inngilip Dan.11:30-mi siulittuutigissagaat.
Dan 10:4   Qaammat siulleq, qaammatip ulluini 24-ni, qeqertap annertuup, tassa Hiddekel-ip, eqqaaniippunga.
 Hiddekel franskisut Tiger-imik taaneqartarpoq. Tassaavoq qeqertaq Mesopotamiami Eufratimik imeqartitsisoq, kunngip Nebukadnezarip pineqaatissinneqarsimasup nersornaasiuttagaa pissutigalugu Kaldeamiut illoqarfiat Babylon aqqusaarlugu imeqartitsisoq. Danielip paasisinnaanngilaa, kisianni erseqqissarneq una uannut siunertarineqarpoq. Pissutigalugu aatsaat 1991-imi Daniel 12-imi nassuiaatit ilumoortut ilisimatinneqarput, tassani Tigris- ip qeqertaa " tiger "-itut inuit anersaanik nerisartutut inissisimassaaq . Uppernermik misilitsinneq ulorianartumik aqqusaarnermini ersersinneqarpoq. Toqqakkat kisimik aqqusaarsinnaavaat Jiisusi Kristusilu peqatigalugu angalanertik ingerlateqqissinnaallugu. Tamanna aamma assilisassaavoq hebræerit Immap Nalaani aqqusaarnerminniit kopierneqarsimasoq, Egyptenimi aalisartunut aqqusaarneq pisinnaanngitsoq toqunartorlu. Kisianni Daniel 12-imi eqqaaneqartoq ” adventistit ” kingulliit qinigaasut toqqarpai, taakku Kristusip uteqqinnissaata tungaanut suliassaat ingerlaqqissaaq. Taakku kingulliit misigissavaat ajunaarneq annertooq kingulleq , taassuma ekstreme form-ia Kristusip iliuuseqarnissaanik piumasaqartussaq pissaanilissumik naalannartumillu uteqqinnissamik, annaassiniarnermik akiniaanermillu.    
 
Ajornartorsiut siulleq Danielimut nalunaarutigineqartoq Dan.11:30-mi eqqaaneqarpoq. Taanna juutit inuiaqatigiinnut siullermut tunngavoq, kisianni ajunaarneq alla nalinginnaasoq nalunaarutigineqassaaq assilisassiamik assigusumik Saqqummersitat 1-imiittumik. Tamanna sorsunnersuup aappaata kingorna pissaaq , tassani angutit pingajorarterutaat toqunneqassaaq . Aammalu akerleriissuteqarneq taanna Saqqummersitat 9:13-imiit 21-mut ilisarnaatinik saqqummiunneqarpoq, kisianni Danielip atuakkiaani matumani kapitali 11-ip naanerani versit 40-miit 45-mut oqaatsit ersarissumik ineriartortinneqarput juutit upperisallit piffissap kingulliup nalaani Kristusimut utertussat Ajornartorsiut taanna tassani taaguutit " piffissaq ajornartorsiorfiusoq " atorlugu eqqaaneqarpoq pingaarnertut anguniagassaq tassaassaaq sapaatip-akunnerata Guutimit illernartinneqartup atugaanera.  
 
Ajornartorsiutit nalunaarutigineqartut pillugit takorluukkanik marlunnik naligiissitsineq
1- Danielip inuiaqatigiivisa meeqqanut isumaqatigiissutip siulliup : Dan.10:5-6.      
2- Danielip inuiaqatigiivini meeqqanut isumaqatigiissummi nutaami : Saqqq 1:13-14.      
Tamakkiisumik paasiniarlugu ajunaarnersuit taakku marluk qanoq pingaaruteqartiginersut paasisariaqarparput, naak piffissap ingerlanerani imminnut malinnaasaraluarlutik, siulleq tassaasoq assersuut, aappaanik siulittuisoq, taannalu siunertarissavaa, Jiisusi Kristusip uteqqinnerani, Guutip meerartai kingulliit upperisallit Danielip inngiaqatinilu pingasut assersuutaat. Ukiuni qulikkuutaani eqqissineq, kingornalu atomimik sorsuuteqarneq ajortoq aseruuttoortitsisoq, Romamiut ulloq sapaatip-akunnerani eqqissiviilliorfiusoq nunarsuarmi tamarmi naalakkersuisunit ajunaarnersuarmi aniguisunit aaqqissuunneqartumit atuutilersinneqassaaq. Taava aamma toqu tikissaaq toqqakkat upperisallit inuunerat ulorianartorsiortinniarlugu, soorlu Danielip, Hananiap, Misaelip Azariallu nalaanni ; aamma soorlu ” Makkabeamiut ” nalaanni –168-imi, taanna Danielip kapitaliani matumani nalunaarutigineqartoq ajunaarneq siunertarivaa ; aamma kingullermik adventistit kingulliit 2029-mi ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunneranut upperinnittutut inissisimasut.    
Kisianni misilitsinneq kingulleq tamanna sioqqullugu paavip ukiuni 1260-ini sivisuumik naalakkersuinera pinngortitami amerlasuunik Guutip aqqani toqutsisimassaaq.
Ataatsimut isigalugu Danielimut takussutissiaq taanna paasiniarlugu paasiniarlugu Johannesimut saqqummiussisoq qanoq isumaqarnersoq Saqq.
 
Dan 10:5   Taava qiviarlugu takuara angut linnimik atisalik, kuultimik Ufazimillu qinngasaarisoq.
 5a- Tassani angut linnimik atisalik
 Eqqorluartumik suliaq linnimik ilisarnaatigineqartoq Guutimit inuuneq aqqutigalugu ingerlanneqassaaq. Assimi oqaluttuarineqartumi Guutip grækerit kunngiat Antiochus 4, Epiphanesimik taaneqartartoq, isikkoqarpoq. Taanna juutinik persuttaasuuvoq – 175-ip aamma – 164-ip akornanni, naalakkersuinermini sivisussuseq. 
5b- Ufazimeersumik kuultimik qinnguartaateqarsimavoq
 Kidney-nut inissinneqartoq, bælte pinngitsaalisaalluni piviusoq takutitsivoq. Aammattaaq kuulti sananeqarsimasoq Ufazimeersuuvoq, taannalu Jer 10:9-mi paganimik pallorfiginninnissamut atorneqarnera siunertarineqarpoq.
Dan 10:6   Timiani beryl-itut ippoq, niaqqua innermik anitsisartutut ippoq, isai ikuallannertut ittuuvoq, assaminik illuatungaanilu soorlu messing-imik ikuallanneqarsimasumik, nipilu inuppassuarnik nipitut ippoq.
6a- Timi krysolititut ittuuvoq
 Guuti tassaavoq takussutissiaq atuakkiortoq kisianni taanna nalunaarpoq paganimik guutimik tikittoqarnissaa taamaattumillu tamanna naalannartuuvoq pinngortitamiittoq.
6b- niaqqua soorlu innermik anitsisartoq
 Guutip taassuma grækerit kinaassusia uppernarsarneqarpoq. Tassaavoq Zeus, grækerit kunngip Antiochus-ip guutia 4. Innaallagiaq tassaavoq OL-imi guutip Zeus-ip ilisarnaataa ; grækerit oqaluttuarisaaneranni OL-imi guutit guutiat 
6c- isai soorlu ikuallannermik ikuallannermik
 Taanna qiviartarlugu akuersaarsimanngisanilu aserugassavaa ; isiga juutit Dan.11:30 malillugu : ... isumaqatigiissut illernartoq qimappaat isigalugit. Ajornartorsiut pissutissaqanngitsumik tikittarpallaanngilaq, apostasi inuit saassussisarput.   
6d- arnat qinnguartaatillu soorlu bronzemik qaqutigoortumik
 Toqutsisoq Guutimit nassiunneqartussaq toqutsisutut ajortuliortussaavoq. Taassuma iliuuseqarnera aserorsaatitut ilisarnaatigineqartoq tassaavoq Dan.2-p eqqumiitsuliaani grækerit ajortuliornerannik ilisarnaatitut bronzemik sananeqarsimasoq.
6.- nipilu nipi inuppassuit nipiannut naleqqiullugu
 Grækerit kunngiat kisimiilluni iliuuseqassanngilaq. Taanna tunuani siumullu sakkutuunik amerlasuunik nammineq soorlu paganinik peqassaaq, peqqussutini malillugit.
 Siulittuutitut nalunaarutip tamatuma qullersaata aamma kulminatiivia Dan.11:31 : Sakkutuut taassuma peqqussutaa malillugu imminnut saqqummiussissapput; Taakku illernartumik, illorsuarmik, saassussissapput, pilliutaasarneq unitsissavaat , aammalu ajornakusoortumik aserorterisumik inissitsissavaat. Biibilimi unneqqarissuseq pillugu oqaaseq pilliut hebræerisut allassimaffimmi allassimanngitsoq piiarpara, pissutigalugu Guutip " ulluinnarni " isumaqatigiissummi siullermi nutaamilu assigiinngitsunik marlunnik malitseqartumik atuuffeqarnissaq pilersaarusiorsimammagu. Ukiuni kingullerni tassaavoq savamik ullaakkut unnukkullu ikuallannertut neqerooruteqarneq. Oqaluttuaq taanna Jiisusi Kristusip qilammi qinnuteqarneranut tunngavoq, taannalu toqqakkat qinnutaat pillugit qinnuteqarnissamut pilliutaanik eqqaasitsivoq. Dan.11:31-imi tassani, tassalu ataatsimooqatigiinnerup siulliup nalaani, grækerit kunngiata Mosesip inatsisaata piujuartitsinermik neqerooruteqarnera unitsissavaa . Taamaalilluni piffissap eqqumiitsuliorfiusup qanoq ittuunera kisimi nunarsuarmi palasip imaluunniit qilammi højpræsterip : Jiisusi Kristusip ataavartumik oqaluussisarnerata kiffartornerata paasineqarnissaa aalajangissavaa. Taamaattumik perpetual inuup kiffartorneranut imaluunniit, aappaattut aammalu aalajangersimasumik, Jiisusi Kristusip qilammi kiffartorneranut atassuteqarpoq .    
  
Dan 10:7   Uanga Danieli kisimi takorluukkamik takusimavunga, angutit uannut ilaasut takusimanngilaat, taakkuli assut ersiorsimapput, qimagussorsimallutillu.
7- Tamanna ataatsimoorluni ersiorneq tassaavoq takorluukkap naammassineqarnerata assilisassiaa qaqutigoortoq. Ullormi toqutsisoqarnissaa nalunaarutigineqartumi, ilumoortut qimagussorlutik toqqoqqassallutik, nunap naqqaniikkaluarpat.
Dan 10:8   Uanga kisimiilluni inissisimavunga, takussutissiaq tamanna annertooq takuara. nukissaq unitsippaanga, niaqquga qalipaataa allanngorsimavoq aammalu aserorsimalluni, aammalu nukissaq tamaat annaavaara.
8a- Danielip misigissutsini aqqutigalugit ajornartorsiornerup kingunerisassai siulittuutigisarpai.
Dan 10:9   Oqaasiisa nipilersornerat tusarpara; aamma oqaasiisa tusarneqarnerat tusarlugu, uanga, pissangallunga, nunamut qinngasaarlunga.
9a- Ulloq ajornartorsiorfiusumi kunngip persuttaasartup oqaasia aamma taamatut annilaarnartumik sunniuteqassaaq ; knæ-t ataatsimut knock-ertussaapput aammalu illup iluani buckle-qassapput, timit nunamut nakkartussat tigummiarsinnaanngisaannarlugit. 
Dan 10:10   Takuuk, assaq uannut tunngavoq, qinnguakkalu assakkalu qinngasaarpai.
10a- Qujanartumik Danieli tassaavoq pruffiiti kisimi inuiaqatigiinnut nalunaaruteqartussatut suliassaqartinneqartoq ajunaarnersuaqarnerata annertuup taassuma tikiunnera aamma nammineq Guutip eqqortumik akerleriissuteqarneranik soqutigineqanngilaq.
Dan 10:11   Oqarfigaangalu: „Daniel, inuk asasaq, oqaatsit ilinnut oqaatigisakka eqqumaffigiuk, sumiiffimmilu eqqortumik inissisimallutit. maanna ilinnut nassiunneqarpunga. Taamatut uannut oqaloqateqarmat, uanga pissangallunga inissisimavunga.
11a- Daniel, inuk asasaq, oqaatsit ilinnut oqaatigisakka eqqumaffigiuk, sumiiffimmilu inissisimaffigisanni eqqortumik inissisimallutit
 Guutip asannittumik qilammi iliuuseqarnissaanik ersiornissaminut pissutissaqanngilaq. Guutip kamannera ajortuliortunut sakkortuunut, ajortunut qinngasaartunullu akerliussutsimik takutitsisunut tunngavoq. Daniel tassaavoq inuit taakku illuatungaanniittoq. Taanna inissisimaannassaaq pissutigalugu taanna tassaavoq inuunerup assigiinngissutaanik ersersitsineq, kingullermik toqqarneqarsimasunut tunngatinneqassasoq. Nunarsuarmi toqup qaarpiaani inissisimagaluartut, eqqumiitsuliorfigineqassapput, pisuutinneqassallutillu. Ajortut siniffimmiiginnassapput ajornerpaallu eqqartuussineq kingulleq qaqugumorsuaq aserorneqartussanngorlugu eqqumiigineqassapput. Inngilip erseqqissarpaa " sumiiffimmi inissisimaffigisanni ." Aamma sumiippa ? Pinngortitami qeqertap " Hiddekel " -ip eqqaani , franskisut, Eufratip, taannalu Saqqummersitami nutaamik suleqatigiinnerup kristumiut Europaat taaguuteqartinneqassaaq. Ilinniartitsissut siulleq tassaavoq inuup Guuti sumiluunniit naapisinnaagaa, tassanilu pilluaqquneqarsinnaalluni. Ilinniartitsissutip taassuma guutipilussiornermik isumassarsiat allanngortippaat, tassa inuppassuarnut Guuti ilagiinni, illut illersorneqarsinnaasut, templini, altarini kisimi naapinneqarsinnaasoq, kisianni uani, taakku ilaat peqanngilaq. Piffissamini Jiisusip ilinniartitsissut una nutarterpaa oqarluni Johannesi 4:21-miit 24-mut : Arnaq, Jiisusip tassunga oqarfigaa, upperiuk, piffissaq takkuttussaavoq, qaqqami matumani Jerusalemimiluunniit Ataata pallorfigiumaarsiuk . Illit ilisimanngisatit pallorfigisarpatit; Ilisimasavut pallorfigisarpagut, annaassiniarneq juutinit pivoq. Kisianni piffissaq takkuttussaavoq, maannalu tassaavoq, pallorfiginnittut ilumoortut Ataatamik anersaamik ilumoortumillu pallorfiginnissapput; taakkuupput pallorfiginnittut Ataatap ujartorpai. Guuti Anersaavoq, pallorfiginnittut anersaamik ilumoortumillu pallorfigisariaqarpaat.                    
 Ilinniartitsissutip aappaa pissanganarneruvoq, taanna Hiddekel-ip eqqaani tunngaveqarpoq, pissutigalugu Anersaap pilersaarutigaa atuakkiaminik paasinninneq kiffartortunut kingullernut upperisalinnut kisimik ammassallugu, taakku misilittagaat misilittagaallu toqqarneqarnertik ingerlanneqartoq, franskisut Hiddekel-ip eqqaani ulorianartorsiortumik aqqusaarnermik assilisassiamik ersersinneqarpoq, Tiger-imik, Tiger-imik, soorlu aamma uumasoq faithme in the men.
11b- maanna ilinnut nassiunneqarpunga. Taamatut uannut oqaloqateqarmat, uanga pissangallunga inissisimavunga.
 Naapinneq takussutissiaannaanngilaq, oqaloqatigiinnermik pilersitsivoq, Guutip pinngortitaanik marlunnik paarlaasseqatigiinnermik, ataaseq qilammiit, alla suli nunarsuarmiit.             
Dan 10:12 Taanna uannut oqarpoq: „Daniel, annilaangassanngilatit; ulloq siulleq paasiniarlugu Guutillu siumut imminnut annerulersitsinissamut uummativit inissinneqarneraniit oqaatsitit tusarneqarput, oqaatsitillu pissutigalugit tikippunga . 
 Versi tamakkerlugu una pillugu ataatsimik oqaaseqarpunga. Eqqaamasinnaassuseq annaassagukku, minnerunngitsumik versi una eqqaamajuk, taanna takutitsivoq qanoq ililluta pinngortitsisoq Guuti nuannaarutigisinnaanerlugu.
 Versi tassaavoq genremut assersuut ; logiskimik malitseqartitsineq tunngavigalugu pissutaasut ataasiakkaat Guutimut sunniuteqartarnerat : paasinninnermik qilalerneq ilumut anneruniarnermik malitseqartoq tusarneqartarpoq naammassineqartarlunilu.  
 
Tassani aallartippoq saqqummersitsineq sivisooq Danielip Atuagaata naanerata tungaanut naammassineqanngitsoq, tassa kapitali 12 -imiittoq .
 
Dan 10:13   Persiami naalagaaffimmi naalakkersuisoq ullut 21-t uannut akerliuvoq. kisianni tassa Mikael, naalakkersuisut pingaarnersaat, annaassiniarlunga takkuttoqarpoq, uangalu tassani Persiami kunngissat peqatigalugit inissisimavunga.
13a- Persiamilu naalagaaffimmi naalakkersuisoq ulluni 21-ni akerlilerpaanga
 Inngilip Gabrielip Persiamiut kunngiat Cyrus II ikiorpaa Guutimullu suliassaa tassaavoq aalajangerneranut sunniuteqarnissaq, taamaalilluni iliuuseqarneq ingerlanneqartoq pilersaarutaanut annertuumut akerliunngilaq. Inngilip taamatut kukkusimanerata assersuutaa uppernarsarpaa Guutip pinngortitai ilumut kiffaanngissuseqarlutik namminersorlutillu inissisimasut taamaattumillu toqqakkani suliaminnullu tamanut akisussaasuusut.
13b- kisianni takuuk, Mikael, naalakkersuisut pingaarnersaat, ikiorniarlugu tikippoq
Assersuut saqqummiunneqartoq aamma ilinniartitsivoq ilumut pisariaqartitsisoqarpat " aqutsisut pingaarnerit ilaat, Michael ", aalajangernerup pinngitsaalisaanissaanut iliuuseqarsinnaasoq. Tamanna qullerpaaq ikiorneq tassaavoq Guutimit ikiorneq tassami Mikael isumaqarpoq : “ Kikku Guutitut ittuupput ”. Tassaavoq nunarsuarmi Jiisusi Kristusitut inunngortinneqartussaq. Qilammi inngilinut Guutip Anersaata sinniisuuvoq taakku peqatigalugit. Tassani oqaaseq " aqutsisut pingaarnerit ilaat " inatsisitigut tupaallaatigisinnaavarput. Aamma tamanna tupaallannartuunngilaq, tassami anneruniarneq, ajunngisaarneq, avitseqatigiinneq asanninnerlu Jiisusip nunarsuarmi takutikkumaarpai, qilammi inuunermini inngilini upperisallit peqatigalugit atuutilersinneqareersimavoq. Qilammi inatsisit tassaapput nunarsuarmi kiffartornermini takutippaat. Nunarsuarmi imminut kiffartortuminut kiffartortunngortippaa. Aamma ilinniarparput qilammi inngilinut allanut pingaarnernut imminut naleqqiussisimasoq.        
13c- Tassanilu Persiamiut kunngiannut najugaqarpunga
 Taamaattumik Persiamiut kunngiisa dynastiata naalakkersuinerat piffissap ilaani ingerlaqqissaaq, grækerit naalakkersuinissaasa tungaanut.
Dan 10:14   Maanna ulluni kingullerni inuiaqatigiinnut qanoq pisoqarnissaa ilinnut ilisimatinniarlugu tikippunga; pissutigalugu takorluukkaq suli piffissat taakku pillugit.
14a- Nunarsuup naanerata tungaanut Danielip inuiaqatigiit eqqarsaatigineqassapput, siornatigut soorlu nutaami ataatsimooqatigiinnermi, tassami inuiaqatigiit tassaapput Israel Guutip Egyptenimi ajortuliornermit annaassimavaa , Adamip ajortuliorneranit Jiisusi Kristusi aqqutigalugu aamma ajortuliornermit Romamit pilersinneqartumi kristumiussutsimi Jiisusip aappaanik salliunneqarsimasumi.
 Inngilip Danielimut saqqummiussinerata siunertaa tassaavoq inuiaqatigiinni ajunaarnersuaqarnissaa pillugu mianersoqqussallugit. Danielip paasisinnaalereerpaa saqqummiunneqartoq nammineq tunngassuteqanngitsoq, kisianni aamma qularinngilaa ilinniartitsissutit taakku siunissami innuttaminut kiffartortunut iluaqutaassasut taamaattumillu Guutip taakku aqqutigalugit oqaluussisartuinut tamanut aammalu aalajangersaasartuinut tamanut iluaqutaassasut.
Dan 10:15   Oqaatsit taakku uannut oqaatigimmagit nunamut qiviarpunga, nipilersorlungalu.
15a- Johannesip suli eqqarsaatigaa ajunaarnersuaqarneranik takussutissaq pissanganartoq aammalu tusaasani tusarniarlugit imminut tunngassuteqarniarsarivoq, oqaluttuartumut qiviarniarlugu niaqoq qaffassinnaanngilaa.
Dan 10:16   Tassalu inuit erneritut isikkoqartoq qaqortunik toqqoqqavoq. Uanga qaninniarlunga oqaaseqarpunga, siumut inissisimasumut oqarlunga: Naalagaq, takussutissiaq ersiortitsivoq, nukissaq tamaat annaavara.
1a- Tassalu inuit erneritut isikkoqartoq qaqortunik toqqoqqavoq
 Takussutissiaq ersinartoq Danielip eqqarsaataani pinngortinneqarsimasoq ilumoortuunngitsoq eqqumiitsuliorfiusoq, taarsiullugu inngilip nunarsuarmi inuunermut assingusumik inuttut isikkoqarluni imminut saqqummiussivoq. Siullermik aamma taanna Guuti assilillugu pinngortinneqarpoq, qilammilli nunarsuarmi inatsiseqanngitsumik pinngortinneqarluni. Taassuma qilammi pinngortitaanik marlunnik dimensioninut pissarsisinnaatitsivoq, ataasiakkaani aktive kapacitet-eqarluni. Taanna Danielip qaqutigoortumik misigisarpaa.
Dan 10:17   Qanoq ililluni naalakkap kiffaa naalagaq oqaloqatigisinnaavaa? Maanna nukissara nunguppoq, aammalu anersaartuuteqanngilanga.
17a- Inuup nunarsuarmiujusup kisimiilluni pissutsit allaanerujussuupput, nunarsuarmi inatsisit atuupput aammalu ersiorneq nukissani aammalu anersaartuutinik annaasaqartitsisimavoq.
Dan 10:18   Taava inuttut assingusoq uannut tunngavoq, nukittorsarpaangalu.
18a- Inngilip sapinngisamik innersuussuteqarluni Danielip nukittorsarnissaanut iluatsippaa, taanna eqqissisimatinniarlugu.
Dan 10:19   Taannalu uannut oqarpoq: „Ersiornaveersaarit, asasaq, eqqissineq ilinnut. sapiissuseq, sapiissuseq! Taanna uannut oqaluttoq nukittorsarpara oqarlungalu: „Naalakkap oqaaseqarli, nukittorsarpara.
19a- Eqqissinermik nalunaarusiaq ! Jiisusip ajoqersukkaninut oqaaseqarfigiumasaanut assingusoq ! Taamatut eqqarsartaatsimik ersiortumik eqqissisitsiniarluni. Oqaatsit sapiitsuliorneq, sapiitsuliorneq, ikiortarpaat anersaartuutinik tigusinissamut aammalu nukittorsarnissaanut.  
Dan 10:20   Oqarfigaanga: 'Nalunngiliuk sooq ilinnut tikissimanerlunga? Maanna Persiami aqutsisoq akiorniarlugu uteqqippunga; Uangalu ingerlaqqippunga, takuuk Javanimi naalagaasoq tikissaaq.
20a- Maanna Persiami aqutsisoq akiorniarlugu uteqqippunga
 Persiami aqutsisoq taanna tassaavoq Cyrus II Annertoq Guutip uuliatut isigaa ; tamannalu aalajangernerit nammineq suussusersiniarlugit akiuussuteqartariaqalernissaanut inerteqqutaanngilaq. 
20b- Uangalu ingerlaqqippunga, takuuk Javanimi naalagaasoq tikissaaq
 Inngilip Cyrus 2 qimappagu, taamanikkut grækerit aqutsisuisa saassussinerata persiamiut grækerillu naalagaaffiisa marluk akornanni akerleriinneq annertusiartortoq ammassavaa.
Dan 10:21   Kisianni piviusumik atuakkami allassimasoq ilinnut ilisimatinniarpara. Kikkulluunniit taakkununnga ikiorsinnaanngilaannga, Michaeli, aqutsisusi kisiat.
21a- Saqqummersitsineq tamanna Danielip pissarsiarisassaa piviusumik atuakkamik taaneqartarpoq. Ullumikkut 2021-mi, tassani ersersinneqartut tamarmik eqquutsinneqarnerat uppernarsarsinnaavara, tassami paasinninnera tamakkiisumik tunniunneqarpoq aqutsisutsinni Mikaelip toqusinnaanngitsumit Anersaamit, Danielimut isumaqatigiissummi siullermi aamma uannut, isumaqatigiissummi nutaami, tassami Jiisusi Kristusip aqqit taakku piumasaraat anersaapiluit suli atuuttut eqqartussallugit Glo-ni tikillugu.
 
 
 
 
 
 
Danieli 11
 
Malugineqarneq ! Kapitali allanngortinneqarsimagaluartoq inngilip Danielillu akornanni oqaloqatigiinneq kapitali 10 -mi versi kingulleq atorlugu ingerlaqqippoq . 
 
Dan 11:1   Uanga Dariusip Mediamiup ukiuani siullermi taanna peqatigaara ikiorniarlugu nukittorsarniarlugulu.
1a- Guutimit pinngortinneqarsimavoq naassaanngitsumik inuussalluni, inngilillu Danielimut oqaloqateqartoq oqaluttuarpoq, kunngi Darius, Mediamiut, 62-inik ukioqarluni Babylonimik tigusisoq, sulilu Dan.6-imi naalakkersuisoq, ikiorsimagaa tapersersorsimallugulu. Kunngi taanna Danieli Guutinilu asavai kisianni, paarnaarussaaqqavoq, inuunini ulorianartorsiortippaa løvenut tunniussilluni. Taamaattumik taanna, aamma, løve-t qanittuat matuniarlugit inuunerminilu annaassiniarluni iliuuseqarpoq. Taamaattumik aamma taanna kunngip taassuma Dariusip ikiorsimavaa paasiniarlugu Danielip Guutia tassaasoq Guuti ilumoortoq ataaseq, pinngortitami tamani pinngortitsisoq, inuusut, allallu taanna assingunngitsoq.
Dan 11:2   Maanna piviusoq ilisimatinniarpara. Takuuk, Persiami suli kunngissat pingasut pissapput. Sisamaat allanit tamanit pisuussutsinik amerlanerusunik katersuissaaq; Pisuussutinilu aqqutigalugit pissaanilissuulerpat Javanip kunngeqarfianut tamarmik akerliussutsimik takutitsissaaq.
2a- Maanna piviusoq ilisimatikkumaarpasi
 Piviusoq Guutip Ilumoortup kisimi ilisimavaa aamma tassaavoq aqqit Guutip nammineq Kristusimi kingullermik toqqarsimasaminut attaveqarnermini Saqqummersitat 3:14 naapertorlugu. Piviusoq tassaavoq inatsit guutimeersoq, aalajangersakkat peqqussutaalu kisimik. Aamma Guutip piffissami pilersaarusiorsimasai aammalu eqqortumik naammassiniartarsimasai tamarmik ilaatinneqarput. Aatsaat inuunerput ullut ataasiakkaat nassaarisarpagut, programmip annertuup ilaa, inuunerput naanissaata tungaanut aamma ataatsimoorluta ineriartortarpugut, kingullermik annaassiniarnermik suliap naanissaata tungaanut, tassani toqqarneqarsimasut neriorsuutigineqarsimasumut naassaanngitsumik pissarsisinnaalernissaat takusinnaavaa.
2b- Takuuk, Persiami suli kunngissat pingasut pissapput
 Kyrusip kingorna kunngi 2 : Cambyses 2 (– 528 – 521 ) ernini Bardiya grækerinit Smerdisimik ateqartinneqartoq toquppaa. 
 kunngi : Smerdis eqqunngitsoq, Gaumâta - mi magikeri aqqa Smerdis-imik tigusisoq piffissap sivikitsuinnaap iluani naalakkersuisimavoq. 
 Kunngi 3 : Darius I persiamiut (– 521 – 486) Hystapis-ip ernertaa . 
2c- Sisamaat allanit tamanit pisuussutsinik amerlanerusunik katersuissaaq.
 Kunngi 4. : Xerxes 1 ( – 486 – 465). Taassuma kingorna Artaxerxes I naalakkersuissaaq juutillu tigusarineqartut tamarmik ukiumi arfineq-marlunni naalakkersuinermini, aasaanerani – 458 Ezra 7:7-9 naapertorlugu.                  
2d- Pisuussutinilu aqqutigalugit pissaanilissuulerpat Javanip kunngeqarfianut tamarmik akerliussutsimik takutitsissaaq
 Xerxes I-p Egyptenimi upperisarsiortoq aallaavigalugu eqqissisitsivoq , kingornalu Grækenlandimut sorsuuteqarpoq, Attikamut saassussivoq Athen-ilu aserorpaa. Kisianni Salamisimi ajugaavoq – 480. Grækenland nunaminut aqutsisuussaaq. Aammalu Persiamiut kunngiat Aasianniiginnarpoq, taamaattorli Grækenlandimi tigusinissamik kissaateqarneranik uppernarsaatitut saassussisarluni.
Dan 11:3 Kisianni kunngi pissaanilissuaq pissaaq, pissaanermik annertuumik naalakkersuisussaq, piumasanilu iliuuseqarfigissavaa.
3a- Nunamini ajugaaffigineqarluni, persiamiut kunngiat Xerxes I , malinnaavigineqartoq, toqumik nassaartussaavoq, nobilinit marlunnit toqunneqarluni. Taanna inuusuttuaraq peqquserlussimalluni qinngasaarisimasani ajugaaffigineqarpoq. Grækenlandip Alexander Annerpaaq, Makedoniamioq inuusuttoq 20-nik ukiulik, kunngissatut toqqarpaa (356-imi inunngortoq, 336-imi naalakkersuisoq, 323-mi toqusoq). Siulittuutimi taanna Dan.2-p eqqumiitsuliaata 3. imperiuanik pilersitsisutut eqqaaneqarpoq , Dan.7-imi uumasoq pingajuat aamma Dan.8-mi uumasoq aappaat.
Dan 11:4   Taanna nikkorfalerpat naalagaaffia aserorneqassaaq, qilammilu silaannarmut sisamanut avinneqassalluni. taanna kingornussassaminut pigineqassanngilaq, aammalu siornatiguttut pissaanilissuunngilaq, tassami avinneqassaaq, taakku saniatigut allanut ingerlaqqissaaq.
4a- Tassani nassaarisinnaavarput eqqortumik nassuiaat grækerit qimmit qimuttut Dan.8:8-imiittut pillugit tunniunneqartoq aammalu vers 22-mi nassuiaat : Nassuit sisamat qimmit qimuttut taarserlugit pinngorsimasut, taakkuuppuut naalagaaffiit sisamat inuiaqatigiinniit tassanngaanniit pinngortussat, kisiannili taama annertutigisumik nukittussuseqanngitsut . 
 Eqqaamavara ” nassuit annertuut sisamat ” qanoq isumaqarnersut.  
 horn : grækerit Seleucidit dynastiat Syriami Seleucus I Nikatorimit pilersinneqartoq . 
 horn : grækerit Lagid-dynastiat Egyptenimi Ptolemaius I Lagos- imit pilersinneqartoq . 
 horn : grækerit naalagaaffiat Trasteveremi Lysimachusimit pilersinneqartoq. 
 horn : grækerit dynastiat Makedoniami Cassanderimit pilersinneqartoq 
Dan 11:5   Kunngi kujalleq nukittuujussaaq. Kisianni aqutsisuisa ilaat taanna nukittunerussaaq, naalagaassallunilu; taassuma naalakkersuinera pissaanilissuussaaq.
5a- Kujataani kunngi pissaanilissunngortussaavoq
 Ptolemaius I Soter Lagos –383 –285 Egyptenimi kunngi imaluunniit “ kujataani kunngi ”.  
5b- Kisianni aqutsisuisa ilaat taanna nukittunerussaaq, naalagaassallunilu; taassuma naalakkersuinera pissaanilissuussaaq.
 Seleukus I Nikator –312–281 Syriami kunngi imaluunniit “ avannaani kunngi ”.   
Dan 11:6   Ukiut arlallit qaangiuppata ataatsimoorlutik suleqatigiissapput, kunngillu kujataaniittoq pania avannaani kunngimut tikissaaq eqqissiviilliorniarluni. Kisianni taanna assaminik nukissaq tigummiarsinnaanngilaa, taannalu naammagittassuseqarsinnaanngilaq, assaminik; Taanna tunniunneqassaaq taakku atorlugit, ataataminik aammalu taamanikkut tapersersorsimasumik.
6a- Siulittuut Antiochus I-p ( –281–261) naalakkersuineranik oqaluttuarpoq , taanna " kunngi avannaani " siullermi " Syriami sorsunnermi " (-274-271) siullermi " kunngi kujataani " Ptolemaius II Filadelfimi (–282–286) peqataavoq. Taava tassaavoq 2. “   Syriami sorsunnersuaq ” (- 260 - 253) taanna nutaamik “ kunngi avannaani ” Antiokosi 2 Theos (– 261 – 246) Egyptenimiunut akerliulersitsivoq .           
6b- Ukiut arlallit qaangiuppata suleqatigiissapput, kunngillu kujataaniittup pania avannaani kunngimut tikissaaq isumaqatigiinneq iluarsiniarlugu.
 Skabrous-imik pissusilersorneq aallartippoq. Berenikemik katinniarlugu Antiochus II-p inatsisitigut nuliani Laodikemik ateqartoq avippaa. Ataatap panini peqatigaa, ernermillu illuani najugaqarluni.
6c-  Kisianni taanna arfinilinnik nukissaq tigummiarsinnaanngilaa, taannalu naammagittaalliorsinnaanngilaq, arfiminilu; Taanna tunniunneqassaaq taakku atorlugit, ataataminik aammalu taamanikkut tapersersorsimasumik.
 Kisianni toqunissani sioqqullugu Antiochus II Berenice-mik arsaarinnippoq. Laodikea akiuiniarpoq, ataatalu niviarsiaqqanilu peqatigalugit toqutsivoq ( arm = meeraq). Oqaaseqaateqarit : Saqq 3:16-imi Jiisusip nuliani adventistiusoq pisortatigoortumik Laodikeamik ateqartoq avissaartissavaa ; tamanna annertunerusumik pivoq Antiochus 2 imminut “ Theos ”, Guutimik taasarmagu. Tuluit Nunaanni kunngi Henrik VIII pitsaanerusumik iliuuseqarpoq; Taava 3. ” Syriami sorsunnersuaq ” (-246-241) pivoq .      
Dan 11:7   Taassuma inissisimaffiani qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut; sakkutuunut tikissaaq, avannaani kunngip illuatungaanut isertussaavoq, piumasani malillugu atortussanngortissavaa, imminullu pissaanilissunngortissavaa.
7a- Taassuma inissisimaffiani root-iniit skud-i qaffassaaq
 Ptolemaius 3 Euergetes -246-222 Berenikep qatanngutaa.
7b- sakkutuunut tikissaaq, avannaani kunngip illuatungaanut isertussaavoq
 Seleukus 2 Kallinik -246-226
7c- taanna soorlu piumasani malillugu atortussanngortissavaa, imminullu pissaanilissunngortissavaa 
 Dominion kunngimut kujallermut tunngavoq. Egyptenimiut naalakkersuinerat taanna juutinut Seleucidit grækerit assigalugit iluaqutaavoq. Taamaallaat paasineqartariaqarpoq naalakkersuisut marluk akerleriit akornanni Israelip nunaa, sorsuuteqartut marluk sakkutuunngortitsinerminni imaluunniit tunuarsimaarnerminni aqqusaartariaqaraat.
Dan 11:8   Guutitik, eqqumiitsuliat qillerisut, sølvimik kuultimillu atortut pingaaruteqartut Egyptenimut tigussavai. Taava avannaani kunngimit ukiut arlallit ungasissumiiginnassaaq.
8a- Tunniussinermi Egyptenimiut aqqanut, Ptolemaius 3-mut, aqqa " Evergetes " imaluunniit iluaqutissarsisoq ilannguppaat.  
Dan 11:9   Kunngip kujataaniittup naalagaaffianut akiuussaaq, nunaminullu uteqqilluni.
9a- Seleucus 2-p akissuteqaataa iluatsinngilaq 4. " Syriami sorsunnersuup " (-219-217) aallartinnerata tungaanut , tassani Antiochus 3 Ptolemaius 4 Philopatorimut unammivoq.  
Dan 11:10   Erneri aallassapput, sakkutuunillu amerlasuunik katersuissallutik. ilaat siumut saqqummissaaq, torrent-itut siammarsimassaaq, overflow-erluni, taava uteqqissaaq; aamma kunngip kujataaniittup illorsuanut akeqqersimaarneq pissavaat.
10a- Antiochus 3 Megas (-223 -187) Ptolemaius 4 Filopotorimut (-222-205) unammivoq. Nicknamit ilanngunneqartut Ptolemaiamiut inuiaqatigiit qinngasaarisarnerat qanoq inissisimanersoq ersersippaat, tassami Philopator grækerisut isumaqarpoq, ataatamik asanninneq ; ataata Ptolemaisip toqutsisimasaa... Aammattaaq Seleucidit saassussinerat iluatsinngilaq. Dominati suli Lagid-lejrimiiginnassaaq. 
Dan 11:11   Kunngi kujalleq kamassaaq, kunngilu avannaaniittoq sorsuuteqassaaq; inuppassuarnik qinngasaarissaaq, avannaanilu kunngip sakkutuui tassunga tunniunneqassapput.
11a- Seleucidit ajugaanerat tamanna juutinut pitsaasuuvoq, taakku Egyptenimiut pitsaasumik pineqarnerat pissutigalugu piumasaraat.
Dan 11:12   Inuit taakku nersualaartussaapput, kunngillu uummataa nersualaartussaavoq. tusindilikkaanik aallaasersortussaavoq, kisianni ajugaassanngilaq.
12a- Pissutsit allanngortinneqassapput 5. " Syriami sorsunnersuaq " (-202-200) atorlugu , tassani Antiochus 3 Ptolemaius 5 Epifanesimut (-205 -181) unammissaaq.  
Dan 11:13   Kunngi avannaaniittoq utertussaavoq, siullermiit amerlanerusunik inuppassuarnik katersuissalluni. Piffissap ilaani, ukiut ilaani, sakkutuunik annertuunik pisuussuteqarlunilu aallassaaq.
13a- Alas, juutit pillugit grækerit Seleucid-it nunaminnut uteqqipput Egyptenimik saassussiniarlutik.
Dan 11:14   Taamani amerlasuut kunngimut kujallermut akerliussapput, inuiaqatigiillu akornanni angutit nakuusertartut takussutissiaq eqquutsinniarlugu makissapput, taakkulu kukkussapput.
14a- Egyptenip kujataani kunngi nutaaq, Ptolemaius 5 Epiphanes - imaluunniit Illustrious (-205-181), pingasunik ukiulik, Antiochus 3-p akerliussutsimik takutitsisunit tapersersorneqarluni saassussineratigut ajornartorsiuteqarpoq. Kisianni juutit Egyptenimi kunngi tapersersorpaat Seleucidit akiorniarlugit. Taakku kisimik ajugaaffigineqanngillat toqunneqarlutillu, kisiannili Syriami Seleucidit grækerit inuunermi toqunartunik akeqqanngortippaat.
Juutit upperinninnerat versimi tassani ersersinneqartoq juutit Egyptenimi lejrimut piumassuseqarnerisigut pissutissaqartinneqarpoq ; Taamaattumik Seleucid-it lejriannut akerliupput, taannalu pissutsit aqutsilerpaat. Kisianni Guutip inuiaqatigiit Egyptenimiunik suleqateqarnissaat pillugu mianersoqqusimanngilaa ? " Egypten , taanna qimmit qimuttut assaanik toqqoqqasoq ," naapertorlugu Es. 36:6 ​​: " Takuuk, qimmit qimuttut taakku assaminik toqqoqqasut aallaavigalugit sanasimavat, taanna isersimavoq assaminik toqqoqqasoq: taamatuttaaq Farao Egyptenimi kunngimut tamanut ilumoorpoq ." Misissuinerup taassuma juutit inuiaqatigiivisa soqutiginngilluinnarpaat Guutimullu attaveqarnertik ajornerpaamik inissisimavoq ; pineqaatissiisarneq qanillivoq aamma strikeqartarpoq. Antiochus 3-mi akeqqersimaarnertik pillugu akikitsumik akiliisitsivoq.        
Eqqaamasariaqarpoq juutit upperinninnerat taanna " takorluugaq naammassiniarlugu " siunertaqartoq, tassa Syriamiut juutit inuiaqatigiinnut akerleriinnerat piareersarlugulu sanaartorlugu. Taamaattumik ajunaarneq annertooq Dan.10:1-imi nalunaarutigineqartoq taakkununnga aallaaveqassaaq.   
Dan 11:15   Kunngi avannaaniittoq tikissaaq, qaqqat sanaartorlugit, illoqarfiillu illersorneqarsimasut tigussavai. Sakkutuut kujataaniittut aamma kunngip elite-i akerliussanngillat, akerliussutsimik takutitsinissamut nukissaq amigaatigissavaat.
15a- Naalakkersuineq permanent-imik allanngortitsisimavoq, tassaavoq Seleucid-it lejrianni. Taassuma siornatigut Egyptenimi kunngi aatsaat pingasunik ukioqarpoq.
Dan 11:16   Tassunga akerliusoq piumasani malillugu iliuuseqassaaq, kinaluunniit taassuma siornatigut inissisimasinnaanngilaq. Nunani kusanarnerpaani unissaaq, sunaluunniit assaminut tunngasoq aallaavigalugu.
16a- Antiochus III suli Egyptenimi ajugaaffigisinnaanngilaq ajugaaffiginninnissamillu kissaateqarnera taanna irrisarpaa, juutit inuiaqatigiit taassuma pissusilersorfigilerpaat. Taanna juutit inuiaqatigiinnut martyrinngortinneqarsimasumut akerleriissuteqarnermini sinnerusoq oqaatsimik " nunat kusanarnerpaat " atorlugit taaguuteqartumik eqqumiigisarpaa soorlu Dan 8:9-mi allassimasoq.  
Dan 11:17   Taava aalajangersimassaaq naalagaaffimmi sakkutuut tamarmik peqatigalugit tikissalluni, kunngillu kujalleq eqqissiviilliorfigissallugu. panini nuliatut tunniutissavaa, ajoqusernissaa siunertaralugu; kisianni tamanna pissanngilaq, aamma tassunga iluatsissanngilaq.
17a- Sorsunnersuup iluatsinnginnera pissutigalugu Antiochus III-p Ptolemaic-ip lejrianik suleqateqarnissamik aqqut misiliiffigaa. Periarfissamik allanngortitsineq tamanna pissuteqarpoq : Roma Egyptenimi illersuisunngorsimavoq. Taamaattumik assigiinngissutit aaqqinniarlugit misiliisimavoq panini Kleopatra, aqqit siulliit, Ptolemaiusimut katinniarlugu 5. Katinneq pivoq, kisianni aappariit Seleucidit lejrianniit namminersornertik ataqqiniarlugu piumasaqarsimapput. Antiochus III-p Egyptenimik tigusinissamut pilersaarutaa aamma iluatsinngilaq.              
Dan 11:18   Qeqertanut qiviassavaa, amerlasuullu tigussavai. kisianni aqutsisoq qinngasaarineq tassunga tunngatinniarlugu piumasani unitsissavaa, taannalu tassunga utertitsissavaa.
18a- Aasiaat nunat tiguarniarlugit ingerlavoq kisianni aqqusaarnermini Romamiut sakkutuuinik nassaarluni, uani soorlu Dan.9:26-mi taaguuteqartumik " chief " ; Tamanna pissuteqarpoq Roma suli republikkiuvoq sakkutuuni muskelpacifikation-imik suliaqarnermut nassiussaqartartoq, Legatit aqutsisuisa ataani, taakku senatorit inuiaqatigiillu, plebit, oqartussaassuseqarnerat sinniisuutippaat. Imperialimik naalakkersuinermut ingerlaqqinnerup sakkutuut aaqqissugaanerat taama ittoq allanngortinngilaa. Aqutsisoq taanna ateqarpoq Lucius Scipio, Africanus-imik ilisimaneqartoq, kunngi Antiochus-ip taanna akiorniarlugu ulorianartorsiorsimavoq taannalu 189-imi Magnesiami sorsunnermi ajugaavoq Romamilu sorsunnermi akiligassatut annertuumik 15.000 talentinik akiliinissaanut pineqaatissinneqarluni. Aammattaaq ernini mikisoq, siunissami Antiochus 4 Epiphanes, juutinik persuttaasoq versimi 31-mi ” ajunaarneq ” Dan.10:1-imi siulittuutigineqartoq naammassiniartussaq, Romamiunit tigusarineqarpoq.     
Dan 11:19   Taava nunamini illuatungaanut ingerlassaaq; taannalu pissangassaaq nakkassallunilu, nassaarineqarsinnaananilu.
19a- Ajugaanissamik unioqqutitsineq kunngip toquneratigut naammassineqarpoq, ernini utoqqasaaq Seleucus 4 (-187-175) taarserneqarluni.
Dan 11:20   Taassuma taarsersussavaa naalagaaffiup ilaanut pitsaasumut akerliussutsimik takutitsisoq tikissavaa, ullulli arlaqanngitsut qaangiuppata taanna aserorneqassaaq, kamannermi sorsunnermiluunniit.
20a- Romamiunut akiitsoq akilerniarlugu kunngip ministerini Heliodorus Jerusalemimut nassiuppaa templimi pisuussutinik tigusinissaminut , kisianni templimi takussutissiaq ajortoq eqqugaalluni, suliaq taanna ersilluni unitsippaa. Eksaktori taanna tassaavoq Heliodorus, taannalu Seleucus IV-mik toqutsissaaq, taanna Jerusalemimi suliassani suliarisimavaa. Intention is worth action, Guutillu templimi illernartumi atornerluineq tamanna akilerpaa, taannalu toqunneqarsimavoq, toqunneqarsimallunilu, akerleriissuteqarnikkut sorsunnermilluunniit toqusimanngilaq .
 
Antiochus 4 angut ajunaarnersuaqarneranik takussutissiami assilineqartoq
 
Dan 11:21   Inuk qinngasaarisoq taassuma inissisimaffiani tigussavaa, kunngip naleqassusaanik atisalersorneqanngilaq. eqqissinerup nalaani saqqummertussaavoq, naalagaaffillu intrigimik tigussavaa.
21a- Tamanna tassaavoq Antiochus, Antiochus III-p ernerisa ilaanni inuusunnerpaaq, Romamiut tigusarisimasaat aammalu tigusarineqartut, takorloorsinnaavarput qanoq sunniuteqartarnersoq taassuma inuuneranut. Kunnginngoreerluni inuuneq tigussavaa. Aammattaaq Romamiut peqatigalugit najugaqarnera taakku peqatigalugit aalajangersimasumik paasinninnermik periarfissiivoq. Syriami kunngissanngortinneqarnera intriganik tunngaveqarpoq, pissutigalugu erneq alla, Demetrius, utoqqaanerusoq, taanna pingaarnertut inissisimavoq. Demetriusip Perseusimik, Makedoniami kunngimik, Romamiut akeqqaannik, isumaqatigiissuteqartoq takugamiuk, kingulleq taanna ikinngutitik Antiochus iluarisimaarpaat, qullersaqarfimmilu inissippaa. 
Dan 11:22   Sakkutuut qarsutsinertut kuunneqartussat taassuma siornatigut qarsutsissapput, aserorterneqassapput, aamma isumaqatigiissutip kapiteani.
22a- Sakkutuut qarsutsisutut siaruarsimasut taassuma siornatigut aallarunneqassapput, aammalu aserorterneqassapput
Akerleriinneq 6. ” Syriami sorsunnersuaq ” (-170-168) atorlugu aallarteqqippoq .  
Taamaalilluni Romamiut Antiochus IV-p ataataata Egyptenimi Ptolemaiamiut lejriannut sorsuuteqarnera aallarteqqippaa. Taanna ajortuliornermik ilisarnaatini annerusumik pisariaqartinngilaa, grækerisut taanna ilumoortuuvoq tassani. Sinnerlugu piviusut eqqartussavatit, soorlu Guuti taamanikkut taamaaliorsimasoq. Lagid-imi lejrimi Ptolemaius 6 qatanngutini Kleopatra 2-mik incestuous-imik katippoq, qatanngutaa Ptolemaius 8 Physcon-imik ateqartoq taakkununnga attuumassuteqarpoq. Taava paasiniarsinnaavarput sooq Guutip Antiochus sakkutuutik aallaasersorsimagai.
22b- kiisalu kattuffimmi siulittaasuusoq.
Menelaus, Seleucidit suleqatigisaat, inatsisitigut højpræsteritut Oniasip inissisimaffia piumasaraa, Andronicusimillu toqutsisoqarluni, taassumalu inissisimaffia tiguarlugu. Tamanna suli Guutip Israeliuvoq ? Dramami tassani Guutip Romami ukiut hunnorujullit ingerlaneranni iliuuseqartussat eqqaamalerpai. Ilumut, Imperial Romap Missiarsi toqussavaa aamma Paavip Romap piujuartitsisumik palasinngornissaa piumasarissavaa tigussavaalu, soorlu Menelaus Onias taarserlugu toqutsisimasoq. 
Dan 11:23   Taannalu tassunga atassuteqareerpat, taanna peqquserlunniartussaavoq; taanna aallartissaaq, inuillu ikittuinnaat peqatigalugit ajugaassaaq.
23a- Antiochus tamanut suleqatigiissitsisarpoq, soqutigisaminut naleqqussappat taakku unitsinniarlugit piareersimalluni. Karakteeri taanna kisimiilluni Frankrigimi Europamilu kunngissat oqaluttuarisaanerannik assilisassiaavoq ; alliansinik pilersitsisoqarpoq, alliansinik unitsitsisoqarpoq, aamma sorsunnerit aappaagumut piffissap sivikitsumik eqqissiviilliorfiusumik akornanniittut. 
 Kisianni versi taanna aamma ingerlaqqippoq, marloriarluni atuarneqarluni, paavip naalakkersuinerata robot-portrettianik tunniussilluni, taanna ukiuni 120-ni illernartunik persuttaassaaq. Tassami grækerit kunngiat aamma papismi assut nalinginnaapput : peqquserlunnerit aamma trikkit marlunni. 
Dan 11:24   Eqqissinermut isertussaavoq, nunap immikkoortuani naatitsiviusunut; ataataminit aamma ataataminut ataataminit iliuuseqanngitsunik iliuuseqassaaq; taanna tigusarineqartut, tigusarineqartut pisuussutillu agguaassavai; taanna pingaarnertut pilersaarusiortussaavoq, tamannalu piffissami aalajangersimasumi.
24a- Romamiunut akiitsoq annertooq akilerneqartariaqarpoq. Tamanna pillugu Antiochus 4-p nunap immikkoortuini taamaattumillu juutit inuiaqatigiit aqutsisuuffigisani akileraartarpai. Taassuma naatitsisimanngisani tigusarpai inuiaqatigiillu inussiaataasut taassuma aqutsinerata ataaniittut pisuussutitik pissarsiarisarpai. Egyptenimik nukillaarsaalluniluunniit tigusinissamik anguniagaqarnini unitsinngilaa. Aamma sakkutuuminit qujamasuutigineqarnissaminut tapersersorneqarnissaminnullu sakkutuuminut pissarsiassat avitseqatigiissutigisarpai aammalu grækerit guutiini annertuumik ataqqisarpai, pingaarnerpaaq tassaavoq OL-imi Zeus, grækerit oqaluttuarisaaneranni guutit guutiat. 
 Marloqiusamik atuarnermi Romami paavip naalakkersuinerata aamma taamatut iliuuseqassaaq. Pinngortitamit nukillaangajugami kunngeqarfiit annersaanni soqutiginnilersitsisariaqarpoq pisuutitsisariaqarlunilu, taakku sakkutuuisalu tunniunneqarnissaat tapersersorneqarnissaallu anguniarlugu.
Dan 11:25   Taanna sakkutuunik annertuunik nukissani nukissanilu kunngimut kujallermut akerliussaaq. Kunngillu kujataaniittoq sakkutuunik annertuunik sakkortuunik sorsuuteqassaaq; kisianni akerliussanngilaq, taanna pillugu ajortunik isumassarsiortoqassaaq.
25a- 170-imi u.n.s., Antiochus IV-p Pelusium tiguaa, Egyptenimilu tamarmi illoqarfiit pingaarnersaat Alexandria minillugu tiguarlugu.
Dan 11:26   Nerisassani nerisassanik nerisut taanna aserussavaat. sakkutuui qarsutsisutut siaruassapput, toqusimasullu amerlangaarlutik kukkussapput.
26a- Ptolemaius 6 taava angajoqqaamini Antiochus 4-mik isumaqatigiinniarnernut ilannguppoq, taanna Seleucidit lejriannut ilannguppoq. Kisianni Egyptenimiut akuersaarneqannginnerani Alexandriami qatanngutini Ptolemaius 8-mit taarserneqarpoq, taamaalilluni ilaquttaminit nerisassanik nerisassiortunit . Sorsunnersuaq ingerlaqqippoq toqusimasullu amerlasuujupput .
Dan 11:27   Kunngit marluk tamarmik uummatiminni ajortunik ujaasissapput, nerrivimmilu ataatsimi sallusuissummik oqaaseqassapput. Tamannali iluatsinnavianngilaq, tassami naggatissaq piffissaq aalajangersimasoq tikikkaangat nalliutissammat.
27a- Aammattaaq Antiochus IV-p intrigii iluatsinngillat. Taassuma erneranut Ptolemaius 6-imut ilaasumut attaveqarnera peqquserlunniarnermik tunngaveqarpoq.
27b- Tamannali iluatsinnavianngilaq, tassami naggatissaq piffissaq aalajangersimasoq tikikkaangat nalliutissammat.
Versimi tassani qanoq kinguneqartitsisoqarpa ? Ilumut, taanna arlalinnik naanerit siunnersuutigaa , siullermik Antiochus III-p aamma Egyptenimi nukappiaqqat nukappiarallu akornanni sorsunnersuup naaneqarnera. Naggatissaq tamanna qanillivoq. Naggataatigut allat pissapput Dan.12:6 aamma 7-imi ukiut 1260-it paavip naalakkersuinerata sivisussusaa aammalu kapitalimi maannakkut atuuttumi vers 40-p naanerani piffissaq, tassani sorsunnersuup pingajuata eqquutsinneqarnera takuneqassaaq, taannalu nunarsuarmi ajunaarnersuaqarneranut kingullermik annertuumik pilersitsivoq . 
Kisianni versimi tassani oqaaseq taanna versimi 40-mi eqqaaneqartumut " piffissamut naggatissamut " toqqaannartumik attuumassuteqanngilaq soorlu paasiniarparput takutissallugulu. Kapitalip matuma sananeqaataa pissanganartumik isikkoqarpoq.  
Dan 11:28   Pisuussutsinik annertuunik nunaminut uteqqissaaq; uummatimini isumaqatigiissummut illernartumut akerliussaaq, taanna akerlillugu iliuuseqassaaq, taava nunaminut uteqqissaaq.
28a- Nunaminut pisuussuteqarluarluni utertussaavoq
 Pisuussutsit Egyptenimiunit tiguneqartut atorlugit Antiochus IV Antiokiamut uteqqippoq, Ptolemaius VI qimappaa, taanna Egyptenimi ajugaaffigineqartumi affaata sinnerani kunngitut inissisimavoq. Kisianni ajugaaneq affaa taanna kunngip naammagisimaarinninngitsup irrisarpaa.
28b- Kunngip naapippaa akerleriissut juutit akerleriissuteqarnermini pingaarnertut inissisimalersippaat. Taamaattumik illutik aqqusaarlugu, taanna ilaatigut akerleriissuteqarneq taanna taakkununnga eqqussavaa, kisiannili eqqissiviilliortinneqassanngilaq.             
Dan 11:29   Piffissami aalajangersimasumi kujammut akerliulluni tikissaaq; kisianni kingullermik siornatiguttut pisoqanngilaq.
29a- Ukioq ajornartorsiorfiusoq iserfigaarput.
 -168- imi Antiochus paasivaa ernera isumaqatigiinniarsimasoq, Ptolemaius 6 qatanngutini Ptolemaius 8-mik eqqissiviilliorsimasoq, Egyptenimi nunat tigusarineqartut Egyptenimi lejrimut uteqqissimapput. Taamaattumik nukappiaqqani akiorniarlugit aallarteqqippoq, akerliussutsimik takutitsinerit tamarmik unitsinniarlugit aalajangersimalluni, kisianni...
Dan 11:30   Umiarsuit Kittimiit tassunga tikissapput; nersualaarlugu, taanna uteqqissaaq. Taava, ataatsimooqatigiinnermut illernartumut akerliulluni, taanna atorfeqanngitsutut inissisimassanngilaq; Uterpat isumaqatigiissut illernartoq qimakkaasut qiviassavai.
30a- Umiarsuit Kittimeersut tassunga akerliussapput
 Taamaalilluni Anersaap Romamiut umiarsuaat ullumikkut qeqertami Cypernimi tunngaveqartoq taasarpaa. Tassanngaanniit Middelhavet-imi inuiaqatigiit aamma Aasiaat imartaani inuiaqatigiit aquppaat. Ataataata Antiochus III-p Romamiut veto-annik aqqusaagaqarnerata kingorna. Taanna kanngusuuteqarpoq, tamannalu taanna pissanganartitsissaaq. Romamiut legatiat Popilius Laenas illuatungaani nunap iluani cirkel-imik malinnaavoq, Romamillu akiuussuteqarnissamik imaluunniit tusarniaanissamik aalajangersimannginnerani qimagussorneqarnissani peqqusimavaa. Antiochus, siornatigut tigusarineqarsimasoq, ataataminut ilinniartitsissutigineqartoq ilinniarsimavaa, Egyptenimilu tigusisimanera unitsittariaqarpaa, taannalu tamakkiisumik Romamiut illersortaata ataani inissisimavoq. Qaartartumeerinninnermi tassani paasivaa toqusimasoq upperigamiuk juutit nuannaarlutik nalliuttorsiortarlutillu. Taakku ajornakusoortumik ilinniassavaat suli assut inuusoq.
Dan 11:31   Sakkutuut taassuma peqqussutaa malillugu saqqummissapput; Taakku illernartoq, illorsuaq, ajortuliortussaavaat, ingerlaavartumik pilliuteqarneq unitsissavaat, aammalu ajortuliorneq ajortunngortitsisoq (imaluunniit aserugaqartitsisoq ) inissitissavaat .
31a- Versi taanna uppernarsarpaa 1 Macc.1:43-44-45-imi apokryfimi oqaluttuami pisut : Taava kunngi Antiochus naalagaaffimminut tamanut allappoq, tamarmik inuiaqatigiittut ataatsinngortinneqassasut, kikkullu tamarmik namminneq inatsisaminnik qimagussorniarlugit. Inuiaqatigiit tamarmik kunngip Antiochusip peqqussutaa tamanna akuersaarpaat, Israelimilu amerlasuut inussiaataaneq tamanna akuersaarpaat, eqqumiitsulianut pilliuteqarlutik, sabbatillu unioqqutippaat (sapaatip-akunnera unioqqutippaat). Nassuiaatimi tassani nassaarisinnaavarput Danielip ikinngutaasalu pingasut Babylonimi misilinneqarnerat. Aamma Guutip 1 Makkabesimi uagutsinnut saqqummiuppaa, uagut Kristusimi inuusut Jiisusi Kristusip naalannartumillu uteqqinnissaa sioqqullugu ajornartorsiorneq annertooq kingulleq qanoq ittuussanersoq. Piffissatta juutit makkabeerillu akornanni ajunaarneq annertooq alla ukiuni 120-ni Jiisusi Kristusip illernartuisa toqunneqarnerannik kinguneqarpoq. 
31b- Taakku illernartoq, illorsuaq, ajortuliortussaavaat, ingerlaavartumik pilliuteqarneq unitsissavaat, aammalu ajortuliorneq ajortunngortitsisoq (imaluunniit aserugaqartitsisoq ) inissitissavaat .
 Suliassat taakku uppernarsarneqassapput oqaluttuarisaanermik nalunaarusiami tassani juutit romamiullu oqaluttuarisaanerannik ilisimasallit Josefusip maluginiarsimasaanni. Pissutsip pingaaruteqarnera tamanna pissutissaqartitsivoq, taamaattumik uppernarsaat una qiviarlugu, tassani ulluni kingullerni sapaatip-akunnerani inatsimmut assingusunik kisitsisit nassaarisinnaavagut, nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinermik sorsunnersuup aappaani aniguisunit pilersinneqarsimasumik nalunaarutigineqartumik.
Tassa 1 Macc.1:41-64-imi siusinnerusukkut allaaserisaq : 
1Ma 1:41  Taava kunngip peqqussutigaa naalagaaffimmi inuiaqatigiit tamarmik ataatsimoortinneqarnissaat :
1Ma 1:42 kikkut tamarmik ileqquminnik annaasaqartariaqarsimapput. Paaganit tamarmik kunngip peqqussutaanut aalajangiipput
1Ma 1:43 aamma Israelimi inuppassuit pallorfiginninnera akuersaarpaat, eqqumiitsulianik pilliuteqartarlutik sapaatillu akunneranik unioqqutitsisarlutik.
1Ma 1:44  Kunngip Jerusalemimut Judamilu illoqarfinnut allakkanik nassiussivoq, nunani allani ileqqut malillugit, .
1Ma 1:45  Tempelimi ikuallannerit, pilliutit aammalu imigassartornerit unitsinniarlugit. Sabbatit nalliuttorsiorfiillu mingutsinneqassapput, .
1Ma 1:46  Illernartoq aamma suut tamarmik illernartuusut mingutsinniarlugit,
1Ma 1:47 altarinik, pallorfiginnittarfinnik aamma eqqumiitsulianik templinik sanaartornissaq, puulukit uumasullu eqqortuunngitsut pilliutiginiarlugit.
1Ma 1:48 Ernertik kinguaassiuutitigut atornerlunneqanngitsumik qimattariaqarpaat taamaalillutillu assigiinngitsunik pissusilersornermik pissusilersornermillu imminnut akerleriissinnaallutik.
1Ma 1:49  Oqaatsit ataatsit atorlugit inatsit puigorneqartussaavoq, malittarisassallu tamarmik sumiginnarneqartussaallutik:
1Ma 1:50  Kikkulluunniit kunngip peqqussutaanik malinnianngitsut toqunneqartassapput.
1Ma 1:51 Kunngip allakkaani naalagaaffimmi tamani nassiunneqartuni taamatut allassimasoqarpoq; inuiaqatigiinnut tamanut nakkutilliisunik toqqaavoq Judamilu illoqarfiit tamarmik pilliuteqarnissaat peqqusimavaa.
1Ma 1:52  Inuit amerlasuut tusarnaarput, inatsit qimappaat. nunami ajortunik iliuuseqarsimapput, .
1Ma 1:53 Israelip qimagussorniarnissaanut piumaffigineqarnera.
1Ma 1:54  Ukiumi 145-imi qaammat Kislevip ulluisa 15-ianni kunngip pilliutaasumik pilliutaasumik pilliutaasumik inissippaa, Judallu eqqaani illoqarfinni pilliutaasunik pilliuteqarlutik.
1Ma 1:55 Illunik illup illuatungaani aqqusinermilu tungujortunik ikuallaasarput, .
1Ma 1:56  Inatsisit atuakkaat nassaarigaangamikkit, qillerisarpaat, ikuallannermullu ikkussortarpaat.
1Ma 1:57  aamma isumaqatigiissutip atuakkiaa kinaluunniit nassaarineqarpat, imaluunniit kinaluunniit Guutip inatsisaanik malitseqarpat, kunngip peqqussutaa malillugu toqunneqartassaaq.
1Ma 1:58 Israelikkullu illoqarfimminni qaammatit tamaasa unioqqutitsinermik tigusarineqartut pineqaatissiisarput,
1Ma 1:59 aamma qaammatit tamaasa ullut 25-ianni pilliuteqartoqartarpoq altarimi, taanna altarimi ikuallanneqartarfiup taarsiullugu inissinneqarsimavoq.
1Ma 1:60 Inatsit taanna naapertorlugu arnat meeqqaminnik kinguaassiuutitigut atornerluisut toquttarpaat,
1Ma 1:61 meerartik nersutaatiminnik ikkussorlugit; Ilaqutaasut kipilersorsimasullu aamma toqutaapput.
1Ma 1:62 Tamakku tamaasa pigaluartut Israelimi amerlasuut upperluartuupput sapiitsumillu nerisassanik mingutsitsinngitsunik nerisaqarnatik.
1Ma 1:63  Toqunissaq toqqarsimavaat, nerisassanik isumaqatigiissummut illernartumut akerliusunik imminnut saassussinissaminngaanniit, taamaattumillu toqutaapput.
1Ma 1:64 Tamanna Israelimut misilinneqarnerujussuuvoq.
 Oqaluttuaq taanna versit 45-imiit 47-mut maluginiarpagut, taakku uppernarsarpaat ataavartumik qinnuteqaateqarnerup neqeroorutaasa unitsinneqarnerat aamma vers 54, taannalu illernartuutip mingutsinneqarneranik uppernarsaavoq : kunngip Abomination of Desolation-imik neqeroorutinik ikuallaasartunik altarimi inissippaa. 
Ajortut taakku aallaqqaasiutaanni Israelip upperisarsiornera una : 1Ma 1:11 Taamani Israelimi inuit ajortut kinguaariit pinngorput inuppassuarnik tunuliaqutaqartunik: „Inuiaqatigiit eqqaaniittut suleqatigissavagut,“ oqarput, „tassami taakkuninnga immikkoortinneqarnitsinniit ajornartorsiuterpassuit pisimapput .“   Ajornartorsiutit Guutimut upperinninnginnerminnik kinguneqarsimapput aammalu upperinnittutut isiginnittaaseqarnermikkut suli ajornartorsiornernik imminnut pilersitsiumallutik.  
 Tassani blodtragedie-mi grækerit naalakkersuinerat Dan.2-p eqqumiitsuliaata bronzeani ajortuliornermik ilisarnaatitut sumiluunniit takuneqarsinnaasoq pissutissaqarluarpaa ; leopardimik pissuseqartumik Dan.7 ; aamma Dan.8-imi qimmit qimuttut . Kisianni ataaseq suli maluginiarneqartariaqartoq. Antiochus IV-mit Jerusalemimut -168-imi nassiunneqarsimasoq missioneri Apollonius-imik taaneqartarpoq, grækerillu aqqa taanna franskisut isumaqartoq " Ajorsartitsisoq " Anersaamit toqqarneqassaaq Saqq 9:11-imi, Biibilimik Illernartumik ulluni kingullerni protestantimik kristumiussutsip eqqunngitsup atorneqarnera ; tassa kingullermik ajornartorsiornermik annertuumik kingullermik aaqqissuussisussat . Apollonius sakkutuunik 22.000-inik peqateqarluni Jerusalemimut tikippoq sapaatip-akunneranilu , sakkutuunik saqqummersitsinermi pissanganartumi, juutit isiginnaartut tamarmik toquppai. Taakku soqutiginninnermik ajortumik sapaatip-akunneranik saassussipput, Guutillu toqutsisimavaat. Aammalu akerleriissuteqarnera annikilliartorpallaanngilaq pissutigalugu tamatuma blodige fakta-p tunuani juutit helleniserineqarnissaat peqqussutigineqarmat. Athen-imioq Gerontius, kunngip sinniisaa, inuiaqatigiinnut tamanut Jerusalemimi pallorfiginninnerup ileqqullu helleniserineqarnissaat soorlu Samariami . Jerusalemimi templi taava OL-imi Zeusimut aamma Gerizimip qaqqartaani Zeusimut inussiarnersumik tunniunneqarpoq . Taamaalilluni takusinnaavarput Guutip nammineq templiminit, Jerusalemimiit inuiaqatigiinnullu tamakkerlugu illersornini unitsimmagu. Illoqarfik illernartoq akerliussutsimik takutitsisoqarpoq, tamarmik immikkut kingullermit ajornerullutik. Kisianni Guutip piumasaa kisimi atuuppoq, taamatut annertutigivoq ileqqorissaarnermik upperisarsiornikkullu pissusilersorneq Babylonimut anisinneqarnerup kingunerisaanik mianersoqqussut kingorna.              
Dan 11:32   Isumaqatigiissummut unioqqutitsisut qinngasaarisarpai. Kisianni inuit Guutiminnik ilisimasallit aalajangiisumik iliuuseqassapput, .
32a- Taanna alliansip persuttartuinik nersualaarnermik soqutiginnilersitsissaaq.
 Eqqorluartumik tamanna uppernarsaavoq Guutimit pineqaatissiissut pisariaqartinneqarsimasoq pissutissaqartinneqartorlu. Sumiiffinni illernartuni atornerluineq nalinginnaalersimavoq.
32b- Kisianni inuit Guutiminnik ilisimasallit aalajangiisumik iliuuseqassapput, .
 Ajornartorsiornermi tassani uppertut ilumoortut naleqartullu upperinninnermikkut immikkoortinneqarput, martyritut toqunissaq piumasaraat, Pinngortitsisoq Guuti inatsisinillu illernartunik ataqqinninnermik unitsitsinnginnerminni.
 Aammattaaq aappassaaneerneqarnerani ullut 1090-it ilumoortut misilittagaat taanna aappaagumut ullut-ukiut 1260-it paavip naalakkersuinerata pissusaanut assinguvoq, taakku Dan.7:25, 12:7 aamma Saqq.12:6-14 -imi assigiinngitsunik malitseqarlutik siulittuutigineqarput ; 11:2-3 -mi ; 13:5-imi.  
 
Ullumikkut pisut qangarnisarsuarmiit qiviaraanni
Qanoq pisoqarnersoq paasiniarlugu kameramannip assilisassiaa tigussavara, taanna kameraminik filmiliorpoq, taanna qanimut malinnaavigisimavaa. Tassani højde-mik pissarsiartorluni zoom-ertarpoq aammalu takusinnaasaq annertunerulerlunilu annertunerulerluni. Taamatut upperisamik oqaluttuarisaanermut atorneqartillugu Anersaap isiginnittaasia kristumiussutsip upperisamik oqaluttuarisaanera tamaat nakkutigisarpaa, aallaqqaasiutaa mikisoq, naalliunnermi nalunaaquttap ingerlanerani, martyrit piffissaat, naalannartup naaneranut, utaqqineqartup uteqqinneranik malunnartinneqartumut.
Dan 11:33   taakkulu akornanni ilisimasaqarnerpaat inuppassuarnik ilinniartitsissapput. Tassaapput piffissap ilaani sværdimut aamma ikuallannermut, tigusarineqartut aamma tigusarineqartut.
33a- taakkulu akornanni ilisimasaqarnerpaat inuppassuarnik ilinniartitsissapput
 Jiisusi Kristusip apustilii, kiisalu Paulusi Tarsusimeersoq isumaqatigiissummi nutaami allakkanik 14-inik akiligassaqartitsivugut. Upperisamik ilinniartitsineq nutaaq taanna ateqarpoq: " Iivangkiiliu ", tassa annaassiniarnermik Nutaarsiassaq Nutaarsiassaq Guutimit anersaaq toqqarneqarsimasunut neqeroorutigineqartoq. Taamaalilluni Anersaap piffissap ingerlanerani siumut ingerlatsisarpaatigut aammalu misissuiffigineqartoq nutaaq kristumiut upperisaat.  
33b- Tassaapput piffissap ilaani sværdimut aamma ikuallannermut, tigusarineqartut aamma tigusarineqartut.
 Piffissap ilaani oqarpoq Anersaaq inngili aqqutigalugu aamma piffissaq taanna ukiut 1260-it sivisuumik siulittuutigineqassaaq kisianni Romamiut keiseriisa ilaasa ataani Caligula, Nero, Domitian aamma Diocletian kristumiuuneq isumaqarpoq martyritut toqusariaqalerneq. Saqq . ​Kinaluunniit saviminermik toqutsiguni, taanna saviminermik toqunneqartariaqarpoq. Tassa illernartunik pinertussuseq upperisarlu . 
Dan 11:34   Aamma kukkussappata annikitsumik ikiorneqassapput, amerlasuullu taakkununnga peqquserlunniarnermik ilaassapput.
34a-  Ilumut piffissami tassani paavip sakkortuumik naalakkersuinerata nalaani versimi matumani pissusilersortartut ikiorneqarnerat saqqummerpoq. Taakku kinaassusersiorneqarnerat tunngavigalugu pingaarnertut Jiisusi Kristusip ilinniartitsissutigisimasaanik peqqussutinillu narrujuumminarnertik, tassanilu piffissami siunertarineqartumi tassani, qimmit qimuttut atorlugit toqutsisarnissap inerteqqutigineqarnera. Oqaluttuassartaq taasitinniarlugu taava paasiniarsinnaavat protestantit ingerlaarnerat annertooq ukiuni 1400-kkunniit ullutsinnut tikillugu eqqartuussisoq eqqortoq Jiisusi Kristusimit pissusilersortutut nalilerneqarsimasoq. Taamaattumik 1843-miit tamakkiisumik qimaannarneqarnerat paasinissaanut akuerineqarnissaanullu ajornannginnerussaaq.
Dan 11:35   Ilisimatuut ilaat kukkussapput, salliunneqarnissaat, salliunneqarnissaat, qaqutigoortinneqarnissaallu, piffissap kingulliup tungaanut, naggatissaq piffissami aalajangersimasumi tikissaaq.
35a- Ilisimasallit ilaat kukkussapput, pitsanngorsarneqarnissaat, salliunneqarnissaat, qaqutigoortinneqarnissaallu, piffissap kingulliup tungaanut
 Oqaaseq taanna tunngavigalugu nalilersorlugu kristumiut inuuneranni malittarisassaq tassaavoq misilitsinneq toqqaanerlu , nunarsuup naanerata tungaanut naammagittassuseqarsinnaanermik aammalu persuttaasarnermik aqqusaagaqarsinnaanermik. Taamaalilluni inuup ullumikkut inuup, eqqissinermut isumakkeerfiginninnermullu ileqquusimasoq, sumik paasinnittaaseqarneq ajorpaa. Taanna nalunaarutini taakkunani inuunermini tunniussaqarneq ajorpaa. Taamaattumik tamanna pillugu Saqqummersitat 7-imi aamma 9:5-10-mi nassuiaasoqassaaq. Piffissaq sivisooq upperisamik eqqissineq ukiuni ilumoortuni 150-ini, imaluunniit " qaammatit siulittuutitut pingasut ", Guutimit programmerneqarsimavoq, kisianni 1995-imiilli piffissaq taanna naammassimavoq upperisamik sorsuutit aallarteqqipput. Islam Frankrigimi nunarsuarmilu allani toqutsisarpoq ; aamma iliuuseqarnera nunarsuaq tamakkerlugu ikuallalernissaata tungaanut sakkortusarnissaa siunertaavoq.    
35b- pissutigalugu piffissami aalajangersimasumi aatsaat tikissammat
 Naggatissaq taanna tassaassaaq nunarsuup kingunerisassaa inngilillu oqarfigaatigut eqqissinermik sorsunnermilluunniit takussutissaq arlaannaalluunniit kikkunnut tamanut takusinnaanngitsoq. Ataatsimik apeqqutaavoq : Guutip " piffissaq nalunaarsorsimasaa ", tassa ukiut 6000-it nunarsuarmi toqqakkanik toqqaaniarnerminut atorneqartut naaneranni. Aammalu tassaavoq piffissaq taanna ukiut qulit qaangiutsinnagit Guutip ulloq ilisimasaqarfiginissaanut anersaaq tunniussimavaatigut : 2030-mi apriilip 3- ata siornatigut ukiup 20-ani , tassa ukiut 2000-it Kristusip toqunerata kingorna. Taanna pissaanilissutut ajugaasutullu isikkoqassaaq toqqarsimasani annaassallugit aammalu toqutsisut toqutsiniarsimasut toqutsiniarlugit.    
 
 
Romami " kristumiut " katuullit paaviisa naalakkersuinerat : Nunarsuarmi kitaani upperisaqarnerup oqaluttuarisaanerani persuttaasoq annertooq.   
Tassa tassunga Antiochos 4-mik modelip uagutsinnik aqutsisussaavoq. Type antitype-ni piareersarsimavaa aammalu naligiissitsineq taanna pillugu qanoq oqarsinnaavugut ? Certainly of a phenomenal magnitude , grækerit persuttartuat ulluni 1090-ini ilumoortuni iliuuseqarpoq, kisianni papismi, nammineq, ukiuni 1260-ini ilumoortuni qanittukkut pissanganartussaavoq, taamaalilluni oqaluttuarisaanermi modelit tamarmik qaangerpai. 
 
Dan 11:36   Kunngip piumasani malillugu iliuuseqassaaq; imminut qaffassavaa guutinillu tamanit annerulissavaa, guutillu Guutiannut upperineqarsinnaanngitsunik oqaaseqassaaq; taanna iluatsitsissaaq kamannerup naammassinissaata tungaanut, aalajangerneqarsimasoq naammassineqassaaq.
36a- Versimi tassani oqaatsit suli marlunnik isumaqarput, sulilu grækerit kunngiannut Romamiullu paavip kunngianut naleqqussarneqarsinnaallutik. Siulittuutip ersersitsisumik sananeqarnera atuartunit qaffasissumik atuartunit peqqissaartumik toqqorneqartariaqarpoq. Detalje mikisoq taamaattorli paavip mål-ia taaguuteqarpoq ; it is precision : pissutigalugu aalajangerneqartoq naammassineqassaaq. Oqaaseq taanna Dan.9:26-imi eqqaanarpoq : Sapaatip-akunnerisa sisamat-marluk qaangiuppata uuliamik toqutsisoqassaaq, taannalu sumik pigisaqanngilaq . Prinsip inuiaqatigiit tikissasut illoqarfik aamma illernartoq , illernartuuneq aserugassavaat, kingunerlu soorlu qarsutsinermik tikissaaq ; aalajangerneqarpoq aserorterineq (imaluunniit aserorterineq) sorsunnersuup naanerata tungaanut ingerlassasoq .   
Dan 11:37   Ataataminit guutinik aamma arnat guutiannik eqqumaffiginninngilaq : guutimik arlaannilluunniit eqqumaffiginninngilaq, kisiannili imminut tamanit annerulersitsissaaq.
37a- Ataataminit guutinut soqutiginnissanngilaq
 Tassa, detaljeq mikisoq paasinnittaatsitsinnik ersersitsisoq. Uani uppernarsaatinik pisortatigoortumik peqarpugut kunngip oqaatsini atorlugit siunertarineqartoq tassaasinnaanngitsoq Antiochus 4 ataataminit guutinik ataqqinnittumik aammalu taakku akornanni annerpaamik, Zeus Olympus-imi guutinik guutimik Jerusalemimi juutit templiat neqeroorutigisimasaanik. Taamaalilluta uppernarsaatinik qularnanngitsunik pissarsisarpugut kunngi siunertarineqartoq ilumut kristumiut nalaanni Romami paavip naalakkersuinera. Taamaalilluni oqaatsit saqqummiunneqartut tamarmik kunngimut tassunga Dan.7-imiit allaanerusoq aammalu Dan.8-imiit impudent aamma cunning ; Ilannguppara, kunngi taanna ajortoq imaluunniit ajortoq Dan.9:27. " Rakettip stadii " tamarmik paavip niaqoruutaanik tapersersuisarput , mikisoq aammalu pingaartitsisoq, naalagaaffiit qulaani inissisimasoq.    
 Paavi Romami Ataatamini Guutinik ataqqinnippa ? Pisortatigoortumik taamaanngilaq, pissutigalugu kristumiussutsiminut allanngorsimanera pissutigalugu Romamiut guutiisa paganit aqqi unitsinniarlugit. Kisianni pallorfiginninnerminni qanoq ittuunerat qanoq ittuunerallu illersorsimavaa : assilisassiat sananeqarsimasut, sananeqarsimasut imaluunniit sananeqarsimasut, taakku pallorfiginnittut qinunerminni qungujuttarlutillu qungujuttarput. Pissusilersuut taanna Guutip inatsisamini tamani pineqaatissinneqartoq ataqqiniarlugu Biibili toqusartunik nalinginnaasunik atuisinnaajunnaarsippaa, Guutillu inuusup inatsisaasa qulit akornanni aappaat peerlugu , pissutigalugu iliuuseq tamanna inerteqqutaammat, unioqqutitsisunullu pineqaatissiissummik pilersaaruteqartoq ersersippaa. Kiap pineqaatissiissut pissarsiarineqarsimasoq toqqorsinnaavaa diaavulu pinnagu ? Taamaattumik paavip naalakkersuinerata kinaassusia versimi matumani siunnersuutigineqartumi nassuiaatip boksianut ilaavoq.   
37b- aammalu arnat nuannaarutigisartagaannut guutiunermut
 Tassa romamiut upperisaat papismimit qimaannarneqartoq eqqarsaatigalugu Guutip Anersaata sammisaq tamanna pissanganartoq eqqaavaa. Pissutigalugu illernartuunermik pingaartitsinermik takutitsiniarluni avammut kinguaassiuutitigut kingornussassani tunuartippaa. Guutitut siunnersuutigineqartoq tassaavoq Priapus, angut phallus Romami ilagiit aappariit paganit guutitut ataqqineqartoq. Tamanna grækerit ajortuliornerannik suli allamik kingornussaavoq. Aammalu kinguaassiuutitigut kingornussassaq taanna unitsinniarlugu neqip anersaallu pitsaassusaat annertuumik illersorpaa.
Dan 11:38 Taamaattorli illuatungeriit guutiat illuatungaani   ataqqissavaa ; guutimut tassunga, ataataminit ilisimasaqanngitsumut, kuultimik sølvimillu, ujaqqanik erlinnartunik atortussanillu akisuunik nersornaasiissaaq.
38a- Kisiannili illorsuit guutiat pedestalini ataqqissavaa
 Guuti nutaaq paganimik inunngorpoq : illorsuit guutiat . Pedestal -i inuit eqqarsaataaniippoq aammalu portussusaa misigissutsimik pilersitsisarneranut naleqqiulluni . 
Romami paganit paganit templinik silaannarmut tamanut ammasunik sanasimapput ; kapitalit kolonnit tapersersorneqartut naammattuugassaapput. Kisianni kristumiussutsimik akuersinermigut Romap juutit maligassiaat aserorneqarsimasoq taarserniarlugu siunertaqarpoq. Juutit templimik matusumik pissaanilissumik isikkoqartumik peqarsimapput, tamannalu nersornaasiuttagaqarlunilu pingaaruteqartitsivoq. Taamaattumik Romap taanna malinnaavigissavaa, taarsiullugulu romanskimik ilagiit sanaartorlugit, illussaarsuaq illersorneqarsimasoq assingusoq, pissutigalugu isumannaallisaaneq naalakkersuivoq aammalu Lordit pisuunerpaat najugaqarfimminnik illersorneqartarmata. Roma aamma taamaaliortarpoq. Ilagiit austere-mik sanasarpai katedralit piffissaata tungaanut, kingornalu suna tamari allanngorsimavoq. Qalipaatit qaqutigoortut qilammut peqquteqarlutik qarsutsilertarput, tamannalu, qullermik qullermillu. Avatangiisit facade-t blonder-inik isikkoqarput, taakku vitraalinik qalipaatinik tamanik pilersorneqarput, taakkulu iridescent-imik qaamasumik isertitsipput, tamannalu officiantinik, malinnaasunik aamma pulaartut soqutiginnilersittarpai . 
38b- guutimut tassunga, ataataminit ilisimasaqanngitsumut, kuultimik sølvimillu, ujaqqanik erlinnartunik atortussanillu akisuunik nersornaasiissaaq.
 Suli soqutiginarnerulersinniarlugit illup iluani kuultimik, sølvimik, perlerujussuarnik akisuunillu atortussanik ilusilersorneqarput : prostituereqartoq Babylon Annertoq Saqqummersitat 17:5-imi allassimasoq nalunngilaa qanoq imminut takutitsisinnaanersoq, klientini soqutiginartinniarlugit soqutiginnilersinniarlugit. 
Guutip ilumoortup imminut soqutiginnilersinngilaa, pissutigalugu pingaarneq tamanna iluaqutiginngimmagu. Siulittuutimini paavip Roma taanna minnerunngitsumik attaveqarfigisimanngisaannarsimasani isornartorsiorpaa . Taanna pillugu ilagiit romanskiusut imaluunniit gotiskiusut tassaapput allaat paganimik guutiusut, inuit anersaartuutinik taanna qimagussorneqartut kisimik soqutiginnilersinniarlugit kiffartuussisut : guuti nutaaq inunngorpoq : illorsuit guutiat aammalu taanna inuppassuarnik soqutiginnilersitsisarpoq, taakku Guutimik nassaarumaartut upperisarpaat, illuutaanut iserlutik, illuatungaani assigiinngitsunik qaffasissunik.  
Dan 11:39 Guutimik allamik suleqateqartussaavoq illuaqqanut, guutimik allamik suleqateqartussaavoq, taannalu taanna tunniussaqartut ataqqissavai, amerlasuunillu naalakkersuisunngortissavai, nunallu akissarsiatut tunniutissavai. 
39a- Aammalu allamiut guutiat peqatigalugu illorsuit illersorneqarnerat suliarisimavaa
 Guutimut ataasiinnarmik guutimik atuisoqarpoq, tassalu allamik : tassaavoq diaavulu, Saatani, Jiisusi Kristusip apustilini ajoqersukkanilu mianersoqqusimavai. Hebræerisut allassimaffimmi " akerliussutsimik takutitsineq " pineqanngilaq kisiannili " iliuuseqarneq ". Oqaluttuaq taanna aamma Saqqummersitat 13:3-mi atuarneqassaaq, imatut : ... drakonip pissaanerminik, qullersaqarfimmillu oqartussaassuseqarnerminillu annertuumik tunniussivoq . Drakoni tassaavoq diaavulu Saqq 12:9 - mi kisiannili piffissami tassani Saqq 12:3 naapertorlugu Romami naalagaaffik.       
 Aammattaaq kristumiut upperisaannut , Romamiut oqartussaasuisa Guuti ilumoortoq atorpaat, taanna aallaqqaammut juutit, hebræerit Abrahamip kingornussassaat, Guutigaat.
39b-  aamma tunniussisut ataqqissavai
 Ataqqinaatit taakku upperisamik tunngaveqarput. Paaviuneq kunnginut Guutip nunarsuarmi sinniisutut tunniussisartunut, namminneq oqartussaassuseqarnerminnut guutimit oqartussaassuseqarnermik nalunaaqutsiinermik tunniussisarpoq. Kunngit aatsaat ilumut kunnginngortarput ilagiit illorsuarmi guutinngortinneqarsimasuni ilaanni , Frankrigimi, Saint-Denis-imi Reimsimilu, illernartuuteqarsimappata.
39c- arlalinnik aqutsilersitsissaaq
 Papismip nersornaasiuttagaq imperialimik taaguuteqarpoq, taanna kunngimik namminersortumik kunnginik allanik vassalinik aqutsisumik taaguuteqarpoq. Tusaamaneqarnerpaat : Karl Annerpaaq, Karl Quint, Napoleon I , Hitler . 
39d- Taanna akissarsiatut nunanik taakkununnga agguaassissaaq.
 Nunarsuarmi qilammilu piffissap oqartussaassuseqarnera tamanna , oqaatigisaa naapertorlugu, nunarsuarmi kunnginut naleqqulluarsimavoq. Pissutigalugu assigiinngissutaat aaqqissimavai, ingammik nunat tigusarineqartut imaluunniit nassaarineqarsimasut pillugit. Taamaalilluni 1494-imi Alexander 6 Borgia, paavinit ajornerpaaq, toqutsisartoq atorfimmiittoq, Spaniap Portugalip akornanni Amerika Kujallermi nunap immikkoortuanik piginnittunngortitsineq piginnittunngorsaanerlu avitseqatigiissutiginiarlugu meridianimik linjemik aalajangersaasoqarnissaanut aqqutissiuunneqarpoq.
 
Sorsunnersuup aappaani imaluunniit Apo.9-mi 6. trompete .
Inuit innuttaasut pingajorarterutaannik annikillisarpai aammalu naalagaaffiup namminersornera unitsillugu nunarsuarmi tamarmi aqutsineq piareersarpaa, taannalu Apo.1-imi nalunaarutigineqartumik ajornartorsiornermik annertuumik kingullermik pilersitsissaaq. Aggressiviusut ilagaat islam nunanit musliminit, taamaattumik sammisaq taanna pillugu biibilikkut isiginnittaaseq neqeroorutigivara.
 
Islamip atugaa
Islam pivoq Guutip pisariaqartippaa. Annaassiniarnissaq pinnagu, rolle taanna kisimi anersaaq Jiisusi Kristusip tunniussaanik tunngaveqarpoq, kisiannili akeqqani toqqarlugit, toqutsiniarlugit, toqutsiniarlugit. Isumaqatigiissummi siullermi Israelip upperinninnginnera pineqaatissiissutiginiarlugu Guutip inuiaqatigiit " Filisterit " saaffigisimavai . Oqaluttuaq kristumiut upperinninnerat pineqaatissinniarlugu musliminut kaammattuivoq. Muslimit arabiamiullu aallaqqaasiutaanni tassaavoq Ismael, Abrahamip Hagarillu ernertaa, nuliami Sarap Egyptenimiut kiffartortuat. Aammalu taamanikkut Ismael Isakimik inatsisitigut ernermik isumaqatigiinngissuteqarpoq. Taamaalilluni Guutip akuersissutigalugu, Sarap piumasaqarneratigut , Hagari Ismaelilu Abrahamimit lejrimit anisinneqarput. Aamma Guutip isumagisimavai anisinneqarsimasut, taakku kingornussassaat, qatanngutit affaat, Abrahamip kingornussassaanut akerleriinneq ataqqissallugu ; siulleq, juutiusoq ; aappaat, Jiisusi Kristusimi, kristumiuni. Guutip Ismaeli arabiamiullu kingornussaat pillugit taamatut siulittuivoq 1 Mosesi 16:12 -imi : “ Taanna qimmit qimmittut ; assaminik tamanut akerliussaaq, kikkullu tamarmik assaat tassunga akerliussaaq ; qatanngutinilu tamarmik eqqaanni najugaqassaaq .” Guutip eqqarsaatini pisut pillugit eqqartuussinerminilu ilisimatitsissutiginiarpai. Kristusip toqqakkani Guutip pilersaarutaa taanna ilisimasariaqarpaat avitseqatigiissutigisariaqarlugulu, taanna nunarsuarmi inuiaqatigiit oqartussaasullu piumassutsini qullerpaaq malillugu atortarpai. Eqqaamasariaqarpoq pruffiiti Muhammed , islamimik pilersitsisoq , ukiut hunnorujuni 600-kkunni inunngorsimasoq, 538-imi romamiut katuullit papismiat pilersinneqarmat, islamip katuullit kristumiullu tamakkerlugit Guutip perloqqussutaanik eqqugaanerminni eqqugaasarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Aammalu tamanna 321-mi marsip 7-aniit taamaappoq, tassami keiseri Konstantin I-p ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerani eqqissisimaarneq unitsimmagu ulloq siulleq " seqineq ajugaaffigineqanngitsoq " (Sol Invictvs), ullumikkut sapaatip-akunnera, atorlugu . Soorlu ullumikkut kristumiut amerlasuut, Konstantinip eqqunngitsumik kristumiut juutillu akornanni avissaartuunnermik malunnartitsisoqarnissaa kissaatigaa. Guutip sapaatip-akunnera illernartoq ataqqigamiuk ullumikkut kristumiut juutinngortitsisimanerat pillugu isornartorsiorpai. Kunngimit paganimiit eqqartuussineq tamanna pissusissamisuunngitsoq akilerneqarpoq aammalu naggataa tikillugu akilerneqassaaq " trompetit arfineq-marluk " Saqqummersitat 8-mi 9-milu ersersinneqartut pineqaatissiissutaannik, tassa ajornartorsiornernik dramatinillu ajornakusoortunik malitseqartitsinermik. Pineqaatissiissut kingulleq pissaaq pissanganartumik pissanganartumik, Jiisusi Kristusip toqqakkani nunarsuarmiit anisinniarlugit saqqummerpat. Kisianni qulequtaq aatsaat sammineqartoq, tassa " Sorsunnersuup pingajuat. "                 " tassaavoq nammineq taakku siulittuutigineqartut guutimit pineqaatissiissutit sisamat, tassani islam pingaaruteqartumik peqataavoq. Guutip aamma Ismaeli pillugu siulittuisimavoq, oqarluni 1 Mosesi 17:20 : “ Ismaeli pillugu tusaasimavakkit. Takuuk, pilluaqqussavara, kinguaassiuutitigut atornerluinnarlugu, amerlassusilersorlugulu; Taanna prinsinik aqqaneq marlunnik inunngortitsissaaq, uangalu inuiaqatigiinngortissavara .” Dan.11 :40- mik misissuineq aallarteqqinniarlugu parentesi una matuvara .  
 
Dan 11:40   Piffissami kingullermi kunngip kujataaniittup taanna akiorniarpaa . Kunngilu avannaaniittoq qimmit qimuttut atorlugit tassunga tikissaaq , qimussinik, hiistinik, umiarsuarpassuarnik ; nunamut ingerlaqqissaaq, qarsutsinertut siaruarsimallunilu qarsutsilluni.
40a- Piffissap kingulliup nalaani
 Piffissami tassani, ilumut inuit oqaluttuarisaanerannik naaneqarpoq ; ullumikkut nunarsuarmi inuiaqatigiit piffissap naanerani. Jiisusip piffissaq taanna siulittuutigisimavaa, oqarluni Matt.24:24 : Naalagaaffimmilu iivangkiiliu taanna nunarsuarmi tamarmi oqaluussissutigineqassaaq inuiaqatigiinnut tamanut nalunaajaatitut. Taava naggatissaq tikissaaq.  
40b- kunngip kujataaniittoq taanna akiorniarpaa
 Tassani nersortariaqarparput annertuumik guutimik pissusilersorneq, taanna kiffartortuisa inuit allat suli toqqorsimasut paasiniarsinnaalersippaat. Pingaartumik, kisiannili pinngitsoorani, kunngissat Seleuci-t kunngillu Ptolemaic-it akornanni akerleriinneq versimi tassani eqqunngitsuunerpaami aallarteqqippoq ingerlaqqillunilu. Pissutigalugu ilumut, tamanna versini 34-miit 36-mut tunngasoq qimappagut aammalu piffissaq taanna nutaamik akerleriissuteqarnerup naanerata nalaani kristumiut nalaanni paavip katuullit naalakkersuinerata aammalu nunarsuarmi tamarmi protestantismep økumenisk alliansiminut isersimasup piffissaanut tunngavoq. Kontekstip allanngornera tamanna rollerinik agguaassisarnissatsinnut piumasaqarpoq.
 " Taanna " -tut inissisimalluni : paavip katuullit Europaat aammalu kristumiut upperisaat tassunga attuumassuteqartut.   
 " Kunngip kujataani " atuuffimmi : islamimik ajugaanissaq inuit pinngitsaalisaallutik imaluunniit inussiaataalersinniarlugit , pilersitsisumit Mohammedimit aqunneqartumik iliuuseqarneq naapertorlugu.   
 Uani maluginiarparput verbip toqqarneqarnera : to hit ; hebræerisut , “ nagah ” isumaqarpoq qimmit qimuttut atorlugit qimmit qimuttut. Adjektiv-itut , taanna taaguuteqarpoq sakkortuumik sakkortuumik saassussisartoq nalinginnaasumik saassussisartoq . Verbi taanna arabiamiut islamimut sorsunnersuup aappaata nalaaniit nunarsuarmi kitaani ajornakusoortumik akerliussutsimik takutitsisarsimasumut naleqqulluarpoq . Verbit " sorsuuteqarneq , akiuussuteqarneq, akerleriissuteqarneq " qaninnerujussuarmik takutitsipput , taamaattumillu nuna tamakkerlugu najugaqarneq imaluunniit illoqarfiit aqquserngillu najugaqarnerat isumaqarpoq . Periarfissat taakku marluk islamimik uppernarsaateqarput, taanna Europami europamiut upperisamik soqutiginninnginnerat pissutigalugu pilersinneqarluarsimavoq. Juutit 1948-mi Palæstinamut uteqqinneranniit akiuussutissat annertusiartorput , Palæstinamiut ajornartorsiutaat muslimit inuiaqatigiit kristumiut vest-imiittut kolonialistinut akerleriissimavaat. Aammalu, 2021-mi islamistit sakkutuunngortitsinerat annertusiartorpoq aammalu Europami inuiaqatigiit akornanni isumannaallisaanermik pilersitsilluni, siullermik Frankrigimi, siornatigut Afrikap Avannarliup Afrikamilu inuiaqatigiit koloniserisimasaat. Annertunerusumik nuna tamakkerlugu akerleriinneq pissava ? Immaqa, kisiannili nunap iluani pissutsit ajorseriarnissaat sioqqullugu, taamaalilluni nammineq metropolip nunataani gruppe-gruppe-mik sakkortuunik akerleriissuteqartoqarsinnaavoq. Frankrigi ulloq taanna innuttaasunik sorsunnermik inissisimassaaq ; ilumut, upperisamik sorsunnermik ilumoortumik : Islam kristumiussutsimi imaluunniit upperisaqanngitsunut Guutimik peqanngitsumik .           
40c- Kunngillu avannarlermiut qimmit qimuttut , qimmit qimuttut, hiistit umiarsuarlu amerlasuut atorlugit tassunga aallassaaq .
 Ezek.38: 1-imi kunngi taanna avannaaniittoq taaneqartarpoq Magog , Rosh-imi (Ruslandimi) Meshechimi (Moskvami) aamma Tubalimi (Tobolsk) prinsi aamma versimi 9-mi atuarparput : Aamma illit qaqissaatit, aammalu qimmit qimuttut , aammalu qimmit qimuttut nuna tamaat qalliullugu, illit , aamma. 
Rollerit agguataarneqarnerat : “ Avannaani kunngip ” rolliani , ortodoksit Rusland aammalu inuiaqatigiit muslimit suleqatigisaat . Tassani aamma verbip " will swirl over him " -ip toqqarneqarnera silaannarmiit pissanganartumik massivimik tupinnartumik saassussisoqarnissaanut isumaqarpoq . Ruslandimi illoqarfiit pingaarnersaat Moskva ilumut Europami illoqarfiit pingaarnersaannit Bruxellesimit sakkutuullu pingaarnertut inissisimaffianni Parisimiit ungasissumiippoq. Europami aningaasarsiorneq aqutsisunik blindeqarsimavoq, Ruslandip pissaanilissuup sakkutuunngorsinnaanera allanngortinniarlugu. Aallaasersornermini timmisartunik aamma tankinik tusindilikkaanik nunap aqqutaani aammalu umiarsuarnik sorsunnersuup nalaani umiarsuarnillu amerlasuunik aallartitsissaaq. Aammalu pineqaatissiissut nukittorsarniarlugu Europami aqutsisut taakku Ruslandimik aqutsisunillu Vladimir Zhirinovskimiit ullumikkut nutaamik " Tsarimi ", Vladimir Putinimi (Vladimir : russit oqaasiini nunarsuarmi prinsi) kanngusuuteqartarnerat unitsinngilaat .         
 Isiginnaartitsisut suussuserneqareerpata, " kunngit " pingasut pineqartut imminnut akerleriissapput, tamanna 7. " Syriami sorsunnermik " ilusilersorneqartussaavoq, tassani naalagaaffik nutaaq Israel peqataassaaq ; tamanna versip matuma kinguliani uppernarsarneqassaaq. Kisianni maannamut " kunngi " ( taanna ) Ruslandimit saassussineqartoq tassaavoq Romami isumaqatigiissummi Europa.       
40d- nunamut ingerlaqqissaaq, qarsutsinertut siaruarsimallunilu qarsutsilluni. Sakkutuuni annertuumik qullersaqarsimanera Ruslandip Europamut saassussisinnaalersippaa nunallu tamaasa tigusinnaalerlugu. Franskit sakkutuui tassunga naleqqutinngillat ; taakku qinngasaarneqarput aammalu aserorterneqarput.                            
Dan 11:41   Nunamut naalannartumut isertussaavoq, amerlasuullu aallarunneqassapput. kisianni Edom, Moab aamma Ammonimiut qullersaat taassuma assaaniit annaanneqassapput.
41a- Nunat kusanarnersaannut isertussaavoq, amerlasuullu kukkussapput
 Ruslandip annertusarneqarnera pivoq taassuma kujataani Israelip inissisimaffiani , nunat kitaaniittut suleqatigisaat taannalu russit sakkutuuinit saassussineqarpoq ; Juutit suli toqussapput. 
41b- kisianni Edom, Moab aamma Ammonimiut qullersaat taassuma assaaniit annaanneqassapput.
 Tamanna sakkutuut suleqatigiinnerisa kingunerisaanik pivoq, taakku aqqit taakku ullumikkut Jordanimik sinniisuullutik russit tungaannut inissitsissavaat . Rusland 2021-mi Syriamut pisortatigoortumik suleqatigilereerpoq, taannalu sakkutuujuvoq illersorlugulu.
Dan 11:42   Nunanut assaminik tigusissaaq, Egyptenimilu nuna annaanneqarsinnaanngilaq.
42a- Aatsaat 1979-imiilli politikkikkut aaqqissuussineq taanna siulittuut uppernarsarpaa. Tassami ukioq taanna USA-mi Camp Davidimi Egyptenimi præsidentip Anwar Sadatip Israelimi premierministeri Menachem Begin pisortatigoortumik suleqatigilerpaa . Taamani strategiskimik politikkikkullu toqqagassaq tassaavoq Israel USA-mit sakkortuumik tapersersorneqarmat ullup nukittunersaata pissutaanik tapersersuinissaq. Taamatut isumaqarluni Guutip Anersaata tassunga aallartitsivoq, tassa ajoqusernermit ajunaarnersuaqarnermillu ” qimagussorniarlugu ” misiliineq. Kisianni piffissap ingerlanerani spilleq allanngortarpoq, Israelilu Egyptenilu imminnut nassaarput, 2021-miit, USA-mit qanittukkut qimaannarneqarsimasut. Syriami nunap immikkoortuani Rusland inatsisini atuutilersippaa.  
Dan 11:43   Taanna kuultimik sølvimillu pisuussutinik Egyptenimilu pisuussutinik erlinnartunik tamanik aqutsissaaq. Libyamiut Etiopiamiullu taanna malissavaat.
43a- Taanna kuultimik sølvimillu pisuussutit, Egyptenimilu pisuussutit erlinnartut tamarmik aqutsisuussavai.
 Egypten pisuujuartorujussuuvoq Suez-kanalimik atuinissamut akiliutit akiliunneqartarnerisigut isertitat pissutigalugit. Kisianni pisuussuseq taanna eqqissiviilliornermi aatsaat pingaaruteqarpoq sorsunnersuup nalaani niuernermi aqqutit inoqanngitsunngortarmata. Egypten takornariaqarneq aqqutigalugu pisuunngorsimavoq. Nunarsuup sinneraniit inuit pyramidit eqqarsaatigalugit takkuttarput, katersugaasiviit Egyptenimi ilivernik qangalili nunap iluani toqqorsimasunik ingerlaavartumik nassaartoqartarneratigut pisuutinneqartarlutik. Iliverni taakkunani kunngip inuusuttup Tutankhamenip iliveri kuultimik atortunik qaqutigoortunik naliliisinnaanngitsunik saqqummersitsivoq. Taamaattumik Rusland Egyptenimi sorsunnermi tigussaasunik piumassuseqarnerminik naammagisimaarinnittussamik nassaartussaavoq.
Ulloq 22. januar 2022-mi sapaatip-akunnerata naanerani Anersaaq uannut tunngavilersuivoq , taannalu uppernarsarpaa , isumaqatigiinnginneq ajorlugu , Danielimut 11 - imut tunniussara . Maanna , versit 5-imiit 32-mut, Ptolemeus-ip Lagid-ia " Egypten " maskeqartinneqarpoq kisianni " kujataani kunngitut " ilisarnaatigineqarluni . Oqaluttuarisaanerup nalaani allanngorneq taamaalilluni uppernarsarneqarpoq aammalu uppernarsarneqarsinnaanngitsumik uppernarsarneqarpoq . Aallartilluni antikkip qanoq ittuuneranik, oqaluttuaq Daniel 11-imi naggaserneqarpoq nunarsuup " piffissaata naanerani ", tassani " Egypten " , 1979-imiilli vest-imi kristumiut agnostikerillu lejriat suleqatigineqartoq , tassaavoq " kunngip kujataaniittup " nutaap , tassa sorsuttartup islamip , aammalu pingaartumik nothoth-ip , russit nutaamik oroxyd -ip, toqqarneqarnera.                    
43b- Libyamiut Etiopiamiullu taanna malissavaat
 Oqaasersiuussisup siulittuutimi oqaatsit " Puth aamma Kush " eqqortumik nutserisimavai, taakku " Libya " -mut tunngassuteqarput , nunat muslimit Saharap avannaani inissisimasut, Afrikap imartaani nunat sineriammiittut aamma Etiopiamut, Afrikap qeqqanut, nunat tamarmik Saharap kujataani inissisimasut. Taakku amerlanersaasa aamma islam akuersaarpaat atulersillugulu ; Elfenbenskystenimi, Frankrigimi præsidentip Nicolas Sarkozyp peqataaneratigut , taanna aamma Libyami kaos-imik pisussaaffigaarput.     
 Taamaalilluni Ruslandimit saassussineqarluni, " Egypten " uumasunik tamanik uumasunik uumasunik pissarsivoq, muslimillu vulturit, qatanngutai, tassunga swoop down , timaanik ikkussiniarlutik aammalu pissarsiatik suli sinneruttut tigussavaat , russit saassussinerisa kingorna.  
 Ersarissumik " Libya aamma Etiopia " taaguutigalugu Anersaap afrikamiut upperisamik suleqatigisaat " kujataani kunngip " taasarpai , taakku Arabiamut tunngatinneqartussaapput , tassani pruffiiti Mohammed 632-mi saqqummerpoq , siaruartinniarlugu , Mekkamiit, upperisamini nutaami islamimik taaneqartartumi . Taanna tapersersorneqarpoq Tyrkiamit pissaanilissumit, taanna utersimavoq , kingullermik tassani , fundamentalistimik, ajugaasussamik aammalu akiniaasumik muslimit upperisamik tunniussinermut , kanngusuuteqarnerata kingorna piffissap ilaani vestlige sekulære værdier . Kisianni nunat muslimit allat, " kujataani " inissisimanngitsut , soorlu Iran, Pakistan, Indonesia, " kujataani kunngimut " ilaasinnaapput , inuiaqatigiit vestlimiut ileqqorissaarnermik naleqartitsinerat muslimit inuiaqatigiivinit tamanit akerlerineqartut akiorniarlugit . Akerleriissuteqarneq taanna ilumut tassaavoq Guutip ilumoortup Jiisusi Kristusip kristumiut vestlimiut qinngasaarisartagaat. Taamaalilluni islam aamma ortodoksi aqqutigalugit pineqaatissiisarpoq, juutit, katuullit, ortodoksit, protestantit, aammalu adventistit allat nunarsuarmi kitaani upperinninnermik ; upperisaq monoteistisk tamakkerlugu tassunga pisuusoq .          
Dan 11:44   Tusagassiuutit kangianiit avannaaniillu taanna annilaangassutigissavaat, annertuumik kamalluni aallassaaq amerlasuunik aseruillunilu toqutsiniarluni.
44a- Nutaarsiassiisarneq avannaaniit avannaaniillu taanna ersiortinniarlugu tikissapput
 Taakku marluk kardinalit " avannamut avannamullu " russit nunaannut kisimik tunngapput, apeqqutaatillugu paavip Europamiit imaluunniit Israelimiit eqqaaneqarnersoq, tassami siulittuutimi taakku Ruslandimit malitseqartumik saassussineqarsimasut versini 40-mi aamma 41 - mi toqqagaapput . Nunaminut qanoq pisoqarpa taamatut ersiortinniarlugu ? Akissutissaq Danielip atuakkiaaniinngilaq, kisiannili Saqq. Isertugaq erseqqissarneqassaaq USA-p pinngorsimanera eqqarsaatigalugu. 1917-imiilli, Rusland upperisarsiortoq socialistimik kommunistimillu naalakkersuinermik atuilermat, qeqertaq imperialistisk kapitalistimik USA-mit piujuartumik immikkoortinneqarpoq. Inuk ataaseq kommunistiuppat ikinngutini akilerlugit imminut pisuutitsisinnaanngilaq ; Tamanna pissutigalugu periarfissat taakku marluk isumaqatigiinngissutaapput. Eqqissinerup assilisassaata ataani akerleriissuteqarnerup ikuallannera qinngasaarivoq ersersinneqarnissarlu utaqqisarlugu. Unammilleqatigiinneq aamma nukissiuuteqarnikkut ulorianartorsiorneq kisimik ajornerpaamik pinaveersaartitsisinnaasimapput. Tassaavoq nukissiuuteqarnerup eqqissisimatiginera. Kisianni atomip nukinganik sakkussiat atornagit Ruslandip Europa, Israel aamma Egypten tigussavai. Balancet unitsinneqarnerisigut USA peqquserlunneqartutut aammalu ulorianartorsiortutut misigissaaq, taamaattumik toqusimasut amerlassusaat annikillisinniarlugu sorsunnermut isertussaapput, siullermik sakkortuumik strikeqarlutik. Ruslandip atomip nukinganik aallaasersorneqarnera russit sakkutuuisa nunani tigusarineqartut akornanni siaruarsimasut akornanni ersiortitsissaaq.     
44b- aamma annertuumik kamalluni anissaaq inuppassuit aserussallugit toqutsillugillu.
 Piffissap taassuma tungaanut Rusland tigusinissamut aammalu tigusinissamut isumassarsiorfiussaaq, kisianni tassanngaannaq isumassarsiaq allanngortinneqassaaq, russit sakkutuui nunaminnik uteqqinnissaminnut piumassuseqanngillat aammalu isumatsalluinnarnera " amerlasuunik aseruinissamik aammalu aseruuttoortitsinissamik " piumassuseqarnermut allanngortinneqassaaq ; taanna tassaassaaq Saqq 9-mi trompetip 6- iani ” angutit toqunneqarsimasut aappaat ” . Naalagaaffiit tamarmik atomimik sakkussiorfiusut taamaalillutik piviusut pissutigalugit piumaffigineqassapput nammineq atomimik sakkussiorsinnaasuminnut atorniarlugit.     
Dan 11:45   Palasimini tupeqarfiit immap naqqani qaqqami illernartumi naalannartumi ; taamani naggatissaanut tikissaaq, ikiorsinnaanngisaannarlugu. 
45a- Palasimini tupeqarfiit immap naqqani akornanni inississavai, qaqqami naalannartumi illernartumilu
 Immap naqqani tupeq , pissutigalugu palasiani nunarsuarmiinngimmata. Ruslandimi sakkutuut qanoq inissisimanerat ersarissumik nassuiarneqarpoq Anersaamit, taanna taamatut pisoqarnissaanut pineqaatissinneqarpoq. Akerleriissumminnit ikuallannerup ataani Israelip nunaanut uteqqinneqarput. Tamanit akerlerineqartut tapersersorneqanngillat saammaanneqanngillat juutillu nunaanni toqutaallutik. Rusland taamaalilluni eqqartuussinermut Guutip Israelip anersaakkut akeqqanut tapersersuinerminiit, Babylonimut anisinneqarnerata nalaani, tassunga tunngatinneqartoq annertuumik akilissavaa. Taanna Tyremi inuiaqatigiinnut, illoqarfimmi paganimik piumassuseqarfiusumi, hiistinik tuniniaasarpoq. Ezek.27:13-14 uppernarsarpaa, Guuti Tyremut oqartoq: Javan, Tubal (Tobolsk) aamma Meshek (Moskva) niuertartuusimapput; Nioqqutissiat taarsigassarsiariniarlugit inussiaataasunik bronzemillu atortunik tunniussipput . Togarma-p (Armenia) illuaniittut pisiniarfinni hiistinik, qimmit qimuttut aammalu qimmit qimuttut nioqqutigisarpaat. Aamma juutinut aamma niuertartunut aningaasarsiornikkut ajornakusoorsimavoq : Ezek.27:17 : Juda Israelillu nuna niuertartuupput; Taakku Minnith-ip ivigaasanik, kaaginik, honninginik, uuliamik balsamimik tunniussipput, nioqqutissat taarsigassarsiariniarlugit. Taamaattumik Tyre taakku akilerlugit pisuujuvoq . Aammattaaq , Ezek 28:12 -imi qulequtaq ’ Tyre-p kunngia ’-mi Guutip Saatani toqqaannartumik oqaloqatigaa. Paasiuminaappoq taanna tassaasoq luksus-imik pisuussutinillu katersorneqarsimasunik iluanaaruteqarsimasoq, taakku arlalinnik paganit guutiisa ataani kiffartorsimapput, assut ilisimajunnaarluni, kisiannili qaqugukkulluunniit sumiluunniit pallorfiginninnerup qanoq ittuuneranik Guutip ajortutut isigisaanik. Taanna uummatimini tigummivaa frustrationip oqimaassusaa, aamma, inuit oqaluttuarisaaneranni ukiuni hunnorujuni ukiunilu tusindini. Tamanna pissusissamisoortumik akerleriissuteqarnermini pissutissaqartitsivoq, taannalu ilaatigut nunat tamalaat akornanni sorsuuteqarnerup kingulliup ajornakusoortumik aserorsaarneqartup aqqutigalugu pissuteqarpoq.     
 Kisianni tamanna guutimit akerliussutsimik takutitsineq qanga niuernermi angallanneq pillugu Guutip ullumikkut nunat tamalaat akornanni angallanneq pillugu qanoq isumaqarsinnaanersoq paasiniarlugu qaaqqusivoq, nunat tamalaat akornanni tamakkiisumik niuernermi aningaasarsiornikkut tunngaveqartumi. Isumaqarpunga New Yorkimi World Trade Centerip tårniisa 11. september 2001-imi aserorterneqarnerat akissutaasoq. Aammalu Saqqummersitat 18-imi siulittuutip erseqqissarpaa niuerneq nunat tamalaat akornannilu paarlaasseqatigiinnerit pissutigalugit pisuussuteqarnerup ajoqutaasinnaasoq, tamatumalu siornatigut guutimit upperisamik aqutsineq inatsisilluunniit tamarmik taama annertutigisumik aallarunneqartarnerat tassaavoq upperisaqarneq.
Dan.11-ip naanerani USA-p arfanniarfigisaa, Rusland, aserorneqarpoq. Taamaattumik tamanna nunat tamalaat akornanni sorsuuteqarnermi aniguisut tamarmik pillugit absolut oqartussaassuseqartitsissaaq. Ajoraluartumik ajugaasoq ! Nunarsuarmi sumiikkaluarluni ajugaasup inatsisaanut qungujuttariaqarpoq aalajangersimasumillu, inuunermigut .  
Danieli 12
 
Dan 12:1   Taamani Mikael, naalakkersuisoq annertooq, inuiaqatigiit meerartaat pillugit nikkorfasoq, nikkorfassaaq. aamma piffissaq ajornartorsiorfiusoq pissaaq, soorlu inuiaqatigiit piffissamut tassunga tikillugu pisoqarsimanngitsoq. Taamani inuiaqatigiit annaanneqassapput, atuakkami allassimasut nassaarineqartut.
1a- Taamani Michael nikkorfassaaq, .
 Piffissaq taanna tassaavoq nunarsuup naanerani, tassani oqaaseq kingulleq atorlugu Jiisusi Kristusi uterpoq guutiunermini naalannarnermini pissaanerminilu sivisuumik upperisarsiornernit unammillertunit unammillerneqartumi. Saqq 1:7 -mi atuarsinnaavarput : Takuuk, taanna qilalukkat atorlugit tikissaaq. Isit tamarmik takussavaat, aamma taakku toqqarsimasut; nunarsuarmilu naggueqatigiit tamarmik taanna pillugu qisuariassapput. Aap. Amen! Eqqarsaat taanna atorluartariaqarparput, tassami suliassaminut ataasiakkaanut , Guutip imminut allaanerusumik ateqartitsivoq, taamaattumillu Danielimi aamma Saqq . Aqqani, Jiisusi Kristusi, nunarsuarmi toqqarneqarsimasunut kisimi sinniisuuvoq, taakku aqqa taanna atorlugu annaassiniarniarluni tikippoq.   
1b- pisortaq annertooq,
 Taamaattumik aqutsisoq annertooq tassaavoq YaHWéH Michael Jiisusi Kristusi aammalu taanna pissutigalugu paavip naalakkersuinerata nammineq iluaqutissatut tigusimavaa, taanna 1843-p tungaanut ataavartumik qilammi oqaluussisartutut suliassaavoq , tamanna ukiumi 538-imiit, ulloq paavip naalakkersuinerata aallartinneraniit Laelime-mi Paalimi aamma us. Sammisaq tamanna Danieli 8 -mi sammineqarpoq.
1c- inuiaqatigiinni meeqqat illersortaat ; 
 Illersuisoq saassussisoqartillugu iliuuseqartarpoq . Aammalu toqqakkat upperisarsiortut nunarsuarmi inuuneranni nalunaaquttap ingerlanerani kingullermi taamaassaaq, aamma upperisarsiortut kingulliit toqumut eqqartuunneqarmata . Tassani Danielip oqaluttuarisaanerani maligassiuisut siunnersuutigineqartut tamarmik nassaarisinnaavagut, pissutigalugu kingullermik aliasuppallaartumik pissutsimi eqquutsinneqartarmata. In this last great calamity , Dan.3-mi oqaluttuarineqartoq tupinnartumik iliuuseqartoqarsimasoq, Dan.5 -imi, Babylonip annertuup Guutimit tiguneqarnera , Dan.6-imi, løve-t ajoqusersinnaajunnaarsinneqarput kisianni aamma ajunaarnersuaq annertooq siulittuutigineqartoq taanna -8-imi,1 , ulloq 18. december, ulloq sapaatip-akunnerani.
1d- aamma piffissaq ajornartorsiorfiusoq pissaaq, soorlu inuiaqatigiit piffissamut tassunga tikillugu pisoqarsimanngitsoq.
 Oqaaseq taanna tunngavigalugu nalilersorlugu ajunaarneq annertooq kingulleq juutit grækerinit aaqqissuussaanerat qaangerneqassaaq. Ilumut grækerit juutit aqqusinermi imaluunniit angerlarsimaffimminni nassaarisatik kisimik toqqartarpaat. Nunarsuup naanerani pisut assigiinngitsorujussuupput, teknologiillu ullumikkut atuuttoq inuit nunarsuarmi inuusut tamakkiisumik aqutsisinnaalersippaat. Inunnik paasiniaasarneq atorlugu taamaattumik kinaluunniit sumiluunniit nassaarisinnaavarput, sumiluunniit toqqorsimagaluarpat. Taamaattumik peqqussutinut aalajangersimasunut akerliusut allattorsimaffiat eqqortumik pilersinneqarsinnaavoq. Tassa kingullermik qinigaasut aniguisinneqarnissaat inuttut periarfissinneqassaaq. Naak annaassiniarnerminni upperinninnermik neriuuteqarnermillu ulikkaaraluarlutik, toqqakkat nalunaaquttap ingerlanerani anniarnermik misigisaqartussaapput ; suli kiffaanngissuseqartussanut, suna tamaat annaaneqarsimasunut, allat upperisarsiortut parnaarussivianni toqunneqarnissaminnik utaqqillutik. Toqqakkat toqunneqanngippata atornerlunneqarsimasut uummataanni ajornartorsiorneq naalagaassaaq. 
1.- Taamani inuiaqatigiit annaanneqassapput, atuakkami allassimasut nassaarineqartut.
 Tamanna inuunermik atuakkiuvoq, tassami qarasaasiaq atorlugu Guutip aamma Adamip Evallu kinguaassaasalu pinngortitaat tamarmik allattorsimaffianik suliaqarsimavoq. Inuup ataasiakkaap inuunerata naanerani kingullermik qanoq atugaqarnissaq Guutimit aalajangerneqarpoq, taannalu marlunnik allattorsimaffimmik ingerlatsisimavoq : toqqarneqarsimasut aammalu kukkusimasut , aqqutit marluk inuiaqatigiinnut saqqummiunneqartut naapertorlugit 5 ​​Mosesi 30:1 9-20 : Qilak nunarlu ullumikkut ilinnut nalunaajaasunngortinniarpakka, perloqqussut pilluaqqussullu, inuuneq siumut isiginiarlugit. Inuuneq toqqaruk, inuussallutit, illit kingornussassallu , Naalakkap Guutivit asanninnissaanut, oqaasii tusarnaarlugit, tassungalu ataqqinnillutit: tassami inuuneq ullullu sivisussusaat apeqqutaavoq ... Tassaavoq ajortumut toqqaanermigut kingullermik Romamiut paaviunerat, fire in the Dan- 9 is burned in . tamanna Dan.11:36 naapertorlugu guutinik Guutimut pingaartitsilluni oqaaseqarnera pissutigalugu .     
Saqq 20:5-imi Kristusip uteqqinnera Kristusimi toqusimasut makinnerannik malitseqarpoq, taannalu makitsinermik siullermik taaneqartarpoq : Pilluaqqusaallunilu illernartuuvoq makitsinermi siullermi peqataasoq , toquneq aappaat taamaattoq pillugu pissaaneq ajormat .              
Dan 12:2   Nunap qaavani sinisut amerlasuut eqqumiitsuliortussaapput, ilaat naassaanngitsumik inuunermut, ilaallu kanngusuuteqarnermut naassaanngitsumillu qinngasaarinermut.
2a- Nunap qaarpiaani sinisut amerlasuut eqqumiissapput, ilaat inuunermut naassaanngitsumut,
Siullermik maluginiassavarput nalinginnaasumik inuunermi toqusimasut nunarsuup qaavani unnuisarput paratiisimilu nuannersumi imaluunniit helvetimi ikuallattumi soorlu kristumiut eqqunngitsut imaluunniit upperisarsiortut upperisarsiortut ilinniartitsissutigisartagaat upperisartagaallu. Eqqorluartumik tamanna toqusimasut ilumoortumik inissisimaffiannik iluarsiivoq soorlu Ecc.9:5-6-10 -mi ilinniartitsissutigineqartoq : Inuusut tamarmik neriuuteqarpoq; aamma qimmi inuusoq løvemit toqusimasumit pitsaaneruvoq. Inuusut nalunngilaat toqussallutik ; kisianni toqusimasut sumik ilisimasaqanngillat, taakkununngalu akissarsisoqanngilaq, eqqaamasatik puigorneqarmata. Aamma asanninnerat, aamma akerleriissuteqarnertik, aamma qinngasaarnertik, nungutereerput ; aamma seqineq ataani suliarineqartunut arlaannut peqataasinnaajunnaassapput . ... Assatit qanoq iliornissamik nassaarpat, sapinngisamik iliuuseqarit ; Ilivermi sulisoqanngilaq, isumassarsiortoqanngilaq, ilisimassuseqanngilaq, ilisimassuseqanngilaq, tassunga ingerlaqqissavit. ( Toqusimasut najugaqarfiat tassaavoq nunap qaava ). 
Toqukkut qimagunnerup kingorna eqqarsartaatsimik peqanngilaq pissutigalugu eqqarsartaatsip inuup ajutoornerani inuusarpoq , aatsaat , suli inuullunilu uummatip pissusaanik nassiussamik aap nerisassiarineqartarmat. Aammalu aap taanna nammineq pulmonikkut anersaartuuteqarnikkut salliunneqartariaqarpoq. Guutip allamik oqaaseqarsimanngilaq, tassami Adamimut naalalluarnermikkut ajortuliorsimasumut oqarsimavoq, 1 Mosesi 3:19 : Niaqquvit kissarnerani nerisassanik nerissaatit, nunamut uternissavit tungaanut, tassanngaanniit tiguneqarsimallutit; støv-iuvutit, støv-imullu uteqqissaatit . Toqusimasut qanoq ittuunerat uppernarsarniarlugu , Tussiaat 30:9-mi atuarparput : Qanoq iluaquteqarpa ilinnut aavanik kuisitsineq, uanga illup iluanut aallarunneqarnera? Pujortarneq ilinnut nersualaarnermik peqarpa? Taanna illit tatiginninnerit pillugu oqaluttuarpoq? Aap, pissutigalugu taanna Tussiaat 115:17 malillugu taamaaliorsinnaanngimmat : Toqusimasut Naalakkap nersualaarneq ajorpaat, aammalu nipittuumik allamut ingerlasut. Kisianni tamanna Guutip inuuneq siornatigut pinngorsimasoq makitsisinnaaneranut inerteqqutaanngilaq aammalu tassaavoq pinngortitami pissaaneq taanna Guutinngortippaa inngiliunngitsoq inuttulluunniit.   
Aqqutit marluk kingullermik marlunnik kinguneqartitsipput aammalu Saqq 20-mi oqaluttuarineqarpoq ukiuni tusindini arfineq- marlunni immikkoortinneqarsimasut . Inuit inuunerat tamaat ukiut tusindit taakku aallaqqaataani nunarsuup sinneraniit tammartarmat , kukkusimasut aatsaat eqqartuunneqarnertik illernartunit Jiisusi Kristusimillu qilammi naalagaaffimmini ingerlanneqareerpat makitinneqassapput. Oqaluussinermi tassani 7. trompetimut atassuteqartumi , Saqq 11:18 uppernarsarpaa, ima oqarluni : Naalagaaffiit akerleriissimapput; aamma illit kamannerit tikippoq , piffissarlu tikippoq toqusimasut eqqartuussiffiginissaannut , kiffatit pruffiitit, illernartunik, aamma aqqanik ersiortut, mikisut annertuullu, akissarsisinniarlugit, aamma nunarsuarmi aseruuttoortitsisartunik aseruinissaq . Versimi tassani toqusimasut eqqartuunneqarnerat Guutip makitsinissaanut aqqutissiuussivoq, siullermik toqusimasut upperisallit toqqakkani, taamaalillutik ajortut toqukkut qimagunneqarsimasut eqqartuussinnaaqqullugit. 
2b- allallu kanngusuuteqarnissamut naassaanngitsumillu qinngasaarinermut.
 Naassaanngitsumik inuuneq inuusunut kisimi pigineqassaaq. Eqqartuussinermi kingullermi kingullermik aserorterneqarnerisa kingorna , kukkusut opprobrium - iat kanngusuuteqarnerlu aatsaat toqqarneqarsimasut , inngilit Guutillu naassaanngitsumik eqqaamasaanniiginnassaaq.             
Dan 12:3   Ilisimasaqarluartut qilammi qaammaarisutut qaamassapput, amerlasuunillu ilumoorfiginninnissamut iliuuseqartartut ulloriarsuartut naassaanngitsumik naassaanngitsumillu.
3a- Ilisimasaqarluarsimasut qilammi pissanganartutut qinngortussaapput.
 Intelligensip inuuneq uumasunit qullerpaa. Eqqarsarsinnaassuseqarneratigut, piviusut maluginiarlugit imaluunniit ajornanngitsumik inerniliinermikkut inerniliisoqarsinnaaneratigut ersersinneqartarpoq. Inuit Guutip kiffaanngissuseqarneranik tunniussaanik upperinnittuunngippata , paasinnittaaseq inuit tamarmik Guutip inatsisinillu pinngorsimaneranik tunniussinermut ataatsimut aqqutissiuussissaaq .​ Guutip Mosesip nalaaniit inuit saqqummersinneqarnerani pisut pingaarnerpaat allakkatigut allattorsimavai . Tassa isumaliutissiissummik aqqut malinneqartussaq. Monoteistimik upperisaq hebræerit inuiaqatigiit oqaluttuarisaaneranni saqqummerpoq. Taamaattumik nalunaarusiaa allakkaalu allakkani allani tamani Guutimut immikkuullarissumik tassunga tunngatinneqartunit pingaarnertut inissisimapput . Guutip inuiaqatigiit sorsuuteqarnerat suli nalinginnaasumik periarfissaavoq, kisianni allakkat illernartut sorsuuteqarnerat diaavulup suliarilertarpaa. Upperneq Jiisusi Kristusimit pilersinneqartoq isumaqatigiissutip siulliup hebræerisut allagaataanik tunngaveqarpoq, tamannalu inatsisitigut tunngaveqartitsivoq. Kisianni Romamiut katuullit ilinniartitsissutaat periuseq taanna ataqqinngilaat, taamaattumillu taanna aamma islamimi korani Guutimit inuusumit, inuusut tamarmik pinngortitamilu pinngortitsisumit, oqaatigisinnaanngilaat. Jiisusip periuseq uppernarsarpaa Johannesi 4:22-mi eqqaasitsilluni, annaassiniarneq juutinit aallaaveqartoq : Illit ilisimasasi pallorfigisarpatit; Ilisimasavut pallorfigisarpagut, tassami annaassiniarneq juutinit pivoq .                
Toqqakkat gruppianni siullermi tassani Guutip angutit immikkut ilisimasaqanngitsumik annaanneqarsimasut toqqappai, Adamip Evallu nalaani inuunerminnik ulorianartorsiortitsillutik takutinneqarsimanerat pissutigalugu ; aamma tamanna 1843-p tungaanut annaanneqarput, pissutigalugu suliatik ilisimassuseqarnertik aammalu guutimit inatsisinik akuersaarnertik naalalluarnermikkut ersersinneqartoq uppernarsarsimammassuk. Gruppimi tassani protestantit upperinninnerpaat eqqissisimasullu 1843-mi aasaanerani Guutip naammagittarnera iluaqutigisimavaat , taanna aatsaat ulloq taanna aallarnerfigalugu sapaatip-akunnerani illernartumik atuineq atuutilersippaa. Saqq 2:24-25-imi tamanna immikkut ittumik uppernarsarneqassaaq : Ilissilli oqarpunga , Thyatiramiittut tamarmik, ilinniartitsineq tamanna piginngikkukku , Saatanillu itissusissuanik ilisimasaqanngitsutut , soorlu oqartartut , Uanga allanik taakkuninnga ilinnut tunniunngilanga; pigisatit kisimik tigummigit, uanga tikinnerma tungaanut.  
3b- amerlasuunillu ilumoorfiginninniartut ulloriarsuartut qinngortinneqassapput naassaanngitsumik naassaanngitsumillu.
 Gruppi taanna aappaat immikkoortinneqarpoq pissutigalugu illernartuuteqarnerup qaffasissusaa, taanna nunarsuarmi 1843-miit sinniisuutippaa. Toqqarneqarpoq upperisamik misissuineq aqqutigalugu, aallaqqaammut Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik neriuuteqarneq tunngavigalugu, malitseqartumik 1843-mi ukiakkut aamma 1844-mi ukiakkut, its official sanctification of the rebbath by God is ries of darkness, puigortunngorneq aammalu tassunga narrujuumminarneq.
 Gruppinut marlunnut immikkoortinneqarnermi tassani assigiinngisitsisoq tassaavoq Guutip naapertuilluarneranut tunngatillugu inissisimanerat, tassa peqqussutaanut qulinut aamma peqqissutsimut allanut aalajangersakkanullu allanut tunngatillugu inissisimanerat . Aallaqqaammut allaaserisami Exo.20:5-6-imi, peqqussutip aappaata Romamit unitsinneqarnerata, ersarissumik ersersippaa Guutip peqqussutaanik naalalluarnissaq qanoq pingaaruteqartiginersoq aammalu aqqutit marluk aammalu kingullermik pissutsit marluk akerleriittut eqqaavaat : ... Uanga Guutiuvoq sinngasoq, aappariit ajortuliornerat uannut aammalu meeqqanut pissaanilissuit pillugit pulaartoq uannut asannittunut inassutikkalu malillugit tusindilikkaanut saammaanneq takutitsisarpunga . 
 Versimi tassani Anersaap nunarsuarmi pinngortitatsinni ulloriarsuit pinngorsimanerannut pissutaasoq saqqummiuppaa . Taakku kisimik pissutissaqarsimapput Guutimit toqqakkat nunarsuarmi toqqakkat ilisarnaatitut kiffartornissaminnut ; aamma tassaavoq 1 Mos.1:17 oqaluussissutigisaminnik saqqummiussisoq : Guutip qilammi qilammi inissippai nunarsuarmi qaamasumik tunniussiumallutik. Taava Guutip taakku atorlugit Abrahamimut takutinniarpai kingornussassani amerlassusiat 1 Mosesi 15:5 : Qilammi ulloriarsuit naatsorsoruk, naatsorsorsinnaagukkit ; taamatut pissapput kinguaariit.    
Kisiannili ulloriarsuit taakku anersaakkullu inissisimanerat allanngorsinnaavoq upperisamik annaanneqarsimasup suliassai apeqqutaallutik. Naalalluarnermigut anersaakkullu kukkunermigut stjerne kukkuvoq , qilammiit kukkuvoq . Assilisaq eqqumiigineqassaaq 1843-mi protestantimik upperisaqarnerup kukkusimanera, 1833-mi ilumut qilammi nalunaaqutsiussamik nalunaarutigineqartoq, Saqq 6:13- imi 6. seal - imi : aamma qilammi ulloriarsuit nunamut nakkarput, soorlu figur-ip orpippassuata figur-inik sakkortuunik pissuseqarfiunngitsunik katersortarpai. Aammalu Saqqummersitat 12:4 -mi : Taassuma qilammi ulloriarsuit pingajorarterutaat tiguaa nunamullu ikkuppai. Oqaluussineq taanna Dan.8:10-mi allassimasoq nutarterniarlugu tikippoq : Qilammi sakkutuunut qaffappoq, sakkutuut taakku ilaat ulloriarsuarlu nunamut nakkartippai, taakkulu toqqoqqavoq . Anersaaq Romami paavip naalakkersuineranut upperisallit annaanneqarsimasut pingajorarterutaasa anersaamik kukkusimanerat ; inuit peqquserlunneqarsimasut Kristusip annaassiniarneranut ajornakusoortumik upperinnittussat aammalu ajunngitsuuneranik piumasaqartussat.    
Dan 12:4   Illitli, Danieli, oqaatsit matugukkit, atuakkalu matugukkit, ulloq kingulleq tikillugu. Amerlasuut taava atuarumavaat, ilisimasallu annertusissapput.
4a- Piffissaq kingulleq taanna arlalinnik malitseqartitsivoq kisianni aallartippoq, pisortatigoortumik, 1843-mi aasaanerani , atuutilerneratigut guutimit aalajangersakkap Dan 8:14-imi allassimasup : Unnuk-ullaap tungaanut 2300-milu illernartuuneq pisuutinneqassaaq . 1994-imi piffissaq kingulleq aappaat nunarsuaq tamakkerlugu adventistit institutioniata isornartorsiorneqarneratigut malunnartinneqarpoq. 1843-miit Danielip atuakkiaa atuarneqarsimavoq, kisiannili suliaq una sioqqullugu eqqortumik isumaqartinneqarsimanngilaq suli piareersarpara 2021-mi aamma tamanna 2020-miit ukioq manna 2020 Guutimit malunnartinneqarluarsimammat inuiaqatigiit tamarmik Covid-19-imik Virusimik toqutsisoqarsimaneranik eqqugaasimammat, taanna Kinami 2019-imi saqqummerpoq, kisianni paavimik katuullit Europami , aatsaat 2020-miit . 
 
Adventistit upperisamik misilittagaat Ilusilersugaavoq
 
Dan 12:5   Uanga Danieli qiviarlunga takuara angutit allat marluk inissisimasut, ataaseq qeqertap sinnerani, aappaalu qeqertap sinnerani.
5a- Eqqaamasaq ! Danieli qeqertami " Hiddekel "-imi, Tigris-imi, taanna inuunermik nerisassiortoq, eqqaaniippoq. Maannali, qeqertap sinneranut angutit marluk, tassa imaappoq ataaseq aqqusaarsinnaasimavoq allalu aqqusaarsinnaalerluni. Dan.8:13-imi illernartunik marlunnik oqaloqatigiinnermik paarlaasseqatigiittoqarpoq.   
Dan 12:6   Ilaat angummut linnimik atisalersortumut, qeqertap imartaani inissisimasumut , oqarpoq : Qanga tupinnartuliat taakku naggatissaat ?
6a- Dan.8:14-imi illernartunik apeqqutit Guutimit pissarsiarisimavaat akissuteqaat 2300-mi unnukkut-ullaaq aalajangerneqartoq ulloq 1843 . Periarfissaq uani uteqqinneqarpoq apeqqullu maannakkut nunarsuup naaneranut tunngavoq ; piffissaq siulittuut atorneqanngitsoorfiusoq. Apeqqut Kristusimut tunniunneqarpoq, angutip taassuma linnimik atisalersorsimasup sinniisuutippaa, taanna qeqertap qulaani inissisimavoq , angutinit aqqusaarneqarnera takusarlugu. Guutip assilisassiaa Immap Aappaluttup aqqusaarneqarnera hebræerinik annaassisoq, Egyptenimilli akeqqaminnik toqutsisoq. 
Dan 12:7   Angut linnimik atisalik, qeqertap imartaaniittoq, tusarpara. Taassuma assaminik talerpiaanilu qilammut qiviarpai, naassaanngitsumillu inuusoq atorlugu neriorsorluni, piffissap ilaani, piffissani, piffissallu affaani pissasoq, tamakku tamarmik inuiaqatigiit illernartunik oqartussaassuseqarnerat tamakkiisumik unitsinneqarpat taamaassasoq.
7a- Angut linnimik atisalik, qeqertap imartaaniittoq, tusarpara; assaminik talerpianik aamma assaminik qilammut qaffappaa, .
 Eqqartuussisoq Arbiteritut inissisimalluni Jiisusi Kristusip pilluaqqussutini talerpiaani aammalu pinerluuteqarsimasuni qilammut qilammut qaffappai, ullorsiortumik nalunaaruteqarniarluni.
7b- aammalu taanna naassaanngitsumik inuusoq atorlugu oqariartuuteqarpoq, piffissami, piffinni, piffissallu affaani pissasoq
 Paavip naalakkersuinerata siulittuutitut sivisussusaa aallaavigalugu Kristusip eqqartuussinera takutippaa eqqaamallugulu, taanna siornatigut ilagiinni paavip naalakkersuinerata exactions-inik aammalu barbarisk invasions-it siuliiniittut perloqqussutaannik eqqugaanissaannut pisuutippaa ; Tamanna pissuteqarpoq sapaatip-akunnerata unitsinneqarneranik marsip 7-ani 321. Adventistit misilinneqarnerata nalaani uppertut taamaalillutik mianersoqquneqarput. Kisianni pissutaasoq aappaat Guutip paavip naalakkersuinera taanna eqqumiigilerpaa ; Tassa ulloq aallartiffia, tassa ukioq 538 nr.k. Toqqaaneq isumassarsiatsialaavoq, tassami ulloq taanna 538 siulittuutip uatsinnut siunnersuutigissavaa naatsorsuutinut tunngaviusussaammat, versini 11-imi 12-imilu siulittuutitut sivisussusillit nutaat saqqummiunneqarnerisigut.  
7c- aammalu tamakku tamarmik inuiaqatigiit illernartut nukittussusaat tamakkiisumik aserorneqarpat naammassineqassasut
 Oqaaseqatigiit una piviusunngortinneqartoq maannakkut naggataani piffissaq ilumoortoq agguaassilluarpaa : taanna ajunaarnersuaq kingulleq annertooq naanerani , toqqarneqarsimasut imminnut nassaartussaapput nungutaanissamut, nunarsuup qaavanit nungutaanissamut ; maluginiarlugu eqqortoq : tamakkiisumik aserorsimasoq .   
Dan 12:8   Tusarpara, kisianni paasisinnaanngilara : oqarpungalu: Naalagaq, tamakku qanoq kinguneqassava?
8a- Danielimik pitsaasumik ! Atuakkani paasinninnera 2021-mi inuusunut suli isertugaappat, qanoq annertutigisumik nammineq annaassiniarnerminut atorfissaqanngitsuunersoq paasinninneq taanna !  
Dan 12:9   Oqarlunilu: „Angerlarit, Daniel, oqaatsit kingullermik piffissap tungaanut matuneqarsimapput matuneqarsimallutillu matuneqarsimallutik.
9a- Inngilip akissuteqarnerata Danielip kaannermik qimappaa kisianni siulittuutip kristumiut nalaanni piffissamut immikkoortinneqarsimasup kingusissukkut eqquutsisimanera uppernarsarpaa.
Dan 12:10   Amerlasuut salliunneqassapput, qaqortinneqassapput, salliunneqassallutillu ; ajortut ajortuliortussaapput, ajortullu arlaannaalluunniit paasisinnaanngilaat, kisianni paasinnittaaseqartut paasinnissapput.
10a- Amerlasuut salliutinneqassapput, qaqortinneqassapput aammalu pitsanngorsarneqassapput
 Uani Dan.11:35-imiit oqaatsit eqqortut ilanngunneqarsimasut uteqqinnerisigut inngilip uppernarsarpaa paaviusoq kunngip pingaartitsisup aammalu despotiskiusup, imminut guutinik tamanit aammalu Guutimit ilumoortumik ataatsimik qullersatut inissisimasoq , versimi 36-mi.
10b- ajortut ajortunik iliuuseqassapput ajortullu arlaannaalluunniit paasisinnaanngilaa, .
 Inngilip periuseq eqqaavaa, taanna nunarsuup naanerata tungaanut ingerlaqqissaaq, ajortup ingerlaqqinnera Danielip siulittuutaani ersersinneqarpoq grækerit ajortuliornerisa "messingimik " aamma romamiut nukissaannik " ironimik " ingerlaqqinnerisigut Kristusip uteqqinnissaata tungaanut. Ajortut marloriarlutik paasinninnissaminnut akornusersorneqassapput : siullermik nammineq imminnut pilersornermikkut, aappaattut, Guutimit tunniunneqartumik peqquserlunniarnermik pissaanermik , taannalu sallusuissummik upperinnilersitsivoq malillugu 2 Thess .      
10c- kisianni paasinnittaaseqartut paasinnissapput.
 Assersuut taanna uppernarsarpaa anersaamik paasinnittaaseq Guutimit immikkut ittumik tunissutitut tunniunneqartoq, kisianni taanna sioqqullugu tunngaviusumik paasinnittaaseq inuit nalinginnaasut tamarmik tunniunneqartartoq atorluarneqarneratigut . Pissutigalugu normup tamatuma iluaniluunniit inuit ilinniagaqarneq aammalu ilinniagaqarnersiutit paasinnittaaseqarnermik ataqatigiissittarpaat . Taamaattumik assigiinngissuteq una eqqaamavara : ilinniartitsineq paasissutissanik inuup eqqaamasaanut isertitsisinnaavoq, kisiannili paasinnittaaseq kisimi pitsaasumik isumassuisumillu atorsinnaalersitsivoq. 
Dan 12:11   Piffissamilu pilliutaasartup unitsinneqarneraniit , aammalu pissusissamisoortumik pilliutaasoq inissinneqarpat , ullut tusindit marluk arfineq-marluk ingerlassapput .
11a- Piffissamiit ingerlaavartumik pilliuteqarneq unitsinneqartussamiit
 Eqqaamasariaqarpara, kisianni oqaaseq " pilliut " hebræerisut allassimaffimmi aallaqqaasiutimi allassimanngilaq. Aammalu eqqorluarnissaq tamanna pingaaruteqarpoq, pissutigalugu permanent taanna Jiisusi Kristusip qilammi palasiuneranut tunngammat. Nunarsuarmi oqaluussinerminik eqqumiitsuliornermigut papismip Jiisusi Kristusimit toqqakkani ajortuliornerannut oqaluussisartutut atugaqarnera peerpaa.  
Nunarsuarmi parallel-imik kiffartorneq tamanna 538- imi aallartippoq ; ulloq Vigilius I , paavi siulleq naalakkersuisoq, Romami, Lateranip palasiani, qaqqami Caelianimi (qilammi) najugaqalermat . 
11b- aamma tassani ajortumik aserorterineq pilersinneqassaaq​​​
 Tassa 538-imiit, ulloq paavip Romamiut naalakkersuinerata aallartiffia, Dan.9:27-imi allassimasoq : aammalu siffimmi pissaaq aserorterinermik ajortunik , aserorterisoqarnissaata tungaanut aammalu taanna aserorneqassaaq [ malillugu] aalajangerneqarsimasoq , [ nunami ] aserorterneqarsimasumi .  
Versimi tassani, ulloq 538 siunertaralugu, Anersaaq maanna paavip Romamut kisimi siunertaavoq, tamannalu oqaatsip " abomination " -ip ataatsimoortinneqarneranik nassuiaavoq . Tamanna Dan.9:27-imi taamaanngilaq, tassani Romami fasit marluk, paganit kingornalu paavi, pineqarput.  
 Maluginiaruk versimi tassani marlunnik gruppeqartitsineq qanoq pingaaruteqartiginersoq : " ulluinnarni " Kristusimiit anisinneqarnera Dan 8:11-imi aamma paavip " fløje " Dan 9 : 27 - imi eqqaaneqartoq . Suliassat taakku marluk ulloq ataaseq 538-mut aammalu pissutsimut ataatsimut ataqatigiissitsineratigut Anersaaq uppernarsarpaa uppernarsarlugulu iliuuseqarnerit taakku atuakkiortuat ilumut Romamiut papismiat.       
 Dan 11:31 -mi iliuuseq grækerit kunngiannut Antiochusimut tunngatinneqartoq 4-mi Guutip ’ aserorterinermik ajortumik ” taasartagaanik assersuuteqartitsivoq . Papismip taanna eqqumiigisimavaa, kisianni ukiuni 1260-ini sivisuumik blodig.  
1 1c- ullut tusindit marluk arfineq-marluk ingerlassapput.
 Siulittuutitut sivisussusillit eqqaaneqarsimasut piffissamut naggatissamut tunngasut eqqunngitsunngortinniarlugit Danielip siulittuutaani tamani unit amerlassutsip siornatigut inissinneqarpoq : ullut 1290 ; ullut 1335 (versi tulliuttoq) ; Dan.8:14 : unnuk-ullaaq 2300 ; aamma Dan.9:24-mi : sapaatit akunnerini 70-ini.      
Aatsaat naatsorsuinermik ajornanngitsumik suliaqarpugut : 538 + 1 2 90 = 1828. 
 Ulloq taanna 1828-mi soqutiginartoq tassaavoq adventistit pisussaat nunarsuaq tamakkerlugu pissuseqartinneqarnissaa , tassami ukiuni pingasuni adventistit ataatsimeersuarneranni pingajuat siunertarineqarpoq Londonimi Albury Parkimi Englandimi kunngip ilaqutariit peqataaffigisaanni .
Dan 12:12 Pilluaqqusaasoq utaqqisoq ullullu tusindit pingasut pingasut 30-llu tikillugit utaqqisoq. 
12a- Versi taanna kisimi siulittuutitut sivisussusillit taakku marluk isumaqartitsivoq. Qulequtarineqarpoq Kristusip uteqqinnissaanut utaqqineq, kisianni immikkut ittumik utaqqineq Biibilimi kisitsisit atorlugit siunnersuutit tunniunneqartut tunngavigalugit. Nutaamik naatsorsuut pisariaqarpoq : 538 + 1335 = 1873. Inngilip ullut marluk saqqummiuppai, taakku ukiut 1828-p aamma 1873-ip akornanni adventistit upperisamik misilittagaata aallaqqaasiutaanik aamma naggataanik malunnartitsipput ive neriuutigalugu Jiisusi Kristusip USA-mut, taamaattumik nunanut protestantiusunut , naalannartumik uteqqinnissaa. 
Pinngortitami " Tiger " -ip aqqusaarneqarnerani assilisassiami tigeri inuit anersaanik nerisoq tassaavoq ullut 1843-1844-miittut , protestantimik pineqaatissinneqarsimasup anersaamik inuunermiit anersaamik toqunermut ingerlaqqinnissaanut pissutaasut. Taarsiullugu misilitsinnerup nalaani aqqusaarsimasoq uumasutut Guutimillu pilluaqquneqarlunilu aqqusaarnermit tassanngaannaq anisarpoq. Guutimit immikkut ittumik pilluarnermik pissarsivoq : “ Pilluarit 1873-imut tikissimasoq !” »      
Dan 12:13   Illillu, kingullernut ingerlagit ; eqqissisimassaatit, ullullu naaneranni kingornussassat pillugit inissisimassaatit.
13a- Danielip makititsinerup siulliup kingorna, tassani makititsissaaq, paasiniarpaa, suut tamarmik uatsinnut tunniussimasai isumaat. Kisianni adventistinut suli inuusunut ilinniartitsissutaa suli naammassineqassaaq saqqummersitsinernit Johannesip Apokalypsiani imaqartunit.
 
Danielip atuakkiaani pisuussutsinik annertuunik toqqorsisoqarpoq. Tassani maluginiarsimavarput kaammattuisumik ilinniartitsissutit Naalakkap ulluni kingullerni toqqakkani oqaluuserisarpai, pissutigalugu ullut kingulliit taakku ersiornermik isumannannginnermillu normu nassaariumaarpaat, taanna inuit oqaluttuarisaaneranni tamani nunarsuarmi atuuffeqarsimavoq. Aammattaaq, kisianni kingullermik, qinigaasut immikkoortinneqassapput akisussaaffigineqassallutillu ajornartorsiutit sorsunnersuup aappaani upperisarsiortut aniguisut Dan.11:40-45-imi aamma Saqq.9:13-imi nalunaarutigineqartut pillugit. Ezekieli 14-imi upperisamik maligassiuisut nalinginnaasut saqqummiunneqarput : Noa, Daniel aamma Jobi. Soorlu Noa, Guutimut tatiginninnermik umiarsuarmik sanaartornikkut silarsuarmi eqqarsartaatsimik qimagussortariaqarpugut akiortariaqarlutalu. Danielitut uagut inuiaqatigiittut toqqarneqarsimasutut pisussaaffitsinnik suliarinninnissatsinnut suli piumassuseqarluartariaqarpugut, upperisarsiornermi eqqunngitsumi malittarisassaq itigartillugu. Aamma soorlu Jobi, Guutip salliutippagu timikkut eqqarsartaatsimillu naalliunneq akuerisariaqarparput, Jobimit unammillerluta : misilittagaa aqqutigalugu paasisimavarput sooq Guutip misilinneqarnerit taakku salliutittarpai.  
Aamma Danielip allagaani qilammi inuuneq takuneqarsinnaanngitsoq pitsaanerusumik paasisaqarfigisinnaalerparput. Tamanna, nassaarineratigut inuttaq taanna Gabrielimik ateqartoq , aqqit isumaqartut “ taanna Guutip niaqquanik takusoq ”. Taanna guutimit annaassiniarnermut pilersaarummi pingaaruteqartuni tamani peqataavoq. Aammalu paasisariaqarparput Guutip naalagaaffiani qilammi taanna inngilillu pitsaasut tamarmik Mikaelimik , Guutip inngilitut ersersitsisarneranik, nunarsuarmi inuunermi nalaani, tassa ukiuni 3-5-ini, peqataasinnaajunnaarsimasut . Asanninnermik annertuumik avitseqatigiinnermi Michaelip aamma oqartussaassuseqarnera avitseqatigiissutigaa, isumaqatigiissuteqarluni taamaallaat “ pingaarnertut aqutsisut ilaat ” . Kisianni Gabrielip aamma Danielimut , toqqakkat akornanni toqqakkamut , ” inuiaqatigiinnut aqutsisutut ” ilisaritikkaa . Aamma Dan.9-mi ersarissumik ersersinneqarpoq Jiisusip toqqakkani upperinnittunik annaassiniarnissaminut suliassat tamarmik. Guutimit annaassiniarnermik suliaq taamaalilluni ersarissumik nalunaarutigineqarpoq, kingornalu apriilip 3-ani 30-mi Jiisusi Kristusip kinguaassiuutitigut atornerlunneqarneratigut naammassineqarluni.       
Danielip allagaani ersersipparput upperisaq inersimasumit kisimi ersersinneqarsinnaasoq. Aammalu Guuti naapertorlugu meeraq ukiunik 13-inik ukioqalerluni inersimasunngortartoq. Aamma maluginiarsinnaavarput meeqqat kuutsinneqarnerisa kingunerisaat aamma upperisarsiornermi eqqunngitsumi tamani upperisamik inunngornermi kingornussassaq. Jiisusi oqarpoq Markusi 16:16 -imi : Uppertoq kuutsinneqartoq annaanneqassaaq ; Taanna upperisaqanngitsoq pineqaatissinneqassaaq . Taamaattumik tamanna isumaqarpoq kuutsinneq sioqqullugu upperisaq nassaassaasoq ersersinneqartariaqartorlu . Kuisinneqareerluni Guutip misilinniarpaa. Aamma perleq alla Danielimi ersersinneqartoq, Jiisusip oqaasii uku Matt.7:13-imiittut uppernarsarneqarput : Iserfigiuk illup iluani . Isertarfik siammasissuuvoq aqqullu ajortumut ingerlasoq siammasissuuvoq , amerlasuullu aqqusaartarpaat ; aamma Matt.22:14 -imi : Amerlasuut kaammattorneqarput , ikittulli toqqarneqarput ; Dan.7:9 naapertorlugu, qulit milliardit Guutimut akisussaaffigineqarput , kisimik , millionit ataatsit annaanneqartut toqqakkat annaanneqarput , pissutigalugu taakku ilumut pinngortitsisoq Guuti kiffartorluarsimassapput , Kristusimi Anersaaq Illernartoq atorlugu.        
 
 Kapitali 12-imi Saqqummersitat atuakkiata sananeqaataani tunngaviliissutit aatsaat inissippai, ullut 538, 1798, 1828, 1843-1844- it eqqaasitsissutigisarlugit, Saqqummersitami piffissap immikkoortinneqarneranut tunngaviusumik, kisianni 1873- imi .

Siulittuutitut ilisarnaatinik ilinniartitsineq
 
Biibilimi assersuutini tamani Anersaaq nunarsuarmi pisut atortarpai, ilaatigut piumasaqaatit anonyme entitetit nalinginnaasumik piumasaqaatinik saqqummiussisut ilisarnaatigisinnaavaat. Taamaattumik ilisarnaatit atorneqartut ataasiakkaat tamaasa misissorneqartariaqarput, Guutimit ilinniartitsissutit toqqorsimasut tassanngaanniit uuttorneqarsinnaaniassammata. Assersuutigalugu oqaaseq " immap " tigussavarput . 1 Mosesi 1:20 naapertorlugu Guutip uumasunik assigiinngitsunik, naatsorsorneqarsinnaanngitsunik kinaassutsimillu ilisimaneqanngitsunik, inuttalersippaa. Avatangiisit inuunermut silaannarmik anersaartuuteqarluni inuusumut toqunartuupput. Taamaalilluni inuunermut toqumut ilisarnaatinngortarpoq, taannalu, eqqortumik, aamma nunarsuarmi sterilinngortitsisartoq saliniuneranik ersigisinnaavoq. Ilumoortumik ilisarnaat taanna inuiaqatigiinnut iluaqutaanngilaq aammalu toqumik isumaqarnera pissutigalugu Guutip aqqani hebræerit ablution-iisa bassen-iannut tunniutissavaa, taannalu imermik kuutsitsinermik siulittuisuuvoq. Maanna kuurtitsineq isumaqarpoq immersorlugu, Jiisusi Kristusimi inuunerulernissamut toqulluni. Angut utoqqasaaq pissusissamisuunngitsoq Kristusip eqqortuunera tigummiarlugu makippoq. Uani takusinnaavarput pinngortitap ataatsip pisuussusia tamaat : immap . Ilinniartitsissutip taassuma ataani Guutip Daniel 7:2-3-mi versimut una qanoq isumaqarnersoq pitsaanerusumik paasiniarparput : „ ... takuuk qilammi sila sisamat immap naqqani . Aamma uumasut annertuut sisamat immap naqqaniit saqqummerput , tamarmik immikkut allanit assigiinngitsunik . Ilisimajuk " qilammi sila sisamat " nunarsuaq tamakkerlugu sorsuutit inuiaqatigiit ajugaasut naalakkersuinermik oqartussaalersitsisut siunnersuutigaat. Tassani " immap annertooq " inuit amerlasuut inuiaqatigiit paganit Guutimik ataqqinninnermik ilisarnaatitaqanngillat, taassuma isigalugu " immap " uumasuinut naleqqiullugit. Oqaaseqatigiinni, " qilammi silap pissusaa sisamat ", " sisamat " tassaavoq Avannamut, Kujammut, Avannamut Kitaanilu suussutsit 4-t kardinalit. " Qilammi sila " qilammi isikkoqarnerani allanngortitsisarpoq, silap pissusaanik allanngortitsisarluni, taakku anorersuartitsisarlutik aammalu siallertitsisarlutik ; Qilalukkat tunuliaqutaralugit seqineq siuarsartarpaat. Soorlu aamma sorsuutit politikkikkut inuiaqatigiinnilu allanngortitsinernik annertuunik pilersitsisarput, annertuunik allanngortitsisarlutik inuiaqatigiinnut nutaanut ajugaasussanut Guutimit toqqarneqarsimasunut naalakkersuinermik tunniussisarlutik, kisiannili Taanna pilluaqquneqanngitsumik. Pissutigalugu taanna " uumasutut " taaguuteqarmat , pilluaqqussutit inuit ilumoortut neqeroorutigineqarnissaat siunertaavoq ; toqqakkani upperisallit Adamip Evallu nalaaniit qaamasumi guutimit ingerlasut, tamannalu nunarsuup naanerata tungaanut. Aamma kikkut toqqakkani ? Taakku assilisani tunniussisarpai, tassami inuup Guutip assilisaanik sananeqarmat 1 Mosesi 1:26 naapertorlugu. Assigiinngissuteq una maluginiassavat : inuk Guutimit assilisassiamik sananeqarpoq imaluunniit pinngortinneqarpoq , uumasoq taamaattoq                      avatangiisiminit, immap naqqani, nunami imaluunniit qilammi, Guutip peqqussutaatigut pilersinneqartoq . Verbip toqqarneqarnera statusip assigiinngissutaanik malunnartitsivoq.
Assersuutitut aappatut oqaaseq " nuna " tigussavarput. 1 Mosesi 1:9-10 naapertorlugu aqqa taanna „ nuna ” nunamut panertumut „ immap ” iluaniittumut tunniunneqarpoq ; assi Guutip Saqq. Kisianni " nunarsuarmi " suli allat misissoriartigit . Inuup nerisassiarineqarnerani iluaqutaasarpoq, kisianni inoqajuitsorsuarmi qeqertami isikkoqartillugu iluaqutaanngilaq. Taamaattumik inuup pilluaqqussutaanissaanut qilammiit imeqarluarnissaq apeqqutaavoq. Imermik taanna aamma kuuit aammalu kuuit taanna aqqusaartartunit pisinnaavoq ; Tamanna pissutigalugu Guutip oqaasia nammineq Biibilimi ’ imeq inuusoq ” assersuunneqarpoq . Tassaavoq " imeq " taanna peqarnera imaluunniit peqannginnera " nunarsuup " qanoq ittuuneranik aalajangiisoq , aammalu anersaatigut, inuup upperisaata pitsaassusia 75%-imik imeq atorlugu sananeqarsimasoq.                
Assersuutitut pingajussaatut qilammi ulloriarsuit tigussavagut. Siullermik, “ seqineq ”, pitsaasumik isigalugu, taanna ilusilersuivoq ; 1 Mosesi 1:16 naapertorlugu tassaavoq " ulloq " qaamasuusoq , naasut inuup nerisassatut atortagaat kissartittarpai aammalu naatinneqarnerat siuarsarlugu. Negativit tungaannit, taanna naatitanik ikuallaasarpoq, kiannerujussuarmik imaluunniit silap pissusaata allanngoriartornera pissutigalugu. Galileo eqqorsimavoq, taanna nunarsuatta qitiutillugu inissisimavoq aammalu systemimi planetit tamarmik taanna eqqaani ingerlapput. Aammalu taanna pingaartumik annerpaavoq, Biibilimi taanna " annerpaaq " -mik taaneqartarpoq 1 Mosesi 1:16-imi, kissarnerpaaq aammalu taanna akikitsumik pisiarineqarsinnaanngilaq. Piumasaqaatit tamakku tamarmik taanna Guutip assilisassiaa naammalluinnartoq, tassani ilisarnaatit tamakku tamarmik nassaassaapput. Kikkulluunniit Guuti takusinnaanngilaat inuusinnaallutillu, soorlu aamma " seqineq " -mut isiganik inissitsissinnaanngitsoq ; stjerne maskulin ataaseq, allat tamarmik feminisereqarsimasut planetit imaluunniit stjerner. Taassuma kingorna, " qaammat ", " mikinerpaaq " : 1 Mosesi 1:16 naapertorlugu, tassaavoq unnuap qaamasuunera, taanna siulittaasuuvoq. Taamaattumik " Qaammat " tassunga allaat ajunngitsumik paasissutissiivoq. Naak uagutsinnut qaninnerpaagaluartoq, stjerne taanna sivisuumik isertugaq toqqoqqasoq pigisimavaa. Nammineq qinngorneq ajorpaa kisianni soorlu planetit allat tamarmik, uatsinnut nassiussisarpoq, ingerlaartumik, qinngorneq nukillaartoq " seqinnersumit " pissarsiarineqartoq . Tamakku tamaasa malillugit " qaammat " tassaavoq ilisarnaat pitsaanerpaaq, siullermik juutit upperisaannik, aappaattut, eqqunngitsumik kristumiut upperisaat, 538-imiit ullumimut, aammalu lutheramiut, kalvinistit anglikanskillu protestantismeat, 1843-miit taakku " seqineq qaammallu " avitseqatigiissutigaat Tassa " ukiup qanoq ilinera, ullut ukiullu nalunaarsorneqarnerat ", aamma taanna " nunarsuarmi qinngortitsineq ". Taakku qinngortarput, annertuumik, aatsaat piffissami taartumi, unnukkut. Tassaavoq Guutip kiffaanik, ilumoortunik, sinniisuutitsinissaq ilisarnaatitut pitsaanerpaaq, siulittuutip taakkununnga kukkunermik tunngaveqarnerata tungaanut ; tamannalu anersaakkullu inissisimanerminni allanngornermik takutitsivoq. Tamanna tassaassaaq oqaaseq Guutip atorlugu kristumiussutsip Romamiut sallusuissummik Dan.8:10 aamma Saqq.12:4 ; aamma nunarsuaq tamakkerlugu protestantismep kukkusimanera Saqq 6:13 aamma 8:12-imi allassimavoq. Immikkoortinneqarluni "stjerne " tassaavoq katuullit paaviunerat Saqqummersitami 8:10-11-mi, protestantimik upperisaq Saqqummersitami 9:1 ; aamma 12-inik amerlassusilimmik kronemik katersorneqarput, tassa Qinigaasut Ataatsimeersuarnerat ajugaasoq, Saqqq 12:1-imi. Dan.12:3-mi taakku ” inuppassuarnut eqqortumik ilinniartitsisimasut ” ilisarnaatitut taaneqartarput , tassa ” .                                    nunarsuarmi qaamasumik ” qaamasumik Guutimit tunniunneqartumik. 
Takussutissiat taakku pingasut Apokalypsimik siulittuinermi pingaaruteqarluinnartumik inissisimassapput. Taamaattumik ilisarnaatit saqqummiunneqartut malittarisassai atorlugit paasissutissat toqqorsimasut nassaarinissaat sungiusarsinnaavat. Kisianni ilaat nassaarinissaat ajornakusoorsinnaavoq, taamaattumik Guutip nammineq Biibilimi versini isertugaq tunngaviusoq ersersippaa, soorlu oqaatsit " niaqoq aamma qimmit " Guutip isumaqartitsineranik aatsaat paasineqarsinnaasut Jes.9:14-imi, tassani atuarsinnaavarput : " magistrati imaluunniit utoqqasaaq tassaavoq niaqoq, pruffiiti, taanna ilinniartitsisoq ." Kisianni vers 13-imi parallel-imik neqerooruteqarpoq, taamaattumillu isumanik taamaattunik imaqarluni, " palme-p qaqorsaataata qaqorsaataasalu " ; “ qimmit ” taanna Romami paaviunermik sinniisuussaaq Saqq 11:1-imi.          
 
Aammattaaq amerlassutsinut kisitsisinullu ilisarnaatitut isumaqarpoq. Tunngaviusumik malittarisassatut, uagut qaffasissumik ordre-mik : 
Nummerimut “ 1 ” : immikkuullarissumik (guutimik imaluunniit kisitsisit) .   
Nummerimut “ 2 ” : naammattuunnginneq.   
Nummerimut “ 3 ” : naammalluinnarneq.   
Nummerimut “ 4 ” : tamanut tunngasuuneq (4 kardinalit) .   
Nummerimut “ 5 ” : angut (inuup angut arnalluunniit).   
Nummerimut “ 6 ” : qilammi inngili ( qilammiittoq imaluunniit allakkat ).   
Nummerimut “ 7 ” : tamakkiisumik. (Aamma : pinngortitsisup Guutip nalunaaqutaa)    
Nummerip taassuma qulaani tunngaviusumik cifrit siulliit arfineq marluk ilanngunneqarnerannik ataatsimoorussanik peqarpugut ; assersuutit : 8 =6+2 ; 9 =6+3 ; 10 =7+3 ; 11 =6+5 aamma 7+4 ; 12 =7+5 aamma 6+6; 13 =7+6. Toqqakkat taakku Apokalypsimi kapitalini taakkunani sammisanut atatillugu anersaamik isumaqarput. Danielip atuakkiaani kristumiut Missiassiunerat pillugu siulittuutit kapitali 2, 7, 8, 9, 11 aamma 12-imi nassaarisinnaavagut.      
Saqqummersitat atuagaanni apustilimut Johannesimut saqqummiunneqartumi kapitalit normuisa ilisarnaatitut atorneqarnerat assut ersersitsivoq. Kristumiut nalaanni oqaluttuarisaanermi pingaarnertut marlunnut immikkoortinneqarpoq.
Siulleq, normumut " 2 "-mut atasoq, kristumiut upperisaasa ilinniartitsissutip "naammattuunnginnerata " piffissaq amerlanerpaartaa 538-imiit romamiut katuullit papismianit sinniisuutinneqartoq, upperisamik normumik 321-mi marsip 7-aniit pilersinneqarsimasup kingornussassaa, Romami keiseri Konstantin I-p paganit. Kapitali 2-mi piffissaq tamaat 94-ip 1843-llu akornanni pivoq.    
Immikkoortoq aappaat amerlassutsimik " 3 "-mik ersersinneqartoq pineqarpoq, 1843-miit, piffissaq " adventistit ", piffissaq Guutip piumasaqarfigisaa apustilit ilinniartitsissutaat " naammalluinnarneq " programmimut naapertuuttumik siulittuutigineqartoq Guutip peqqussutaani Dan.8:14-imi allassimasumi. Naammalluinnarneq tamanna sukkasuumik anguneqassaaq Kristusip 2030-mi aasaanerani uteqqinnissaa naatsorsuutigineqartup tungaanut .      
Nummerip 7-ip qulaani nummerip 8-p, imaluunniit 2+6-p, piffissaq naammattuunnginnermik (2) diabolimik suliassanik (6) eqqaasitsivoq. Nummeri 9, imaluunniit 3+6, piffissaq naammalluinnarfiusoq (3) aamma eqqaani diabolimik suliassat (6) takutippaa. Nummeri 10, imaluunniit 3+7, siulittuivoq piffissaq naammalluinnartoq (3), Guutip suliaata tamakkiisuunera (7).
Nummeri " 11 ", imaluunniit pingaartumik 5+6, franskisut ateismep piffissaanut tunngavoq, tassani inuup (5) diaavulumut (6) atassuteqarnera.  
Nummeri " 12 " imaluunniit 5+7, inuup (5) pinngortitsisumut Guutimut ataqatigiinneranik ersersitsivoq (7 = tamakkersimaneq kunngissallu ilisarnaataa).  
Nummeri " 13 " imaluunniit 7+6, tassaavoq kristumiut upperisaasa diaavulumut attuumassuteqartut tamakkersimanerat (7) (6) ; paavi siullermik ( immap ) aamma protestantimik ( nuna ) ulluni kingullerni.   
Nummeri “ 14 ” imaluunniit 7+7, adventistit suliaannut aammalu nunarsuaq tamakkerlugu oqaaseqartarneranut ( Iivangkiiliu naassaanngitsoq ) tunngavoq.  
Nummeri “ 15 ”, imaluunniit 5+5+5 imaluunniit 3x5, inuup (5) naammalluinnarnerata nalaani (3) eqqaasitsivoq. Tassaavoq anersaakkut piffissap naaneranik malunnartitsisoq. ’ Iffiugassaq ’ anersaakkut ittoq inerissimavoq katersorneqarnissaanut qilammilu toqqorsivinni toqqorneqarnissaanut. Qinigaasut piareersarneqarnerat naammassivoq, pissutigalugu Guutip piumasaqaataanik angusaqarsimammata.    
Saqqummersitat -mi normu " 16 " tassaavoq piffissaq Guutip " kamannerminik kuuffiit kingulliit arfineq-marluk " upperisamik akeqqaminut, kapitali 13-imi kristumiussutsimi upperinnittuunngitsumut, kuutsinneqarneranut tunngasoq.    
Nummeri " 17 " isumaqarpoq, soorlu siulianiittoq, qulequttami Guutip siulittuutimini tunniussaani, tassa Saqqummersitat 17-imi, Guutip " prostituereqartup annertuup eqqartuunneqarneranik " ilisarnaatitut. Biibilimi siullerpaamik atorneqartoq taanna assersuutigalugu sapaatip-akunneranut tunngavoq, taanna ukiup qaammataani siullermi ulloq 10-mi aallartittarpoq ulloq 17-imilu naggaserneqartarluni . Eqquutsinneqartoq allakkamut tunngatillugu ullut "Guutip savaata " Jiisusi Kristusip toqunissaanut tunngatillugu , paaski siulittuutigineqarpoq ulluni-ukiuni 70-ini " sapaatit akunnerini 70-ini " ukiuni Dan 9:24-miit 27-mut siulittuut tassaavoq ukiuni arfineq-marlunni siulittuutitut sapaatip-akunnerani Dan 9:27-mi eqqaaneqartumi ukiakkut , " qeqqani " inissisimasoq.          
" Adventistit " kingulliit ilumoortut pillugit amerlassuseq 17-it ukiuni hunnorujuni 17-ini Romamiut sapaatip-akunneranik atuinermut tunngassuteqassaaq, ajortuliorneq ulloq 7. marts 321-mi pilersinneqartoq . " Piffissaq " taanna iluaqutaavoq mianersoqqussummik pineqaatissiissutip kingulliup tamatuma naammassineqarnissaanut, taannalu sorsunnersuup pingajuat taaguutigalugu, aamma Guutimit siulittuutigineqarpoq " trompetip sisamat " Saqqummersitat 9:13-imiit 21-mut saqqummiunneqartoq guutimit pinerluuteqarsimasunut aallaqqaasiut pillugu.        
Kapitalimi “ 18 ”-imi “ Babylonip Annersaata ” pineqaatissinneqarnera sammineqarpoq .    
Kapitalimi ” 19 ”-imi Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerata aamma inuit upperinnittunik akerleriinnerata qanoq ittuunera pingaarnertut sammineqarpoq.  
Kapitali 20-mi ukiut tusindit arfineq-marluk pillugit oqaluttuarineqarpoq, nunarsuarmi inoqanngitsumi diaavulu tigummigallarneqarluni qilammilu, tassani toqqakkat Guutimit itigartinneqarlutik toqusimasut ajortut upperinnittut inuunerat suliallu eqqartuussinissaannut ingerlaqqipput.  
Kapitalimi “ 21 ”-mi nassaarineqarpoq ilisarnaat 3x7, tassa naammalluinnarneq (3) guutimit illernartuuteqarnerup (7) toqqakkamini nunarsuarmiit annaanneqarsimasuni ersersinneqartoq.  
Taamaalilluni takusinnaavarput siulittuutip adventismemi toqqakkat Saqqummersitat 3, 7, 14 = 2x7 aamma 21 = 3x7 ( illernartuuteqarnerup naammassineqarnissaanut ineriartorneq ) qulequtarigaat.
Kapitali 22-mi piffissaq aallartisarneqarpoq, nunarsuarmi nutarterneqartumi nutarterneqartumilu Guutip qullersaqarfimminik naassaanngitsumillu naalagaaffimminut toqqakkanik inissitsissasoq.                                                                                                     
 
 
 
 
 
 
 
 
Adventismeq
 
Taava Guutip erneri paniillu taakku kikkuupput ? Oqaatigisinnaavarput toqqaannartumik, tassami allakkiaq una uppernarsaatinik pisariaqartunik tamanik tunniussissaaq, Saqqummersitsineq taanna Guutimit kristumiunut " adventistinut " tunngatinneqarpoq. Tassami Guutip piumasaa naalakkersuisuuvoq, 1843-milu aasaanerani Daniel 8:14-imi siulittuutigineqartoq peqqussut atuutilermat, " Ullut arfineq-marluk adventistit " malittarisassaat tassaavoq immikkut ittumik aqqut Guutimut inuttullu kiffartortunut suli ataqatigiissitsisoq. Kisianni mianersortarit ! Normu taanna ineriartortuaannarpoq, ineriartornerullu taanna, Guutimit kissaatigineqartoq, itigartinneqarnera pisortatigoortumik institutionelt sinniisoqarnissaanut 1994-imiilli Jiisusi Kristusimit oqimaaqatigiissitsisoqarnissaanut pissarsivoq . Oqaaseq taanna latinerisut “ adventus ”-imit pivoq isumaqarlunilu : advent. Taanna Jiisusi Kristusip, Ataatap naalanerani annertuumik kingullermik uteqqinnissaanut, naatsorsuutigineqarpoq 1843-mi ukiakkut , 1844-mi ukiup affaani, aamma 1994-imi ukiup affaani , pinngortitsisoq annertooq Guutimit. Taamaalilluni kinaluunniit allakkiami tassani qinngornerit Jiisusi Kristusip siunnersuutaanik tunniussisoq, toqqaannartumik kinguneqartumik, " Adventistinngortussaavoq ", " ulloq arfineq-marluk ", inuit akornanni pinngitsoorpat, Guutimut taamaassaaq ; tamanna, ulloq siulleq upperisamik sinneruttoq qimappagu, ulloq arfineq-marluk sinnera, sabat-imik taaneqartartoq, nunarsuup pinngortinneqarneraniit Guutimit illernartinneqartoq, iliuuseqarfiginiarlugu. Guutimut piginnittuuneq allanik guutimit piumasaqaateqarpoq ; Sabbatip nalaani adventistit qinigaasut paasisariaqarpaat timimi timikkut aamma Guutip pigisaa, taamaattumillu taanna nerisassiortariaqarlunilu isumagisariaqassavaa erlinnartumik guutimit pigisatut, timikkut illernartutut. Guutip inuunermut aalajangersarsimammagu, 1 Mosesi 1:29-mi nerisassani pitsaanerpaat : " Guutillu oqarpoq: Takuuk, naasut tamarmik naatsiianik naatitsisinnaasut, nunarsuarmi tamarmiittut, aamma orpiit tamarmik, naatsiianik naatsiianik naatitsisut, ilinnut nerisassaapput ."                   
Adventistit eqqarsartaatsiat kristumiut projektianniit Guutimit saqqummiunneqarsimasumit immikkoortinneqarsinnaanngilaq. Jiisusi Kristusip uteqqinnera biibilikkut allassimaffinni arlalinni eqqaaneqarpoq: Tussiaat 50:3 : “ Guutitta tikissaaq ; siornatigut ikuallattoq, eqqaani sakkortuumik anorersuartoq " ; Tussiaat 96:13 : “ ...Naalakkap siornatigut! Taanna tikissaaq, taanna nunarsuarmi eqqartuussiniarluni tikissaaq ; Silarsuaq eqqortumik eqqartussavaa, inuiaqatigiillu upperinninnermigut eqqartussavai. » ; Es.35:4 : “ Uummatikkut ajornartorsiortunut oqarit: Sapiitsuugit, ersiornaveersaarit; tassa Guutisi, akissarsineq tikissaaq, Guutip akissarsiaa; Taanna nammineq tikissaaq annaassallugulu ” ; Hosea 6:3 : “ Ilisimasaqarpugut, Naalakkap ilisimasaqarfiginissaa ujartorparput; tikiunnera soorlu ullaap tungaani tikiunnera qularnanngilaq. Taanna uatsinnut tikissaaq soorlu silap pissusaa , soorlu ukiakkut silap pissusaa nunamik imeqartitsisartoq " ; isumaqatigiissummi nutaami allassimaffinni atuarsinnaavarput : Matt.21:40 : “ Maanna viinniliorfiup naalagaa tikippat , naasorissaasunut taakkununnga qanoq iliorniarpa? » ; 24:50 : “ ... kiffartortup taassuma naalagaa ulloq naatsorsuutiginngisani aammalu nalunaaquttap ingerlanerani nalunngisani tikissaaq, ” ; 25:31 : “ Inuup Ernera naalannartumik tikippat , inngilillu illernartut tamarmik peqatigalugit, taava naalannartumik qullersaqarfimmi issiassaaq. » ; Jah.7:27 : “ Kisianni ilisimavarput angut taanna suminngaanneerluni; kisianni Kristusi tikippat , kialluunniit nalunngilaa suminngaanneerluni. » ; 7:31 : “ Inuit amerlasuut upperisimavaat oqarlutillu: „ Kristusi tikippat , angutip taassuma suliarisimasaaniit amerlanerusunik tupinnartuliorsinnaava? » ; Hebr.10:37 : “ Suli piffissaq sivikitsumik, taannalu tikittussaq tikissaaq , kinguarsarnagu .” Jiisusi pillugu nalunaarusiaq kingulleq : Jah.14:3 : “ Angerlarlungalu inissaq piareersarlugu , uteqqissaanga ilissilu uannut tigussavatsigit , uanga najugaqarfigisanni aamma illit najugaqarsinnaajumaarlusi ” ; Inngilit nalunaarutaat : Apustilit Suliaat 1:11 : “ Oqarlutillu: ’Galileamiut, sooq qilammut qiviarlusi nikkorfavisi? Jiisusi taanna, ilissinniit qilammut ikkunneqartoq, taamatut aamma qilammut ikkunneqartoq takusimasi, taamatut aamma utertussaavoq.                                     ". Adventistit Missiarsi pillugu suliniutaat : Es.61:1-2 -mi takuneqarsinnaavoq : “ Naalakkap YaHWéH-p anersaa uannut tunngavoq, tassami YaHWéH-p uannut uuliamik ullorsiorsimavoq nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussissutigissallugu; Taanna uannut nassiussivoq uummatikkut ajortut peqqissimitinniarlugit, tigusarineqartut kiffaanngissuseqarnerat nalunaarutigissallugu, tigusarineqartut kiffaanngissuseqarnerat nalunaarutigissallugu; ukioq YaHWéH-p iluarisimaarneqarnera nalunaarutiginiarlugu, ... " Tassa, Nazaretimi synagogemi allaaserisaq una atuarlugu, Jiisusip atuarnera unitsippaa atuakkalu matullugulu, tassami sinnerusoq, " ulloq akissarsiorfiusoq " pillugu aatsaat ukiut 2003-t qaangiummata eqquutsinneqassaaq, taassuma guutimik akissarsiorfiusup ulloq naalannartup uteqqinnera pillugu " ; aliasuuteqartut tamarmik isumakkeerfiginiarlugit; »         
Adventisme ullumikkut arlalinnik isikkoqarpoq, siullertullu pisortatigoortumik institutionel aspekti 1991-imi qulliit kingulliit Jiisusip neqeroorutigisimasaanik itigartitsisoq, inuup anneruniarluni atortoq aqqutigalugu uanga. Immikkuualuttut allakkiami matumani pisariaqartinneqartuni takuneqarsinnaapput. Nunarsuaq tamakkerlugu splinter-adventistit gruppiat amerlasuupput. Qinngorneq taanna taakkununnga pingaarnertut sammineqarpoq. Taanna tassaavoq ’ qaamasumik ” qatannguterput utoqqaanerusoq anersaamik tunngaveqartoq, Ellen White, adventistit inuiaqatigiivini aqutsisoqarnissaanik kissaateqartoq. Suliassani saqqummiuppaa ” qinngorneq mikisoq ” ” annertuumik ” aqqutissiuussisoq . Aammalu kingullermik tamanut ammasumik oqaluussinermini, Biibili Illernartoq marlunnik assaminik silami tigummiarlugu, nalunaarpoq : " Qatanngutit, atuakkaq una ilinnut innersuussutigaara ." Piumasaa maanna piviusunngorsimavoq ; Daniel aamma Saqqummersitat tamakkiisumik paasineqartarput biibilikkut malittarisassat sakkortuumik atorneqarnerisigut. Naammalluinnartumik isumaqatigiinneq Guutip ilisimassusia annertooq ersersippaa. Atuartoq, kinaluunniit illit kaammattuutigissavara siornatigut kukkusarnissannut, tassa illit pilersaarummut guutimut naleqqussartariaqarpit, tassami Pisinnaasoq illit isumaqarnermut naleqqussarsinnaanngilaq. Qinngornermik itigartitsineq tassaavoq toqunartumik ajortuliorneq qanoq iliuuseqarfigineqanngitsoq ; Jiisusi Kristusip aavanik kuineqarsimasup taanna qaliparsinnaanngilaa. Parentesi pingaaruteqartoq una matuvara nalunaarutigineqarsimasumut “ ajunaarnersuarmut ” uteqqippunga.             
 
 
 
Apokalypsimik oqaluttuaq tikitsinnginnerani ilinnut nassuiartariaqarpara sooq, tamakkiisumik isigalugu, siulittuutit Guutimit isumassarsiarineqarsimasut uagutsinnut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartiginersut, tassami ilisimasatik imaluunniit narrujuumminarnerat naassaanngitsumik inuunermik imaluunniit toqumik aalajangersimasumik kinguneqartitsissaaq. Peqqutaavoq una : inuit eqqissisimatitsineq nuannaraat taamaattumillu allanngorneq ersigisarpaat. Kingunertut toqqissisimanarneq taanna illersorpaa upperisaminilu ileqqunngortippaa, nutaaliornermik sammisaqartumik saqqummiussisut tamarmik peerlugit. Taamatut juutit siornatigut guutimik ataatsimooqatigiinnermi siullermik iliuuseqarsimapput, aserorterneqarnerminnut, taakku Jiisusip " Saatanip synagogiatut " Saqqummersitat 2:8-mi aamma 3:9-mi isornartorsiorpai . Ataatat ileqquat malillugu isumaqarput taamaalillutik Guutimut attaveqarnertik illersorsinnaassagaat. Kisianni tassani qanoq pisoqartarpa ? Inuk Guutimut oqalunnermini tusarnaarneq ajorpaa, kisianni Guuti qinnuigisarpaa oqalunnermini tusarnaarniarlugu. Pissutsini taamaattuni Guutip oqaluttuani nassaarisinnaanngilaa, ingammik, ilumoorpat nammineq pissutsini allanngortinneqanngitsoq aammalu eqqartuussinermini naassaanngitsumik taamaaginnartoq, aamma ilumoorpoq projektia ataavartumik ineriartortoq aammalu ataavartumik allanngorartoq. Versi ataaseq isuma tamanna uppernarsarniarlugu naammassisaqarpoq : “ Ilumoortut aqqutaat soorlu qaamasumik qinngortoq, ulloq naammalluinnartoq tikillugu qaammaariartorluni qaammaariartorlunilu . (Uss 4:18) ». Versimi tassani ” aqqut ” Jiisusi Kristusimi ” aqqut ” nalinginnaasuuvoq . Tamanna uppernarsarpaa Kristusimut upperinninnerup ilumoornera aamma piffissap ingerlanerani ineriartortartoq, Guutip toqqagaa malillugu, pilersaarutaa naapertorlugu. Naassaanngitsumik inuuneqarnissamut qinigassanngortittut Jiisusip oqaasii pisariaqartitaannik isumaqartitsisariaqarput, taanna taakkununnga oqarmat : “ Tassunga suliakka kingullermut ingerlatissallugit, taanna tunniutissavara... (Saqq 2:26).” Amerlasuut isumaqarput aallaqqaammut naggataanullu ilinniarsimasatit tigummiarlugit naammattoq ; aamma tamanna naalagaaffimmi juutit kukkussutigisimavaat aamma Jiisusip talentit pillugit assersuummini ilinniartitsissutigisimavaa. Kisianni tamanna puigorniarlugu upperisaq ilumoortoq tassaavoq Guutip inuusup Anersaanut piujuartumik attaveqarneq, taanna meeqqaminut nerisassaq taanna piffissaq tamaat piffissamilu tamani qaninniit aallaaveqartoq tunniussinnaallugu nakkutilliisuuvoq. Guutip oqaasia Biibilimi allakkani illernartuni killeqanngilaq, tamatuma kingorna permanentimik inissisimavoq, " Logos. "                  » inuusoq, Oqaaseq piffissap ilaani neqinngortinneqarpoq, Kristusi Anersaaq Illernartoq atorlugu iliuuseqarluni, asannittunillu uummatiminnik tamanik ujaasisunik oqaloqatigiinnermini ingerlateqqinniarlugu. Tamakku uppernarsarsinnaavakka, pissutigalugu uanga nammineerlunga iluaqutigisimavara qaamasumik nutaamik sunniuteqarneq una, uangatut asannittunut tunniussaqartarpara. Nutaarsiassaq qilammiit tiguneqartoq suliassaq saqqummersinneqartoq pillugu paasinninnerput pitsanngorsartuaannarparput aammalu ilisimasariaqarparput qanoq aalajangiisinnaanersugut aammalu nutaajunngitsut paasissutissiinerit nutaajunnaarpata unitsissallugit. Biibilimi taamaaliornissarput qaaqquneqarpoq : „ Suna tamaat uppernarsaruk ; pitsaasumut tigussaasumik ; (1Th.5,21)».     
Guutip eqqartuussinera ingerlaavartumik naleqqussarneqartarpoq qaamasumik ineriartornermut tassunga ingerlaavartumik, taanna oraklini qinigassanngortinneqarsimasunut isumassarsiarineqarsimasoq aammalu saqqummiunneqartoq. Taamaalilluni ileqqut sukannersumik malinneqarnerat annaasaqartitsivoq, tassami inuup nunarsuup naanerata tungaanut sukkasuumik saqqummersinneqartup annaassiniarnermut programmip ineriartorneranut naleqqussarnissaanut inerteqqutaasarpoq. Tassaavoq oqaaseq upperisaqarnikkut tamakkiisumik pingaaruteqartoq, tassaavoq : ullumikkut piffissap piviusunngornera imaluunniit ullumikkut piviusoq . Eqqarsaat tamanna pitsaanerusumik paasiniarlugu siornatigut qiviartariaqarparput, tassani apustilit nalaanni upperisamik ilinniartitsissuteqarsimavugut. Kingusinnerusukkut piffinni sakkortuunik taartumi siulittuutigineqartumi apustilit ilinniartitsissutaat " Romami " marlunni ilinniartitsissutit taarserneqarput ; imperiali aamma paavi, fasit marluk ataatsimik guutimik projektimi diaavulumut piareersarneqarsimasut. Taamaattumik nutarterinermik suliaq aqqani pissutissaqartitsivoq, tassami tassaavoq ilinniartitsissutit eqqunngitsut aallaavigalugit apustilit ilinniartitsissutaasa naatsiianik pitsaasunik aserorterneqarsimasunik naatitsineq. Guutip naammagittarnermik annertuumik piffissaqartitsivoq, piffissaq annertooq, qaamasumik naammassinninnissaanut. Guutit paganit qisuariaateqanngitsut assigalugit, pissutigalugu taakku pinngortinneqanngimmata, pinngortitsisoq Guuti naassaanngitsumik inuuvoq, aammalu pinngortitamiittoq takutippaa, qisuariaateqarnermigut aammalu iliuuseqarnermigut malinnaavigineqarsinnaanngitsunik ; ajoraluartumik inuunermut, sakkortuunik pineqaatissiisarnermik aqqutigalugu. Taanna pinngortitamik aqutsisoq, innermik anitsisartunik, qinngornernik qinngornernillu aqutsisoq, vulkaninik eqqumiitsuliortartoq inuiaqatigiinnullu pisuusunut ikuallatsitsisartoq, nunap sajunneranik pilersitsisartoq aammalu aserorsaartumik tidebølgenik pilersitsisartoq, tassaavoq aamma taanna toqqarsimasani eqqarsaatigisaminut isumassarsiortartoq, qanoq siuariartorneq ad as he hadun in. „ Qularnanngitsumik Naalakkap Guutip qanoq iliorsinnaanngilaq, isertugaminik kiffaminut pruffiitinut saqqummiussinngippat ,“ Amosi 3:7 naapertorlugu allassimavoq.       
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Siullermik Apokalipsi pillugu qiviarneq
 
Saqqummiussinermini Johannesip, Naalakkap Jiisusi Kristusip apustiliata, uatsinnut oqaluttuaraa assilisassiat Guutip takussutissiami tunniussaasa aamma tusagassiuutit tusartarpai. Isikkoqarluni, kisiannili isikkoqarluni kisimi, Saqqummersitat, grækerit oqaasiini " apokalipsis " -ip nutserneqarnera , sumik saqqummiussisoqanngilaq, pissutigalugu pissanganartumik isikkoqarnini ataqqimmagu, upperisallit amerlasuut atuartarpaat paasineqarsinnaanngitsut. Isertugaq taakku kajumissisitsisarpaat, aammalu isertugaat saqqummersinneqarsimasut soqutiginngitsoornissaannut annikillisarneqartarput.  
Guuti pissutissaqanngitsumik taamatut iliuuseqanngilaq. Taamaalilluni ilinniartippaatigut Saqqummersitani qanoq illernartuunersoq taamaattumillu toqqarsimasaminut kisimi siunertarineqartoq. Aammalu tassani pissusissamisoorpoq sammisaq pillugu erseqqissumik oqaaseqarnissaq, toqqakkani tassaapput taakku nammineq kiffartortutut tunniussisut kisimik, tassami taakku upperisamik eqqunngitsumik upperisaqartunit immikkoortinneqartarmata upperinninnermikkut naalalluarnerminnillu.
“ Jiisusi Kristusip saqqummiussinera, Guutip tunniussaa, kiffaminut takutinniarlugu , qanittumi pisimasussat ; (Saqq 1:1-2) ».  
Taamaattumik taanna Johannesi 14:6-imi nalunaaruteqarpoq, “ Uanga tassaavunga aqqut, piviusoq inuunerlu ; kialluunniit Ataatamut tikissinnaanngilaq uanga aqqutigalugu allaat ", tikittarpoq, Apokalypsimini, Saqqummersitsinermini, kiffaminut takutinniarlugu piviusumik aqqut, taannalu atorlugu naassaanngitsumik inuuneq neqeroorutigineqartoq siunnersuutigineqartorlu aqqani pissarsiarineqarsinnaavoq. Taamaattumik pissarsiarineqarsinnaasutut nalilerpai kisimik pissarsiarisinnaavaat. Nunarsuarmi kiffartornermigut upperisamik ilumoortumik maligassiuisuuneq qanoq ittuunersoq erseqqissumik takutikkumaarlugu, Jiisusip taakku tassunga aamma nammineq piumassutsiminik isumakkeerfiginninnissamut pilliutaanut naleqartut tunniutissavai, tassami taakku ilumut maligassiuisutut aqqusineq taanna sioqqullugu ingerlasimammat. Guutimut kiffartornermut tamakkiisumik tamakkiisumillu tunniussisimanera tassaavoq normu siunnersuutigineqartoq. Mesterip Pilatusimut oqarsimappat : “ ...Uanga silarsuarmut tikippunga piviusumik nalunaaruteqarniarlunga... (Johannesi 18:37) ,” silarsuarmi tassani aamma toqqakkani taamaaliortariaqarsimapput.     
 
Isertugaq ataaseq nassuiaatissaqarpoq, kisianni taanna pissarsiariniarlugu atortussat atortariaqarpaat, isertugaatinut isernissamut ammasartunik matusartunillu. Kisianni ajoraluartumik piumassuseqarluartunut, pingaarnertut pingaarnertut tassaavoq Guuti nammineq, nammineq. Sunngiffimmi aammalu kukkusinnaanngitsumik aammalu naammattumik eqqortumik nalilersuinera naapertorlugu inuup paasinnittaasianik ammaasarpoq imaluunniit matusarpoq. Ajornartorsiut siulleq taanna atuakkiaq saqqummersinneqartoq paasineqarsinnaajunnaarsippaa aammalu Biibili Illernartoq tamakkerlugu, eqqunngitsumik upperisallit atuarnissaannut tunniunneqarpat, upperisamik alibi-mik allaaserisanik katersuiniarluni. Aammalu taakku eqqunngitsumik upperisaqartut amerlasoorpassuupput, taamaattumillu nunarsuarmi Jiisusip Kristusit eqqunngitsut nunarsuup naanerata tungaanut saqqummertussat pillugit mianersoqqussutini amerlassusilersorsimavai, Matt.24:5-11-24 aamma Matt.7:21-imiit 23-mut naapertorlugit, tassani mianersoqqusivoq taakku nipilimmik malinnaasut eqqunngitsumik oqaaseqartarnerannut.
Taamaattumik Apokalipsi tassaavoq upperisap ilumoortup oqaluttuassartaanik saqqummiussineq, Jiisusi Kristusimit Ataatatut aamma Anersaatut Illernartutut Ataatamit, Guutimit pinngortitsisumit kisimiilluni, akuerineqarsimasoq. Upperneq ilumoortoq taanna toqqakkani ukiuni hunnorujuni piffinni qaammaarisuni upperisamik annertuumik eqqumiitsuliorfiusuni ingerlasut piginnaanngorsarpai. Pissutsit tamakku ulloriarsuit ilisarnaataat Guutip toqqarsimasaminut tunniussarpaa, piffissap ilaaniluunniit, pissutigalugu soorlu taakku, 1 Mosesi 1:15 naapertorlugu, taakku taartumi qinngortarput, ’ nunarsuarmi qaamasumik qinngortinniarlugit ’. »    
 
Apokalypsimik tunngaviusumik aappaat pruffiitip Danielip atuakkiaani, isumaqatigiissutip siulliup atuakkiisa ilaanni, toqqorsimavoq, taannalu Guutip " nalunaajaasuisa marluk " Saqqummersitat 11:3-mi eqqaaneqarsimasut akornanni siullersaalluni; aappaa tassaavoq Apokalipsi aamma isumaqatigiissummi nutaami atuakkat. Nunarsuarmi kiffartornermini Jiisusip ajoqersukkani eqqumaffigilerpai pruffiitimut Danielimut tassunga, taassuma uppernarsaataa juutit illernartumi " Tora "-mi oqaluttuarisaanerup atuakkiani immikkoortinneqartoq.     
Guutimit Saqqummersitsineq marlunnik anersaakkullu kolonninik ilusilersugaavoq. Taamatut ilumoorpoq Danielip atuakkia aamma Apokalipsimik atuakkiaq Johannesimut tunniunneqartoq imminnut aallaaveqarlutik aammalu ataatsimoorlutik, soorlu kolonnit marluk, guutimit qilammi saqqummersitsinerup kapitalianik tigummiarnissaminnut.
Taamaattumik Apokalipsi tassaavoq upperisamik ilumoortumik oqaluttuaq Guutip versimi matumani nassuiarpaa : “ Pilluaqqusaasoq siulittuutimi matumani oqaatsinik atuartoq tusartullu, allassimasullu malillugit! Piffissaq qanillivoq (Saqq 1:3) .”   
Verbi " atuarlugu " Guutimut eqqortumik isumaqarpoq, taannalu paasissutissanik atuarneqarsimasunik paasinninnissamut ataqatigiissitsivoq. Eqqarsaat taanna Es 29:11-12 -imi ersersinneqarpoq : „ Saqqummersitat tamarmik ilinnut soorlu atuakkami matuneqarsimasumi oqaatsit, inuup atuarsinnaasumut tunniussaat oqarluni: Atuaruk una! Aamma akivoq: Pisinnaanngilanga, taanna matuneqarmat; imaluunniit soorlu atuakkamik atuarsinnaanngitsumut tunniunneqartoq, oqarluni: Atuaruk una! Aammalu kia akivoq: Atuarnissaq nalunngilara ." Naligiissitsinerit taakku atorlugit Anersaaq uppernarsarpaa paasineqarsinnaanngitsoq, taakkununnga " qanerminnik qaqutigoortumillu taanna ataqqisarpaat, uummatiminnilli taanna ungasissumiipput ," Es 29:13 naapertorlugu : " Naalakkap oqaatigaa: Inuiaqatigiit taakku uannut qanilliartorpata qanermik qaqutigoortumillu ataqqisarpaannga; kisianni uummataa uannit ungasippoq , uannullu annilaanganeq inuit ileqquanniit peqqussutaavoq .           
 
Pingajussaa siullermut ilaavoq. Aamma Guutimi nassaassaavoq, taanna toqqakkani akornanni naalakkersuisutut toqqaasarpoq, taanna siulittuut ” atuarsinnaanngortissavaa ” qatanngutini qatanngutinilu Jiisusi Kristusimi erseqqissarniarlugit. Paulusip 1 Kor.12:28-29-mi eqqaasippaatigut : “ Guutillu ilagiinni ilaat inissippai, siullermik apustilit, aappaattut pruffiitit, aappaattut ilinniartitsisut, kingornalu tupinnartuliat, kingornalu ajorunnaarsaatit, ikiuinerit, naalakkersuisut, oqaatsit assigiinngitsut. Tamarmik apustiliuppat? Tamarmik siulittuisuuppat? Tamarmik nakorsaapput? ".      
Guutimit aaqqissuunneqartumi inuup nammineq aalajangerneratigut siulittuisoq improviserinngilaa. Soorlu Jiisusip assersuummi ilinniartitsissutigigaa, uagut siullertut issianissamut sukkasuumik issiassanngilagut, kisiannili, inip tunuani issiasariaqarpugut, utaqqillutalu, taamatut pisoqassappat, Guutip siullertut issianissamut qaaqqunissaa. Immikkut anguniagaqanngilanga suliamini peqataanissaq, aammalu Apokalypsimi atuarsimasakka taakku eqqumiitsut isumaat paasiniarlugit annertuumik piumassuseqarpunga. Aammalu Guuti tassaavoq isuma paasisinnaannginnakku, takussutissiami uannut sianertoq. Taamaattumik suliassat saqqummiussakka immikkut ittumik ersarissumik pissuseqarnerat tupaallassinnaanngilatit ; tassaavoq ilumoortumik apustilit misissuinerisa kingunerisaanik.  
Taamaattumik piffissami sivisuumi kode-mi ersersinneqartut isertugaanik paasinnissinnaannginneq Guutip pilersaarusiorneqarnerani nalinginnaasuuvoq naatsorsuutigineqarlunilu. Ilisimanninnginneq pissusissamisuunngilaq, qaamasumik tunniunneqartumik itigartitsinermik kinguneqanngippat. Suliassamut tassunga nassiussani pruffiitit aqqutigalugit saqqummiussisarnerata itigartinneqarnerani, guutimit pineqaatissiissut tassaavoq : tassaavoq attaveqatigiinnerup, illersuinerup neriuuteqarnerullu aserorneqarnera. Taamaalilluni siulittuisoq misissuinermi, Johannesi, Guutimit kodeqartumik takussutissiamik pissarsivoq, piffissap naanerani pruffiiti alla misissuinermi ullumikkut ilinnut saqqummiussivoq Danielip Saqqummersitallu takussutissiaat dekodeqarsimasut, neqerooruteqarlunilu tamarmik Guutimit pilluaqqussutip qulakkeerneqarneranik ersarissumik ersarissumik. Dekodeqarnermut tassunga ataasiinnarmik tunngaveqarpoq : Biibili, Biibili allaanngilaq, kisianni Biibili tamakkerlugu, Anersaap Illernartup ersarissarneqarnerata ataani. Guutip eqqumaffiginninnera asanninneralu inuit pinngortitaat ajornerpaat, soorlu meeqqat naalattut, piffissami kingullermi qaqutigoortunngorsimasut, qitiutinneqarput. Guutip eqqarsartaasiaanik paasinninneq aatsaat Guutip kiffaatalu akornanni qanimut sakkortuumillu suleqatigiinnermi anguneqarsinnaavoq. Piviusoq tillitsissinnaanngilaq ; taanna pisariaqartinneqarpoq. Taanna asannittunit tiguneqartarpoq guutimeersumik emanation-itut, paarnatut, Naalakkap asannittumik pallorfigineqartumillu tunngaviusumik.   
Saqqummersitat annertuut atuakkanit Danielimit aamma Saqqummersitanit tamakkersimasumik sananeqarnera tamakkerlugu gigantiuvoq aammalu peqquserlunnartumik pissanganartuuvoq. Pissutigalugu ilumut Guutip sammisat assigiinngitsut assigiinngitsunik tamakkiisumillu sammisaqarlunilu kisitsisit atorlugit eqqaasarpai. Ullumikkut fagimik piginnaasaqarfigisanni upperisarsiornermik oqaluttuaq saqqummersinneqartoq ilumut assut ajornanngilaq naatsumik oqaatigissallugu.
Suli aappaattut pingaaruteqarpoq : nammineq. Toqqarneqartariaqarpugut, tassami uummativut kinaassuserpullu tamaat Guutimut pitsaasumik ajortumillu isumassarsiani tamaasa avitseqatigisariaqarpaat. Inuk tassunga attuumassuteqanngippat, qularnanngitsumik ilinniartitsissutini pissutsinik ataatsimik allamilluunniit akerlerissavaa. Saqqummersitat naalannartut toqqarneqarsimasut eqqarsaataani illernartinneqarsimasuni kisimi ersarissumik takussaavoq. Piviusoq taamaappoq isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngitsoq, isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngitsoq taamatut tigusariaqarpat imaluunniit qimattariaqarpat; Soorlu Jiisusip ilinniartitsissutigigaa, sunaluunniit ” aap ”-mik imaluunniit ” naamik ”-mik aalajangerneqartarpoq. Aamma inuup qanoq ilanngussaqarnera Ajortumit pivoq.     
Suli tunngaviusumik malittarisassaq ataaseq Guutimit piumasaqaataavoq : tamakkiisumik anneruniarnissaq. Suliamik nersornaasiineq inatsisitigut tunngaveqarpoq, kisianni nersornaasiineq taamaanngilaq : “ Guutip nersualaartut akerlerisarpai, anneruniartunullu anersaaq tunniussarpaa (Jaaku 4:6).” Tulluusimaarneq tassaavoq ajortup pissusaa diaavulup aserorneqarneranik pilersitsisoq nammineq aamma Guutip qilammi nunamilu pinngortitaanut tamanut sakkortuunik kinguneqartitsisoq, nersualaarneq Kristusimi qinersisoqarnissaa periarfissaanngilaq.    
Annikilliorneq ilumoortoq tassaavoq inuttut nukillaarnerput maluginiarlugu Kristusillu oqaasii upperisinnaallugit : " Uanga peqanngikkuit qanoq iliorsinnaanngilasi (Joh 15:5)." Tassani “ sumilluunniit ” pingaarnertut inissisimavoq, siulittuutitut nalunaarusiani kodeqarsimasut isumaat paasiniarlugu periarfissaq. Sooq oqaluttuarumavara aammalu nassuiaat tunniutissavara. Ilisimasaqarnermini, guutitut ilisimassuseqarnermini, Naalakkap Daniel ukiuni qulikkuutaani immikkoortinneqarsimasunik siulittuutinik isumassarsiorfigaa. Siulittuutit taakku tamarmik kapitalinut immikkoortinneqarsimasut naliginnaasumik ataatsimoortinneqarnissaat pillugu isumassarsiaq uannut isumassarsiorfiginnginnerani, uanga sioqqullugu kialluunniit taamaaliorsimanngilaq. Tassami aatsaat teknikki taanna aqqutigalugu unnerluutigineqartut Guutimit saqqummiunneqartut eqqorluartumik ersarissumillu pissarsiarineqartarput. Qinngornerup isertugaa tassaavoq siulittuutitut allaaserisat tamarmik ataatsimoortinneqarneranni, kapitalini immikkoortuni paasissutissanik parallel-imik misissuineq, aammalu pingaarnertut Biibilimi tamani ilisarnaatit naapittarneqartut anersaakkullu isumaqarnerannik ujarlernermi. Periarfissaq taanna atorneqannginnerani, Danielip atuakkiaani, taanna atorlugu Apokalypsimi siulittuut tamakkiisumik paasineqarsinnaanngitsoq, guutimit unnerluutigineqartut eqqaaneqarsimasut taakkununnga tunngasut annertuumik ernummatiginngilaat. Tassa pissutsit tamakku allanngortinniarlugit Jiisusi Kristusip Anersaata Illernartup uannut isumassarsiorfigaa, taamanikkut tikillugu eqqumiitsuliorfigineqarsimanngitsut erseqqissarniarlugit. Guutip kamannerata pingaarnertut siunertarisaasa sisamat suussusersineqarnerat taamaalilluni oqaatigineqarsinnaanngitsumik ersersinneqarpoq. Guutip oqartussaassuseq alla tunniunngilaa allanneqarsimasup oqaasiani allanit, aamma taanna tassaavoq, Saqqummersitat 11:3 naapertorlugu " nalunaajaasutut marluk " nunarsuarmi qilammilu ajortuliortut isornartorsiorlugit unnerluutigisarlugit. Maanna oqaluttuaq siulittuutitut una naatsumik saqqummiunneqartoq qiviarparput.        
 
Immikkoortoq siulleq : Israelip oqaluttuassartaa angerlarsimaffimmiit – 605-imiit 
 
Daniel Babylonimut tikippoq (-605) Dan.1
Danielip naalakkersuisut kingulliit pillugit takorluugai
1-Kaldeamiut naalagaaffiat : Dan.2:32-37-38 ; 7:4 -mi.  
2-Mediamiut Persiamiullu naalagaaffiat : Dan.2:32-39 ; 7:5 -imi ; 8:20.   
3-Grækerit naalagaaffiat : Dan.2:32-39 ; 7:6 -mi ; 8:21 -mi ; 11:3-4-21 -mi.    
4-Romamiut naalagaaffiat : Dan.2:33-40 ; 7:7 -mi ; 8:9 -mi ; 9:26 -mi ; 11:18-30 -mi.     
5-Europami kunngeqarfiit : Dan.2:33 ; 7:7-20-24 -mi allassimavoq.  
6-Paavip naalakkersuinera : . . . . . . . . . . . . . . . . Dan.7:8 ; 8:10 -mi ; 9:27 -mi ; 11:36.    
 
Immikkoortoq aappaat : Daniel + Saqqummersitat 
 
Missiarsip siullermik tikiunnera pillugu siulittuut juutinit itigartinneqartoq : Danieli 9. 
Juutit grækerit kunngianniit Antiochus IV Epifanesimit persuttarneqarnerat (-168) : ajunaarnersuarmik nalunaaruteqarneq : Dan.10:1. Eqquutsitsineq : Dan.11:31. Romamiut persuttaasarnerat (70) : Dan.9:26.    
Kaldeamiut kingorna, Mederit Persiamiullu, grækerit, Romami naalakkersuineq, naalagaaffiup, taava paavip, 538-imiit Romami kristumiut upperisaat toqunartumik akeqqaminik naapittarpoq marlunnik malitseqartumik naalagaaffiup paavillu fase-ini : Dan.2:40-imiit 43-mut ; 7:7-8-19-imiit 26-mut ; 8:9-miit 12-imut ; 11:36-imiit 40-mut ; 12:7 -mi ; Apo.2 ; 8:8-miit 11-imut ; 11:2 -mi ; 12:3-miit 6-13-imiit 16-imut ; 13:1-imiit 10-mut ; 14:8 -mi.           
1170-imiit (Pierre Valdo), nutarterinermik suliaq Kristusip uteqqinnerata tungaanut: Saqq 2:19-20-24-miit 29-mut ; 3:1-imiit 3-mut ; 9:1-imiit 12-imut ; 13:11-miit 18-ip tungaanut.    
1789-ip 1798-illu akornanni franskit revolutionerisut ateisimik pinerluuteqartitsinerat : Saqq 2:22 ; 8:12 -mi ; 11:7-imiit 13-imut.   
Napoleon I-p naalagaaffia : Saqq 8:13. 
1843-miit adventistit upperisaasa misilinneqarnerat kingunerisassailu: Danieli 8:14 ; 12:11-12 -imi ; Apo.3. Protestantismeq ileqquusoq : Saqq 3:1-3 ; taassuma pineqaatissiissutaa : Saqq 9:1-imiit 12-imut ( trompete 5 ) . Adventistit pionerit pilluaqquneqarput : Saqq 3:4-6.          
1873-imiit nunarsuaq tamakkerlugu ulloq arfineq-marluk adventistit kattuffiata pisortatigoortumik pilluaqqussutaa : Daniel 12:12 ; Saqq 3:7 ; Guutip nalunaaqutaa : Saqq 7 ; nunarsuarmi tamarmi misissuinera imaluunniit inngilit pingasut oqaasii: Saqq 14:7-imiit 13-imut.      
1994-imiit, siulittuisutut upperisamik misilitsinneqarluni, institutionelt adventistit upperisaat kukkuvoq : Saqq 3:14-imiit 19. Kingunertut : protestantimik lejrimut 1844-miit itigartinneqartumut ilaavoq : Saqq 9:5-10. Taassuma pineqaatissiissut : Saqq 14:10 ( taanna imigassartortussaavoq, taanna aamma , ... ).    
2021-p 2029-llu akornanni sorsunnersuaq pingajuat : Danieli 11:40-miit 45-mut ; Saqq 9:13-imiit 19-imut ( trompetip 6-issaa ) .  
2029-mi, ataatsimoorluni ataasiakkaallu anersaaq piffissap naanerani : Saqq 15. 
Uppernermik misilitsinneq nunarsuarmi tamarmi : sapaatip-akunnerani inatsit atuuttoq : Saqq 12:17 ; 13:11-miit 18-imut ; 17:12-imiit 14-imut ; naalliuutit kingulliit arfineq marluk : Saqq 16.      
2030- mi aasaanerani , “ Harmagedoni ” : toqumik Kristusillu naalannartumik uteqqinnissaanik aalajangiineq : Danieli 2:34-35-44-45 ; 12:1 -imi ; Saqq 13:15 ; 16:16-imi. Trompeti arfineq-marluk : Saqq 1:7 ; 11:15-imiit 19-imut; 19:11-19 Arfineq-marluk kingulliit : Saqq.16:17. Toqqakkat katersorneqarnerat imaluunniit pissarsiarineqarnerat : Saqq 14:14-16 Eqqunngitsumik upperisamik ilinniartitsisut ukiuunerani imaluunniit pineqaatissinneqarnerat: Saqq 14:17-20 ; 16:19 -imi ; 17 ; 18 ; 19:20-21 -mi.                 
2030- mi ukiakkut , ukiut tusindit arfineq-marluk imaluunniit Guutimut toqqakkanullu sapaatip-akunnera annertooq : ajugaaffigineqarluni, Saatani ukiuni tusindini nunarsuarmi inoqanngitsumi qinngasaarivoq : Saqq 20:1-imiit 3. Qilammi toqqakkat kukkusut eqqartuussipput : Daniel 7:9 ; Apo.4 ; 11:18 -imi ; 20:4-miit 6-imut.       
3030-p missaani, Eqqartuussineq kingulleq : toqqarneqarsimasut naalanerat : Saqq 21.  Nunarsuarmi toquneq aappaat : Danieli 7:11 ; 20:7-imiit 15-imut Nunarsuarmi nutarterneqartumi: Saqq 22 ; Dan.2:35-44 ; 7:22-27 -mi.       
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Siulittuutimi Romami ilisarnaatit
 
Siulittuutit erseqqissumik takuneqarsinnaanngitsut tassaapput ilisarnaatinik assigiinngitsunik atuineq, naak taakku ataatsimut tunngagaluartut. Taamaattumik tamatigoortunngortarput, imminnut pilersornatik. Tamanna Guutip allakkiat pissanganartut pigiinnarnissaannut aammalu sammisap siunertarineqartup assigiinngitsunik sammisaqarneranik robot-portrettimik sanasinnaalernissaanut periarfissiisarpoq. Taamaappoq pingaarnertut anguniagaq : Roma. 
Dan.2-mi, eqqumiitsuliap takussutissiaani, tassaavoq imperiumi aappaat ilisarnaatitut " qimmit qimuttut " atorlugit. " Iron " tassaavoq sakkortuumik pissuseqarneranik aammalu latinerit oqaasiini " DVRA LEX SED LEX ", nutserneqarsimasoq ima : " inatsit sakkortuuvoq, kisianni inatsit tassaavoq inatsit ". Aammattaaq " jernbein " eqqaamavaat romamiut legionæriisa jernbrystpladenik atorlugit torso-mi, niaqoq, qaqorsaat, arferit aamma qimmit , pisuinnarlutik sivisuumik, aaqqissuussamik aammalu piumassuseqarluartumik kolonninik ingerlaartarmata.           
Dan 7-imi Roma, marlunnik paganimik faseqarluni, republikanske aamma imperial, suli tassaavoq imperiu sisamaat " uumasoq pissanganartoq qaqutigoortumik kigutilik ". Kigutini jernip Dan-ip jernip illuatungaanut atassuteqarpoq.2 . Aamma " qulit nassunik " peqarpoq , taakku Europami kunngeqarfiit qulit namminersortut, Romamiut naalagaaffiata kukkusimanerata kingorna pilersussat, sinniisuutippaat. Tamanna tassaavoq ilinniartitsineq Dan.7:24-mi tunniunneqartoq.    
Dan.7:8-mi allaaserineqarpoq ” nassumik ” arfineq-marlunnik saqqummertoqarnissaa, taanna siulittuummi Guutip kamannera tamaat pingaarnertut toqqartussaavaa. Taanna taaneqartarpoq “ nassuq mikisoq ” kisianni, paradoksiusumik, Dan.7:20-mi taanna “ allanit annertunerusumik isikkoqartoq ” tunniunneqarpoq . Nassuiaat Dan.8:23-24-mi tunniunneqassaaq, “ kunngi taanna pissusilersorluartoq pissusilersorluartorlu ... pilersaarutini iluatsissaaq ; taanna pissaanilissuit illernartullu inuiaqatigiit aserussavai .” Tamanna iliuuseqarnissamut Guutip Romamiut naalakkersuinerannut aappaanut tassunga tunngassuteqarneranut ilaavoq, taanna 538-imiit naammassineqarpoq, paavip naalakkersuinerata pilersinneqarneratigut, taanna Justinian I- p naalagaaffiata oqartussaaneranit romamiut katuullit upperisaannik atuilersitsivoq. Guutip siaruarsimasumik, siulittuut tamakkerlugu, unnerluutigineqarnerit tamarmik tigusariaqassavagut, taanna autokratimik aamma despotimik, kisianni upperisamik tunngaveqartumik, naalakkersuinermut tassunga, Romamiut papismiata sinniisuutippaa. Dan.7:24-mi taanna " siullermit allaanerusoq " taaguuteqarpat , taava eqqortumik oqartussaassuseqarnera upperisarsiornermik tunngaveqarmat aammalu pissaanilissuit upperinninnerannik tunngaveqarmat, taakku taanna ersigisarpaat Guutimullu sunniuteqarnissaa ersigisarpaat ; taanna Dan.8:25-imi ’ atornerluisuunermini iluatsinneranut ” tunngatinneqarpoq . Ilaasa Daniel 7-imi kunngip Daniel 8-mi kunngimut atassuteqarnera pissusissamisuunngitsoq isumaqarfigisinnaavaat, taamaattumik ataqatigiinnerup taassuma pissutissaqartinneqarnera takutissavara.              
Dan.8-imi Dan.2-mi aamma 7-imi naalagaaffiit sisamat kingornussassat nassaarisinnaanngilagut, kisiannili naalagaaffiit taakku marluk kisimik, allakkiami ersarissumik ersersinneqartut : Mediamiut Persiamiullu naalagaaffiat, " ram "-imik taaguuteqartoq aammalu grækerit naalagaaffiat " gede "-mik sinniisoqartoq, taanna Romamiut naalagaaffiata siornatigut inissisimavoq. Ukiumi 323-mi grækerit ajugaasut Alexander Annerpaaq toquvoq, " qimmit qimuttut nassut annertooq aserorneqarpoq ." Kisianni arftartoqanngimmat naalagaaffia generalit akornanni agguataarneqarpoq. Ukiut 20-t taakku akornanni sorsuuteqareermata naalagaaffiit 4-t kisimik sinnerupput " qilammi silap pissusaata allanngoriartornerani nassuit sisamat taarserniarlugit ". Nassuit taakku sisamat tassaapput Egypten, Syria, Grækenland aamma Thrakia. Kapitalimi 8-mi tassani Anersaap uatsinnut saqqummiuppaa naalagaaffiup aappaata inunngornera, taannalu aallaqqaammut illoqarfiuvoq vest-imiittoq, siullermik monarkistiusoq, kingorna republikanskiusoq – 510-miit. Taamaalilluni versimi 9-mi, aqqa " nassut mikisoq " Dan 7-imi Romamiut paaviisa naalakkersuinerat taaguuteqareersoq, Issittumi oqaluttuarisaanerup Israelip nassaassaaffigisaani republikanske Romap tikinnera Grækenlandimi, " nassut sisamat ilaat ", iliuuseqarneratigut naammassineqarpoq. Soorlu aatsaat oqaatigisara, taanna -214-imi katersorneqarpoq grækerit ligaat marluk, Achaean League aamma Aetolian Liga, akornanni isumaqatigiinnginneq aaqqinniarlugu, kingunerlu tassaavoq Grækenlandip namminersornerata annaaneqarnera, aammalu kolonialismeq Romamiunut -146-imi aallaasersorneqarnera, taannalu Italiap pissaaneranik pilersitsivoq vious siulittuutit . Peqquteqaatip nunap inissisimaffia tassaavoq Italiami Romap inissisimaffia. Pilersitsisut Romulus aamma Remus inunngorneranni arnavissaq taakku imeqarsimavoq. Latinimi oqaaseq arnaq-ulv tassaavoq “ lupa ” isumaqartoq arnaq-ulv kisianni aamma prostituereqartoq. Taamaalilluni illoqarfik taanna pinngortinneqarnerminiit Guutimit marloqiusamik siulittuisutut inissisimanera pillugu maluginiarneqarpoq. Taanna Jiisusip savaateqarfiani qimmitut nassaarissavarput, taannalu Saqqummersitat 17-imi qinngasaarisumut sanilliussavaa. Taamani, " kujataani " annertusarneqarnera Italiap kujataani ajugaanikkut (– 496-imiit – 272-imut) pivoq, kingornalu Karthagemut, ullumikkut Tunisimut, 264-imiit u.n.s. " Issittumi " tungaanut fase tulleq tassaavoq Grækenlandimi iliuuseqarnissaa soorlu aatsaat takusimagipput. Tassani " nassuit sisamat ilaanniit qaffassimasoq " oqaatigineqarpoq                        » grækerit naalagaaffiata aserorsimasup Alexander Annermit arfanneqarsimasup. Annertunerusumik pissaanilissuarmik, -63-imi, Romap kingunerivaa Judeamut peqataanerminik aammalu kolonialismemik oqartussaassuseqarnerminik Anersaap taasartagaanik " nunat kusanarnerpaat " pissutigalugu taanna pinngortinneqarnerminiit suliassaavoq inuiaqatigiit Egyptenimiit anisinneqarnerisa kingorna. Oqaaseq taanna Ezek 20:6-15-imi uteqqinneqarpoq. Oqaluttuarisaanerup eqqortuunera : aammattaaq Roma Hyrcanisimit saaffigineqarpoq qatanngutini Aristobulus akiorniarlugu. Romamiut ajugaanerat pingasut oqaluttuarineqartut, kapitalimi tassani Medo-Persiamiut " ram " -iat nunap assiganik , oqaluttuarisaanermi uppernarsaatinut naapertuupput. Guutip siunertaa taamaalilluni anguneqarpoq : Dan.7:8-mi aamma Dan.8:9-mi oqaaseq " nassuq mikisoq " pineqarpoq, najoqqutassiani marlunni, Romamiut kinaassusiannut. Suliaq uppernarsarneqarpoq aammalu oqaatigineqarsinnaanngilaq. Qularnanngitsumik tamanna pillugu Anersaaq guutiusoq ilinniartitsinermini aammalu paavip upperisamik naalakkersuineranut tassunga unnerluussinermini naammassinnissinnaassaaq, taanna qilammi qimmit qimuttut tamarmik imminut immikkoortiterpai. Paavip Romamiit imperialimut Romamut kingornussassaq Dan 7-imi takutinneqarmat, uani, Dan 8-imi, Anersaaq ukiut hunnorujuit ingerlaneranni taakku immikkoortitsisut ingerlaneranni pissangavoq, versimilu 10-miit, taanna mål-itut tigusarpaa, paavip entitetia, toqusinnaasumik akeqqani nuannarinerpaasaa ; aamma pissuteqanngitsumik. Taanna qilammi naalagaaffimmi innuttaasut Jiisusi Kristusimit ataatsimoortinneqarsimasut kristumiut upperisaannut ilaavoq: " qilammi sakkutuunut makippoq ." Tamanna 538-imi Justinian I-p kunngip peqqussutaatigut pivoq, taanna Vigilius I-mut upperisamik oqartussaassuseqarnissamik aamma Vatikanimi paavimik qullersaqarfimmik neqerooruteqarpoq. Kisianni oqartussaassuseq taanna atorlugu Guutip illernartuinut akerliulluni iliuuseqarpoq, taakku kristumiut upperisaasa aqqani persuttarpai, soorlu oqaluttuarisaanermi kingornussassani ukiuni 1260-ini qaninnerpaani (538-ip aamma 1789-1793-ip akornanni) iliuuseqartussaasut. Oqaluttuarisaanerup eqqortuunera uppernarsarpaa sivisussuseq taanna eqqortuusoq, ilisimagaanni peqqussut ukiumi 533-mi allanneqarsimasoq, taamaattumik ukiut 1260-it, naatsorsuinermi tassani, 1793-imi naammassipput, ukioq taanna, revolutionimik " Terror "-imi, Romami ilagiit atorunnaarsinneqarnissaat peqqussutigineqarpoq. “ Ulloriarsuit ilaat nunamut nakkartippai, toqqarsimallugillu .” Assilisassiaq Saqqq .​​ ​Tunngaviusut Biibilimi allassimapput. Ullut pillugit 1 Mosesi 1:15 -imi allassimapput : “ Guutip qilammi qilammi inissippai nunarsuarmi qaamasumik ” ; 1 Mosesi 15:5-imi Abrahamip kingornussassaanut sanilliunneqarput : “ Qilammut qiviarit, ullullu naatsorsorlugit , naatsorsorsinnaagukkit ;                             taamatut pissapput kingornussassatit ” ; Dan.12:3-mi : " amerlasuunik ilumoorfiginninnissamut iliuuseqartartut ulloriarsuartut qaammaarissapput naassaanngitsumik naassaanngitsumillu ." Oqaaseq " tail " Jiisusi Kristusip Apokalypsiani annertuumik pingaaruteqartussaavoq, tassami " pruffiiti sallusuissummik ilinniartitsisoq " ilisarnaatigaa aammalu taaguuteqarluni, soorlu Esaja 9:14-imi uatsinnut ersersinneqartoq, taamaalillunilu oqaluttuaq guutimit kodeqartoq pillugu paasinninnerput ammarneqarluni. Taamaattumik Romami paavip naalakkersuinera ukiuni hunnorujuni tamani naalakkersuinermini aammalu aallaqqaasiutaaniit siulittuisunit eqqunngitsunit aqunneqarpoq, eqqartuussineq illernartoq eqqortorlu Guutimit saqqummiunneqartoq malillugu.           
Dan 8:11-imi Guutip paaviuneq unnerluutigivaa Jiisusi Kristusimut, ataasiinnarmut " Naalakkersuisunut naalakkersuisumut ", soorlu versimi 25-mi erseqqissarneqassasoq, aamma " Kunngit Naalagaat Naalakkaat " -mik taaneqartartoq , Saqq 17:14-imi ; 19:16-imi. Atuarsinnaavarput : " Taanna sakkutuut qullersaannut imminut qaffassimavoq, ulluinnarnilu neqeroorutaanik tigusilluni, illersortarfiatalu tunngavia aallaavigalugu ." Nutserineq taanna nutserinernit nalinginnaasunit allaaneruvoq, kisianni hebræerisut allassimaffik aallaqqaasiut sukumiisumik ataqqineqarnissaanik iluaquteqarpoq. Aammalu taamatut isikkoqarluni Guutip oqaluussissutigisaa ataqatigiissaarneqartarlunilu eqqorluartarluni. Oqaaseq " perpetual " uani " pilliuteqarneq " -mut tunngassuteqanngilaq , pissutigalugu oqaaseq taanna hebræerisut allassimaffimmi allassimanngimmat, taassuma peqarnera inerteqqutaavoq pissutissaqartinneqanngilaq ; annertunerusumik siulittuutip isumaa allanngortittarpaa. Soorunami siulittuut kristumiut nalaanni siunertarineqarpoq, tassani Dan.9:26 naapertorlugu pilliutit neqeroorutit unitsinneqarput. Taaguusersuut taanna " perpetual " Jiisusi Kristusip immikkut pigisaanut tunngavoq, taannalu tassaavoq palasiunera, tassalu toqqarsimasaminut ataasiinnarmut, taanna toqqarsimasaminut toqqakkaminullu, iluaqutigalugu oqaluussisinnaanermik oqartussaassuseqarnera. Maanna, piumasaqaat taanna tiguarlugu, paavip naalakkersuinerata perloqqusaasut pilluaqqusarpai Guutillu pilluaqqusaasut perloqqusarlugit, taakku eqqunngitsumik heresimik unnerluutigisarpai, imminut guutimik upperisamik maligassiuisutut inissisimalluni ; oqaaseq Guutimit siulittuutitut saqqummiussinermini tamakkiisumik akerlerineqartoq, taanna Dan.7:25-imi unnerluutigineqarpoq, " piffissat inatsisillu allanngortinnissaannut pilersaarusiorsimasoq ." Taamaattumik heresi paavip naalakkersuinerata suliaani tamani inissisimavoq, taamaalillunilu upperisamik eqqartuussisoqarnissaanut imaluunniit eqqartuussisoqarnissaanut naleqqutinngilaq. Taamaattumik piujuartitsineq tassaavoq Hebr 7:24 - mi ilinniartitsissutit naapertorlugit Jiisusi Kristusip ’ palasiunera allanngortinneqarsinnaanngitsoq ’. Taamaattumik papismip pissaanerminik oqartussaassuseqarnerminillu Guutimit Jiisusi Kristusimi tunniussisoqarsimanera piumasaqarsinnaanngilaq ; taamaattumik inatsisitigut unioqqutitsilluni taamaallaat tillitsissinnaasimavaa taamatut tillinniarnerup tassunga aammalu soqutiginnittarfigisaminut kingunerisassai tamaasa ilanngullugit. Kingunertut taakku Dan.7:11-imi ersersinneqarput. Eqqartuussinermi kingullermi taanna " toquneq aappaat, uumasutut tatsimut ikuallannermut sulfidimullu ," taanna nammineq sivisuumik kunngissat inuillu tamarmik ulorianartorsiortippai, taamaalillutik taanna kiffartortinniarlugu ersiortinniarlugulu : " Uanga taava qiviarpunga oqaatsit pingaarnerit pissutigalugit, taakku nassut oqaatigisimavai, aammalu uanga qiviarlunga, delstro was kire to and , the animal ikuallanneqarsinnaavoq ." Taamaalilluni Apokalipsimi Saqqummersitsineq Guutip ilumoortup eqqortumik eqqartuussineranik oqaaseqatigiit una uppernarsarpaa, Saqq 17:16 ; 18:8 -mi ; 19:20. Uanga toqqarpara imatut nutserinissaq, "                               aammalu illersorneqarfimmi tunngaviusoq aallaavigalugu " paavip naalakkersuineranut unnerluutigineqartut anersaakkullu qanoq ittuunerat pissutigalugu." Ilumut hebræerisut oqaaseq “ mecon ” ima nutserneqarsinnaavoq : sumiiffik imaluunniit tunngaviusoq . Aammalu tassani tassaavoq anersaamik illersorneqartup tunngaviusoq nammineq aallaavigineqartoq. Oqaaseq taanna " tunngaviusoq " pineqarpoq, Ef 2:20-21 naapertorlugu, Jiisusi Kristusi nammineq, " pingaarnertut ujaqqaq ", kisianni aamma, apustilit tunngaviat tamakkerlugu anersaamik sanaartorfimmut sanilliullugu, tassa " illernartoq " Jiisusi Kristusip pigisaa, Guutimit taanna sananeqarsimasoq. Taamaattumik Sankt Petrusip kingornussassatut oqaatigineqartoq Guutimit nammineq akerlerineqarpoq. Papismemut Peterip kingornussassaa tassaavoq toqutsisut suliaasa ingerlateqqinneqarnerat, taakku taanna guutimik Mesterip kingorna kinguaassiuutitigut atornerluisimapput. Inquisitionip naalakkersuinerata aallaqqaammut paganimik malittarisassaq upperinnilluni eqqumiigisimavaa. " Piffissat inatsillu " allanngortitereerlugit Guutip pilersippaa, naalakkersuineq taanna naammagittaalliuutigineqarsinnaanngitsoq aammalu pissaanilissuaq, ilaatigut paavip qullersaasa toqutsisut, pinerluuteqarsimasut tusaamasat, soorlu Alexander VI Borgia erninilu Caesar, toqutsisoq kardinalilu, uppernarsaavoq romamiut paaviisa katuffianni ataatsimoortumik diaboliskimik pissuseqarneranik. Inuit eqqissisimasut toqunneqarnerat annertuut upperisamik oqartussaassuseqarnermit tassanngaanniit, pinngitsaalisaalluni upperisamik allanngortitsinermit, toqutsisoqarnissaanik pineqaatissinneqarluni, aammalu musliminut Israelimi nunamik tigusisartunut sorsuuteqarnermi upperisamik peqqussutit ingerlanneqarput ; nuna ukioq 70-imiilli Guutimit perloqquneqarsimasoq, tassani Romamiut " illoqarfik illernartuunerlu " aserortinniarlugit tikipput, Dan.9:26-imi nalunaarutigineqartoq naapertorlugu, juutit Missiassimik itigartitsisimanerata kingunerisaanik. “ Illernartuutaata tunngaviliissutaa ” tassaavoq ilinniartitsissutit piviusut tamarmik apustilit pissarsiarisimasaat, taakku isumaqatigiissummi nutaami allakkat aqqutigalugit siunissami kinguaariinnut tunniussimavaat ; Guutip ’ nalunaajaasuisa marluk ’ aappaat , Saqq 11:3 naapertorlugu. Nipaatsumik nalunaajaanermit tassanngaanniit papismip biibilikkut upperisap heroiisa aqqi kisimik tigummivai, taakku malinnaasuni amerlasuunit amerlasuunik pallorfigisimavai kiffartorfigisimallugillu. Roma malillugu piviusoq ilaatigut " missal "-imi (messemut najoqqutassiaq) allassimavoq, taanna Guutip " nalunaajaasuisa marluk " taarserpai ; isumaqatigiissutit siulliit nutaallu allatat ataatsimoorlutik Biibilimik illernartumik sanapput, taannalu malinnaasunik upperinnittunik toqutsilluni akiorniarsimavaa.                         
Dan.8-mi vers 12-imi paasinarsissaaq sooq Guutip nammineq upperisaq tamanna akerleriissuteqartoq akerleriissullu pilersinniarlugu pinngitsaalisaasimanersoq. " Sakkutuut ulluinnarni ajortuliorneq pissutigalugu annaanneqarput ." Taamaattumik naalakkersuinermi tassani iliuuseqarneq ajortoq aammalu ajortoq pivoq, Guutip piumasaatigut, ” ajortuliorneq ” pineqaatissinniarlugu, tassa 1 Johannesi 3:4 naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsineq. Aammalu tamanna iliuuseq Romamut tunngatinneqareersoq kisiannili paganimik naalagaaffimmi fase-mi, pissutigalugu ajortuliorneq taama annertutigisoq, taamatut pineqaatissinneqarnissaminut pisinnaatitaasoq, Guutimut marlunnik assut pingaaruteqartunik tunngaveqarpoq : taassuma naalanera Guutitut pinngortitsisutut aamma Kristusimi ajugaasutut. Saqq . ​Pineqaatissiissut alla sioqqullugu, Europami barbariskit sakkutuunngortitsinerisigut naammassineqartoq, taakku upperinnippallaanngitsumik kristumiunngorsimapput. Tamakku iliuuseqarnerit 395-ip 476-illu akornanni sivisussusillit, pineqaatissiissutinut pissutaasut suli 395-ip siornatigut nassaarineqarsinnaapput. Taamaalilluni ulloq 7. marts 321 uppernarsarneqarpoq, tassanilu Romami kunngip paganip, Konstantin I , taanna kristumiunut eqqissineq neqeroorutigisimavaa praksis-imik Sabbath the empire-mik ulloq siulleq sinnera. Maanna, ulloq siulleq taanna erngup ajugaaffigineqanngitsup guutinngortinneqarsimasup pallorfiginninneranut tunniunneqarpoq. Guutip marloqiusamik akerliussutsimik takutitsivoq : sapaatip-akunnerani annaasaqarnera, pinngortitsisutut suliaminik aammalu akeqqani tamaasa kingullermik ajugaaffigisaanik eqqaaniaaneq, kisianni aamma, taassuma taarsiullugu, ulloq siulleq tunniunneqartoq paganimik ataqqinninnerup annertusarneqarnera, Jiisusi Kristusip ajoqersukkani nammineq akornanni. Arlallit paasissavaat kukkunerup pingaaruteqarnera, tassami paasineqartariaqarpoq Guuti inuunermik pinngortitsisuunngitsoq, aamma piffissamik pinngortitsisuusoq aaqqissuussisuusorlu, tamannalu aatsaat siunertaralugu qilammi ulloriarsuit pinngortippai. Ulloq aappaani ullut malunnartinniarlugit seqineq saqqummertarpoq, qaammat unnuaq malunnartinniarlugu, aammalu seqineq aallarteqqippoq ulloriarlu ukiut malunnartinniarlugit. Kisianni sapaatip akunnera ulloriarsuarnit nalunaarsorneqanngilaq, pinngortitsisup Guutip namminersorluni aalajangiinera kisiat tunngavigalugu. Taamaattumik oqartussaassuseqarnermini ersersitsissaaq Guutillu tamanna isumagissavaa.        
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sabbatimi qinngorneq
 
Sapaatip-akunnerata iluani aaqqissugaanera aamma tassaavoq Guutimit piumassutsimik ersersitsineq Guutillu tamanna piffissaq eqqorlugu eqqaamassavaatigut peqqussutini aappaani allaaserisami : “ Ulloq sapaatip-akunnera eqqaamajuk, illernartinniarlugu. Ullut sisamat suliassatit tamaasa suliarisinnaasatit, kisianni arfineq-marluk tassaavoq ulloq YaHWéH Guutivit ulloq taanna suliassaqanngilatit, illit, nuliavit, meeqqatit, uumasut, allamiulluunniit isertarfinniittoq, tassami YaHWéH qilak nunarlu pinngortippaa, immap iluani, aamma tamakku six-imi ; Taamaattumik ulloq arfineq-marluk pilluaqquaa illernartippaalu .    
Peqqissaartumik qiviaruk, allaaserisami tassani, tassaavoq amerlassutsit " sisamat arfineq marlullu " kisiisa apeqqutaasut ; oqaaseq sabat aamma eqqaaneqanngilaq. Aammalu “ arfineq-marluk ”, ordinal-nummerimik, Pinngortitsisup Inatsisartuisa inissisimaffia ulloq arfineq-marluk taanna inissisimasoq innersuussutigaa . Sooq tamanna innersuussutigineqartoq ? Pisariaqarpat peqqussummut tassunga isiginnittaaseq allanngortinnissaanut pissutissaqartitsissaanga. Guutip piffissap aaqqissugaanera nunarsuup pilersinneqarneraniit pilersippaa nutarterusuppaa. Aammalu taamatut insistereqarpat, taava sapaatip akunnera annaassiniarnermini piffissaq tamakkerlugu assilisassiamik sananeqarsimammat : ukiut 7000-it imaluunniit eqqorluartumik oqaatigalugu ukiut 6000 + 1000-it. Mosesip annaassiniarnermut pilersaarutini ajortinniarlugu, Horebip qaqqanut marloriarluni toqqarsimammagu, nunarsuarmi Kanaanimut isernissaa inerteqqutigineqarpoq. Tamanna Guutip naalalluarnini pillugu ilinniartitsissutigiumavaa. 1843-44-miit ulloq siulleq eqqissisimaarneq taamatut kinguneqarpoq, maannali qilammi Kanaanimut isernissaq inerteqqutaavoq, tassa toqqarneqarsimasut upperisaasa akissarsiaat Jiisusi Kristusip isumakkeerinninnermigut toquneratigut neqeroorutigineqartoq. Guutimit eqqartuussineq taanna upperinnittunut tunngavoq, tassami soorlu Mosesip iliuuseqarnera ulloq siulleq sinnera Guutimit programmeqarsimasumut pilersaarummut naapertuutinngilaq. Aqqit allanngortinneqarsinnaapput annertuumik kinguneqanngitsumik, kisianni amerlassutsit karakteriat tassaavoq allanngortinneqarsinnaannginnerat. Pinngortitsisumut Guutimut, pinngortitaminik nakkutilliisumut, piffissap sukkasuumik ingerlaarnera ullunik arfineq-marlunnik sapaatit akunnerinik ataatsimoortunik ingerlavoq. Allanngortinneqarsinnaanngitsumik ulloq siulleq ulloq siulleq inissisimassaaq aamma ” arfineq-marluk ” ” arfineq-marluk ” -tut inissisimassaaq . Ullut ataasiakkaat Guutip tunniussaanik naleqartitsineq ataavartumik pigissavaat, aallaqqaammulli. Aammalu 1 Mosesimi ilinniartipparput, kapitali 2-mi, ulloq arfineq-marluk immikkut ittumik pissuteqartoq : taanna “ illernartinneqarpoq ” imaluunniit immikkoortinneqarpoq. Manna tikillugu inuiaqatigiit immikkut ittumik naleqartitsinermut tassunga ilumut pissutaasoq ilisimajunnaarsimavaat, ullumikkulli taanna sinnerlugu Guutip nassuiaataa tunniuppara. Taassuma ersarissumik Guutip toqqagaa erseqqissimavoq pissutissaqarluarlunilu : ulloq arfineq-marluk siulittuutigineqarpoq nunarsuarmi guutimik ukiuni 7000-ini erngup nukinganik suliniuteqarnerup ukiut tusindit arfineq-marluk, taakkunanngalu ukiut " tusindit " kingulliit Saqqummersitat 20-mi eqqaaneqarsimasut, takussavaat Jiisusi Kristusip toqqakkat asannittuminnik nuannaarnermut Naalagaaffimmullu isernissaat. Aamma akissarsiaq tamanna Jiisusip ajortimik toqumillu ajugaanera pissutigalugu pissarsiarineqarsimassaaq. Sabbati illernartoq Guutip nunarsuarmi pinngortitatsinnik pinngortitsineranut eqqaaniaaneq kisiat pinngilaq, aamma sapaatit akunnerni tamani qilammi naalagaaffimmut isernissamut siuariartorneq malunnartinneqartarpoq, tassani Johannesi 14:2-3 naapertorlugu Jiisusi " sumiiffimmik piareersarpaa                   " toqqakkani asannittunik." Tassa ulloq arfineq-marluk illernartoq una asanninnissaanut ataqqinninnissaanullu pissutissaqarluartoq, sapaatit akunnerisa naaneranni, seqernup tarrilernerani, ulloq 6-ip naanerani .
Mannamut, peqqussutip aappaata oqaasii atuarlugit tusarlugilluunniit, allaaserisap oqaasii tunuliaqutaralugit tusartariaqarpatit, Guutip inuunermut oqartoq: " Ukiut 6000-it pigivatit toqqakkat upperisamik suliassaannik suliaqarnissamut, tassami piffissap matuma naanera tikippat, piffissaq ukiut 1000- it no longer-it seum- imut ; taanna aatsaat toqqarsimasannut qilammi naassaanngitsumik inuuneqarnissamut isersimasunut annertusarneqassaaq, upperisaq ilumoortoq Jiisusi Kristusimit tunniunneqartoq aqqutigalugu .      
Taamaalilluni sapaatip-akunnera nunarsuarmi annaanneqarsimasunut naassaanngitsumik inuunermik immikkoortinneqarsimasumik assersuutitut siulittuisutullu erserpoq. Aamma Jiisusip assersuusiami Matt.13:45-46-imi allassimasumi " perleq akikitsumik " atorlugu assilisassiaraa : " Qilammi naalagaaffik soorlu niuertoq perleq kusanartunik ujaasisoq. Taanna perleq akikilluinnartoq nassaaraa ; ingerlaqqillunilu pigisani tamaasa tuniniarlugit pisiarisimavaa .” Versi taanna marlunnik nassuiaatinik illuatungaatigut pissarsisinnaavoq. Oqaaseq “ qilammi naalagaaffik ” Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaanut tunngavoq. Suliniumminik assilisassiornermini Jiisusi Kristusip imminut ” perlerujussuarnik ” niuertartumut ” sanilliussivoq , taanna perlerujussuarmik , kusanarnerpaamik, naammalluinnartumik taamaattumillu akikinnerpaamik peqqussuteqartumik, ujaasivoq . Perlerujussuaq taanna qaqutigoortoq taamaattumillu erlinnartoq nassaariniarlugu Jiisusip qilak naalannarlu qimappai nunarsuarmilu toqunermini pissanganartumik akilerlugu, perlerujussuit taakku anersaakkullu annaavai, taamaalillutik naassaanngitsumik pigisanngortinniarlugit. Kisianni illuatungaatigut niuertoq tassaavoq toqqarneqarsimasoq absolut-imik qilalersoq, guutimit naammalluinnarnermik, taannalu upperisap ilumoortup akissarsiaassaaq. Tassani aamma qilammi kaammattorneqarnermik nersornaat taanna pissarsiariniarlugu nunarsuarmi pingaarnertut naleqartitat ajortut eqqortuunngitsullu qimappai, Pinngortitsisumut Guutimut pallorfiginninnissamut imminut tunniussiniarluni, taanna nuannaarutigisani. Versionimi tassani perleq akikinnerpaaq tassaavoq inuuneq naassaanngitsoq Jiisusi Kristusip ukiumi 2030-mi aasaanerani toqqarsimasaminut neqeroorutigisaa .            
Taamaattumik perleq taanna akikitsuusoq adventismep nalaani kingullermi aatsaat tunngasinnaavoq ; taanna sinniisuisa kingulliit Jiisusi Kristusip ilumut uteqqinnissaata tungaanut inuussapput. Taamaattumik perlerujussuaq taanna sapaatip-akunneranik, Kristusip uteqqinneranik aammalu toqqarneqarsimasut kingulliit illernartuunerannik ataatsimoortitsivoq. Doktrinemik naammalluinnarneq piffissami kingullermi tassani nassaassaasoq illernartunik perlerujussuarmik assilisassiamik tunniussivoq . Immikkut misilittagaqarnertik naassaanngitsumik inuunermik isernissamik perlerujussuarmik assi una uppernarsarpaa . Aammalu ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunneranut atassuteqarnertik, ilisimavaat ukiuni tusindini arfineq-marlunni siulittuisoq, sapaatip-akunneranut ukiuni tusindini arfineq-marlunnilu immikkut ittumik pingaaruteqartumik assilisassiortitsivoq, tassungalu ’ perleq akikitsuusoq ’ kisiat sanilliunneqarsinnaanngilaq. Eqqarsaat taanna Saqq 21:21 -mi takussaavoq : “ Iserfiit aqqaneq-marluk perlerujussuupput aqqaneq-marluk ; illut ataasiakkaat perlerujussuarmik ataatsimik sananeqarsimapput . Illoqarfiup qeqqa kuultiuvoq, soorlu igalaaq ersarissumik . Versimi tassani erseqqissarneqarpoq illernartitsinermik malittarisassaq Guutimit piumasaqaatigineqartoq immikkuullarissuusoq, aammalu piffissami tassani , immikkuullarissumik akissarsineq naassaanngitsumik inuuneqarnissaq ukiuni tusindini arfineq- marlunni sapaatip-akunneranut isernermikkut symbolikkimik " portit " aqqutigalugit, taakku adventistit upperisamik misilittagaannik assilisassiorput . Kingullermik annaanneqartut siuliiniit pitsaanerunngillat. Tassaavoq ilinniartitsissutit piviusut Guutip taakkununnga ilisimatitsissutigisimasaat, taanna perlerujussuartut assilisassiamik pissutissaqartitsivoq , taannalu ujaqqanik erlinnartunik ikkussorneqarsimasunik assilisassiamik kinguneqarpoq . Guutip inuit immikkut ittumik iliuuseqarfiginngilai , kisianni piffissaq pineqartoq apeqqutaatillugu annaassiniarnermik pissarsinissamut piumasaqaataasumik illernartuunermik malittarisassamut immikkut ittumik iliuuseqarnissamut pisinnaatitaaffiuvoq. Piffissaq kristumiut misissorneqartoq pingaartumik pineqarpoq piffissaq upperisamik pisortatigoortumik ajortup uteqqinneranik malunnartinneqartoq Romami paavip naalakkersuinerata pilersinneqarneraniit, tassa 538 - miit ce 1843 - mi ukiakkut .. Pissusilersorluni perleq pisiarineqarnissaa Jiisusip Saqq          kuulti ikuallannermi misilinneqarsimasoq, pisuunngortinniarlugu, atisallu qaqortut, atisalersorniarlugit, aammalu qinnguartarnerpit kanngusuuteqarnera ersersinnginniassammat, qinnguartaatillu qinnguartaatit takusinnaaqqullugit .” Tamakku, Jiisusip taakku amigaatigisartagaannut neqeroorutigisai, tassaapput toqqarneqarsimasup Naalakkap Jiisusi Kristusip isigaani eqqartuussineranilu " perletut " ilisarnaatitut isikkoqarnissaanut tunniussisut. “ Perle ” Taanna “ pisiarineqartariaqarpoq ” , akeqanngitsumik pissarsiarineqarsinnaanngilaq. Akimi tassaavoq imminut tunuarsimaarneq, upperisamik sorsuuteqarnermi tunngaviusoq. Ordre-mi ataasiakkaani Jiisusip siunnersuutigaa upperisamik misilinneqartumik tuniniaanissaq, taanna toqqarneqarsimasumut anersaamik pisuussutsinik tunniussisarpoq ; taassuma naapertuilluarnera erseqqissoq aammalu ajortuliortoq ajortuliortup isumakkeerfigineqartup anersaatigut naqisimaneqarneranik qalipaasoq ; ikiorneqarneq Anersaaq Illernartoq inuup ajortuliortup isigaanik paasinnittaasiannillu ammaassisoq pilersaarummut Guutip Biibilimi Allakkani illernartuni saqqummiussisimasaanut.         
Ukiuni 6000-ini kristumiut nalaanni Guutip nunarsuarmi pissutsit tamakku naanerata tungaanut utaqqivoq, toqqakkani kingulliit ulloq arfineq-marluk illernartoq imaluunniit eqqissiviilliornermi sapaatip-akunnera illernartoq qanoq pingaaruteqartiginersoq paasiniarlugu. Qinigaasut isumaa paasisimasaat maanna pissutissaqarluarput Jiisusi Kristusimit tunissutitut asannilernissaannut ataqqinninnissaannullu. Taanna nuannarinngisaannarpaat akiorniarlugulu pissutissaqarluarput aamma pissutissaqartussaapput, pissutigalugu uumasunik nunarsuarmi inuunerminnik naammassinninnermik malunnartitsissammat.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Danielimi 8:14-imi peqqussut
 
Dan.8:12 ingerlaqqippoq, ima oqarluni , “ Nassup piviusoq nunamut ikkuppaa, suliaminilu iluatsippoq .” „ Piviusoq ” tassaavoq Tussiaat 119:142 naapertorlugu „ inatsit “. Kisianni aamma " sallusuissummik " absolut illuatungaaniittoq , taanna Jes.9:14 naapertorlugu paavip " eqqunngitsumik siulittuisoq " taaguut " tail " atorlugu ilisarnaatigaa, taannalu Saqq.12:4-mi toqqaannartumik unnerluutigineqarpoq. Ilumut, piviusoq nunamut ikkussortarpaa, upperisamik ’ sallusuissummik ” inissitsiterniarlugu. " Suliffeqarfiit " taamaallaat " iluatsissinnaasimapput " , tassami Guutip nammineq kristumiut upperinninnerat 7. marts 321-miit atuuttoq pineqaatissinniarlugu saqqummersitsivoq.                
Versit 13 aamma 14 nunarsuup naanerata tungaanut pingaaruteqarluinnartussaapput. Versimi 13-imi illernartunik eqqarsaatersorput " ulluinnarni " aamma " ajortuliornermik ajortumik " atornerluineq qanoq sivisutigissanersoq ; 1-it aatsaat tunniussimavagut. Kisianni ’ ajortuliorneq ajortoq ” tamanna assut eqqarsaatigissavarput . Ajorsarneq pineqartoq tassaavoq inuit anersaasa imaluunniit inuunerat. Naggataatigut inuit decimereersimasut tamarmik qimassavaat, ukiuni tusindini arfineq-marlunni " ukiut tusindit arfineq-marluk ingerlaneranni, nunarsuarmi nunarsuaq aallaqqaammut ilusimini " formeqanngitsumik aammalu atortussaqanngitsumik " taanna pissarsiarisassavaa, Saqqq .            
" Illernartunik " aamma aperipput kristumiut " illernartuutaat sakkutuullu " qanoq sivisutigisumik trampelerneqassanersut ? ". Scene-mi tassani taakku " illernartunik " Guutimut kiffartortutut upperinnittunik pissuseqartarput, Danielitut inuuneqarlutik, taanna Dan 10:12-imi assersuutitut tunniunneqarpoq, inatsisitigut piumassuseqarnikkut " paasiniarlugu " suliaq guutimit . Taakku sammisat pingasut saqqummiunneqartut pillugit pissarsipput, versimi 14-imi akissut ataaseq tunniunneqartoq.            
Eqqortitsinerit pitsanngorsaanerillu Guutip hebræerisut allakkat aallaqqaasiutaanniit uannut aqqutissiuussisimanerat naapertorlugit akissut tassaavoq : " Unnuap ullaap tungaanut, marluk tusindit pingasut hundredellu, illernartuutillu pissusissamisoortumik pissaaq ." Tassaniinngilaq, oqaluttuarisaanermi allaaserisaq erseqqissoq : " Unnuit ullaakkullu marluk tusindit pingasut tungaanut aammalu illernartoq salliunneqassaaq ." Illernartuut pillugu apeqqutaanngilaq kisiannili illernartuuneq ; aammattaaq verbi " purificereqarsimasoq " taarserneqarpoq " justified "-imik, allanngortitsinerlu pingajuat oqaaseq " unnuk ullaaq " tunngavoq, taannalu ilumut hebræerisut allassimaffimmi ataatsimoortumik inissisimavoq. Taamaalilluni Guutip pisuutitsineq tamaat peertarpaa, taakku amerlassusaat katillugit marlunnut agguataarlugu allanngortinniartarpaat, unnuit ullaakkut immikkoortinneqartarlutik oqarlutik. Periarfissani tassaavoq naatsorsuinermi unit " unnuk ullaaq " saqqummiunneqarnissaa, taanna ulloq 24-t missaanniittoq Gen.1-imi aalajangersarpaa. Aatsaat taamaalilluni Anersaap immikkoortup taassuma amerlassusaa ersersippaa : “ 2300 ”. Taamaalilluni ullut siulittuutitut taaneqartut katillugit amerlassusaat illersorneqarpoq. Verbi " pisuutinneqartoq " hebræerisut oqaaseq " naapertuilluarneq " " tsédèq " -mik tunngaveqarpoq . Taamaattumik nutserineq siunnersuutigisara nammineq pissutissaqarpoq. Taava hebræerisut oqaaseq " qodesh " pillugu kukkuneq taaguut taanna " sanctuary " -mik nutserpaa, taanna hebræerisut " miqdash "-imik taaneqartarpoq. Oqaaseq " illernartoq " Daniel 8-mi versimi 11-imi nutserneqarluarsimavoq, kisianni versini 13-imi 14-imilu inissaqanngilaq, tassani Anersaap oqaaseq " qodesh " atorpaa, taannalu " illernartuuneq " -mik nutserneqartariaqarpoq .                                  
Nalunngikkutsigu " ajoquserneq ajortoq " immikkut ittumik sapaatip-akunnerata unitsinneqarneranik siunertaqartoq, nammineq immikkut ittumik guutimit illernartitsinermik tunngaveqartoq , oqaaseq taanna " illernartuuneq " siulittuutitut oqaluussissutip isumaanik annertuumik ersersitsivoq. Guutip nalunaarutigaa " 2300 unnuk ullaakkullu " eqqaaneqartup naanerani " ulloq arfineq-marluk " ilumoortumik sinneranut ataqqinninneq taanna piumasarineqassasoq, inuk kinaluunniit illernartuunermik aamma " naassaanngitsumik naapertuilluarnermik " Jiisusi Kristusimit pissarsiarineqarsimasumik piumasaqartumit. " Ajortip ajortup " naaneqarnera tassaavoq upperisamik pallorfiginninnerup sapaatip-akunnerani, siornatigut ulloq ulloq, Konstantin I -mit , kunngip paganit, pilersinneqartup unitsinneqarnera. Guutip taamaalilluni taarsiullugu annaassiniarnermut ilinniartitsissutit apustilit nalaanni atuuttut pilersittarpai. Oqaaseq taanna „ illernartuuneq ” kisimiilluni kristumiut upperisaasa tunngaviusut ilinniartitsissutinik piviusut tamarmik imarai. Ilinniartitsineq juutinut tunniunneqartoq maligassiuillunilu aallaqqaasiutigalugu kristumiut upperisaat nutaamik nassataqanngilaq, uumasunik pilliuteqartarnerup taarserneqarnera kisiat, tassa Jiisusi Kristusip Golgothami nunap iluani qeqertami toqqorsimasumi, soorlu taanna Rott-ip kiffartortup W2-mi ersersitsinissaanut nuannaarutigisimagaa sammisat ilaat oqaatsip " illernartuuneq " pineqartoq ineriartortuuvoq inuunermilu piffissap ingerlanerani sivisussuseqarluni, kisianni 2018-imiilli piffissaq taanna naatsorsorneqarpoq killilersorneqarlunilu, ullumikkullu 2020-mi ukiut 9-t kisimik sinnerupput tamaasa iluarsiniarlugit.            
Danieli 8:14 tassaavoq peqqussut inuunermik toqutsisoq, tassami Guutip eqqartuussinerata allanngortinneqarnerata kingunerisaanik Kristusip annaassiniarnermik neqerooruteqarnerata annaassiniarnermik neqerooruteqarnerata romamiut katuullit sapaatip-akunnerani kristumiunut tamanut annaanneqarnerat. Taamaattumik arfanniarnermi anersaaq inuppassuit naassaanngitsumik toqunissaannut pissutaassaaq, taakku amerlanertigut Guutimit pineqaatissinneqarnertik ilisimavaat. Tassani piviusumik asanninnerup takutitsinerata Guutip " assigiinngissuteq " maluginiarsinnaalerpaa, qanoq pisoqarnissaa pillugu " tassunga kiffartortunut kiffartortunullu (Mal. 3:18) ".    
Ilaasa anersaat upperinnittut allanngorneq Guutimut tunngasoq pillugu isumassarsiaq nammineq nalunaarutigaa : " Uanga allanngortinngilara ", Mal 3:6-imi. Taava paasisariaqarparput allanngortitsineq 1843-44-mi naammassineqartoq aatsaat imaqartoq aallaqqaammut malittarisassamik sivisuumik atornerlunneqarsimasumik allanngortinneqarsimasumillu pilersitsineq . Tamanna pissutigalugu Reformationimi toqqarneqarsimasut pilluaqqussutaat, suliatik naammattuunngikkaluarlutik imputereqarsimasut, immikkut ittumik pissuseqartitsivoq, taassumalu ilinniartitsissutip tunngasoq upperisamik ilumoortumik maligassiuisutut saqqummiunneqarsinnaanngilaq. Reformatorit siulliit pillugit immikkut ittumik eqqartuussineq taanna taama immikkuullarissuuvoq , Guutip taanna tiguaa Saqqq .      
Dan.8:14-imi aalajangersakkap matuma atuutilersinneqarneranut " ajornakusoorneq " atatillugu taamaappoq " .   annertutigaaq ", Guutip tamanna nalunaarutigaa " ajornartorsiutit annertuut " pingasut Saqq. Taamatullu sakkortuunik kinguneqartitsilluni ulloq atuutilerfissaa ilisimasariaqarpoq. Tamanna eqqortumik Dan 8:13-imi allassimasut ’ illernartuisa ’ eqqarsaatigisimavaat . Sivisussusaa maanna paasineqarpoq “ ullut siulittuutitut 2300-t ” imaluunniit ukiut ilumut 2300-t, malittarisassaq Ezekielimut tunniunneqartoq naapertorlugu, Danielip ullumikkut siulittuutaanut (Ezek.4:5-6). Kapitali 8-mi tassani, qulequtarineqartoq tassaavoq Romamiut " ajortuliornerat " unitsinniarlugu , nassaarissavaa elementit amigaatigineqartut Dan 9-mi tassani, aamma tassani, apeqqutaassaaq " ajortuliornermik unitsitsineq ", kisianni maannakkut, aallaqqaammut " ajortuliornermut " naassaanngitsumik inuunerup annaaneqarneranut pissutaasoq, Adamip Evalu kingorna. Ingerlatsineq tunngavigineqassaaq Missiassi Jiisusip nunarsuarmi kiffartorneranik aammalu inuunerminik naammalluinnartumik nammineq piumassutsimik neqerooruteqarneranik, toqqarsimasani ajortuliornerannik annaassiniarnermi, aammalu erseqqissarniarpara, taakku kisimik. Piffissaq inuit akornanni tikiunnissaa siulittuutitut aalajangerneqarpoq ulluni siulittuutitut. Oqaluttuaq juutit inuiaqatigiit pingaarnertut sammivaat, tassami taakku Guutimik suleqateqarmata. Taanna juutit inuiaqatigiinnut, " ajortuliorneq unitsinniarlugu ", piffissaq " sapaatit akunnerinik arfineq marlunnik " tunniussivoq, taannalu ulloq-ukiut 490-it ilumoortut sinniisuuvoq. Kisianni aamma naatsorsuinermi aallaqqaasiut ulloqartinneqarnissaanut periarfissat ersersippaat. " Jerusalemip sanaartorneqarnissaanik oqaaseq saqqummiunneqarmat, ullorsiornerup tungaanut, tassaavoq... (7 + 62 = 69 sapaatit akunnerit )." Persiamiut kunngit pingasut tamanna akuersissutigaat, kisianni pingajuat, Artaxerxes I , kisimi Ezra 7:7 naapertorlugu tamakkiisumik naammassisimavaa. Kunngip peqqussutaa ukiumi 458 -imi u.n.s. Sapaatip-akunnerisa 69-it piffissaq Jiisusi Kristusip kiffartornerata aallartinneranik ukiumi 26-mi inissitsivoq. Immikkut ittumik " ukiut arfineq-marluk " kingulliit Jiisusip suliaanut immikkoortinneqarsimasut siunertaralugit, taanna toqunermigut isumakkeerfiginninnermigut nutaamik ataatsimooqatigiinnerup tunngaviinik pilersitsivoq, Anersaaq saqqummiussivoq versimi 27-mi Dank his de vold, this da- " ath , " taanna pilliuteqarneq neqeroorutillu unitsittarpai " ; ajortuliornerit isumakkeerfigineqarnissaannut Jiisusi Kristusimut neqeroorutigineqartut. Kisianni toqunera suut tamarmik sioqqullugit pivoq ’ ajortuliorneq unitsinniarlugu ’. Oqariartuut taanna qanoq paasisariaqarpa ? Guutip asanninnerminik takutitsineq neqeroorutigivaa, taanna toqqarsimasani uummatinik tigusisinnaavoq, taakku asanninnermik qujamasunnermillu taarsiullugu, taanna ikiortigalugu ajortuliornermut akiuiniartussaapput. 1 Johannesi 3:6 uppernarsarpaa, ima oqarluni : “ .                              Kikkulluunniit taanna peqatigalugu ajortuliorneq ajorput ; kinaluunniit ajortuliortoq taanna takusimanngilaa ilisimasimanngilaalu .” Aammalu oqaaseqaatini allanik oqaaseqartarpassuarnik nukittorsarpaa.  
Ilinniartitsissutit eqqarsaatigalugit isumaqatigiissut nutaaq Jiisusi Kristusip sanasimasaa isumaqatigiissut siulleq aatsaat taarserpaa. Taamaalillutik isumaqatigiissutit taakku marluk siulittuutitut tunngaviusumik tunngaveqarput, Dan.9:25-imi ersersinneqartoq. Ulloq – 458 taamaattumik juutit inuiaqatigiinnut sapaatit akunnerinik 70-inik aalajangersimasunik naatsorsuinermut tunngaviusinnaavoq, kisianni aamma Dan.8:14-imi ulloq-ukiut 2300-t ilumoortut kristumiut upperisaannut tunngasut naatsorsornissaannut. Ulloq eqqortoq taanna pissutigalugu ukiumi 30-mi Missiarsip toqusimanera aamma Dan 8:14-imi aalajangersakkap ukiumi 1843-mi atuutilersimanera paasiniarsinnaavarput. Oqariartuutit taakku marluk " ajortuliornermik unitsitsinissaq " tikittarput , naassaanngitsumik, toqunartunik kinguneqartitsillutik, taakkununnga uteriittumik soqutiginninngitsunut enten toqup taakkununnga eqqugaalernissaata tungaanut, imaluunniit piffissap ataatsimoorluni ataasiakkaallu anersaartuutaata naanerata kingorna, taanna Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaa sioqqullugu pissaaq. Kingullermik tamanna tikillugu inuuneq ilumoortumik allanngortitsinernik periarfissiisarpoq, toqqarneqarsimasup inissisimaneranut isertitsisinnaasunik.   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
P iluarsaaqqinneq Apokalipsimut
 
Atuakkap allanneqarnera tamakkerlugu Guutimit suliarineqarpoq. Taanna tassaavoq oqaatsit toqqakkat aammalu Saqq 22 :18-19-imi , nutserisut allaffimmiullu oqaluttuaq aallaqqaasiut , kinguaariinnit kinguaariinnut , nassiussaqarnissaannut imaluunniit allanneqarnissaanut akisussaasussat mianersoqquvai , oqaatsit minnerpaamik allanngornerat annaassiniarnerminnik annaasaqartitsissasoq. Taamaattumik uani immikkut ittumik suliassaqarpugut, illernartorsiortorujussuarmik. Taanna ” puzzle ” -mut angisuumut sanilliussinnaavara, taassumalu ataatsimoortinneqarnera naammassineqarsinnaanngilaq, aallaqqaasiut minnerusoq allanngortinneqarpat . Suliaq taamaattumik guutimit kolossaliuvoq aammalu pinngortitamini Guutip oqaatigisai tamarmik ilumoorput, kisiannili annaassiniarnermini suliniummi kulminatimut ilumoorput ; pissutigalugu siulittuut taanna ’ kiffartortuminut ” , eqqorluartumik oqaatigalugu ’ kiffartortuminut ” , nunarsuup naaneraniittumut, tunniuppaa . Siulittuut aatsaat paasineqarsinnaassaaq, siulittuutigineqartut eqquutsinneqalerpata imaluunniit, annertuumik , eqquutsinneqalerpata.       
Piffissap tamakkerlugu sivisussusaa , guutimit annaassiniarnermik suliaq sivisussuseqartussaasoq, angutinit soqutigineqanngitsutut inissisimavoq . Taamaalilluni piffissami tamani Guutip kiffaa neriuuteqarsinnaavoq nunarsuup naanera takusinnaallugu, Paulusillu tamanna oqaatsini atorlugit uppernarsarpaa : " Taamatut oqarpunga, qatanngutit, piffissaq sivikitsuuvoq ; Mannamut nuliaqartut soorlu nuliaqanngitsut, qiarpaluttullu qiarpalunngitsutut, nuannaartut nuannaartuunngitsutut, pisisartut pigisaqanngitsutut, silarsuarmillu atuisut atuinngitsutut, silarsuup matuma qanoq isikkoqarnera qaangiuttussaavoq (1 Kor . 19: 7) .     
 Uagulli, Paulusimit, iluaquteqarpugut piffissami tassani Guutip naassaanngitsumik toqqakkanik toqqaaniarnerminik unitsitsiniarnerani immitsinnut nassaarnissarput . Aamma ullumikkut siunnersuutaa isumassarsiorfiusoq piffissami kingullermi ilumut toqqarneqarsimasunit atuutilersinneqartariaqarpoq. Silarsuaq qaangiutissaaq, qinigaasullu naassaanngitsumik inuunerat kisimi ingerlaqqissaaq. Aamma Guutip oqaasii Kristusimi, “ Uanga sukkasuumik tikissaanga ,” Saqq 1:3-mi, ilumoorput, naammalluinnartumik pissutissaqartinneqarput aammalu piffissatsinnut kingullermut matumunnga naleqqussarneqarput ; ukiut arfinillit uteqqinneraniit , allaaserisap matuma allanneqarnerata nalaani .   
Dan 7:25 -mi takusinnaavarput Romami Guutip ’ piffissat inatsisaallu ” allanngortinniarlugit pilersaaruteqartoq . Jiisusi Kristusip Apokalipsiani , apustilimut Johannesimut qeqertami Patmosimi tigummigallarneqarsimasumut tunniunneqartoq , isertugaanik paasinninneq tunngaviusumik piffissaq ilumoortoq Guutimit pilersinneqarsimasoq ilisimasaqarfigineqarneranik tunngaveqarpoq. Taamaattumik piffissaq pillugu sammisaq Apokalypsimik paasinninnissamut tunngaviuvoq, Guutip piffissaq pillugu isuma taanna tunngavigalugu sanasimavaa. Taamaattumik paasissutissat taakku eqqortuunnginnerat sungiusartussaavaa, taamaalilluni atuakkap pissanganartumik, ajoqutaanngitsumik pissuseqarnera ataqqissavaa, tamannalu ukiut hunnorujuit 20-t aqqusaarsinnaalissavai, unnerluutigineqartunit aammalu isornartorsiorneqartunit entitetinit aserorneqanngikkaluarluni. Piffissat allanngorsimasut , aammalu pingaartumik kalenderi Romamit ulloq eqqunngitsoq Jiisusip inunngorneranut atatillugu pilersinneqartoq, toqqakkat siulittuutit guutimit oqariartuuteqarnerminni peqquserlunneqarsinnaanngillat ; Tamanna pissuteqarpoq Guutip siulittuutimini saqqummiussisarmat, sivisussusillit aallaqqaasiutaat naggatissaallu oqaluttuarisaanermi iliuuseqarsimasunik tunngaveqarmata, oqaluttuarisaanermi immikkut ilisimasalinnit ajornanngitsumik paasineqarsinnaasunik ullulersorneqarsinnaasunillu.   
Kisianni Apokalypsimi piffissaq pillugu isuma primordial-iuvoq , tassami atuakkap sananeqaataa tamakkerlugu taanna tunngavigalugu. Taamaattumik tamatuma kingunerisaanik paasinninnera apeqqutaavoq sabbatip Guutimit piumasaqaatigineqartup eqqortumik paasineqarneranut aammalu Guutimit iluarsineqarsimasup 1844. Oqaluussisarnera , 1980-imi aallartinneqartoq , siunertaavoq sabbatip siulittuisutut inissisimanerata pingaaruteqarneranik paasissutissiinissaq , taannalu siulittuivoq Guutip ukiuni tusindini arfineq-marlunni sinnerusoq thev0. Pet. 3:8 naapertorlugu, " ulloq ataaseq ukiut tusindit, ukiullu tusindit ulloq ataaseq ," ataqatigiinneq pilersinneqartoq pinngortitami ullut arfineq-marluk 1. Mosesi 1-imi aamma 2-mi ersersinneqarsimasut assilisassiaata aamma ukiut tusindit arfineq-marluk piffissap tamakkerlugu atuakkiap sananeqaataani paasinninnerup iluani, kisimiilluni pisinnaanngortippaa. Ilisimasaq tamanna atorlugu siulittuut erseqqissimavoq, perlerujussuarlu perlerujussuarmik, isertugaanik tamanik saqqummiussisarluni.
Taamaalilluni siulittuut inuunermik sunniuteqarluarnermillu aatsaat pissarsivoq, oqaluussineq kristumiut nalaanni oqaluttuarisaanerup ulluanut ataqatigiissinneqarsinnaappat . Tamanna Guutip Anersaata Illernartup Jiisusi Kristusimi isumassarsiarineqarnerata uanga angusinnaalerpara . Taamaattumik, nalunaarutigisinnaavara una “ atuakkiaq mikisoq, ammasoq, ” uppernarsarlugu Guutimit suliassaq Saqqummersitat 5:5-imi aamma 10:2-mi nalunaarutigineqartoq naammassineqartoq.  
 
Arkitekturimut tunngatillugu Apokalipsimik takussutissiaq kristumiut nalaanni piffissaq apustilit nalaata naanerata akornanni, 94-ip missaani , aamma ukiut tusindit arfineq-marluk naaneranni, tassa Jiisusi Kristusip kingullermik 2030-mi uteqqinnerata kingorna . Taamaattumik Danielimi kapitali 2, 7, 8, 9, 11 aamma 12-imi kristumiut nalaanni pissutsit pillugit nassuiaat ilaavoq . Kristumiunut atuakkap matuma misissoqqissaarneqarnerani ilinniarfigisinnaasaat pingaarnerpaaq tassaavoq ulloq pingaaruteqartoq ilinniarfigineqartoq tassaavoq ulloq pingaaruteqartoq 1843-mi ukiakkut Dan 8:14 -imi pilersinneqartoq , kisianni aamma 1844-mi ukiakkut upperisamik misilitsinneq naammassineqartoq. Tassa 1844-mi ukiakkut Guutip ulloq arfineq-marluk adventistit upperisaat tunngaviliissutigaa . Ullut taakku marluk taama pingaaruteqartigipput Guutip taakku atorlugit Apokalypsimik takorluukkaminik sanassavai . Ullut taakku marluk qaninnerpaat qanoq pingaaruteqartiginersut paasiniarlugu 1843-mi siulittuutitut oqaatsimut upperinninnermik misilitsinnerup aallartinneranut atassusertariaqarparput. Anersaakkut toqqarneqarsimasut siulliit ulloq taanna aallarnerfigalugu William Millerip siullerpaamik adventistit nalunaarutaanik narrujuumminartumik itigartitsinermikkut kukkupput. Kisianni eqqartuussinerup piffissaa taakkununnga aappaattut periarfissiisarpoq Jiisusi uteqqinnissaanik nalunaaruteqarneratigut aappaat oktobarip 22-ani 1844. Oktobarip 23-ani eqqartuussineq naammassivoq Guutillu eqqartuussinera taamaalilluni sananeqarsinnaallunilu saqqummiunneqarsinnaalluni. Ataatsimoorluni misilitsinneq naammassimavoq, kisianni ataasiakkaanik allanngortitsineq suli periarfissaavoq. Aammattaaq ilumut adventistit tamarmik Romamiut sapaatip-akunnerani eqqissiviilliortarnerat maluginiartarpaat, taanna suli ajortuliornertut ilisarnaatigineqanngilaq. Aammalu sabbati adventistinit ataasiakkaanit sukkasuumik atuutilersinneqartarpoq, annertuumik atuuffia adventistinit tamanit eqquutsinneqanngilaq. Taamatut tunngavilersuineq uannut pissutaavoq ulloq 1843- mi ukiakkut eqqunngitsumik protestantimik upperisamik naammassinninnermut aammalu ulloq 23. oktober 1844-mi adventismep Guutimit pilluaqquneqartup aallartinneranut ulloq upernaakkut pilluaqquneqartoq Hebræerit akornanni upernaaq aamma ukiakkut nalliuttorsiornernut ataqatigiissinneqarsimapput , taakku diametr-inik tunniussisarsimapput . naassaanngitsumik naapertuilluarneq " savap " toqunneqartup ukiakkut " Paske " , ataatsimut isigalugu, aamma " ulloq isumakkeerinninnermi " toqunneqartoq " savap " ajortuliornerata naaneqarnera .           "ajortuliat, ukiakkut, allamut." Upperisaqarnikkut nalliuttorsiornerit taakku marluk ukiumi 30-mi paaskimi eqquupput, tassani Missiarsi Jiisusip inuunermini tunniuppaa. 1843- mi ukiakkut aamma 22. oktober 1844-mi taamaalillutik aamma isumaqarnikkut ataqatigiissinneqarput upperisamik misilitsinnerup anguniagassaa ilumut tassaammat " ajortuliorneq unitsinniarlugu " Dan.7:24 naapertorlugu ; taanna ulloq siulleq sapaatip-akunnerani eqqissiviilliortarneq ajornakusoortoq , Guutip ulloq arfineq-marluk peqqussutigaa, taannalu atorniarlugu allaat illernartippaa , nunarsuarmi pinngortitami sapaatip-akunnerata siulliup naaneraniit ; 2021-mi, ukiut 5991-it sioqqullugit .    
Aammattaaq Daniel 8:14-imi aalajangersakkap ullua tapersersorsinnaavarput, taanna ulloq 1843- mi ukiakkut aalajangersarpaa , toqqaaneq tamanna pissutissaqartinniarlugu eqqarsaatigisariaqarparput piffissaq taanna Guutip pinngortitamilu akornanni attaveqatigiinnerit tamaasa taamani tikillugu pilersinneqarsimasut ajorsarpai ; Guuti taanna , ulloq taanna , kingullermik toqqaanermik ingerlatsisimavoq , adventistit nalunaarutaat marluk ataatsimoortut tunngavigalugit . 1843-mi ukiakkut , sapaatip -akunnera piumasaqaataavoq, kisianni Guutip 1844-mi ukiakkut misilitsinneqarnermi ajugaasunut aatsaat tunniutissavaa, pilluaqqussutitut illernartumillu takussutissiatut, taakku tassunga attuumassuteqarmata , biibilikkut ilinniartitsineq naapertorlugu Ezek 20:12-20 -mi allassimavoq . 
Atuakkami tassani kapitali 5-imi eqqaamaqqullugu siunertaavoq , ajugaaneq Jiisusi Kristusimit taama akikitsumik akiliunneqartoq, " Guutip savaa " , Guutimit ikiorneqarneq tamaat, qaamasumik ersersinneqartoq tamaat pisinnaasimanngikkaluartoq, taamaattumillu inuup uummataa ataaseq annaanneqarsinnaasimanngitsoq. Siulittuisutut qaamasuunera toqqakkani annaassiniarpai soorlu nammineq piumassutsiminik akuerisimasani kinguaassiuutitigut atornerluineq. Pilliutaanut upperinninnerup Dan 7:24 naapertorlugu ” naassaanngitsumik naapertuilluarnera ” uatsinnut tunngatinneqarpoq , kisianni Saqqummersitani aqqutitsinnik ersarissumik takutitsivoq, diaavulullu anersaakkullu pissutsit qanoq ittuunerat takutippai , uagutsinnut pissutsit pissanganartut ilaatinniarlugit. Tassani annaassiniarneq konkretimik ilusilersorneqartarpoq.    
Tassa assersuut taakku subtile trap-it. Biibili eqqortumik isigineqarpoq Guutillu oqaasiatut allassimasutut isigineqarlunilu. Kisianni oqaaseq taanna angutinit piffissaminni immersorneqarsimasunit allanneqarpoq. Maanna Guuti allanngortinngippat, akeqqani diaavulu, Saatani, periarfissaqarluartumik Guutip toqqarsimasaanut tunngatillugu periusissiani pissusilersorninilu allanngortittarpai , piffissap ingerlanerani . Tamanna pissutigalugu diaavulu " drakonitut " assilisassiatut avammut persuttaasarnermini sorsuuteqarnermini , piffissami, kisianni piffissami tassani aatsaat , Johannesip 1 Johannesi 4 :1-imiit 3-mut nalunaaruteqarsinnaasimavoq: " Asasakka , anersaat tamarmik upperinngikkit; kisianni anersaat misissoqqissaarlugit Guutimeersuunersut, tassami pruffiitit eqqunngitsut amerlasuut nunarsuarmi saqqummersimammata. Guutip Anersaaq taamatut ilisarisinnaavat: Anersaaq kinaluunniit Jiisusi Kristusip timimigut tikissimaneranik tunniussisoq Guutimit pivoq. Anersaaq kinaluunniit Jiisusimik tunniussisoqanngitsoq Guutimit pinngilaq, taannalu tassaavoq antikristusip anersaava, tusaamasat tikissasoq, maannalu nunarsuarmiilerpoq. " Oqaatsini atorlugit " tupinnartuliat " taakku taamaattumik diaavulumit anersaapiluutinillu ingerlanneqarput .       Johannesip erseqqissarpaa " neqimik tikittoqarnissaa " taamaallaat takusimasani Kristusi kinaassusersiniarlugu. Kisianni oqaatigisaa " anersaat tamarmik Jiisusi Kristusip timimigut tikissimaneranik tunniussisut Guutimeersuupput " kristumiut upperisaat 7. marts 321-miit apostasimut ajortuliornermullu kukkummat, ulloq arfineq-marluk ilumoortumik Guutimit illernartinneqartoq sapaatip-akunneranik ilumoortumik atuineq unitsillugu. Ajortuliortarneq 1843-p tungaanut " Jiisusi Kristusimik neqimik tunniussineq " pingaaruteqartoq annikillisimavaa, ulloq taanna aamma pingaaruteqartoq tamaat tigusimavaa ; Jiisusi Kristusip akeqqani kingulliit " aqqani " piumasaqarfigaat soorlu Matth. 7:21-imiit 23-mut nalunaaruteqarsimasoq : " Kikkulluunniit uannut oqartut: 'Naalakkap, Naalakkap,' qilammi naalagaaffimmut isertussaanngillat, kisianni Ataatama qilammiittup piumasaanik suliaqartoq . Amerlasuut ulloq taanna uannut ima oqartussaapput: Naalakkap, Naalakkap, illit aqqani siulittuisimanngilagut ? Illit aqqani anersaapiluit anisinngilagut ? Aamma illit aqqatit atorlugit tupinnartuliornerpassuarnik suliaqarsimanngilagut ? Taava ersarissumik oqarfigissavakka: ' Ilisimanngilara uannit qimagussi , ajortunik suliaqartut . ' “ Ilisimaneqarsimanngilaq ” !​                  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Apokalipsi pillugu oqaaseq
 
Kapitali 1-imi prologimi, Saqqummersitsinermini naalannartumi aallaqqaammut , Anersaap nerisassiornermi nerisassat piareersarneqarsimasut uatsinnut saqqummiuppai. Tassani nassaarisinnaavarput Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaanik nalunaaruteqarnerup qulequtarivaa, 1843-mi 1844-milu aaqqissuutereersoq, nunarsuarmi tamarmi pingaartumillu amerikamiut protestantimik upperisamik misissueqqissaarnissamut ; Tema taanna sumiluunniit atuuppoq : vers 3, Piffissaq qanilliartormat ; vers 7, takuuk taanna qimmit qimuttut ilagalugit tikissaaq... ; vers 10, Naalakkap ulluani Anersaaq atorlugu, tunuanilu nipimik sakkortuumik tusarpunga, soorlu trompetip nipianik . Anersaamit angallanneqarluni Johannesip ulloq Jiisusip naalannartumik uteqqinnerani , Naalakkap ulluani , " ulloq annertooq ersinartumillu " Mal 4:5 naapertorlugu imminut nassaarivoq , aammalu kristumiut nalaanni oqaluttuarisaanerup siornatigut pisimanera tunuliaqutaasoq aqqit arfineq-marluk atorlugit saqqummiunneqartoq ( ullumikkut Tyrkiami illoqarfinnit arfineq-marlunnit ). Taava soorlu Danielimi sammisat pingasut allakkat, qimmit qimuttut trompetellu kristumiut nalaanni tamani parallel-imik sammisaqassapput, kisianni tamarmik immikkut kapitalinut marlunnut immikkoortinneqarput. Peqqissaartumik misissuinerup paasinarsisissavaa immikkoortitsineq taanna ulloq pingaaruteqartoq 1843-mi Dan.8:14-imi pilersinneqartoq. Within each theme , nalunaarutit Danielimi pilersinneqarsimasunut anersaakkullu malittarisassanut naleqqussarneqartut, piffissanut siunertarineqartumut, piffissap kattuffiusup 7-inik nalunaaqutsiinermut tikittarput ; 7, Guutimit illernartuuteqarnerup amerlassusaa , taanna ” nalunaaqutsiussatut ” atuuppoq , Apo.7 -milu qulequtarineqartussaavoq .          
Nassuiaat una sunniuteqartinneqarsimanngilaq, pissutigalugu piffissaq pillugu isuma kapitalimi siullermi eqqaaneqartuni " ilagiit arfineq-marluk " aqqi isumaat kisimi paasineqartarmat. Allakkat qulequtaanni, Saqqummersitat 2-miit 3-miillu, eqqortumik nassaarsinnaanngilagut : " inngili siulleq, inngili aappaat... il.il. » ; soorlu aamma „ sillimmasiissutit , trompetit aamma Guutip kamannerata naalliuutai kingulliit arfineq-marluk . Taamaalillutik ilaat upperisinnaasimavaat nalunaarutit , ilumut aammalu eqqortumik , kristumiunut illoqarfinni taakkunani Kappadokiami qanga, ullumikkut Tyrkiami, najugaqartunut tunngatinneqarsimasut. Siulittuutimi illoqarfiit taakku aqqi qanoq malittarisassaqartinneqarnerat kristumiut nalaanni tamaani upperisamik oqaluttuarisaanerup qanoq malittarisassaanik malitseqarpoq. Aammalu Danielip atuakkiaani saqqummersitat pissarsiarineqareersut naapertorlugit Guutip piffissanut ataasiakkaanut qanoq ittuunera illoqarfiup aqqata isumaatigut aalajangersarpaa. Tamatuma kingorna ordre-q saqqummiunneqartoq ima nutserneqarpoq :          
1- Efesus : isumaqarpoq : aallartitsineq ( Guutip Ataatsimeersuarnerata imaluunniit illernartuutaata ) .  
2- Smyrna : isumaqarpoq : myrra ( Guutimut toqusimasut tipigissumik balsameqarnerat ; 303-p 313-illu akornanni upperisamik toqqakkanik Romamiut persuttaasarnerat ).     
3- Pergamum : isumaqarpoq : atornerluineq (sabbatip unitsinneqarneraniit, marsip 7-iat 321. 538-imi paavip naalakkersuinerata pilersinneqartup ulloq siulleq sinnera upperisamik pisortatigoortumik pisortatigoortumik sapaatip-akunnermik taaguuteqalersippaa).  
4- Thyatira : isumaqarpoq : ajornartorsiorneq aamma toqunartumik naalliutsitsineq (tassaavoq protestantiskimik nutarterinerup nalaani, taanna katuullit upperisaasa diabolimik pissuseqarneranik avammut isornartorsiorpaa ; piffissaq ukiuni 1500-kkunni tunngasoq , tassani maskiinamik anisitsineq pissutigalugu Biibilip siammarterneqarnissaa kaammattuutigineqarpoq).   
5- Sardis : marloqiusamik aamma akerleriissumik isumaqartoq : ujaqqaq pissusilersortoq aamma erlinnartoq. (Tassani ersersinneqarpoq eqqartuussineq Guutip upperisamik misilitsinneq 1843-1844-mi ingerlateqqippaa : isuma konvulsiv-iusoq protestantimik upperisamik itigartinneqartumik tunngavoq : " Illit toqusimavutit " , aammalu ujaqqap erlinnartup toqqarneqarsimasut misilitsinnerup ajugaaffigisaanik taaguuteqarpoq : " they will walk with me garments of it in they are ) .           
6- Philadelphia : isumaqarpoq : Qatanngutitut asanninneq ( Sardisimi ujaqqat erlinnartunik 1863-imiilli ulloq arfineq-marluk adventistit institutionianni katersorneqarput ; nalunaarusiaq ukiumut 1873-imut tunniunneqarpoq Dan.12:12-imi aalajangersarneqarsimasumut. Pilluaqquneqarpoq taamanikkut, taanna taamaattorli " sorsunnermik " warne-mik taaneqartarmat ).     
7- Laodicea : isumaqarpoq : inuit eqqartuussipput : " aamma nilleq aamma kissartoq kisiannili kissartoq " (tassaavoq Filadelfia " krone-mik tigusisoq " : " Illit aliasuppavutit, aliasuppallaarpit, piitsuuvutit, blind, aammalu naak " ned taakku pilluaqqussutaat guutimit pionerinut 1844-mi : 1994 -imi institutioni kukkuvoq , kisianni oqaluussineq ingerlaqqippoq adventistit siaruarsimasut aqqutigalugit Guutip siulittuutitut qaamasumik asanninnermikkut toqqarsimavai toqqarsimallugillu , aammalu pinngortitami ajunngitsumik aalajangersimasumillu pinngortitami Jiisusi Kristusip ilumoortup tamaasa ersersippaa ).           
" Ingerlatsinermi " nunarsuarmi piffissap Kristusip Guutip naalannartumik uteqqinneranik naggaserneqartumi, Apo 4-mi ersersinneqassaaq " 24 trone "-mik ilisarnaammik, qilammi eqqartuussinermik ( qilammi ) takussutissiaq, tassani Guutip toqqakkani katersussavai, taamaalillutik toqusimasut ajortut eqqartuussissavaat . Kapitalimi tassani Saqqummersitat 20 peqatigalugu ukiuni tusindini arfineq-marlunni ” ukiut tusindit ” sammineqarput. Erseqqissarneq : sooq 24, aamma 12-unngitsoq, trone ? Pissutigalugu kristumiut nalaanni marlunnut immikkoortinneqarsimammat ulluni 1843-1844-mi piffissami upperisamik misilitsinnerup aallaqqaataa naggataanilu.        
Taava pingaaruteqartumik tunuliaqutaralugu Saqq 5-imi erseqqissarneqassaaq siulittuutit atuakkiaat paasinissaata pingaaruteqarnera ; taanna aatsaat Naalagaaffitsinnit annaassiniartumillu Jiisusi Kristusimit ajugaanermik pissarsiarineqartumik pisinnaanngortinneqassaaq. 
Kristumiut nalaanni piffissaq nutaamik qulequttamik isiginnittaaseqarluni Saqqummersitat 6-imi aamma 7-imi misissoqqissaarneqassaaq ; taanna ” arfineq marluk ”-mik taaneqartartoq. Siullermik sisamat saqqummiutissavaat isiginnaartitsisartut pingaarnertut isiginnaartitsissutigineqartut aammalu piffissap ilisarnaataa kristumiut nalaanni immikkoortinneqarnerup immikkoortuinik marlunnik ilisarnaatillit : 1844-p tungaanut, Apo.6-mut ; aamma 1844-miit, Apo.7-mut.     
Taava tassaavoq " trompetit " pillugit qulequtaq , taakku Saqq 8-mi 9-milu siulliit sisamat pillugit mianersoqqussummik pineqaatissiissutit, aammalu aalajangersimasumik pineqaatissiissummik, " trompetimut arfineq-marlunnut ", immikkoortinneqartuaannartumik, Saqqummersitat 11:15-imiit 19-imut, ilisarnaatigaat.    
Apo.9-p tunuani Apo.10-mi nunarsuup naanerata piffissaa siunertarineqarpoq , Jiisusi Kristusip akeqqani annerpaat marluk malinnaasutut oqartartut anersaakkullu inissisimanerat eqqaasitsilluni : katuullit upperisaat aamma protestantiskiusut upperisaat , ilaatigut pisortatigoortumik adventismemik 1994-imiilli kukkusimasumik. Kisianni pingaarnertut sammisat pingaaruteqartut kapitalini tulliuttuni sammineqassapput ineriartortinneqassallutillu. 
Taamaattumik Apo.11-imi kristumiut nalaanni naliliineq aallarteqqissavaa ineriartortissallugulu , pingaartumik , franskisut Revolutionip pingaaruteqartumik inissisimanera , taassuma pilersinneqarsimasoq naalagaaffimmi ateisimik Guutimit atorneqarpoq, symboliskimik taaguuteqarluni " uumasorujussuaq qimmit qimuttut ", katuullit naalakkersuinerata oqartussaassusaa " uumasoq sea-meersoq , ri11. Nunarsuaq tamakkerlugu upperisamik eqqissineq, Saqqummersitat 7-imi eqqaaneqartoq, taamaalilluni 1844 - mi pissarsiarineqassaaq maluginiarneqassallunilu . taanna Jiisusi Kristusip naalanerani uteqqinneratigut naammassineqartoq , saqqummiunneqarpoq .          
Saqqummersitat 12-imi Anersaaq kristumiut nalaanni allamik nassuiaavoq . Paasissutissat naammassisarpai , ingammik diaavulup inngilillu tapersersortuisa qanoq inissisimanerat pillugu . Taanna ilinniartitsivoq, qilammi Mikaelip aqqani  Dan 10:13, 12:1-imi eqqaaneqareersoq, aqqa qilammi Jiisusimi inunngornissani sioqqullugu atorsimagaa, Naalagaaffiup qilammi ajortumik pissuseqarnerminniit salliuppaa, taakkulu Guutimut hea-mut ataavartumik pissarsisinnaajunnaarsimapput. Tassa nutaarsiassaq nuannersoq ! Jiisusip ajugaanera qatanngutitsinnut qilammiunut anersaapiluit misilinneqarnerannit eqqarsaataanillu annaanneqarsimasunut qilammi nuannaarutiginninnermik kinguneqarpoq. Taamatut anisinneqarnerminniit nunarsuarmi dimension-itsinnut killilersorneqarput , tassani Guutip nunarsuarmi akeqqani toqunneqassapput , 2030-mi Kristusip Guutip naalannartumik uteqqinnerani . Tassani Anersaaq " drakonip " aamma " slange " -p kingornagut assilisassiarisarpai , taakku , immikkoortut , diaavulup akiuussuteqarnerani periarfissat marluk toqqammavigaat : avammut sorsunnersuaq , Romami imperialimik imaluunniit paavimik isornartorsiorneqarsimasumik , aammalu Romamiut Vatikanimi paavimik paavimik , unhuman paavimik upperisarsiornermik peqquserlunniarnermik soqutiginninnermik . Assini pissanganartuni hebræerit misilittagaannit atorneqartuni, " nunarsuaq ammavoq " katuullit ligaasa paavip akerliussutsimik takutitsinerat imerniarlugu. Soorlu aatsaat takusinnaagipput suliaq franskit ateistit revolutioneriinit ingerlanneqassaaq. Kisianni aamma eqqunngitsumik, sakkortuumik, sorsunnermik kristumiussutsimik protestantimik sakkutuunit aallartinneqassaaq. Oversigt naggaserneqassaaq “ arnat kingornussassaat sinnera ” pillugu eqqaasitsinermik . Anersaaq taava piffissap kingulliup illernartuisa ilumoortut pillugit nassuiaatini tunniuppaa : “ Tassa illernartunik naammagittarneq, Guutip inatsisaanik maleruaasartut Jiisusiplu nalunaajaataanik eqquutsitsisut . ” Anersaaq taamatut taaguuteqartippaa taakku, soorlu uanga, siulittuutitut Saqqummersitaminut ataqqinnittut aammalu kinaluunniit atorsinnaanngisaannarpaat , kingullermik qilammiit tunniunneqartut perlerujussuit katersorlugit .               
Kapitali 13-imi upperisamik akeqqat marluk kristumiut upperisaannik tunniussisut saqqummiunneqarput. Tassunga atatillugu taakku marlunnik " uumasutut " assilisassiarivai , taakkunannga aappaat siullermit pinngorsimavoq, soorlu oqaatsit " immap nunalu " 1 Mosesimik oqaluttuamiittut akornanni ataqatigiinnerup siunnersuutigaa, taakku kapitalimi matumani 13- imi nassuiarneqarput . Taakku marluk " uumasut " tassaapput, siullermik, katuullit, ilagiit anaanaasut, aappaattut, protestantimik nutarterneqartut ilagiit tassanngaanneersut, panii.      
1844-miit kristumiut nalaanni aappaat kisiat sammivaa, Saqq inuttut aamma diabolimik oqartussaassuseqarneq Romami naalagaaffimmi aamma paavimi . Piareersarnermi misissuinerup piffissaa naammassippat, malitseqartumik, illernartunik toqqakkanik, " naatitsinermik " assilisassiamik , aammalu ilinniartitsisut upperinnittullu tamarmik aserorterneqarnerisigut, iliuuseqarneq " vintage "-mik assilisassiamik , nunarsuaq " abyss "-inngortinneqassaaq pinngortitami ulloq siulleq lifepri ear-imik, tamarmik. Kisiannili " ukiuni tusindini " inuussaaq innuttaasoq toqqakkat, Saatani, diaavulu nammineq, Eqqartuussinermi Kingullermi aserorneqarnissani utaqqillugu inuit allat tamarmik inngilillu upperinnittut peqatigalugit .            
Saqqummersitat 15-imi misiliinerup naammassineqarnerata piffissaq pingaarnertut sammineqarpoq.
Saqqummersitat 16-imi ersersinneqarpoq " Guutip kamannerata naalliuutai kingulliit arfineq-marluk " misilinneqarnerup kingorna upperisaqanngitsut kingulliit sakkortunerulersimasut, naalliutsitsineq arfineq-marluk sioqqullugu guutimit sapaatip-akunneranik malunnartunik toqutsisoqarnissaa aalajangiunneqarluni.  
Saqq .​​​ ​Tassa taamatut oqaaseqarluni Anersaaq naalagaaffiup paavillu ” illoqarfia annertooq ”, Roma, taasarpaa. Guutip taanna pillugu eqqartuussutaa taamaalilluni erseqqissumik ersersinneqarpoq. Kapitalimi aamma siunissami eqqartuunneqarnissaa ikuallannermillu aserortinneqarnissaa nalunaarutigineqarpoq, tassami Savap toqqakkanilu upperisallit taanna ajugaaffigissavaat.      
Saqqummersitat 18-imi piffissaq ’ ukiuunerani ” imaluunniit ’ Babylonip Annertup ” pineqaatissinneqarneranut tunngatinneqarpoq.    
Saqq.
Saqqummersitaq 20-mi ukiuni tusindini arfineq-marlunni assigiinngitsorujussuarmik inuuneqartoq, qilammi toqqarneqarsimasunit, nunarsuarmilu inoqanngitsumi, Saatanimit immikkoortinneqarluni, siunertarineqarpoq. Ukiut tusindit naaneranni Guutip eqqartuussineq kingulleq aaqqissuutissavaa : nunarsuarmi inuit qilammilu inngilit tamarmik qilammi nunallu iluani ikuallannermik aserorterneqarnissaat. 
Saqq 21-mi takuneqarsinnaavoq Ataatsimeersuarnerup naalanera, toqqakkat Jiisusi Kristusip aappaanik annaanneqarsimasut katersorneqarnerisigut pilersinneqartoq. Toqqakkat naammalluinnarnerat nunarsuup inuit isigisaannut pingaarnerpaamik neqeroorutigisartagaanut sanilliussinermi ersersinneqarpoq : kuulti, sølvi, perlerujussuit ujaqqallu erlinnartut. 
Saqq 22-mi assilisassiamik eqqaaneqarpoq Edenimut annaaneqarsimasumut uteqqinneq, nassaarineqartoq naassaanngitsumillu nunarsuarmi ajortup iluani inissinneqarsimasoq nutarterneqarsimasoq allanngortinneqarsimasorlu Guutip ataatsip annertuup, pinngortitsisup, inatsisiliortup annaassiniartullu nunarsuarmi annaassiniartartup nunarsuarmi tamarmi aqutsisuusup nunarsuarmi qullersaqarfinngornissaanut.
Tassani naammassivoq Saqqummersitat pillugit sukkasuumik nassuiaat una, sukumiisumik misissuinerup aatsaat oqaatigineqartoq uppernarsarlugulu nukittorsarlugu.
Ilannguppara una højt spirituelt nassuiaat Guutip eqqarsaataani toqqorsimasumik tunngavilersuinermik ersersitsisoq. Biibilip paasissutissiissutaanik paasissutissiinermik paasissutissiinermik paasissutissiinermik paasissutissiisarpoq. Apokalipsimik sanaartornermi, Danielimut tunniunneqarsimasunik saqqummersitsinermini sanaartornermi periaatsit atorsimasai malillugit, Guutip uppernarsarpaa taanna " allanngortinneqanngitsoq " aamma " naassaanngitsumik taamaassasoq " . Aamma Apokalypsimi nassaaraara periuseq taanna, sammisat pingasut parallel-imik inissinneqartarnerat, tassalu " allakkat Ataatsimeersuarnernut " , " qimmit " aamma " trompetit ". Apo.5 naapertorlugu, tassani Apokalypse atuakkamik " arfineq-marlunnik " matuneqarsimasumik ilusilersorneqarpoq , aatsaat " arfineq-marluk "-ip ammarneqarnera uppernarsaatinut pissarsisinnaatitsissaaq, taakku kapitali 8-miit 22-mut uppernarsarneqassapput , kapitali 1-imiit 7-imut kapitali 1-imiit 6-imut paasinninnerup iluani paasinninnerit aamma pasitsaassinerit isertugaat. Aammalu tupaallassinnaanngilatit, tassami qulequtarivaa eqqortumik sapaatip-akunnera, taanna 1843-miit ilumoortumik eqqunngitsumillu illernartuunermik tamanik assigiinngisitsisimavoq . Kisianni adventismemut , ulloq taanna ajugaasussatut saqqummertumut , Apokalypse 1994-imut saqqummiussissaaq , misilitsinneq taannalu taarsiullugu pissanganartussaavoq . Qinngorneq nutaaq taanna , aammattaaq , “ aammattaaq , ” Guutimut kiffartortut aamma kiffartortanngitsut akornanni assigiinngisitsissaaq , ” imaluunniit amerlanerusunik.                  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Immikkoortoq aappaat : Apokalipsimik sukumiisumik misissuineq 
 
 
Saqqummersitat 1 : Prolog – Kristusip uteqqinnera – . 
adventistit qulequtaat
 
 
Saqqummiussineq
Versi 1 : “ Jiisusi Kristusip saqqummiussinera, Guutip tassunga tunniussaa, kiffaminut takutinniarlugu qanittumi pisimasussat , taannalu inngilimigut kiffaminut Johannesimut nassiuppaa ersersitsillunilu , ... ”    
Johannesi, apustili Jiisusip asannittumik, tassaavoq Saqqummersitsineq taanna Guutimit pissarsiarineqartoq, taanna Ataatamit Jiisusi Kristusip aqqani pissarsiarisimavaa . Johannesi, hebræerisut “ Yohan ”, isumaqarpoq : Guutip tunniussimavaa ; aammalu aamma uanga ateq siulleq. Jiisusi oqanngilaq : “ Kikkulluunniit pigisaqartut amerlanerusunik tunniunneqassapput ” ? Oqaluussineq taanna Ataatamit “ Guutimit ” “ tunniunneqarpoq ” , taamaattumillu killilersugaanngitsumik imaqarluni. Tassami Jiisusi Kristusip makinnerminiit guutitut pissusilersuutini aallarteqqippai, aammalu qilammi Ataatatut qilammiit kiffaminut imaluunniit eqqorluartumik " kiffaminut " iluaquteqarsinnaavoq . Soorlu oqaatsit imaattut, " siumut isiginiarneqartoq siumut isiginiarneqarpoq ." Guuti taamatut isumaqarpoq tamannalu uppernarsarpaa kiffaminut siunissaq pillugu saqqummiussisarnermigut . Oqaaseq " sukkasuumik pisoqartariaqartoq " tupaallannartutut isigineqarsinnaavoq , ilisimagatsigu nalunaarusiaq ukiumi 94- imi tunniunneqarsimasoq aammalu maanna 2020-2021 -mi , piffissami allakkiaq una allanneqarsimasoq. Kisianni nalunaarusiai paasiniarlugit , paasiniarparput tamanna " sukkasuumik " isumaqarluartoq, tassami taakku pissarsiarisaat Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerani ullumikkut inuussapput. Qulequtaq taanna Saqqummersitami sumiluunniit takuneqarsinnaassaaq , tassami Saqqummersitat Guutimit toqqarneqarsimasut kingulliit " adventistit " tunngatinneqarput , upperisamik kingullermik misissuinermi ersersinneqartoq Saqqummersitat 9 :1 -imiit 12 -imiit paasissutissanik tunngaveqartumik , taakku " trompetip pingajuat " pillugu qulequtaq sammivaat . Kapitalimi tassani , versit 5 aamma 10-mi siulittuutitut piffissaq ” qaammatit pingasut ” eqqaaneqarpoq , manna tikillugu eqqunngitsumik isumaqarfigineqarsimasoq . Sammisaq pillugu misissuinermi sivisussuseq taanna ulloq nutaaq aalajangersimavaa , Jiisusi 1994-imi uteqqinnissaa nalunaarutigineqartussaq , ukioq ilumoortoq 2000 Kristusip ilumoortumik inunngornerani . Uppernermik misilitsinneq taanna kingullermik pisortatigoortumik adventismemik, pissanganartumik formalistimillu, aammalu Guutip Apokalypsimini akeqqatut paasissutissiisartunik isumaqatigiissuteqarnissamut piareersarsimasoq , pissanganartippaa .                           . 2018-imiilli ulloq Jiisusi Kristusip ilumut uteqqinnissaa ilisimavara aammalu Danielip aamma Saqqummersitat siulittuutaanniit paasissutissanik arlaannilluunniit tunngaveqanngilaq , taakku kisitsisit atorlugit sivisussusaat tamarmik piffinni aalajangersimasuni siulersuisuni suliassaminnik naammassinninnermikkut naammassineqarsimapput. Jiisusip ilumut uteqqinnera 1 Mosesimi oqaluttuami paasineqarsinnaavoq, isumaqarluni sapaatit akunnerini arfineq-marlunni ukiut 7.000-it Guutip suliniutaani tamani sananeqarsimasup assilisassiaa tunngavigalugu sananeqarsimasut , ajortuliorneq ajortuliortullu annikillisinniarlugit , aammalu ukiut siulliit 600-it ingerlaneranni toqqakkani asannittunik toqqakkani naassaanngitsumut ilanngunniarlugit. Soorlu hebræerit illersortarfianni imaluunniit tabernaklianni annertussusillit , piffissaq ukiut 6000-it ukiut 2000-it pingajorarterutaannik sananeqarpoq. Pingajuat kingulleq aallaqqaasiut malunnartinneqarpoq, ulloq 3. apriilip 30-ani, annaassiniartutta Jiisusi Kristusip isumakkeerinninnermik toquneratigut. Juutit kalendariata ulloq taanna uppernarsarpaa. Taamaattumik uteqqinnissaa 2030-mi upernaakkut , imaluunniit ukiut 2000-it qaangiuppata, aalajangerneqarpoq. Ilisimavarput Kristusip uteqqinnissaa sioqqullugu , taama qanilliartortoq, oqaaseq “ piaartumik ” Jiisusip oqaasianiittoq tamakkiisumik pissutissaqarluarpoq. Taamaalilluni ukiut hunnorujullit ingerlaneranni ilisimaneqarluarlunilu atuarneqartaraluartoq , Saqqummersitat atuakkiaat matuneqarpoq, qinngasaarneqarluni , matuneqarluni, piffissap kingulliup tungaanut, tamannalu kinguaariinnut tunngavoq.     
Versi 2 : “ ... taanna Guutip oqaasianik, Jiisusi Kristusillu nalunaajaataanik, takusaminillu tamanik uppernarsaavoq . ”    
Johannesip uppernarsarpaa takussutissiani Guutimit pissarsiarisimagaa. Takussutissiaq Jiisusi Kristusip nalunaajaataanik imaqartoq, Saqq 19:10 -mi ’ siulittuinermik anersaaq ” . Oqaluttuaq assilisanik “ takuneqarsimasunik ” aamma oqaatsinik tusarneqarsimasunik tunngaveqarpoq . Johannesi nunarsuarmi pisunit Guutip Anersaanit tiguneqarpoq taannalu assilisassianik kristumiut nalaanni upperisaqarnerup oqaluttuarisaanerani sammisat annertuut atorlugit saqqummiussivoq ; akeqqani pillugit naalannartumik ersinartumillu uteqqinneranik naggaserneqassaaq.     
Versi 3 : “ Pilluaqqusaasoq siulittuutimi matumani oqaatsinik atuartoq tusartullu, allassimasullu malillugit ! Piffissaq qanilliartormat .    
Uanga nammineq tiguara immikkoortoq uanga pigisara, siulittuutip oqaasii " atuartoq " pillugu pilluarneq, tassami Naalakkap verbi atuartoq eqqortumik logiskimik isumaqartitsivoq. Tamanna Es.29:11-12-imi nassuiarpaa : “ Saqqummersitsineq tamarmi ilinnut soorlu atuakkami matuneqarsimasumi oqaatsit, atuarsinnaasumut tunniunneqartut , oqarluni: Atuaruk una! Aamma akivoq: Pisinnaanngilanga, taanna matuneqarmat; imaluunniit soorlu atuakkamik atuarsinnaanngitsumut tunniunneqartoq, oqarluni: Atuaruk una! Aammalu kia akivoq: Atuarnissaq nalunngilara ." Versi 13 , matuma kingulianiittoq , pisinnaannginnermut pissutaasoq ersersippaa : “ Naalakkap oqaatigaa: Inuiaqatigiit uku uannut qanilliartorpata, qanerminnik qaqutigoortumillu uannut ataqqinnipput ; kisianni uummammi uannit ungasippoq, uannullu annilaanganera inuit ileqquanni peqqussutaasoq . Oqaaseq " sealed " imaluunniit "sealed" Apokalypsip qanoq isikkoqarneranik nassuiaavoq, atuarneqarsinnaanngitsoq pissutigalugu sealed. Taamaattumik tamakkiisumik ammarniarlugu aammalu ammarniarlugu uanga, piffissami kingullermi Johannesi alla, Guutimit katersorneqarsimavunga ; tamanna taamaalilluni toqqakkani ilumoortut tamarmik, piviusut siulittuutip oqaasiini assilisassianilu ersersinneqartut ’ tusarniarlugit illersorniarlugit ’. Verbit taakku isumaqarput “ paasiniarlugu atuutsinniarlugulu .” Versimi tassani Guutip toqqakkani mianersoqquvai, Kristusimi qatanngutiminnit ilaanniit, " taanna atuartoq ", qaamasumik siulittuutip isertugaanik nassuiaasoq pissarsiariumaaraat, taamaalillutik taakku , namminneq, taanna nuannaarutigisinnaallugu ilinniartitsissutaanillu atuutsitsisinnaallutik. Soorlu Jiisusip nalaani upperisaq, tatiginninneq aalajaatsuunerlu taamaattumik pisariaqartorujussuussapput. Periarfissaq taanna atorlugu Guutip inuit ilinniartinneqarnissaminnut pingaartitsisorujussuit siuarsarpai peertarlugillu . Taamaattumik toqqakkanut oqarpunga : “ Eqqaamajuk angut, una tjenestemandimik nutserisoq nassiussisartorlu mikisoq, aammalu Atuakkiortoq ilumoortoq qiviarlugu : Guuti Pisinnaasoq Jiisusi Kristusi .”                       
Versi 4 : “ Johannesi ilagiinnut arfineq-marlunnut Aasiamiittunut : Anersaaq eqqissinerlu ilissinnut, tassanngaanniit, tassanngaannaq, takkuttussamillu, aamma anersaanit arfineq-marlunnit, qullersaqarfimmiittumit, ... ”     
" Ataatsimeersuarnerit arfineq marluk " -mut tunngasoq pasitsaassivoq , tassami Ataatsimeersuarneq A - mik annertuumik allanneqarsimasoq ataasiuvoq, permanent. Taamaattumik " Ataatsimeersuarnerit arfineq-marluk " pinngitsoorani Jiisusi Kristusip ataatsimeersuarnera ataatsimoortoq piffinni arfineq marlunni maluginiarneqarsimasuni ataatsimoortunilu taaguuteqarpoq . Suliaq uppernarsarneqassaaq aamma ilisimavarput Guutip kristumiut piffissaat immikkut ittumik 7-inik immikkoortitersimagaa. Aasiaat pillugit oqaaseq iluaqutaavoq pissutissaqarluarlunilu , tassami versimi 11-imi aqqit tassaapput illoqarfiit Asia Minorimi, Anatoliami qanga ullumikkut Tyrkiap vest-iani inissisimasut , aqqi. Anersaaq Europap killiffia aamma Asiap nunavissuata aallaqqaasiutaa uppernarsareerpaa. Kisianni oqaaseq Asia , soorlu oqaaseq Anatolia, anersaamik paasissutissiivoq . Taassuma isumaqarpoq : rising sun akkadiamiut oqaasiini grækerillu oqaasiini , taamaalillunilu siunnersuuteqarpoq Guutip lejria Jiisusi Kristusimit pulaarneqartoq, " rising sun " , Lukasi 1:78-79 -imi : " Guutitta saammaannerata iluani, taanna atorlugu seqineq qulaaniit uagutsinnut pulaarsimavoq, taakkununnga qaamasumik issiasut eqqissinermi aqqusinermi, eqqissinermilu aqqusinermi issiasut . » Taanna aamma tassaavoq ” eqqortumik seqineq ” Mal .​​​​​ illit anissaatit nersutaatitullu stallimiit pissangallutit ” . Ilassinermi formel kristumiut Johannesip nalaani allakkanik paarlaasseqatigiittarnerannut naapertuuppoq. Kisianni Guuti oqaatsimik nutaamik, siornatigut ilisimaneqanngitsumik , taaguuteqarpoq : " taanna pivoq, pivoq, aamma pissaaq ." Oqaaseq taanna taamaallaat , grækerit oqaasiini aallaqqaasiutitut allanilu , Guutip hebræerisut aqqata isumaa taamaallaat nutserivoq : " YaHweh."                          ". Tassaavoq verbi " to be " hebræerisut piffissap naammattuunngitsup pingajussaani ataatsimut isigalugu konjugeret . Piffissaq taanna imperfect-imik taaneqartartoq piffissap ingerlanerani sivisussuseqartoq naammassineqarsimasoq ersersippaa , pissutigalugu ullumikkut piffissaq hebræerisut oqaasiini konjugationimi peqanngimmat. " aamma kikkut tikissanersut ", suli uppernarsarpaa Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik qulequtaq , adventisme . Taamaalilluni kristumiut upperisaasa paaganinut ammasuunerat uppernarsarneqarpoq ; taakkununnga Guutip aqqani naleqqussartarpaa. Taava nutaarsiassaq alla " ilisarnaatinut taakkununnga atassuteqarpoq, siulittuut taamaalilluni uppernarsarpaa Jiisusi Kristusip guutimit tamanut pisinnaassuseqarnera. „ Guutip anersaava arfineq-marluk ” hebræerit illuatungaanni „ qinngornermik arfineq-marlunnik ” assersuutaavoq, taanna Guutip siunertaanik annaassiniarnermut pilersaarummik siulittuivoq. Taamaalilluni programmimini ersarissumik allaaserineqarpoq. Siornatigut Adam, ukiut 4000-it, aamma toqunermigut Jiisusip toqqarneqarsimasut ajortuliornerat ulloq 3. april 30. apriilip 30-ani ajortuliornermik assilisassiaq atorlugu qilammut isertitsivoq toqqakkanut annaanneqarsimasunut ukiuni kingullerni marlunni tusindini sisamani tusindini programmerneqarsimasuni toqqakkat toqqakkat dispersions of the earnd of the ear , tikillugu .     nutaarsiassaq alla Anersaaq Illernartoq taaguuteqartinneqartoq takuneqarsinnaavoq : “ Anersaat arfineq-marluk qullersaqarfiata siornatigut ”. Oqaaseq taanna Saqq 5 :6 -mi takuneqarsinnaassaaq . Nummeri 7-ip illernartitsineq , tassani , Anersaaq guutimeersoq pinngortitaminut kuinneqartoq, taamaattumik, ” qullersaqarfiata siornatigut ”. Saqq 5:6-imi allassimavoq, „ Savap toqunneqarnera             
Versi 5 : “ ... aamma Jiisusi Kristusimit, nalunaajaasumit upperinnittumik, toqusunit siullermik inunngortumit, nunarsuarmilu kunngit naalagaannik ! Tassunga asannittumut aavanilu ajortuliornitsinnit annaassiniartumut , .    
Aqqa “ Jiisusi Kristusi ” nunarsuarmi kiffartornermut Guutip nunarsuarmi naammassiniarlugu tikissimasaanut atavoq. Versi taanna eqqaasitsivoq suliani naammassisimasai anersaaq atorlugu annaassiniarnermik pissarsiniarluni, taanna toqqarsimasaminut kisimiilluni neqeroorutigisarpaa. Guutimut pingaarnersiuinerminullu naammalluinnartumik tatiginninnermini Jiisusi tassaavoq " nalunaajaasoq upperinnittoq " maligassiuisutut siunnersuutigineqartoq , apustilinut ajoqersukkanilu piffinni tamani , ilaatigut uagutsinnut . Toqunissaa siulittuutigineqarpoq uumasoq siulleq toqunneqartoq Adamip Evalu ajortuliornerminni kingorna nuliaasumik atisalersorniarlugit toqunneqarneratigut . Taamaattumik taanna aqqutigalugu ilumut ’ toqusunit siullersaalluni ’ inunngorsimavoq . Kisianni aamma , guutimit pingaaruteqarnera pissutigalugu, toqunera kisimiilluni diaavulu, ajortuliorneq ajortuliortullu pineqaatissinneqarnissaannut sunniuteqarluarsimavoq pissaanilissuullunilu. Taanna suli upperisaqarnerup oqaluttuarisaanerani " siullersaalluni " " siullersaalluni " inissisimavoq. Tassaavoq toqunini eqqarsaatigalugu, toqqarsimasani ajortuliornerat annaassallugu pisariaqartinneqartoq , Guutip Egyptenimi uumasut upperinnittut tamarmik " siullermik inunngorsimasut " toqutsippai , ajortup assilisassiaa , hebræerit inuiaqatigiit inussiaataanermit " annaanniarlugit ", ajortuliornermik assilisassiaareersoq " . „ Siullertut ” anersaakkut inunngornissamut pisinnaatitaaffik taanna pigivaa. Jiisusi ’ nunarsuarmi kunngit naalagaattut ’ imminut saqqummiussinermigut annaanneqarsimasuminut kiffartortunngortippaa . “ Nunarsuarmi kunngit ” tassaapput naalagaaffianut isertut aappaatigut annaanneqarsimasut ; nunarsuaq nutarterneqartoq arsaarissavaat . Tupinnarpoq qilammi inuit qilammi inuunerup malittarisassaanut guutimit upperinnittutut inissisimasut qanoq annertutigisumik anneruniarnermik, naakkinninnermik, ikinngutigiinnermik, qatannguteqarnermik asanninnermillu paasinninnissaq. Nunarsuarmi Jiisusip apustilini isigaat asavai , taamaalillunilu uppernarsarlugu nammineq ’ Naalagaasoq Naalagaasorlu ’. Qilammi ’ kunngit ” naassaanngitsumik ’ prinsiussaaq ’ . Kisianni " kunngit " aamma qatanngutiminnut kiffartortussaapput. Aamma Jiisusip imminut " prinsimik " taaguuteqartinneqarneratigut imminut diaavulup niveauanut inissippaa , akeqqani ajugaaffigisamilu unammisartup , taanna taasarpaa                                    ’ , silarsuarmi matumani naalagaasoq   .” Guutip Jiisusimi inunngornera ” prinsit ” marluk qanoq isikkoqarnerannik pissuteqarpoq ; nunarsuup pinngortitallu qanoq atugaqarnerat ajugaasoq annertooq Jiisusi Mikael YaHweh -p pissaaneranik apeqqutaavoq .  Kisianni Jiisusip ajugaanera ilaatigut guutiunerminut pisussaaffigaa, tassami diaavulu naligiimmik akiuussuteqarsimavoq, neqimik timimik uagutsinnut assingusumik, ukiut 4000-it qaangiummata Adamip siulliup ajugaaffigisaanik. Eqqarsartaatsimigut aammalu toqqarsimasani kisimiilluni ajugaanissamut annaassiniarnissamullu aalajangersimasumik aalajangersimasumik ajugaaniarnermini ajugaavoq. Toqqakkani aqqutissiuussivoq, takutitsillunilu " sava " aalajaatsoq " uumasut " neqinik anersaanillu nerisaqartartut ajugaaffigisinnaagai , Guutip upperisarsiortup ilumoortullu ikiorneqarneratigut .       
Versi 6 : “ naalagaaffinngortippaatigut, Guutimut Ataataminullu palasinngortippaatigut, tassunga naalanneq pissaanerlu naassaanngitsumik naassaanngitsumillu ! Amen ! »    
Tassaavoq Johannesip Qinigaasut Ataatsimeersuarnerat qanoq isumaqarnersoq nassuiarpaa. Jiisusi Kristusimi Israeli siulleq isumaqatigiissutip siulliup ritualiani siulittuutigineqarsimasoq anersaatigut ingerlaqqippoq. „ Kunngit kunngiannut naalakkanillu Naalagaaffimmut ” kiffartornermikkut ilumut toqqarneqarsimasut kunngiunermini peqataapput, aamma taanna peqatigalugu qilammi naalagaaffimmi innuttaasuupput. Aammattaaq anersaakkut ’ palasiupput , ” timiminni templimi kiffartortarmata, tassani Guutimut kiffartortarlutik, kiffartornissaannut illernartumillu imminnut pilersortarlutik. Aamma Guutimut qinnuteqarnertik aqqutigalugu Jerusalemimi templimi qangarnisarsuarmi parfume-nik altarimi parfume-nik neqeroorutigineqartartunik tunniussisarput . Jiisusip Ataatallu akornanni immikkoortitsineq eqqunngitsuuvoq, kisianni kristumiut eqqunngitsut amerlasuut sammisaq pillugu paasinnittaasiannut naleqquppoq. Tamanna Ataatap akilerlugu Erneq ’ ataqqiniarlugu ’ oqarnissamut tungaanut ingerlavoq . Tamanna tassaavoq kristumiut upperisaasa marsip 7-aniit 321-miit pissusaat, imaluunniit ajortuliornerat, amerlasuunut sapaatip-akunnerani eqqissineq tassaavoq peqqussut, isumaqatigiissummi siullermi juutinut kisimi tunngasoq, Ataatap piffissaa. Ataata Jiisusilu ataasiummata, Jiisusip ataqqinnittutut isumaqarsimasaminnik kamannera misigissavaat. Ataatatut guutitut pinngortitamini Jiisusip tigummivaa, aamma naassaanngitsumik, „ naalanneq pissaanerlu, naassaanngitsumik naassaanngitsumillu!” Amen! »  “ Amen ” isumaqarpoq : ilumoorpoq ! Ilumut !              
 
 
Adventistit Temaat
Versi 7 : “ Takuuk, taanna qilalukkat atorlugit tikissaaq. Aamma isit tamarmik takussavaat, aamma taakku toqqarsimasaat ; nunarsuarmilu naggueqatigiit tamarmik taanna pillugu qisuariassapput. Aap. Amen! »    
Eqqortumik uteqqinnermini Jiisusip naalannarnini pissaanerminilu takutikkumaarpai . Apustilit Suliaat 1:11 naapertorlugu uteqqissaaq “ soorlu qilammut qaqisoq , ” kisianni uteqqinnissaminut qilammi naalannartumik annertuumik akeqqani ersiortitsisussamik ; " taakku piercing-ersimasut " taassuma ilumut projektia akerleriarlugu. Pissutigalugu oqaaseq taanna inuit ullumikkut taassuma tikiunnerani kisimik tunngavoq. Kiffartortuni toqunneqarnissamik imaluunniit toqunneqarnissamik ulorianartorsiortinneqarpata, Jiisusip taakku qanoq atugaqarnerat avitseqatigiissutigaa, taanna taakkununnga tunngassuteqarmat : " Kunngillu akissavai : Ilumut oqarpunga, qatanngutikka taakku minnerusut ilaannut taamaaliorsimagassi, uannut taamaaliorsimavusi. (Matt.25:40) ». Juutit Romamiullu sakkutuui kinguaassiuutitigut kinguaassiuutitigut atornerluisut oqaluussinermi tassani ilaatinneqanngillat. Guutip Anersaata iliuuseq taanna inuit tamarmik annaassiniarnermik suliaanik akornusersuisunut aammalu anersaaq pillugu naassaanngitsumillu annaassiniarnermik neqeroorutaanik namminneq allallu pillugit iluatsinnginnerannik pilersitsisunut tunngatinneqarpoq. Jiisusip „ Nunarsuarmi naggueqatigiit ” eqqaaneratigut kristumiut eqqunngitsut, Israelimi naggueqatigiit isumaqatigiissummut nutaamut ilanngunneqarnissaat siunertarineqartoq, siunertarivaa. Uternermini paasigamikku ilumut toqqakkani toqunniarlugit piareersarsimasut, pissusissamisuunngitsumik pissutissaqassapput, Guutimut annaassiniartussamut akeqqatut paasigamikku. Ulluni kingullerni programmip kisitsisit Saqqummersitat atuagaanni kapitalini tamani siaruarsimasut saqqummiunneqassapput. Kisianni oqarsinnaavunga Saqqummersitat 6:15-16-imi pissutsit imatut allaaserineqarsimasut : “ Nunarsuarmi kunngit, pingaarnerit, kapitenit, pisuussuteqartut, pissaanilissuit, inussiaataasut tamarmik kiffaanngissuseqartullu tamarmik, qaqqani qaqqanilu qaqqanilu toqqorsimapput. Qaqqanut qaqqanullu oqarsimapput: „Uagutsinnut nakkarlusi, qullersaqarfimmi issiasup niaqquanit Savallu kamanneraniit toqqoqqaarluta. ".               
Versi 8 : “ Uanga Alfa-vunga Omega-lu, oqarpoq Naalakkap Guutip, taanna pivoq, pivoq, pissaaq, Pisinnaasoq . »   
Taamatut oqaaseqartoq tassaavoq Jiisusi søde qilammi guutitut naalanninnerminik nassaarsimasoq , taanna tassaavoq " Pisinnaasoq " . Versi taanna Saqqummersitat 22:13-16- imi allassimasumut ataqatigiissitsisariaqarparput uppernarsaatissaqarnissatsinnut : “ Uanga Alfa Omegalu, siulleq kingullerlu, aallaqqaasiut kingullerlu... /... Uanga, Jiisusi, inngilimik nassiussivunga ilagiinni tamakku ilinnut uppernarsaatissatut. Uanga Daavip qinngasaarivunga, ullormut qinngortoq qaammaarisoq .”        tungaanilu Soorlu versimi 4-mi Jiisusi pinngortitsisup Guutip, Mosesip ikinngutaata, hebræerisut aqqa " YaHweh "-mik ateqartoq 2 Mosesi 3:14 naapertorlugu , pissusilersuutaasa ataani imminut saqqummiussivoq. Kisianni oqaatigilaarniarpara Guutip aqqa allanngortartoq apeqqutaatillugu taanna imminut aqqit imaluunniit inuit aqqit : " Uanga " pinngortarpoq " Taanna " " YaHWéH " -mik isikkoqarluni .         
2022-mi nalunaarusiaq ilanngunneqarpoq : Oqaaseq " alfa aamma omega " Guutip Biibilimi saqqummersitsineq tamaat neqeroorutigisaa , 1 Mosesi 1- imiit Saqqummersitat 22 -mut . Kisianni 2018-imiilli ukiut " tusindit sisamat " siulittuutitut isumaqarnerat sapaatip akunnerani ullunut sisamanut tunniunneqartoq uppernarsarneqarpoq ullut ilumoortut sisamat pingaaruteqarnera apeqquserneqanngitsumik , taakkunani Guutip nunarsuaq pinngortippaa inuunerlu tapersersortussaagaa. Kisianni siulittuutitut isumaqarnertik ataqqillugu ullut taakku sisamat imaluunniit ukiut " 6000 " periarfissippaat 2030-mi aasaanerani Jiisusi Kristusip kingullermik ajugaalluni uteqqinnissaa aammalu illernartunik upperinnittut tiguneqarnissaat aalajangersarniarlugu. Oqaaseq atorlugu "         alfa aamma omega " aqqutigalugu Jiisusip ulluni kingullerni illernartuni tunngaviusumik tunniussivoq , taannalu atorlugu aappassaaneerneqarnerata piffissaq ilumoortoq nassaarisinnaalissavaat. Kisianni aatsaat 2018-imi ukiakkut paasivagut ukiut taakku 6.000-it qanoq atorneqarsinnaanersut, aammalu 2022-mi januaarip 28-ata tungaanut , oqaatsit uku atorlugit : " alfa aamma omega " , " aallaqqaasiut naggatillu ".     
Versi 9 : “ Uanga Johannesi, qatanngutit Jiisusimillu ajornartorsiornermi naalagaaffimmilu naammagittarnermilu ilaqutariinnut, qeqertami Patmosimik taaneqartartumi Guutip oqaasia Jiisusilu pillugu nalunaajaaneq pissutigalugit najugaqarpunga. »   
Jiisusi Kristusip inussiaataa ilumoortoq pillugu taakku pingasut ataqatigiipput : ajornartorsiornerup ilaa, naalagaaffiup ilaa aamma Jiisusimi pinertunerup ilaa. Johannesip uppernarsarpaa, qanoq ittuuneranik guutimeersumik takussutissiamik pissarsisimanersoq. Taanna erseqqissumik aserorneqarsinnaanngitsoq nassaaraat, Romamiut kingusinnerusukkut qeqertami Patmosimi qimagussorneqarluni immikkoortippaat, nalunaaruteqarnera angutinut killilersorniarlugu. Inuunini tamaat Guutip oqaasia pillugu uppernarsaateqarneq unitsinngilaa , Jiisusi Kristusi naalannartinniarlugu . Kisianni aamma paasiniarsinnaavarput Johannesi Patmosimut ingerlanneqarsimasoq, eqqissisimalluni , Jiisusip nalunaajaataanik pissarsiniarluni, taanna Saqqummersitsinermik taarsiullugu , taanna tassani Guutimit pissarsiaraa. 
Maluginiarniarparput siulittuutit marluk Daniel aamma Saqqummersitat atuakkiortut marluk Guutimit tupinnartumik illersorneqarsimasut ; Daniel løve-t kigutaanit annaanneqartoq aamma Johannes uuliamik qalanniartumit ajoqusersimanngitsumik annaanneqartoq. Misigisimasatik ilinniartitsissutigaarput : Guutip kiffani akornanni assigiinngisitsisarpoq, pissaanilissumik aammalu pinngortitamiit allaanerusumik illersorlugit taakku taanna nersorneqarnerpaat aammalu maligassiuisutut immikkut kaammattuisutut isikkoqarnissaanik saqqummiussisarlutik. Taamaalilluni siulittuineq 1Kor.12:31-mi ” aqqut pitsaanerpaaq ” -tut taaguuteqarpoq . Kisianni siulittuisoqarpoq siulittuisoqarlunilu. Pruffiitit tamarmik Guutimit takussutissianik siulittuutinilluunniit pissarsinissaminnut kaammattorneqanngillat. Kisianni toqqakkat tamarmik kaammattuutigineqarput siulittuinissaminnut, tassa nalunaajaanissaminnut, Naalakkap piviusut pillugit ikinngutinnut annaassiniarnermut aqqutissiuussisinnaaniassammata.    
 
 
Johannesip adventistit piffissaat pillugu takorluugaa
Versi 10 : “ Uanga Naalakkap ulluani Anersaamik pissarsivunga, tunuanilu nipimik sakkortuumik, soorlu trompetimik tusarpara, ”   
Oqaaseq " Naalakkap ullua " aliasuppallaartumik paasinninnissamut kaammattuisuussaaq. Biibilimik nutserinermini JN Darbyp oqaatsimik " sapaat " atorlugu nutserinissaq tunuarsimaarfiginngilaa , taanna Guutip " uumasoq " diaavulumit aqunneqartup " nalunaaqutsiussaa " toqqarneqartoq Saqq. 13:16 -imi ; Tamanna kunngip ” seal ”-imut, ulloq arfineq-marluk illernartumillu eqqissiviilliorfigisaminut, toqqaannartumik akerliuvoq . Etymologiskimik oqaaseq " sapaat " ilumut isumaqarpoq " Naalakkap ullua " , kisianni ajornartorsiut tassaavoq sapaatip akunnerani ulloq siulleq eqqissiviilliornissamut tunniunneqartarmat, tamanna Guutip peqqussutigisimanngilaa, nammineq tungaaniit ulloq arfineq-marluk tamanna pillugu ataavartumik illernartitsisimammagu. Taava ” Naalakkap ullua ” versimi matumani pineqartoq ilumut qanoq isumaqarpa ? Kisianni akissuteqaat versimi 7-imi tunniunneqareersimavoq oqarluni , “ Takuuk, taanna qilammiittoq tikissaaq. » Tassa ” Naalakkap ullua ” Guutimit siunertarineqartoq : “ Takuuk, ulloq annertooq annilaarnartorlu YaHWéH -p tikiunnera sioqqullugu pruffiiti Eliasi ilinnut nassiussavara . (Mal.3:5)” ; taanna adventismeq aammalu pingasut " kissaatigisaat " Jiisusip uteqqinnissaanut, naammassineqareersoq tamaasa pitsaasunik ajortunillu kinguneqartitsisut misilinnerit taakku pingasut kingunerisaanik, 1843-mi, 1844-mi aamma 1994 - imi . Taava suna “ tunuani ” ? Kristumiut nalaanni oqaluttuarisaanerup siornatigut tamaat ; Jiisusip toquneraniit , ukiuni 2000-ini kristumiut upperisaat ; Ukiuni 2000-ini Jiisusi toqqarsimasani akornanni inissisimavoq, ikiorlugillu, Anersaaq Illernartoq atorlugu, ajortoq ajugaaffigisinnaallugu soorlu nammineq diaavulu , ajortuliorneq toqulu ajugaaffigisimagai . " Nipit sakkortuut " tusarneqartut " tunuani " tassaavoq Jiisusi, soorlu " trompeti                                          " iliuuseqartoq , toqqarsimasani mianersoqqussallugit aammalu taakkununnga paasissutissiilluni qanoq ittuunerat diabolimik upperisamik pissuteqartumik inuunerminni piffinni " arfineq marlunni " tamani versimi matumani taaneqartussani .  
Versi 11 : “ Taanna oqarpoq , Takusinnaasatit atuakkamut allattukkit ilagiinnullu arfineq-marlunnut nassiuk: Efesosimut, Smyrnamut, Pergamosimut, Thyatiramut, Sardisimut, Filadelfiamut Laodikeamullu. » .    
Allaaserisap erseqqissumik ilusilersorneqarnera Johannesip nalaani Aasiami illoqarfiit aqqit allattorsimaffimmiittut saqqummiussisartutut isikkoqarpoq ; tamarmik immikkut namminneq oqariartuuteqarput. Kisianni tamanna aatsaat peqquserlunniutaasimavoq, Jiisusip oqaluussinerminut isuma ilumoortoq maskeqartinniarlugu siunertaqartoq. Biibilimi tamani angutinut aqqit eqqortut aqqit , hebræerisut, kaldeamiusut grækerisulluunniit, toqqoqqasumik isumaqarput. Periaaseq tamanna illoqarfiit taakku arfineq-marluk griikerit taaguutaannut aamma atuuppoq. Aqqit ataasiakkaat piffissap sinniisuutitaata qanoq ittuuneranik ersersitsipput. Aammalu aqqit taakku saqqummiunneqarnerat piffissap ingerlanerani Guutimit programmerneqarsimasumut naleqqussaavoq . Takusinnaavarput Saqqummersitat 2 aamma 3-mi misissuinermi tassani aqqit taakku aaqqissugaanerat ataqqineqarlunilu uppernarsarneqarluni , aqqit taakku arfineq-marluk isumaat , kisianni siullermi kingullermilu , " Efesus aamma Laodikea ", namminneq ersersitsipput, Anersaap taakku qanoq atortarnerai. Imaappoq, " aallartitsinissaq " aamma " inuit eqqartuunneqartut ," nassaarisarpagut " alfa aamma omega, aallaqqaasiut aamma naggat , " kristumiut anersaartuutaasa nalaani. Tupinnanngilaq Jiisusip versimi 8-mi imminut ilisaritikkamiuk, ima nassuiaammi : “ Uanga Alfa-vunga Omega-lu . ” Taamaalilluni kristumiut nalaanni tamani inussiamini upperinnittunik peqateqarnermini allassimavoq.            
Versi 12 : “ Nipi uannut oqaluttuartoq kinaanersoq takuniarlugu saaffiginnippunga. Aamma qiviarlunga kuultimik qinngortitsiviit arfineq marluk takuakka , .   
" Utertitsineq " atorlugu Johannesip kristumiut nalaanni tamani qiviarnissaanut aqqutissiuussivoq, tassami nammineq Jiisusip naalannartumik uteqqinnerata nalaani angallanneqarsimammat . Eqqorluartumik " tunuani " -p kingorna uani " Uanga saanniarpunga " , aammalu aamma , " aamma, saanniarlunga " ; Anersaap siornatigut pisimasumut qiviarneq tamanna sakkortuumik innersuussutigaa, taamaalilluni logikkimini malinnaavigisinnaallugu. Aamma Jean taava qanoq takusinnaavaa ? " Arfineq marluk kuultimik qinngortitsisut " . Tassani aamma suliaq soorlu " Ataatsimeersuarnerit arfineq marluk " . Tassami assersuut " qinngorneq " hebræerisut tabernaklianniippoq aammalu arfineq marlunnik immikkoortortaqarpoq, taakku ataatsimoorlutik Guutip Anersaata qaamasuatalu illernartinneqarneranik ilisarnaatinngoreersimapput . Taamatut maluginiagaqarneq isumaqarpoq, soorlu " Ataatsimeersuarnerit arfineq-marluk " , " qinngornerit arfineq-marluk " Guutip qaamasuunerata illernartinneqarneranik ilisarnaatillit , kisianni kristumiut nalaanni tamaani piffinni arfineq-marlunni maluginiagassani. Qinngortitsineq piffissap ilaani toqqakkat sinniisuutippaat , taanna Guutip Anersaata uuliaanik pissarsivoq, taannalu apeqqutaalluni toqqakkat qaamasumik qaamatinniarlugit.                    
 
 
 
Ajunaarnersuaqarneranik nalunaaruteqarneq
Versi 13 : “ aamma qinngornerit arfineq-marluk akornanni Inuup Erneranut assingusoq, qinnguartaatinik qinnguartaatinik atisalersorsimasoq, qinnguartaatillu kuultimik qinnguartaateqarsimasoq. »  
Tassani aallartippoq Naalakkap Jiisusi Kristusip assersuutigalugu nassuiaataa. Scene taanna Jiisusip neriorsuutaanik ersersitsivoq : Lukasi 17:21 : " Oqartussaanngillat : 'Takuuk maani,' imaluunniit 'Tassani'." Guutip naalagaaffia illit iluanniippoq . » ; Matt.28:20 : “ ilinniartitsillugillu ilissinnut peqqussutigisakka tamaasa malinniarlugit. Takuuk, uanga ullut tamaasa ilissi peqatigaakka, silarsuup naanissaata tungaanut. ". Takussutissiaq taanna Danieli 10-mi takussutissamut nalinginnaasorujussuuvoq, tassani vers 1-imi saqqummiunneqarpoq inuiaqatigiinnut juutinut ’ ajunaarnersuaqarnissaanik nalunaaruteqarnertut . Saqqummersitat 1-imi allassimasoq aamma nalunaarpoq ” ajunaarneq annertooq ” , kisianni maannakkut kristumiut ataatsimeersuarnerannut . Visionit marluk naligiissinneqarnerat assut pissanganartuuvoq , tassami kisitsisit oqaluttuarisaanermi assigiinngitsorujussuarnik marlunnik ataasiakkaanik naleqqussarneqartarmata. Nassuiaatit ilisarnaatitut saqqummiunneqartussat Jiisusi Kristusimut tunngapput, kingullermik naalannartumillu uteqqinnerata nalaani. " Ajornartorsiutit " taakku marluk ataatsimut tunngassuteqarput, tassami Guutimit ataatsimoortumik pilersinneqarsimasut ataatsimooqatigiinnerit marluk naaneranni naammassineqartarmata . Maanna takussutissat marluk sanilliussavagut : “... inuup ernera ” versimi tassani Danielimi “ inuk ” tassaavoq , Guuti Jiisusimi suli inunngorsimanngimmat. Taarsiullugu " inuup ernera " nassaarisinnaavarput " inuup ernera " Jiisusip iivangkiiliuni imminut oqaluttuarnermini ataqqisarpaa. Guutip oqaaseq taanna taamatut innersuussutigisimappagu , taava inuit annaannissaannut piginnaassusia inatsisitigut tunngaveqarmat. Tassani Danielimi ’ atortumik sivisuumik atisalersorneqarpoq ’, ’ linnimik atisalersorsimavoq ’. Kavaajaq sivisooq taanna isumaanut tunngaviusoq Saqq 7:13-14-imi allassimavoq. Taanna atorneqartarpoq upperisaq ilumoortoq pillugu martyritut toqusartunit : “ Utoqqaanertat ilaat akivoq oqarlunilu: Taakku qaqortunik atisalersorsimasut kikkuupput, suminngaanneerlutik ? Oqarfigaara : Naalagaq, nalunngilat. Oqarfigaangalu: „Taakkua tassaapput ajornartorsiornermit annertuumiit anisut; atisatik asavaat, Savap aappaanilu qaqortinneqarlutik. »                                . Jiisusi " kuultimik qitiusumik " tassa uummatiminut, kisianni " qitiusumik ", nukissaq pillugu ilisarnaatinik, Danielimi atortarpaa. Aamma " kuultimik bælte".       » piviusoq ilisarnaatigaa Ef.6:14 naapertorlugu : “ Taamaattumik inissisimagit, piviusumik qinngasaarillutit ; ajunngissutsimik atornerluineq atorlugu ; ".  Soorlu Jiisusi piviusoq asannittunit kisimi ataqqineqartarpoq.  
Versi 14 : “ Niaqoq nujallu qaqortuupput soorlu ullormut, qaqortuullutik ; isai soorlu ikuallannermik ; »     
Hvid, symbol perfekt puritet , ilisarnaatigaa Guuti Jiisusi Kristusi taanna , kingunerisaanik , ajortuliorneq akerleraa. Maanna " ajunaarnersuaq annertooq " nalunaarutigineqarnera ajortuliortunik pineqaatissiisarnissaq kisiat siunertarisinnaavaa . Pissutaasoq tamanna ajunaarnersuaqarnernut marlunnut tunngavoq , taamaattumik uani Danielimilu Guuti , Eqqartuussisoq annertooq , nassaarisinnaavarput , taassuma ’ isii ikuallannertut ittuupput ’. Taassuma isigaa ajortuliorneq imaluunniit ajortuliortoq nungusarpaa, kisianni Jiisusip toqqarsimasaa ajortuliorneq unitsinniarlugu toqqaasarpoq, juuti eqqunngitsoq kristumiullu eqqunngitsoq upperisarsiortoq assigalugit, taakku Jiisusi Kristusip eqqartuussinerata kingusinnerusukkut nungusarpaat. Aammalu ’ ajunaarnersuaqarnerata ” taassuma kingulliup oqaluttuarisaanerani akeqqani, tamarmik atuakkami matumani kapitalini Danielimilu ersersinneqartut, taaguuteqarput. Apo.13-imi taakku uatsinnut saqqummiunneqarput " uumasunik " marlunnik aqqinik " immap nunalu " ilisarnaatigineqartut ataani , taannalu katuullit upperisaannik aamma protestantimik upperisamik tassunga pinngorsimasumik taaguuteqarpoq , soorlu aqqi 1 Mosesi 1:9-10 naapertorlugit ersersitsisoq. Uternermini uumasunik marlunnik ataatsimooqatigiipput, ataatsimoorlutik sapaatip-akunnerani malinnaasunilu akiorniarlugit. Akerleriit ersiortussaapput, Saqq 6:16 naapertorlugu, taakkulu inissisimassanngillat.           
Versi 15 : “ Isigaa soorlu qaqutigoortumik qaqutigoortumik, soorlu qaqutigoortumik qaqutigoortumik ; nipialu imerpassuit nipiannut naleqqiullugu. »    
Jiisusip isigai timimi sinneratut iluartuupput, kisianni assilisassiami tassani ajortuliorsimasut upperinnittut aavanik pissusilersornikkut saassussisarput. Soorlu Dan.2:32-mi allassimasoq, ” messing , ” legeringsmetalimik eqqortumik , ajortuliornermik ilisarnaatissaavoq. Saqq 10 :2-mi atuarsinnaavarput , “ Atuakkamillu mikisumik ammasumik assaminik tigummivoq. Taassuma illuatungaani immap tungaanut inissippaa , illuatungaanilu nunamut inissippaa ; ". Saqq 14 :17-20- mi iliuuseq taanna ” naatitsineq ” -mik ateqarpoq ; a theme developed in Isaiah 63. „ Imeq amerlasuut ” assersuutigaat , Saqq 17:15 -imi, „ inuiaqatigiit , inuppassuit, naalagaaffiit , oqaatsillu ” ’ Babylonimik Annertuumik qinngasaarisoq suleqatigalugu                  ” ; paavip Romamiut Katuullit Ilagiissaannut aqqa . Minutsimi kingullermi ataatsimooqatigiinneq taanna ataatsimoortissavaat sapaatip-akunnera Guutimit illernartinneqartoq akerlilissallugu. Taakku taamatut ingerlassapput, takunnittunik upperinnittunik toqutsinissaq aalajangerlugu. Taamaattumik eqqortumik kamannerata ilisarnaataa paasisinnaavarput. Jiisusip takussutissiami , toqqarsimasaminut takutippaa, nammineq ’ nipi ’ ataaseq guutimeersoq nunarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik ataatsimoorlutik nipianniit pissaanerusoq.   
Versi 16 : “ Taassuma talerpiaani ulloriarsuit arfineq-marluk tigummivai. Qanerminiit sværdimik marlunnik qaqutigoortumik ; niaqqualu soorlu seqineq nukittuumik qinngortoq. »    
“ Ulloriarsuit arfineq-marluk ” ” talerpiaani ” tigummineqartut ilisarnaataat eqqaasitsivoq piujuartumik naalakkersuinerminik taanna kisimiilluni Guutip pilluaqqussutaanik tunniussisinnaasoq ; amerlanertigut aamma massiviusumik eqqunngitsumik akeqqani upperinnittuunngitsunit oqaatigineqartarpat. Stjerne tassaavoq upperisamik nalunaaruteqartup ilisarnaataa tassami soorlu stjerne 1 Mosesi 1:15-imiittoq, taassuma suliassaa tassaavoq " nunarsuup ersarissarnissaa ", tassani, guutimit naapertuilluartumik. Ulloq uteqqinnermini Jiisusip makititsissavai ( makititsissaaq , imaluunniit makititsissaaq piffissap ilaani tamakkiisumik toqunermik taaneqartartumik kingorna ) toqqarsimasani piffinni tamani ataatsimeersuarnerit arfineq-marluk aqqinik ilisarnaatillit . Tassani naalannartumi, taanna toqqakkanilu upperisallit, imminut " Guutip oqaasiatut " saqqummiussivoq, taassumalu ilisarnaataa " marlunnik qaqutigoortumik qaqutigoortumik " Hebr 4:12-imi allaaserineqarpoq. Tassaavoq nalunaaquttap ingerlanerani savimineq taanna inuunermik toqunermillu tunniussissaaq , upperisaq Biibilimi allassimasumut tassunga Guutimeersumut ersersinneqartoq naapertorlugu Saqq 11:3-mi Guutip ’ nalunaajaasuisa marluk ” assersuutigineqartut naapertorlugit. Inunni , niaqqup isikkoqarnera kisiat ilisarnaatissaavoq aammalu assigiinngisitsisinnaalersillugu ; Taamaattumik tassaavoq kinaassutsimik elementi par excellence. Tassani Guutip aamma niaqquni siunertarineqartumut naleqqussarpaa. Danielimi, takussutissiami, Guutip niaqqua ilisarnaatigaa " innermik anitsisartoq " typisk symbol grækerit guutiat Zeus, tassami siulittuutip akeqqani tassaassaaq grækerit Seleucidit inuiaqatigiit kunngip Antiochus IV , taakku siulittuut naammassisimavaat - 168. Takorluukkamini tassani erngup a Apocalypse nukittussutsimini qinngortarpoq . " Imaappoq, taanna kingullermik misileraaneq nunarsuarmiit kinaluunniit sabbatimik illernartumik guutimit malunnartinneqartoq tammartinniarlugu, tassaasoq upperisamik sorsuuteqarnerup apogeia, tassalu ” ulloq seqineq ajugaaffigineqanngitsoq ” ataqqineqarnissaanut tapersersuisumik , ulloq 7. marts 321 -mi keiseri Konstantin I- mit pilersinneqartoq . Upperisarsiortut lejriat taanna sioqqullugu " guutimit naapertuilluarnermik seqineq " guutimit pissaanermini tamani nassaarissavaa , tamannalu, 2030-mi aasaanerani ulloq siulleq .                       
Versi 17 : “ Taanna takugakku toqusimasutut illuatungaanut kukkuvunga. Taassuma talerpiaa uannut inissippaa, oqarluni , “Ersiornaveersaarit !” »    
Taamatut iliuuseqarnikkut Johannesip uteqqinnermini akiorniartussat qanoq atugaqarnissaat aatsaat naatsorsuutigivaa. Danieli aamma taamatut pissuseqarsimavoq, pisunilu taakkunani marlunni Jiisusip kiffani, kiffani ilumoortoq, qularunnaarsippaa nukittorsarlugulu. " Taassuma talerpiaa " pilluaqqussutini uppernarsarpaa aammalu upperinninnermini, lejrip allap upperinnittuisa assigalugit , toqqarneqarsimasoq Guutimut asanninneq pissutigalugu annaassiniarluni tikittumut ersiornissaminut pissutissaqanngilaq. Oqaaseq " ersiornaveersaarit " uppernarsarpaa kingullermik 1843-miit adventistit inngiliata siulliup oqaluussissutaanit Saqq. 14:7-imiittumik ilisarnaatigineqartoq: " Taannalu nipimik sakkortuumik oqarpoq: Guuti ersigiuk, taannalu naalannarsiuk : eqqartuussinermini nalunaaqutaq tikippoq : . Qilak nunarlu immaplu imermik kuuffiit pinngortitsisoq pallorfigiuk . » ; tassa pinngortitsisoq Guuti .        
Versi 18 : “ Uanga siullersaavunga kingullerlu, inuusoq. Uanga toqusimavunga ; aamma takuuk, uanga inuuvunga naassaanngitsumik naassaanngitsumillu. Toqup aamma Hadesip pingaarnertut tigummivakka. »    
Ilumut Jiisusi, diaavulumik, ajortuliornermik toqumillu ajugaasoq, taamatut oqaaseqartoq. Oqaasii " siulleq kingullerlu " uppernarsarpaat piffissap aallaqqaasiutaa naggataanilu siulittuutimi sammineqartoq, kisiannili piffissami tassani , Jiisusip uppernarsarpaa guutiunera inuit pinngortitami siullermiit kingullermut inuunermik tunniussisoq . Taanna „ toqup pingaarnertut tigummigaa ” kikkut inuussanersut kikkullu toqussanersut aalajangissavaa. Uternissaminut nalunaaqutaq tassaavoq illernartuisa ’ makititsinermi siullermi ” ’ Kristusimi toqusimasunut pilluaqqusaasunut ” immikkoortinneqarsimasumi Saqqummersitat 20:6 naapertorlugu makitinneqarnissaat . Oqaluttuat tamarmik eqqunngitsumik kristumiussutsimikkut grækerit romamiullu kingornussassaat qimagussorpagut, paasiniarlugulu " toqusimasut najugaqarfiat " tassaasoq nunap nuna, toqusimasut støv-inngortinneqarsimasut katersorsimasai , 1 Mosesi 3:19-imi allassimasoq naapertorlugu : " In the sweat you were un bread ; støv-iuvutit, støv-imullu uteqqissaatit. » . Tamakku sinneruttut atorneqarsinnaajunnaassapput, tassami Pinngortitsisup makititsissavaa kinaassutsitik tamaat Guutimit eqqaamasamini allassimasumik, qilammi timimik aserorsinnaanngitsumik (1 Kor. 15:42) inngilit Guutimut upperinnittutut inissisimasut timaannut naleqqiullugu : " Tassami makititsinermi inngilit Guutip aappariinnerattut ittuunngillat, kisiannili Guutip aappariinneranni, taakku aappariinnermi inngilit aappariinnerattut tunniunneqanngillat. Matt.22:30 » .               
 
Siunissaq pillugu tusarliussaq siulittuutaasoq uppernarsarneqarpoq
Versi 19 : “ Taamaattumik takusimasatit allattukkit, maannakkut pisut, kingornalu pissasut: ”   
Tassani Jiisusip uppernarsarpaa kristumiut nalaanni nunarsuaq tamakkerlugu piffissap siulittuutitut sammineqarnera, taanna naalannartumik uteqqinnermini naggaserneqassaaq. Apustilit piffissaat oqaaseq " takusimasasi " pineqarpoq Guutillu taamaalilluni Johannesi apustilit kiffartornerannik ilumoortumik takunnittutut toqqarpaa. Taanna Toqqakkap ’ asanninnera siulleq ’ Saqq 2:4-mi eqqaaneqartoq takusimavaa. „... taakku ” pineqarpoq apustilit piffissap matuma naaneranut, tassani Johannesip suli inuuvoq sulillunilu. “ ... aamma taakku kingorna pisussat ” tassaapput upperisamik tunngasut, Jiisusi Kristusip uteqqinnissaata tungaanut, aammalu tamatuma kingorna, ukiut tusindit arfineq-marluk naanerata tungaanut, naammassineqartussat.        
Versi 20 : “ ulloriarsuit arfineq-marluk talerpiaani takusimasatit, aammalu kuultimik qinngortitsiviit arfineq-marluk. Ullut arfineq-marluk tassaapput Ilagiit arfineq-marluk inngilii, qulliit arfineq-marluk tassaapput Ilagiit arfineq-marluk. » .   
“ Ataatsimeersuarnermi inngilit arfineq-marluk ” tassaapput piffinni taakkunani arfineq-marlunni tamani toqqakkat. Pissutigalugu oqaaseq " inngili ", grækerisut " aggelos "-imeersoq, isumaqarpoq allakkat, aammalu qilammi inngilit aatsaat oqaaseq " qilammi " erseqqissarneqarpat. Soorlu aamma " qinngornerit arfineq marluk " aamma " Ataatsimeersuarnerit arfineq marluk " oqaaseqaatini pasisaasut uani ataatsimoortinneqarput. Taamaattumik Anersaaq uppernarsarpaa nassuiaatiga : " qinngornerit arfineq marluk " Guutip qaamasuunerata illernartinneqarneranik takutitsipput piffinni arfineq marlunni " ataatsimeersuarnerit arfineq marluk " aqqinik taaguuteqartut .                 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 2 : Kristusip ataatsimeersuarnera 
aallartinneqarneraniit 1843 - p tungaanut
 
Allakkat pillugit qulequttami , nassaarisinnaavarput Saqq unch , aamma inuit eqqartuunneqarput ;​​​​​​​​​​​​​​​​​ ​kristumiut anersaartuutaasa ukiuisa aallaqqaataat naggataatalu. Saqq .​​​​ ​Aamma piffissap ingerlanerani Saqqummersitat kapitali 3-p aallaqqaasiutaa inatsisitigut ataqatigiissinneqarsinnaavoq ulloq 1843-mut, taannalu adventistit upperisamik misilitsinnerannik aallartitsivoq. Protestantimik upperisamik misilinneqarsimasumik sanngiissuteqarnissamut oqaaseq naleqquttoq takkuttarpoq : “ Toqusimavutit .” Nassuiaatit taakku pisariaqartinneqarput nalunaarutit Danielimi ullunut pilersinneqarsimasunut ataqatigiinnerat uppernarsarniarlugu. Kisianni Saqqummersitat takussutissaat kristumiut nalaanni aallaqqaasiut pillugu saqqummiussinernik Danielip ineriartortinngisaanik saqqummiussivoq . Allakkat imaluunniit nalunaarutit Jiisusip ullutsinni tamani kiffaminut adressertarpai upperisamik paasinnittaaseq eqqunngitsoq eqqunngitsumillu isumassarsiat kristumiunut upperisallit amerlasuut pillugit paasinnittaaseq aallaavigalugu . Tassani nassaarisinnaavarput Jiisusi ilumoortoq inatsisitigut piumasaqaatinik aammalu pissutissaqarluartumik qinngasaarisarnini. Allakkat sisamat              Apo.2-mi siunertarivaat , ataatsimoortumik , piffissat sisamat 94-ip 1843-llu akornanni inissisimasut.
 
Piffissaq : Efesosi​ 
Ukiumi 94-imi Kristusip Ataatsimeersuarnerata aallartinneqarneranik kingullermik takunnittoq
Versi 1 : “ Efesosimilu ilagiit inngiliannut allagit : Taama oqarpoq taanna ulloriarsuit arfineq-marluk talerpiaminik tigummiartoq, kuultimik qulliit arfineq-marluk akornanni ingerlaartoq : ”   
Aqqa Efesosi , grækerisut " Efesosi " siullermik nutserneqarneraniit isumaqartoq aallartitsineq, Guutip kiffaminut oqaloqateqarpoq Kristusip Ataatsimeersuarnerata aallartinneqarnerata nalaani , Romamiut kunngiata Domitianip nalaani (81-96) . Taamaalilluni Anersaap piffissaq siunertarivaa Johannesip Guutimit saqqummiussineq uatsinnut oqaluttuarineqartoq pissarsiaraa. Taanna tassaavoq apustili kingulleq tupinnartumik inuusoq aammalu nammineerluni Jiisusi Kristusip Ataatsimeersuarnerata aallartinneqarnerani takunnittutut kingullermik sinniisuulluni . Guutip guutitut pissaanera eqqaamavaa ; Taanna kisimiilluni " talerpiaani tigummivaa " , pilluaqqussutaanut ilisarnaat , toqqarsimasani inuunerat , " stjerner ", suliaat eqqartuussisarpai , upperisaminnik kinguaassiuutitigut tunngasut. Suliaq apeqqutaatillugu pilluaqqusarpoq imaluunniit perloqqusarpoq. Guuti " ingerlavoq " , paasillugu suliniummi piffissami siuariartortoq , kinguaariit kinguaariit , toqqarsimasani inuunerat aamma nunarsuarmi pisut aaqqissuussisarpai imaluunniit akiuussutigisarpai : " aamma ilinniartitsigit ilinnut peqqussutigisakka tamaasa malinniarlugit. Takuuk, uanga ullut tamaasa ilissi peqatigaakka, silarsuup naanissaata tungaanut. Matt.28:20 » . Silarsuup naanerata tungaanut toqqakkani suliassat siusinnerusukkut taakkununnga piareersarsimasai naammassiniartariaqarpaat : “ Uagullu taassuma suliaa, Kristusi Jiisusimi pinngortinneqarsimavugut suliassanik pitsaasunik suliaqarnissatsinnut, Guutip siusinnerusukkut piareersarsimasai, taamaalilluta taakku atorlugit ingerlasinnaajumalluta. Ef 2:10 » . Aammalu piffinni arfineq marlunni ataasiakkaani immikkut ittumik pissutsinut piumasaqaataasunut naleqqussartariaqassapput. Tassami ilinniartitsissut “ Efesosi ” -mi tunniunneqartoq piffissanut arfineq-marlunnut tamanut atuuppoq ; " stjerner arfineq-marluk talerpiaani tigummineqartut " taanna kristumiunut upperinnittunut tunngasut, nunamut nakkartissinnaavai. Eqqaamajuk " qinngorneq " aatsaat atorluarsinnaasoq qaamasumik qaamasumik, aamma qaamasumik qaamasumik uuliamik, guutimik Anersaamik ilisarnaatitut, immerneqartariaqartoq.                       
Versi 2 : “ Suliassatit, sulinerpit naammagittarnerillu ilisimavakka. Nalunngilara inuit ajortut akiorsinnaanngikkitit; apustilitut oqartartut apustiliunngitsut misilissimagitit, sallusuissummik nassaarsimagit; »    
Malugineqarneq ! Verbit konjugation-tense-iat assut pingaaruteqarput , tassami taakku apustilit nalaanni piffissaq siunertarineqartoq aalajangigaat. Versimi tassani verbi ullumikkut piffissami atorneqartoq ukiumut 94-imut tunngavoq, siornatigut atorneqartullu Romamiut kunngiata Nero-p persuttaasarnerata piffissaanut tunngassuteqarput, ukiut 65-it 68-illu akornanni. 
94-imi kristumiut piviusoq suli ataqqineqartoq atorneqanngitsoq asavaat , aammalu upperisarsiortut " ajortut " akerlerisarpaat , ingammik taakku akornanni taamanikkut Romamiut naalakkersuisut . Tamatumunnga pissuteqarpoq, tassa apustili Johannesi suli inuuvoq soorlu aamma Jiisusi Kristusip ilumoortumik ilinniartitsissutigisimasaanik qanga ilisimannittut allat amerlasuut . " Sallusuissummik " taamaalillutik ajornanngitsumik maskeqartinneqartarput . Ukiuni tamani qimmit allanngortinneqanngitsut karrinik pitsaasunik ataatsimoortinniartarpaat, pissutigalugu Guutimut ersiorneq suli annertuvoq, annaassiniarnermillu oqaluttuaq soqutiginartuuvoq soqutiginartuullunilu. Taakku ilinniartitsissummut isumassarsiat eqqunngitsut ilannguttarpaat. Kisianni piviusumik asanninnerup misilinneqarnerani, taakku kukkuneqartarput aammalu qinigaasut ilumut ersarissumik toqqarneqarsimasut . Soorlu aamma , apustilit nalaanni siornatigut pisut pillugit, " misilittagaqarsimavutit ", Anersaaq eqqaamavaa qanoq toqup misilinneqarnerata kristumiut eqqunngitsut maskeriisa peqquserlunniutaat , ilumut " sallusuissummik " versimi tassani siunertarineqartut, 65-ip 68-illu akornanni, Nero-p Kristusip Toqqakkaa offeroast-imut wild a be-mut tunniussimmagu Romamiittoq. Kisianni erseqqissartariaqarparput Jiisusip piumassuseqarneq tamanna piffissami qaangiuttumit eqqaasitsissutigigaa.         
Versi 3 : “ pinertussuseqarlutit, aqqani pissutigalugu ajornartorsiorsimallutit, pinertussuseqanngitsutit. »   
Tassani aamma verbimik konjugationit piffissaat eqqumaffigiuk ! 
Pinertunermik uppernarsaat suli illersorneqarpat, taava naalliunnermik uppernarsaat taamaanngilaq. Aamma Guutip pisussaaffigaa eqqaamaqqullugu naalliunnerup akuerineqarnera ukiut 30-t missaanni sioqqullugit, ukiut 65-it 68-illu akornanni , ersersinneqarsimasoq aammalu pingaartumik ataqqineqartoq , tassami Romamiup aappaagumut, Nero, kristumiut toqumut annaasimavai , isiginnaartitsissutitut neqeroorutigineqarluni , inuiaqatigiinni ajortuliorsimasunut aammalu ajortuliorsimasunut . Aatsaat piffissami tassani Chosen camp-i " aqqani " naalliutsinneqarpoq " aamma " qasuersaarsimanngilaq . "       
Versi 4 : “ .   Taamaattorli una ilinnut akerlilerpara, asanninnerit siulleq qimappatit. » 
Ujaasineq siunnersuutigineqartoq eqqorluarnerulertarpoq uppernarsarneqarlunilu. Piffissami tassani kristumiut upperinnipput, kisianni Nero-p nalaani ersersinneqartoq piumassuseqarneq nukillaangasimavoq imaluunniit piuneqanngilaq ; qanoq Jiisusip taasarpaa " .   asanninnerup siulliup annaaneqarnera " , taamaalilluni piffissap 94-ip tungaanut asanninnerup aappaata, siullermit annertunerujussuarmik, pinngorsimanera isumaqarluni . 
Versi 5 : “ .   Taamaattumik eqqaamajuk suminngaanniit kukkusimanerit, ernummatigiuk, suliassallu siulliit suliariuk. Taamaattoqanngippat ilinnut tikissaanga, qulliit inissisimaffimminit piiarpara, ernummatiginngikkukku. » 
Ataqqinninneq imaluunniit piviusumik tunniussineq kisimi annaassiniarnermik pilersitsisinnaanngilaq. Guutip annaassiniartartunit annerusumik piumasaqarpoq, naassaanngitsumik inngiaqatinngortinniarlugit. Naassaanngitsumik inuuneqarnissamut upperisaq inuuneq siulleq nalinga annikillisinneqarneranik imaqarpoq. Jiisusip oqaluussissutigisaa Matth. 16:24-miit 26-mut allassimasoq naapertorlugu qaqugumorsuaq taamaaginnartarpoq : “ Taava Jiisusip ajoqersukkani oqarfigai: Kinaluunniit uannut malinnaarusuppat imminut tunuarsimaartariaqarpoq, qimmit qimuttut malillugit. Kikkulluunniit inuunermini annaassiumasut annaassavaat, kinaluunniit uanga pillugu inuunermini annaasaqarpat inuuneq nassaarissavaa. Inuk silarsuaq tamaat pigissaguniuk nammineq inuunermini annaassaguniuk qanoq iluaqutigissavaa? Imaluunniit inuup inuunermini taarsigassarsiniarlugu suna tunniussavaa? " Anersaani tiguneqarnissaanut ulorianartorsiorneq , " qinngornermik " ilisarnaatigineqartoq , takutitsivoq Guutimut upperisaq ilumoortoq uummammut allagartamik ajornanngitsumik ikkussorneqarsimanngitsoq. Efesosip nalaani Guutip Anersaata qulliata ilisarnaataa Issittumiippoq, Jerusalemimi kristumiut upperisaat inunngorfiusumi aammalu ilagiinni Paulusip Grækenlandimi ullumikkut Tyrkiamilu pilersippaa. Upperisaqarfik qanittumi Vestenimut nuussaaq pingaartumillu Italiami Romamut.      
Versi 6 : “ Kisianni una illit pigivat, tassa Nikolaimiut suliaat uumigisarpatit, uanga aamma uumigisara. »   
Allakkami tassani Romamiut assersuutigalugu ateqartinneqarput , " ajortut " : " nikolaitanit " , tassa imaappoq, inuit ajugaasut imaluunniit inuit Ajugaasut , tassa piffissami naalakkersuisut . Grækerisut taaguut " Nike " tassaavoq ajugaanerup inuttut taaguutaa. Taava „ Nikolaimiut suliaat ” Guutimit toqqakkanillu akerlerineqartut suuppat ? Paganisme aamma upperisamik synkretisme. Taakku guutinik paganinik arlalinnik ataqqinnipput, taakkunanngalu annerpaat sapaatip akunnerani ulloq taakkununnga tunniunneqartarlutik . Ullumikkut kalenderivut, sapaatip akunnerani ullut arfineq-marluk ullut arfineq-marluk, planetit imaluunniit erngup silaannartaata ulluisa aqqinik tunngaveqartoq , tassaavoq Romamiut upperisaannik toqqaannartumik kingornussassaq. Aammalu ulloq siulleq " seqineq ajugaaffigineqanngitsoq " -mut tunniunneqartoq kulti piffissap ingerlanerani, 321-miit, pinngortitsisumut Guutimut immikkut pissuteqartitsissaaq, Romamiut upperisamik " suliaat " akerlerisinnaallugit.               
Versi 7 : “ Siutilik tusarliuk Anersaaq ilagiinnut oqartoq : Ajugaasumut inuunermik orpippassuarmik, Guutip paratiisiata qeqqaniittumik, nerisassaqartitsissaanga. »    
Versimi tassani oqaaseqaatit marluk nunarsuarmi ajugaaffissaq pillugu oqaluttuarput, „ taanna ajugaasoq “, aamma qilammi akissarsisinneqarnissaanik piffissaq.  
Formel taanna tassaavoq Jiisusip siulittuutimi piffinni arfineq-marlunni ilaanni kiffaminut oqaatigisaa kingulleq. Anersaaq piffinni ataasiakkaani immikkut ittumik pissutsinut naleqqussartarpaa . Efesosimiittoq tassaavoq piffissap siulittuutimi sammineqartoq aallaqqaasiutaa, taamaattumik Guutip taanna nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup aallaqqaataatut naassaanngitsumik annaassiniarnermik saqqummiussivoq. Tassani Jiisusip assilisassiaa nunarsuarmi naatsiivimmi inuunerup orpippassuata ataani eqqaaneqarpoq , Guutip pinngortippaa inuuneq pinngitsuusaasoq peqqissaartumiklu tassunga inissinniarlugu. Saqq 22-mi siulittuutigineqarpoq Edenip nutarterneqartup iluarsineqarnissaa tamanna nunarsuarmi nutaami toqqakkat ajugaasut nuannaarnissaannut. Formel-imi saqqummiunneqarput ernummassutit ataasiakkaat Jiisusi Kristusip toqqarsimasaminut kisimi neqeroorutigisaanik naassaanngitsumik inuunerup ilaa.
 
piffissaq : Smyrna​ 
Ukiut 303-p 313-illu akornanni, Romamiut “ naalagaaffiata ” kingulliup persuttarneqarnera  
Versi 8 : “ Smyrnamilu ilagiit inngiliannut allagit : Siullerpaaq kingullerlu toqusimasoq inuulertorlu ima oqarpoq : ”    
Allakkat aappaanni aqqa " Smyrna " atorlugu , grækerit oqaasiannit " smurna " -mit nutserneqarsimasoq, isumaqartoq " myrra ", Guutip piffissaq pissanganartoq Romamiut kunngiata Diokletianip aqutaraa . " Myrra " tassaavoq parfume Jiisusip toqunissani sioqqullugu piffissap sivikitsuinnaap iluani parfumeqartitsisoq , inunngornerminilu neqeroorutigineqartoq Maginit Issittumiit tikissimasunit . Jiisusip misilinneqarnermini tassani upperisamik ilumoortumik piumassuseqarneq nassaarilerpaa, taanna 94-imi nassaarisinnaajunnaarsimavaa, aqqani toqunissaminut akuersisut ilisimasariaqarpaat Jiisusip toqu ajugaaffigisimagaa, aammalu inuuleqqilluni soorlu nammineq makititsisimasoq. Siulittuut kristumiunut kisimi tunngatinneqarpoq , taakkunannga Jiisusi nammineq ” siullermik ” sinniisuuvoq . Inuup kiffartortup inuuneranut assimilerneratigut aamma " the" -mik sinniisoqassaaq                  Inuttut kiffartortumi inuunerannut assimilerlugu aamma ” . 
Versi 9 : “ .   Ilisimavara ajornartorsiornersi piitsuunersilu (naak pisuujugaluarlusi), aammalu juutiunngitsutut oqartartut, Saatanip synagogiatut, qinngasaarisarnerat. » 
Romamiunit persuarsiortinneqarmata kristumiut pigisaminnik annaasaqarsimapput amerlanertillu toqunneqartarsimallutik. Kisianni tamanna pisuussutinik timikkullu piitsuunerup Guutip eqqartuussineranut upperinninnermik piumasaqaatini anersaakkullu pisuunngortittarpai . Aappaatigut eqqartuussinermini erseqqissumik saqqummiussivoq , juutit upperisaannut annaassiniarnermik malittarisassamik guutimeersumik itigartitsisimasumut qanoq pingaaruteqartiginersoq , Jiisusi Kristusi tunniunnagu , . soorlu Missiassi Allakkani Illernartuni siulittuutigineqartoq, . Guutimit qimaannarneqarlutik juutit diaavulumit anersaapiluutinillu aqutsisuulerput Guutimullu toqqakkanilu ilumoortut pillugit, ” Saatanip synagogianngorlutik ”. 
Versi 10 : “ .   Naalliutsinneqarnissat pillugu ersigisanngilatit. Takuuk, Diaavulu ilassi parnaarussaaqqassaaq misilinneqarniarlusi, ullullu qulit ajornartorsiortussaavusi. Toqu tikillugu upperinnittuugit, inuunermilu nersornaasiuttagaq tunniutissavara. » 
Versimi tassani diaavulu Diocletianimik taaneqartarpoq, Romamiut kunngiat taanna pissaanilissuaq " tetrarkit " peqatigalugit kristumiunut akerleriissuteqarluarsimavoq , taakku aallaasersorniarlugit iliuuseqarsimavoq . Nalunaarutigineqartoq persuttaaneq imaluunniit " ajornartorsiorneq " 303-p 313-illu akornanni " ulluni qulini " imaluunniit " ukiuni qulini " ingerlasimavoq . Ilaannut " toqup tungaanut upperinnittutut " martyritut pilluaqquneqarluarsimasunut Jiisusip tunniutissavaa " .               kroneqarneq " ; inuuneq naassaanngitsoq tassaavoq ajugaanerminnut ilisarnaat.  
Versi 11 : “ Siutilik tusarliuk Anersaaq ilagiinnut qanoq oqartoq   : Ajugaasoq toqumik aappaanik ajoquserneqassanngilaq. » 
End of era-p nalunaarusiaa qulequtarivaa : toqu. Taamaalilluni Anersaaq annaassiniarnermik eqqaasitsivoq eqqaasitsilluni Guuti pillugu martyrinngornissamik toquneq siulleq akuerinngisaannarlugu , naalliutsinneqartariaqarmata, taanna qimaassinnaanngikkaluarlugu, " toquneq aappaat " eqqartuussinermi kingullermi " ikuallannermik tatsimi ". A " toquneq aappaat".        ” toqqakkanut sunniuteqanngitsoq, pissutigalugu naassaanngitsumik inuunermut naassaanngitsumik isersimassammata.
 
3 : Pergamus​ 
538-imi Romami paavip naalakkersuinerata pilersinneqarnera
Versi 12 : “ Ataatsimeersuarnermi inngilimut allagit   Pergamomilu : Taamatut oqarpoq, taanna marlunnik qaqutigoortumik qaqutigoortumik pigisaq: ” 
Aqqa Pergamum atorlugu Guutip piffissaq anersaakkullu atornerluineq eqqaavaa .​ Aqqani Pergamimi , grækerit marluk , " pérao, aamma gamos " , nutserneqartarput " aappariinnermik unioqqutitsineq ". Tamanna tassaavoq nunarsuup naanerata tungaanut inuiaqatigiit kristumiut eqqugaasussat ajornartorsiutit aallartinneranni piffissaq pissanganartoq . Ulloq 313-imik siunertarineqarneratigut piffissap siulianiittup siunnersuutigaa keiseri Konstantin I -p , tetrarkip Konstantius Chlorus-ip ernertaa, Maxentius-imillu ajugaasoq, oqartussaaqataalernissaa aammalu paganimik naalakkersuinissaa . Imperialimik aalajangersakkamik ulloq 7. marts 321-meersoq, ulloq arfineq-marluk guutimit , ullumikkut sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnerani sinneruttoq , unitsippaa , taarsiullugu ulloq siulleq, taamanikkut, erngup guutiata, " Sol Invictus Sun "-ip, Unconquered Sun-ip, paganimik kultianut tunniunneqartoq, piumasaralugu. Taanna tusarnaarlugu kristumiut " anersaamik atornerluisimapput " , tamannalu 538 -imiit Romamiut papismianni Pergamup nalaani atatillugu pisortatigoortumik malittarisassanngortinneqassaaq . Kristumiut upperisaqanngitsut Vigilius, upperisarsiornikkut siuttuusoq nutaaq keiserimit Justinian I- mit pilersinneqartoq, malippaat. Skema-p taassuma Theodora-mik, prostituereqartumik keiserimik katisimasumik, attaveqarnera iluaqutigisimavaa, paavitut atorfik taanna nunarsuarmi upperisarsiornermik nutaamik oqartussaassuseqarnermigut annertusarneqartoq, tassa katuullit . Taamaalilluni Pergamus- imik taaguuteqartumik Guutip ” sapaat ” -mik atuineq isornartorsiorpaa , taannalu aqqa nutaaq anersaakkullu atornerluinermut pissutaavoq , taassumalu ataani siornatigut ” ulloq ulloq ” Konstantinimit arfanneqarsimasoq suli Romami kristumiut ilagiinnit ataqqineqartarpoq . Taanna Jiisusi Kristusitut taaguuteqarpoq aammalu oqaatigalugu , paavip siulittaasuata taaguutaatigut , " Guutip Ernerata vicaria " (Guutip Ernerata taarserneqarnera imaluunniit taarserneqarnera), latinerisut " VICARIVS FILII DEI                       " , allakkallu amerlassusaat tassaavoq " . 666 » ; amerlassuseq . Ataata Qilammiittoq ” programmerneqarsimasoq.   taanna Saqq 13:18 -imi ’ uumasoq ” upperisamik tunngaveqartumut tunngatinneqartoq. Taamaattumik piffissaq Pergamumik taaneqartartoq aallartippoq paavip naalakkersuineranik naammagittaalliuutinik aammalu atornerluisunik, taanna Jiisusi Kristusimit, Guutimit tamanut pisinnaasumit , ataatsimeersuarnermi qullersatut taaguuteqarneranik tigusivoq , Dan.8:11 naapertorlugu ; Ef.5:23: “ Uiusoq nuliamut niaqorujussuuvoq, soorlu Kristusi ilagiit niaqorujussuusoq, taannalu timip annaassiniartuuvoq. » Kisianni mianersortarit ! Suliaq tamanna Guutimit nammineq isumassarsiarineqarpoq. In reality , tassaavoq taanna kristumiut upperisaat, pisortatigoortumik upperinnittuulersimasoq, tunuartippaa paavillu naalakkersuisuinut tunniussimavaa. Regimep taassuma impudence-a, Dan -imi isornartorsiorneqartoq . 8:23, taamatut ingerlavoq ” piffissat inatsisallu ” Guutimit pilersinneqarsimasut allanngortinnissaannut iliuuseqarnissaanut , nammineq , Dan.7:25 naapertorlugu . Aammalu , inuit arlaannaalluunniit anersaakkut " ataata " -mik taaguunnginnissaanut mianersoqqussutaa eqqarsaatigalugu , nammineq " Ataata Illernarnerpaaq " -mik taaguuteqarluni pallorfigisimavaa , taamaalilluni pinngortitsisoq-inatsisiliortoq Guutip qulaani imminut qaffassimavoq, ulloq ataaseq paasiniarpaa tamanna iluaqutaasoq : " And call no the man your father; Ataasiuvoq Ataatasi qilammiittoq. (Mat 23:9) » . Inuup kunngia taanna kingornussassaqarpoq , taakku aqqutigalugit naalakkersuineq annertuumillu ingerlaqqissaaq ulloq eqqartuussiffissaq programmerneqarsimasoq annerpaamik, nukittunerpaamik aammalu eqqorluartumik, ilumut " Illernarnerpaaq. "                     
Taamaattumik keiseri Justinian I-p upperisamik aqutsineq taanna Guutip tassunga ’ atornerluisuunertut ” isigisaa pilersippaa . Taamaattumik akerliussutsimik takutitsinerup pingaaruteqarnera oqaluttuarisaanermi nalunaarsorneqartariaqarpoq allanneqarlunilu. 535-imi aamma 536-imi, naalakkersuinerata nalaani, marlunnik vulkaninik angisuunik qaartartumeerisoqarpoq, taakku silaannaq qaammaaripput aammalu 541 - imi toqunartumik nappaateqalersitsillutik , taanna aatsaat 767- imi naammassineqanngilaq , 592- imilu saassussinerup qaffasinnerpaaffiani   imi naammassineqanngilaq imilu .
Versi 13 : “ .   Nalunngilara sumi najugaqarnersutit, nalunngilara Saatanip qullersaqarfia tassaniittoq. Aqqani tiguartarpat upperisaralu itigartitsissutigisimanngilat, aamma Antipasip, nalunaajaasuup upperisarsiortup, ilissi akornanni toqunneqarnerata nalaani, Saatani najugaqarfigisaani. » 
Siulittuutimi erseqqissarneqarpoq " trone " aamma inissisimaffia pissutigalugu tusaamasanngoqqinnera aammalu ajortuliortut ullumikkut suli ataqqinninnerat pissutigalugu . Tassaavoq aamma " Roma " naalakkersuinerminik aallartitsisoq , maannakkut tamanna eqqunngitsumik kristumiussutsimik aammalu tamakkiisumik paganimik upperisamik tunngaveqartumik. Taanna " taarsiullugu " (imaluunniit vikaritut) oqartoq , paavi, Guutimit aamma pissarsiarinngilaa nammineerluni oqaloqateqarneranik. Siulittuutip pissarsiarisaa tassaavoq toqqarneqarsimasoq, kukkusimanngitsoq, aammalu usurper-iunngitsoq paganimik ritualinik nersornaasiuttagaq. Romamiut katuullit upperisaasa qullersaat taanna Romami paavimik troneqarpoq , Lateranip palasiani Konstantin I -p Romami biskoppimut ajunngitsumik neqeroorutigisimasaa . Lateran Palace taanna Caelia - p qaqqartaani inissisimavoq, " Romami qaqqat arfineq-marluk " ilaanni illoqarfiup kujataani kangiani inissisimasoq ; aqqit Caelius isumaqarpoq : qilak. Qaqqaq taanna arfineq marlunnit sivisunerpaavoq annerpaavorlu , sumiiffimmi. Lateranip Ilagiissaata eqqaani, ullumikkut suli sinniisuulluni , paavimut præsterinullu, nunarsuarmi katuullit ilagiissaat pingaarnerpaaq, obelisk annerpaaq Romamiittoq inissisimavoq, tassani 13- iupput , 47 meterit portussuseqarlutik . Nunap 7 meterit ataani nassaarineqartoq pingasunillu avinneqarsimasoq, 1588-imi paavimit Sixtus V-mit inissinneqarpoq taanna , piffissami tassani , aaqqissuussivoq Vatikanimi naalagaaffiup naalakkersuinera siulittuutitut piffissami tulliuttumi Thyatiramik taaneqartartumi . Egyptenimi erngup pallorfiginninnerata ilisarnaataa taanna stelemi annertuumik allassimasoqarpoq , Konstantinip neqeroorutaanik eqqaasitsilluni . Ilumut , tassaavoq ernini Konstantius II , ataataata toqukkut qimagunnerata kingorna , Egyptenimiit Romamut , ilaatigut Guutip piumasaa naammassiniarlugu Konstantinip ernerata piumasaanik naammassinninniarlugu. Pissutigalugu obelisk tamakkerlugu høj pedestal - imik            piumasaa , taanna Konstantinopelimut aallarunneqarusuppoq . Konstantin I-p nersornaasiuttagaanut tunniussineq taanna uppernarsarpaa siulittuutigineqarsimasoq link , taanna Konstantin I-mik sivisuumik oqartussaasunngortitsivoq , taanna sinnera " ulloq seqernup " , biskoppiusoq kristumiut ilagiissaanni Romami, upperisamik oqartussaasoq allat pagday the will Naalakkap ullua . Obeliskip taassuma qulaani ilisarnaatit ersersitsisut sisamat imminnut malinnaapput : 4 løve -t punktimi issiasut , kardinalinut sisamanut orientereqarlutik , taakku qulaani qaqqat sisamat erngup nukinganik qalipaatillit , qulaanilu gruppi taanna kristumiut korsiannik aqutsisuuvoq . Kardinalit sisamat punktinut tunngatinneqarluni, løve-t ilisarnaataat kunngiussuseq nunarsuarmi tamarmi nukinganut taaguuteqarpoq ; taanna Dan- imi ersersinneqarsimasoq uppernarsarpaa . 7 aamma 8 . Saqq 17:18-imi Roma pillugu oqaatigineqartoq uppernarsarneqassaaq : “ Arnaq takusimasat tassaavoq illoqarfik annertooq nunarsuarmi kunnginik naalakkersuisoq. » Aammattaaq Egyptenimiut kartusiat obeliskimut allanneqarsimasoq " kunngip Ammonimut " seqineq guutimut oqaaseqarfigisartagaa piumassuseq eqqortuunngitsoq eqqaasitsivoq. Tamakku tamarmik kristumiut upperisaat Konstantin I-p nalaaniit Romami naalakkersuisuusimasoq, tassa 313-imiit, ulloq ajugaaffigisaa, ilumut qanoq ittuuneranik ersersitsipput . Obelisk taanna , aammalu ilisarnaatit tassani atorneqartut , uppernarsarpaat diaavulup kiffaata Dan 8:25-imi siulittuutigineqartup " iluatsitsisimanera " , taanna Konstantin I aqqutigalugu kristumiut upperisaannut upperisamik synkretismemik Guutimit Jiisusi Kristusimi sakkortuumik isornartorsiorneqarsimasumik isikkoqarnissaanut iluatsippoq . Taakkua ilisarnaatit paasissutissiinerat naatsumik oqaatigivara : “ korsi ” : kristumiut upperisaa ; “ erngup nukinganik ” : erngup pallorfiginninnera ;                          “ qaqqat ” : nunarsuarmi oqartussaaneq ; “ løve sisamat ” : kunngikkormiut aamma nunarsuarmi tamarmi nukissaq ; " obelisk " : Egypten, ajortuliorneq , Faraop Exodimiittup upperinninneraniit, aamma ajortuliorneq pillugu, taanna erngup guutia Amonimik pallorfiginninnermik taarsiullugu. Guutip malittarisassat taakku Romami katuullit upperisaannut Konstantin I- p ineriartortippaa . Aammalu taakkununnga ilisarnaatinut, Egyptenimiut kartusiat atorlugu, Romami biskoppit upperisamik tunniussisimanerat pillugu eqqartuussinermini ilannguppaa, taakku marluk tamarmik eqqortuunngitsutut isigalugit ; Taakku illoqarfimmi qatanngutinit upperisarsiortunit " paavitut " taaneqartareerput . Kristumiut upperisaata erngup kultianut atassuteqarnera Konstantinimit nammineq atorneqareersoq ataqqineqareersorlu , tassaavoq inuit akilissavaat , ingerlaavartumik, nunarsuup naanerata tungaanut. Lateranimi trone taanna Romamiut keiserinit unammillerneqanngilaq , tassami Konstantin I -miit Romami najugaqanngillat , kisiannili naalagaaffiup avannaani , Konstantinopelimi . Taamaalilluni , siulittuutitut saqqummiussineq Jiisusi Kristusip Johannesimut tunniussaa soqutiginngitsoorlugu inuit amerlasuut piffissami tamani upperisamik peqquserlunnerup annersaanut eqqugaapput. Kisianni ilisimajunnaassusertik pisuuvoq piviusoq asanngimmassuk taamaalillutillu , Guutimit nammineq , sallusuissummut sallusuissummillu assigiinngitsunut tunniunneqartarmata. Pergamip nalaani innuttaasut ilinniagaqarsimannginnerat paavip naalakkersuinerata taamanikkut Romamiut keiseriisa kingornagut atuutsinneqarnerata tapersersorneqarneratalu iluatsinneqarneranik nassuiaavoq. Taassuma qinigaasut ilumoortut ilaat nutaaq inatsisitigut oqartussaassuseq taanna itigartinnissaannut aammalu itigartitsinissaannut inerteqqutaanngilaq ; tamanna Jiisusip kiffatut ilumoortutut ilisaritinnissaannut aqqutissiuisuuvoq. Romamiut toqqarneqarsimasut sumiiffimmiittut suliarineqareermata, maluginiassavat Anersaaq tassani nassaarineqartoq kiffartortuni 538-ini, taakku Jiisusip aqqanik upperinninnermik ingerlatsisimapput , sapaatip-akunnera ataqqillugu . Kisianni Romami sumiiffimmi tassani martyrit kingulliit imaluunniit " nalunaajaasut upperinnittut " aatsaat Nero-p nalaani takuneqarsimapput , ukiuni 65-68-imi aamma Diokletianip nalaani 303-p 313-illu akornanni . Illoqarfik Roma siunertaralugu Anersaaq eqqaamavaa "                           Antipas ” piffissat qaangiuttut pillugit ’ nalunaajaasoq upperinnittoq ’. Aqqa taanna grækerisut isumaqarpoq : tamanut akerliulluni. Tassani apustili Paulusi, illoqarfimmi tassani Jiisusi Kristusip Iivangkiiliuanik nalunaaruteqartoq siulleq, tassani martyritut toquvoq, niaqorlunneqarluni, ukiumi 65-imi, keiseri Nero-p ataani. Taamaalilluni Guutip paaviit ” Guutip Ernerata vikaria ” -mik taaguuteqarnerat eqqunngitsoq eqqunngitsumillu akerleraa . Vikari ilumoortoq tassaavoq Paulusi upperisalik, upperinnittuunngitsoq Vigilius, aammalu taassuma kingornagut arlaannaalluunniit.      
Pinngortitsisoq Guutip pissaanerpaap pinngortitami kristumiut nalaanni upperisaqarnerup oqaluttuarisaanerani piffissat pingaarutillit ; piffinni perloqqussut sakkortuumik karakterilertarmat inuiaqatigiinnut kristumiunut annertuunik kinguneqartarluni. Nunarsuarmi kiffartornermini Jiisusi Kristusip apustilini aqqaneq-marluk tupaallassimasut tupigusuttullu uppernarsarpai Galileap tatsiani anorersuarnermik aqutsisinnaasimanera ; storm, taanna piffissap ilaani eqqissisimavoq, peqqussutini malillugit. Piffissami 533-p aamma 538-p akornanni piffissaq tamanna immikkut ittumik perloqqusaasumik pissuseqarpoq, tassami keiseri Justinian I-p paavip naalakkersuinerata pilersinneqarneratigut Guutip kristumiut keiseri Konstantin I-mit nalunaarutigineqarsimasumut malinnittut pineqaatissinneqarniarpai , taannalu ulloq siulleq ulloq unnuarlu ulloq unnuarlu " 321. Piffissami tassani taanna perloqqusaasoq Guutip vulkanit marluk nunarsuup avannamut ilaani asfigilersitsisut eqqumiitsuliorsimapput, nunarsuarlu kujataani aamma Antarktis tikillugu malitassanik qimattarsimallutik. Qaammatit arlallit akornanni, ækvatorip illuatungaani inissisimasoq, taarsiullugu siammarterineq assut sunniuteqarpoq toqunartorujussuullunilu. Pujortarneq milliardilikkuutaanik silaannarmut siaruarsimavoq, inuit qaamasumik aammalu nalinginnaasumik nerisassanik naatitsisarnerminnik annaasaqarsimallutik. Ulloq zenitimini qaammat tamakkerlugu qaamasumik neqerooruteqartoq, taannalu nammineq tamakkiisumik tammarsimavoq. Oqaluttuarisaanermik ilisimasallit uppernarsaat taanna maluginiarsimavaat, taanna malillugu Justinianip sakkutuuisa Roma Ostrogotinit tigusimavaat, juulip qeqqata missaani silap pissusaata allanngoriartornerani. Vulkan siulleq " Krakatoa "-mik ateqartoq Indonesiami inissisimavoq oktobarimilu 535-imi eqqarsaatigineqarsinnaanngitsumik annertussusilimmik eqqumippoq, qaqqat 50 km-inik takissusillit immap naqqani sumiiffinngortillugit. Aammalu aappaat, " Ilopango "-mik ateqartoq, Amerikap Qeqqani inissisimavoq, februaarimilu 536-imi qaartarsimavoq.        
Versi 14 : “ Taamaattorli ilinnut arlalinnik akerleriinniarpunga, tassami Bileamip ilinniartitsissutaanik malinnittunik peqarpit, taanna Balakip Israelikkunnut ajortuliornissaanut ilinniartitsisimavoq, eqqumiitsulianut pilliutaasunik nerisaqarnissaannut kinguaassiuutitigut atornerluisarnissaannullu. »    
Anersaaq Romami anersaakkullu qanoq inissisimaneq nassuiarpaa. Ukioq 538-miit taamanikkut qinigaasut upperisallit upperisamik oqartussaassuseqarnerup pilersinneqarnera takusimavaat, Guutip pruffiitimut " Bileamimut " sanilliullugu . Angut taanna Guutimut kiffartorpoq kisiannili aningaasarsiornermik nunarsuarmilu pisuussutinik soqutiginninnermik imminut soqutiginnilersitsivoq ; tamarmik Romami paavip naalakkersuineranit avitseqatigiissutigineqartut. Aammattaaq " Bileamip " Israelip aserorneqarnera pilersippaa " Balakimut " saqqummiussilluni qanoq ililluni aserortersinnaaneraa : juutit paaganillu akornanni aappariinnerit akuerinissaannut piumaffiginissaanut naammassimavoq ; Guutip sakkortuumik isornartorsiorsimasai. Taanna “ Bileamimut ” sanilliullugu Guutip paavip naalakkersuinerata robotimik assilisassiaa tunisarpaatigut . Toqqarneqarsimasup taava paasivaa Guutip nammineq diaavulu aamma qilammi nunamilu suleqatiminut iliuuseqartarnerit qanoq isumaqarnersut. Ilagiit kristumiut perloqqussutaat tunngaveqarpoq paganit " ulloq seqernup ajugaaffigineqanngitsup " atulersinneqarneranut , 321-miit kristumiunut upperinnittuunngitsunit maluginiarneqartartumut. Aamma paavip naalakkersuinera, soorlu “ Bileam ” , taakku aallarunneqarnissaannut sulissaaq aammalu guutimit perloqqussutaat annertusarlugu. " Neqit eqqumiitsulianut pilliutigineqartut " tassaapput assilisassiaq kisimi paaganimik " ulloq seqineq " sanilliullugu . Romap kristumiut upperisaannut paganisme ilannguppaa. Kisianni paasisariaqarpat tassaavoq taakku assigiimmik pinngortitamiittut aamma Guutip eqqartuussinerata ataani assigiimmik kinguneqartitsisarmata .... Aammalu kristumiut nalaanni " Bileamimit " perloqqussutit pilersinneqarsimasut nunarsuup naanerata tungaanut ingerlaqqissapput, Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinneranik maluginiarneqartussamik. Aamma kristumiut upperinnippallaarnerat hebræerit Guutip inatsisamini qulit tusartinniarlugit imminnut pissutigalugit " eqqissiviilliornermut " tunniussisimasunut sanilliunneqarpoq . Ukiut 321-p 538-llu akornanni kristumiut upperinnittuunngitsut taakkutut iliuuseqarsimapput. Aammalu iliuuseq tamanna ullumikkut suli ingerlavoq.                         
Versi 15 : “ Taamatuttaaq illit aamma nikolaimiut ilinniartitsissutaannik malinnittut peqarpusi. »   
Oqaluussissummi tassani , Efesosimi eqqaaneqarsimasut ” nikolaimiut ” aqqi allakkami matumani saqqummersinneqarpoq. Kisianni " suliat " Efesosimi taakkununnga tunngasut uani " ilinniartitsissutaalerput " . Ilaat Romamiut ilumut , Efesosimiit , kristumiunngorsimapput , taava kristumiunngorsimapput 321-miit, tamannalu , pisortatigoortumik upperisamik tunngaveqarluni 538-imiit , Romami paavip katuullit " ilinniartitsissutaat " ataqqinerisigut .          
 Versi 16 : “ Taamaattumik ernummatigiuk; taamaanngippat sukkasuumik ilinnut tikissaanga , qaninnilu qimmit qimuttut atorlugit taakku akiorniarlugit. »   
“ Sorsunnermik ” “ Oqaatsiminik ” , “ qanermigut ” -mik aqunneqartumik eqqaasitsinermigut Anersaaq piareersarpaa oqariartuutip aappaata takkuttup isumaa. Tassaassaaq ukiuni 1500-kkunni , tassani Biibili, oqaatsini allanneqarsimasuni illernartuni, Saqqummersitat 11:3 naapertorlugu ’ nalunaajaasut marluk ’, piviusoq guutimeersoq siammartertussaavaa, upperisallu eqqunngitsoq romamiut katuullit ersersissavaat.        
Versi 17 : “ Siutilik tusarliuk Anersaaq ilagiinnut oqartoq: Ajugaasumut mannamik toqqorsimasumik ilaatigut tunniutissavara, ujaqqamillu qaqortumik tunniutissavara ; Ujaqqamullu allassimasoqarpoq aqqit nutaat, kinaluunniit nalunngisaat, taanna pissarsiarineqartoq kisimi nalunngilaa. »    
Soorlu siornatigut Anersaaq naassaanngitsumik inuunerup ilaanik eqqaasitsisarpoq. Tassani uagutsinnut saqqummiuppaa assilisassiaq siulittuutigineqartoq mannap hebræerinut kaallutik inoqajuitsorsuarmi panertumi, qaqutigoortumi panertumilu tunniunneqartup ataani. Guutip taamani ilinniartippaa pinngortitami pissaanermigut toqqakkani illersorsinnaallugit inuunerat sivitsorsinnaallugu ; taanna naammassissavaa toqqarsimasaminut annaanneqarsimasunut naassaanngitsumik inuuneq tunniullugu. Tamanna annaasaqarnermini tamakkerlugu kulminatiussaaq. 
Piffissap ilaani toqqarneqartoq naassaanngitsumik inuunermik akissarsisinneqassaaq, taanna Anersaap assilisassianik allaaseraa. " Manna " qilammi nerisassanik assilisassiaq qilammi naalagaaffimmi toqqorsimavoq , Guuti nammineq taanna pilersitsisuuvoq . Symbolikkimi qanga manna sumiiffimmi illernarnerpaami inissisimavoq, taanna qilammi ilisarnaatigilereersimavaa, tassani Guutip qullersaqarfimmi naalagaaffimmi naalakkersuivoq. Romamiut atugaanni " ujaraq qaqortoq " " aap "-mik qinersineq sinniisuutippaa , sorlaaq " nej "-mik taaguuteqarpoq. " Ujaqqaq qaqortoq " aamma toqqarneqarsimasup naassaanngitsumik inuuneqartup inuunerata pitsaassusaanik takutitsivoq. Inuunera naassaanngitsoq tassaavoq Guutimit aap, taanna Guutip tungaaniit qiimmattaateqarlunilu annertuumik tikilluaqqusinermik isumaqarpoq. Toqqakkat qilammi timimik makitinneqarmata, inissisimanera nutaaq ’ aqqimut nutaamut ” sanilliunneqarpoq . Aammalu pinngortitaq qilammiittoq taanna , toqqarsimasaminut , ataavartumik misissugassaavoq ataasiakkaarlunilu : “ kialluunniit nalunngilaa ” .                   Taamaattumik pinngortitaq taanna qanoq ittuunersoq paasiniarlugu arfanniartariaqarpugut isertariaqarlutalu.
 
4. : Thyatira 
Ukiut 1500-p 1800-llu akornanni upperisamik sorsuutit
Versi 18 : “ Thyatiramilu ilagiit inngiliannut allagit : Guutip Ernera ima oqarpoq, taanna ikuallannermik ikuallannermik isigaqarpoq, isigaalu bronzemik pissuseqarluni: .    ”
Allakkat aappaat, " Thyatira " -mik ateqartoq , piffissaq eqqaavaa, katuullit protestantillu ligaat kristumiut upperisaat aappaagumut akerleriissuteqarnermikkut pissanganartumik takussutissiamik neqerooruteqarsimasoq. Kisianni nalunaarusiaq taanna annertuunik tupaallannartunik imaqarpoq. Aqqani Thyatira -mi grækerit oqaasii marluk " thuao, teiro " isumaqarpoq " ajornartorsiorneq aamma toqumik tunniussineq naalliunnermik ". Grækerit oqaasii, ajortuliornermik paasinninneq tamanna pissutissaqartitsisoq, Bailly-p grækerisut oqaasersiuutaanni, puulukit imaluunniit qimmit qimuttut rut-imiikkunik taasarpaat. Aammalu uani , erseqqissarneqarnissaa pisariaqarpoq. Ukiuni 1500 -kkunni protestantit Romami paavip naalakkersuinerata oqartussaaneranut akerliusut eqqumiigisarpaat. Aamma piffissap ingerlanerani oqartussaassuseqarnera nukittorsarniarlugu paavip Sixtus V-p sinniisuutitaa Vatikanimi Naalagaaffimmik pilersitsivoq, taannalu upperisamik oqartussaassuseqarnerminut atatillugu innuttaasunik inatsisitigut pisinnaatitaaffimmik tunniussissaaq. Tamanna pissutigalugu ukiuni 1600-kkunnili paavip naalakkersuinerata inissisimaffia , taamani tikillugu Lateranip palasiani inissisimasoq, Vatikanimi pigisaminut nuuppaa, taanna namminersorluni paavimik naalagaaffinngoreersimavoq . Kisianni nuutsitsineq taanna peqquserlunniarneruvoq, tassami Vatikanimi naalagaaffimmiittoq suli Lateranip palasiani issiasoq ; pissutigalugu tassani, Lateranimi, paaviit naalagaaffiit allat emissariaat taakkununnga pulaartut tikilluaqqusarpaat. Taamaalillunilu 1587-imi obelisk iluarsartuunneqarsimasoq , Lateran -ip palasiata eqqaani 1588 -imi aggustip 3-aniit sananeqarsimasoq , nunap 7 meterit ataani marloriarlunilu nassaarineqarpoq . Vatikanip naalagaaffia Romap avataani inissisimavoq, Vatikanip qaqqaani, Tiber-ip vest-iani illoqarfiup avannaaniit kujammut killeqarfigisaani. Vatikanimi illoqarfiup taassuma pilersaarutaa qiviaraanni tupaallaatigaara paasigakku puulukit niaqquannik isikkoqartoq, siutii avannamut, nersutaalu kujammut kangimut. Grækerit oqaasiini " thuao " -mik oqaaseq taamaalilluni Guutimit, tamakku aaqqissuussisumit, marloriaq uppernarsarneqarpoq pisuutinneqarlunilu. Katuullit upperisaat Pergamimit arfanniarneqartoq ajornakusoortumik qaffasissumik inissisimavoq. Taanna sakkortuumik qisuariaateqarpoq akerleriissuteqarlunilu qinngasaarilluni taakkununnga , Biibilimik ersersitsilluni , kingumut qujanartumik allagarsiivimmi siammarterisoq , ajortuliorsimaneranik aammalu exactions-inik isornartorsiuinermik . Ajunnginneruvoq            , taamani tikillugu Allakkat illernartunik munkini klosterini klosterinilu saqqummersitsisarsimasani illersuisutut, Biibili ajortuliornerminik isornartorsiuinermik unioqqutitsivoq. Aammalu taanna paasissutissiisartut kunngissat blinde aammalu nammineq piumassutsiminnik oqartussaassuseqarnerisigut toqutsisimavoq ; testamentiminik eqquutsitsisut docile. Oqaatsit aallaavigalugit Jiisusip imminut saqqummiussiffigisai , oqaatigalugu , " taanna ikuallannermik isigaqartoq , isigaalu bronzetut pissuseqartoq ", ersersippaat upperisamik akeqqaminut pinerluuteqarsimasunut inissiisarnermini , taakku nunarsuarmi uteqqinnermini aserugassarai. Tassaavoq kristumiut isumassarsiaat marluk imminnut toqukkut qimagunnerup tungaanut sorsuuteqarsimasut " sværd atorlugu " aammalu sakkutuunik Thyatirap nalaani oqaluttuarisaanermi tassani . “ Isigani ” taava “ immami nunamilu ” katuullit upperisaannut protestantillu upperisaannut ilisarnaatitut Saqqummersitat 10:5-imi aamma Saqqummersitat 13:1-11-imi inissisimassaaq. Katuullit aamma protestantismet, tamarmik ajortuliortut ( ajortuliorneq = messing ) , ernummatiginninneq ajortut , oqaatigineqartarput " messing pitsaasoq " Guutip Jiisusi Kristusip eqqartuussinerata akerleriinneranik soqutiginnilersitsisoq. Assilisaq taanna atorlugu Saqqummersitat 1:15-imi " ajunaarneq " annertooq nalunaarutigalugu Guutip nalunaaqutaq ersersippaa nalunaaquttap ingerlanerani persuttaasut kingulliit ataatsimoorlutik meeqqaminut upperinnittunik toqukkut qimagunnerup tungaanut sorsuuteqarsimasut soorlu " uumasut " siulittuut tamakkerlugu taakkununnga ilisarnaatitut atorneqartussaq. Frans I-miit Louis XIV-p tungaanut upperisamik sorsuuteqarnerit imminnut malinnaapput . Aammalu maluginiassagipput Guutip franskit inuiaqatigiit perloqqussutaat, frankit kunngiat siulleq Clovis-imiit, paavimik sakkutuunik tapersersuineq, qanoq saqqummiussisarnersoq. Perloqqussut taanna qaffasinnerpaamik malunnartinniarlugu Guutip inuusuttoq Louis XIV, " pingasut " ukiulik, Frankrigimi qullersaqarfimmut inissippaa. Biibilimi versi una Ecc.10:16-imiittoq, oqaaseqarnermini ersersitsivoq : “ Ajorpoq nuna kunngia meerartalik, naalagaaffimmilu ullaakkut nerisaqartartoq! " Louis XIV-p Versailles-ip palasiani aningaasarpassuarnik atuinermigut sorsunnersuarnillu akikitsunik atuinermigut Frankrigi aserorpaa." Taanna Frankrigimik pisuussutsimik eqqugaasumik qimaavoq kingornalu Louis XV-p libertinismeq kisimi inuuvoq, taannalu immikkoortinneqarsinnaanngitsumik pissusilersornermi ilaquttaminik, kardinali Duboisimik, avitseqatigiissutigisimavaa. A loathsome karakter , Louis XV tamakkiisumik soqutiginninngilaq                      Taanna inuiaqatigiinni qanoq atugaqarnissaq pillugu ernumanartoqarpoq aammalu inuiaqatigiinni akerleriinneq tamanna pilersippaa , tassalu taassuma kingorna, sulisut kunngiannut, eqqissisimasumik Louis XVI-mut, aallaasersornissaq. Guutip inuk ajunngitsoq eqqissisimasoq taamatut kamannermik siunertarimmagu ersersippaa kunngip naalakkersuinerata arnavissat aallaavigalugit naalakkersuineq aallaavigalugu, Clovis-ip nalaani paavip upperisamik pissusilersorneranut eqqortumik upperinninnera pillugu.
Versi 19 : “ Nalunngilara suliatit, asanninnerit, upperinninnerit, kiffartornerit, naammagittarnerit, suliatit kingulliit siullernit amerlanerusut. »   
Oqaatsit taakku Guutip kiffaminut " toqup tungaanut upperinnittunut " , Naalagaaffimminni assilisassiamik pilliuteqarnissaminnut imminnut neqerooruteqarlutik ; ” suliaat ” Guutimut akuerineqartarput, pissutigalugu Annaassiniartartumut ” asanninnertik ” ilumoortoq uppernarsartarmagu . „ Uppernertik ” pissutissaqartinneqassaaq, tassami „ upperinninnermik kiffartornermik ” malitseqarmat . Oqaaseq " konstans " , uani allaaserineqartoq , oqaluttuarisaanermi malunnartumik pingaaruteqarpoq. Tassa illoqarfimmi Aigues-Mortesimi " Constance Tornimi " Marie Durand ukiuni 40-ni sivisuumik misilittagaqarfiusumillu upperisamik maligassiuisutut tigusarineqartutut inuusimavoq . Kristumiut allat amerlasuut taamatut nalunaaruteqarput, amerlanertillu oqaluttuarisaanermi ilisimaneqanngitsutut inissisimallutik . Tamanna pissuteqarpoq martyrit piffissap ingerlanerani amerliartorsimammata . Atuakkiat kingulliit kunngip Louis XIV-p naalakkersuinerata nalaani (1643-miit 1715-ip tungaanut) tunngapput, taassuma ataani timip " dragonnade-iisa " iliuuseqarnissamut tassunga tunngasut, kristumiut protestantiusut upperisaqartut mitit sumiiffiillu inoqanngitsunut tunuarsimaarsimasut piniarsimavaat. Maluginiaruk aqqip " dragon " -ip ersersitsisutut inissisimanera, taanna " diaavulu "-mik taaguuteqarpoq, aammalu Romami naalagaaffiup paavillu Romap avammut sakkortuumik iliuuseqarnerat Saqqummersitat 12: 9-4-13-16 -imi . Imminut " seqineq kunngitut " taasartoq katuullit sorsuuteqarnerat " seqineq ulloq " illersorlugu Konstantin I- mit arfanniarneqartoq qaffasinnerpaaffimmut tikippaa. Kisianni taanna uppernarsaatigalugu Guutip sivisuumik naalakkersuinermini piffissaq tamaat taartumut ikkuppaa, seqineq ilumoortoq kissartumik tamakkiisumillu qaamasumik qaamasumik franskit inuiaqatigiivisa nerisassaqarnerannut annertuumik kinguneqartitsilluni.                          
Versi 20 : “ Taamaattorli arlalinnik akerliussutsimik takutitsivunga, tassami arnaq Jezabeli, imminut pruffiititut taasartoq, kiffakka ilinniartitsissutigalugit persuttarlugillu, kinguaassiuutitigut atornerluisarnissaannut aammalu eqqumiitsulianut pilliutaasunik nerisaqarnissaannut.    »
1170-imi Guutip Biibili Pierre Vaudès-imit provensiamiut oqaasiinut nutserneqalersippaa. Taanna tassaavoq kristumiusoq siulleq apustilit piviusunngortinneqarnerannik ilinniartitsineq nassaarisimavaa, ilaatigut sapaatip-akunneranik ilumoortumik ataqqinninnermik aamma vegetarianismemik atuinermik . Pierre Valdo -mik ilisimaneqartoq , taanna " Vaudois " -inik pilersitsisuuvoq, taakku Italiami Alpe-mi Piemonte-mi najugaqalersimapput. Reformationip suliaa taakku sinniisuutitaat paavimit akerlerineqarpoq paasissutissarlu tammarluni. Taamaattumik Guutip Europa tamakkerlugu toqutsisumik mongolit saassussinerannut annaavaa, tamatumalu kingorna mongolit pilersitaannik nappaatip sakkortuup 1348-miit , innuttaasut pingajorarterutaat affaasalu missaat aserorpai . Versimi tassani oqaaseq , " arnaq Jezabeli qimappatit... " , tassaavoq Pierre Valdop suliaanik pingaaruteqartumik pingaartitsisimanngitsunut nutarterisartunut tunngasoq , .     pissutigalugu naammalluinnarsimammat. 1170-ip 1517-illu akornanni kristumiut annaassiniarnerannik piviusumik ilinniartitsineq naammalluinnartoq soqutiginngilluinnarpaat aammalu Reformation-itik piffissap matuma naanerani ingerlanneqartoq ilaatigut naammassineqanngilaq.
Oqaaseqaateqarit : ilinniartitsissutit naammalluinnarnerat Pierre Valdomit paasineqartoq atorneqartorlu takutippaa, taanna Guutip Reformip programmia tamakkerlugu saqqummiussisimasoq, taannalu ingerlanneqarnissaanut naleqquttoq. Tassa pissusiviusut ,  suliassat marlunnik immikkoortortaqarlutik naammassineqarput , sapaatip-akunnerani piumasaqaat aatsaat 1843-1844-mi aallartippoq, piffissaq Dan 8:14-imi peqqussummi allassimasoq naapertorlugu.
Paap-ip romamiut katuullit upperisaat takutinniarlugu Guutip taanna kunngip Akabip nuliaanut allamut, " Jezabelimut " ersiortumut, Guutip pruffiitianik toqutsisimasumut , pinngitsuusaarlunilu aavanik kuisimasumut, sanilliussivoq. Kopi modelimut ilumoortuuvoq aammalu ingerlatsinermi sivisunerujussuarmik atuisinnaanermik ajoquteqarpoq. Guutip taanna ” pruffiiti ”-mik ateqartinneqarneratigut ” qullersaqarfimmi ” inissisimaffissap nutaap ​​aqqa siunertarivaa : Vatikan, franskisut latinerillu oqaasiini isumaqarpoq ” vaticinare ” : siulittuineq. Sumiiffik pillugu oqaluttuarisaanerup kisitsisit assut paasinarsisitsipput. Aallaqqaammut , sumiiffik taanna Romamiut templiannik " slange "-mik guutimut Aesculapius- imut tunniunneqarsimasumik peqarsimaneranik maluginiarneqarpoq . Symboli taanna diaavulu aamma paavip naalakkersuinera Saqq 12:9-14-15-imi taaguuteqassaaq. Imperatorip Nero-p tassunga chariot-inik arpattarfiit inissippai, " Simon Magus " tassani qimarngusarfimmi iliverneqarpoq . Tassaavoq, soorlu, taassuma timaa, apustilip Petrusip Romami kinguaassiuutitigut atornerlunneqartup timaatut ataqqineqartussaq. Tassani aamma , basilika Konstantinimit neqeroorutigineqartoq kristumiut nersornaasiuttagaat nalliussineqarpoq. Sumiiffimmi aallaqqaammut marshiuvoq. Sallusuissummik taamatut sanasoqarsimasoq Vatikanimi basilikap matuma aqqa nutaaq pissutissaqartissavaa, taanna ukiuni 1500-kkunni annertusarneqarlunilu kusanartulersorneqarluni , eqqunngitsumik ateqartinneqassaaq ” Saint Peter’s Basilica in Rome ” . Tamanna , ilumut magikerimut aamma " slange " Aesculapius -imut tunniunneqartoq , aqqa " magi " Anersaap Romamiut katuullit upperisamik ritualiannut tunngatinneqartoq Saqq 18:23-mi Darbyp biibilikkut allaaserineqarnerani allassimavoq : " And the light lamp in the shine more no ; Nuliaasup nuliaasuplu nipiat illit akornanni tusarneqassanngilaq; Niuertut nunarsuarmi inuit annerpaartaat; Illit atornerluineq atorlugu inuiaqatigiit tamarmik ajorsarsimapput. " Eqqortumik, basilikap taassuma " Saint-Pierre de Rome " -p suliassaasa naammassineqarnerat , aningaasarpassuarnik pisariaqartitsisoq , prelatip Tetzel-ip " indulgence-ni " tuniniarnissaanut aqqutissiuussissaaq                           ". Ajortinik isumakkeerfiginninneq aningaasanut tuniniarneqartoq takugamiuk munki-ilinniartitsisoq Martin Lutherip ilagiinni romamiut katuullit ilumut qanoq ittuunerat paasilerpaa. Taamaalilluni 1517-imi Tysklandimi Augsburgimi ilagiit illuatungaanni tesis-ini tusaamasat 95-it ikkussorlugit , diabolimik pissuseqarnera aammalu kukkunerit ilaat isornartorsiorpai . Taamaalilluni 1170-imiilli Guutip Pierre Valdomut siunnersuutigaa Reformimik suliaqarneq pisortatigoortumik suliarisimavaa.
Piffissami kiffartortuminut nutartersimasunut, ilumut, eqqissisimallutik tunuarsimaartunut, toqqaannartumik oqaloqatigalugu Anersaap taakku isornartorsiorpai Jezabelip kiffartortunik ilinniartitsisinnaanera aammalu atornerluisinnaanera pillugu . Tassani isornartorsiuinermi atuarsinnaavarput nutarterinerup aallartinnerani tamani ilinniartitsissutit naammattuunnginnerat tamaat. Taanna ’ kiffartortunik ” , Jiisusip kiffartortunik, ’ ilinniartitsisarpoq soqutiginnilersitsisarlunilu ’ , tamannalu kristumiunut ilagiinnut ilaavoq. Kisianni ilinniartitsissutaa tassaavoq Pergamimi piffissami tassani " eqqortuunngitsutut " unnerluutigineqarnerat aamma " neqit eqqumiitsulianut pilliutaasut " assilisassiaat isornartorsiorneqareersimapput. Naak peqquserlunniutaasumik isikkoqartoq , versimi tassani pingaaruteqartoq tassaavoq " arnaq Jezabeli " kisiannili kristumiu protestantiusoq nammineq . Aallaqqaammulli oqarfigalugu " arnaq Jezabel qimappatit... " Anersaap siunnersuutigaa kukkunerit protestantit siulliit avitseqatigiissutigisimasaat. Taava saqqummiuppaa pissutsit tamakku qanoq ittuunerat : paganit guutipillorfiginninnerat. Taamaalilluni ersersippaa " taakku " qanoq ittuunerat , taanna suli tassunga tunngatinngilaa , taamanikkut , kisiannili 1843-miit piumasaqarfigissavaa. Aammalu paasissutissiinermi tassani pinngortitsisoq Guutip Romamiut " sapaatip-akunnera " siunertarivaa, taassuma praksis-ia taassuma isigaani idolatros-imik pagan-imik suliaavoq, taannalu ataqqivaa false solar historie-mi paganisme-mik eqqunngitsumik guutinngortitsineq. 1843-miit " sapaat " imaluunniit Jiisusi Kristusimut, nunarsuarmi ajortuliortunut annaassiniartumut ataasiinnarmut, attaveqarnera unitsittariaqarsimavaa .                    
Versi 21 : “ Uanga ernummatiginninnissaminut periarfissippaara, taannalu ernummatiginngilaa. »   
Piffissaq taanna Dan 7:25-imiit saqqummiunneqarpoq aammalu Apokalipsimi kapitali 11, 12 aamma 13-imi pingasunik uppernarsarneqarpoq, taakkuuppuut oqaatsit : " piffissap piffissaata affaalu ; Ullut 1260-it, imaluunniit qaammatit 42-t " tamarmik 538-ip 1798-illu akornanni paavip naalakkersuineranut tunngassuteqarput. Biibili aqqutigalugu piviusup siammarterneqarnera aammalu nutarterisut ilumoortut oqaluussissutigineqarnerat katuullit upperisaannut kingullermik periarfissippaat ernummatiginninnissamut ajortuliornermillu unitsinissamut. Taanna qanoq iliorsimanngilaq, aammalu Guutip inuusup eqqissiviilliortumik aallartitaanik misissuisitsisarlunilu naalliutsitsisarlunilu. Taamaalilluni juutit inuiaqatigiivisa upperinninnermik suliaat eqqumiigilerpai, Jiisusip assersuutaa aappaattut eqquutsinneqarluni : tassaavoq assersuut viinniliortut Guutip erfalasuinik siullernik toqutsisut, kingornalu toqutsisut, taanna imminut taakkununnga saqqummiussigami, viinniliorfimmi Pisortap ernertaa, kingornussassani tillitsiniarlugit.      
Versi 22 : “ Takuuk, taanna siniffimmut ikkussavara, taannalu peqatigalugu qinngasaarisut annertuumik ajornartorsiortitsissavakka, iliuuseqarnerminnik ernummatiginngikkunikkit. »   
Guutip taanna ’ prostituereqartutut ” ’ siniffimmut ikkussorneqarsimasutut ” isigissavaa , tamannalu qulequttami matumani ’ arnaq Jezabel ” ’ prostituereqartumut Babylonimut annertuumut ” Saqq 17:1-imiittumut ataqatigiissitsisinnaavoq . „ Ajornartorsiut annertooq ” siulittuutigineqartoq pissaaq biibilikkut nalunaaruteqarnerup iluatsinnginnerata kingorna. Oqaluussineq taanna aamma uppernarsarpaa ’ ajornartorsiorneq annertooq ’ taanna ’ uumasoq qeqertamiit anisoq ” Saqq 11:7-imi allassimasoq. Taanna Guutip “ nalunaajaasuisa marluk ” suliaasa kingorna pivoq taakku tassaapput Biibilimi illernartumi isumaqatigiissutip nutaap ​​guutimit pinngorsimasup allagaatai. Anersaakkut " atornerluineq " uppernarsarneqarpoq taaguuteqartinneqarlunilu aamma " taakku " Guutip " Jezabel " atorlugu unnerluutigisai  tassaapput franskisut kunngissat kunngissallu. Katuullit præsteriat peqatigalugit kunngissat revolutionerimik naalagaaffimmi ateismemik akerliussutsimik takutitsinermi pingaarnertut soqutigineqassapput, taanna Guutip pissaanerpaap Jiisusi Kristusip akerleriissuteqarnerata ersersitsineruvoq. Taakku ernummatiginngilaat, taamaattumillu marloqiusamik kamanneq piffissami Guutimit aalajangerneqarsimasumi 1793-ip 1798-illu akornanni paavip naalakkersuinerata naanerani eqqugaapput.                      
Oqaaseq " ajornartorsiorneq " tassaavoq Rom 2:19 naapertorlugu guutimit perloqqussutip kingunerisaanik : " Ajornartorsiorneq ajortuliornerlu inuup uummataanut tamanut ajortunik iliuuseqartumut , siullermik juutimut, aamma grækerinut! ". Kisianni " ajornartorsiorneq " katuullit naalagaaffiata aammalu taassuma suleqatigisaata Romamiut katuullit ilagiissaasa ajortuliorsimanerannik pineqaatissiissuteqartoq Saqqq .​​             ".
Versi 23 : “ Meeqqani toqutsissavakka; Ilagiit tamarmik ilisimassavaat uanga tassaallunga eqqarsaatit uummatillu misissuisartoq, ilissilu ataasiakkaat suliassi malillugit akissarsisitsissavasi.    »
" To die the death " tassaavoq oqaaseq Anersaap atortagaa 1793 - imi aamma 1794- imi revolutionerimik naalakkersuinermi " ersiornerit " marluk eqqaasitsissutiginiarlugit . Inuit ilisimasimanngilaat taamatut aappaagumut suliaqarneq toqutsisartunik maskiinanik ingerlanneqartoq, Doktor Louisimit pilersinneqartoq, kisianni Doktor Guillotinimit qujamasuutigineqartoq taassuma aqqa nammineq atortumut tunniunneqarpoq, taamanili taaguuteqartoq : guillotine. Eqqartuussinerit ataatsimoorussat taava toqutsisoqarnissaanut aalajangiisoqarpoq , periuseq ilanngullugu ulloq siuliani eqqartuussisut unnerluussisullu toqutsisoqarnissaanik. Periarfissaq taanna naapertorlugu inuit tammartariaqarsimasut takuneqarsinnaavoq aammalu tamanna pissutigalugu Guutip naalakkersuineq taanna aallaasersortitsisoq " abyss "-imik taasimavaa. Kingullermik nunarsuaq , " qeqertaq " ulloq siulleq pinngortitami inuuneqanngitsoq, pinngortissimavaa , 1 Mosesi 1:2 naapertorlugu. Kisianni aatsaat qilammi, toqqakkat ataatsimoorlutik qilammi eqqartuussinerisa nalaani , " Ilagiit tamarmik ( imaluunniit Ataatsimeersuarnerit ) ", tassa piffissani arfineq-marlunni toqqakkat, oqaluttuarisaanermi piviusut taakku Guutip isumaqarfigisaanik nassaarisinnaavaat. Guutip naapertuilluarnera naammalluinnarpoq ; eqqunngitsumik eqqartuussisut naapertuilluarneratigut eqqugaapput, „ nammineq ” suliatik ” naapertorlugit .” Taakku eqqortumik toqutsisarsimapput aammalu toqukkut qimagunneqartarlutik naapertuilluartumik Guutimit : " aammalu illit ataasiakkaat suliasi malillugit akissarsisitsissavakkit                        ."
Versi 24 : " Ilissilli oqarpunga, Thyatiramiittut tamarmik, ilinniartitsineq tamanna piginngikkukku, Saatanillu itisuunik ilisimasaqanngitsutut, soorlu oqartartut: Allanik taakkuninnga ilinnut tunniussinngilanga;    »
Katuullit upperisaannik isornartorsiuisartut upperisarsiornikkullu ileqqut " Saatanip itissusianik " taasarpaat, tassaasinnaapput nutarterisut 1200-p missaaniit 1789-imi franskit upperisaat tikillugu saqqummersimasut, qanoq pissuseqarnertik apeqqutaatinnagu, ilinniartitsissutigisaat piviusumik ersarissumik Anersaap Kristusip apustiliinut Jiisusip ajoqersukkanilu ilinniartitsissutigisaanit ungasippallaarsimavoq. Pitsaasut pingasut kisimik iluaqutissatut maluginiarneqarput : Jiisusip pilliutaanut kisimi upperinninneq , Biibilimut kisimi upperinninneq , aammalu namminneq inuunermillu tunissutissiaq ; ilinniartitsissutit allat tamarmik katuullit upperisaanniit arfanneqarsimapput taamaattumillu apeqquserneqarsinnaallutik. Taamaalilluni kristumiut upperisaasa ilumoorfigisaannik ilinniartitsinermi naammattuunngikkaluarlutik, nutarterisut qinigaasut inuunertik Guutimut pilliutaasutut inuuneqartutut qanoq annaassinnaaneraat ilisimavaat aammalu 1844-mi, ulloq Dan 8:14-imi aalajangersakkap atuutilernissaa utaqqiinnarlugu, Guutip piffissaq sivikitsumik akuersissutigaa. Tamanna ersarissumik ersersippaa ima oqarluni : “ Allanik taakkartortinngilakka .” Guutimit immikkut ittumik eqqartuussisoqarnerata qanoq inissisimanera oqaatsini taakkunani ersarissumik erserpoq.      
Versi 25 : “ Pigisatit kisimik tigummigit, uanga tikinnerma tungaanut. »   
Pissutaasut Guutip protestantimik upperisamik naammalluinnartumik pilluaqqusinnaaneranut periarfissitsisut toqqarneqarsimasunit Jiisusi Kristusip uteqqinnissaata tungaanut pigineqartariaqarmata atuutsinneqartariaqarlutillu.
Versi 26 : “ Ajugaasoq suliakkalu naggataaniit maleruarlugit, taanna inuiaqatigiinnut oqartussaassuseqartinniarpara. »    
Versimi tassani paasineqarpoq annaassiniarnerup annaaneqarneranut suut pissutaassanersut, nutarterinerup nalaaniit Kristusip uteqqinnissaata tungaanut. Toqqakkat naggatissap tungaanut suliassat Jiisusi Kristusip piareersarsimasai saqqummiunsimasaalu ingerlaavartumik nunarsuup naanissaata tungaanut ingerlatiinnartariaqarpaat . Saaffigineqartut Guutip piumasaqaataanik nutaanik itigartitsinermikkut kukkupput. Taamaattorli qaamasumik qaffasissumik annertusaanissamik siunertaqarnini toqqorsimanngilaa, piffissap naalannartumik tikiunnissaa tikillugu. “ Ilumoortut aqqutaat soorlu qaamasumik qinngortoq, ulloq naammalluinnartoq tikillugu qinngornerulertartoq ” (Uss.4:18) ; Biibilimi versip taassuma tamanna uppernarsarpaa. Aammalu taamaattumik suliniummi iluani, 1844 -miit , ulluni immikkut ittumik biibilikkut siulittuutitut oqaatsiminik siulittuutigineqarsimasuni siulittuutigineqarsimasunilu piumasaqaatit guutimit saqqummersinneqassapput. Aatsaat qilammi eqqartuussisutut toqqarneqartoq Guutimit ’ inuiaqatigiinnut oqartussaassuseqassaaq ’.     
Versi 27 : “ Taanna qimmit qimuttut atorlugit aqutsissavai; »   
Oqaaseq taanna toqutsisoqarnissaanut pisinnaatitaaffimmik siunnersuuteqarpoq. Pisinnaatitaaffiuvoq toqqakkat Jiisusi Kristusimik eqqartuussinerminni ajortunik eqqartuussinermut kingullermut pilersinneqarsimasunik eqqartuussinerminni peqataassasut , ukiuni ’ tusindini   , ukiuni tusindini arfineq-marlunni sapaatip-akunnerani annertuumi
Versi 28 : “ Ullaap tungaanilu qinngorneq tunniutissavara. »   
Guutip taanna tamakkiisumik guutimeersumik qaamasumik ullumikkut nunarsuatsinni seqineq atorlugu ilisarnaatigineqartoq tunniutissavaa. Kisianni Jiisusi oqarpoq : “ Uanga qaamasuuvunga .” Taamaalilluni qilammi inuunerup qaamasuunera nalunaarutigaa, tassani Guuti nammineq qaamasuuvoq qilammi stjernemik soorlu seqinnerput apeqqutaatinnagu.   
Versi 29 : “ Siutilik tusarliuk Anersaaq ilagiinnut qanoq oqartoq! »   
Apokalipsimik sanaartorneq soorlu tårnimik arfineq marlunnik quleriilik, arfineq-marluk tassaassaaq Guutimik naapinnerup piffissaa. In this construction , kapitali 2 aamma 3 tassaapput kristumiut nalaanni tamani 94-ip 2030-llu akornanni tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumik tunngaviusumi tassani Apokalypsimi eqqaaneqarsimasut tamarmik. Kisianni nunaminertami tassani quleriit siulliit kisimik quleriit qulaaniittumut ingerlaarfiusutut inissisimapput. Saqqummersitsinerup pingaaruteqarnera niveau 3-mi Pergamus -imi ateqartumi erserpoq . Pingaaruteqarneq tamanna niveau 4-mi Thyatira -mik taaneqartartumi suli nukittorsarneqarpoq . Tassa piffissami tassani kristumiut upperisaat pissanganartorsiorlunilu eqqunngitsunngortarpoq. Ukiuni matumani anersaakkut inissisimaneq pillugu Guutip eqqartuussutaa silarsuup naggatissaa tikillugu kinguneqassaaq. Taamaattumik eqqartuussineq taanna pillugu paasinninnerit nukittorsarniarlugu, Guutip Louis XIV-p naalakkersuinerata nalaani protestantimik toqqakkaminut adressersimasaa nalunaarusiaq una naatsumik allaaserissavara.
Summiussaq : Reformationip nalaani kristumiut pissusilersuutaat arlaqarsimapput. Tassani ilumoortumik illernartunik persuttaasoqartarpoq , kisianni eqqissisimaartuaannarluni , aamma inuit upperisamik politikkimillu paatsiveerutitsisut, imminnut sakkutuulersortartut aammalu kunngip katuullit sakkutuuinut sakkortuumik sakkortussusilimmik utertitsisartut. Danieli 11:34 -mi Anersaaq taakku ’ pissusilersortartutut ” taasarpai . Upperisarsiortut ikittunnguit paasisimavaat kristumiuuneq tassaasoq Jiisusimik sumiluunniit malinnaanissaq , peqqussutaanik malinniarnissaq inerteqqutaanillu aalajangersimasumik ; Sakkunik atuineq ilaavoq , tamannalu tigusarineqarnermini kingullermik ilinniartitsissutigisimavaa . Jiisusip isornartorsiuinera pissutissaqartinneqarpoq , katuullit ileqquannik ingerlateqqinnermikkut, protestantit namminneq , maligassiuinermikkut, ilinniartitsineq aammalu soqutiginninneq katuullit Jezabelimut tunngasoq tapersersorpaat . Upperisaqarnertik naammalluinnanngitsoq Guutip eqqartuussinerani , akeqqaminut nersornaasiuttagaq . Reformationip aallartinnerani fase taanna immikkut ittumik eqqartuussisarnissaanut aqqutissiuussivoq ; taanna erseqqissarpaa ima oqarluni : " Uanga allanik taakkartortinngilakka , kisianni pigisat , tigummiaruk tikinnerma tungaanut ." Kisianni ilinniartitsissutit naammalluinnannginnerat aallaqqaammut tassani inatsisitigut atuuppoq Guutillu akuersaarpaa kiffartorneq taakku aqqani persuttaaneq toqunerlu akuersaarpaat. Annertunerusumik tunniussisinnaasimanngillat , annerpaamik tunniussillutik : inuunertik. Guutip pilliutaasumik anersaaq taanna erseqqissarpaa, taannalu ” suliassat siullernit amerlanerusut (versi 19)”-tut taasarpai. Romamiut katuullit upperisarsiornerat neqinik eqqumiitsulianut pilliutaasunik sanilliunneqarsimavoq . Romamiut peqquserlunneqarnerat pillugu isornartorsiuinerup aallartippaa Pierre Valdop (Vaudés) suliaanik naammattumik ersersitsisunik , taanna 1170- imiilli Biibilimik allappoq oqaatsit allat latinerisut , provencialimiut . Guutip piumasaqaataanik ilisimasaqarluarnini paasinninneralu tupinnartumik naammassineqarpoq taassumalu kingorna protestantimik upperisaq annikilliartorpoq. John Calvinip isumassarsiarineqarneratigut protestantit upperisaat suli sakkortusiartorpoq, katuullit akeqqaminnik assilisassiorluni. Aammalu oqaaseq " Upperisamik sorsuutit " Guutimut akerleriissuteqarnermik uppernarsaavoq.               , pissutigalugu Jiisusi Kristusip toqqakkat, ilumoortut, taakkununnga pissaanilissuit utertinngilaat. Akissarsinerat Naalakkap nammineq pissaaq. Imminut sakkutuunngortitsinermikkut protestantit, oqariartuutaat " sola scriptura ", " Allakkat kisimik ", Biibilimik narrujuumminarnermik takutitsipput, taannalu nakuusertarnertik inerteqqutaavoq. Jiisusi tassunga atatillugu assut ungasissumut ingerlavoq ajoqersukkani ilinniartitsilluni ’ qaqutigoortumik allamik ’ pissusilersortumut saaffiginnissasut.      
 Piffissaq taanna katuullit persuttaasarnerat Jiisusip kiffartortunik upperinnittunik toqutsisarnera marloriaq allaaserineqarpoq Apokalypsimi, uani Thyatira- mi piffissami tassani , kisianni aamma kapitali 6- imi 5. steg- imi aamma kapitali 8-mi 3. trompete-mi cted Romamit kunngillu kiffartortuinit . Oqaaseq pingaarneq Pergamimi aqqani toqqorsimasoq ersarissumik erserpoq, katuullit upperisaat Guutimut atornerluisimanermik pisuusuuvoq , aammalu taakku taanna atorlugu atornerluisut, katuullit kunngissaat, taakku ligaat aammalu taakku eqqunngitsumik nobiliat akiliissapput , franskit revolutionerit guillotine-ata ataani , blod shed unjustly. Apo . 2:22-23 : “ Takuuk, taanna siniffimmut ikkussavara, taannalu peqatigalugu qinngasaarisut annertuumik ajornartorsiortitsissavakka , iliuuseqarnerminnik ernummatiginngikkunikkit . Meeqqani toqutsissavakka ;​ Ilagiit tamarmik ilisimassavaat uanga eqqarsaatinik uummatinillu misissuisoq , ilissilu ataasiakkaat suliasi malillugit akissarsisitsissaanga . Kisianni mianersortarit ! Pissutigalugu 1843-p kingorna " taanna atornerluisut " aamma tassaassapput protestantit , taamaattumik Guutip nukissiuuteqarnikkut piareersarpaa " nunarsuarmi sorsunnersuaq pingajuat " , katuullit, ortodoksit, anglikanerit, protestantit adventistillu atornerluisimanerannut nutaamik pineqaatissiissuteqarnissaq. Tamatumunnga atatillugu Anersaaq 5-imi allagarsiivimmi ima oqarpoq : Saqq 6:9-miit 11-imut : “ Allagarsiivimmi pingajussaani ammarmat, Guutip oqaasia pissutigalugu uppernarsaatillu pissutigalugit toqutaasimasut anersaat altarip ataani takuakka. Taakkulu nipimik sakkortuumik qisuariaateqarput, oqarlutik : Qanoq sivisutigisumik, Naalakkap, illernartoq ilumoortoq, eqqartuussissanngilatit, nunarsuarmi najugaqartunut aavatsinnik akissarsisitsissanngilatit ? Taakku tamarmik immikkut qaqortumik atortumik tunniunneqarput ; oqarfigineqarlutillu suli piffissap sivikitsumik eqqissisimassasut, kiffartortutik qatanngutillu, taakkutut toqunneqartussat, naammassineqarnissaasa tungaanut. ".                      
Scene taanna 5. seal -imiit eqqarsartaatsimut ersarissumik paasissutissiisinnaavoq aammalu eqqunngitsumik. Erseqqissumik oqaatigineqarsinnaavoq, assilisassiaq taanna Guutip isertortumik eqqarsaataanik uatsinnut ersersitsivoq , tassami, Ecc.9:5-6-10 naapertorlugu , Kristusimi toqusimasut eqqaamasatik puigorneqarlutik unnuisarput , seqineq ataani suliarineqartunut tamanut peqataajunnaarlutik . Biibilimi toquneq siulleq isumaqarpoq inuuneq tamakkerlugu aserorterineq ; toqusimasoq soorlu pinngorsimanngitsoq, assigiinngissuteqarluni pinngorsimalluni pinngorsimanera tamaat Guutip eqqarsaataani allanneqarsimasoq. Taamaattumik Guutip kiffaminut inuusunut oqariartuuteqarpoq isumakkeerfiginninnermik oqariartuut taanna kaammattuiniarlugu . Eqqaasippaa , neriorsuutini naapertorlugit , toqup sinilluarnerata kingorna , piffissaq aalajangersimasoq eqqumiitsuliornissaminnut , tassami taakku , taanna , makitinneqassasut . Taakku taava periarfissaqassapput eqqartuussinissamut , Guutip Jiisusi Kristusimi isiginnittaasiata eqqartuussineratalu ataani, naalliutsitsisut aamma makitinneqarsimasut , kisianni ukiut tusindit naaneranni . Thyatira -mi oqaluussissummi katuullit Jezabelimik atornerluisut pillugit toquneq nalunaarutigineqartoq marloriarluni eqquutsinneqassaaq . Nunarsuarmi, revolutionærit suliaat tassaavoq fase siulleq, kisianni tamatuma kingorna, tikissaaq, piffissami aamma fase aappaani , eqqartuussinerup kingulliup aappaata toqunera , nalunaaqutaq " Ataatsimeersuarnerit tamarmik " kristumiut, upperinnittuunngitsut imaluunniit upperinnittuusut , kristumiut nalaani piffinni tamani Guutip eqqartuussinera eqqortoq a spiritual a .    
Symboliskimik assilisassiani kapitali 8- mi trompeti 4. " ajornartorsiornerup annertuup " programmerneqarsimasup iliuuseqarnera uppernarsarniarlugu tikippoq, taanna papismip atornerluisimaneranik aamma monarkistinik tapersersuisunik pineqaatissiisarnermik pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiittoq. Ulloq , qinngorneq guutimeersoq, qaammat , katuullit upperisaat qaammaarisoq , aamma ulloriarsuit , upperisarsiortut, pingajorarterutaat imaluunniit ilaatigut , franskit revolutionerit 1793-imi aamma 1794-imi ateismemik persuttaasarnerisigut eqqugaapput .   
Eqqissisimasumik protestantinut adresserneqarsimasup naanerani Anersaaq sakkutuunik atuineq pillugu isornartorsiuinermini uppernarsarpaa, eqqaasitsilluni ukiuni tusindini arfineq-marlunni qilammi eqqartuussinermi piareersarneqarsimasumut kingullermut aatsaat toqqarneqarsimasoq akissarsisinneqassasoq. Taamaattumik imminut akissarsisitsisinnaanngilaq, qilammi eqqartuussineq una sioqqullugu tassanilu taava persuttaasut eqqartuussissutigissavai , Jiisusi Kristusi peqatigalugu , toqutsisoqarnissaanullu eqqartuussinermi peqataassalluni. “ Taanna qaqutigoortumik aqutsissaaq, soorlu saviminiliortup atortuisa qaqutigoortut .” Eqqartuussinermi tassani siunertaassaaq eqqartuussinermi kingullermi aappassaanik toqusoqarnissaanut pineqaatissinneqartup piffissaq naalliutsinneqarnissaanik aalajangersaanissaq. Versi 29-mi oqaatigineqarpoq : ullaap tungaani . “ Aamma ullaaq ullormut tunniutissavara .” Oqaaseq taanna seqineq, qaamasumik guutimeersumik assilisassiaq, taaguuteqartippaa. Eqquisoq naassaanngitsumik qaamasumut guutimit isertussaavoq. Kisianni tamanna naassaanngitsumik ataqatigiissitsineq sioqqullugu, taaguut una allakkat pingajuat piareersarpaa, taanna takkuttarpoq. Ullup qeqqa 2 Pet. 1: 19-20-21- mi eqqaaneqarpoq : “ Aamma siulittuutitut oqaaseq qularnanngitsoq pigivarput : taannalu eqqumaffigissavasi, soorlu qaamasumik sumiiffimmi taartumi qinngortumik, ulloq ullup qeqqata tungaanut, ullullu ullup qeqqa uummatitsinni qinngornissap tungaanut : . Siullermik ilisimavara , Allakkani siulittuutit arlaannaalluunniit nammineq isumaqarfigineqarsinnaanngitsoq, siulittuut inuup piumasaanik pinngorsimanngilaq, Guutilli inuit illernartunik Anersaaq Illernartoq atorlugu oqaluttarsimapput . Versi taanna siulittuutitut oqaatsip pingaaruteqarneranik ersersitsivoq, pissutigalugu piffissap tulliup qanoq ittuunera Dan.8:14-imi siulittuutigineqartup Guutip aalajangersagaata atuutilerneratigut anersaakkullu tunngatinneqassaaq. " 2300-p tungaanut unnuk-ullaaq aamma illernartuuneq pisuutinneqassaaq ." Kisianni taamanikkut versi taanna aatsaat nutserinermi ilisimaneqarpoq : " Unnuit ullaakkullu 2300-p tungaanut aammalu illernartoq salliunneqassaaq ." Oqaasersiuussinermi tassaniluunniit Guutip oqaluussissutigisaa taamaappoq, kisiannili eqqorluartumik, taamatut isumaqartinneqarsinnaavoq nunarsuup naanerata nalunaarutigineqarneratut, Naalagaaffitta annaassiniartullu Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinneratigut. Guutip amerikamioq protestanti William Miller atorlugu adventistit upperisamik misilittagaat marluk ukioq manna ukiakkut naammassiniarpai                 1843 aamma 1844-mi ukiakkut Soorlu Daniel 12:11-12-imi ilinniartitsissutigineqartoq, ullut taakku marluk akornanni, 1843-mi, Guutip aalajangersagaa protestantinit kukkusimasunit annaassiniarnermik eqqortumik Jiisusi Kristusip neqeroorutigisaa tigusimavaa .  ; pissutigalugu Guutip piumasaqaatigisaanik nutaamik illernartuunermik malittarisassamik naammassinninnginnerat. Jiisusip naapertuilluarnera naassaanngitsumik atuuppoq, kisiannili Jiisusip nammineq toqqarsimasaanut ilumut toqqakkanut iluaqutaasarpoq, tamannalu, piffinni tamani nunarsuarlu naanerata tungaanut.
Tassani Thyatirap Sardisillu akornanni , 1843-mi aasaanerani ulloq siulleq , peqqussut Dan 8:14-imi allassimasoq atuutilerpoq , kingunerisassailu Anersaap kristumiunut ulloq taanna oqaaseqarfigisaani paasiniarpagut.
 
 
Saqqummersitat 3 : Ataatsimeersuarneq 1843 – 1844-miit . 
apustilit kristumiut upperisaat iluarsineqarpoq
 
5. era  :
Eqqartuussineq Jiisusi Kristusip 1843-mi aasaanerani aamma oktobarip 22 -ani adventistit eqqartuussinerisa kingorna nalunaarutigaa ani
Versi 1 : “ Sardisimilu ilagiit inngiliannut allagit : Guutip anersaanik arfineq-marlunnik ulloriarsuarnillu arfineq-marlunnik piginnittuusoq ima oqarpoq : Suliassatit ilisimavakka . Nalunngilara uumasutut isikkoqartutit, toqusimallutillu. »   
" Sardis " -ip nalaani , allakkami pingajumi qulequtarineqartoq, ersersitsissaaq protestantimik kristumiut pissusilersuutaat marluk akerleriittut tunngatinneqartut : kukkusut, taakkununnga Jiisusip nalunaarutigaa : " Illit inuuneq pillugu passerpit, toqusimallutillu " ; aamma toqqakkanut, versimi 4-mi : “ taakku uannut qaqortunik atisalersorlutik ingerlassapput, pissutigalugu naleqarmata .” Soorlu nalunaarutini marlunni imarisaq, aqqa " Sardes " marlunnik isumaqarpoq isumassarsiallu akerleriilluinnarlutik . Grækerit root-ianni tassani pingaarnertut isumassarsiat pigivakka : ujaqqamik konvulsiviusumik erlinnartumillu, tassa toqumik inuunermillu. Grimasserneq aamma konvulsive sardonimik qinngasaarneq nassuiarpaa ; grækerisut sardonion tassaavoq piniarnermi atortup qulaani ; sardine tassaavoq aalisakkaq ;​ aammalu akerleriissumik isumaqarluni sardo aamma sardonyx tassaapput ujaqqat erlinnartunik; sardonyx tassaavoq assigiinngitsunik qasersunik kalcedonimik . Allakkami matumani aallaqqaammut Jiisusi imminut saqqummiussivoq " Guutip anersaanik arfineq-marlunnik ulloriarsuarnillu arfineq-marlunnik piginnittutut ", tassa Anersaap illernartinneqarnera aammalu kiffani arfineq-marluk eqqartuunneqarnerat. Soorlu Dan 12-imi toqup qeqertaata, adventistit upperisaasa misilittagaata, qulaani inissisimavoq, tassanilu eqqartuussinermini saqqummiussivoq. Maluginiaruk ”tu”-mik informal-imik atuineq, taannalu takutitsivoq inuk oqaloqatigisat ataatsimoorluni isumaqarluni ataasiusoq. Protestantimik normu tamakkerlugu pineqarpoq. Jiisusip protestantimik unioqqutitsineq Thyatirap oqaluussissutaani allassimasoq unitsippaa . “ Taakkua ” nutaat (soorlu upperisallit upperisaqartut takusarpaat) maanna atuutilersinneqarpoq piumaffigineqarlunilu. Romamiut sapaatip-akunnerata ileqqua unitsinneqartariaqarpoq sapaatip-akunneranilu sapaatip-akunneranik taarserneqartariaqarluni. Dan.8:14-imi aalajangersakkap taassuma pissutsit 321-mi marsip 7- aniit keiseri Konstantin I- p pilersinneqarsimasut allanngortippaat. 1833-mi, ukiut 11-it 1844 sioqqullugu, ullup qeqqaniit ullaap tungaaniit 5 a.m.-ip tungaanut sivisussuseqartumik, Amerikamilu nunap immikkoortuani tamani takuneqarsinnaasumik, Guutip kristumiut protestantit annertuumik kukkusimanerat ilusilersorsimavaa siulittuutigisimavaalu. Taamatut paasinninneq qularunnaarsinniarlugu Guutip qilammi ulloriarsuit Abrahamimut takutippai, oqarlunilu : " Taamatut pissapput kingornussassatit ." Taamaattumik 1833-mi ulloriarsuit kukkusimanerat siulittuutigisimavaa Abrahamip kingornussassaata tamatuma annertuumik kukkunissaa. Qilammi ersersitsineq taanna Saqqummersitat 6:13- imi qulequttami 6- imi allaaserineqarpoq .                            seal-ip Jiisusi oqarpoq : “ Illit inuusutut isikkoqarpit toqusimasullu .” Taamaattumik oqaatigisaa Guutimik sinniisutut tusaamasaassuseqarpoq, aammalu tamanna protestantismemut naleqquppoq, taannalu Reformationiminut upperinnilluni isumaqarpoq Guutimik isumaqatigiinniarsimasoq . Guutimit eqqartuussineq imaappoq : “ Suliassatit ilisimavakka ,” “ aamma toqusimavutit .” Guutimit nammineq, Eqqartuussisumit annertuumiit, eqqartuussineq tamanna pivoq. Protestantip eqqartuussineq tamanna soqutiginngitsoorsinnaavaa, kisianni kingunerisassai qimaassinnaanngilai. 1843-mi Daniel 8:14-imi peqqussut atuutilerpoq kristumiullu arlaannaalluunniit Guutip inuusup inatsisaanik ilisimasaqanngitsutut isigineqartariaqanngilaq. Ilisimajunnaarneq tamanna pissuteqarpoq siulittuutitut oqaatsip narrujuumminarneranut, apustilip Petrusip kaammattuutigimmagu tamarmik eqqumaffigissallugit 2 Pet . Siullermik ilisimavat Allakkani siulittuutit arlaannaalluunniit nammineq isumaqartinneqarsinnaanngitsut . " Nutaamik ataatsimooqatigiinnerup Biibilimi allassimaffiit tamarmik akornanni maluginiarneqanngitsumik ingerlasarmata , versit taakku , ingammik 1843- miit , inuunerup toqunerullu akornanni assigiinngisitsipput."           
Versi 2 : “ Eqqissisimagit sinneruttullu toqusinnaasut nukittorsarlugit ; Guutima siornatigut suliatit naammalluinnartut nassaarisinnaanngilakka . »    
Illernartuunermik malittarisassamut nutaamut ilanngunngippata, protestantismep " sinnera " " toqussaaq ". Guutip taanna marlunnik pissuteqarluni pineqaatissippaa. Siulleq tassaavoq Romamiut sapaatip-akunnerata atugaa Dan.8:14 ; Aappaa tassaavoq siulittuutitut oqaatsimik soqutiginninnginneq, tassami Guutip adventistit misilittagaat aqqutigalugu ilinniartitsissutigisimasaa soqutiginngitsoorlugu, protestantit kingornussassaat aappariinniit arsaarinnissutigineqartoq akisussaaffigissavaat. Pissutsit marluk pillugit Jiisusi oqarpoq : " Guutima siornatigut suliatit naammalluinnartut nassaarisimanngilakka . " Oqarluni " Guutima siornatigut ", Jiisusi protestantinut eqqaasitsivoq inatsisit qulit Guutip finger-ianit allanneqarsimasut normuat, Ataata taanna Ernermut annaassiniartussatut iluaqutigalugu qinngasaarisarpaat. Taassuma upperisaa naammalluinnartoq , taanna maligassiuisutut tunniuppaa, protestantimik upperisamut, katuullit ajortuliornerannut arlalinnut arfanniartartumut, ilaatigut siullermik ulloq siulleq sapaatip akunnerani eqqissisimaartarnermut, assigiinngissuteqanngilaq. Annaassiniarnermi illup illuatungaani protestantimik upperisamik ataatsimoorussamik normumik qaqugumorsuaq matuvoq, " stjerner " " sisamat " sillimmasiissut " fall.             
Versi 3 : “ Taamaattumik eqqaamajuk qanoq pissarsiarisimanerlugu tusarsimanerlugulu, tiguarlugulu ajuusaarutigiuk. Eqqissisimanngikkuit tillittutut tikissaanga, nalussanngilatlu nalunaaqutaq qaqugu tikissanerlunga. »   
Verbi taanna , “ eqqaamajuk, ” isumaqarpoq siornatigut suliassat pillugit isornartorsiuinermik eqqarsaatersorneq. Kisianni ilumut toqqarneqarsimasut kisimik anneruniarlutik nammineq suliaminnik isornartorsiuisinnaapput. Aammattaaq peqqussut taanna “ eqqaamajuk ” peqqussutip aappaata aallaqqaataani “ eqqaamajuk ” eqqaavaa, taanna ulloq arfineq-marluk-mi eqqissiviilliorfiusumik peqqussuteqarpoq. Tassani aamma marloriaammik pisortatigoortumik protestantismeq qaaqquneqarpoq, William Millerip 1843-mi ukiakkut aamma 1844-mi ukiup aallartinnerani siulittuutitut nalunaarutinut qanoq tiguneqarneranik eqqarsaatersornissamut, kisianni aamma Guutip peqqussutaani 4-mi, taanna 1843-mi unioqqutitsisimavoq is formulated : " Eqqissisimanngikkuit tillittutut tikissaanga, nalunngilatlu nalunaaquttap ingerlanerani ilinnut tikissanerlunga." » Takussavarput 2018-imiit oqaluuserisaq taanna qanoq inuuneqartigilersimanersoq. Vigilimik, ernummatiginninnermik aamma ernummatiginninnerup kingunerisaanik peqanngippat, protestantimik upperisaq qularnanngitsumik toqusimavoq.           
Versi 4 : “ Taamaattorli Sardisimi angutit arlallit atisaminnik saassussisarsimanngitsut ; qaqortunik atorlugit uannut ingerlassapput , pissutigalugu taakku naleqarmata . »    
Illernartuuneq nutaaq inunngortussaavoq. Oqaluttuami tassani Jiisusip " angutit arlallit " pinngorsimanerat uppernarsarpaa , Ellen G. White-mut taakku akornanniittumut kisitsisit saqqummiunneqartut naapertorlugit angutit 50-it kisimik Guutip akuersissuteqarfigaat. Taakku “ angutit ikittunnguit ” tassaapput angutit arnallu akuerineqarsimasut pilluaqquneqartut, ataasiakkaat, Naalakkap kissaatigisaanik naapertuuttumik upperisaminnik uppernarsaateqarnissaminnut. Jiisusi oqarpoq , “ Taamaattorli Sardisimi angutinik arlalinnik atisaminnik saassussisarsimanngitsunik peqarpusi; aamma qaqortunik atisalersorlutik uannut ingerlassapput , taakku naleqarmata . ” Kiap naleqassutsimik Jiisusi Kristusip nammineq akuerisaa uppernarsarsinnaavaa ? 1843-mi aamma 1844- mi upperisamik misilitsinnerit ajugaasut Jiisusip neriorsuutigaa inuuneq naassaanngitsoq nunarsuarmilu tamakkiisumik tunniussineq taannalu Filadelfiamiit oqaluussinermi aggersumi pisortatigoortumik ilusilersorneqartussaavoq . " Atortup " mingutsinneqarnera inuup kiffaanngissuseqarluni pissusilersorneranut tunngatinneqarpoq. „ Atisaq ” tassaavoq Jiisusi Kristusip ajunngissuseq, tassani „ qaqortoq “, taassuma mingutsitsinerata ajunngissuseq taanna protestantit lejriannut ileqquusumik annaaneqarneranik takutitsivoq. Tassani, akerleriissumik, saassussisoqannginnera tassaavoq Jiisusi Kristusip Dan.9:24 naapertorlugu ” naassaanngitsumik ajunngissuseqarnerata ” sivitsorneqarnerata sivitsorneqarnera . Qanittumi , sapaatip-akunneranik ilisimasaq atuinerlu taakkununnga ilumut illernartunngortitsissaaq, naapertuilluarnermik Jiisusi Kristusip tunniussaanik kinguneqartitsissaaq. Toqqaaneq tamanna ilisimassuseqarluartoq paasinnittaaseqartorlu qanittumi taakku versimi 5-imi ’ atisat qaqortut ” atorlugit assilisassiarineqartut illernartinneqarneranni qilammilu naalannartinneqarneranni naassaanngitsunngortissavaat . Anersaap taakku nalunaarutissavai “ pisuunngitsut ” : “ qanerminnilu peqquserlunneq nassaarineqanngilaq, taakku pisuunngillat (Saqq 14:5).” Taakku nassaarisinnaavaat, „ eqqissineq inuit tamarmik peqatigalugit illernartuuneq, taanna peqanngippat kinaluunniit Naalakkap takusinnaanngilaa ,“ Paulusi Hebr 12:14-imi allassimasoq naapertorlugu. Konkret, taakku ” hvide klæde ” atorlugit ajortuliornermit tunuarneq, taanna Romamiut sapaatip-akunnerani ileqquuvoq. Pissutigalugu marloriarlutik upperinnillutik utaqqisimammata, taassuma inissisimaffiani, akuersissutigineqarneranik takussutissiatut, Guutip nalunaaqutaa taakkununnga tunniunneqarpoq sapaatip-akunnerani, taanna tikissaaq Naalakkap toqqakkani qaqutigoortunngortinniarlugit, taakku naapertuilluarnerminik illersuisutut. Taamaalilluni " " .                              illernartumik salliutitsineq , taamanikkut Danieli 8:14 qanoq nutserneqarsimanersoq. Taamatut isiginnittaaseqarnikkut, 1844-mi oktobarip 23-aniit, Jiisusip qilammi takussutissiami ajugaasussanut toqqakkanut tunniuppaa, sumiiffimmi illernartumiit nunarsuarmi illersorneqarnerpaamut ingerlaarnermini assilisassiaq . Taamaalilluni assersuusiami eqqaamavaa, piffissaq qimmit qimuttut toqukkut qimagunneranni, toqqarsimasani ajortuliorneq isumakkeerfigineqarmat, taamaalilluni ” ulloq isumakkeerfiginninneq ”, hebræerisut ” Yom Kippur ” naammassineqarluni. Pisoq taanna pisimareermat, takussutissiami iliuuseqarnerup nutarterneqarnera aatsaat siunertaavoq Jiisusip toquneratigut naassaanngitsumik naapertuilluarnermik angusaqarneq siulleq apeqquserniarlugu. Taanna Sardisimi kukkusimasunut upperisamik takutitsisumik Pinngortitsisumut Guutimut naammagisimaarinninngitsumut eqqortumik eqquuppoq. Marlunnik pissuteqarluni Guutip taakku itigartissinnaavai, siulittuutitut piviusumik nalunaarutigineqartumik asanninnginnera pissutigalugu, aammalu sabbatip unioqqutinneqarnera pissutigalugu, taanna 1843 - miit Daniel 8:14-imi aalajangersakkap atuutilersinneqarneratigut atuutilersinneqarsimavoq .     
Versi 5 : “ Ajugaasoq qaqortunik atisaqartinneqassaaq ; Aqqani inuunermik atuakkamiit piiarsinnaanngilara, kisianni Ataatama inngilillu sinnerlugit aqqani tunniussavara. »   
Toqqarneqarsimasoq Jiisusi Kristusimit annaanneqartoq tassaavoq inuuneq naalalluartoq , inuunermini naassaanngitsumillu pinngortitsisumut Guutimut, pitsaasumut, ilisimassuseqartumut, eqqortumullu pisussaaffimmik ilisimasaqartoq. Tamanna ajugaanerminut isertugaavoq. Taanna isumaqatigiinnginnermut isersinnaanngilaq, pissutigalugu oqaatigisai iliuuseqarfigisanilu tamarmik akuersaartarpai. Taamaattumik nammineq annaassiniartartumut nuannaarutiginnippoq, taanna ilisarisimavaa aqqanilu taasarpaa, nunarsuup pilersinneqarneraniit, tassani siumut ilisimasaqarnermigut takusimavaa . Versimi tassani ersersinneqarpoq eqqunngitsumik upperisarsiortut eqqunngitsumik oqaaseqarnerat allaat taamatut oqaaseqartartunut qanoq ajortigisumik eqqunngitsumillu oqaaseqartigisoq. Oqaaseq kingulleq Jiisusi Kristusimut tunngassaaq tamanut oqartoq : “ Suliassasi nalunngilakka .” Atuakkiat taakku naapertorlugit nersutaatiminik immikkoortitsivoq, talerpiaani savani , talerpiaanilu nersutit upperinnittut aammalu nersutit qimmit qimuttut eqqartuussinermi kingullermi toqunermi aappaani ikuallannermut aalajangerneqarsimasut inissippai .   
Versi 6 : “ Siutilik tusarliuk Anersaaq ilagiinnut qanoq oqartoq! »   
Naak eqqortumik kikkut tamarmik Anersaap oqaasii siulittuutitut tusarsinnaagaluarlugit, taarsiullugu toqqarsimasai kisimik , taakku isumassarsiorfigisarpai ilinniartitsisarpailu , isumaat paasiniarsinnaavaat. Anersaaq piviusut immikkut ittut, oqaluttuarisaanerup nalaani naammassineqarsimasut, taamaattumik toqqarneqartoq upperisamik nunarsuarmilu oqaluttuarisaanermik soqutiginnittariaqarpoq, aammalu Biibili tamakkerlugu nalunaajaatinik, nersualaarnernik siulittuutinillu oqaluttuanik sananeqarsimasoq.
Oqaaseqaatit : Versimi 3 -mi Jiisusi Kristusip protestantimut kukkusimasumut ima oqarpoq , “ Taamaattumik eqqaamajuk qanoq tigusisimanerlutit tusarsimanerlugulu, tigussaasumik tigummiarlugulu ajuusaarutigiuk. Eqqissisimanngikkuit tillittutut tikissaanga, nalunngilatlu nalunaaquttap ingerlanerani tikissallunga . ” Killiffimmi ajugaasut kingornussassaannut, 2018- imi aasaaneraniit , nalunaarusiaq una allanngortinneqarpoq : " Isiginnaarpat, uanga tillittutut tikissanngilanga, aamma ilisimassavat qaqugukkut ilinnut tikissanerlunga . " Aammalu Naalakkap neriorsuutini eqquutsippai, tassami ullumikkut 2020-mi, toqqakkani ilisimasaqarput ulloq ilumut uteqqinnissaanik saqqummiussisoq 2030- mi ukiamut . Kisianni, protestantimik upperisaq pineqaatissinneqarpoq eqqortumik tamanna soqutiginngitsoorlugu, immikkoortinneqartoq, kisimiilluni, Jiisusimit, toqqakkaminut. Tassami kiffartortunut ajortunut pissusilersornerminut akerliulluni, " Naalakkap kiffartortuni pruffiitit mianersoqqusimanngisaannarlugit iliuuseqanngilaq " Am.3:7.           
 
ukioq : Filadelfia​ 
Adventisme nunarsuaq tamakkerlugu misissuinermut iserpoq
1843-p 1873-illu akornanni sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnera, ulloq arfineq-marluk ilumoortumik Guutimit aalajangerneqarsimasoq, ulloq arfineq-marluk-adventisme-p pioneeriinit iluarsineqarpoq atuutilersinneqarlunilu, taannalu amerikamiut kristumiut upperisarsiornermik pisortatigoortumik 1863-imiilli taaguuteqartumik : " the Seventh Day- "-mik ilusilersorneqarpoq. Dan.12:12-imi ilinniartitsineq piareersarneqarsimasoq naapertorlugu Jiisusip oqaluussissutigisaa toqqarsimasaminut sapaatip-akunnerani eqqissiviilliornermik illernartinneqarsimasumut tunngatinneqarpoq, ulloq ukiup 1873. Tamatumalu saniatigut toqqarneqarsimasut taakku Dan.12 :12- imi pilluarnermik iluaqutiginnipput : " Pilluaqquneqarpoq taanna utaqqisoq, days to13 ! ".        
 
Malittarisassat nutaat 1843-miit pilersinneqarsimasut 1873-imi tamanut atuutilerput
Versi 7 : “ Filadelfiamilu ataatsimeersuarnermi inngilimut allagit : Ima oqarpoq illernartoq, ilumoortoq, taanna Daavip atortuanik piginnittuusoq, taanna ammasartoq, kikkulluunniit matusisinnaanngitsut, matusartoq, kikkulluunniit ammassinnaanngitsut : .     
Aqqani ” Filadelfia ” atorlugu Jiisusip Toqqakkani takutippaa. Taanna ima oqarpoq : “ Taamaalilluni kikkut tamarmik ilisimassavaat ajoqersukkaniusut, imminnut assigiinngisitsigussi. Johannesi 13:35 » Aamma tamanna Filadelfiami pivoq, taanna grækerit oqaasiini isumaqarpoq : qatanngutitut asanninneq. Taanna toqqakkat erinarsortartut toqqarsimavai , upperisaat misilittarlugu, ajugaasullu taakku pillugit asanninnini annertuvoq. Oqaluussinermi tassani imminut saqqummiussivoq ima oqarluni : “ ima oqarpoq Illernartoq, Ilumoortoq .” Illernartoq , tassami piffissaq tassaavoq sapaatip-akunnerata aamma toqqarneqarsimasut illernartinneqarnissaat piumasaqaataavoq peqqussummi Dan.8:14 -imi 1843-mi aasaanerani atuutilersumi . Ilumoortoq , tassami siulittuutitut nalunaaquttap ingerlanerani piviusumik inatsit iluarsineqarpoq ; Guutip peqqussutini 4. kristumiunit marsip 7-aniit 321-miit atornerlunneqarsimasup illernartuunera nassaarilerpaa, aamma oqarpoq : “ taanna Daavip pingaarnertut atortagaanik piginnittuusoq .” Tamakku tassaanngillat St. Peters-ip Romamik piginnittutut oqaatigineqartup tunngaviusut. “ Daavip pingaarnertut ” ’ Daavip erneranut ’, Jiisusimut, nammineq, pigineqarpoq . Taanna allaanerusoq naassaanngitsumik annaassiniarnermik tunniussisinnaanngilaq, taanna atortoq taanna pissarsiarisimavaa " qinnguartaatiminik " qinngasaarinermini, naapertorlugu Es.22:22 : " Uanga qinngasaarissavara Daavip illuani atortoq: ammarpat inuk matusinnaanngilaq; taanna matuppat, kialluunniit ammassanngilaq ." Una pingaarnertut naalliutsitsinermini korsimik taaguuteqartoq, versip matuma eqquutsinneqarnerani , uani atuarparput : " taanna ammasoq, kialluunniit matussanngilaa, taanna matusartoq, kialluunniit ammassanngilaa ." Annaassiniarnermi illup ulluini arfineq-marlunni adventismemut sanaartorfiusumut ammarneqarsimavoq, Romamilu sapaatip-akunnerani upperisamik malinnaasunut 1843 - mi aasaaneraniit matuneqarsimalluni . Takuuk, pissaaneq annikitsumik pigigakku oqaatsikkalu malillugit, aqqanilu itigartinnagu, illit siumut ammasumik illup matusinnaanngisaanik inissisimavunga                                   ". Upperisaq taanna mikisoq, pisortatigoortumik, amerikamiut kisimik 1863-imiilli atuuffeqarsimavoq, kisianni 1873-imi Battle Creekimi ataatsimeersuarnermi ataatsimeersuarnermi Anersaaq tassunga nunarsuarmi tamarmi missionerinermik illup ammarpaa, taannalu ingerlaqqissaaq Jiisusi Kristusip ilumut uteqqinnissaata tungaanut. Kikkulluunniit inerteqqutigissanngilaat Guutillu tamanna isumagissavaa. Pingaaruteqarpoq maluginiassagipput pitsaasut tamarmik Jiisusip illernartuni ilumoortuni ersersippai aamma pissutaasut protestantimik upperisamik 1843-mi kukkusimanerannut nassuiaasut, oqaaseq taanna Jiisusip Sardisimi kukkusimasunut versimi 3-mi oqaatigisaanut eqqortumik akerliuvoq, tassami suliassat siunertarineqartut namminneq utertinneqarput.
 
Apo.7-imi naggueqatigiit 12-it ineriartorput
Versi 8 : “ Suliassatit ilisimavakka . Takuuk, pissaaneq annikitsumik pigigakku oqaatsikkalu malillugit, aqqanilu itigartinnagu, illit siumut ammasumik illup matusinnaanngisaanik inissisimavunga. »   
Piffissap ilaani toqqarneqartoq suliani pillugit pitsaasumik eqqartuunneqarpoq, taakku Jiisusip tassunga ajunngissuseqartutut isigaa. Taassuma " pissaanera mikisoq " uppernarsarpaa gruppip inunngornera tunngavigalugu " angutit ikittut " versimi 4. 1873-imi Jiisusip adventistinut nalunaarutigaa uternissaminut siuariartornertik qilammi ammasumik illup ilisarnaataa atorlugu, taanna 2030-mi aasaanerani ammassaaq , tassa ukiuni 157-ini . Oqaluussissummi matumani, Laodikeamut adresseqartumi, Jiisusi illup matuma eqqaani inissisimassaaq , taamaalilluni uteqqinnissaa qanilliartortoq ersersinneqarluni : “ Takuuk, illup tunuani inissisimavunga illup iluanilu illup iluani toqqoqqavunga. Kinaluunniit nipiga tusarlugu illup ammarpaa, tassunga iserumaarpunga nerisassiorlungalu, taannalu uannut. Saqq 3:20 »       
 
Juutit kristumiut upperisaannut iseqqusaapput
Versi 9 : “ Takuuk, Saatanip synagogianiittut, juutiusut oqartartut, juutiunngitsulli, sallusuissummik oqartartut, suliarissavakka; Takuuk, taakku tikissavakka illit illuatungaannut pallorfigissallugit, ilisimassallugulu asannittutut. »   
Juutit ilumoortut race aamma neqi malillugit adventistit gruppiannut isersimanerat tunngavigalugu versimi tassani sabbatimi eqqissiviilliornerup iluarsineqarnera uppernarsarneqarpoq ; Sapaat allanngortinnissaannut akornutaanngilaq. Tassami 321-miit taassuma unitsinneqarnera aamma kinguneqarsimavoq juutit ilumoortut kristumiut upperisaannik atuilernissaannut inerteqquteqalernermik. Juutit racemik eqqartuussinerat Paulusip, nalunaajaasup upperisarsiortup, nammineq isumaanngilaq ; tassaavoq Jiisusi Kristusip taanna Saqqummersitami matumani uppernarsarpaa, Apo.2:9-mi allassimareersoq, kiffaminut juutinit qinngasaarineqarsimasunut Smyrnap nalaani Romamiullu persuttarneqarsimasunut oqaaseqaammi . Maluginiaruk juutit racemik tunngaveqartut Guutip anersaava iluaqutiginiarlugu kristumiut annaassiniarnerat adventistit malittarisassaanni tunniussariaqarpaat. Universal Adventisme kisimi qaamasumik guutimik tigummivoq, taannalu 1873 -imiilli pisortatigoortumik immikkut ittumik inissiisarfinngorsimavoq . Qinngorneq taanna, ilinniartitsissutaa aammalu nalunaarusiai tassaapput Jiisusi Kristusip kisimiilluni pigisai ; Inuk arlaannaalluunniit institutionilu arlaannaalluunniit annaassiniarnertik ulorianartorsiortinnagu ineriartornera itigartissinnaanngilaat. Kingullermik versimi tassani Jiisusip erseqqissarpaa „ asannittutut .” Tamanna isumaqarpaa pilluaqqussutip piffissaata tamatuma kingorna asannilersinnaasoq ? Aap, tamannalu ” Laodikeamut ” tunniunneqartumi isumaqassaaq .         
 
Guutip inassutai aamma Jiisusimut upperisaq
Versi 10 : “ Uanga naammagittarnermik oqaaseq eqquutsisimagakku , uanga aamma misilinneqarnermi nalunaaquttap ingerlanerani nunarsuarmi ilisimaneqartumi , nunarsuarmi najugallit misilinniarlugit illersorniarpakkit. »   
Oqaaseq naammagittarneq uppernarsarpaa adventistit utaqqisarnerat Daniel 12:12 -imi oqaatigineqartoq : “ Pilluaqqusaasoq utaqqisoq , ullullu tusindit pingasut pingasut 30-llu tikillugit.” ". Misilitsinneq " nunarsuarmi innuttaasut " upperisaannut tunngavoq , taakku " nunarsuarmi ilisimaneqartumi " najugaqarput , tassa Jiisusi Kristusimit, pinngortitsisumit Guutimit, akuerineqarsimasumik. Tassaavoq inuit piumasaat misissorniarlugu aammalu " økumenisk " lejrip upperinninnermik anersaava, grækerisut " oikomèné " versimi tassani " nuna ilisimaneqartoq " taaguuteqartinneqartoq, paasiniarlugu.            
Neriorsuut taanna Jiisusimik taamaallaat piumasaqaateqarpoq, institutip aallaqqaammut upperisap pitsaassusia illersorniarlugu. Adventistit oqaluussissutigisaat versimi matumani siulittuutigineqartup kingullermik nunarsuaq tamakkerlugu upperisamik misilitsinnerup nalaani ingerlaqqissappat, taava taanna immikkut ittumik institutionimik ilusilersorneqartussaanngilaq. Pissutigalugu ulorianartorsiorneq taanna versimi 11-imi matumani , taamanikkut tamakkiisumik pitsaasumik Guutimillu pilluaqquneqarluni. Jiisusip neriorsuutaa tunngassaaq kingornussassani 2030-mi inuussasut , taamani 1873 - imi toqqakkat ilumoortut " Naalakkami " sinilersimassapput Saqqq . Aap, oqarpoq Anersaaq, sulinerminniit eqqissisimasinnaaqqullugit, suliatik malillugit. » Taamaattumik tamanna pilluarneruvoq aappaat Jiisusi Kristusip Toqqakkamut maligassiuisumut tassunga tunniussaa. Kisianni Jiisusip pilluaqqusaa tassaavoq pissusilersorneq suliatigut ersersinneqartoq. " Philadelphia " -p arfanniartuisa upperinnillutik , 2030-mi, suliai, upperisaa, piviusut qilammi Guutimit tunniunneqartut akuersaarneqarnerat kingullermik pissutsinik tunniussimasaanik ; pissutigalugu allanngortitsinernik annertuunik aqqusaagaqassapput naggataatigut, tassami guutimik suliassaq pillugu paasinninneq naammaginartunngortinneqassaaq.         
 
Jiisusi Kristusip adventistit neriorsuutaat aammalu mianersoqqussutaa
Versi 11 : „ Uanga sukkasuumik tikissaanga . Pigisatit tiguarlugit, taamaalilluni kialluunniit kronimik tigusisinnaannginniassammat. »   
Oqaaseq “ Sukkanerujussuarmik tikippunga ” adventistinut tunngavoq. Taamaalilluni Jiisusip uppernarsarpaa upperisarsiornerit allat tamarmik qimanneqarnerat . Naalannartumik uteqqinnissaanik neriuuteqarneq nunarsuup naanerata tungaanut pingaarnertut malittarisassat ilaattut inissisimassaaq, ilumut toqqarsimasani ilisarnaatitut. Kisianni nalunaarusiaq sinnera annertuumik ulorianartorsiortitsivoq : “ Pigisatit tigujuk, taamaalilluni kialluunniit kronimik tigusinnginnissaanik. " Aamma kia kroniminik tigusinissaminut akeqqani allat ? Taamaattumik kingornussassaat, siullermik , taakku kinaassusersisariaqarpaat, aammalu taamaaliorsimannginnerat pissutigalugu, humanistimik anersaartuutinik eqqugaasimasutut, taakku suleqatigilerpaat, 1966-imiit.      
Versi 12 : “ Ajugaasoq Guutima templiani pingaarnertut inississavara, taannalu anissanngilaq ; Guutima aqqa allassavara, Guutima illoqarfiata aqqa, Jerusalem nutaaq, qilammiit Guutimit aallarunneqartoq, aqqalu nutaaq. »   
Jiisusip ajugaasunut pilluaqqussutini kingullermi annaassiniarnermik assilisassiat pissarsiarineqarsimasut tamarmik ataatsimoortippai. “ Guutima templiani pingaarnertut ” isumaqarpoq : piviusumik ataatsimeersuarnermi , Toqqakkami, tigummiarnissaanut tapersersuineq nukittoq . " ...aammalu anisinneqassanngilaq " : annaassiniarnera naassaanngitsumik pissaaq. " ... ; Guutima aqqa allassavara ” : Guutip pissusaata Edenimi annaaneqarsimasup assilisassiaa tassunga allassavara. “ ... aamma Guutima illoqarfiata aqqa ” : taanna Toqqakkap nersornaasiuttagaanik Saqqummersitat 21-mi allassimasumik peqataassaaq. “ ... Jerusalemi nutaaq qilammiit Guutimit aallarunneqartoq, ” “ Jerusalemi nutaaq ” tassaavoq toqqakkat naalannartut Guutip qilammi inngiliisatut tamakkiisumik qilammiunngorsimasut katersorneqarnerata aqqa. Saqqummersitat 21-mi allaaserineqarpoq ujaqqanik erlinnartunik perlerunillu assersuutitut, Guutip nunarsuarmiit annaanneqarsimasumut asanninnerup nukittussusaanik uppernarsaataasoq . Taanna nunarsuarmi nutarterneqartumut aallarpoq Guutip tassani qullersaqarfimminik inissitsitertup siornatigut tassani naassaanngitsumik najugaqarnissaminut. “... aamma aqqani nutaaq ” : Jiisusip aqqani allanngortinneqarnera nunarsuarmi pinngortitamit qilammi pinngortitamut ingerlaarnerminut ataqatigiissippaa . Toqqakkat annaanneqartut, uumasut imaluunniit makitinneqarsimasut, misigisaqarlutik inuussapput qilammilu timimik, naalannartumik, aserorsinnaanngitsumik naassaanngitsumillu .                     
Versimi tassani Guutimut naleqqiussisoqarnissaanik innersuussuteqarneq pissutissaqartinneqarpoq, Jiisusi nammineq guutitut isikkoqarnermini toqqakkanit nassaarineqartarmat.
Versi 13 : “ Siutilik tusarliuk Anersaaq ilagiinnut qanoq oqartoq ! »    
Toqqakkap ilinniartitsissut paasivaa, kisianni taanna kisimi paasinnissinnaavoq. Imaappoq oqariartuut taanna tassunga kisimi piareersarneqarsimasoq. Oqaluttuaq taanna uppernarsarpaa, isertortunik saqqummersinneqarsimasunik paasinninnissaq paasinninnissaq Guutimut kisimi apeqqutaasoq, taanna kiffartortunik misissuisartoq toqqaasartorlu.
 
Pisortatigoortumik piffissap kingulliup adventismia Jiisusimit ilinniartitsissutigineqarsimanngilaq eqqartuunneqarsimanngilarlu, 3. adventistit kissaatigisaat pillugu oqaaseqarnermik itigartitsisimanerata kingorna pissangatinneqarpoq
" Uanga sukkasuumik tikissaanga . Pigisatit tigussaasumik tigujuk, taamaalilluni kinaluunniit kronimik tigusisinnaannginniassammat .” Alas, piffissami pisortatigoortumik adventismemut, naggatissaq suli ungasippoq, aamma piffissap ingerlanerani , ukiut 150-it qaangiuppata , upperisaq taamaanngilaq . Jiisusip mianersoqqussutaa pissusissamisuuginnarpoq, kisianni eqqumaffigineqanngilaq paasineqarlunilu . Aamma 1994-imi adventistit institutioniat ilumut " krone " -mik annaasaqassaaq , Ellen G. White-p, Jiisusi Kristusip siulittaasuata atuakkiamini " Allakkat siulliit " kapitali " Quppernerit siulliit "-mi, quppernerni 14 -imi aamma taakkunani ekstrakt-imi allaaserisaq una suli siulittuutigisimasaa itigartitsilluni . Aamma oqaatigilaarniarpara adventistit suliaasa qanoq atugaqarnissaat siulittuutigigaa aammalu ilinniartitsissutit tamarmik ataatsimeersuarnernit pingasunit Saqqummersitat 3 : 1843-44 Sardesi , 1873 Filadelfia , 1994 Laodikea .             
 
 
 
Adventismep qanoq atugaqarnera
Ellen G. White-p siullerpaamik takussutissiaani ersersinneqarpoq
 
“ Ilaqutariinnut pallorfiginninnermi qinusarlunga Anersaaq Illernartoq uannut eqqissisimavoq, silarsuarlu taanna qaammaarisoq qulaaniit qaffasissumik qaffasissumik qaffakkiartortutut isikkoqarpoq. Qatanngutikka adventistit silarsuarmi matumani qimagussorneqartut takuniarlugit tunuarpunga, kisianni taakku nassaarisinnaasimanngilakka. Nipit taamani uannut oqarpoq : “ Takuuk aamma, kisianni assut qaffasissumik.” Uanga qiviarpunga, takusinnaavaralu aqqut qaqutigoortoq, qaqutigoortoq, nunarsuup matuma qulaani. Tassani adventistit illoqarfimmut illernartumut ingerlaqqipput. Taakku tunuanni, aqquserngup aallaqqaataani, qinngorneq qaammaarisoq, inngilip oqaluttuuppaanga unnuap qeqqanut qisuariaaseq. Qinngorneq taanna aqqut tamakkerlugu ilusilersorpaa, taamaalilluni isigaat pissangatinneqannginnissaat. Jiisusi taakku sioqqullugit ingerlavoq najoqqutassiorniarlugit ; aammalu tassunga isiginnittaaseqarnerminni isumannaatsuupput.    
Kisianni sivitsunngitsoq ilaat qasusoorsimapput oqarlutillu illoqarfik suli ungasippallaartoq, isumaqarsimallutillu siusinnerusukkut tassunga tikissallutik. Taava Jiisusip taakku kaammattuipput, illuatungaani nersornaasiuttagaq qaffappaa, tassanngaanniillu qaamasumik adventistinut siaruarsimasoq. Taakku ima oqarput : „ Alleluja ! "Kisianni ilaasa qaamasumik tamanna itigartitsissutigaat, oqarlutik Guutiunngitsoq taakku aqutsisuusimanngitsut." Qinngorneq tunuliaqutaasoq kingusinnerusukkut qamippoq, taakkulu qaammaariartorlutik nassaarisimavaat. Taakku pissangapput aammalu anguniagaq Jiisusilu marluk takusinnaanngilaat, kingornalu aqqusinermiit kukkupput silarsuarmilu ajortumi ataaniittumi. » .     
Oqaluttuaq taanna siullermik Guutip inuusuttumut Ellen Gould- Harmonimut tunniussaa, tassaavoq siulittuut kodeqarsimasoq , Danielimi imaluunniit Saqqummersitami siulittuutitut pingaaruteqartoq. Kisianni iluaqutiginiarlugu eqqortumik paasisariaqarparput . Taamaattumik nassuiaat tunniutissavara.
Oqaaseq ” unnuap qeqqanut qisuariaaseq ” Matth 25:1-imiit 13 -imiit ” jomfruit qulit pillugit assersuummi ” nuliaasup tikiunnera pillugu nalunaaruteqarnermut tunngavoq. 1843-mi ukiakkut aamma 1844-mi ukiakkut Kristusip uteqqinnissaanut utaqqisarnermi misilittagaq tassaavoq angusat siulliit aappallu ; Ataatsimut isigalugu , kissaatigisat taakku marluk takutippaat oqaluttuaq " siullermik qaamasumik " inissisimasoq " tunuani " gruppi " ullut arfineq-marluk adventistit " piffissap ingerlanerani siumut ingerlasut , aqqusinermi imaluunniit aqqusinermi Jiisusi Kristusimit pilluaqquneqarsimasumi. Adventistinut pioneerinut 1844 tassaavoq ulloq nunarsuup naanerata ullua aammalu ulloq kingulleq biibilikkut oqaaseq siulittuutitut atorneqartoq piffissami tassani toqqakkanut siunnersuutigisinnaasaa . Ulloq kingulleq taanna qaangiummat Jiisusip uteqqinnissaa utaqqivaat isumaqarlutik qanilliartortoq. Kisianni piffissaq ingerlavoq Jiisusi suli uteqqinngilaq ; qanoq takorluukkaq eqqumiigivaa ima oqarluni : " paasivaat illoqarfik ungasippallaartoq aammalu eqqarsaatigaat tassunga siusinnerusukkut tikissallutik " ; imaluunniit 1844-mi imaluunniit ulloq taanna piffissap sivikitsuinnaap kingorna. Taamaattumik ukiup 1980-ip missaani pissutsinut tikilluaqqusaannginnerup taakku tiguarpai , qinngorneq nutaaq naalannartorlu taanna pissarsiaraara, taannalu adventistit neriuutaat pingajuat pilersippaa . Taamaalilluni Jiisusip uteqqinnissaa 1994-imi ukiakkut pissaaq . Qularnanngitsumik nalunaarutip taassuma nalunaarutigineqarnera Frankrigimi Valence-sur-Rhône-mi inissisimasoq nunarsuaq tamakkerlugu adventismemik mikrokosmosimik kisimi pineqarpoq. Guutip Frankrigip kujataani illoqarfimmi mikisumi tassani toqqarsimanera nassuiaatissaqarpoq. Tassani paavi Pius VI 1799-imi tigummigallarneqarluni toquvoq, tamannalu Saqqummersitat 13:3-mi siulittuutigineqartoq eqquutsippaa. Aammattaaq Valence tassaavoq illoqarfik Guutip Frankrigip nunaani siullerpaamik adventistit ilagiissaannik pilersitsiffigisaa. Taamaattumik tassani taanna kingullermik qinngornermini guutimit naalannartumillu nassiussivoq aamma 2020-p naanerani, uppernarsarpara ataqqinnillunilu upperinnilluinnarlunga taanna kingullermik erlinnartunik saqqummiussinernik allakkiami matumani saqqummiussisarlunga. Valencemi adventismep mikrokosmosia ukiut kingulliit naalannartut qinngornerat pillugu immikkoortoq naammassiniarlugu nunarsuaq tamakkerlugu scenetut atuuffeqarpoq ,                     Ellenip takorluugaani . Takorluugaq taanna Jiisusip Valenciami inuunermi misigisassaq pillugu eqqartuussinera uatsinnut ersersippaatassa jomfruit qulit pillugit assersuutip pingajussaanik eqquutsinneqarnera . Jiisusip adventisti ilumoortoq ilisarisarpaa, qaamasumik saqqummiunneqartumut pissusilersorneratigut. Adventistit ilumoortut nuannaarnermini ” Halleluja !” » ; Anersaamit pilluaqquneqarluni, umiarsualivimmi uuliamik ulikkaarpaa . Killiffimmi adventistit eqqunngitsut „ qinngorneq taanna sakkortuumik itigartitsissutigaat “. Guutimit qaamasumik itigartitsineq tamanna taakkununnga toqunartuuvoq , tassami Guutip taakku isumassarsiorfigineqarsimasuni , taakkununnga siunertarineqartumi , allakkaminut , allakkani tamakku ajortumik qisuariaateqarnerat pillugu mianersoqqusimammagit ; taakku umiarsualissapput uuliamik ”qinngornermik ” pilersitsisartumik amigaateqarlutik . Kingunertut pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq nalunaarutigineqarpoq : " qinngorneq tunuliaqutaasoq kingusinnerusukkut qamippoq " ; Taakku adventismep tunngaviusumik tunngavigisaanik uppernarsaateqarput. Jiisusip periusissiaa atorpaa : “ Kikkulluunniit pigisaqartut annerusumik tunniunneqassapput, amerlasuunillu pigisaqartussaallutik; Matt.25:29 » . " ... kingunerivaat anguniagaq aamma Jiisusi marluk takusinnaajunnaarlugit ," taakku adventistit nalunaarutaannut Kristusip uteqqinnissaanik nalunaaruteqartunut misigissuseqanngitsunngortarput , imaluunniit adventistit ingerlaarfianni anguniagaq " Adventisti " aqqani allanneqarsimasoq itigartitsissutigisarpaat ; " kingornalu aqqusinermiit kukkuvoq allamullu silarsuarmi ajortumi ," 1995-imi protestantimik ataatsimooqatigiinnermut økumenismemullu pisortatigoortumik tunniussipput . Taamaalillutik Jiisusi annaavaat, aamma qilammut isernissaq adventistit upperisaanni anguniagassaq. Taakku Dan.11:29 naapertorlugu ilanngupput , " pissusilersortartut ", aamma " imigassartortartut ", soorlu Jiisusip Matt.24: 50 -mi nalunaarutigaa ; suliap aallartinnerani takutinneqartut.                             
Ullumikkut oqaatsit siulittuutaasut taakku eqquupput. Taakku eqquutsinneqarput 1844-p akornanni, ulloq siulleq qaamasumik " taakku tunuanni inissisimasoq ", aamma 1994-ip akornanni, ulloq siulittuutitut qaamasumik annertuumik adventistit ilagiit Frankrigimi pilersinneqarsimasut, illoqarfimmi Valence-sur-Rhône -mi , Guutip takutitsinerminut atorsimasaannit, itigartinneqartoq . Ullumikkut pisortatigoortumik adventismeq økumenismep " qaammaariartornerani " inissisimavoq piviusumik akeqqanik, protestantinik katuulinillu.    
 
 
 
piffissaq : Laodikea​ 
Institutionel adventismep naanerata – Adventistit pingajuat neriuuteqarnerata itigartinneqarnera.
Versi 14 : “ Laodikeamilu ilagiit inngiliannut allagit : Taama oqarpoq Amen, nalunaajaasoq upperinartoq ilumoortoq, Guutip pinngortitaanik aallaqqaasiut : ”    
Laodikea tassaavoq piffissap arfineq-marluk kingulliullu aqqa ; taanna institutionel adventismep pilluaqqussutaata naanerani. Aqqa taanna grækerisut marlunnik tunngaveqarpoq “ laos, dikéia ” isumaqartoq : “ inuit eqqartuunneqartut ”. Uanga sioqqullugu adventistit nutsersimavaat : " inuit eqqartuussisut ," kisianni institutionip nalunngilaa eqqartuussineq taanna aallartissasoq, soorlu 1 Petr 4:17-imi ilinniartitsisoq : " Piffissaq tikippoq eqqartuussineq Guutip illuani aallartissasoq. Siullermik uagutsinnit aallartissappat, Guutip iivangkiiliuanut tusarnaanngitsunut kinguneq qanoq issava? » Jiisusi saqqummerpoq oqarluni : " Tassaapput Amen-ip oqaasii, nalunaajaasup upperisarsiortup ilumoortullu, Guutip pinngortitaanik aallaqqaasiut : " Oqaaseq Amen hebræerisut isumaqarpoq : ilumoortumik. Apustilip Johannesip nalunaarusiaa naapertorlugu Jiisusip taanna atortarpaa (25-riarluni), marloriarluni uteqqittarlugu, aallaqqaammut, nalunaaruteqarnermini sioqqullugu. Kisianni upperisamik ileqquusumik atuinermi qinnutit imaluunniit oqaaseqaatit naaneranni allassimasumik taaguuteqalersimavoq. Taava taanna amerlanertigut isumaqartinneqartarpoq “ taamaaliussaaq ” katuullit upperisaanniit arfanneqarsimasutut. Aammalu Anersaap isuma tamanna “ ilumoortumik ” atorlugu oqaaseq Amen marloqiusamik isumaqartitsivoq. Laodikea tassaavoq nalunaaqutaq Jiisusip piffissap kingulliup tungaanut siulittuutit piareersarneqartut tamakkiisumik ersersinniarlugit qaamasumik annertuumik neqerooruteqarfigisaa. Atuagaq atuartarsi tamatumunnga uppernarsaataavoq. Jiisusip aamma pisortatigoortumik adventistit institutioniisa akornanni avissaartuuttoqarnissaanut pissutaasussaq tassaavoq qaamasumik itigartitsineq. Guutip logiskimik pissutissaqarluartumillu toqqaanermigut adventismeq, 1980-ip 1994-illu akornanni, upperisamik misiliinermik malitseqartitsivoq, taanna protestantit annaaneqarnerannik aamma adventistit pionerit pilluaqquneqarnerannik kinguneqarsimavoq . Misilitsinneq tunngavigalugu upperisaq Jiisusip uteqqinnissaanut nalunaarutigineqartoq 1843-mi ukiamut , taava 1844-mi ukiamut .. Uanga 1983-imiit Jiisusi 1994-imi uteqqinnissaanut nalunaaruteqarneq avitseqatigiissutigilerpara, " five months of me-5th the "5 0. Tema taanna 1844-mi protestantismep perloqqussutaanut tunngatinneqarmat, piffissaq " qaammatit pingasut " taaneqartoq, imaluunniit ukiut 150-it ilumoortut, 1994-imut tunngatinneqarpoq. Pisortatigoortumik mianersoqqusisoqareerpat atorfeqarfiup 1991-imi novembarimi anisinneqarnissara nalunaarutigaa.                            ; tamanna, suli ukiut pingasut sinnerupput nalunaarutikka uppernarsarnissaannut aammalu itigartinnissaannut. Aatsaat kingusinnerusukkut, 1996-ip missaani, misigisap taassuma ilumut isumaa uannut paasinarsivoq. Oqaatsit Jiisusip allakkamini " Laodiceamut " oqaatigisai aatsaat eqquutsinneqarput, maannalu eqqortumik isumaqalerlutik. 1991-imi adventistit qinngasaarisut piviusoq 1873-imitut asannilersimanngilaat, ullumikkut silarsuarmi aamma taakku nukillaarsarneqarput, taakku soqutiginnilersillugit uummatiminnillu ajugaaffigisaminnik. Soorlu " Efesosimi " piffissami , pisortatigoortumik adventismeq " asanninneq siulleq " annaasimavaa . Aamma Jiisusip ’ qinngortitsivik qinngasaarinerlu ’ piiarpai ’, taanna aamma taakkununnga naleqqutinngimmat. Tamakku eqqarsaatigalugit paasissutissaq erseqqissumik erseqqissimavoq. Oqaaseq „ Amen ” uppernarsarpaa piviusoq tamakkerlugu piumasarineqartoq aamma pilluaqqusaasumik attaveqatigiinnerup naaneqarnissaa. „ Nalunaajaasup upperinnittup ilumoortullu ” Toqqakkat upperinnittuunngitsut sallusuissullu itigartippaat. " Guutip pinngortitaanik tunngaviusumik tunngaviusoq " , taamaattumik pinngortitsisoq, tikittarpoq ataatsimoorluni naleqanngitsunik paasinnittaaseq matussallugu aammalu ataasiakkaarlugit toqqarsimasani paasinnittaaseq ammarlugu piviusut 1 Mosesimi oqaluttuami imaqartut aammalu toqqorsimasut. Taamani aamma " Guutip pinngortitaanik tunngaviusumik " oqaatsimut " Amen " -imut atassuteqartoq eqqaasitsilluni , Anersaaq uppernarsarpaa Jiisusi Kristusip kingullermik qaninnerpaamik uteqqinnissaa : " sukkasuumik " . Taamaakkaluartorli 1994-ip 2030-llu akornanni, tassa nunarsuarmi inuiaqatigiit naggatissaannik, ukiut 36-t suli ingerlassapput.               
Toqunartumik lukewarmness
Versi 15 : „ Suliassatit ilisimavakka . Nalunngilara nillertuunngitsut aammalu kianngitsutit. Nilleq imaluunniit kiassuseq! »    
Institutionimut oqaaseqarnissamut ”tu” informal atorneqartarpoq. Tamanna tassaavoq upperisanik ataatamit ernermut panimullu arfanniartarnerup kingunerisaanik, tassani upperisaq traditioninngortarpoq, formalistisk-inngortarpoq, routine-nngortarpoq aammalu nutaamik sunaluunniit ersiortoq ; qanoq inissisimaneq, Jiisusip taanna pilluaqqusinnaajunnaarpaa, taamatut nutaamik qaamasumik taanna peqatigalugu.  
Versi 16 : “ Taamaattumik qaqutigoortuugavit, nillertuunngitsutit kissartuunngitsullu, qaninniit anisinniarpakkit . »   
Maluginiarneq Jiisusip 1991-imi novembarimi suliaraa, siulittuisoq oqaluussissutini tigummiartoq pisortatigoortumik institutionimit toqqarneqarmat. 1994 - imi aasaanerani taanna qinngasaarneqassaaq, soorlu Jiisusip siulittuutigigaa. Tamanna nammineq uppernarsaatissavaa, 1995-imi katuullit ilagiissaannit aaqqissuunneqartumut økumeniskimik ataatsimooqatigiinnermut iserluni, tassanilu protestantinut upperinnittunut ilaassalluni, tassami maannakkut taakku perloqqussutaat avitseqatigiissutigaa.
 
Anersaakkullu kingornussassaq tunngavigalugu peqquserlunneq
Versi 17 : “ Pissutigalugu oqartarpit ’Uanga pisuujuvunga, pisuussutinillu amerlasuunik pisariaqartitsivunga, nalunngilarlu illit aliasuppallaartutit, aliasuppallaartutit, piitsuullutit, pissaanilissuullutillu, ”    
" ... pisuusoq , " adventistit qinigaasut 1873-imiipput, Ellen G. White-mullu saqqummiussinerit amerlasuut tunniunneqartut anersaatigut suli pisuunngortippaat. Kisianni siulittuutitut piffissap qanoq ittuuneranik nassuiaatit sukkasuumik taarserneqarput, soorlu James White, Naalakkap aallartitaata uia, eqqortumik isumaqarsimasoq. Jiisusi Kristusi , Guuti inuusoq , siulittuutini naammalluinnartumik kukkuneqanngitsumik kingullermik eqquutsinneqarnissaat pillugu pilersaarusiorpai. Tamanna pissutigalugu piffissap ingerlanera, nunarsuarmi annertuunik allanngortitsisoq, paasissutissiinerit tiguneqartut ilinniartitsissutigineqartartullu piujuartumik apeqquserneqarnissaat pissutissaqartitsivoq. Naalakkap pilluaqqussutaa illersorneqarpoq ; Jiisusi oqarpoq : " Taanna suliakkanik naggatissap tungaanut ingerlatsisumut ." Kisianni 1991-imi qinngorneq itigartitsimmagu naggatissaq suli ungasippoq. Taamaattumik Naalakkap nammineq toqqakkani atorlugit qaamasumik nutaamik siunnersuuteqartoq eqqumaffigisariaqarsimavaa. Institutip illusioniisa aamma Jiisusip takusartagaata eqqartuussisarneratalu akornanni qanoq assigiinngissuteqartigiva ! Oqaatsit tamarmik taaneqartut akornanni oqaaseq " naak " tassaavoq institutionimut pingaarnerpaaq, tassami isumaqarpoq Jiisusip naassaanngitsumik naapertuilluarnera tigusimavaa, taanna qaninniippoq, toqumut pineqaatissiissut aammalu eqqartuussinermi kingullermi toqumut aappaanut ; Kor.5:3- mi allassimasoq naapertorlugu : " Taamaattumik toqqimi matumani qinngasaarpugut, qilammi najugaqarfitsinnik atisaqarnissarput kissaatigalugu, ilumut atisaqarluta nassaarineqarsinnaagutta, atisalersorlutalu ." »             
 
Nalunaajaasup upperisamik ilumoortumillu siunnersuutaa
Versi 18 : “ Siunnersuutigissavara uannit kuultimik ikuallannermi misilinneqarsimasoq pisiarissagit, pisuujuarnissannut, atisallu qaqortut, atisalersorsinnaaniassagavit, kanngusuuteqarnerpit takuneqarsinnaannginnissaanik, isailu qinnguartaatinik uuliamik, takusinnaaniassagaanni. »    
1991-imi nalunaarusiaq malillugu atorfeqarfik suli ukiunik pingasunik piffissaqarpoq allanngortinnissaanut aammalu ajuusaarnerup kingunerisaanik saqqummiussinissaanut, taannalu tikissimanngilaq. Aammalu akerleriissumik protestantinut kukkusimasunut attaveqarnera annertusarneqarpoq, taamaalilluni pisortatigoortumik suleqatigiinnermik saqqummersitsisoqarluni 1995. Jiisusi imminut saqqummiussivoq upperisamik ilumoortumik kisimi niuertartutut, misilitsinnerup " kuulti ikuallannermik misilinneqartoq ". Ilagiit isornartorsiorsimaneranut uppernarsaat takuneqarsinnaavoq ’ atisat qaqortut ’ pionerit ’ naleqartut ’ Saqq 3:4-miittut peqannginneranni . Naliginnaasumik taanna atorlugu Jiisusip ersersippaa ilumut , 1994 sioqqullugu , " Laodikeami " adventistit adventistit kissaatigisaannut assingusumik ullut 1843 aamma 1844 ; misilittakkanut pingasunut upperisaq misilittarniarlugu , soorlu 1844-mi “ Sardesimi ” adventistinut nalunaarusiami ilinniartitsissutigineqartoq . Sullissinermik upperinnittutut isiginnittaaseqarnikkut institutionip paasiniarsinnaasimanngilaa Jiisusip qanoq isornartorsiorneraa ; taanna ’ blind ’-iuvoq, soorlu farisiamiut Jiisusip nunarsuarmi kiffartornerani. Taamaattumik paasisinnaanngilaa Kristusip " perleq akikitsumik " pisiariniarlugu qaaqqussutaa Matthæusimi 13:45-46-imi allassimasumi, taannalu Guutip piumasaqaatigisaanik naassaanngitsumik inuuneqarnissamik malittarisassamik assilisassiaq Saqq. 3 .                   
 
Saammaanneq Saaffiginnissut
Versi 19 : “ Asasakka tamarmik isornartorsiortarpakkalu pinerluuteqartitsisarlungalu. Taamaattumik qiimmattaateqarit, ajuusaarlutillu. »  
Pineqaatissiissut tassaavoq Jiisusip asannittunik, taakku qinngasaarnissaasa tungaanut. Ajorunnaarsitsinissamut kaammattuut tusarneqanngilaq. Aamma asanninneq arfanneqartarpallaanngilaq, naleqassuseq aqqutigalugu pissarsiarineqartarpoq. Institutionip qaffakkiartornerata kingorna Jiisusip ataasiakkaanik kaammattuineq aallartippaa, qilammi qinigassanngortittunut oqarluni :  
 
Universalimik saaffiginninneq
Versi 20 : “ Takuuk, illup iluani inissisimavunga, illup iluanilu illup iluani. Kinaluunniit nipiga tusarlugu illup ammarpaa, tassunga iserumaarpunga nerisassiorlungalu, taannalu uannut .    
Saqqummersitami oqaaseq " port " Saqqummersitat 3:8-mi, uani Saqqummersitat 3:20-mi, Saqqummersitat 4:1-imi, aamma Saqqummersitat 1-imi takuneqarsinnaavoq. 21:21-mi. Saqq 3 :8 eqqaamasaqarpoq, illut ammasarmata aammalu matusarmata. Taamaalillutik upperisamik misilitsinnerit Kristusimut, naapertuilluarneranut anersaartuutaannullu ammasumik imaluunniit qanimut pissarsisinnaanermut ilisarnaatinngortarput.  
Versimi tassani 20 oqaaseq " port " assigiinngitsunik pingasunik isumaqarpoq kisiannili ataatsimoorlutik . Taanna Jiisusimut nammineq ima erseqqissaavoq : “ Uanga illup iluani .” Johannesi 10:9 » ; qilammi illup ammarneqarnera Saqq 4:1 -mi : “ Qilammi illup illua ammarneqarpoq. » ; aamma inuup uummataata illuatungaani Jiisusip toqqarneqarsimasup asanninneranik uppernarsaatitut uummammik ammaassinissaanut qaaqquniarlugu tikippaa.          
Pinngortitaata uummamminik piviusumut saqqummiunneqartumut ammaassinissaa naammassimavoq, taassuma aamma pinngortitaata guutiusup akornanni qanimut ataatsimooqatigiinneq periarfissinneqarsinnaaqqullugu. Unnukkorsiorneq unnukkut avitseqatigiissutigineqartarpoq, unnuk ulloq suliassaq naammassiniarlugu . Inuit qanittumi unnuk taama ittoq iserfigissavaat " tassani kialluunniit sulisinnaajunnaarpoq ." ( Johannesi 9:4 ) ». Piffissap anersaapiluup naanerani inuit upperisamik toqqakkat kingulliit, angutit arnallu naligiimmik akisussaasuusut aammalu neqip niveauani sukannersumik naammassinnittartut, qaqugumorsuaq fryseqartissavai.  
Filadelfiami oqaluussinermut sanilliullugu , toqqarneqartoq tassaavoq Laodikeap nalaani , Jiisusi Kristusip uteqqinnissaata qanilliartornerani. „ Qilammi illup ammasup ” ammassaaq nalunaarusiaq taanna ingerlateqqillugu Saqq 4:1-imi.   
 
Anersaap kingullermik kaammattuutaa
Ataatsimut ajugaasumut Jiisusi oqarpoq :  
Versi 21 : “ Ajugaasoq uanga peqatigalugu qullersaqarfimmi issiasinnaatissavara, soorlu uanga aamma ajugaasimallunga Ataatalu qullersaqarfiani issiasoq. »  
Taamaalilluni qilammi eqqartuussinerup suliassaa nalunaarutip matuma kingorna, Apo.4-milu qulequtarineqartussaq nalunaarutigaa. Kisianni neriorsuut taanna aatsaat ilumut qinigaaffeqartumik ajugaasussamut ataqatigiissitsivoq . 
Versi 22 : “ Siutilik tusarliuk Anersaaq ilagiinnut qanoq oqartoq ! »    
" Allakkat " pillugit qulequtaq institutionimik nutaamik kukkunermik taanna naammassivoq. Kingulleq, tassami mannamut qinngorneq angummit isumassarsiorfiusumit tiguneqassaaq, kingornalu gruppemik mikisumik. Taanna ataasiakkaarlugit inuunermiit inuunermut aamma internet aqqutigalugu nassiunneqassaaq Jiisusip nammineq toqqarsimasani piviusut kingulliit siammarterneqarnerisa pilerfiannut aqqutissiuussilluni, soorlu inuunermini guutiusoq illersorneqartoq. Taamaattumik nunarsuarmi sumiluunniit : “ Siutilik tusarli Anersaaq ilagiinnut qanoq oqartoq ! »    
 
Qulequtaq tulleq qilammi ukiuni tusindini ajortunik eqqartuussisoqarnerani illernartunit ingerlanneqartussami inissisimassaaq. Sammisaq tamakkerlugu Saqqummersitat 4, 11 aamma 20-mi ilinniartitsissutinik siaruarsimasunik tunngaveqarpoq, kisianni Saqqummersitat 4-mi ersarissumik uppernarsarneqarpoq suliap taassuma qilammi qanoq ittuunera, taannalu kronologiskimik nunarsuarmi Toqqakkap kingullermik piffissap ingerlanerani malitseqarpoq.
 
 
 
Saqqummersitat 4 : Qilammi eqqartuussineq 
 
Versi 1 : “ Tamatuma kingorna qiviarpunga, qilammilu illup ammasumik . Nipit siulliit tusaakkakka, soorlu trompeti , uannut oqaluttuartut, oqarput : Maanga tikigit , uangalu takutikkumaarpakkit kingusinnerusukkut pisussat .     
Oqarluni, “ Nipit siulliit tusaakkakka, soorlu trompeti , ” Anersaap piffissami tassani “ Laodikeami ” oqaluussineq ima nassuiarpaa , taanna Johannesimut angallassisimavaa Saqqq . Taamaattumik Laodikea tassaavoq piffissaq naanerani ” Naalakkap ullua ” -mik malunnartinneqartoq , tassalu annertuumik naalannartumillu uteqqinnissaanik.        
Oqaatsini atorlugit Anersaap isumassarsiaq sammisap taassuma Laodikeami oqaluussinermik malitseqartinneqarnissaa sakkortuumik tapersersorpaa . Eqqorluartumik tamanna pingaaruteqarpoq, tassami institutip qilammi eqqartuussinermik ilinniartitsissutini akeqqaminut uppernarsarsinnaasimanngilaa . Ullumikkut tamanna uppernarsaatissatut tiguara, ullut Saqq 2-mi aamma 3-mi allakkanut ilanngunneqarsimasut eqqortumik nassuiarneqarnerisigut pisinnaanngortinneqartoq. Laodikeap Saqq 4-llu akornanni , Saqq 11-imi " arfineq-marlunnik trompeteqarluni ", Jiisusip diaavulumit inuillu upperinnittut " silarsuarmi naalakkersuinerat " tiguaa . Saqqummersitat 14-imi "naatsiiarneq " atorlugu toqqakkani qilammut tiguai, suliassallu taakkununnga tunniussilluni, toqusimasut ajortut siornatigut nunarsuarmi inuunerat pillugu eqqartuussinissaq. Tassani „ ajugaasoq naalagaaffiit saviminilimmik aqutsissavai ” soorlu Saqq 2:27-mi nalunaarutigineqartoq. Persuttaasut , soorlu uanga , qularnanngitsumik qanoq pisoqarsinnaaneranik taakkununnga immikkoortinneqarsimasumik peqarsimappata, qularnanngilaq iliuuseqarnertik allanngortissinnaagaat. Kisianni tassaavoq eqqortumik mianersoqqussut sunaluunniit soqutiginngitsoorniarlugu sakkortuumik aalajangersimasumik iliuuseqarnissaminnut aqqutissiuussisoq taamaalillutillu imminnut piareersarlutik ajornerpaamik pineqaatissiissuteqarnissaq ullumikkut nunarsuarmi pissutsini piviusunngortinneqarsinnaanngitsoq . Taamaattumik kapitalimi matumani allassimasumut 4-mut uteqqissaagut: “ Nipi siulleq tusarakku, soorlu trompeti, uannut oqaluttuartoq oqarpoq: Maanga qaqigit, kingornalu pisussat takutikkumaarpakkit .” Johannesip Saqq .​​​ Kristusip naalannartumik uteqqinnissaa pillugu qulequtaq taanna versimi 7- imi eqqaaneqareersimavoq tassani allassimasoqarpoq : " Takuuk, taanna qilammiittoq tikissaaq. Isit tamarmik takussavaat, aamma taakku toqqarsimasut; nunarsuarmilu naggueqatigiit tamarmik taanna pillugu qisuariassapput. Aap. Amen! " Allaaserisat taakku pingasut ataqatigiinnerat siunnersuutigineqartoq Naalakkap Jiisusip uteqqinnerata ulluata kingullermik naalannartup uppernarsarpaa, aamma toqqakkani aallartisarneqarsimasuni inngilinilu upperinnittunik Mikaelimik taaneqartartoq . Jiisusip oqaasia trompetemut sanilliunneqarpat , taava soorlu sakkutuut nipilersortarfiat tamanna , qilammi inngilit sakkutuuisa siulersuisuini                      , Jiisusip sakkutuuni kaammattorpai sorsunnermik aallartitsiniarlugit . Aammattaaq soorlu trompete , nipimini toqqakkani mianersoqqullugit unitsinngilai, taakku ajugaanissaannut piareersarniarlugit, soorlu nammineq ajortuliorneq toqulu ajugaaffigisimagai. Oqaaseq una " trompete " -mik eqqaasitsinermigut Jiisusip Saqqummersitsinermini tamani qulequtaq pissanganarnerpaaq pingaarnerpaarlu takutippaatigut. Aammalu ilumoorpoq kiffartortuminut kingullernut, sammisaq taanna eliminatorimik misissuinermik toqqorsimavoq. Uani Saqq . Ajortut qanoq pissuseqarnerat tassani aamma Saqqummersitat 6:16-imi oqaatsit uku ersersitsisut atorlugit allaaserineqassaaq : “ Qaqqanut qaqqanullu oqarput: ’Uagutsinnut nakkarlusi, qullersaqarfimmi issiasup niaqquaniit, Savallu kamanneranit toqqorsivugut: . Ulloq kamaffigisaata annertooq tikippoq, kialu akiuussinnaassava? "Apeqqummut tassunga akissuteqanngitsumut , Guutip kapitali 7-imi saqqummiutissavaa , taannalu akerliussutsimik takutitsisinnaasut malillugit : toqqakkat matuneqarsimasut 144.000-inik amerlassusilimmik ilisarnaatillit , amerlassusillit 12-inik kvadratinik, imaluunniit 144-nik . " Kisianni taakku tassaapput toqqakkat kisimik Kristusip uteqqinnerani inuusut. Maanna , Saqq .​​ ​Taamaattumik Jiisusi Johannesimut oqarmat : “ Maanga qaqqagit !” " , Anersaaq taamaallaat naatsorsuutigaa, assilisassiaq taanna atorlugu, toqqakkat tamarmik Jiisusi Kristusip aappaanik annaanneqarsimasut Guutip naalagaaffianut qilammiittumut qaqinissaat. Qilammut qaqineq taanna inuit nunarsuarmi pinngortitaasa naanerannik malunnartitsivoq, toqqakkat Guutip inngiliisa upperisallit soorlu makitinneqartarput, Jiisusip Matth.22:30 -mi ilinniartitsissutaa naapertorlugu . Neqi aammalu perloqqussutaa naammassipput , peqqissimisoqanngitsumik qimattarpaat . Inuit oqaluttuarisaaneranni piffissaq taanna taama piumasarineqartigivoq, Jiisusip Danielip kingorna saqqummersitsinermini eqqaamasarpaa. Soorlu nunarsuaq , inuuneq pissutigalugu perloqquneqartoq, toqqakkat ilumoortut annaanneqarnissaminnik qisuariarput. Versi 2 Saqq 1:10 -miit allanneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq ; Tassa pissusiviusut ,              Anersaap nukittunerusumik uppernarsarpaa taakku marluk Guutip suliniutaata oqaluttuarisaanerani pisimasumut ataatsimut tunngassuteqartut ataqatigiinnerat , tassalu ” ullormi annertuumi ” uteqqinnissaa, Saqqummersitat 16:16-imi siulittuutigineqartoq .   
Versi 2 : “ Taamaallaat Anersaaq atorpara. Qilammilu qullersaqarfik inissinneqarpoq, qullersaqarfimmilu issiasoq .”   
Soorlu Johannesip misilittagaani, toqqakkat " qilammut " qaqinerat " anersaakkut raptureqartarpoq " aammalu taakku qilammi dimensionimut projicerneqartarput, taanna inuit akornanni ataavartumik pissarsiarineqarsinnaanngitsumik inissisimavoq, tassami Guuti tassani naalakkersuivoq takuneqarsinnaallunilu.    
Versi 3 : “ Tassani issiasoq jaspisimik sardiusimillu ujaqqamik isikkoqarpoq; aammalu qullersaqarfik smaragditut ittumik qaqutigoortumik qaqutigoortumillu .”   
Tassani Guutip qullersaqarfianut qiviarlutik nassaarput, tassani Guuti Pinngortitsisoq ataaseq naalannartumik issiasoq. Taamaattorli qilammi naalaneq oqaatigineqarsinnaanngitsoq ujaqqanik erlinnartunik inuit misigissuseqarfigisaannik ersersinneqartarpoq. “ Jaspis-it ” assigiinngitsorujussuarnik isikkoqarput qalipaatillu atorlugit, taamaalillutik guutip pinngortitaanik amerlasuunik takutitsillutik. Aappaluttumik qalipaateqarluni ” sardonyx ” tassunga assinguvoq. " The rainbow " tassaavoq pinngortitami pisuusoq inuit tupigusuutigisarsimavaat , kisianni suli eqqaamasariaqarparput suminngaanneerfia. Tassaavoq isumaqatigiissutip ilisarnaataa Guutip inuit neriorsorsimavai qarsutsinermi imeq atorlugu aserortinneqassanngitsut , 1 Mosesi 9:9-miit 17-imut naapertorlugu . Aamma sila seqineq naapippagu Guutip assilisassiaa assersuutaasoq, qinngorneq, nunarsuarmi pinngortitami eqqissisitsiniarluni takussaavoq. Kisianni imermik qarsutsineq pillugu oqaluttuarnermini Petrusip eqqaamavaatigut ’ qarsutsineq ikuallannermik sulfidimillu ” Guutip pilersaarutaaniittoq (2 Petr 3:7) . Eqqortumik " ikuallannermik qarsutsineq " tamanna aserortitsisoq eqqarsaatigalugu Guutip aaqqissuussivoq , qilammi , ajortunik eqqartuussisoqarnissaa, taakkulu eqqartuussisussaapput toqqakkat annaanneqarsimasut aamma Jiisusi , taakku annaassiniartuat.           
Versi 4 : “ Taava qullersaqarfiup eqqaani qullersaqarfiit 24-t takuakka , qullersaqarfinnilu utoqqaanertat 24-t issiasut, qaqortunik atisalersorsimasut, niaqquminnilu kuultimik qalipaatillit .”   
Tassa taava, utoqqaanertat 24- nit ilisarnaatigineqartut , tassaapput siulittuutitut piffissat marluk annaanneqartut periuseq una malillugu saqqummiunneqartut : 94-ip 1843-llu akornanni , apustilit 12-it tunngavilersorneqarnerat ; 1843-p 2030-llu akornanni, anersaakkut " adventistit " Israeli " naggueqatigiit 12-it " " Guutip nalunaaqutsiussaanik " , ulloq 7. sabbat , Saqq . Aaqqissuussineq taanna uppernarsarneqassaaq , Saqqummersitat 21 -mi , ” Jerusalemi nutaaq qilammiit aallarunneqartoq ” nunarsuarmi nutarterneqartumi najugaqalernissaminut nassuiaammi ; " naggueqatigiit 12 " -it " 12-inik illup iluani " 12- inik " perlerujussuarnik " ilusilersorneqarput . Eqqartuussineq pillugu qulequtaq Saqq 20:4 -mi nassuiarneqarpoq , tassani atuarparput : “ Aamma qullersaqarfiit takuakka ; aamma tassunga issiasut eqqartuussinissamut oqartussaassuseqartinneqarput . Taava Jiisusimik nalunaajaaneq Guutillu oqaasia pillugit niaqulerneqarsimasut anersaat takuakka, uumasorujussuaq pallorfiginngisaannarsimasaat, assilisassiaalu pallorfiginngisaannarsimasaat, uumasorujussuarlu qaaminni assaminnilu nalunaaqutsiinermik pissarsisimanngitsut. Taakku inuunermut uteqqipput Kristusilu ukiuni tusindini naalagaallutik . Qinigaasut naalakkersuinerat tassaavoq eqqartuussisut naalakkersuinerat. Kisianni kikkut eqqartuussisarpagut ? Saqq 11:18 -imi akissuteqaat ima allassimasoqarpoq : “ Inuiaqatigiit kamapput ; aamma illit kamannerit tikippoq, piffissarlu tikippoq toqusimasut eqqartuussiffiginissaannut , kiffatit pruffiitit, illernartunik, aqqanillu ersiortut, mikisut annertuullu, akissarsisinniarlugit, nunarsuarmilu aseruuttoortitsisut aserortinniarlugit .” Versimi tassani Anersaaq eqqaamavaa sammisat pingasut piffissap kingulliup tungaanut saqqummiunneqartut ataatsimoortinneqarnerat : " trompetip sisamat " " inuiaqatigiinnut akerliussutsimik takutitsisut " pillugit, piffissaq " naalliuutit kingulliit arfineq-marluk " pillugit " akerleriissuteqarnerit tikippoq ", aamma " ukiuni tusindini " qilammi eqqartuussineq tassami, " piffissaq dead " eqqartuussinissaq tikippoq . Versip naanerani programmi kingulleq allaaserineqarpoq , taannalu tatsip ikuallannermik sulfidimillu kingullermik eqqartuussinermi naammassineqassaaq , taannalu ajortunik aseruuttoortussaavoq . Tamakku tamarmik siunnersuutip aappaani peqataassapput​                                         ​ , ukiut tusindit naaneranni , Saqqummersitat 20:5 naapertorlugu : „ Toqusimasut sinneruttut ukiut tusindit naammassineqannginneranni inuulersimanngillat .“ Anersaaq ajortut pillugit nassuiaatini tunniuppaa : “ nunarsuarmi aserugaqartut .” Suliap tamatuma tunuani tassaavoq “ ajortuliorneq aserortitsisoq imaluunniit aserortitsisoq ” Dan.8:13 -imi eqqaaneqartoq ; ajortuliorneq toqunermik nunallu aserorterneqarneranik pilersitsisoq ; taanna Guutip kristumiussutsip 538- ip 1798-illu akornanni Romami paavip naalakkersuineranut sakkortumut tunniussinissaanut aqqutissiuussivoq ; taanna inuit pingajorarterutaat nukissiuuteqarnermut annaasaqarpoq 2021-p kingorna imaluunniit 2021. Kikkulluunniit eqqarsaatigisimanngilaat , marsip 7-ani 321 -miit ulloq arfineq-marluk ilumoortumik sapaatip- akunnerani illernartumi unioqqutitsineq taama amerlatigisunik ajortunik aammalu aliasuppallaartunik kinguneqartitsissasoq. Utoqqaanertat 24-t Daniel 8:14-imi aalajangersakkami kisimik assigiinngisitsipput, tassami ataatsimut tunngavigaat Jiisusi Kristusip aappaanik ataatsimik annaanneqarmata . Taamaattumik , naleqquttutut nassaarineqarsimallutik, Saqq 3 :5 naapertorlugu tamarmik ’ atisat qaqortut ’ atortarpaat, aamma ’ inuunermik kroneqarneq ” upperisamik sorsuuteqarnermi ajugaasunut neriorsuutigineqartoq, Saqq 2:10 -mi. Kronit ” kuulti ” upperisaq misilinneqarnermigut salliunneqartoq 1 Petr 1:7 naapertorlugu ilisarnaatigaa.                      
Kapitalimi 4-mi tassani oqaaseq “ issiasoq ” 3-riarluni takuneqarsinnaavoq. Nummer 3 naammalluinnarnermik ilisarnaatitut inissisimavoq, Anersaaq ukiuni tusindini arfineq-marlunni eqqartuussinermi qulequtaq taanna ajugaasut sinnerisa naammalluinnartumik ilisarnaataata ataani inissippaa , allassimasoq naapertorlugu : " Issiaruk uanga talerpiaani, akeqqatit illuatungaanut inissitinnissaasa tungaanut " Tussiaat 1210:1 aamma Matt . Taanna aamma issiasut eqqissisimapput aammalu assilisassiaq taanna atorlugu Anersaaq saqqummiussilluarpoq , ukiut tusindit arfineq-marluk , soorlu sapaatip -akunnera imaluunniit eqqissisimaneq annertooq siulittuutigineqartoq , pinngortitamiit , sapaatit akunnerini arfineq- marlunni eqqissisimaneq illernartinneqartoq atorlugu .     
Versi 5 : “ Qullersaqarfimmiillu innermik anitsisarnermik, nipinik, qinnguartarnermillu anipput. Qulliit qulliit arfineq-marluk ikuallapput, taakku tassaapput Guutip anersaasa arfineq-marluk .   
Ersersitsinerit ’ qullersaqarfimmiit anisut ” pinngortitsisumut Guutimut nammineq toqqaannartumik tunngassuteqarput. 2 Mosesi 19:16 naapertorlugu, takussutissat taakku , hebræerit inuiaqatigiivisa ersiorneranni , Guutip Sinaip qaqqartaaniinneranik maluginiareersimapput. Taamaattumik siunnersuut taanna Guutip inatsisaasa qulit toqusimasut ajortut eqqartuunneqarnissaannut iliuuseqarnermi tassani qanoq inissisimassanersut eqqaasitsivoq. Eqqaatissiissut taanna aamma eqqaasitsivoq, siornatigut pinngortitami toqusinnaanngitsumik toqusoqarsinnaaneranut ulorianartorsiorsinnaanngitsoq , Guuti pinngortitaminik allanngortitsisimanngitsoq, toqqakkanit annaanneqarsimasuni makitinneqarlunilu naalannartinneqarluni, ulorianartorsiortinneqanngitsumik takuneqartartoq. Malugineqarneq ! Oqaaseqatigiit taakku piviusunngortinneqarsimasut , Saqqummersitat atuakkiata sananeqaataani malunnaateqassapput. Saqqummertarnerani tamani atuartup paasisariaqarpaa siulittuut ukiuni tusindini arfineq-marlunni eqqartuussinerup aallartinnerani pissutsinik eqqaasitsisoq , taannalu Guutip Mikaelimik, Jiisusi Kristusimik, toqqaannartumik takuneqarsinnaasumillu iliuuseqarneranik malunnartinneqassaaq . Taamaalilluni atuakkap tamakkerlugu sananeqaataata kristumiut nalaanni assigiinngitsunik sammisaqarluni nassuiaatinik neqerooruteqartitsissaaq, oqaaseq pingaarneq una immikkoortinneqartoq : " innermik anitsisoqarpoq, nipinik, aammalu qinngasaarisoqarpoq ." Taanna Saqq 8:5-imi nassaarisinnaavarput tassani ” nunap sajunnera ” pingaarnertut ilanngunneqarmat. Taassuma Jiisusi Kristusip qilammi qinnuteqarnerata qulequtaa trompetit pillugit qulequttamit immikkoortissavaa . Taava , Saqq 11:19 -imi ” nataqqorlunneq annertooq ” pingaarnertut ilanngunneqassaaq . Nassuiaat Saqqummersitat 16:21-mi takussaavoq tassani ’ nataqqorlunneq annertooq ” taanna Guutip naalliuutaasa kingulliit arfineq-marluk akornanni qulequtarineqartoq matuvoq . Soorlu aamma ” nunap sajunnera ” Saqq 16:18 -imi ” nunap sajunnera annertooq ”-nngortarpoq. Tamanna tunngaviuvoq Saqqummersitat atuakkami ilinniartitsissutit qanoq aqunneqarnissaannut ilinniarnissamut aammalu atuakkap sananeqaataani tunngaviusumik paasinninnissamut .                   
Versi 5-imut uteqqissagutta maluginiarparput , piffissami tassani ’ qullersaqarfiup siornatigut ’ inissinneqarsimasut ’ qulliit arfineq-marluk ikuallattoq ’. Taakku ’ Guutip anersaanik arfineq-marlunnik ” assersuutaasarput. Nummeri “ arfineq marluk ” ilisarnaatissaavoq illernartitsineq , uani, Guutip Anersaata. Tassa Anersaani inuuneq tamaat imaqartoq aqqutigalugu Guutip pinngortitami tamaasa aquppai ; taanna taakkunaniippoq , aammalu ’ qullersaqarfimmi sioqqullugu ’ inissippai , pissutigalugu kiffaanngissuseqarlutik pinngortippaa, nammineq akerleriissumik. „ Qulliit arfineq-marluk ” assilisaat qaamasumik guutimit illernartinneqarneranik ilisarnaatissaavoq ; taassuma qaamasuunera perfekt aammalu sakkortoq taarnermik periarfissaq sunaluunniit annikillisarpaa. Tassami annaanneqarsimasut naassaanngitsumik inuuneranni taarnermut inissaqanngilaq.              
Versi 6 : “ Aammattaaq qullersaqarfiup siornatigut immap naqqa krystallitut ittuuvoq. Qullersaqarfiup qeqqani qullersaqarfiullu eqqaani uumasut sisamat siumut tunuanilu isillit ulikkaarsimapput .”   
Anersaaq oqaatsini assersuutitut atorlugit uagutsinnut oqaluttuarpoq. Taanna „ qullersaqarfiup siornatigut ” tassaavoq pinngortitami qilammiittut peqataasut eqqartuussinermili peqataanngitsut . Amerlasuumik taakku immap isikkoqalertarput , taassumalu karakteriata pitsaassusaa taama pitsaatigisoq, taannalu krystalimut sanilliullugu . Tamanna tassaavoq qilammi nunamilu pinngortitami Pinngortitsisumut Guutimut upperinnittutut inissisimasut tunngaviusumik ilisarnaataat. Taava Anersaaq allamik ilisarnaammik Guutimut tunngasoq kaammattorpaa, qullersaqarfiup qeqqani , aamma qilammi pinngortitami nunarsuarmi allaniit , aamma allanit dimensioninit , qullersaqarfiup eqqaani ; eqqaani pinngortitaq Guutip qullersaqarfimmi issiasup isigaata ataani siaruarsimasut taaguuteqarput . Oqaaseq " uumasut sisamat " uumasut nunarsuaq tamakkerlugu naleqartitaannut tunngavoq. Isiit amerlassusiat oqaatsimik amerlasuumik pissuteqarpoq, inissisimaffillu " siumut kingumullu " arlalinnik ilisarnaatissaavoq. Siullermik uumasut taakku arlalitsigut, imaluunniit arlalitsigut, isiginniffeqartitsivoq. Kisianni anersaakkullu annertunerusumik oqaaseq " sioqqullugu kingornalu " tunngavoq inatsit guutimit Guutip qinnguartaataanik Sinaip qaqqartaani, ujaqqat marluk illuatungaanni, allanneqarsimasoq. Anersaap nunarsuarmi inuuneq nunarsuarmi inatsisinut sanilliuppaa. Taakku marluk Guutip suliaraat, taanna ujaqqanut, neqimut imaluunniit eqqarsaatinut, pinngortitami paasisimasaminnik asannittunillu nuannaarnissamut inuunerup naammalluinnartup malittarisassaanik allassimasaqarpoq . Isit taakku amerlasuut nunarsuarmi pisimasunik piumassuseqarlutik naakkinnillutillu isiginnaartarput malinnaallutillu . Kor. 4 :9-mi Paulusi oqarpoq , “ Uanga isumaqarpunga Guutip uagut apustilinngortippaatigut kingullertut toqutsisoqarnissaanut eqqartuunneqartugut, tassami silarsuarmut, inngilinut inunnullu isiginnaartitsisartunngorsimavugut .” Versimi tassani oqaaseq „ nunarsuaq ” tassaavoq grækerisut „ kosmos “. Tassaavoq kosmos taanna multidimensionel-imik silarsuartut taasarpara. Nunarsuarmi toqqarneqarsimasut aammalu taakku iliuuseqarnerat isiginnaartunit takuneqarsinnaanngitsunit malinnaavigineqartarput, taakku asanninnermik guutimit Jiisusi Kristusip ersersippaa. Nuannaarnerminni nuannaarutigisarpaat qiarpaluttullu peqatigalugit qiarpaluttarlutik, taamaattumik sorsuuteqarneq ajornakusoortuuvoq. Kisianni kosmos taanna aamma silarsuaq upperinnittuunngitsoq soorlu Romamiut inuiaqatigiit, kristumiut upperinnittut arenaminni toqunneqarnerannik isiginnaartut, taaguuteqartippaa .                   
Saqqummersitat 5-imi saqqummiunneqarput qilammi isiginnaartut taakku pingasut : uumasut sisamat, inngilit utoqqasaasullu , tamarmik ajugaasut, taakku ataatsimoortinneqarput pinngortitsisoq annertooq Guutip asannilluni isiginnittaasiaata ataani naassaanngitsumik. 
" Isit amerlasuut " inatsisaannut Guutimit ataqatigiissitsisoq tassaavoq aqqa " nalunaajaaneq " Guutip inatsisini qulini inatsisaminut tunniussaa. Eqqaamaneqassaaq inatsit taanna "sumiiffimmi illernarnerpaami " Guutimut kisimi immikkoortinneqarsimasumi inunnullu inerteqqutaasumi " Ulloq isumakkeerinninnermi " nalliuttorsiorneq minillugu inissinneqarsimasoq . Inatsit Guutimut ’ nalunaajaatitut ” inissisimavoq aamma ’ tabelit marluk ” assersuutitut ’ nalunaajaasunut marlunnut ” Saqqummersitat 11:3-mi eqqaaneqartunut aappaanik isumaqartitsissapput . » Ilinniartitsissummi tassani ’ isiit amerlassusaat ’ ersersippaa nunarsuarmi pisunik takunnissimasut takuneqarsinnaanngitsut arlaqartut pinngorsimanerat. Guutimit eqqarsartaatsimi oqaaseq nalunaajaasoq oqaatsimit tatiginninneq immikkoortinneqarsinnaanngilaq. Oqaaseq grækerisut " martus " " martyr " -imik nutserneqartoq tamanna pitsaasumik nassuiarpaa, tassami Guutimit piumasarineqartoq tatiginninneq killeqanngilaq. Aammalu minnerunngitsumik Jiisusi pillugu " nalunaajaasoq " inatsisamini qulini guutimit inatsit ataqqisariaqarpaa, Guutip taanna sanilliullugu eqqartuussisarpaa.                       
 
 
GUUTIMIK INATSISAT siulittuipput
 
Uani, parentesi ammarpara , 2018-imi aasaanerani pissarsiarineqarsimasoq guutimit qaamasumik eqqaasitsissutigissallugu, taanna Guutip inatsisaasa qulit inatsisaannut tunngavoq. Anersaap uanga paasiniarpara erseqqissarnerup matuma pingaaruteqarnera : “ Mosesi uterpoq qaqqamiillu aallarpoq, nalunaajaatinik allagartanik marlunnik assaminik tigummiarluni; tabletit marlunnut allanneqarsimapput , taakku allanneqarsimapput sinneranut allamullu . Piffissaq Guutip suliaraa, allagartallu Guutip allagaa, piffinnut allanneqarsimasoq (2 Mos.32:15-16).” Aallaqqaammut tupaallaatigaara, kialluunniit eqqarsaatigisimanngisaannarsimammagu tamanna eqqortoq, taanna malillugu inatsisip aallaqqaasiutaata allagartaasa sisamat qinnguartaatiminnut allanneqarsimanerat, tassa " siumut kingumullu " soorlu " uumasut sisamat isigisaat " versimi siuliani misissuiffigineqartumi. Tamanna inussiarnersumik oqaatigineqartoq eqqortuuneq pissuteqarpoq, Anersaap uannut paasiniarsinnaalersimammagu. Allaaserisaq tamakkerlugu aallaqqaammut ujaqqat marluk sisamat akornanni naligiimmik naligiimillu agguataarneqarsimavoq . Siullerpaap siornatigut peqqussut siulleq aamma aappaata affaa takutinneqarpoq ; taassuma tunua aappaata aappaata ilaa pingajuallu tamakkerlugu atorpai. Tabelimi aappaani siullermi peqqussut aappaat tamakkerlugu takutinneqarpoq ; tunuani peqqussutit kingulliit sisamat allassimapput. Tassani aaqqissuussami rectos-it takuneqarsinnaasut marluk uatsinnut saqqummiussipput peqqussut siulleq aappaalu , affaannanngorlugu , aammalu aappaat ulloq arfineq-marluk sinneruttumut illernartumut tunngasoq. Tamakku qiviaraanni peqqussutit taakku pingasut 1843-mi illernartuunermik takussutissaasut saqqummiunneqarput, sapaatip-akunnera iluarsineqarmat Guutimillu piumasaqaateqarluni. Ulloq taanna protestantit Romamiut sapaatip-akunnerata arfanniarneqarneranut atornerluisuupput. Adventistit toqqagaasa aamma protestantit toqqagaasa kingunerisaat taamaalillutik tabelit marluk tunuanni takutinneqassapput. Sunaaffa, sapaatip-akunnera malinneqanngikkaluartoq, 1843-miit, aamma peqqussut pingajuat unioqqutinneqarsimasoq : " Guutip aqqa ajornakusoortumik tiguneqarpoq " , eqqorluartumik " sallusuissummik " , Kristusip ajunngissusia atorlugu imaluunniit annaasaqareersimallutik qinnuteqartunit . Taamaalillutik juutit Guutimut attuumassuteqarnertik sallusuissummik Jiisusi Kristusimit Saqqq .                 Saatanip synagogianiittut, juutiunngitsutut oqartartut, sallusuissummik oqartartut . 1843 -mi tamanna katuullit arfanniartartuisa protestantit akornanni pivoq . Kisianni peqqussut pingajuat sioqqullugu , aappaata aappaani ersersinneqarpoq eqqartuussineq Guutip pingaarnertut akerleriissumik lejrinut marlunnut tunniussaa. Protestantinut, Romami katuullit upperisaasa arfanniartarfiinut , Guuti oqarpoq : " Uanga Guutiuvoq sinngasoq, aappariit ajortuliornerat meeqqanut pulaartarpara, uannut akerliusut kinguaariit pingajuat aappaalu " ; ajoraluartumik taanna, pisortatigoortumik adventismeq " vomited " 1994-imi qanoq atugaqarnertik avitseqatigiissutigissavaat ; kisianni aamma oqarpoq , illuatungaatigut , illernartunut 1843-miit 2030-p tungaanut sapaatip-akunneranik illernartumillu siulittuisutut qinngornerminik eqquutsitsisussanut : " aammalu kinguaariinnut tusindilinnut saammaanneq takutitsisoq uannut asannittunut inassutikkalu eqquutsinniarlugit ." Amerlassuseq " tusindit " taaneqartoq subtilt eqqumiigivaa " ukiut tusindit " ukiuni tusindini arfineq-marlunni Apo.20- mi taanna tassaassaaq toqqarneqarsimasut ajugaasut naassaanngitsumik isersimasut akissarsiaat. Ilinniagassaq alla saqqummerpoq. Taamaattumik Jiisusi Kristusip Anersaata Illernartup ikiorneqarneranik annaasaqarsimallutik protestantit adventistillu 1843-mi 1994-imilu Guutimit ataatsimoorlutik qimaannarneqartut peqqussutit kingulliit sisamat tabelip tunuani allassimasut 2 -p tunuani allassimasut ataqqisinnaajunnaarpaat , taakkulu siulliit ulloq se-mi sinneruttumut tunngatinneqarput. Taarsiullugu eqqissiviilliornermi tassani maluginiartut Jiisusi Kristusip ikiorneqarneranik pissarsissapput, peqqussutit taakku inuup inuttut ikinngutiminut pisussaaffiinut tunngasut malinniarlugit. Guutip suliai ungasissumiittut soorlu inatsisit allagartaasa Mosesimut tunniunneqarnerat piffissap kingulliup ingerlanerani, 2018-imi, isumaqartitsipput , atuuffeqarlutik , aammalu atuineq tupaallannartoq soorlu naatsorsuutigineqanngitsoq . Aammalu sapaatip-akunnerani iluarsaassineq pillugu oqaluttuaq taamaalilluni Guutimit Pisinnaasumit Jiisusi Kristusimit nukittorsarneqarpoq uppernarsarneqarlunilu .                
Maanna, tassa peqqussutit qulit qanoq ittuunerat saqqummiunneqartoq.
 
Tabel 1 – Siumut : nakorsaatit 
Guuti imminut saqqummiussivoq
“ Uanga tassaavunga JaHweh Guutisi, Egyptenimi nunamit, inussiaataanermit anisitsisoq .” (Toqqakkat tamarmik ajortuliornermit annaanneqarsimasut Jiisusi Kristusillu aavanik annaanneqarsimasut ; inussiaataanerup illua tassaavoq ajortuliorneq ; diaavulup paarnaanik malinnaaffigineqartoq ).    
peqqussut : Katuullit 538-imiit ajortuliornerat , protestantit 1843- miit , aamma adventistit 1994-imiit ) . 
“ Uanga sioqqullugu allanik guutinik peqanngilanga .”  
peqqussut : 1. del : Katuullit ajortuliornerat 538-imiit.  
“ Qilammi qulaani, nunami ataaniittumi, nunap ataani imermiittumiluunniit assilisassiamik imaluunniit assilisassiamik assilisassiornaveersaarit . Taakku qungujunngilatit kiffartorfiginngilarlu ;​​​​ ".  
 
Tabel 1 – Tunuani : Kingunertut 
peqqussut : 2. del .​ 
" ... tassami uanga, YaHWéH , Guutisi, Guutiuvoq sinngasoq, aappariit ajortuliornerat meeqqanut uannut akerliussutsimik takutitsisut kinguaariinnut pingajuannut aappaannullu pulaartartoq, (katuullit 538-imiit ; protestantit 1843-miit ; adventistit 1994-imiit) aammalu uannut akerliussutsimik takutitsisut saammaannermik peqqussuteqartarlunga . " ( Ulloq arfineq-marluk, 1843-miit ; kingulleq, 1994- imiilli . )      
peqqussut : 538-imiit katuulinit , protestantinit 1994-imiilli , adventistinillu 1994-imiilli unioqqutinneqartoq ) . 
“ Guutivit YaHWéH -p aqqa sallusuissummik atornaveersaaruk ; YaHweh -p aqqani sallusuissummik atortartoq pineqaatissiissutiginngisaannassavaa . »   
 
Tabel 2 – Siumut : resept 
peqqussut : kristumiut ataatsimeersuarnerisa 321 - miit unioqqutitsinerata Dan.8 :13- imi ” ajortuliornermik ” ajortuliortitsivoq ; Taanna katuullit upperisaanniit 538-imiilli unioqqutinneqarsimavoq, protestantinillu upperisaanit 1843-miit unioqqutinneqarsimavoq, kisianni ulloq arfineq-marluk adventistit upperisaanniit 1843-miit 1873-imiillu ataqqineqarsimavoq .   
“ Ulloq sapaatip-akunnera eqqaamajuk , illernartinniarlugu. Ullut sisamat suligit, suliassallu tamaasa suliariuk . Ulloq arfineq-marluk tassaavoq YahWéH Guutivit sapaatip-akunnera, ulloq taanna sulissanngilatit , illit, ernerit, paniit, inussiaatitit, inussiaatitit, uumasut, allamiulluunniit illit illuatungaanniittoq. Ullut sisamat ingerlaneranni YaHWéH-p qilak nunarlu, immap iluaniittut tamarmik pinngortippai, ulloq arfineq-marluk eqqissisimavoq : taamaattumik YaHWéH-p ulloq sapaatip-akunnera pilluaqquaa illernartippaalu . »   
 
Tabel 2 : Verso : kingunerisassai : Peqqussutit kingulliit sisamat taakku kristumiut upperisaanniit 321-miit unioqqutinneqarsimapput ; katuullit upperisaat 538-miit ; protestantimik upperisamik, 1843-miit , aamma adventistit upperisaannik " vomited " 1994. Kisianni taakku ataqqineqarput ulluni arfineq-marlunni adventistit upperisaanni Jiisusi Kristusip Anersaanit Illernartumik pilluaqquneqarsimasumi , 1843-miit 1873-imiillu ; ” kingulleq ” 1994-imiit 2030-p tungaanut .          
peqqussut 5.
“ Ataatat anaanallu ataqqikkit, nunami YahWéH-p Guutivit tunniussaani ullut sivisuunngortinniarlugit . »  
peqqussut 6.
“ Toqutsissanngilatit .” Toqutsisoqanngilaq . ( toqutsinermik imaluunniit eqqunngitsumik upperisaqarnerup aqqani )  
peqqussut 7.
“ Atornerluisarnaveersaarit . »  
peqqussut 8.
“ Tillinniarnaveersaarit​​​​ »  
peqqussut 9.
„ Ikinngutinnut eqqunngitsumik nalunaajaanngilatit . »  
peqqussut​
“ Najugavit illuani piumasaqanngilatit ; Ikinngutit nulia, inussiaataa, inussiaataa, nersutaa , assilisani imaluunniit ikinngutit pigisaat suulluunniit piumasarissanngilatit . » 
 
Uani parentesi una sublime aamma pingaaruteqarluinnartoq matuvara .
 
Versi 7 : “ Uumasoq siulleq løvetut ittuuvoq, uumasoq aappaat nersutaatitut isikkoqarpoq, uumasoq pingajuat inuttut isikkoqarpoq, uumasoq aappaat qimmit qimuttut .”    
Oqaatigisinnaavarput, tamakku tassaapput symbolit kisimik. Oqaaseq taanna aamma Ezekieli 1 :6-imi saqqummiunneqarpoq nassuiaammi assigiinngisitaartumik. Uumasut nalinginnaasut sisamat, tamarmik immikkut sisamanik assigiinngitsunik isikkoqarput. Uani suli uumasunik sisamanik peqarpugut , kisianni tamarmik immikkut ataatsimik isikkoqarput , uumasut sisamat tamarmik assigiinngitsunik. Taamaattumik uumasut taakku ilumoortuunngillat, kisiannili symboliskimik paasissutissiinerat sublimeqarpoq. Taakku tamarmik immikkut naassaanngitsumik nunarsuarmi inuunermik malittarisassamik saqqummiussipput, soorlu takusimagipput Guutimut nammineq pinngortitamilu nunarsuarmi pinngortitami assigiinngisitaartumik pinngortitamiittunut tunngasoq . Taanna guutitut naammalluinnarnermini , tamakku sisamat nunarsuarmi inuunerup malittarisassai , tassaavoq Jiisusi Kristusi , taanna nassaassaavoq, kunngikkormiut aamma løvep nukissaa naapertorlugu Eqqartuussisut 14:18 ; nersussuaq pilliutaasumik kiffartuussinermillu anersaaq ; inuunermi Guutip assilisassiaa ; aammalu qimmit qimuttut qilammi qullersaasa naalakkersuinerat . Piumasaqaatit taakku sisamat naassaanngitsumik nunarsuarmi qilammi inuuneq tamakkerlugu nassaassaapput . Taakku tassaapput malittarisassaq , guutimit suliniutip anersaanit upperinnittunit sorsuutigineqartup iluatsinneqarneranik nassuiaasoq . Aamma Jiisusip nunarsuarmi sivisuumik kiffartornermini apustilinnut ajoqersukkanilu tamanna pillugu assersuut naammalluinnartoq saqqummiuppaa ; taamatut ingerlavoq ajoqersukkani isigaat asassallugit, timia qimmit qimuttut naalliutsinneqarnerannut tunniunneqannginnerani , isumakkeerfiginiarlugu , taakku inissisimaffianni , soorlu " nersussuaq ", toqqarsimasani tamarmik ajortuliorsimanerat pillugu. Taamaattumik , ataasiakkaat imminnut misissoqqissaarpaat paasiniarlugu naassaanngitsumik inuunerup malittarisassaata taassuma imminut tunuarsimaarnera pinngortitaminut , anguniakkaminut piumassutsiminnullu naapertuunnersoq . Tamanna tassaavoq annaassiniarnermik neqerooruteqarnerup tiguneqarnissaanut imaluunniit itigartinneqarnissaanut malittarisassaq.       
Versi 8 : “ Uumasut uumasut sisamat tamarmik immikkut sisamanik siffiqarput, tamarluinnarmik ilumillu isillit ulikkaarsimapput. Ulloq unnuarlu unitsiinnarneq ajorput oqartarlutik : Illernartoq, illernartoq, illernartoq Naalakkap Guutip, tamanut pisinnaasup , taanna pivoq, taannalu tassaavoq, taannalu tikissaaq! »     
Qilammi eqqartuussineq tunngavigalugu takussutissiaq taanna periaatsit qilammi nunamilu inuit Guutimut tatiginnittunit ataqqinnittunit atorneqartartut ersersippaat.
Uumasut nunarsuarmi allaniittut qilammiittut ingerlaarnissaminnut siffiit pisariaqartinngilaat , pissutigalugu nunap annertussusaata inatsisaanut attuumassuteqanngimmata . Kisianni Anersaaq nunarsuarmi ilisarnaatinik inuup paasinnissinnaasaanik atuisarpoq. Taakkununnga “ six wings ” -imik tunniussinermigut uatsinnut ersersippaa 6-ip symbolikkimik pingaaruteqarnera, taannalu qilammi karakterip inngilillu normunngortartoq . Tassani pineqarpoq silarsuarmi ajortuliorfiunngitsumik inissisimasoq aamma inngilit Saatanip, inngilip upperisarsiortup , siullerpaamik pinngortinneqarsimasup. Guutip normu " arfineq marluk " nammineq kunngitut " nalunaaqutsiussatut " tigummagu , normu 6 " nalunaaqutsiussatut " , imaluunniit diaavulumut tunngatillugu " nalunaaqutsiisutut " isigineqarsinnaavoq , kinaassutsiminik, kisiannili normu 6 taanna nunarsuarmi eqqissisimasutut inissisimasunut aamma inngilinut tamanut Guutimit pinngortinneqarsimasunut , pitsaasunut ajortunullu, avitseqatigisarpaa. Inngilip ataani tassaavoq angut amerlassusilik " 5 " , misigissutsiminit 5-init, assaminik 5-inik qinnguartaatinillu 5-inik qinnguartaatinik pisuutinneqartoq . Allatut oqaatigalugu universalimik karakterip 4-nik kardinalinik, Avannaani, Kujataani, Øst-imi aamma Vest-imi, taaguuteqartup nummeria 4-a. Allatut oqaatigalugu naammalluinnarnermik normu 3, kingornalu 2 naammalluinnarnermik, aamma 1 ataatsimoornermik, imaluunniit ataatsimoornermik naammalluinnartumik. Uumasut sisamat isigisaat tassaapput " tamarmik eqqaani aammalu iluani " aammalu annertunerusumik " siumut aammalu tunuani ". Sumilluunniit qimagussorneqarsinnaanngilaq qilammi inuuneq tamanna universal multidimensionel , Anersaaq guutiusoq tamakkerlugu misissuiffigaa, pissutigalugu aallaqqaasiutaa taanna . Ilinniartitsineq taanna iluaqutaavoq, tassami , maannakkut nunarsuarmi, ajortuliortut ajortuliornerat ajortuliornerallu pissutigalugit, inuup " iluani " inissisimatinneratigut inuup allanit isertortumik eqqarsaatini aammalu pilersaarutini ajortut ikinngutiminut tunngasut ilisimasinnaavai . Qilammi inuunermi taamatut pisoqarsinnaanngilaq. Qilammi inuuneq krystallitut ersarippoq ajortoq tassanngaanniit anisinneqarmat , .                    diaavulu inngilinilu ajortut peqatigalugit, nunamut aallarunneqarsimapput, Saqq 12:9 naapertorlugu, Jiisusip ajortuliornermik toqunermillu ajugaanerata kingorna. Guutip illernartuunerata nalunaarutigineqarnera naammalluinnartumik (3-riarluni : illernartoq ) nunarsuarmi taakkunani illernartuni innuttaasunit naammassineqartarpoq . Kisianni nalunaarusiaq taanna oqaatsit atorlugit naammassineqanngilaq ; Tassaavoq ataasiakkaat ataatsimoorlutillu illernartuunerisa naammassineqarnerat, suliani piujuartumik Guutip pinngortitsisup illernartuunerata naammassineqarneranik nalunaaruteqartoq. Guutip qanoq ittuunera aqqalu saqqummiuppai Saqqummersitat 1:8-mi allassimasoq atorlugu : „ Uanga Alfa-vunga Omega-lu, oqarpoq Naalakkap Guutip, tassaasoq, tassaasoq, takkuttussaq, Pisinnaasoq .” Oqaaseqatigiit “ kina tassaasoq, kina tassaasoq, kinalu tikissasoq ” Guutip Pinngortitsisup naassaanngitsumik qanoq ittuunera erseqqissumik nassuiarpaa. Aqqani imminut taaguuteqartinniarlugu, ” YaHweh , ” taaguuteqartinniarlugu inuit ” Naassaanngitsumik ” taasarpaat . Imaappoq Guutip aqqimik pisariaqartitsisimanngitsoq, tassami immikkuullarissuummat guutimillu unammillerteqanngimmat, guutinit allanit piunngitsunit immikkoortinniarlugu aqqimik pisariaqartitsineq ajorpaa. Taamaattorli Guutip Mosesip piumasaqaataa akissuteqarfiginiarlugu akuersipput, taanna asannippoq asannillunilu . Taamaattumik imminut ateqartippaa " YaHWéH " taanna verbimut " to be " -mut nutserneqarpoq , hebræerisut naammattuunngitsumik pingajussaanik ataatsimoortumik konjugereqarsimasoq . Piffissaq taanna “ naammattuunngitsoq ” piffissaq naammassineqarsimasoq piffissap ingerlanerani sivisussuseqartoq, taamaattumik piffissaq siunissatsinnit sivisunerusoq, ilusi “ taanna tassaavoq, tassaasimavoq, tassaassaaq ” hebræerisut piffissaq naammattuunngitsoq taanna isumaa naammalluinnartumik nutserneqarpoq. Formel " taanna tassaavoq, taanna tassaavoq, aamma taanna tikissaaq " tassaavoq taamaattumik Guutip hebræerisut aqqa " YaHweh " -mik nutserisarnera , taanna oqaatsinut vestlige-nut naleqqussartariaqarpat , imaluunniit hebræerisut allanut naleqqussartariaqarpat . Immikkoortoq " aamma tulliuttoq " tassaavoq kristumiut upperisaasa kingullermik adventistit fase-at, Guutip pilersaarutaani Dan 8:14-imi 1843-miit peqqussuteqarnikkut pilersinneqartoq. Jiisusi Kristusip guutiunera amerlasuutigut oqallisigineqartarsimavoq , kisianni taanna uppernarsarneqarsinnaanngilaq. Tamanna pillugu Biibilimi allassimavoq Hebr                                : Guuti, qullersaqarfiit naassaanngitsumik naassaanngitsumillu ; Naalagaaffimmi scepteri tassaavoq eqqortumik scepteri ; » . Aamma Filippimut Jiisusimik Ataatamik takutinniarlugu piumasaqartumut Jiisusi akivoq : “ Taama sivisutigisumik ilinniissimavunga, sulilu ilisarisimanngilatit, Filippi! Uanga takusimasara Ataata takusimavaa ; Qanoq oqarpit: Ataata takutikkit? (Johannesi 14:9) ».      
Versi s 9-10-11 : " Pinngortitami uumasut naalannarnermik ataqqinninnermillu qujamasunnermillu tunniussipput qullersaqarfimmi issiasumut, tassunga naassaanngitsumik inuusumut, utoqqasaat 24-t qullersaqarfimmi issiasumut naassaanngitsumik naassaanngitsumik inuusumut pallorfiginnipput pallorfiginnillutillu pallorfiginnillutik taanna inuusoq naassaanngitsumik naassaanngitsumillu Naalakkap siornatigut, taakkulu ca , naalanneq ataqqinninnerlu oqartussaassuseqarnerlu pissarsiariniarlugit ; illit suut tamarmik pinngortippatit, piumassutsillu malillugu pinngorsimapput pinngortinneqarsimallutillu .”     
Kapitali 4 Guutimik Pinngortitsisumik nersornaasiinermik takussutissiamik naggaserneqarpoq. Scene-mi tassani erserpoq piumasaqaat Guutimit , " Guuti ersigiuk taannalu naalannarsiuk ... ", inngilip siulliup oqaluussissutaani Saqq 14:7-imi ersersinneqartoq 1843-miit toqqarneqarsimasunit kingullermit tusarneqarsimasoq paasineqarluarsimasorlu ; kisiannili pingaarnertut toqqakkat Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerata nalaani inuusut ; pissutigalugu taakkununnga kisimik Saqqummersitsineq Apokalipsi piffissami Guutimit toqqarneqarsimasumi piareersarneqarsimammat tamakkiisumillu ilusilersorneqarsimammat , tassa 2018- imi ukiakkut . Taamaalillutik annaanneqarsimasut pallorfiginninnermikkut nersualaarnermillu ersersittarpaat , Jiisusi Kristusimut qujamasunnertik tamaat , qanoq ittumik Pisinnaasup ajortuliornermit toqunermillu annaanniarlugit pulaarsimanera , akissarsiaa. Inuit upperisaqanngitsut takusinnaasaminnik kisimik upperisaqartarput , soorlu apustili Thomas, aamma Guuti takuneqarsinnaanngimmat, taanna pineqaatissinneqarpoq annertuumik nukillaarsimanera soqutiginngitsoorlugu, taannalu taanna atortussiassanngortippaa, taanna guutip piumasaa malillugu atortarpaa . Taanna minnerunngitsumik pissutissaqarpoq , taanna pissutissaqartinngilaa, Guutimik ilisimasaqannginnera, pissutissaq Saatanip piginngisaa, tassami Guuti ilisimagamiuk, taanna toqqarsimavaa sorsuuteqarnissamut isernissaq ; Taanna upperineqarsinnaanngilaq, kisianni ilumoortuuvoq, aammalu inngilit ajortut malinnaasimasut pillugit aamma tunngavoq. Paradoksiuvoq, kiffaanngissuseqarluni toqqaanerup kingunerisassai assigiinngitsorpassuit aammalu akerleriissuteqartut Guutip qilammi nunamilu pinngortitami pinngortitaminut ilumoortumik tamakkiisumillu kiffaanngissuseqarneranik uppernarsaateqarlutik .       
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 5 : Inuup Ernera 
 
 
 
Jiisusi inuppassuarnut saqqummiummagu Pilatusi oqarpoq : " Tassa Inuk . " Pisariaqarsimavoq Guutip nammineq tikissasoq neqimillu isikkoqarluni, taamaalilluni ’ Inuk ’ uummatiminut piumasaminullu naapertorlugu saqqummersinnaaqqullugu. Toqu inuit aappariit siulliit eqqorsimavaat , Guutimut naalannginnermik ajortuliorneq pissutigalugu. Nutaamik kanngusuuteqarnerminnik takussutissiatut Guutip timikkut naartulernertik nassaarisimavaa, taannalu innermik anitsisarnermik naartulernerminnik avataaniit takussutissaavoq. Aallaqqaammut tassanngaanniit annaanneqarnissaat pillugu siullerpaamik nalunaaruteqartoqarpoq, uumasunik amiinik sanaanik atisanik tunniussisoqarluni. Taamaalilluni inuit oqaluttuarisaaneranni uumasoq siulleq toqunneqarpoq, isumaqartoqarsinnaavoq taanna qimmit qimuttut imaluunniit qimmit qimuttut symbolikki pissutigalugu. Ukiut 4000-it qaangiummata Guutip Savaa , nunarsuarmi ajortuliornernik tigusisartoq , inuit akornanni toqqakkat annaanniarlugit inatsisitigut naammalluinnartumik inuunermini neqerooruteqarniarluni tikippoq. Taamaattumik annaassiniarneq taanna Guutimit anersaaq atorlugu neqeroorutigineqartoq tamakkiisumik Jiisusip toquneranut tunngavoq taanna toqqarsimasani naammalluinnartumik naapertuilluarnerminik iluaqutiginnilersitsivoq ; aammalu piffissami tassani , toqunera ajortuliornertik piumassutsimik tigusimasaanik isumakkeerinnippoq. Taamaalilluni Jiisusi Kristusi nunarsuatsinni tamani ajortuliortumik annaassiniarsinnaasumik aqqinngorsimavoq , annaassiniarnerlu Adamip Evallu nalaani atuuppoq .    
Tamakku tamaasa pissutigalugit kapitali 5 una, " Inuk " -ip ataani inissisimasoq , tassunga tunniunneqarpoq. Jiisusip toqqakkani toqunermigut annaassiniartarpai, kisiannili nunarsuarmi inuunermi angalaarnerminni tamaani illersorlugit annaassiniartarpai. Aammalu tamanna pillugu mianersoqqusarpai anersaatigut ulorianartorsiornerit diaavulup aqqutissaminnut inississimasai pillugit. Teknikkimini allanngorsimanngilaq : soorlu apustilit nalaanni Jiisusi assersuutinik oqaluttuarpoq, taamaalilluni nunarsuarmiut tusartarpaat paasinngisaannarlugit ; tamannalu toqqarsimasaminut tunngassuteqanngilaq, taakku soorlu apustilit nassuiaatinik toqqaannartumik taanna pissarsisarmata. Saqqummersitsinera " Apokalypse " suli grækerisut aqqit nutserneqanngitsut ataani inissisimavoq , assersuusiaq taanna angisooq nunarsuarmi paasineqarsinnaanngitsoq. Kisianni toqqarsimasaminut siulittuut taanna ilumut tassaavoq ” Saqqummersitsineq ” .        
Versi 1 : “ Taava qullersaqarfimmi issiasup talerpiaani atuakkamik allassimasumik, arfineq marlunnik matuneqarsimasumik, takuara .”    
Qullersaqarfimmi Guuti inissisimavoq taannalu talerpiaani, taamaattumik pilluaqqussutaata ataani, atuakkamik allassimasumik “ inside and out ”. Allanneqartoq “ iluani ” tassaavoq oqaaseq dekryptereqarsimasoq toqqarsimasaminut immikkoortinneqartoq nunarsuarmi inuit Guutimut akeqqanit suli matuneqarsimasoq paasineqanngitsullu . Allanneqartoq " avataani " tassaavoq allaaserisaq kryptereqarsimasoq, takuneqarsinnaasoq kisianni inuit amerlassusaannut paasineqarsinnaanngitsoq. Saqqummersitat atuakkiaat ’ arfineq marlunnik ” nalunaaqutsiisoqarpoq. Eqqorluartumik tassani , Guutip oqarfigaatigut ’ arfineq-marluk ” -ip ammarneqarnera aatsaat tamakkiisumik ammarneqarsinnaassasoq. Tassami matussuserniarlugu matusisoqarpat atuakkiaq ammarneqarsinnaanngilaq. Taamaalilluni atuakkap ammarneqarnera tamakkerlugu piffissaq Guutip aalajangersimasaa apeqqutaassaaq qulequttamut ’ arfineq-marlunnut ”. Taanna eqqaaneqassaaq " Guutip inuusup " nalunaaqutsiussaatut " Saqqummersitat 7-imi, tassani ulloq arfineq-marluk sinnera, taassuma sapaatip-akunnera illernartoq, taaguuteqartinneqarnera ulloq 1843-mut ataqatigiissaarneqassaaq, taannalu taamaattumik aamma piffissaavoq " nalunaaqutsiinermi arfineq- marlunni " , taannalu pedagogikkimut, uagutsinnut, the important of the tak.                   
Versi 2 : “ Inngilillu nukittoq takuara nipimik sakkortuumik nalunaaruteqartoq : Kiap atuakkap ammarnissaanut pisinnaatippaa, atuakkaplu allagartaanik ammaanissamut? »     
Scene taanna siulittuutip montage-ani parentesiuvoq. Qilammiunngilaq, kapitali 4-mi siulianiittumi, Saqqummersitat atuagaat ammarneqartariaqartussaammat. Toqqakkat Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa sioqqullugu pisariaqartippaat, taakku diaavulup pissaaneranik eqqugaallutik. Oqartussaaneq Guutip lejrianiippoq, inngililu pissaanilissuaq tassaavoq YaHWéH -p inngilia , tassa Guuti inngilitut Mikaelimik isikkoqarluni. Atuakkiaq matuneqarsimasoq assut pingaaruteqarpoq illernartuullunilu tassami matuneqarsimasup kipitinnissaanut ammarnissaanullu naleqassutsimik qaffasissumik pisariaqartitsivoq.
Versi 3 : “ Qilammi nunamiluunniit nunap ataaniluunniit kialluunniit atuakkamik ammaasinnaanngilaq, takusinnaanngilarlu . »    
Atuagaq Guutimit nammineq allanneqarmat qilammi nunamilu pinngortitamit arlaannilluunniit ammarneqarsinnaanngilaq.
Versi 4 : “ Uangalu qiarpaluttarpunga, kinaluunniit atuakkamik ammaanissamut atuarnissamullu qiviarnissamullu pisinnaanngitsoq nassaarineqanngimmat .” »   
Johannesi tassaavoq, soorlu uagut, nunarsuarmi pinngortitaq aammalu qiimmattarnini inuit diaavulup pullatinik pilersaarusiorsimasaanik qanoq eqqumiitsuliornermik ersersitsivoq. Taanna uagutsinnut ima oqartoq : “ Saqqummersitsisoqanngippat kia annaanneqarsinnaava ? » . Taamaalilluni ersersippaa imarisaanik ilisimajunnaassuseq qanoq annertutigisoq tragisk, aammalu toqunartumik kinguneqartoq : marloriaq toquneq.      
Versi 5 : “ Utoqqaanertat ilaat uannut oqarpoq : Qiarpalussanngilatit; Takuuk, Løve Judap naggueqatigiivinit, Daavip pissusaanik, ajugaasimavoq, allakkat ammarlugit allagartallu arfineq-marluk annaassallugit . »      
” Utoqqasaat ” Jiisusimit nunarsuarmiit annaanneqartut Jiisusi Kristusip aqqa uumasut tamarmik qulaaniittoq qaffasissunngortinniarlugu inissisimalluarput . Taakku taanna tunniussipput naalagaaneq nammineq Ataatamit qilammilu pinngortitamiit pissarsiarisimagaa Matth 28:18 -imi : " Jiisusi qanilliartorluni ima oqarpoq : Oqartussaaneq tamaat qilammi nunamilu uannut tunniunneqarpoq ." Tassa Jiisusimi inuunermini siunertarineqarluni Guutip Jaaku isumassarsiorfigaa, taanna , ernini pillugit siulittuilluni, Juda pillugu oqarpoq : “ Juda tassaavoq løve inuusuttoq. Illit toqutsinermit uteqqipputit, erniga ! Taanna qungujuttarpoq, løvetut, løvetut : kia taanna makitsissavaa ? Naalagaaffik Judamit qimagussorneqassanngilaq, inatsisiliortorlu isigaasa akornanniit qimagussorneqassanngilaq, Silo tikiunnissaata tungaanut , inuiaqatigiillu tassunga tusarnaalernissaasa tungaanut. Assilisani viinnimut atassuteqarpoq, assilisamilu qimmia viinnimut pitsaanerpaamut ; Atisani viinnimik asassavaa, atisanilu vindruit aappaanni. Isigai viinnimik qaqortuupput, kigutialu immummik qaqortuupput (1 Mos 49 :8-12). Vindruit aappaat tassaassaaq " ukiuunerani " nalunaarutigineqartumi Saqqummersitat 14:17-20-mi, taanna aamma siulittuutigineqarpoq Esaja 63. " Daavip qinnguani " pillugu atuarparput Es 11: 1-5- imi : " Tassani Braroo-p qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut. Naalakkap Anersaa taanna , ilisimassutsimik paasinninnermillu Anersaa, siunnersuinermik nukissamillu Anersaa, ilisimassutsimik Naalakkamillu ersiornermik Anersaa. Taanna Naalakkap ersiornera anersaartuuteqassaaq; Taanna isikkoq tunngavigalugu eqqartuussissanngilaq, aamma tusagassiuutit tunngavigalugit aalajangissanngilaq. Kisianni pisuussutsinik eqqortumik eqqartuussissaaq, nunarsuarmilu eqqissisimasut pillugit eqqortumik aalajangissaaq; Oqaatsimigut nunarsuaq soorlu qimmit qimuttut atorlugit toqqartussaavaa, qaqortumillu anersaartuutinik ajortunik toqutsissaaq. Eqqortuuneq tassaassaaq qitiminik qitiusumik, upperinninnerlu qitiusumik qitiusumik .” Jiisusip ajortuliornermik toqunermillu ajugaanera, akissarsiaa, inatsisitigut inatsisitigullu pisinnaatitaaffimmik tunniussivoq Saqqummersitat -mik ammaanissamut , taamaalilluni toqqakkani mianersoqquneqarsinnaallutillu illersorneqarsinnaallutik upperisamik toqunartunik pissuteqartumik , diaavulu aqqutigalugu , .                    upperisaqanngitsut soqutiginnilersinniarlugit. Taamaattumik atuakkiaq tamakkiisumik ammarneqassaaq piffissami Daniel 8:14-imi aalajangersakkap atuutilernerani, tassa ukiumi 1843-mi ulloq siulleq ; naak paasinninnera naammaginanngitsoq piffissap ingerlanerani ilaatigut misissoqqissaarneqartariaqartoq, 2018-ip tungaanut . 
Versi 6 : “ Taava takuara, qullersaqarfiup, uumasut sisamat utoqqasallu akornanni, Savamik toqunneqarsimasutut inissisimasoq. Nassunik arfineq marlunnik isailu arfineq marlunnik peqarpoq, taakku tassaapput Guutip anersaasa arfineq-marluk nunarsuaq tamakkerlugu nassiunneqartut . »    
Pisariaqarpoq maluginiassagipput Savap " qullersaqarfiup qeqqani " , tassami taanna Guutiuvoq assigiinngitsunik illernartorsiornermini , piffissami tassani, immikkut ittumik pinngortitsisoq Guuti, erkengel Mikael, Jiisusi Kristusi Guutip Savaa, aamma Anersaaq Illernartoq imaluunniit " Guutip anersaai arfineq -marluk nunarsuaq tamakkerlugu nassiunneqartut ". Taassuma " nassui arfineq marluk " pissaanerminik illernartinneqarneranik aamma " isai arfineq marluk " isiginnittaasiata illernartinneqarneranik ilisarnaatigaat , taanna pinngortitami eqqarsaatinik iliuuseqartarnermillu itisuumik misissuisarpoq.        
Versi 7 : “ Taannalu tikippoq allagartaq qullersaqarfimmi issiasup talerpiaaniit tiguaa . »    
Scene taanna Saqqummersitat 1:1-imi oqaatsit ersersippaat : " Jiisusi Kristusip saqqummersitaa , Guutip tassunga tunniussaa, kiffaminut takutinniarlugu qanittumi pisimasussat : taannalu inngilimigut kiffaminut Johannesimut nassiuppaa ersersitsillunilu ." Oqaluttuaq taanna siunertaavoq oqaatigissallugu Saqqummersitat imarisaat killeqanngitsoq Guutimit, Ataatamit, nammineq tunniunneqarsimammat ; aamma tamanna tassunga inissitsissimammagu , pilluaqqussutini tamarmik ” talerpiaani ” ersersinneqartut.        
Versi 8 : “ Allakkat tiguarlugit uumasut sisamat utoqqasaasullu 24-t Savap siornatigut qungupput, tamarmik immikkut harpeqarlutik, kuultillu qaqutigoortunik qaqutigoortunik ulikkaartunik, tassa illernartunik qinnuteqaatit . »    
Versimi tassani eqqaamajuk una assersuutaasoq : “ kuultimik qalipaatit parfumenik ulikkaarsimasut, taakku tassaapput illernartunik qinnutit .” Pinngortitaq qilammi nunamilu tamarmik upperinninnermikkut toqqarneqarsimasut " savap " Jiisusi Kristusip siornatigut qungujuttarput taanna pallorfiginiarlugu. „ Harpit ” ataatsimoorluni nersualaarnerup pallorfiginninnerullu nunarsuarmi tamarmi isumaqatigiissuteqarnerannik ilisarnaatigaat .       
Versi 9 : “ Erinarsuut nutaaq erinarsorpaat, oqarlutik: ’Illit pisinnaatitaavutit atuakkamik tigusinissamut, taassumalu allagartaanik ammaanissamut. Illit toqunneqarsimavutit, Guutimullu aavatit atorlugit inuit naggueqatigiinnit oqaatsinit, inuiaqatigiinnit naalagaaffinnillu tamanit annaassimavatit; »     
Una " erinarsuut nutaaq " ajortuliornermit annaanneq aamma , piffissap ilaani , upperinninnermik pilersitsisut tammarsimanerat nalliuttorsiutigineqarpoq. Pissutigalugu aatsaat Eqqartuussineq Kingulleq kingorna qaqugumorsuaq tammartussaapput . Jiisusi Kristusip annaanneqartut tamanit tunuliaqutaapput, qalipaatit tamaasa inuiaqatigiillu akornanni, “ naggueqatigiinnit tamanit, oqaatsinit, inuiaqatigiinnit, naalagaaffinnillu ” ; taanna uppernarsarpaa annaassiniarnissaq Jiisusi Kristusip aqqaniinnaq siunnersuutigineqartoq , Apustilit Suliaat 4:11-12-imi allassimasoq naapertorlugu : " Jiisusi tassaavoq ujaraq ilissi sanaartortunit itigartinneqartoq, kisiannili illup qulaaniittoq." Allani annaassiniarneq peqanngilaq; Qilammi allamik aqqimik inuit akornanni tunniunneqarsimasumik peqanngilaq, taanna atorlugu annaanneqarsinnaavugut. » . Taamaattumik upperisarsiornerit allat tamarmik inatsisitigut tunngaveqanngitsut aammalu diaboliskimik illuatungeriit peqquserlunneqarput. Upperisarsiornerit eqqunngitsut assigalugit kristumiut upperisaat ilumoortoq Guutimit isumassarsiorfiusumik aaqqissuunneqarpoq. Allassimavoq Guuti inuit ataqqineqanngitsut ; Piumasaqaataa pinngortitami tamani assigiinngitsuuvoq, annaassiniarnerlu neqeroorutigisimasaa akilerneqarpoq nammineq akiliinissaminut tikissimasoq . Annaassiniarnermi tamanna pillugu ajornartorsiorsimalluni inuit taakku kisimik annaassavai martyrinngornerminit iluaquteqarnissaminnut pisinnaatitaasut .        
Versi 10 : “ Guutitsinnut kunngeqarfinngortippatit palasinngortippatit, nunarsuarmilu naalagaassapput .”   
Qilammi naalagaaffik Jiisusip oqaluussissutigisaa ilusilersorneqarpoq. „ Eqqartuussisinnaanermut pisinnaatitaaffimmik ” pissarsisimallutik , toqqakkat Saqqummersitat 20:4 naapertorlugu kunnginut sanilliunneqarput . Isumaqatigiissummi siullermi suliassaminni " palasit " ajortuliornermut uumasunik ilisarnaatinik neqerooruteqartarsimapput. Qilammi eqqartuussinerup " ukiuni tusindini " ingerlanerani toqqakkat aamma eqqartuussinertik aqqutigalugu nunarsuaq tamakkerlugu pilliutaasumik annertuumik pilliuteqarnissamut kingullermik piareersassapput , taanna ataasiaannarluni qilammi nunamilu pinngortitamiittut tamarmik kukkusut aserortussaavaat . „ Toqup aappaata ikuallannerata tatsiata ” ikuallannerata ulloq eqqartuussiffimmi taakku tammartissavai. Aatsaat aserorterinerup tamatuma kingorna , Guutimit nutarterneqartoq, nunarsuaq nutarterneqartoq toqqakkat annaanneqarsimasut tigussavai . Aatsaat taamanikkut Jiisusi Kristusi, kunngit kunngiat naalakkallu Naalagaat Saqqq 19:16 -imi allassimasoq , peqatigalugu „ nunarsuarmi naalakkersuissapput “.           
Versi 11 : “ Qiviarpungalu inngilit amerlasuut qullersaqarfiup eqqaani, uumasut eqqaanni utoqqasaasullu eqqaanni tusaakka, taakkulu amerlassusaat qulit tusindit qulit tusindit, tusindillu tusindit .”    
Versimi tassani uatsinnut, ataatsimoorlutik, isiginnaartut pingasut nunarsuarmi anersaakkullu sorsuuteqarnermik takunnittut saqqummiunneqarput. Anersaaq piffissami tassani ersarissumik eqqaavaa inngilit immikkut ittumik gruppitut amerlassusiat annertoorujussuusoq : " myriadet myriadet aamma tusind tusind ." Naalakkap inngilii ullumikkut qanimut sorsuuteqartuupput, annaanneqarsimasuminut, nunarsuarmi toqqakkaminut, kiffartuussinermut inissinneqarsimasut, taakku aqqani illersortarpaat, illersortarpaat ilinniartitsisarlutillu. Siullertut Guutimut nalunaajaasut siulliit taakku nunarsuarmi inuunerup ataasiakkaanik ataatsimoorlunilu oqaluttuassartaanik allaaserisaqartarput.   
Versi 12 : “ Nipilersorlutik oqarput: ’Sava toqunneqartoq pissaaneq pisuussutillu ilisimassuseq nukissaq ataqqinartorlu naalannarlu pilluaqqussutillu pissarsiarinissaannut naleqarpoq . »   
Inngilit nunarsuarmi ikiorsimapput aqutsisuminnik Mikaelimik kiffartornermini, taanna imminut guutitut pissaanerminik tamanik annaasaqarpoq, Inuk naammalluinnartoq kiffartornermini naanerani imminut neqerooruteqartoq, nammineq piumassutsimik pilliutaasutut , toqqakkani ajortuliorsimasut annaanniarlugit . Anersaaq neqeroorutigineqarnerata kingorna toqqakkat makipput neriorsuutigineqartumillu naassaanngitsumik inuuneqarnissamut iserlutik, inngilit Guutip Kristusimut guutiusumut, pissutsit tamarmik Michaelimi pigisai utertippaat : " oqartussaassuseq, pisuussutit, ilisimassuseq, nukissaq, ataqqinassuseq, naalaneq, nersualaarnerlu . " »    
Versi 13 : “ Pinngortitamilu tamarmik qilammi, nunami, nunap ataani, immami, taakkunanilu suut tamarmik tusarpakka, oqarlutik: ’Pilluaqqusineq, ataqqinninneq, naalanneq pissaaneq, tassunga qullersaqarfimmi issiasumut, Savamut, naassaanngitsumik naassaanngitsumillu. »   
Guutip pinngortitai ataatsimoorput. Tamarmik asanninnerata ersersinneqarnera nuannarivaat, taanna Jiisusi Kristusimi imminut tunissutitut takutinneqarpoq. Suliniut Guutimit isumaliutigineqartoq tassaavoq nersornaasiuttagaq. Asannittunik toqqaanera naammassivoq. Versi inngilip siulliup oqaluussissutaanik Saqqummersitat 14:7-imi allassimasumik ilusilersugaavoq : " Taannalu nipimik sakkortuumik oqarpoq : Guuti ersigiuk, taannalu naalannarsiuk, eqqartuussiffissaata nalunaaqutaa tikippoq : " qilammi nunamilu immamilu imermik kuuffiit pinngortitsisoq pallorfigiuk . ” 1843-miit toqqaaneq kingulleq versip matuma paasineqarnera tunngavigalugu suliarineqarpoq. Aammalu toqqakkat tusarpaat akissuteqarlutillu kristumiut upperisaanni ulloq arfineq-marluk eqqissiviilliortarnermik atuineq Jiisusip apustiliisa ajoqersukkanilu atugaat ulloq 7. marts 321-miit qimaannarneqarnerata tungaanut atuuttoq iluarsiniarlugu. Kingunertut tassaavoq qilammi naalannarnermik takussutissiaq , tassani pinngortitami tamarmik , allakkamik malitseqarlutik inngilip siulliup Saqq . ". Maluginiaruk oqaatsit versimi 13-imi siuliani inngilinit oqaatigineqartut illuatungaatigut uteqqittarmagit. Jiisusi makinnerminiit qilammi inuunerminik pissarsivoq : guutimeersumik ’ pissaaneq , pisuussutit ilisimassuserlu ’ . Nunarsuarmi akeqqani kingulliit " nersualaarneq, ataqqinninneq, naalaneq nukissaq " pinngortitsisutut Guutitut tassunga pisussaaffigisaat itigartitsissutigaat. " Nukittussutsiminik " saaffiginnilluni kingumut tamarmik qaangerpai, illuatungaanilu ataaniittut. Aamma , asanninnermik qujamasunnermillu ulikkaartoq , ataatsimoorluni , pinngortitami illernartunik aammalu pinngortitami pinngortitaminik inatsisitigut tassunga taarsiivoq .                 
Versi 14 : “ Uumasut sisamat oqarput : Amen ! Utoqqasallu siumut saqqummipput qungujullutillu .   
Nunarsuarmi innuttaasut taarsigassarsineq tamanna akuersaarpaat , oqarlutik : “ Ilumut ! Ilumoorpoq ! " Aamma nunarsuarmi toqqakkat asanninnermik sublimeqarsimasumik annaanneqartut Pinngortitsisuminnik Guutimik Pisinnaasumik , Jiisusi Kristusimi inunngortussamik, siumut imminnut qungujuttarput."     
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 6 : Atortut , guutimit pineqaatissiissutit 
 aamma kristumiut nalaanni piffissat takussutissaat
 
 
Eqqaamavara Saqqummersitat 5-imi ilinniartitsissutigineqartoq : atuakkiaq aatsaat ammarneqarsinnaavoq ” arfineq-marluk ” piiarneqarpat. Avammut tamanna piviusunngortinniarlugu Kristusip toqqarsimasaa ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunneranik atuineq akuersissutigisariaqarpaa ; aamma anersaakkullu toqqagassaq taanna pisinnaatitsivoq, Guutimit akuersaartumit, ilisimassutsiminik aamma anersaakkullu siulittuisutut paasinnittaaseqarneranik pissarsinissaanut. Taamaalilluni allaaserisaq nammineq erseqqissarneqanngikkaluartoq toqqarneqarsimasoq " Guutip nalunaaqutaa " Saqqummersitat 7:2-mi allassimasoq, " nalunaaqutsiussamik arfineq-marlunnik ", Saqqummersitat atuakkiaanik suli matusisumik, ilisarnaatissavaa, aammalu " nalunaaqutsiinermut " taakkununnga marlunnut, ulloq arfineq-marluk Guutimit eqqissiviilliortitsisoq, ataqatigiissaarpaa. Upperneq qaamasumik taartumillu assigiinngisitsinissamut takkuttarpoq. Taamaattumik kinaluunniit sabbat illernartoq akuersaarsimanngisaannarlugu , siulittuut suli atuakkiamik matusumik, hermetiskimik atuakkiortussaavoq. Taanna malunnartumik suliassat ilaat maluginiarsinnaavaa, kisianni saqqummersitsinerit pingaaruteqarluinnartut aammalu inuunerup toqunerullu akornanni assigiinngisitsisut, paasisinnaanngilai. “ Arfineq-marluk ” -ip pingaaruteqarnera Saqq 8 :1-2-mi ersersinneqassaaq tassani Anersaaq taanna “ trompetit arfineq-marluk ” -mik qulequttap ammarnissaanut suliassaqartitsivoq . Maannalu eqqortumik ’ trompetit arfineq-marluk ” taakku oqaluussissutigisaanni Guutip pilersaarutaa erseqqissumik paasineqassaaq. Tassami Saqqummersitat 8-mi aamma 9-mi trompetit qulequtaat , parallel-imik , Saqqummersitat 2-mi aamma 3-mi ” allakkani ” qulequtarineqartut piviusut siulittuutigineqartut naammassiniarlugit tikippoq ; aamma ’ seals , ” Saqq 6 aamma 7. Guutimit periuseq siulittuutitut saqqummiussinermini Danielimut tunniunneqartumi sanaartornermini atorsimasaanut assinguvoq. Atorfimmut tassunga pisinnaatitaalersimalluni sapaatip-akunnerata illernartuutaanik atuineq akuersaarneratigut aammalu naalakkersuisutut toqqaaneratigut, Anersaaq Saqqummersitsinermini atuakkiaq uannut ammarpaa, ” arfineq-marluk ”-mik ammaassilluni. Maanna paasiniarparput " seals "-it kinaassusiat.                          
Versi 1 : “ Savap qimmit arfineq-marluk ilaat ammarlugu qiviarpara, uumasullu sisamat ilaat tusarpara soorlu qinngasaartumik oqartoq : Takkugit takuuk. »    
„ Uumasoq “ siulleq taanna „ løvep “ kunngiuneranik nukittussusaanillu takutitsivoq, Saqq 4:7 -mi allassimasoq , Eqqartuussisut 14:18 -imi allassimasoq naapertorlugu . Nipi taanna qinngasaarisoq guutimit pivoq Guutillu qullersaqarfianit Saqq 4:5-imiittoq. Taamaattumik tassaavoq Guuti Pisinnaasoq oqaluttoq. „ Sillimmasiissutit ” ataasiakkaat ammarneqarnerat Guutimit uannut qaaqqussutaavoq, taamaalilluni takussutissiami oqaluuserisassaq takusinnaallugulu paasisinnaallugu. Jiisusi Filippimut oqareersimavoq : “ Takuuk takuuk ” malinnaaqqullugu kaammattuisinnaallugu.          
Versi 2 : “ Takuaralu hiisti qaqortoq. Taanna qimuttuitsuisoq bow-eqarpoq ; Taanna kronimik tunniunneqarpoq, ajugaaniarlunilu ajugaaniarluni .    
Hvid ersersitsivoq taassuma perfektimik ; hiisti tassaavoq inuit toqqarneqarsimasut assilisassiaat , taakku Jak.3:3 naapertorlugu aqutsisarpai ilinniartitsisarlunilu : " Histit qanittuannut bitsinik ikkussigutta, taamaalillutik uatsinnut tusarniaasinnaaqqullugit, aamma timitik tamaat aqutsisarparput " ; taassuma “ bow ”-ia oqaatsimini guutimeersumi qarsutsinernik ilisarnaatissaavoq ; taassuma “ kroni ” tassaavoq “ inuunermik kroni ” martyrinngornermigut nammineq piumassutsiminik akuerisaanermigut pissarsiarineqartoq ; ajugaanera siullermik face-to-face-imik pilersitsinerminiit aalajangerneqarpoq ; Qularnanngilaq nassuiaat taanna Guutimut Pisinnaasumut Jiisusi Kristusimut tunngasuusoq. Kingullermik ajugaanissaa qularnanngilaq, taanna Golgotami diaavulu, ajortuliorneq toqulu ajugaaffigereersimammagit. Zakaria 10:3-4-mi assilisassiat taakku uppernarsarneqarput ima oqarluni: “ Piniartunut akerliussutsimik takutitsivunga, nersutaatinillu pineqaatissiissutigissavakka; tassami YaHWéH -p sakkutuuisa nersutaatimini, Judap illuani, pulaarpai, sorsunnermilu histimini naalannartutut iliuuseqarfigissavai; tassanngaanniit hjørne pissaaq, tassanngaanniit kigutit, tassanngaanniit sorsunnermi pissuseq ; tassanngaanniit aqutsisut tamarmik ataatsimoorlutik aallassapput. " Kristusip guutiusup ajugaanera nalunaarutigineqarpoq sapaatit akunnerini " ulloq arfineq -marluk illernartinneqarneratigut " , nunarsuup pinngortinneqarneraniit; sabbati , ukiut tusindit “ arfineq-marluk ” sinnera siulittuutigineqartoq , Saqqummersitat 20 :4-6-7- imi “ ukiut tusindit ” -mik taaneqartartoq , tassunga ajugaanermigut Jiisusip toqqakkani naassaanngitsumik ilanngussavai . Nunarsuarmi nunarsuup pilersinneqarneraniit sabbatip pilersinneqarnerata oqaaseq una uppernarsarpaa : " left conquering ." Sabbat tassaavoq siulittuutitut nalunaaqutsiussaq nalunaaruteqartoq tamanna guutimit inuttullu ajugaaneq ajortumut diaavulumullu aamma taamaattumik Guutip taanna tunngavigalugu programmimini tamaat " illernartuuteqarnermik " tassalu nammineq pigisaminik diaavulumillu tigusisarnerminik tunngaveqarpoq.                               
Versi 3 : “ Taanna aappaat ammarpaa , uumasoq aappaat oqartoq tusarpara : ”Takku . ”    
„ Uumasoq aappaat ” tassaavoq Saqq 4:7-mi pilliutaasut „nersussuat “. Pilliutaasumik anersaaq Jiisusi Kristusimik ajoqersukkanilu ilumoortut inuulersippai, taakkununngalu ima nalunaarpoq : " Kinaluunniit uannut malinnaarusuppat, imminut tunuartissavaa, qimmit qimuttut tigussavai, uannullu malinniarluni ."        
Versi 4 : “ Aamma hiisti alla, aappaluttoq, anivoq. Tassunga issiasumut pissaaneq tunniunneqarpoq nunarsuarmi eqqissineq tigussavaa, imminnullu toqutsisinnaaqqullugit ; aammalu savimineq annertooq tunniunneqarpoq .    
" Aaportoq " imaluunniit " aappaluttoq " tassaavoq ajortuliorneq Pingaarnertut Ajortuliortumit, Saatanimit , kaammattuutigineqartoq, Saqqummersitat 9:11 -mi " Abbadon Apollyon " -imik assilisassiamik ; “ ikuallanneq ” tassaavoq aserorterinermut atortoq ilisarnaatillu. Taanna aamma ajortumik lejrimini inngilinik ajortunik kukkusimasunik aamma nunarsuarmi oqartussaasunik soqutiginnilersimasunik atornerluisimasunillu sananeqarsimasumik aqutsisuuvoq. Taanna tassaavoq pinngortitaq " Guutimit " oqartussaassuseqartoq " nunarsuarmiit eqqissineq tigusinnaallugu, taamaalilluni inuit imminnut toqutsisinnaaqqullugit ." Suliaq taanna Romamut, " Babylonimut angisuumut " Saqqq . 18:24 -mi , tunngatinneqassaaq : " aamma tassani pruffiitit illernartullu nunarsuarmilu toqutaasut tamarmik aavat nassaarineqarsimammat ." Taamaalilluni kristumiunik upperinnittunik „ Ajortuisoq ’ aamma taassuma pissaaneranik ilisarnaatitaavoq . " Sværd " taanna pissarsiarisaa tassaavoq siullermik pinerluuteqarsimasunut pineqaatissiissutit sisamat Ezekieli 14: 21-22- mi allassimasut : " Aap, taamatut oqarpoq Naalakkap, YaHWéH : Naak Jerusalemimut pinerluuteqarsimasunut pinerluuteqarsimasunut sisamanik nassiussigaluarlunga , sværd, kaannersuarmik, uumasut pinngortitamiittut aamma ex mnant qimaasoq, tassanngaannaq anissasoq, ernerit panillu ...".                          
Versi 5 : “ Pingajussaanik nalunaaqutsiussaq ammarlugu uumasoq pingajuat tusaakka oqartoq : Takuuk takuuk.“ Qiviarpunga, takullugulu hiisti qernertoq. Taanna qimuttuitsuisoq assaminik skalanik marlunnik tigummivoq .    
„ Pinngortitaq uumasoq pingajuat ” tassaavoq „ inuk ” Guutip assilisaanik sananeqarsimasoq Saqqummersitat 4:7-mi allassimasoq. Personaggi taanna eqqumiitsuliortuuvoq , kisianni taanna tassaavoq Ezek.14:20 naapertorlugu ajortuliornermut pineqaatissiissut aappaat guutimit pineqartoq. Angutit nerisassanik nioqquteqarnerannut akerliulluni iliuuseqarluni, maannakkut tassaavoq kaannersuarmik . Piffissatsinni taanna oqaatsit atorlugit aammalu anersaakkullu atuutilersinneqassaaq. Qinnuteqaatini marlunni toqunartunik kinguneqartitsivoq , kisiannili anersaakkullu isumaqarluni guutimit qaamasumik annaasaqarnermik, taanna toqqaannartumik kinguneqartitsivoq toquneq " toquneq aappaat " toqusoq kukkusimasunut immikkoortinneqartoq , kingullermik eqqartuussinermi. Hiistip pingajuata taassuma oqaatigisaa imatut agguataarneqarsinnaavoq : inuup Guutip assilisassiaanngimmat, uumasulli assilisassiaattut, uanga taanna inuunerulersitsisoq annaavaara : timikkut nerisassani aamma anersaakkullu nerisassani. Skala tassaavoq naapertuilluarnermik ilisarnaat, uani Guutip kristumiut upperisamik suliaannik eqqartuussisoq.        
Versi 6 : “ Uumasut sisamat akornanni nipi tusaakka ima oqartoq : Iffiugassat mittarfiat ataaseq pennimut ataatsimut, qimmit mittarfii pingasut pennimut ataatsimut ; kisianni uulia viinnilu ajoqusernagit .    
Nipit taakku tassaapput Kristusip upperisallit eqqunngitsut upperinninnerannit qinngasaarineqartut aammalu pissanganartut . Akimi tassani takusinnaavarput qimmit qimuttut qimmit qimuttut . Byggimik neqerooruteqarnerup tamatuma tunuani inissisimavoq anersaakkullu qaffasissumik inissisimasoq . Soorunami 4 Mosesi 5:15 -imi inatsimmi ’ bygg ” -mik neqerooruteqartoqarpoq, uiup nuliaminut sinnganermik ajornartorsiuteqarnera aaqqinniarlugu . Taamaattumik atuarlugu sukumiisumik , tamakkerlugu , ingerlatseriaaseq una versini 1, 2- miit 31-mut allaaserineqartoq paasiniarlugu . Taassuma ersarissumik paasivaara Guuti nammineq, Ataatsimeersuarnermi Jiisusi Kristusimi Nuliaasoq , nuliaasoq , uani " sinnganermik pasitsaassinermik " naammagittaalliuuteqartoq ; tamanna uppernarsarneqassaaq ’ imeq pissanganartoq ” eqqaaneqarneratigut ’ trompetip pingajuat ”-mi Saqqummersitat 8:11-mi allassimasoq. Nummerit 5-imi suliassaqarfimmi arnaq imermik støvmik imigassartortussaavoq , kinguneqanngitsumik, pinngitsuusaarluni kisianni, pinngitsuusaarluni , taanna perloqquneqassaaq. Nuliaasup atornerluisimanera Saqq 2:12-imi ( aqqa Pergamum atorlugu toqqorsimasoq : aappariinnerup unioqqutinneqarnera) aamma Saq 2:22 -mi isornartorsiorneqarpoq , taamaalillunilu uppernarsarneqassaaq 3. seal-ip aamma 3. trompetip akornanni ataqatigiinnermik pilersitsisoqarneratigut . Already , Danielimi, periarfissaq taanna Danielimi 8 -mi " uppernarsarneqarpoq " , Dan.7-imi " nassup mikisup " romamiut kinaassusiat " hypotesetut " saqqummiunneqarpoq . Danieli 2, 7 aamma 8-mi parallelinngortitsineq taanna tassaavoq nutaaliaq, Romamiut kinaassusersiornerat uppernarsarsinnaalerpara ; tamanna adventismep pilersinneqarneraniit siullerpaamik pivoq. Uani Apokalypsimi aamma taamatut saqqummiunneqarput .                   Takutitsivungapingaarnertut sammisat pingasut, allakkat, qimmit qimuttut aamma trompetit pillugit kristumiut nalaanni parallel-imik nassuiaat. Aamma Saqqummersitami qulequtaq " trompetit " Danielip atuakkiaanut Daniel 8-mi suliassaq naammassivaa . Pissutsit taakku marluk uppernarsaatinik tunniussipput, taakku peqanngippata siulittuut Danielimik misissuinermi " hypotese "-mik taasimasara kisiat neqeroorutigisinnaavaa. Taamaattumik oqaaseq una , “ sinnganermik pasitsaassineq ” 4.5: 14- imi ersersinneqartoq , Guutimut Ataatsimeersuarnermullu atuuppoq Saqq.1 -imiit Saqq.6-imut ; taamani atuakkap ammarneqarneratigut " arfineq - marluk - ullut arfineq-marluk sapaatip - akunneranut , Saqq . Taamaalilluni Anersaap kapitali 7-imi tulliuttumik postip suliassaa tunniuppaa , tassani isernissamut akuersissut pissarsiarineqartariaqarpoq. Saqqummersitami oqartussaassuseq taanna tassaavoq Jiisusi Kristusi, Guuti Pisinnaasoq Anersaarlu Illernartoq, nammineq. Isernissamut illup tassunga ammavoq, oqarpoq, taanna " nipiga tusarpaa " , taanna illuatungaani (uummatip illua) toqqoqqaarpat uannut ammavoq , aammalu uannut nerisassiortarlunga uangalu taanna peqatigalugu ," Saqqummersitaq 3:20 naapertorlugu. “ Viinni uuliallu ” tassaapput Jiisusi Kristusip aappaata aamma Guutip Anersaata ilisarnaataat . Tamatuma saniatigut , taakku marluk atorneqartarput kinguaassiuutitigut atornerluineq. Peqqussut ’ ajoqusertinnginnissaat ’ isumaqarpoq Guutip pineqaatissiisartoq, kisianni suli saammaannerminik assigiinngitsunik taamaaliortartoq. Tamanna nunarsuarmi ulluni kingullerni ’ kamannermini ’ ’ naalliuutinut kingullernut arfineq marlunnut ” Saqqq 16:1 aamma 14:10 naapertorlugit taamaanngilaq .                             
Versi 7 : “ Pinngortitaq sisamaat ammarlugu uumasoq sisamaat oqartoq tusarpara : Takuuk takuuk.“ »     
" Uumasoq aappaat " tassaavoq qilammi qullerpaamik " ørn " . Tassani nalunaarutigineqarpoq Guutip pineqaatissiissutaata aappaata saqqummernissaa : toqusarneq.     
Versi 8 : “ Takuaralu hiisti qaqortoq. Aqqani issiasoq tassaavoq Toqu, Hadesilu taanna malillugu. Nunarsuup aappaata affaanik oqartussaassuseqartinneqarput, saviminermik, kaannersuarmik, toqumik, nunarsuarmilu uumasunik toqutsisinnaaqqullugit .   
Nalunaarusiaq uppernarsarneqarpoq, tassaavoq ilumut " toqu " , kisiannili toqusarnermik isumaqarluni pissutsit pissutigalugit pineqaatissiissutini atuuttussanngortinneqartoq. Toqup inuiaqatigiinnut tamanut sunniuteqarsimavoq aallaqqaammut ajortuliornermit, kisianni uani " nunarsuup affaata affaa " kisimi taanna atorlugu eqqorneqarpoq, " sværdimik , kaannersuarmik, toqusarnermik " nappaatit tunillaassuuttartut pissutigalugit, aamma " uumasut pinngortitamiittut " uumasunik inuttullu. Taanna " Nunarsuup kvartalia " kristumiut upperinnittuunngitsut Europamut aammalu naalagaaffiit pissaanilissuit ukiut 1600 - t missaanni tassanngaanneersussat siunertarivaat : Amerikami nunavissuit marluk Australialu .           
Versi 9 : “ Pingajussaanik allagartaq ammarlugu, Guutip oqaasia pillugu nalunaajaanermillu toqutaasimasut anersaat altarip ataani takuakka .   
Taakku tassaapput kristumiut upperisaasa eqqunngitsut aqqani iliuuseqarnikkut " uumasut " atorlugit iliuuseqarfigineqarsimasut . Taanna ilinniartitsissutigineqarpoq Romamiut katuullit paaviisa naalakkersuinerannit , Saqqummersitat 2:20 -mi ilisarnaatigineqareersoq , arnaq Jezabelimit , taanna Anersaap kiffartortunik ilinniartitsinermik iliuuseqarnissamik imaluunniit eqqortumik oqaatigalugu : " kiffartortunik " . Taakku inissinneqarput “ altarip ataani , ” taamaattumik Kristusip uummaarissumik aallaaveqarnerata ataani, taannalu taassuma “ naassaanngitsumik naapertuilluarneranik ” iluaqutiginnilersitsivoq (takuuk Dan.9:24) . Soorlu Saqq .​​​ Versimi tassani eqqaaneqarsimasut toqqarneqarsimasut , Jiisusip tunniunneqartut, toqunerminniluunniit martyritut malinnaavigaat : " Guutip oqaasia pillugu nalunaajaanermillu tunniussisimanerat pillugu " ; pissutigalugu upperisaq ilumoortoq aallaaviuvoq, ajornanngitsumik, eqqunngitsumik qularnaveeqqusiinermik taaguuteqarneq ajortoq. „ Nalunaajaasarnertik ” tassaavoq Guutip naalannarnissaanut inuunertik tunniussallugu.                 
Versi 10 : “ Nipimik sakkortuumik qisuariaateqarput oqarlutik : Qanoq sivisutigisumik, Naalakkap illernartutut ilumoortumillu, nunarsuarmi najugaqartunut aavatsinnik eqqartuussinissaq akissarsisitsinissallu ? »    
Assilisaq taanna peqquserlunngisaannassavasi, tassami taakku aappaat nunarsuarmi kuineqartoq kisimi Guutip siutiini akissarsisitsisoqarnissaanik qisuariarpoq , soorlu Abelip aappaa qatanngutini Kainimit toqunneqartoq 1 Mosesi naapertorlugu taamaattoq. 4:10 : “ Guutilu oqarpoq: ’Sumik iliorpit? Qatanngutit aappaata nipia nunamit uannut qisuariarpoq. ". Toqusimasut ilumut qanoq inissisimanerat Oq.9 :5-6-10-mi ersersinneqarpoq. Enok, Mosesi, Eliasi aamma illernartunik Jiisusi Kristusip toqunerata nalaani makitinneqarsimasut saniatigut allat „ seqineq ataani sulianut peqataanngillat, taakku pillugit eqqarsaatit eqqaamasallu nungupput .” " Toqusut najugaqarfianni ilisimassuseqanngilaq, eqqarsartaatsimilluunniit ilisimasaqanngilaq, taakku eqqaamasaat puigorneqarmat . " Tamakku tassaapput toqumut tunngatillugu Guutimit isumassarsiarineqarsimasut . Eqqunngitsumik upperisallit tassaapput eqqunngitsumik ilinniartitsissutit grækerit filosofiaat Platonip upperisarsiorneranit arfanneqarsimasut, toqu pillugu isumassarsiaa kristumiut upperisaanni piviusumik Guutimut upperinnittumi inissisimatinneqanngilaq . Platonimut pisussaaffimminik Guutimullu pisussaaffimminik tunniussivugut : suut tamarmik pillugit piviusoq, aammalu logiskiusumik oqariartuuteqassagutta, toqu inuunerup absolut illuatungaaniittoq , inuunerup nutaap ​​qanoq ittuunera pinnagu.         
Versi 11 : “ Taakku tamarmik immikkut atortussamik qaqortumik tunniunneqarput ; oqarfigineqarlutillu suli piffissap ilaani eqqissisimassasut, kiffartortutik qatanngutillu, soorlu taakku toqunneqartussat, naammassineqarnissaasa tungaanut .    
„ Atortoq qaqortoq ” tassaavoq martyrit Jiisusip siullerpaamik Saqqummersitat 1:13-imi atorsimasaanik ilisarnaat. " Hvid kjole " tassaavoq upperisamik persuttaasarnerup nalaani naapertuilluartumik assilisassiaq. Martyrit piffissaat Jiisusip nalaaniit 1798 -ip tungaanut sivisussuseqarpoq ves taaguuteqarpoq " uumasoq immap naqqaniit qaqisoq " Saqq 13 : 1 - imi . Revolutionimik toqutsisoqarnerata kingorna kristumiut silarsuaanni upperisamik eqqissineq pilersinneqassaaq. Atuarsinnaavarput : " Oqarfigineqarputlu suli piffissap ilaani eqqissisimassasut, kiffartortutik qatanngutillu, taakkutut toqunneqartussat, naammassineqarnissaasa tungaanut ." Kristusimi toqusimasut sinneruttut ingerlaqqissapput kingullermik naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut. Eqqarsaatigalugu " pingajussaanik nalunaaqutsiinermi " oqaaseq protestantinut " Thyatira "-p nalaani katuullit paavimik inkvisitionianniit persuttarneqarsimasunut tunngatinneqartoq , piffissaq toqqarneqarsimasut toqunneqarnissaat unitsinneqassaaq, franskit revolutionimik iliuuseqarnerat pissutigalugu, taannalu qanittumi, 1789-ip 1798-illu akornanni, franskit paaviisa oqartussaassuseqarnerannik aallaaveqartumik aseruissaaq. Taamaattumik " sisamaat " ammarneqartussaq franskit revolutionerisut naalakkersuinerannut tunngassaaq, taanna Saqq 2:22 aamma 7:14 -imi " ajornartorsiorneq annertooq "-mik taasarpaat. Doktrine-mik naammattuunnginnermi, taanna ilisarnaatigineqartoq, protestantimik upperisaq aamma ateistit revolutionære regering-iisa akuersaarneqannginnerannik eqqugaassaaq. Tassa iliuuseqarneratigut toqunneqartussat amerlassusaat anguneqassaaq.                   
Versi 12 : “ Uanga qiviarpara, taanna sisamat ammarpaat ; Nunallu sajunnera annertooq pivoq, seqinnerlu qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut .    
" Nunap sajunnera " " 6. seal " -ip nalunaaquttap ingerlanerani takussutissiatut tunniunneqartoq iliuuseq sapaatip akunnerani 1. november 1755 -imi nal. 10-p missaanni inissitissinnaavarput . Nunap assiganik qitiusumik inissisimavoq illoqarfik katuullit pingaarnersaat Lissabon, tassanilu katuullit ilagiit 120-upput. Taamaalilluni Guutip kamannermini siunertarineqartut ersersippai ’ nunap sajunnera ’ taanna aamma anersaamik assilisassiamik siulittuisoq. Suliaq siulittuutigineqartoq 1789 - imi franskit inuiaqatigiit kunngissaminnut akerliullutik upperinninnerisigut naammassineqassaaq ; Guutip taanna aammalu suleqatigisani romamiut katuullit papismiat pineqaatissinneqarsimammat , taakku marluk 1793-imi 1794-imilu aallarunneqarput ; ullut revolutionerisut ” Terrorit marluk ”-miittut. Saqq 11:13 -imi franskisut iliuuseqarneq ” nunap sajunneranut ” sanilliunneqarpoq . Suliassat taaneqartut ulloqartinneqarsinnaanerisigut siulittuut eqqorluarnerulertarpoq. " ... seqineq 19. maj 1780-imi qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut ." Ulloq tassaavoq seqineq ajortoq taanna aamma siulittuivoq franskit revolutionærit ateisimik Guutip oqaasiata allanneqarsimasup uani " seqineq " atorlugu ilisarnaatigineqartoq akerlillugu iliuuseqarnissaanik ; Biibili Illernartoq auto-da-fémi ikuallanneqarpoq . " Qaammat tamaat aappatut isikkoqarpoq " , ulloq taanna qaammaarisoq naanerani, qinngornerit qaqutigoortut qaammat erseqqissumik aappaluttumik qalipaatilimmik ersersippaat. Assilisaq taanna atorlugu Guutip uppernarsarpaa, qanoq pisoqarnissaa paavip-kunngip lejrianut, 1793-ip 1794-illu akornanni, immikkoortinneqarsimasoq, taakku aappaat revolutionære guillotine-p qaqutigoortumik qaqutigoortumik annertuumik kuutsinneqassaaq.                     
Maluginiaruk : Saqq 8:12-imi ” seqineq aappaata aappaata, qaammap aappaata aappaata ullullu pingajuata aappaata ” toqqarnerisigut ” trompetip aappaata ” oqaluussissutigineqarnerata uppernarsarpaa, piviusunngortitsisut toqutaasut tassaassasut ilumut toqqakkat aammalu kukkusut Guutimit Jiisusi Kristusimi itigartinneqartut. Tamanna aamma uppernarsaavoq „ pingajussaanik naqissusersuinerup ” oqariartuutaata aatsaat takusatta isumaa. Tassa ateismemik iliuuseqarnikkut qinigaasut upperisallit kingullermik toqunneqarnerat naammassineqassaaq.       
Versi 13 : “ Qilammilu ulloriarsuit nunamut nakkarput, soorlu figen-ip orpik silarlu sakkortuumik sakkortussusilimmik sajuppillatsinneqarpat figen-inik piffissaq eqqorlugu nakkartartoq. »   
Piffissap ilisarnaataa pingajuat taanna , piffissaq taanna qilammiittoq, 1833-mi novembarip 13- ianni eqqortumik eqquuppoq , USA-p nunataani tamaniit takuneqarsinnaalluni unnuap qeqqata aamma nal. 5 a.m. Kisianni soorlu siuliani allagartaq , taanna anersaakkullu pisumik eqqarsaatigineqarsinnaanngitsumik annertussusilimmik nalunaaruteqarpoq. Kiap naatsorsorsinnaasimavaa ullut taakku qanoq amerlatigisut paraplue-mik ilusilimmik qilammi tamakkerlugu unnuap qeqqaniit nal. 5-ip tungaanut nakkarsimasut ? Tassaavoq Guutip 1843-mi protestantimik upperisallit kukkusimanerat pillugu assilisassiaq, ulloq Dan 8:14-imi peqqussummut atuutilersumut kukkusimanerat. 1828-p 1873-illu akornanni qeqertami " Tigris "-ip iliuuseqarnera (Dan.10 :4) , inuup toqutsisartup aqqa taamaalilluni Dan.12:5-imiit 12-imut uppernarsarneqarpoq . Versimi tassani " figen-ip " Guutip inuiaqatigiivisa upperinninnerat takutippaa, kisianni upperinninneq taanna " figen-it qorsutsit " nunamut ikkussorneqartut assilisassiaannit apeqquserneqarpoq . Soorlu aamma protestantimik upperisaq Guutimit tiguneqarpoq piumasaqaateqarlunilu piffissap ilaani piumasaqaateqarluni , kisianni William Millerip siulittuutitut oqaaseqarneranut narrujuumminarneq aammalu sapaatip - akunnerata iluarsineqarnissaanut itigartitsineq 1843 - mi aallarunneqarneranik kinguneqarpoq . Taanna taamatut inissisimassaaq, Naalakkap anersaaniit kukkusimasoq 2030-mi naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut.. Kisianni mianersoqqussutigaara, qulliit kingulliit itigartitsineratigut, 1994-imiilli, pisortatigoortumik adventismeq, " taanna aamma " , " grønt fig " marloriarluni toqunissaminut aalajangerneqarsimasoq.                  
Versi 14 : “ Qilak allagartatut ikkussorneqarmat ; qaqqallu qeqertat tamarmik inissisimaffimminniit nuutsinneqarput. »    
Nunap sajunnera taanna piffissami tassani tamanut tunngasuuvoq. Guutip nalunaaquttap ingerlanerani , nunarsuaq inunnilu uumasunilu suna tamaat sajuppillatsissavaa. Suliaq tamanna pissaaq ’ Guutip kamannerata kingulliit arfineq-marluk akornanni ’, Saqqq 16:18 naapertorlugu. Tamanna tassaassaaq toqqakkat ilumoortut makinnerisa nalunaaqutaa, " siullerpaaq ", " pilluaqqusaasut ", Saqq 20:6 naapertorlugu.      
Versi 15 : “ Nunarsuarmi kunngit, pingaarnerit, kapitenit, pisuussuteqartut, pissaanilissuit, inussiaataasut tamarmik kiffaanngissuseqartullu tamarmik, qaqqani qaqqanilu qaqqanilu toqqorsimapput. »   
Pinngortitsisoq Guuti naalanermini pissaanerminilu tamani saqqummerpat inuit oqartussaassusiat arlaannaalluunniit inissisimasinnaanngilaq, aammalu qimarnguffik arlaannaalluunniit akeqqani eqqortumik kamannerminit illersorsinnaanngilai. Versimi tassani erserpoq Guutip naapertuilluarnera inuit pisuusut tamarmik terrorisarpai. 
Versi 16 : “ Qaqqanut qaqqanullu oqarput : ’ Uagutsinnut nakkartitsigit, qullersaqarfimmi issiasup niaqquaniit Savallu kamanneranit toqqoqqaarsi : . »    
Tassaavoq Savap nammineq Guutip qullersaqarfiani issiasoq, kisianni nalunaaquttap ingerlanerani Savap toqunneqartup imminut taakkununnga saqqummiussisartoq, tassaavoq " Kunngit Kunngiat Naalakkallu Naalagaat " ulluni kingullerni akeqqani aallaasersorniarlugit tikittussaq.  
Versi 17 : “ Ulloq annertooq kamaffissaa tikippoq, kialu inissisimasinnaava ? »    
Ajornartorsiut tassaavoq “ inuuneq ”, tassa Guutip eqqortumik iliuuseqarnerata kingorna inuuneq.  
Nalunaaquttap ingerlanerani " nikkorfasinnaasut " tassaapput toqusussat, sapaatip-akunnerani aalajangersakkap pilersaarutaa malillugu Saqq 13:15-imi eqqaaneqartoq, taanna malillugu sapaatip-akunnerani illernartumi guutimeersumik malunnartitsisut nunarsuarmiit aallarunneqartussaapput. Taakku toqutsiumaartussat ersiornerat, versimi siuliani ersersinneqartoq, nassuiarneqarpoq. Taamaalillunilu ulloq Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerani aniguisinnaasut tassaassapput Saqqummersitat 7-imi qulequtarineqartoq, tassani Guutip pilersaarutaata ilaa taakkununnga tunngasoq uatsinnut saqqummiutissavaa.  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 7 : Ullut arfineq - marluk -adventisme 
Guutip nalunaaqutaanik nalunaaqutsiussaq : sabbat 
 
 
 
Versi 1 : “ Tamatuma kingorna inngilit sisamat nunarsuup illuatungaani inissisimasut takuakka ; Nunarsuarmi silaannaq sisamat tigummivaat, silaannaq nunamut, immap tungaanut, orpippassuarnulluunniit silaannarmik anorersuarnagu. »   
Taakku ’ Inngilit sisamat ’ tassaapput Guutip inngilii qilammiittut nunarsuarmi tamarmi iliuuseqarlutik ’ nunarsuup qeqertaasa sisamat ” ilisarnaatigalugit . “ Annikitsut sisamat ” nunarsuarmi sorsunnerit , akerleriissuteqarnerit ilisarnaatigaat ; Taamaalillutik " tigummineqartarput ", inerteqqutigineqartarput, unitsinneqartarput , tamannalu nunarsuarmi tamarmi upperisamik eqqissinermik kinguneqartarpoq. " Immap " katuullit ilisarnaataat aamma " nuna " upperisamik nutartersimasumik ilisarnaat imminnut eqqissisimapput. Aammalu eqqissineq taanna aamma ” orpik ” -mut tunngavoq , inuup ataasiakkaatut assilisassiaa. Oqaluttuarisaanerup ilinniartippaatigut eqqissineq taanna 1793- ip 1799-illu akornanni franskisut naalagaaffimmi ateismemik aallaaveqartumik paavip oqartussaassuseqarnerata nukillaarneqarneratigut pilersinneqarsimasoq , ulloq paavi Pius VI Valence-sur-Rhône-mi Citadelimi parnaarussivimmi tigummigallarneqarluni toquvoq, tassani inunngorpunga najugaqarlungalu . Suliaq tamanna Saqq 11:7 -mi ’ uumasumut qaqqamiit anisumut ” tunngatinneqarpoq . Aamma Saqq 8:12 -imi ” 4. trompete ” -mik taaneqartarpoq . Taassuma kingorna , Frankrigimi, Napoleon I -p naalagaaffiata naalagaaffia , Saqqummersitat 8:13-imi " ørnimik " ilisarnaatigineqartoq , katuullit upperisaannut Konkordatimit iluarsineqarsimasumut oqartussaassuseqarnermini ataqqinnissaaq.                     
Versi 2 : “ Inngilillu alla kangianiit aallarunneqartoq takuara, Guutip inuusup allagartaanik ; inngilinut sisamanut nunarsuarmi immamilu ajoqusiisinnaanermut tunniunneqarsimasunut nipimik sakkortuumik oqarpoq : » .    
“ Ulloq ” tassaavoq Guutip pulaarnera , Jiisusi Kristusimi , nunarsuarmi nersutaasivimmi Lukasi 1:78-imi . „ Guutip inuusup ” ilisarnaataa Jiisusi Kristusip qilammi inissisimaffiani erserpoq. " Nipimik sakkortuumik " oqartussaassuseqarnerminik uppernarsaatitut inngilip peqqussuteqarpoq nunarsuarmi tamarmi anersaapiluit inngilit oqartussaasuinut Guutimit akuersissummik pissarsisimasunut " ajoqusiisinnaanermut " , " nunamut " aamma " immamut ", tassa protestantimik upperisamut aamma romamiut katuullit upperisaannut. Tamakku anersaakkullu paasissutissiinerit pinngortitatsinni " nunamut, immap orpippassuarnullu " tunngassuteqartussamik eqqortumik atuinermik inerteqquteqanngillat ; taanna Saqqummersitat 9:13-imiit 21-mut ’ trompetip sisamat ” nalaani nukissiuuteqarnikkut unitsinneqarnissaa ajornakusoorsinnaavoq .                 
Versi 3 : “ Nuna, immaq, orpiit ajoqusernagit, Guutitta kiffaasa qaaqqusaminnik nalunaaqutsiinissaasa tungaanut. »   
Detalji taanna atorlugu qinigaasut 1843-mi ukiakkut 1844-milu ukiup aallartinneraniit inissisimasinnaavugut , tassa oktobarip 22-ata kingorna 1844-mi adventisti siulleq, kaptajn Joseph Bates, ulloq arfineq-marluk eqqissiviilliorfiusoq atulersillugu, ataasiakkaarlugit ulloq sapaatip-akunnera atorlugu. Taanna sivitsunngitsoq malinnaaffigineqassaaq, sukkasuumik, taamanikkut qatanngutini adventistit tamarmik. Nalunaarsuineq 1844-mi oktobarip 22-ata kingorna aallartippoq , ingerlaqqittariaqarlunilu ” qaammatini pingasuni ” Saqqummersitat 9:5-10 -mi siulittuutigineqartoq ; “ qaammatit pingasut ” imaluunniit ukiut 150-it Ezekieli 4:5-6- imi ulloq-ukioq malillugu . Ukiut 150-it taakku upperisarsiornikkut eqqissinermut siulittuutigineqarput. Eqqissineq pilersinneqartoq " Ullut arfineq-marluk adventistit " oqaluussissutaata nalunaarutigineqarnissaanut nunarsuarmilu tamanut ineriartortinneqarnissaanut iluaqutaasimavoq , ullumikkut nunani kitaani tamani aamma sumiluunniit allani tamanna periarfissaasimasuni sinniisuutitaasoq. Adventistit misissuinerat tamanut tunngasuuvoq, taamaattumillu Guutimut kisimi apeqqutaavoq. Taamaattumik kristumiut tunniussisarnerannit allanit pissarsiassaqanngilaq pilluaqquneqarniarlunilu Jiisusi Kristusip, qilammi pisortat qullersaata , " Biibilimik illernartumik " atuarnerup paasissutissiissutaanik tunniussisumit, isumassarsiorfiusumik kisimi tunngaveqartariaqarpoq ; Biibilimi, Guutip oqaasia allanneqarsimasoq, Saqqq 11:3 -mi ’ nalunaajaasunik marlunnik ” takutitsisoq. 1844-mi aallartippoq, piffissaq eqqissiviilliorfiusoq Guutimit qulakkeerneqarsimasoq 1994-imi ukiakkut unitsinneqassaaq soorlu Saqqummersitat 9-mi misissuinerup takutissinnaagaa.            
„ Guutip ilisarnaataa ” pillugu pingaaruteqartoq : Sabbat kisimiilluni „ Guutip ilisarnaataa ” -tut atugaqarnera pissutissaqartinniarlugu naammanngilaq . Nalunaarutiginninnerup isumaqarpoq Jiisusip illernartunik piareersarsimasaanik malitseqartoq : piviusumik asanninneq siulittuutitut piviusoq , aammalu 1 Kor 13 -imi saqqummiunneqartoq paarnanik uppernarsaat . Amerlasuut malittarisassat taakku naammassitinnagit sapaatip-akunneranik eqquutsitsisut, eqquutsinneqarnera pillugu toqutsisoqarnissaanik ulorianartorsiortoqarpat, taanna unitsissavaat. Sabbat arfanniarfigineqanngilaq Guutip toqqarneqarsimasumut tunniussarpaa , taanna nammineq pigigaa ersersitsisutut . Ezek.20:12-20 naapertorlugu : “ Aamma sapaatit akunnerinik tunniussivunga, uanga taakkulu akornanni nalunaaqutsiisutut, ilisimaqqullugit uanga Naalakkap taakku illernartitsisoq.../...Sabbat-it illernartitsigit, uanga ilissilu akornanni nalunaaqutsiussanngorlugit, ilisimaqqullugit uanga Naalakkap Guutisi . » . Aatsaat oqaatigineqartoq akerleriinnarlugu, kisiannili uppernarsarniarlugu 2 Tim 2:19-imi atuarparput : " Taamaattorli Guutip tunngaviliissutaa nukittoq inissisimavoq, imatut nalunaaqutsiisoqarluni : Naalakkap ilisimavaa nammineq pigisai ; aamma: Kikkulluunniit Naalakkap aqqanik taaguuteqartoq, ajortuliornermit qimagussorneqassaaq. »              
Versi 4 : “ Tusarparalu nalunaarsorneqarsimasut amerlassusaat, 144.000-it, Israelikkullu naggueqatigiinnit tamanit : ”   
Apustilip Paulusip Rom 11-imi assilisassiamik takutippaa, upperisallit patriarkip Abrahamip juutit kinguaassiuutitigut tunngasut oqaatigisaat . Uppernermik annaanneqarlutik, soorlu taanna, taakku upperisamik allanngortitsisut Israelimi naggueqatigiit 12-it anersaakkut annertusarpaat. Israeli timikkut , taassuma ersersitsissutaa tassaavoq qinngasaarineq , kukkuvoq, diaavulumut tunniunneqarluni, Missiarsi Jiisusimik itigartitsisimanera pillugu. Kristumiut upperisaat, 321-mi marsip 7-aniit apostasimut kukkusimasoq, aamma tassaavoq Israeli anersaakkullu ulloq taanna aallarnerfigalugu kukkusimasoq . Tassani Guutip uatsinnut saqqummiuppaa Israeli anersaakkullu ilumoortoq 1843-miit pilluaqquneqarsimasoq . Tamanna tassaavoq ulloq arfineq-marluk adventismemik nunarsuaq tamakkerlugu suliassaq tigummiartoq. Aammalu, kisitsit, " 144000 " , taaneqartoq , nassuiaateqarnissamik pisariaqartitsivoq. Taanna eqqortumik isumaqartinneqarsinnaanngilaq, tassami Abrahamip kingornussassai ’ qilammi stjernenut ’ sanilliullugit amerlassusiat annikippallaartutut isikkoqarpoq. Guutimut Pinngortitsisumut amerlassutsit allakkatut oqaaseqarput. Tassani paasisariaqarparput oqaaseq " amerlassuseq " versimi tassani kisitsisit atorlugit amerlassusitut isumaqartinneqassanngitsoq, kisiannili anersaamik malittarisassatut, upperisamik pissusilersornermik Guutip pilluaqqusaallunilu immikkoortitsisarpaa (illernartitsisartoq). Taamaattumik " 144.000 " ima nassuiarneqarpoq : 144 = 12 x 12 , aamma 12 = 7 , Guutip amerlassusaa + 5 , inuup amerlassusaa = Guutip inuullu akornanni ataatsimooqatigiinneq. Nummerip taassuma kubbia tassaavoq naammalluinnarnermik ilisarnaat aammalu kvadrati , tassa pinnguaatip ilisarnaataa. Annertussutsit taakku tassaassapput Jerusalemimi nutaami Saqq 21:16-imi anersaamik malittarisassami allaaserineqartoq . Oqaaseq " tusind " matuma kingulianiittoq amerlasuunik naatsorsorneqarsinnaanngitsunik ilisarnaatissaavoq . Ilumut “ 144.000 ” isumaqarpoq inuit annaanneqarsimasut naammalluinnartut amerlasuut Guutimut isumaqatigiissuteqartut. Israelimi naggueqatigiinnut tunngasoq tamanna tupaallannartussaanngilaq, pissutigalugu Guutip suliniutini unitsinngilaa, naak inuit suleqatigalugit ataatsimoorluni iluatsinngikkaluartoq. Juutit maligassiaat Egyptenimiit aninermit saqqummiunneqartoq pissutissaqanngitsumik Kristusip tungaanut ingerlaqqissimavoq. Aammalu kristumiut piviusunngortinneqarnerat aammalu peqqussutini tamaasa ataqqineqarnera aqqutigalugit , ilaatigut immikkut sapaatip-akunneranik, aammalu ileqqorissaarnermut , peqqissutsimut, aammalu aalajangersakkanik allanik, iluarsineqarsimasoq, Guutip nassaaraa , adventismemi                dissidentulluni kingullerni upperinnittumik , Israelip maligassiaa isumassarsiaminut naapertuuttumik. Ilanngutissavarput peqqussutip 4-p allassimaffiani Guutip sapaatip-akunnera pillugu Toqqakkaminut ima oqartoq : “ Ullut sisamat suliassatit tamaasa suliarisinnaasatit ... ulloq 7-illi tassaavoq YaHWéH -p ullua , Guutivit.” Sunaaffa ullut 6-it 24-t katillugit 144-t. Taamaattumik paasisinnaavarput 144.000- it toqqarneqartut Guutip peqqussutaanik tamatuminnga upperinnillutik malinnittuusut. Inuunertik ullut sisamat nunarsuarmi suliaminnut akuersissutigineqarsimasut ataqqinninnerat tamanna atorlugu punktereqarpoq. Kisianni ulloq arfineq-marluk peqqussummi tassani eqqissiviilliorfiusoq ataqqisarpaat. Israelip “ adventistip ” taassuma anersaakkullu qanoq ittuunera versini 5-imiit 8-mut tulliuttumi ersersinneqassaaq. Hebræerit patriarkiisa aqqi taaneqartut tassaapput Israelimik timimik sanasut. Guutip toqqarsimasai taamaallaat tassaniipput, aallaaveqarnerminnik pissutissiinermi toqqorsimasumik oqaaseqarnissaminnut. Soorlu " ataatsimeersuarnerit arfineq marluk " aqqi , " naggueqatigiit aqqaneq-marluk " aqqi marloqiusamik paasissutissiipput. Pitsaanerpaaq nutserinerminni ersersinneqarpoq . Kisianni pisuunerpaaq aammalu pissanganarnerpaaq tassaavoq anaanaasut ataasiakkaat meeqqaminnut aqqimik tunniussinissaq pissutissaqartitsinerminni oqaatigisaat tunngavigalugit.             
Versi 5 : “ Judap naggueqatigiivinit, aqqaneq-marluk tusindit ; Rubenip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; Gadip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; »     
Aqqinut ataasiakkaanut amerlassuseq " aqqaneq marluk tusindit matuneqarsimasut " isumaqarpoq : inuit amerlasuut Guutimut ataatsimooqatigiittut sapaatip-akunnerani matuneqarsimasut.   
Juda : YaHWéH nersornaaserneqassaaq ; anaanaasup oqaasii 1 Mosesi 29:35-imiittut : “ YaHWéH nersualaarpara ”.     
Ruben : Erneq takuuk ; anaanaasut oqaasii 1 Mos.29:32 : “ Yahvep takusimavaa kanngusuuteqarnera ” .     
Gad : Nuannaarneq ; anaanaasut oqaasii 1 Mosesi 30:11 -miittut : “ Qanoq nuannaarutigiva ! »      
 
Versi 6 : “ Aserip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; Naftalip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; Manassep naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; »    
Aqqinut ataasiakkaanut amerlassuseq " aqqaneq marluk tusindit matuneqarsimasut " isumaqarpoq : inuit amerlasuut Guutimut ataatsimooqatigiittut sapaatip-akunnerani matuneqarsimasut.   
Asher : Nuannaarpunga : anaanaasut oqaasii 1 Mos.30:13-imiit : “ Qanoq nuannaarpunga ! »      
Naftali : Ajornartorsiut : anaanaasut oqaasii 1 Mos.30:8 : “ Uanga qatanngutiga guutimik sorsuuteqarpunga ajugaavungalu .”      
Manasse : Eqqaamajuk : ataatatut oqaatsit 1 Mos. 4 1:51 : “ Guutip ajornartorsiutinik tamanik puigortippaanga . ”      
Versi 7 : “ Simeonip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; Levip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; Isakarip naggueqatigiivinit 12.000-it; " Aqqinut ataasiakkaanut amerlassuseq " aqqaneq marluk tusindit matuneqarsimasut " isumaqarpoq : inuit amerlasuut Guutimut suleqatigineqartut sapaatip-akunnerani matuneqarsimasut.       
Simeon : Tusarneq : Anaanaasut oqaasii 1 Mosesi 29:33-meersut : “ Naalagaq tusaasimavaa asanninngitsunga .”     
Levi : Ilanngussaq : anaanaasup oqaasii 1 Mos.29:34 : “ Piffissami tassani uiga uannut atassuteqartussaavoq .”     
Issachar : Akissarsiat : anaanaasut oqaasii 1 Mos.30:18 : “ Guutip akissarsiara tunivaa .”     
Versi 8 : “ Zebulunip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; Josefip naggueqatigiivinit aqqaneq-marluk tusindit ; Benjaminip naggueqatigiivinit 12.000-it nalunaarsorneqarput. »    
Aqqinut ataasiakkaanut amerlassuseq " aqqaneq marluk tusindit matuneqarsimasut " isumaqarpoq : inuit amerlasuut Guutimut ataatsimooqatigiittut sapaatip-akunnerani matuneqarsimasut.   
Zabulon : Najugaq : anaanaasup oqaasii 1 Mos.30 :20 : “ Piffissami tassani uiga uannut najugaqassaaq .”     
Josef : Taanna peerpaa (imaluunniit ilannguppaa) : anaanaasut oqaasii 1 Mos.30 : 23-24 : “ Guutip peerpaa qinngasaarinera... / ( ... YaHWéH-p ernermik allamik uannut ilanngussinnaavaa ) ”     
Benjamin : Erneq talerperliup : oqaatsit naassaanngitsut ataatallu oqaasii 1. Mos.35 :18 : “ Aamma uummammik annaasaqarniartoq, toqulermat , taanna Ben-onimik ateqartippaa ( Erneq aliasunnermi) kisianni ataata Benjaminimik ateqarpoq (Talerperliup Ernera).    
Aqqit taakku 12-it, aammalu anaanaasut ataataasullu oqaatsit, Guutimit toqqarneqarsimasut adventistit ataatsimeersuarnerat kingulleq inuuneqartoq misilittagaq ersersippaat ; “ nuliaasoq piareersarsimavoq ” Uimini Kristusimut Saqqq 19:7 -mi . Aqqa kingulleq saqqummiunneqartoq, " Benjamin " -ip ataani , Guutip siulittuutigivaa Toqqakkani angutinit upperisarsiortunit toqunneqarnissaanik ulorianartorsiortinneqartup kingullermik inissisimanera. Ataatap, Israelip, aqqinik allanngortitsinerata Guutip toqqarsimasaminut iluaqutaasumik iliuuseqarnissaa siulittuutigivaa. Taassuma nersornaasiuttagaq uteqqinnera bord-inik allanngortitsivoq. Toqusussat naalannartinneqartarput qilammullu tiguneqartarlutik tassani Jiisusi Kristusimut , pinngortitsisumut Guutimut tamanut pisinnaasumut naalannartumullu ilaatinneqartarlutik . Oqaaseq " Sons of the right hand " tamakkiisumik siulittuutitut isumaqarpoq : talerpiaq tassaavoq Toqqakkat, imaluunniit Israeli anersaakkullu kingulleq, ernerilu, toqqakkat annaanneqarsimasut taanna sanasut. Aamma tassaapput savat Naalakkap talerpiaani inissinneqarsimasut (Matt.25:33).        
Versi 9 : “ Tamatuma kingorna qiviarpunga, takuaralu inuppassuit, kinaluunniit naatsorsorsinnaanngisaannik, inuiaqatigiinnit tamanit, ilaqutariinnit, inuiaqatigiinnit oqaatsinillu. Taakku qullersaqarfiup Savallu siornatigut nikkorfapput, atisanik qaqortunik atisaqarlutik, palmillu qaqortunik assaminnik tigummiarlutik. »   
„ Inuit amerlasuut, kialluunniit naatsorsorsinnaanngisaat ” taanna versini siuliini allassimasut „ amerlassusillit ” „ 144.000 ” aamma „ 12.000 ” anersaatigut kodeqartinneqarnerat uppernarsarpaa . Aammattaaq Abrahamip kingornussaanut tunngatillugu oqaaseq : " inuk ataaseq taakku naatsorsorsinnaanngilai " ; soorlu " qilammi ulloriarsuit " Guutip takutikkai oqarluni : " taamaassapput kingornussassatit " . Aallaqqaasiutaat arlaqarput , inuiaqatigiinni tamani, naggueqatigiinni tamani, inuiaqatigiinni tamani, aamma oqaatsini tamani, aamma piffinni tamani. Kisianni kapitalimi uani qulequtarineqartoq immikkut adventistit oqaluussissutaat kingulleq Guutimit tunniunneqarsimasumik nunarsuarmi tamarmi pissuseqartoq siunertarineqarpoq. Taakku ” qaqutigoortumik ” atortarpaat, pissutigalugu martyritut toqunissaminnut piareersimammata , Saqq 13:15 naapertorlugu upperinnittut kingulliit peqqussuteqarnerisigut toqutsisoqarnissaanut pineqaatissinneqarsimallutik . " Palmit " aqqani tigummineqartut ajortuliortut lejriannut ajugaanerminnik ilisarnaatissaavoq .                        
Versi 10 : “ Nipimik sakkortuumik qisuariaateqarput oqarlutik : Guutitsinnut qullersaqarfimmi issiasumut annaassiniarneq aamma Savamut. »    
Suliaq Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerata qanoq ittuuneranik eqqaasitsivoq , tamannalu Saqqummersitat 6:15-16-imi allaaserineqartoq upperisarsiortut lejriisa qanoq iliuuseqarsimanerannik nassuiaanermut atatillugu. Uani oqaatsit qinigaasut annaanneqarsimasut oqaatigisaat tassaapput upperinnittut oqariartuutaannut absolut illuatungaaniittut. Kristusip uteqqinnera annilaangatinnagu nuannaarutigisarpaat, qularnaveeqqusisarpaat annaassiniartarlutillu. Apeqqut upperisarsiortunit saqqummiunneqartoq: " Kikkut inissisimasinnaappat ?" " akissuteqaatini uani pissarsiaraa : adventistit Guutip nunarsuup naanerata tungaanut suliassamut tunniussaanut upperinnilluinnarsimasut, inuunertik ulorianartorsiortillugu, pisariaqartinneqarpat. Uppernarsaaneq taanna tunngaveqarpoq Guutip nunarsuup pilersinneqarneraniit sapaatip-akunneranik illernartumik ataqqinninnermut atassuteqarnerminnik , aammalu siulittuutitut oqaasianut asanninnerminnik takutitsinerminnik . Tamanna annertunerusumik pingaaruteqarpoq maanna ilisimavaat sabbatip ukiuni tusindini arfineq-marlunni siulittuutigigaa , tassungalu Jiisusi Kristusip kingorna ajugaallutik , inuuneq naassaanngitsoq taassuma aqqani neriorsuutigineqartoq pissarsiarisinnaassavaat .    
Versi 11 : “ Inngilillu tamarmik qullersaqarfiup utoqqasaasullu uumasullu sisamat eqqaanni inissisimapput ; aamma qullersaqarfiup siornatigut, Guutip siornatigut , qinngasaaripput .    
Scene uagutsinnut saqqummiunneqartoq Guutip qilammi eqqissiviilliorfianut annertuumut isernissaq eqqaasitsivoq. Kapitali 4-mi aamma 5- imi assilisassiat qulequtaq taanna pillugu sammisallit nassaarisinnaavagut .
Versi 12 : “ oqarluni : Amen ! Pilluaqqusineq, naalannarneq, ilisimassuseq, qujamasunneq, ataqqinninneq, pissaaneq nukissaq Guutitsinnut naassaanngitsumik naassaanngitsumillu! Amen ! »    
Nuannaarutigigamikku nunarsuarmi annaassiniarnermik misigisaqarneq tamanna ilungersunartoq, inngilit nuannaarnertik qujamasunnertillu ersersippaat Guutimut pitsaassutsimut taanna Pinngortitsisoq , taakku, uagutsinnut, taanna nunarsuarmi toqqakkat ajortuliornerannik annaassiniarnermik aallartitsisoq , tikilluaqqusaalluni sufferci himro at the incarnate taassuma naapertuilluarnera . Taakku takuneqarsinnaanngitsut amerlasuut annaassiniarnermut pilersaarutip matuma fase-iisa tamaasa malippaat Guutillu asanninnerata ersersinneqarnera pingaartoq tupaallaatigalugu. Oqaaseq siulleq oqaatigisarpaat tassaavoq “ Amen !” Ilumut ! Ilumoorpoq ! Guuti tassaavoq ilumoortumik Guuti, Ilumoortoq. Oqaaseq aappaa tassaavoq “ nersualaarneq ” aamma naggueqatigiit 12-it aqqit siulliit : “ Juda ” = nersualaarneq. Oqaaseq pingajuat tassaavoq " naalaneq " aamma Guuti eqqortumik naalanerminut atassuteqarpoq pissutigalugu taanna Saqq 14 :7-imi eqqaamassavaa piumasaqarniarlugu , soorlu immikkut ittumik pinngortitsisoq Guuti , 1843-miit annaassiniarnermini piumasaqarsimasunit. Oqaaseq aappaat tassaavoq " ilisimassuseq ". Allakkiap matuma misissoqqissaarneqarnerani qinigaaffeqartunut tamanut ilisimaneqalernissaa siunertaavoq. Ilisimassuseq tamanna Guutimeersoq eqqarsaatigisinnaanngisatsinnik annertuneruvoq. Subtiliteti, eqqarsartaatsimi spillit, suna tamaat tassaavoq guutimik formatimi. Pingajuat tassaavoq “ qujamasunneq .” Tassaavoq upperisamik qujamasunneq oqaatsit illernartunik sulianillu naammassineqartartoq. Sisamaanni tassaavoq “ ataqqinninneq .” Tamanna tassaavoq upperinnittut Guutimut ajornerpaamik . Testamentia saqqummiunneqartoq uppernarsarlugu narrujuumminartutut pisimavaat. Taarsiullugu qinigaasut tassunga tunniussisimapput , pisinnaasatik naapertorlugit , ataqqinassuseq inatsisitigut tassunga tunngasoq. Arfineq-marlunni arfineq-marlunnilu ’ pissaaneq nukissaq ’-mik taaneqartarpoq. Pissutsit taakku marluk pingaaruteqarluinnartut nunarsuarmi tyrannit aallarunneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq, nunarsuarmi suli oqartussaassuseqarlutik upperinnittut pingaartitsisut aallarunneqarnissaat. Tamanna oqartussaassuseq nukissaq , toqqarneqarsimasut kingulliit kristumiut nalaanni martyrit allat taama amerlatigisut toqusimassagaluarput.                     
Versi 13 : “ Utoqqasaat ilaat akivoq oqarlunilu ’ Kikkuupput taakku qaqortunik atisalersorsimasut suminngaanneerlutik ? »    
Apeqqut apeqqutigineqartoq uatsinnut paasiniarlugu siunertaavoq " qaqortunik atortunik " ilisarnaatip immikkuullarissuunera Saqq 3:4-mi atisat " qaqortut " aamma " linni pitsaasut " pillugit , taannalu Saqq 19:8 -mi " illernartunik sulianik eqqortunik " piareersarneqarsimasumik kingullermik Adventimi, the finale the bride qilammut raptureqarnera .          
Versi 14 : “ Oqarpunga : Naalagaq, nalunngilat. Taannalu uannut oqarpoq : Tassaapput ajornartorsiornermit annertuumiit anisut ; atisatik asavaat, Savap aappaanilu qaqortinneqarlutik. »    
" Hvide kjoler " utoqqaat ilaasa atortarmatigit, Johannesip , ilumut , neriuutigaa taakku ilaanniit akissuteqarnissaq . Aammalu akissuteqaat naatsorsuutigineqartoq tassaavoq : " Taakku tassaapput ajornartorsiornermit annertuumiit anisut ", tassa toqqarneqarsimasut , upperisamik sorsunnermi aamma ateismemik eqqugaasut martyrillu soorlu " 5. stegl " uatsinnut saqqummiunneqartoq , Saqqummersitat 6:9-miit 11-imut : " Taakku tamarmik immikkut qaqutigoortumik atortumik tunniunneqarput ; oqarfigineqarlutillu suli piffissap sivikitsumik eqqissisimassasut, kiffartortutik qatanngutillu, taakkutut toqunneqartussat, naammassineqarnissaasa tungaanut. » Saqq 2:22 -mi ” ajornartorsiorneq annertooq ” tassaavoq franskit naalakkersuisuisa ateistit 1793 -ip 1794-illu akornanni toqutsisimanerat . Uppernarsaatitut Saqq 11:13-imi atuarparput : “ ...nunap sajunnerani inuit arfineq-marluk toqupput ” ; “ Arfineq marluk ” upperisarsiornermut, aamma “ tusindit ” amerlasuunut. Franskit sorsunnerat nunap sajunneranut assinguvoq Guutip kiffaanik aamma toqutsisartoq. Kisianni " ajornartorsiorneq annertooq " taanna angusaqarnerup tamatuma siullerpaamik pissuseqarfigaa. Taassuma aappaa Apo.9-mi “ 6. trompete ” atorlugu naammassineqassaaq , Apo.11-imi redigeringip subtilitetiata tamanna ersersissavaa. Kristumiut upperinnittuunngitsut amerlasuut sorsunnersuup aappaata nalaani toqunneqassapput tamannalu ” 6. trompet ”-ip ilisarnaatigaa uppernarsarlugulu. Kisianni 1843-miit Guutip toqqakkat illernartuutissai toqqartarpai kingullermillu immikkoortitersimasai taassuma isigalugu pingaaruteqartorujussuupput, taamaattumillu aserorterneqarsinnaanngillat. Nunarsuarmi annaassiniarnerup oqaluttuarisaanerani kingullermik uppernarsaatissatut piareersarpai ; uppernarsaat taanna tunniussassavaat ulluni arfineq-marlunni sapaatip-akunneranut upperinninnermikkut, naak upperinnittut lejrianniit toqutsisoqarnissaanik ulorianartorsiortinneqarsimagaluarluni. Guutip pilersaarutaanik misiliineq kingulleq taanna " Filadelfiamut " nalunaarusiami Saqq 3:10-mi aamma Saq 13:15-imi (toqukkut qimagunneq) ersersinneqarpoq . Guutimut siunertaqarneq iliuuseqarnissamut naleqarpoq, aammalu qanoq annertutigisumik , misilinneqarpat, .                                     Toqusinnaanermik ulorianartorsiorneq akuersaarpaat,taanna martyrit gruppiannut aamma taamaalillutillu martyrit ilumoortut " hvid kjole "-annut tunngatinneqartarlutik . Taakku toqumik qimagussortussaapput aatsaat Jiisusi Kristusip annaassiniarnermik iliuuseqarnera pissutigalugu . Misilitsinnerup kingulliup taassuma , " ajornartorsiornerup annertuup " aappaata kingorna , upperinninnerminnik uppernarsaateqarnermikkut , taakku, taarsiullugit, " atisatik aserfallatsaalissavaat, Savallu aappaani qaqortunngortissavaat " upperinnillutik toqunerup tungaanut, taannalu atorlugu ulorianartorsiortinneqassapput . Uppernermik misilitsinnerup kingulliup matuma naanerani martyritut toqusussat amerlassusaat naammassineqassaaq aammalu " pingajussaanik nalunaaqutsiinermi " illernartunik martyrinngorsimasut toqusinnaasumik " eqqissiviilliornerat " makitsinermikkut naammassineqassaaq . 1843-miit aammalu pingaartumik 1994-imiit Guutip illernartitsinermik suliaq aallartippaa, toqqarneqarsimasup ilumoortup toqunera atorfissaqanngitsunngortippaa, taanna uternissaminut nalunaaquttap tungaanut uumasuuvoq upperinnillunilu aammalu anersaaq piffissap siulianiittup naaneqarnera suli atorfissaqanngitsunngortippaa.           
Versi 15 : “ Taamaattumik Guutip qullersaqarfiata siornatigut inissisimapput, ulloq unnuarlu templimi kiffartorlutik. Taanna qullersaqarfimmi issiasoq taakku akornanni najugaqassaaq ; »    
Paasiuminaappoq Guutimut taamatut toqqakkat immikkut høj elitemik sinniisuullutik. Taanna immikkut nersornaasiuttaganik tunniussissaaq . Versimi tassani Anersaaq piffissat marluk atorpai, ullumikkut siunissamilu. Verbit ullumikkut piffissami “ taakkuupput ” aamma “ taanna kiffartorpaat ” -mi konjugereqarsimasut neqimik timiminni tassa Guutip templia taakkunani najugaqartoq pissusilersornertik ingerlaannarnersoq ersersippaat. Aammalu iliuuseq taanna qilammi annertusarneqassaaq Jiisusi Kristusimit tiguneqarnerisa kingorna. Piffissami siunissami Guutip upperinninnerannut akissuteqaatini tunniuppaa : " Taanna qullersaqarfimmiittoq taakku qulaanni toqqiminik sanassaaq " naassaanngitsumik.        
Versi 16 : “ Kaanneq ajorput, qilalerneq ajorput, seqineq aamma kiassuseq qanoq ittuunersoq taakkununnga qinngortinneqassanngillat. »   
Oqaatsit taakku adventistit qinigaasut kingulliit isumaqarput " kaallutik " nerisassanik annaasaqarsimallutik aamma " qilalersimasut " pissutigalugu naalliutsitsisartunit paarnaarussisunillu imermik annaasaqarsimammata . " Ullup ikuallannera ," Guutip naalliuutaasa kingulliit arfineq-marluk aappaanni " kissarnera " annertusarneqartoq, taakku ikuallassimassavaat ajornartorsiortillugillu . Kisianni aamma paavip inkvisitioniata pyre-isa ikuallannerisigut , allamik " kissartumik " - martyrit " pingajussaa seal - -imiittut nungunneqarsimapput imaluunniit naalliutsinneqarsimapput . Oqaaseq " kissarneq " aamma isumaqarpoq sakkutuut nalinginnaasut aamma atomimik sakkutuut atorneqartut sisamat trompetip nalaani atorneqartut . Sorsunnermi kingullermi tassani aniguisut ikuallannermi aqqusaarsimassapput. Tamakku inuunermi naassaanngitsumi pisoqaqqissanngillat, tassani qinigaasut kisimik isertussaapput .               
Versi 17 : “ Tassami Savap qullersaqarfiup qeqqaniittup taakku paarsissavai, imeq inuunermilu kuuffinnut ingerlatissavai, Guutillu qinnguartaatitik tamarmik qinngasaarpai. »   
“ Sava ” tassaavoq ilumut , aamma , Piniartoq Ilumoortoq savanik asannittunik paarsisussaq. Guutiunera uani uppernarsarneqarpoq ” qullersaqarfiup qeqqani ” inissisimaneratigut. Guutitut pissaanera toqqarsimasani ’ inuunerup imeqarfianut ’, inuunermik naassaanngitsumik assersuutaasumut, aqqutissiuussivoq. Aammalu kingullermik , uteqqinnermini , kingullermik toqqakkani qiimmattartussaasut siunertaralugu , taanna ’ qiimmattarneq tamaat qiimmattarpaat ’. Kisianni aamma qiimmassarneq toqqarsimasani tamarmik kristumiut nalaanni oqaluttuarisaanerup ingerlanerani atornerlunneqarsimasut persuttarneqarsimasullu akornanni , amerlanertigut kingullermik anersaartuuteqarnerisa tungaanut .        
Oqaaseqaateqarit : Naak 2020-mi piffissami takuneqarsinnaasut peqquserlunniutaasut , upperisaq ilumoortoq tammarsimasoq , Guutip siulittuutigivaa ” amerlasuut ” nunarsuarmi race-mik, etnisk-imik oqaatsinillu aallaaveqartunit tamanit aallaaveqartut allanngortinneqarnissaat annaanneqarnissaallu . Tassaavoq ilumut pisinnaatitaaffiuvoq toqqarsimasaminut ilisimassallugu , Saqq. 9 :5-10 naapertorlugu , piffissaq nunarsuarmi tamarmi upperisamik paasinninnermik eqqissinermillu ukiuni " 150 " -ini (imaluunniit qaammatini pingasuni siulittuutitut) 1844-p aamma 1994-ip akornanni taanna programmersimagaa : 8 : " Uumasoq takusimasat pivoq, taamaanngilaq. " Taanna qeqertamiit qaqisariaqarpoq, annaasaqarnermullu ingerlaqqittariaqarluni. Nunarsuarmilu najugallit, nunarsuup pinngortinneqarneraniit inuunermik atuakkami aqqi allanneqarsimanngitsut, uumasorujussuaq takugaangamikku tupigusussapput : taanna pisimavoq, taamaanngilaq, suli pissaaq. " Ilumoortumik toqqakkat tupaallaatigissanngilaat Guutip oqaasii siulittuutaasut aqqutigalugit taakkununnga nalunaarutigisimasaasa piviusunngornissaat takugaangamikku."           
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 8 : Trompetit siulliit sisamat 
Guutip pineqaatissiissutai siulliit sisamat
 
 
 
Versi 1 : “ Allagartaq arfineq-marluk ammarlugu qilammi nalunaaquttap affaata missaani nipeqarpoq. »    
" Arfineq-marlunnik nalunaaqutsiinermi " ammarneqarnera assut pingaaruteqarpoq, tassami Saqqummersitat 5:1 naapertorlugu Saqqummersitat atuakkaat " arfineq marlunnik nalunaaqutsiinermik " ammarneqarnissaanut akuersissummik tunniussivoq . Nipit ammaanermik malunnartitsisut iliuuseq immikkut ittumik ullorsiortitsivoq. Marlunnik pissutissaqarpoq. Siulleq tassaavoq isumaq qilammi nunamilu akornanni ataqatigiinnerup aserorneqarnera, sapaatip - akunnerani ulloq 7. marts 321 - mi unitsinneqarneranik pissuteqartoq nunarsuarmi . Pingaaruteqarnera eqqaavaa, inassutini qulit aappaanni sammisanngortillugu. Aammalu tassani uppernarsaatinik nassaarpunga Guutimut, Pinngortitsisutsinnut pingaarnerpaamut, annertuumik pingaaruteqarneranik ersersitsisunik. Kisianni 1 Mosesimi oqaluttuami maluginiarpara ulloq arfineq-marluk immikkut saqqummiunneqartoq kapitali 2-mi. Ullut siulliit sisamat kapitali 1-imi sammineqarput. Aammattaaq ulloq arfineq-marluk, soorlu siuliiniittut, formel-imik " unnuk ullaarlu "-mik matuneqanngilaq. Immikkuullarissumik tamanna Guutip annaassiniarnermi suliniutaani ukiuni tusindini arfineq-marlunni siulittuisutut inissisimaneratigut pissutissaqartinneqarpoq. Toqqakkat Jiisusi Kristusip aappaanik annaanneqarsimasut naassaanngitsumik inuuneqarnerisa nalunaaqutsiussaata ataani inissinneqarsimavoq, ukiut tusindit arfineq-marluk namminneq ulloq naassaanngitsoq soorlu. Tamakku uppernarsarlugit hebræerisut Biibilimi, Tora-mi, saqqummiunneqarnermini peqqussutip aappaata allassimaffia allanit immikkoortinneqarpoq, siulianilu nalunaaqutsiisoqarluni piffissaq ataqqinnilluni nipilersornissamik piumasaqartoq. Allagartaq taanna tassaavoq hebræerisut allakkat “ Pé ” taamaalillunilu immikkoortinneqartoq allaaserisami paarlaasseqatigiinnermik nalunaarsuivoq, aqqa “ pétuhot ” atorlugu . Taamaattumik ulloq arfineq-marluk sabbatimi eqqissineq Guutimit immikkut ittumik maluginiarneqarnissamut pissutissaqarpoq. 1843-mi aasaaneraniit upperisamik ileqquusumik protestantimik upperisamik, katuullit “ sapaat ” -mik kingornussassaannik, annaasaqarnermik kinguneqarpoq . Aammalu misilittagaq taanna, kisianni 1844-mi ukiakkut, taanna Guutimut piginnittuunerup ilisarnaataanngorsimavoq Ezekieli 20:12-20-mi tassunga tunniunneqarsimasoq : " Aamma sapaatit akunnerini uanga taakkulu akornanni ilisarnaatitut tunniuppakka, ilisimaqqullugit uanga YaHweh- iullunga taakku illernartuutigalugit, ilisimassavaat uannik illernartitsisoq, aamma taakku uanga ersersitsisoq, aamma uanga, taakku uanga akornanni am YaHweh , Guutisi. " Aatsaat taanna aqqutigalugu toqqarneqarsimasoq taava Guutip isertugaanut isersinnaavoq, suliassanilu saqqummersinneqarsimasup programmia eqqortoq nassaarisinnaallugu."                      
Taamatut oqaatigalugu kapitali 8-mi Guutip perloqqussutit kæde-t pillugit oqaluttuarpoq. Taassuma uannut aqqutissiuussivoq sabbatip piviusunngornera qiviarlugu perloqqussutit eqqarsaatigalugit , taassuma unitsinneqarnera, kristumiunit marsip 7-aniit 321-miit, kristumiut nalaanni kædenik pilersitsisimasoq. Tamanna versip matuma kinguliani uppernarsarneqassaaq, sapaatip-akunnerani qulequtaq " trompetinut arfineq-marlunnut " , " guutimit pinerluuteqarsimasunut arfineq-marlunnut " ilisarnaatinut , kristumiut upperinninnginnerannut marsip 7-ani 321-mi eqqugaasussanut, ataqatigiissitsilluni .      
Versi 2 : “ Inngilit arfineq-marluk Guutip siornatigut nikkorfasut takuakka, taakkulu trompetit arfineq-marluk tunniunneqarput. »   
Pisinnaatitaaffiit siulliit ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerata illernartinneqarneratigut pissarsiarineqarsimasut , Guutimit imminut illernartinneqarsimasut , tassaavoq paasinissaa qanoq isumaqarnersoq qulequttamut " trompetit arfineq-marluk ". Periarfissap tassunga tunniunneqartup ilusissaatigut sammisaq taanna toqqarneqarsimasup paasinnittaasianik tamakkiisumik ammaassivoq. Tassami uppernarsaatissaqarpoq Dan.8:12 -imi kristumiut ataatsimeersuarnerannut " ajortuliornermik " unnerluutigineqarnermut , Guutimit . Imaappoq, ’ pineqaatissiissutit arfineq-marluk ’ taakku Guutimit pissarsiarineqarsinnaanngillat, ajortuliorneq tamanna pisinnaanngippat. Aammattaaq 3 Mosesi 26 eqqarsaatigalugu pineqaatissiissutit taakku peqqussutaanik akerleriissuteqarnikkut pissutissaqartinneqarput. Isumaqatigiissummi siullermi Guutip periuseq taanna atulersimavaa, tassa Israelip timikkut upperisaqanngitsup ajortuliorsimasullu ajortuliorsimanerat pineqaatissinniarlugu . Pinngortitsisoq inatsisiliortorlu Guuti allanngortinneqanngitsoq uani uppernarsaammik kusanartumik tunisarpaatigut. Alliansit marluk tamarmik naalalluarnissamik tatiginninnissamillu piumasaqaateqartarput.       
" Trompetit " pillugit qulequttamut isersinnaaneq kristumiut upperisaasa tamarmik ataatsimoortumik isornartorsiuinerat takutitsisinnaalissavarput : katuullit, ortodoksit, protestantit 1843- miit , kisianni aamma adventistit 1994-imiit . Aammattaaq ” trompetip sisamat ” nunarsuaq tamakkerlugu pineqaatissinneqarnissaa ersersippaa, taanna misileraaneq naammassineqanngitsorluunniit ataatsimoortinneqassaaq. Taamaalilluni pingaaruteqarnera misissorsinnaavarput . " Trompeti arfineq-marluk " Kristusip uteqqinneranut atatillugu, tassa Guutip toqqaannartumik iliuuseqarneranut, immikkut sammineqassaaq, soorlu sabbat, kapitali 11-imi, taava kapitali 18-imi 19-imilu annertuumik ineriartortinneqassaaq .       
Ukiuni hundredelinni kingullerni 17-ini 321 -miit , imaluunniit eqqorluartumik ukiuni 1709-niit , ukiut 1522-t sapaatip-akunnerata unioqqutinneqarneranik pissuteqartumik perloqqussutinik malunnartinneqarput , ukiumi 1843- mi Dan.8:14-imi peqqussummi iluarsineqarnissaata tungaanut. Aammalu ulloq taanna iluarsaanneqarneraniit 2030-mi Jiisusi Kristusip uteqqinnissaata tungaanut sapaatip-akunnera ukiuni 187-ini kisimi pilluaqqussutini neqeroorutigisimavaa. Taamaattumik sapaatip-akunnerata inuit upperisaqanngitsut toqqakkanut upperisarsiortunut iluaquteqarnerunnginnerminni ajoqusersimavaa. Perloqqussut ajugaavoq taamaattumillu qulequtaq taanna kapitali 8-mi tassani inissisimavoq, tassani perloqqussutit guutimit saqqummiunneqarput.
Versi 3 : “ Inngilillu alla tikippoq altarimilu inissisimavoq, kuultimik tunisassiorfimmik ; Taannalu tungujortunik amerlasuunik tunineqarpoq, illernartunik tamanik qinnuteqaatit peqatigalugit kuultimik altarimi qullersaqarfiup siornatigutittumi neqeroorutigissallugu. »    
Danieli 8:13 -imi , illernartunik takussutissiami ” naassaanngitsumik ” oqaluttuarpoq, taanna Jiisusi Kristusip ” allanngortinneqarsinnaanngitsumik ” qilammi ” palasiuneranut tunngavoq , Hebr 7:23 naapertorlugu . Nunarsuarmi 538-miit paavip naalakkersuinerata Dan.8:11 naapertorlugu taanna tiguaa. 1843-mi Jiisusi Kristusimik isumaqatigiinniarnermi taassuma taarserneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq . Tamanna tassaavoq qulequttap siunertaa versimi 3-mi matumani qilak ammarlugu Jiisusi Kristusip qilammi højpræsteritut toqqakkani ajortuliornerannut qinnuteqartartutut ilisarnaatitut inissisimaneranik takutitsisoq, aamma taakku kisimik. Eqqaamajuk nunarsuarmi, 538-ip 1843-llu akornanni, scene taanna aammalu rolle taanna parodierneqartartoq aammalu usurpeqartartoq paaviit romamiut katuullit piffissap ingerlanerani imminnut taarsertartut suliaannik, Guutip inatsisitigut qullerpaamik pisinnaatitaaffimmik ingerlaavartumik pissanganartitsisartoq.        
Kapitalimi 8-mi tassani saqqummiunneqarmat aammalu sapaatip-akunnerata unitsinneqarnerata nalaani unitsinneqarmat, Jiisusi Kristusip oqaluussinerata qulequtaa taanna aamma uatsinnut saqqummiunneqarpoq, kristumiut amerlasuut pillugit oqaluussinerup taassuma unitsinneqarnerata perloqqussutaata ataani , kristumiut inuppassuaannut , ilisimajunnaarlutik seqineq romamiut ulloq " ; tamanna, aammattaaq pingaarnertut , aqqanik allanngortitsinermi kingorna : “ Sapaat ” : Naalakkap ullua. Aap, kisianni sorleq naalakkap ? Alas ! Allatut oqaatigalugu.         
Versi 4 : “ Tungujortoq inngilip assaaniit illernartunik qinnuteqaatit peqatigalugit Guutip siumut ingerlavoq. »   
„ Parfume -t ” „ illernartunik qinnuteqaataannut ” ilaasut Jiisusi Kristusip pilliutaata tipigissumik nuannersumik ilisarnaatigaat. Tassaavoq asanninnermik upperinninnermillu takutitsinera, toqqarsimasani qinnutaat Guutimit eqqartuussinerminut akuerineqarsinnaanngortittarpai. Pingaaruteqarpoq versimi tassani maluginiassagipput oqaatsit " pujortarneq " aamma " illernartunik qinnuteqaatit " ataqatigiinnerisa pingaaruteqarnerat. Immikkoortoq taanna Saqq 9:2-mi atorneqassaaq kristumiut eqqunngitsut protestantiusut qinnutaat taaguuteqartinniarlugit, pissutsit nutaat 1843-mi pilersinneqarmata.         
Guutip versimi tassani oqaatigisaa tassaavoq pissutsit apustilit piffissaata aamma ulloq perloqqusaasup akornanni atuuttut, tassa marsip 7-iat 321. Sabbat -ip unitsinneqarnissaa sioqqullugu Jiisusip toqqakkat qinnutaat tiguai , taakkulu pillugit qinnuteqarluni. Tamanna ilinniartitsissutitut assilisassaavoq Guutip toqqakkanillu akornanni vertikalimik attaveqatigiinnerup ataqqineqarneranik takutitsisoq. Taamaassaaq inuunerminut piviusumillu ilinniartitsinerminut upperinninnermik takutitsisarpata, tassa ukiup 321-p tungaanut, 1843-mi Jiisusip palasiunerata pilluaqqussutit tamarmik adventistit illernartuisa toqqarneqarsimasut iluaqutigalugit aallartissavai . Kisianni 321-p 1843-llu akornanni nutarterisut anersaaq taanna iluaqutigisimavaat, soorlu Thyatirap nalaani .
Versi 5 : “ Inngilillu tunisassiorfik tiguaa, altarimillu ikuallannermik ulikkaarlugu nunamut ikkuppaa. Taava nipinik, qinngornernik, innermik anitsisoqarpoq, nunallu sajunneranik. »   
Suliaq nassuiarneqartoq takuneqarsinnaasumik nakuuserneruvoq. Tassaavoq Jiisusi Kristusip oqaluussisarnermini kiffartornermini naanerani, piffissap anersaapiluup naanerani nalunaaqutaq tikikkaangat. " Altarip " rolia naggaserneqarpoq, aamma " ikuallanneq " , Jiisusi Kristusip toqunerata isumakkeerinninnerata assilisassiaa, " nunamut katersorneqarpoq " , pineqaatissiissut piumasarineqarluni taakkuninnga aalajangersimasumik pingaartitsisimasunit, ilaannullu, pingaartitsisimasunit. Guutip toqqaannartumik iliuuseqarneratigut nunarsuup naaneqarnera uani pingaarnertut formel-imik Saqqummersitat 4:5-imi aamma 2 Mosesi 19:16 -imi ersersinneqartumik eqqaaneqarpoq . Kristumiut nalaanni nassuiaat Jiisusi Kristusip “ adventistit ” tikinnerisigut tamatuminnga naggaserneqarpoq.        
Soorlu sapaatip-akunnerani, Jiisusi Kristusip qilammi qinnuteqarnerata qulequtarivaa 321-p aamma 1843- p akornanni eqqartuussinermini perloqqussutip tungaatigut saqqummiunneqartoq .   
Oqaaseqaateqarit : Siusinnerusukkut nassuiaat apeqqusertinnagu nassuiaat aappaat isumaqarpoq. Tassani aappaani paasissutissiinermi Jiisusi Kristusip oqaluussinerata qulequtaata naaneqarnera ulloq 7. marts 321-mut ataqatigiissinnaavoq, piffissami kristumiut sapaatip-akunneranik unitsitsinerat Guutip kamannermut isernissaanut aqqutissiuussisoq, taannalu kristumiussutsimi vest-imiittumit isumakkeerfigineqartussaavoq , " trompetit arfineq-marluk " atorlugit , taakku 6-imiit aallaaveqarput. Tamanna marloqiusamik nassuiaat annertunerusumik pissuteqarpoq, tassami sapaatip-akunnerata unitsinneqarnera nunarsuup naanerata tungaanut kinguneqartitsivoq , 2030-mi, ukioq taanna, naalannartumik takuneqarsinnaasumik uteqqinnermigut, Jiisusi Kristusip qaqugumorsuaq Romami paavip naalakkersuineraniit aammalu taassuma kingullermik amerikamiut protestantimik tapersersortuanit, serve him aammalu taakku eqqunngitsumik sinniisuutitaat. Jiisusip taava Ilagiit paavimit tigusarineqartut ” Niaqutut ” taaguuteqarnera aallarteqqissavaa . Ilumut, toqqakkat upperisallit assigalugit kristumiut upperisaqanngitsut kukkusimasut Dan.8:14-imi peqqussut aammalu kingunerisassai nunarsuup naanerata tungaanut soqutiginngilluinnarpaat ; taanna Jiisusi Saqqummersitat 6: 15-16- imi ilinniartitsineq malillugu uteqqippat ersiornertik pissutissaqartitsivoq . 2030 sioqqullugu " trompetit " siulliit sisamat 321-p 2029- llu akornanni naammassineqassapput . " Trompeti sisamat " -mik , kingullermik toqutsisoqarnissaa sioqqullugu mianersoqqussummik kingullermik, Guutip kristumiut upperinnittut sakkortuumik pineqaatissippai. Pineqaatissiissut sisamat tamatuma kingorna upperisamik misilitsinnerup kingulliup nunarsuarmi tamarmi pissutsit aaqqissuutissavai aammalu tassani qaamasumik ersersinneqartoq nalunaarutigineqassaaq aniguisunut tamanut ilisimaneqassalluni. Tassaavoq piviusoq uppernarsarneqarsimasoq eqqarsaatigalugu toqqarneqarsimasut aammalu kukkusimasut taamaalillutik, kiffaanngissuseqarlutik toqqagaqarnermikkut, toqunermik ulorianartorsiornermik siumut ingerlaqqissapput kingullermik qanoq atugaqarnissaminnut tassaassaaq : toqqarneqarsimasunut naassaanngitsumik inuuneq , kukkusimasunut toquneq aalajangersimasoq aammalu absolut.              
Versi 6 : “ Inngilillu arfineq -marluk trompetinik arfineq-marlunnik tigummigallartunik piareersimapput. »   
Versimi tassani Anersaap kristumiut nalaanni nutaamik takussutissiornissaq neqeroorutigivaatigut , qulequtarineqarluni " trompetit arfineq marluk " imaluunniit " pineqaatissiissutit arfineq marluk " kristumiut nalaanni tamani agguataarneqartut marsip 7-ani 321 - miit, ukiumi " ajortuliorneq " pisortatigoortumik sivisuumillu pilersinneqarmat. Eqqaamavara Saqqummersitat 1- imi prologimi Kristusip " oqaasia " nammineq " trompetip " nipianut sanilliunneqarsimasoq . Atortoq taanna Israelimi inuiaqatigiinnut mianersoqqusinermut atorneqartoq Apokalypsimi saqqummersitsinerup isumaa tamaat imminut tigusarpaa. Misissuinerup mianersoqqussutigaa akeqqamit pullatinik inissitsitertoqarnissaanut.            
Versi 7 : “ Siullerpaaq qisuariarpoq. Taava nataqqorpoq ikuallannerlu aavamik akullit, nunamullu katersorneqarput ; Nunarsuarlu pingajorarterutaat ikuallappoq, orpiit pingajorarterutaat ikuallapput, naasullu qorsuk tamarmik ikuallapput. »    
Pineqaatissiissut siulleq : 321-p 538-illu akornanni ingerlanneqarpoq, Romamiut naalagaaffiannut assigiinngitsunik inuiaqatigiit " barbarimik " taaneqartartut sakkutuunngortitsinerisigut . Immikkut eqqaamavakka " Hunnit " inuiaqatigiit, taakku siulittaasuat Attila eqqortumik imminut " Guutip pissaaneranik " taasarpaa. Europap ilaanik ikuallatsitsisoq ; Galliap avannaani, Italiap avannaani aamma Pannoniami (Kroatia aamma Ungarnip kitaani) . Motto-ni tassaavoq, Oh qanoq tusaamasaatigisoq ! " Histip ingerlaarfigisaani, qimmit uteqqittarneq ajorput ." Suliassani versimi tassani 7 -imi naammaginartumik allaaserineqarput ; Sumilluunniit amigaateqanngilaq, suna tamaat tassaavoq.  " Hail " tassaavoq naatitanik aserorterinermik ilisarnaat aamma " fire " tassaavoq atortussat atorneqarsinnaasut aserorterneqarnerannut ilisarnaat. Aamma soorunami " nunarsuarmi aak kuinneqartoq " inuit inuunerannik nakuusernermik toqutsisoqartarneranut ilisarnaatiuvoq. Verbi " cast " takutitsivoq pinngortitsisup , inatsisiliortup annaassiniartullu Guutip akerleriinnera , taanna versimi 5 -imi " altarimiit ikuallaasartoq " iliuuseqarnissamik isumassarsiortitsivoq aqutsisuullunilu .                      
Tamatumunnga atatillugu 3 Mos 26: 14-17- imi atuarsinnaavarput : “ Kisianni uannut tusarnaarsimanngikkuit peqqussutillu tamaasa malinngikkukkit, kisiannili inatsisikka qinngasaarigukkit, uummatisilu aalajangersakkanik qinngasaariguit, taamaalillutit inassutikka tamaasa malinngikkukkit, isumaqatigiissutikkalu unioqqutinniarlugit, taava tamanna ilinnut iliuuseqassaanga. Uanga ilinnut nassiussavara ersiorneq, atuineq aamma kissarneq, taakku isit pissusissamisoortissavaat uummatillu anniartitsissavaat ; aamma naatsiianik ajortumik naatitsissaatit : akeqqavit taakku nerissavaat. Uanga ilinnut akerliutissavara, akeqqavit sinnerlugit ajugaaffigineqassaatit ; ilinnik uumissuisut ilinnik naalagaassapput, qimaassaatit kialluunniit malinnaaviginngikkukku. »     
Versi 8 : “ Klokki aappaat qinngasaarivoq . Taava qaqqaq annertooq ikuallattoq immap naqqanut ikkunneqarpoq ; Immap pingajorarterutaata aappaa aavanngorpoq , .    
Pineqaatissiissutit aappaat : Assilisat taakku tunngavigalugit Jer 51 :24-25 -mi allassimavoq : “ Babylonimut Kaldeamilu innuttaasunut tamanut akissarsisissavakka, illit takusinnaasatit sioqqullugit ajortunik tamanik iliuuseqarsimanerat pillugu, oqarpoq YaHweh . Takuuk, uanga ilinnut akerliuvunga, qaqqaq aserortitsisoq, oqarpoq YaHWéH , illit nunarsuaq tamakkerlugu aserortitsisoq! Uanga assakka ilinnut tigussavakka, qaqqaniit aallarunneqarlutit, qaqqamillu ikuallattumik iliuuseqarfigissavakkit. » Tassa versimi 8-mi Anersaaq Romami paavip naalakkersuinera ” Babylon ” -imik taaguuteqartumik eqqaasitsivoq, taannalu ” Babylon annertooq ” -mik taaguuteqartumik Saqqummersitat 14:8, 17:5 aamma 18:2-mi saqqummertussaavoq. " Ikuallanneq " kinaassutsiminut naleqquppoq, Kristusip uteqqinnerani eqqartuussinermilu kingullermi taanna atussavaa, aammalu taanna akuersaartumik tapersersortumillu akerleriissuteqartitsisoq atorlugu : Europami kunngissat inuiaqatigiillu katuullit. Uani soorlu Danielimi " immap " inuiaqatigiit siulittuutitut kattuffimmit pineqartut sinniisuutippaat ; inuiaqatigiit anonyme-t inuunerat, taakku kristumiunut allanngortitsinerit takuneqarsinnaasut ingerlanneqarsimagaluartut tunngaviusumik pagan-iusimapput. Paavip naalakkersuinerata 538-imi pilersinneqarnerata kingunerisassaa siulleq tassaavoq inuiaqatigiit sakkutuunik sakkutuujullutik allanngortinniarlugit saassussinerit. Oqaaseq " qaqqaq " nunap assiganik ajornartorsiuteqarnermik sakkortuumik takutitsivoq. Tamanna tassaavoq paavip naalakkersuinerata aalajangersarnissaanut naleqquttoq, Guutip akeqqaa, taamaattorli guutimik piumassuseqarneratigut qaffanneqartoq ; Tamanna kristumiut upperisaqanngitsut upperisamik inuunerannut nukittorsarneqarnissamut, taakku akornanni aammalu inuiaqatigiit avataaniittut assigiinngitsunik upperisallit akornanni persuttaasarnermik, naalliunnermik toqusarnermillu nutserneqarsimasumik qaffasissumik tunniussiniarluni. Guutip sapaatip-akunnerani illernartumi unioqqutitsineq pissutigalugu pinngitsoorani upperisarsiorneq nutaarsiassaavoq. Taanna pisussaaffigaarput pisariaqanngitsumik toqutsisarnerit pinngitsaalisaalluni allanngortitsisarnerit Karl Magnimit ingerlanneqartut aammalu muslimit inuiaqatigiinnut tunngasut, paavimit Urban II-mit aallartinneqarsimasut, sorsunnersuup nalaani peqqussutit ; tamarmik ’ trompetimi aappaani ” tassani siulittuutigineqarput.                       
 
Versi 9 : “ uumasullu immami inuusut pingajorarterutaat toqupput, umiarsuillu pingajorarterutaat aserorneqarput . ”    
Kingunerisassai tamanut tunngapput nunarsuarlu naggatissaata tungaanut ingerlaannassallutik. Oqaatsit " immap naqqa " aamma " umiarsuit " isumaqarnertik nassaarissavaat Middelhavet-imi musliminik akerleriinnermi, kisianni aamma Afrikami Sydamerikamilu inuiaqatigiinnut tassani katuullit upperisaat ajugaaffigineqartoq aallaasersorneqartoq nunap inoqqaavisa toqunneqarneranik pissanganartumik pilersitsissaaq.    
Tamatumunnga atatillugu 3 Mos 26:18- imiit 20- mut atuarsinnaavarput : “ Taamaattorli uannut tusarnaarsimanngikkuit, ajortuliornersi pillugu arfineq marloriaammik pineqaatissiissuteqassaanga. Pisinnaassuseqarnerpit nersornaasiuttagaa aserussavara, qilammi qaqutigoortumik , nunarlu bronzetut pissuseqartissavara. Nukiit nungunneqassapput, nunasi naatitanik naatitsissanngilaq, nunamilu orpiit naatitsissanngillat. " Versimi tassani Guutip nalunaarutigaa upperisamik sakkortusaaneq, kristumiut nalaanni Romap paganismemit papismemut ingerlaarneratigut naammassineqartoq." Soqutiginarpoq maluginiassagipput allanngortitsineq taanna pissutigalugu Romamiut naalakkersuinerat " Capitoli " qimappaa, Lateranip palasiani eqqortumik " Caelius "-imi, tassa qilammi, inissisimasumi paavinngortinniarlugu . Paavip naalakkersuinerata sakkortuup upperisamik sakkortusaaneq siulittuutigineqarsimasoq uppernarsarpaa. Kristumiut upperisaasa kingunerisaat allanngortinneqarpoq. Kristusip ajunngisaarnera aggressionimik aammalu pissusilersornermik taarserneqarpoq ; aamma piviusumut tatiginninneq upperisamik sallusuissummik tatiginninnginnermut aamma soqutiginninnermut allanngortarpoq.        
Versi 10 : “ Pingajussaa qinngasaarivoq . Taava qilammiit stjerne annertooq nakkarpoq, soorlu torch-imik ikuallattoq ; Kuuit pingajorarterutaannut imermik kuuffinnullu nakkarpoq. »    
Pingajussaanik pineqaatissiissut : Ajortoq pilersinneqartoq annertusiartorpoq aammalu ukiut qeqqata missaani qaffasinnerpaaffissaminut tikittarluni. Maskiinamik anisitsisarnerup ineriartornerata Biibilip Illernartup saqqummersinneqarnissaanut iluaqutaavoq. Atuarlugu qinigaasut piviusut ilinniartitsissutigisai paasiniartarpaat. Taamaalilluni ’ nalunaajaasut marluk ” Guutip Saqqummersitat 11:3-mi tunniussaasa atuuffiat pissutissippaa : “ Nalunaajaasunut marlunnut pissaaneq tunniutissavara, taakkulu ulluni tusindini marlunni 60-ini siulittuissapput, qimmit qimuttut atorlugit . "Nammineq upperisamik dogmatinik tapersersuinermigut katuullit upperisaat Biibili kisiat tunngavigalugu illernartunik aqqinik pissutissiisarpoq, taakku naalagaaffigisaminnik pallorfiginnittut." Biibilimik piginnittuuneq tassanngaanniit pineqaatissinneqarpoq piginnittullu naalliutsitsinermut toqunermullu aqqusaagaqarluni. Tassaavoq biibilikkut piviusoq nassaarineqartoq versimi matumani assilisassiaq pissutissaqartitsisoq : “ Qilammiillu ulloriarsuaq annertooq nakkarpoq, soorlu ikuallattoq .” Ikuallanneq suli Romami assilisassiamut ataqqineqarpoq, taannalu " stjernemik ikuallattumik " soorlu " qaqqaq ikuallattoq annertooq " ilisarnaatigineqarpoq. Oqaaseq “ stjerne ” ersersippaa oqaaseqarnera “ nunarsuarmi qaamasumik ” upperisamik tunngaveqartumik 1 Mosesi 1:15 naapertorlugu ; aamma tamanna Jiisusi Kristusip aqqani, taanna oqaatigalugu ilumut ” torch ”-tut ittuusoq, qaamasutut, taanna Saqq. 21:23 -mi sanilliunneqarpoq . Taanna suli siullerpaamik aallartinnerminitulli " annertuuvoq " , kisiannili persuttaasarnermini ikuallannera annertusiartorpoq, " qinnerusoq " -miit " qinnerusoq " -mut ingerlalluni . Nassuiaat ajornanngilaq, Biibilimiit isornartorsiorneqarpoq, Guutip toqqakkani ammasumik akerleriinnissaannut pinngitsoorniarneq pissutigalugu akerleriissuteqarnera annertuneruvoq. Taanna Saqq 12:15-16 naapertorlugu ’ slange ”-mik atornerluisuusup peqquserlussinnaasullu periusissaaniit ’ drakonip ” avammut persuttaasartup periusissiaanut ingerlaqqinnissaanut piumaffigaa . Taassuma akerleriissutai tassaapput Guutip toqqakkat eqqissisimasut aammalu aalajaatsut kisimik , aammattaaq aammalu suut tamarmik sinnerlugit taanna qanoq ittuunersoq, eqqunngitsumik protestantismeq, upperisamik politikkikkut annertunerusumik, pissutigalugu Jiisusi Kristusip peqqussutaanik soqutiginninnginnera aammalu sakkutuunik tigusisarneq, toqutsisartoq, toqutsisartoq soorlu katuullit lejriat. " Pinngortitaq pingajuat " , tassa kristumiut Europami innuttaasut ilaat, katuullit akerleriissuteqarfigaat, soorlu aamma " imermik pilersuinermi " .                                       Imermik pilersuinermut taakkununnga maligassiuisoq tassaavoq Guuti nammineq Jer 2:13 naapertorlugu : “ Inuiaqatigiikka marlunnik ajortuliorsimapput : Uanga, imermik inuunermik pilersuinermik, qimappaannga , imminnullu pilersuinermik , pilersuinermik aserorsimasumik imeq atorlugu pilersuinermik. "Amerlassutsimi, versimi tassani, Anersaaq " imeq pissutsinik " atorlugu toqqakkat Guutip assilisaanik pinngortinneqarsimasut toqqarpai. Johannesi 7:38 uppernarsarpaa, ima oqarluni , “ Uanga upperisaq, soorlu Allakkani allassimasoq, naaqqamiit imermik inuunermik kuuit kuussapput.” " Oqaaseq taanna aamma meeqqat inunngornerminniit , tusarniaaffigineqanngikkaluarlutik upperisamik taaguuteqartinneqartartut , upperisamik toqqagaanngitsumik pissutsinik aallaaveqarlutik, kuutsinneqartarnerannut tunngavoq." Ineriartornerminni ulloq ataaseq sakkutuunik tigusissapput akeqqaminnillu toqutsissallutik, upperisamik taaguuteqarnerminni tamanna piumasaqaatigineqarmat. Biibilimi periuseq tamanna isornartorsiorneqarpoq, tassami ima allassimasoqarpoq : “ Uppertoq kuutsinneqartoq annaanneqassaaq, upperinngitsorli pineqaatissinneqassaaq (Markusi 16:16).”                
Versi 11 : “ Ullup aqqa tassaavoq Orm ; Imeq pingajorarterutaat qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut toqupput, imeq qimmit qimuttut qimmit qimuttut. »    
Imeq qaqutigoortoq, qilalersitsisinnaasoq Biibilimik, Guutip oqaasianik allanneqarsimasumik, taaguuteqartumut assingusumik, katuullit ilinniartitsissutaat " absinthe "-mut, imigassamut qaqutigoortumut, toqunartumut, aammalu toqunartumut , sanilliunneqarpoq ; tamanna pissutissaqarluarpoq ilinniartitsissutip taassuma kingullermik kingunerisassaa tassaammat ” eqqartuussinermi kingullermi toqunerup aappaata ” ikuallannera . Ilaatigut , " angutit pingajorarterutaat " , katuullit imaluunniit eqqunngitsumik protestantimik ilinniartitsinermik pissarsiarineqarsimasumik allanngortinneqarpoq. “ Imeq ” tassaavoq inuit aamma biibilikkut ilinniartitsineq. Ukiuni 1500 -kkunni , protestantit sakkutuujusut Biibili ilinniartitsissutillu atornerluppaat , versimillu matumani assilisassiami angutit angutinit aamma eqqunngitsumik upperisamik ilinniartitsinermit toqunneqartarput. Tamanna pissuteqarpoq angutit upperisarsiornikkullu ilinniartitsineq bitterinngorsimammata. Guutip nalunaaruteqarneratigut ’ imeq qaqutigoortoq ’ akivoq ’ sinnganermik pasitsaassinermik ” unnerluutigineqartoq, taanna 3. seal- imi Saqq 6:6-imiit utaqqisimavoq . Taanna uppernarsarpaa, piffissami allalluni oqaatsini taamaaliornissamut tikikkaangat, atornerluisimanermik unnerluussineq, taanna ataatsimeersuarnermut ulloq 7. marts 321-miit saqqummiussimavaa , taannalu upperisamik pisortatigoortumik atornerluisimanerup Pergamus-imik ateqartup nalaani Saqqq . 2:12-imi 538-imut .             
Tamatumunnga atatillugu 3 Mos 26:21-22 -mi atuarparput : “ Uannut akerliullutit ingerlassaguit tusarnaarusunngikkukku, ajortuliornersi naapertorlugu arfineq marloriaammik pineqaatissiissuteqassaanga. Illit akornanni uumasut pinngortitamiittut nassiussavakka, taakku meeqqasi tigussavaat, uumasullu aserussavaat, ikinnerulersillugit ; aqqutissilu inoqanngitsunngortinneqassapput. » Mos 26-mi aamma Saqqummersitat 3-mi trompetimik parallel-imik misissuinerup Guutip piffissap nutarterneqarnerata aallartinnerani eqqartuussisimanera ersersippaa. Ilumoortumik toqqakkani suli eqqissisimapput tunuarsimaarlutillu, toquneq imaluunniit tigusarineqartut ilumut martyritut akuersaarpaat. Kisianni assersuutaat sublime-mik taaneqartartoq avaqqullugu " uumasut " pissaanilissuit kisimik takusarpai, amerlanertigut nammineq nersornaasiuttagaq pissutigalugu, aammalu inuit neqimik nerisartunik uumasunik pissusilersornermik toqutsisartunik. Eqqarsaat taanna Saqq 13:1-imi aamma 11-imi pilersinneqassaaq, tamanna tassaavoq piffissap pingaarnerpaartaa , ajornartorsiornerup normuani Toqqakkat “ inoqajuitsorsuarmut ” (= misissuineq) Saqq 12:6-14-imi allassimasumik biibilikkut Guutip “ nalunaajaasuinik marlunnik ” Saqq 11:3-mi allassimasunik . Paavip ukiuni 1260-ini siulittuutigineqartup naalakkersuinera toqqissisimanartuunngitsoq naammassiniarpaa.           
Versi 12 : “ Klokkit aappaat qinngasaarivoq . Ulloq pingajorarterutaat, qaammap pingajorarterutaat ulloriarsuarlu pingajorarterutaat aallarunneqarput, taamaalillutik pingajorarterutaat taarsimapput, ulloq pingajorarterutaat qaammartarsimanngilaq, unnuk aamma taamatut. »   
Pineqaatissiissut aappaat : Anersaaq uani ’naalliunneq annertooq ” Saqq 2:22- mi nalunaarutigineqartoq assilisaraa . Symbolini uagutsinnut sunniutaanik ersersitsivoq : ilaatigut “ seqineq ” , Guutip qaamasuunerata ilisarnaataa, toqqarneqarpoq. Aamma ilaatigut " qaammat ", upperisamik lejrip taartup ilisarnaataa, 1793-imi, katuullit protestantillu pissusilersortartunik tunngasoq, aamma toqqarneqarpoq. " Stjerner " -imik ilisarnaatip ataani kristumiut nunarsuarmi ersarissarnissaannut kaammattuutigineqartut ilaat aamma ataasiakkaarlugit toqqarneqartarpoq. Taava kia taamaalilluni kristumiut upperisaat ilumoortoq eqqunngitsullu qinngorsinnaavaa ? Akissut : Ateismemik isumalioqatigiissitaq piffissap qinngornerata annersaatut isigineqartoq . Qinngornera allat tamarmik qaangertarpai. Atuakkiortut tamanna pillugu atuakkiortartut pingaarnertut isigineqartarput imminnullu " ilusilersuisutut " taasarpaat , soorlu Voltaire aamma Montesquieu . Taamaattorli , qinngorneq taanna aserortarpaa , siullermik, inuit inuunerat kæde-mi, torrent-ini aavanik kuutsitsisarluni. Kunngip Louis XVI-p nulianilu Marie-Antoinettep niaqorlunneqarnerata kingorna aamma katuullit protestantillu praktiserende niaqorlunneqarnerat revolutionerit guillotiniisa ataani inissisimapput. Guutimit naapertuilluartumik iliuuseqarneq taanna ateismemik pissutissiissuteqanngilaq ; kisianni kingulleq atortussanik pissutissiivoq , Guutillu tyrannit aatsaat aallarunneqarsinnaavai, tyrannimik qullermik, pissaanilissumik nukittunerusumillu akerliussutsimik takutitsilluni. “ Oqartussaaneq nukissaq ” tassaavoq Naalakkap Saqq. 7:12-mi.                  
Tamatumunnga atatillugu 3 Mos 26: 23-25 ​​-mi atuarparput : “ Pineqaatissiissutit taakku eqqortinneqanngippata uannullu akerlilerpat, uanga aamma akiorniarpara ajortuliornersi pillugu arfineq marloriaammik amerlanerusumik pineqaatissiissuteqarumaarlusi. Uanga ilinnut sværdimik nassiussissaanga, taanna isumaqatigiissutiga akissarsisitsissaaq ; Illoqarfissinni katersuussaguit, nappaassuaq illit akornanni nassiussavara, akeqqavit assaanut tunniunneqassaatit. » . " Sværd, som revender my alliance " tassaavoq Guutip franskit naalagaaffianni ateistit naalakkersuisuinut tunniussaa, tassunga niaqut anersaamik atornerluisimanermik pisuusut tassunga tunniunnerisigut. Soorlu versit nappaataat, ateistit naalakkersuinerat taanna masse-mik toqutsisarnermik periuseq ingerlateqqippaa taamaalilluni ippassaq toqutsisut aqagu toqutsisussanngortinneqarlutik . Periaaseq taanna naapertorlugu infernal-regime taanna inuit tamarmik toqukkut qimagussortariaqarsimavai. Tamanna pissutigalugu Guutip taaguuteqartissavaa “ abyss ”, “ uumasoq abyss-imiit qimagussortoq ”, Saqq 11:7-imi tassani qulequtarisani ineriartortippaa. Tamanna pivoq 1 Mosesi 1:2-mi aqqit taakku nunarsuaq inuuneqanngitsoq, ilusilersugaanngitsoq, kaotiskiusoq aammalu piffissami sivisuumi ateistit naalakkersuisuisa systematisk aserorterinerata suliarisimasaanik pilersitsisinnaasoq taaguuteqarmat. Assersuutitut nassaarisinnaavarput katuullit monarkistillu Vendée-p qanoq atugaqarnera, revolutionerit " Venge "-mik ateqartinneqarsimasoq, taakku pilersaarutigaat nunamik inoqanngitsumik inuttaqanngitsumillu pilersitsinissaq.           
Versi 13 : “ Qiviarpungalu qilammi qilammi qimmit qimuttut tusaakka, nipimik sakkortuumik oqartoq : Ajor, ajor, ajor nunarsuarmi innuttaasunut, inngilit pingasut trompetimik nipilersornerat allat pissutigalugit ! »     
Franskit Revolutioniat toqutsinermik kinguneqarpoq kisianni Guutip anguniagassaa angusimavaa. Taanna upperisamik tyrannimik unitsitsivoq, taassumalu kingorna , tolerance atuutilersinneqarpoq. Tassaavoq piffissaq, Saqqummersitat 13:3 naapertorlugu, katuullit ” immap naqqani uumasoq ” ” toqukkut qimagussorneqarsimasoq, kisiannili ajorunnaarsimasoq ” , Napoleonip ” arngup ” oqartussaassuseqarnera pissutigalugu , versimi matumani saqqummiunneqartoq , taannalu Konkordatini aqqutigalugu iluarsisimavaa . " ... qimmit qilammi qilammi timmisartuussisoq " tassaavoq keiseri Napoleon I-p naalakkersuinerata qaffasissusaa. Europami inuiaqatigiinnut tamanut oqartussaassuseqarnera annertusarpaa Ruslandimullu ajugaanngilaq .​ Toqqaaneq taanna pisut ullulerneqarnerannut annertuumik eqqorluartumik neqerooruteqarpoq, piffissaq 1800-miit 1814-ip tungaanut taamaalilluni siunnersuutigineqarpoq. Naalakkersuinerup taassuma kingunerisassai annertuut tassaapput malittarisassaq pingaaruteqartoq, taamaalillunilu ulloq pingaaruteqartoq Daniel 8:14 , 1843 - mi tikittoqarnissaa pissutissaqartippaa " . Marloriarluni uteqqinneqartoq tassaavoq “ ajornartorsiornerup ” naammassineqarnera ; tamanna pivoq ukiumi 1843-mi isernikkut, soorlu Saqq 3:2-mi ilinniartitsissutigineqartoq, Guutip kristumiunut , Jiisusi Kristusip annaassiniarneranik piumasaqartunut , piumasaqarpoq, kingumut Reformationimik 1170 - imi aallartittumik naammassinnissasut , ulloq Pierre Valdop biibilikkut piviusoq tamakkiisumik iluarsaatippaa , aammalu " suliassanik naammalluinnartunik ; tamanna naammalluinnarneq Saqq 3:2-mi aamma Danieli 8:14-imi peqqussummi piumasaqaataavoq . Atuutilernerata kingunerisassai uani ” ajornartorsiutinik ” annertuunik pingasunik saqqummerput , taakkulu maanna immikkut misissoqqissaartussaavagut. Oqaatigilaarniarpara piffissaq taanna upperisamik eqqissiviilliorfiusoq, paradoksalimik, annertuumik " ajornartorsiorfiusoq ", tassaavoq franskit naalagaaffianni ateismemik kingornussassaq, taannalu nunarsuup naanerata tungaanut eqqarsaatinik permeateqartoq aamma permeateqassaaq Kisianni maannakkut, Apo.6:13-imi " sisamaat " taakku siullermik ilusilersorsimavaat                      inuit eqqarsaataannik vestlige-miittumik permeateqarpoq aammalu permeateqassaaq. Tamanna Guutip 1843-miit nutarterinerit piumasaqaatigisimasaanik naammassinninnissaannut iluaqutaassanngilaq.   " Saqq versimi misissuiffigineqartumi " " annertuut pingasut nalunaarutigineqarnerannit .​​​​​​​​​​​​​         
Saqqummiussinermini Anersaap oqaaseq " nunarsuarmi innuttaasut " eqqaavaa inuit " ajornartorsiutit " annertuut pingasut siulittuutigineqartut toqqarniarlugit . Guutimit avissaartinneqarmata upperinninnerminnillu ajortuliornerminnillu immikkoortinneqarmata Anersaaq ’ nunamut ” ataatsimoortippaa. Taarsiullugu Jiisusip toqqakkani ilumoortut upperisallit oqaatsit " qilammi naalagaaffimmi innuttaasut " atorlugit taasarpai ; nunaminni ” nunarsuaq ” pinngilaq, kisianni ” qilak ” tassani Jiisusip ” sumiiffimmik piareersarsimavaa ” Johannesi 14:2-3 naapertorlugu. Taamaattumik oqaaseq una " nunarsuarmi innuttaasut " Apokalypsimi allaaserineqartarpat, tassaavoq inuit upperinnittut Guutimit immikkoortinneqarsimasut Jiisusi Kristusimi taaguuteqartinniarlugit.                  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 9 : Trompetit 5. aamma 6 . 
“ Siulleq ” aamma “ aappaat annertooq ” .    
 
Trompeti 5. : “ Ajornartorsiut annertooq siulleq ” .   
protestantinut (1843) aamma adventistinut (1994)
 
 
Oqaaseqaateqarit : Atuarnerup siulliup " 5. trompetip " qulequtaa taanna assersuutigalugu saqqummiussivoq eqqartuussineq Guutip protestantimik upperisarsiornermut 1843-mi ukiakkut pissaanilissuarmik eqqorneqarsimasunut saqqummiussisoq sen soorlu taassuma allakkat. Siulittuisutut suliamini upperisamik misilitsinnerup kingulliup kingulliup piffissaq immikkut ilusilersorpaa ; siulittuutai nalunaarusiami tassani uppernarsarneqassapput. Kisianni qatannguterput nalunngilaa tassaavoq, adventistit pingajuat utaqqinissaa Guutimit pilersaarutaasimammat, ilagiit arfineq-marluk adventistit namminneq misilerarniarlugit. Qularnanngitsumik neriuut taanna pingajuat siuliini marlunni pisortatigoortumik ineriartorneq tigusimanngilaa , kisianni piviusut nutaat saqqummersinneqarsimasut tassunga atatillugu annertussusaat tamanna erseqqissumik nukippassuarmik taarsiivoq. Tamanna pissutigalugu, 1983-ip 1991-illu akornanni Valence-sur-Rhône-mi , Frankrigimi, aamma Mauritius-imi misilerarneqareermat , pisortatigoortumik institutionel-imik ilinniartitsineq adventismeq " vomiteqarsimavoq " anersaat annaassiniartuannit 1990-imi " 9 ses 5 aamma 10 of this chapter 9. Tamanna pissutigalugu, aappaattut atuarneqarnermi, una assersuutigalugu eqqartuussineq Naalakkap protestantimik upperisaqarnerup assigiinngitsunut tunngatillugu atuuppoq institutionelt 7. dag-adventismemut, taannalu apostasimut kukkusimavoq , taarsiullugu , guutimit siulittuinermik qaamasumik itigartitsinermigut ; Tamanna pivoq Ellen G. White-p atuakkiamini adventistinut ilinniartitsisunut ” Evangelisk ministeri ” -mi kapitalimi ” Qinngornerup akerlerineqarnera ”-mi mianersoqqussutigisimagaluarlugu . 1995-imi adventismep protestantismellu pisortatigoortumik suleqatigiinnerat Guutip siulittuutigisimasaa eqqartuussineq eqqortoq uppernarsarniarlugu takkuttoqarpoq. Eqqaamasariaqarpoq kukkunerit marluk tamarmik ataatsimik pissuteqarmata : Guutimit siunnersuutigineqartumik siulittuutitut oqaatsimik itigartitsineq aammalu narrujuumminarneq, kiffartortumit suliassamut tassunga toqqarsimasamit .              
“ Ajornartorsiut ” tassaavoq ajortup nalunaaqutaa, taassumalu aallaavigalugu isumassarsiorfigisarpaa Saatani , Jiisusip illernartullu toqqarsimasaasa akeqqaat. Anersaaq uatsinnut assilisassiamik ersersitsissaaq qanoq pisoqartarnersoq Jiisusi Kristusip ajoqersukkani taanna diaavulumut tunniunneqarnissaanik taanna itigartinneqarpat ; taannalu taava ilumut annertuumik ” ajornartorsiortitsivoq ” .     
Versi 1 : “  Klokki pingajuat nipilerpoq . Aamma ulloriarsuaq qilammiit nunamut nakkartoq takuara. Tulleq ataaniittoq tassunga tunniunneqarpoq , .   
A " pingajuat " kisianni annertuumik mianersoqqussut Kristusip toqqakkanut 1844-miit immikkoortinneqarsimasumut tunngatinneqarpoq. " Ulloriaq qilammiit nakkartoq " tassaanngilaq " stjerne Absinthe " kapitali siulianiittoq " nakkarsimanngitsoq " " nunamut " , kisianni " qeqertat imermik kuuffiit " . Tassaavoq ” Sardesip ” nalaani Jiisusip eqqaamavaa ” ulloriarsuit arfineq-marluk assaminik tigummigai ” . " Suliassani " " naammattuunngitsut " nalunaarutigineqarsimasut pillugit Jiisusip protestantimik allakkat " stjerne " nunamut ikkuppaa .                           
Adventistit misilittagaat 1843- mi aasaanerani Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik siullerpaamik neriuuteqarnerup naanerani malunnartinneqarpoq . Uternissaq taanna aappaattut utaqqineq oktobarip 22-ani 1844-mi naammassivoq, aatsaat misilinneqarnerup aappaata kingorna Guutip ajugaasut sapaatip-akunnerani illernartumi sapaatip-akunneranik ilisimasaq atornerluinerlu tunniuppai. Sabbat taanna taava " Guutip nalunaaqutsiussaanik " rolle-mik tigusivoq, taanna kapitali 9-mi versimi 4-mi eqqaaneqarpoq.Taamaattumik kiffartortunik nalunaaqutsiineq misilitsinnerup aappaata naammassinerata kingorna aallartippoq, 1844-mi ukiup affaani adventistit misilitsinnerat siulleq , 1844-mi ukiakkut toqqarneqarsimasumut akerliussutsimik takutitsisoq, taannalu " 5. trompet " -imi qulequttap aallartinneranik malunnartitsivoq , Guutimut siunertaavoq protestantimik upperisamik aamma adventistip upperisaata ukiakkut " e9-imi " verses-ip kingorna . " aamma 10. Taamaalilluni sammisap matuma " qaammatit pingasut " 1844-mi ukiakkut aallartinneranni , sillimaniarnerup aallartinneqarnerata isumaa, pingaarnertut sammisatut, . protestantiskimik upperisaq " kukkusimavoq " ulloq taanna sioqqullugu, 1843-mi aasaanerani . Taava takusinnaavarput qanoq eqqortumik guutimit saqqummiussineq oqaluttuarisaanermi piviusut naammassineqarsimasut ataqqineqarnersut . Ullut marluk 1843 aamma 1844 tamarmik immikkut immikkut ittumik suliassaqarput.              
Jiisusimit diaavulumut tunniussisumit qimaannarneqarluni protestantimik upperisaq katuullit ” qilleriffiannut ” imaluunniit ” Saatanip itissusianut ” kukkuvoq , taannalu nutarterisut namminneq nutarterinerup nalaani Saqqummersitat 2:24 -mi isornartorsiorpaat . Subtilt, oqarluni " nunamut " nakkartoq, Anersaaq uppernarsarpaa protestantimik upperisamik kinaassutsimik oqaatsimik " nunamik " ilisarnaatigineqartoq, taannalu katuullit upperisaanniit " immap " taaneqartartup qimagussorneqarneranik eqqaasitsivoq Saqqummersitat 13-imi aamma 10:2-mi. Oqaluttuami “ Filadelfia ” -mi Jiisusip “ illut ” ammasut matusulluunniit saqqummiuppai. Tassani pingaarnertut aqqut allaanerujussuaq taakkununnga ammavoq tassami "abyss "-imut, inuunerup tammarsimaneranut ilisarnaatitut, isertitsisinnaalersippaat . Tamanna tassaavoq piffissaq taakkununnga " qaamasumik taartunngortartoq " aamma " taarneq qaamasunngortartoq " .​ Republikanske filosofiskimik eqqarsartaatsit tunngaviusut kingornussassatut atorlugit upperisap Jiisusi Kristusip aappaanik salliunneqarsimasup ilumut illernartuunera eqqaamavaat. Maluginiaruk eqqortoq “ tassunga tunniunneqarpoq ”. Taamaalilluni ataasiakkaanut suliatik naapertorlugit tunniussisoq tassaavoq Jiisusi Kristusi Eqqartuussisoq guutimeersoq. Taanna aamma pingaarnertut illersuisuuvoq ; " Daavip pingaarnertut " 1873-imi 1994- imilu toqqarneqarsimasunut pilluaqqusaasunut , Saqq .                             
Versi 2 : “ taannalu qeqertamiittoq ammarpaa. Taava qillerivimmit pujoq pivoq, soorlu oqimaassuseq annertooq pujoq ; aamma seqineq silallu qilleriffiup pujortarneranit qaammaaripput. »    
Protestantiskiusup upperisaata pissaanera aammalu qanoq atugaqarnera allanngortittarpaa, suliaasalu aamma allanngortinneqartarput. Taamaalilluni ’ toqup aappaata ’ ikuallanneranik ” eqqartuussineq kingulleq aserortinneqartariaqartoq, taanna Saqq 19:20-mi aamma 20:10-mi eqqaaneqartussaavoq. "Ikuallannermik svovel-imillu tatsimik " assilisassiamik atorlugu eqqartuussinermi kingullermi " ikuallanneq " taanna " oqimaassuseq annertooq " pissaaq, Guutip peqqussutaanik unioqqutitsisut Sinaip qaqqartaani nalunaaruteqarnerminniit ulorianartorsiortitsisoq Exo.19:18 naapertorlugu : " Mount Sinai was completely in the usced in smoke , because Mount Sinai was completely in the usced in smoke , pissutigalugu; Pujoq soorlu oqimaassuseq pujoq , qaqqarlu tamakkerlugu sakkortuumik sajuppoq. "The Spirit-ip taava filmiliornermik teknikki " flashback "-imik taaneqartartoq atortarpaa, tassanilu suliassat suliarineqarsimasut ersersinneqarput, toqusimasut suli inuullutik diaavulumut kiffartorlutik. Oqaaseq " pujortarneq " uani marlunnik isumaqarpoq : tassa " oqimaassuseq annertooq " ikuallanneranik , taanna pillugu Saqq 14:11- imi atuarsinnaavarput : " Naalliutsinneqarnerannilu pujortarneq naassaanngitsumik naassaanngitsumillu ; aamma ulloq unnuarlu eqqissiviilliorsinnaanngillat, uumasorujussuarmik assilisassiamillu pallorfiginnittut, aammalu kinaluunniit aqqanik nalunaaqutsiinermik pissarsisoq , " kisianni aamma " illernartunik qinnuteqaatit " Saqqummersitat 5:8 naapertorlugu, uani, illernartunik eqqunngitsunik qinnuteqaatit. Tassami upperisamik suliaqarneq annertooq qinnuteqarnermigut ersersinneqartoq oqaatsit uku Jiisusip Sardisimi , 1843 -mi tassunga oqaaseqarfigisai pissutissaqartippaat : " Illit inuuneq pillugu passerpit ; aamma toquvutit ." Toqusimasoq , marloriarlunilu toqusimasoq, tassami toquneq siunnersuutigineqartoq tassaavoq ” eqqartuussinermi kingullermi ” toquneq aappaat . Upperisamik suliaqarneq taanna Guutip toqqakkanilu erseqqissartarpai kikkut tamarmik peqquserlussimavai. Peqquserlunneq tamanna siaruarsimasoq tassaavoq “ intox ” soorlu ullumikkut silarsuarmi oqartoq. Aammalu ilumut tassaavoq imigassartorneq pillugu isuma Anersaap siunnersuutigaa " pujoq " assilisassiamik " silami " siammarterisoq " seqineq " ersersinniarlugu . Kingulleq ilumut qaamasumik guutimeersumik ilisarnaatiuppat, tassa " silaannaq "                                             " .tassaavoq naalagaaffik diaavulumut immikkoortinneqartoq , Ef 2:2 -mi ’ silarsuarmi naalakkersuisoq ” -mik taaneqartartoq, Jiisusiplu Johannesi 12:31-mi 16:11-imilu ’ silarsuup matuma naalakkersuisua ” -mik taasarpaa . Nunarsuarmi eqqunngitsumik paasissutissiinerup siunertaraa piviusut isertortumik inissisimasariaqartut toqqoqqanissaat. Upperisaqarnikkut aamma taamaappoq : piviusoq toqqarneqarsimasumut kisimi tunngavoq. Protestantit gruppiisa amerlanerulernerat ilumut ulloq arfineq-marluk adventistit upperisaasa pinngorsimanerannik maskeqartitsinermik sunniuteqarsimavoq ; tamanna 1995-ip tungaanut " annertuumik ajornartorsiuteqarnera " pillugu rang-iminnut tikilluaqqusipput . Anersaakkut inissisimaffimmi nutaami tassani toqup aappaata nunarsuup qaava ikuallannermik allanngortitsisussamik eqqugaassapput . Oqaluussineq ersinartuuvoq aamma paasiniarsinnaavarput Guutip ersarissumik neqeroorutiginngimmagu. Toqqakkanut immikkoortinneqarpoq, taamaalillutik paasiniarlugu qanoq atugaqarsimanersut.          
Versi 3 : “ Pujoq atorlugu qimmit qimuttut nunarsuarmut siammarsimapput ; Nunarsuarmi skorpionit pissaanerattut pissaaneq tunniunneqarpoq. »    
Qinnutit " pujortarnermik " ilisarnaatigineqartut protestantit kukkusimasut qanittuaniit eqqarsaataanillu aallaaveqarput, taamaattumillu angutit arnallu " locust "-imik ilisarnaatigineqartut amerlassusiat pissutigalugu. Tassaavoq ilumut inuit pinngortitami amerlassusillit 1843-mi kukkusimasut aamma eqqaamavara 1833-mi, ukiut qulit sioqqullugit, Naalakkap isumassarsiorfigisimagaa " stjerne - t kukkusimanerat " naammassineqartoq unnukkut 13. november 1833-mi unnuap qeqqata tungaanut ny. Aammattaaq oqaaseq " nunarsuarmi " marloqiusamik isumaqarpoq nunarsuarmi annertusaaneq aamma protestantimik kinaassutsimik. Kiap " locusts " aserortitsisut aammalu aserortitsisut nuannarisarpai ? Naatsiiartartuunngillat, Guutillu upperisallit taanna killuussisut akeqqamilu suleqatigalugit toqqarsimasani naatitanik aseruisartut qujamasuutiginngilai, taamaattumillu ilisarnaat taanna taakkununnga atorneqarpoq. Taava Ezekieli 2-mi, kapitalimi tassani 10-nik versinik imalik, oqaaseq " upperisarsiortoq " 6-eriarluni atorneqarpoq juutit " upperisarsiortut " Guutip " tungujortumik, tungujortumik skorpionitullu " isigalugit . Uani taaguut " skorpion " taanna protestantimik upperisarsiortunut tunngavoq. Versimi 3-mi oqartussaassuseqarneranut tunngasoq pingaarnerpaamik pissuseqartumik ilisarnaatip atorneqarnissaanut piareersarpaa. " Skorpionit " pissaanerat tassaavoq " qimmit " qimmit qimuttut atorlugit toqutsisarnerat . Aamma oqaaseq taanna ” tail ” guutip eqqarsartaatsiani tunngaviusumik isumaqarpoq Esaja 9:14 -imi ersersinneqartoq : ” pruffiiti sallusuissummik ilinniartitsisoq tassaavoq tail .” Uumasut " qimmit " atorlugit qimmit aamma parasitit allat taakku qinngasaarisarpaat malersortarpaat aammalu qimmit qimuttut. Uani nassaarisinnaavarput " pruffiiti Jezabelip " eqqunngitsup assilisassiaa, piffissaq atorlugu Guutimik kiffartortunillu upperinnittuunngitsunik peqquserlunneqarsimasunik pinerluuteqartitsisartoq. Ajorti pillugu isumakkeerfiginninnissamut nammineq piumassutsimik toqutsisarneq aammattaaq katuullit upperisaasa ilinniartitsissutaannut ilaavoq. Saqq .​​​​​​                                   . Paavip ilagiissaanik assilisassiaq taanna aamma atuuppoq, 1844-miit, upperisalinnut protestantinut kukkusimasunut Guutimut siulittuisunngorsimasunut sallusuissummik ilinniartitsisunut, tassa siulittuisunut eqqunngitsunut. Oqaaseq „ tail ” siunnersuutigineqartoq versimi 10-mi ersarissumik allaaserineqassaaq.  
 
 
 
 
adventistit utaqqisarfianni sanaartorneq
(tassa ulloq arfineq-marluk aallarnerfigalugu)
 
Versi 4 : “ Peqquneqarputlu nunap naatsiianik, uumasunik qorsukkanik, orpippassuarnik arlaannilluunniit ajoqusiisinnaannginnissaat, kisianni inuit Guutip nalunaaqutaanik allagartaqanngitsut kisimik .” »   
Taakku " locusts " qorsuk nerinngilaat , kisianni inuit " Guutip nalunaaqutaanik " illersorneqanngitsunut ajoqutaasarput . „ Guutip nalunaaquttap ” eqqaaneqarnerata piffissap Saqqummersitat 7-imi sammineqareersup qanoq ittuunera uppernarsarpaa. Taamaattumik nalunaarutit parallel-iupput, kapitali 7-imi toqqakkat matuneqarsimasut pillugit aamma kapitali 9-mi, qimaannarneqartut kukkusut pillugit. Eqqaatissiissutigaara Matt.24:24 naapertorlugu toqqarneqarsimasoq ilumoortoq soqutigineqarsinnaanngitsoq. Taamaattumik pruffiitit eqqunngitsut imminnut tammartarput.   
Eqqorluartumik oqaaseq, " Guutip qaartartumik nalunaaqutsiussaa ," takutitsivoq Guutip adventistit kiffaasa toqqarsimasaasa nalunaaqutsiinerisa aallartinneqarnerat , tassa oktobarip 23-ani 1844. Detalji eqqaaneqarpoq siulittuutitut piffissap " qaammatit pingasut " versimi matumani allaaserineqarnera sioqqullugu ; ukiuni 150-ini ilumut sivisussuseqartoq ulloq taanna tunngavigalugu pissaaq.     
Versi 5 : “ Toqutsinnginnissaat tunniunneqarpoq, kisiannili qaammatini pingasuni naalliutsinneqarnissaat : . aammalu naalliutsitsineq taakku pilersippaat soorlu skorpionip inuup toqqoqqaarnerani naalliutsitsisarnera. »      
Guutip oqaluussissutigisaa piffinni assigiinngitsuni naammassineqarsimasunik iliuuseqarnissamik assilisassiamik ataatsimoortitsivoq ; tamannalu assilisassiamik paasinninneq paatsiveerutitsivoq aammalu ajornakusoortitsivoq. Kisianni teknikki taanna paasineqarpat tiguneqareerpatlu paasissutissaq ersarilluinnartarpoq. Versi 5-i taanna tunngaviuvoq nalunaaruteqarnerma nalaani Jiisusi Kristusip 1994-imi uteqqinnissaanik, tassani imaqarpoq siulittuut erlinnartoq " qaammatit pingasut ", taakku 1844-miit aallartillutik ulloq 1994-imik pilersitsisinnaalersitsipput. Taamaalilluni allaaserisap eqqorluarneqarneratigut ilaatigut blindeqarlunga, neriuut tamanna pisinnaajunnaarsitsisinnaagaluartoq, Pinngortitsisup piumasaanut suussutsimut ingerlaqqippunga. Ilumut, allaaserisami erseqqissarneqarpoq : " tunniunneqarpoq, toqutsiniarlugit pinnani, kisianni qaammatini pingasuni naalliutsinniarlugit ." Eqqorluartumik " toqutsinnginnissaat " piffissami " 5. trompete " -mik sammineqarsimasumi " 6. trompete " -mik , sorsunnermik toqutsinermik sakkortuumik, qulequtaq ilanngunneqarsinnaanngilaq ; ukiut ilumoortut 150-it piffissaq. Kisianni piffissami William Miller ilaatigut Guutip piumasaanik iliuuseqarnissaq naammassiniarlugu blindeqareersimavoq ; Kristusip uteqqinnissaanut neriuutip 1844-mi ukiakkut utertinneqarnissaanut kukkuneq nassaariniarlugu ; eqqunngitsumik kukkuneq, tassami 1843-mi ukiakkut pilersitsisut siulliit naatsorsuutit ullumikkut naatsorsuinerni kingullerni uppernarsarneqarput. Guutip piumasaa pissaaneralu namminersortuuvoq qujanartumillu toqqarsimasaminut, sunaluunniit aamma kialluunniit pilersaarutaanik akornusersuisinnaanngilaq. Pissutaasoq tassaavoq nalunaaruteqarnermi kukkuneq taanna pisortatigoortumik adventismemik uppernarsaateqartitsivoq, 1991-imi, Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanut neriuuteqarnissamut 1994-imi nalunaarutigineqartumut tunngatillugu narrujuumminartumik isiginnittaaseqarluni ullumikkut uppernarsaatissaqarsinnaavoq allakkiaq una atuarlugu . Taamaalillutik aamma allat nutaat qulliit Guutip 2018- imi ukiakkut inatsisaminut tunngatillugu aamma Kristusip uteqqinnissaanut tunngatillugu, maanna ilisimavarput, 2030-mi ukiakkut ; aamma tamanna Danielip Saqqummersitallu siulittuutitut sananeqarnerannit immikkoortinneqarsimasunik nutaanik tunngaveqarluni. 1982-ip 1991-illu akornanni uannut qaammatit pingasut                 eqqunngitsumik siulittuisut suliaannut ataqatigiissinneqarsimapput, taakku Jiisusi Kristusip uteqqinnissaata tungaanut ingerlaqqittussaapput. Tamanna tunngavilersuut qularunnaarsippaara, tamannalu aamma pissutissaqarluarpoq, inerteqquteqarnermi piffissap killilersorneqarnera takusinnaanngilara . toqutsinissaq " . Aammalu taamanikkut ulloq 1994 ukioq 2000 Jiisusi Kristusip ilumut inunngorneranik takutitsivoq. Ilannguppara uanga sioqqullugu kialluunniit kukkunermut pissutaasoq paasiniarsimanngilaa ; taanna Guutip piumasaa naapertorlugu naammassinninnermik uppernarsaateqarpoq. Maannalu eqqortumik “ kisianni qaammatini pingasuni naalliutsinniarlugit ” eqqumaffigissavarput . Formel-i assut eqqunngitsuuvoq, pissutigalugu " naalliutsitsineq " pineqartoq " qaammatit pingasut " siulittuutigineqarsimasut ingerlaneranni eqqugaasut misigisarpaat . " Naalliutsitsineq " Anersaap eqqaaneqartoq kingullermik eqqartuussinermi kukkusimasunut tunngatinneqassaaq, tassani " ikuallannermik tatsip " ikuallanneranit pilersinneqassaaq , " toqup aappaata " pineqaatissinneqarneranik . Tamanna " naalliutsitsineq " nalunaarutigineqarpoq inngilip pingajuat Saqq .​​ ​paasissutissiineq adventistit ilisimalluinnarpaat, tassami taanna nunarsuaq tamakkerlugu misissuinerminni ilaavoq. Siusinnerusukkut ilisimagamiuk pisortatigoortumik adventismep tamatuma kukkusimanera, pissanganartumik, Anersaaq nalunaarusiami tassani oqarpoq " taanna aamma Guutip kamannerata viinnianik imigassartortussaavoq, kamannerminilu kuuffimmut akulerunneqanngitsumik, taannalu inngilit illernartut sioqqullugit Savallu sioqqullugit ikuallannermi sulfidimilu naalliutsinneqassaaq ." Tamanna eqqortoq " taanna aamma " siunertarivaa , malitseqartumik, protestantimik upperisamik, taamanikkut pisortatigoortumik upperisaqanngitsumik adventismemik 1994-imi Jiisusi Kristusimit nammineq itigartinneqartumik. Ulloq taannali, perloqqussutini uppernarsarlugu, " upperinnittoq " nutaaq taanna økumeniskimik ataatsimooqatigiinnermut ilaavoq, taanna katuullit protestantillu Guutimit avinneqareersut ataatsimoortippaat. Kisianni pisortatigoortumik adventismep kukkunissaa sioqqullugu formel " taanna aamma " protestantinut kukkusimasunut atuuppoq, tassami 1844-mi kukkusimammata, taakku maannamut katuullit, ortodoksit juutillu eqqunngitsut atugaat avitseqatigiissutigissavaat. Ilumut, " taanna aamma " katuuliunngitsunut tamanut tunngavoq, Romami katuullit ilagiissaat ataqqisarpaat, taassuma økumeniskimik ataatsimooqatigiinneranut isernikkut, aamma                                ataqqinninnermikkutKonstantin I - p peqqussutai : taassuma “ ulloq seqernup ” sapaat , aamma natal, (juulli decembarip 25-ani) . Ataatsimut isigalugu " taanna aamma     ", sinnerlugu amerlassusilik " taakku aamma ", Anersaaq eqqaamavaatigut upperisamik toqqaaneq tassaasoq ataasiakkaatut toqqaaneq, taannalu inuup ataatsip Guutimut akisussaassuseqartitsisoq , pisuutitsisoq imaluunniit pisuusunngortitsisoq , inuiaqatigiinnulluunngitsoq ; soorlu “ Noa, Danieli Jobilu erninik panimilluunniit annaassiniarsimanngitsut ” Ezek.14 :18 naapertorlugu.      
 
Eqqartuussinermi kingullermi toqukkut qimagunnerup aappaata naalliutsinneqarnera
Versi 6 : “ Ulluni taakkunani inuit toqu ujaasissapput, nassaarisinnaanngilarlu ; toqunissartik kissaatigissavaat, toqulu taakkuninnga qimagussaavoq. »      
Isumassarsiat imminnut malinnaapput assut logiskiusumik. Aatsaat " Toqup aappaata naalliutsinneqarnera " eqqaaneqareermat , Anersaaq versimi 6-imi tassani siulittuivoq, ulluni atuutsinneqarnerani, taanna ukiut tusindit 7-it naaneranni pissaaq , oqaaseq " ulluni taakkunani " siunertarineqarluni. Taava kingullermik pineqaatissiissutip taassuma immikkuullarissusia, assut pissanganartoq, uatsinnut saqqummiuppaa. “ Inuit toqu ujartussavaat, kisianni nassaarisinnaanngilaat ; toqunissartik kissaatigissavaat, toqulu qimaassavaat .” Inuit nalunngisaat tassaavoq ajortut timiat makititsisoq ullumikkut neqimik timit assigiinngitsorujussuarmik pissuseqartussaammat. Kingullermik pineqaatissiissutitut Guutip Pinngortitsisup inuunertik pinngortissavaa, taamaalillunilu atomip kingulliup aserorneqarnissaata tungaanut ilisimassuseqarluni ingerlaqqissinnaalerluni . Aammattaaq piffissap naalliutsinneqarnerata sivisussusaa inuit ataasiakkaat ataasiakkaat pillugit naleqqussarneqassaaq, nammineq pisuunera pillugu eqqartuussineq apeqqutaatillugu. Markusi 9:47-48-mi tamanna uppernarsarneqarpoq oqaatsit uku atorlugit : “... helvedemut ikkussorneqassapput, tassanilu qimmit toqussanngillat, ikuallannerlu qaminneqanngilaq. " Aamma maluginiartariaqarpoq protestantit upperisaat katuullit ilagiinnut eqqunngitsumik upperisamik dogma-nik arlalinnik avitseqateqartoq ; sapaatip-akunnerata saniatigut, ulloq siulleq eqqissiviilliorfiusoq, tassaavoq uummammik toqusinnaannginnermik upperisaq, tamannalu protestantinik helvetip pinngorsimaneranik upperinnilersitsivoq, soorlu katuullit ilinniartitsissutigisartagaat." Taamaalilluni katuullit helvedemik ulorianartorsiornerat, tassani pinerluuteqarsimasut naassaanngitsumik ikuallannermi naalliutsinneqartarput, ulorianartorsiorneq nunani kristumiut kunngiisa tamarmik tassunga aallaaveqartinneqarsimasoq, ilaatigut piviusumik imaqarpoq, kisiannili pingaarnertut eqqunngitsumik annertuumik. Siullermik helvede Guutimit piareersarneqarsimasoq aatsaat " ukiut tusindit " qilammi ajortut illernartunit eqqartuunneqarnerisa naaneranni pilersinneqassanngilaq . Aammalu aappaattut, naalliunneq naassaanngitsumik, naak sivisuumik, ullumikkut nunarsuarmi pissutsinut sanilliullugu. Toqup qimagussorneqarnera takusinnaasaasa ilagaat grækerit upperisaat uummammi toqusinnaanngitsoq pillugu upperisamik upperisamik malinnittut aammalu illersorluarsimasut. Taamaalilluni Guutip misigisassaq neqeroorutigissavaa, uummatitik ilumut toqusinnaajunnaarsimagaluarpat qanoq atugaqarsimassanersut eqqarsaatigisinnaallugu. Kisianni tassaavoq " ulloq seqineq ajugaaffigineqanngitsoq " pallorfiginnittut tamarmik sinnerlugit guutiunertik naapissavaat ; nuna nammineq taakku pilersippai, magma-p ikuallannerup aamma svovel-ip ataatsimoornerisigut " seqineq "-nngorsimalluni.                 
 
Toqunartumik peqquserlunniarnermik isikkoq
Versi 7 : “ Locust-it taakku soorlu hiistit sorsunnermut piareersarsimasut ; Niaqquminnilu kuultitut qalipaateqarput, niaqqullu inuit niaqquattut isikkoqarput. »      
Versi 7-imi ilisarnaatinik atorlugit protestantit lejriisa kukkusimasut iliuuseqarnissamut pilersaarutaat ersersinneqarpoq. Upperisaqarfiit ( hiistit ) anersaakkullu " sorsunnermut " katersorneqarput, taanna aatsaat piffissap anersaartuutaata naanerani naammassineqassaaq, kisianni anguniagaq kingulleq tassaavoq. Sorsunnersuaq taanna Saqqummersitat 16:16 -imi ” Harmagedon ” -imik taaneqartarpoq. Taava pissusissamisoorpoq maluginiassagipput Anersaap pisut piviusunngortinneqarnerannut sanilliunneqarnissaanik innersuussuteqarnera ; taanna iliuuseqarfigaa taaguut " soorlu " atorneqarnera amerlassusilerlugu . Tamanna upperisarsiortut pineqartut eqqunngitsumik oqaatigisaat itigartitsissutigisarpaa. Suut tamarmik peqquserlunniutaasumik isikkoqarput : upperisamik ajugaasumut neriorsuutigineqartoq " krone " , aamma upperisaq ( kuulti ) nammineq upperisamut ilumoortumut " assingusumik " kisimi peqartoq . Eqqunngitsumik upperisallit taakku " niaqquat " namminneq peqquserlunniutaapput inuttut isikkoqarlutik kisimik sinnerupput . Eqqartuussineq tamanna ersersitsisoq nersutaatinik uummatinillu misissuisarpoq. Inuit isertortumik eqqarsaataat ilisimavai aammalu piviusoq pillugu takorluugani toqqarsimasaminut oqaluttuaralugu.             
Versi 8 : “ Arnat nujaannik nujaqarput, kigutillu løvep kigutianik nujaqarlutik. »   
1Kor.11:15 naapertorlugu arnat nukiat taakkununnga qalipaatitut atuuffeqarput. Aammalu slør-ip suliassaa tassaavoq slør-ip niaqqua, imaluunniit kinaassusia, toqqoqqanissaa. Versi 8- mi tassani kristumiut upperisaqarfiisa peqquserlunniarnermik isikkoqarnerat ilisarnaatitigut isornartorsiorneqarpoq. Taamaattumik ilagiit arnaasa ( arnat , Ef.5:23-32 -mi ) avataaniit isikkoqarput ( nukiit ) , kisianni anersaatik " løve " -mik pissusilersornermik ( kigutinik ) inuuneqartinneqarput . Pitsaanerusumik paasiniarsinnaavarput sooq niaqqutik inuttut isikkoqarlutik kisimik isikkoqarnersut. Pissutissaqanngitsumik Jiisusip taakku løvenut assersuuppai. Taamaalilluni Romamiut inuiaqatigiit kristumiut siulliit arenaminni løvenik nerineqarsimasut qanoq isumaqarnersut eqqaavaa . Aammalu naligiissitsineq tamanna pissutissaqarluarpoq tassami nunarsuup naanerani, taakku kissaatigissavaat, arlaleriarlutik, Jiisusi Kristusip toqqarsimasaa kingulleq ilumoortoq toqutsiniarlugu.  
Versi 9 : “ Taakku qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut nipiat sorsunnermut arpattartut qimmit qimuttut nipiat. »   
Versimi tassani Jiisusi Kristusip sakkutuuata ilumoortup panoply-ata eqqunngitsuunera siunertarineqarpoq, taannalu ajunngissutsimik " brystplade " -mik atortoq (Ef 6:14), kisianni uani, ajunngissuseq taanna " jern " -itut qaqutigoortuuvoq, Danielimi Romamiut naalagaaffiata ilisarnaataareersoq. " Grasshoppers " nipilersortarput " siffimminnik " atorlugit, taakku aallaasersortarmata . Taamaattumik naligiissitsineq takkuttoq iliuuseqarnissamut tunngavoq. Eqqorluartumik allaaserinninnerup Romamut atassuteqarnera uppernarsarpaa, taassumalu " hiistinik arlalinnik " vogninik arpattarnerat Romamiut angalaarnerminni nuannaarutigisimavaat. Assimi tassani " hiistit arlallit " isumaqarpoq : upperisaqarfiit arlallit katersuupput Romamiut " vogniat " toqqarniarlugu tassa Romami oqartussaassuseq nersorniarlugu ; Roma, upperisamik aqutsisut allat qanoq atornerluisinnaanerat ilisimavaa, atornerluinermigut taakku aallaasersorniarlugit. Taamatut Anersaap upperisamik lejrip iliuuseqarnera agguaappaa. Aammalu Romamut tapersersuisumik katersuunneq taanna piareersarpaat kingullermut " Harmagedonimi sorsunnermut " sapaatip-akunnerani akerliussutsimik takutitsisunut, sapaatip-akunneranik Guutimit illernartinneqarsimasumik upperinnittunik maluginiartunut, aammalu ilisimajunnaarluni, Kristusimut, taakku Illersuisuannut.                  
Versi 10 : “ Skorpionit qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qaammatini pingasuni inuit ajoqusersinnaanerat. »    
Versi taanna versimi 3-miit assilisassiaq qaffappaa, tassani oqaaseq „ qimmit ” „ skorpionit pissaanerat ” siunnersuutigineqarsimavoq . Ersarissumik allaaserineqarpoq naak isumaa Esaja 9:14-imi ujartuinngitsumut erseqqissumik paasineqarsinnaanngikkaluartoq. Tamanna uannut tunngassuteqanngilaq, taamaattumik pingaaruteqartoq una eqqaamavara : " pruffiiti sallusuissummik ilinniartitsisoq tassaavoq qimmit ." Kode-mik paasissutissiineq imatut erseqqissarpara : Gruppit taakku sallusuissummik siulittuisunik ( qimmit ) aammalu upperinnittunik ( skorpionit ) aammalu sallusuissummik oqaatsinik ( qimmit ) pigisaqarput, aammalu taakkunani eqqunngitsuni pruffiitini ( qimmit ) tassaavoq inuit ajoqusersinnaanerat , tassalu taakku soqutiginnilersillugit aammalu qularunnaarsitsisinnaallugit Romamiut religious Sunday by fianteh God of the month for ; 5 . taannalu ukiut tusindit 7-it naaneranni eqqartuussinermi kingullermi ” toqup aappaata naalliutsinneqarneranut ” ajornanngitsumik eqqugaapput . Eqqarsaatigalugu inuppassuit ulloq eqqissiviilliorfiusoq pingaaruteqartoq takusinnaanngikkaat ! Oqaaseq tamanna dekodeqarsimasoq saqqummiunneqartoq upperisimagaluarpaat, isumatik allanngortissinnaavaat.             
Versi 11 : “ Inngilimik toqqoqqasumik naalagaqarsimapput, hebræerisut Abaddon-imik ateqartoq, grækerisut Apollyon-imik ateqartoq. »    
Eqqorluartumik oqaatigalugu, guutimit unnerluutigineqartoq qaffasinnerpaaffimminut tikippoq : upperisaqarfiit taakku kunngimik, Saatanimik, " inngilimik illup iluani " nunarsuarmi inoqanngitsumi " ukiuni tusindini " tigummigallarneqartussaq Saqq 20:3 naapertorlugu peqarput. Oqaaseq " abyss " 1 Mosesi 1:2-miittoq nunamut tunngavoq inuunermik ersersitsisoqannginnerani. Taamaalilluni taaguut taanna nunarsuarmi inoqanngitsunngortinneqartoq, inuunerup qanoq ittuunera tamarmik Kristusip naalannartumik uterneratigut nungutaasoq, taaguuteqarpoq. Taanna " ukiuni tusindini " taamatut inissisimassaaq , inngili Saatani kisimi tigummigallarneqarluni. Guutip Saqqummersitat 12-imi taasarpaa, ’ drakoni , aamma slange , diaavulu , aamma Saatani ’ , uani taaguuteqarpoq Ajortitsisoq, isumaqartoq hebræerisut grækerisullu oqaatsit , Abaddon aamma Apollyon . Subtilt, Anersaap takutippaatigut inngili taanna qanoq Guutip suliaanik sorsuuteqarnermini aserugaqartarnersoq. “ Hebræerisut grækerisullu ” tassaapput oqaatsit Biibilimi allakkat aallaqqaasiutaanni atorneqartut. Taamaattumik, protestantimik upperisaq 1844-mi, tassa " 5. trompete " -p qulequtarineqarnerata aallaqqaasiutaa , kukkuvoq, diaavulu Biibilimik Illernartumik ilisimaneqarluartumik soqutiginninnermigut taanna taarsersimavaa. Kisianni Reformationip aallaqqaasiutaanut naalannartumut assingusumik maanna Guutip pilersaarutaanik aseruinissamut atorneqarpoq . Saatanip upperisaq nutarterneqarsimasoq kukkusoq atorlugu atuutilersippaa, maannakkut iluatsilluartumik, Kristusip nammineq aallaasersornissaanut ajornanngitsumik misilittagaqarsimasoq, akerliussutsimik takutitsinermini nalunaaquttap ingerlanerani.               
Versi 12 : “ Ajornartorsiut siulleq qaangiuppoq. Takuuk, tamatuma kingorna ajornartorsiutit allat marluk takkuttussaapput . »    
Tassani versimi 12-imi ” 5. trompet ” -imi immikkut ittumik qulequtaq una naggaserneqarpoq . Piffissaq taanna takutitsivoq inuit nalinginnaasumik kalenderimi ukiumi 1994-imi isersimasut. Taamani tikillugu upperisarsiortut tamarmik akornanni upperisarsiornikkut eqqissineq ingerlasimavoq. Upperisamik tunniussinermik anersaamik pissuteqartumik kialluunniit toqunneqanngilaq. Taamaattumik versimi 5-imi toqutsisoqarnissaanut inerteqqut ataqqineqarpoq eqquutsinneqarlunilu soorlu Guutip nalunaarutigaa. 
Kisianni ulloq 3. august 1994 GIA-p muslimit upperisaat pillugu siullerpaamik saassussinerani franskit pisortaat pingasut Algeriemi franskit aallartitaqarfiata eqqaani toqupput, tamatumalu kingorna juullip unnuaani 24. december 1994-imi franskimik timmisartumut saassussisoqarpoq, tassani Algeriemi inuit pingasut toqupput, ilaatigut franskimik innuttaasoq. Aasaanerani tulliuttumi GIA-mi Algeriami islamistit sakkutuui Frankrigip illoqarfiisa pingaarnersaanni Parisimi RER-imut toqutsinermik saassussipput. Aamma 1996-imi Algeriami Tibhirinemi franskit katuullit præsteriisa 7-it niaqulerneqarput. Taamaalilluni nalunaajaatit taakku uppernarsaataapput ’ qaammatit pingasut ’ siulittuutigineqartut qaangerneqarsimanerannut. Taamaattumik upperisarsiornikkut sorsuutit aallarteqqissinnaapput ingerlaqqissinnaallutillu silarsuup naanissaata tungaanut Kristusip naalannartinneqartup uteqqinneranik malunnartinneqartup tungaanut.  
 
 
 
Trompeti 6. : “ Ajornartorsiut ” Annertooq aappaat .    
Sisamaat pineqaatissiissutit tamarmik eqqunngitsumik kristumiut illernartuunerat
 
Sorsunnersuaq III
 
 
Versi 13 : “ Klokki sisamat . Taava Guutip siornatigut kuultimik altarip nassui sisamaniit nipi tusarpara .   
Pineqaatissiissut mianersoqqussut sisamat taanna tassaavoq ’ aappaat ’ annertooq ’ annertooq ” Saqqummersitat 8:13 -imi nalunaarutigineqartoq . Taanna ataatsimoorussamik ataasiakkaamillu ajunngitsuliorneq piffissap naanera sioqqullugu pivoq taamaalillunilu 2021-p aamma 2029-p akornanni naammassineqassaaq . Versi 13-imi tassani ” 6. trompete ” -p qulequtarisaanut iserneq sorsunnersuup uteqqinnera aamma ” toqutsinissamut ” akuersissummik uppernarsaateqassaaq . Qulequtaq nutaaq taanna upperisaqarfiit siornatigut ” 5. trompete ” -miittut pillugit pineqarpoq . Symbolit atorneqartut identiskiupput. Taamaattumik pisut ima nassuiarneqarsinnaapput : " 5. trompete " -mi inuit " toqutsisoqannginnissaa " ileqqunngortippaat , Europami USA-milu naalagaaffiit ilaanni toqutsisarneq inerteqqutigilerlugu. Nunat tamalaat akornanni niueqatigiinnerup iluanaaruteqartitsisinnaaneranut aqqut nassaarisimavaat, tamannalu pisuunngortippaat. Taamaattumik sorsunnermik tapersersuisuunngillat, kisiannili qanorluunniit akeqarpat eqqissinermik illersuisuullutik. Taamaattumik inuiaqatigiit kristumiut akornanni sorsunnersuaq ilanngunneqartartutut isikkoqarpoq, kisianni ajoraluartumik upperisaq aappaat monoteistimik upperisaq eqqissisimaffiunerujussuuvoq, tassaavoq islam marlunnik niuertoq : terroristerit iliuuseqartartut aammalu malinnaasut allat toqutsinermik iliuuseqarnerminnik nersualaartartut. Taamaattumik oqaloqatigiissitsisoq taanna eqqissinermik piujuartumik neriuuteqarnissaq periarfissinngilaa, aammalu pinngortitsisup Guutip civilisationit upperisarsiornikkullu akerleriinnerat annertuumik toqunartunik sunniuteqartumik pisinnaanissaanut akuersissummik " ring-ernissaa " naammassisaqassaaq . Nunarsuup sinnerani inuiaqatigiit ataasiakkaat aamma ileqquusumik akeqqaminnik peqassapput, tassa diaavulup anersaapiluillu nunarsuaq tamakkerlugu pillugu immikkoortitsinerit piareersarsimasaat.                     
Kisianni uani siulittuut immikkut ittumik nunap immikkoortuanik, kristumiut Vestenimi upperinneqanngitsumik, siunertarivaat.
Pineqaatissiissut kingulleq, ” naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ” sioqqullugit , Kristusip uteqqinnissaa sioqqullugu, ” 6. trompetip ” aqqani pivoq . Already, qulequttap immikkoortuinut ingerlaqqinnginnitsinni, nalunngilarput qulequtaq taanna ilumut aappaattut " ajornartorsiutit annertuut " Napoleonip naalagaaffiata " ørniata " nalunaarutigaa Saqqummersitat 8:13-imi. Maannali montage-mi tamatumunnga naleqqussarneqarsimasumi Apo 11-imi siulittuut taanna " aappaattut ajornakusoortoq " franskisut Revolution-imut " uumasorujussuaq qimmit qimuttut "-mik taaneqartartumut tunngatinneqarpoq. Aammattaaq Saqqummersitat 8-mi ” 4. trompete ” -mi qulequtarineqarpoq . Taamaattumik Anersaap uagutsinnut siunnersuutigaa pisut ” 4.  aamma 6. trompet ” -imi pineqartut akornanni qanimut ataqatigiinnerup pisinnaanera . Attaveqatigiinnerit taakku qanoq ittuunersut paasiniarparput.                 
" 6. trompete " nipilerpat , Kristusip oqaasia , tungujortoq altarip siornatigut oqaluussisartoq , peqqussuteqarnermik ersersitsivoq. (Nunarsuarmi tabernakel-ip assilisassiaa naapertorlugu, taanna siunissami qilammi toqqakkat qinnutaannut oqaluussisartutut atuuffeqarnissani siulittuutigisimavaa).   
 
Europap Kitaani Jiisusi Kristusip kamannerata siunertaa
Versi 14 : “ Inngilimullu sisamanut trompetimik tigummiartumut oqarluni : ’ Inngilit sisamat Eufratip qeqertaani annertuumi paarnaarussaaqqasut annaakkit. »    
Jiisusi Kristusi nalunaarpoq : " Inngilit sisamat Eufratip qeqertaani annertuumi killilersorneqartut annaakkit " : nunarsuarmi tamarmi anersaapiluit oqartussaassusiat Europami qitiutillugit Eufratip aqqanik ilisarnaatigineqartut annaakkit ; Europap Kitaani aammalu amerikamiut Australiamiullu annertussusaat tassani 1844-miit ingerlanneqarsimapput, Saqqummersitaq 7:2 naapertorlugu ; Taakku tassaapput inngilit sisamat nunarsuarmi immamilu ajoqusiisinnaanermut pissaaneq tunniunneqartut . Oqaaseqartitsinermi tunngaviusut ajornanngillat aammalu logiskiupput. " Eufrati " tassaavoq kuuit Danielip Babylonimi siornatigut imeqartitsisarfigisaa. Saqq .​​​​​​​​​​​​​​​​ " Babylon " Romamik taaguuteqartoq, inuiaqatigiit pineqartut tassaapput Europami inuiaqatigiit. Europa toqutsinermik akerleriissuteqarnermini pingaarnertut toqqarlugu Kristusip Guutip siunertaraa, taakku taanna killuussisut pineqaatissinniarlugit aammalu ajornartorsiornermini anniarnermik naalliutsitsinermini taamatut annikitsumik atornerluisut, versi siulianiittoq aatsaat eqqaamaneqartoq, oqaaseq " altari " atorlugu, taanna isumaqatigiissutip siulliup ilisarnaatitut ritualini siulittuutigisimavaa.                         
Europamik siunertarinninnermigut Spiritip nunanut marlunnut pisuunertik tassunga tunngassuteqartunut akiuiniarnermini siunertarivaa. Tamanna tassaavoq katuullit upperisaat, ilagiit anaanaasut, aammalu pani utoqqasaaq, soorlu Frankrigimik taasartoq, ukiut hunnorujullit ingerlaneranni taamatut tapersersorsimavaa, aallaqqaammut, Clovis-imik, frankit kunngiat siulleq.
" 4. trompete " -mut ataqatigiinneq siulleq erserpoq, tassaavoq Frankrigi, inuiaqatigiit revolutionerit nunarsuarmi inuiaqatigiit kristumiut tamarmik akornanni upperinninnermik naatsiianik naatitsisut, filosofiit, ateistit frie tankerit, allagaat siammarternerisigut . Kisianni aamma paavip Roma franskit Revolutioniat aserussavaa aammalu nipittoortitsissavaa. Trompetit hebræerinut 3 Mosesi 26-mi mianersoqqussutinik pineqaatissiissutit saqqummiunneqartut naliginnaasumik misissuinerisigut aappaat guutimit ’ sværdimik ’ ’ isumaqatigiissutini akissarsisitsisoq ’ inissisimavoq. Taamaalilluni ” 6. trompete ” aqqutigalugu Jiisusip nammineq suleqatigiinnermini akissarsisitsissavaa inuiaqatigiit marluk pisuusut Europamilu suleqatigisatik toqutsillugit . Tassami Saqq .​​​​​​​​ ​Taamaalilluni Kristusip guutiusup taakkununnga tunissutissani tunniutissavai : konventionelle aamma atombombit ; tamarmik sioqqullugit toqunartumik tunillaassuuttoqarsinnaasumik virusimik Europami 2019-ip naanerani saqqummertumik. Tunissutit maluginiarneqartussat ilagaat Frankrigip USA-mi illoqarfimmut New Yorkimut Statue of Liberty-mik neqerooruteqarnera. Modeli taama nuannertigivoq Frankrigip kingorna Europami nunat allat republikkinngorput . 1917-imi Ruslandip modeli taamatut toqutsinermik uteqqissavaa.                 
 
Nunarsuarmi atomip nukinganik sorsunnersuaq
Versi 15 : “ Inngilillu sisamat annaanneqarput, taakku piareersarneqarput nalunaaquttap ataatsip, ulloq, qaammammut ukiumullu, inuit pingajorarterutaat toqunniarlugit. »   
Piareersimavoq " nunarsuaq immallu ajoqusernissaannut " Saqqummersitat 7:2 naapertorlugu, " inngilit sisamat annaanneqarput inuit pingajorarterutaat toqunniarlugit " aamma iliuuseq piffissami sivisuumi pilersaarusiorneqarpoq naatsorsuutigineqarlunilu, soorlu una detalje-mi ersersinneqartoq : " taakku piareersarsimapput nalunaaquttap ataatsip, ulloq ataaseq, qaammat ataaseq, ukiullu ataatsimut ." Kisianni qangamiit pineqaatissiissut tamanna pisariaqartinneqalerpa ? Ulloq 7. marts 321-miit, ulloq Konstantin I-p ulloq seqernup ulluata atuutilersinneqarnerata naammassineqarneraniit . Saqqummersitat 17 naapertorlugu, qulequtarineqartoq ’ Babylonip Annertup eqqartuunneqarnera ’, normu 17 Guutip eqqartuussutaanik assersuutaavoq. Ukiut hunnorujuit amerlassusaat atorlugu marsip 7-ani 321-miit atuutsinneqartoq , amerlassuseq taanna 17 marsip 7-ani 2021-mi kinguneqartarpoq ; ulloq taanna aallarnerfigalugu ukiut kingulliit 9-t guutimit perloqqussutigineqartut ” 6. trompet ” -ip Saqqq .               
Maluginiaruk " inuit pingajorarterutaat " eqqaaneqartoq eqqaamasaqartitsisoq, qanorluunniit pissanganartigigaluarpat , nunarsuarmi sorsunnersuaq taanna pingajorarterutaat aserorterisoq ilaatigut mianersoqqussummik ( pingajorarterutaat ) pissuseqartoq ; Taamaattumik upperisamik allanngortitsinermik pilersitsinermi aammalu toqqakkat Jiisusi Kristusimit aqunneqartumik adventistit suliaannut tamakkiisumik peqataanissaannut aqqutissiuussinermi iluaqutaasarpoq . Ajornartorsiut taanna inuit " ukiuni 150-ini ilumoortuni " upperisamik eqqissinermik iluaquteqarsimasut , " trompetip pingajuata " qaammatini pingasuni " siulittuutigineqartup, pinerluuteqarnissaanut aammalu ajuusaarnissamut qaaqquneqarnissaanut pivoq .         
Pineqaatissiissutip taassuma, 1914-imiit sorsunnersuup aappaata, qanoq isumaqarnera tamakkiisumik paasiumallugu juutit Babylonimut qimagussorneqarnerannut pingajussaanut sanilliussisariaqarpugut. Sorsunnermi kingullermi tassani, -586-imi, kunngi Nebukadnezarip Judap naalagaaffia, naalagaaffiup Israelip sinneruttuata kingulliup, aserugaa ; Jerusalemi templilu illernartoq aserorterneqarsimapput. Sorsunnersuup aappaata nalaani aserorterneqarsimasut uppernarsaatissavaat kristumiut ataatsimooqatigiinnerat soorlu aamma hebræerit inuiaqatigiit juutit ataatsimooqatigiinnerat . Taamaattumik, takutitsinerup tamatuma kingorna, upperisaqanngitsut imaluunniit upperisamik aniguisut upperisamik misilitsinnerup kingulliup nunarsuaq tamakkerlugu misilitsinneqarneranut tunngatinneqassapput, taannalu upperisanik tamanik upperisarsiortunik tamanik annaassiniarnermut kingullermik periarfissiisarpoq ; kisianni Pinngortitsisoq Guutip piviusoq ataaseq ilinniartitsissutigaa, taanna Jiisusi Kristusimut aamma sapaatip-akunnerani illernartumi sapaatip-akunneranut tunngavoq , ulloq arfineq- marluk ilumoortoq .  
Toqutsineq nunarsuaq tamakkerlugu sorsunnermut tassunga nalunaarutigineqartoq " aappaattut ajornartorsiornermi " allamik ilaavoq , taanna franskit revolutionærit ateismeannut " trompetip aappaanut " ataqatigiissitsivoq . Frankrigimi pingaartumillu illoqarfiit pingaarnersaat Parisi Guutip pissaanerpaap pingaarnertut inissisimaffianiippoq. Saqq 11:8-mi tassunga aqqit " Sodoma aamma Egypten " ilannguppai , aqqi akeqqat siulliit assersuutigalugu Guutimit eqqaamasinnaanngisaannartumik aserortinneqartut, ataaseq qilammiit ikuallannermik , allalu pissaaneranik . Tamanna paasisinnaalerparput taanna aamma taamatut pissanganartumik aalajangersimasumillu iliuuseqassasoq. Uppernerup ilumoortup tammarnerani akisussaaffipput annertooq maluginiartariaqarparput . Upperisaq akerlerisimammagu republikanske naalakkersuineq Napoleon I -p despotiisa assaanniippoq , taakkununnga upperisaq nammineq nersornaasiuttagaanut atorluarsinnaasumik folie-mik kisimi atorneqarsimavoq. Tassa nersornaasiuttagaqarnerminut periarfissaqarluartarnerminullu katuullit upperisaat Konkordatip pilersinneqarneratigut aniguisinnaanermut pisussaaffigaa, taannalu tassaavoq guutimit piviusunngortitsinermik tunngaviusumik aserorterisoq.      
 
Demografimik eqqortumik : marlunnik hundrede millioninik sorsuuteqartunik 
Versi 16 : “ Sakkutuut hiistiisa amerlassusaat marlunnik millioninik amerlassuseqarpoq: amerlassusaat tusarpara. »    
Versi 16-imi pingaaruteqartumik erseqqissarneqarpoq sorsunnermi peqataasut amerlassusaat pillugu : “ marlunnik millioninik ” imaluunniit sakkutuut millionit marluk. 2021- miit , allakkiaq una allakkakku, sorsunnersuaq arlaannaalluunniit akerleriissuteqarnermini taama amerlatigisumik angusaqarsimanngilaq. Taamaattorli ullumikkut nunarsuarmi inuit milliardit arfineq -marluk affarlu inoqarmata siulittuut eqquussinnaavoq. Versip matuma eqqortuunerata paasissutissiinerit tamarmik isornartorsiorpai , taakku akerleriissuteqarneq tamanna siornatigut iliuuseqarsimanermut tunngatinneqarsimapput .   
 
Ideologiimik sorsunnersuaq
Versi 17 : “ Taamatut takuakka hiistit taakkununngalu issiasut, qimmit qimuttut ikuallannermik, jacintimik, sulfidimillu qimmit qimuttut. Histit niaqquat løvenik niaqqutut ittuupput ; qaninniillu ikuallanneq pujoq sulfidlu pipput. »    
Versimi tassani 17-imi, tassa Guutip eqqartuussinerata amerlassusaa, ” 5. trompet ” -ip ilisarnaataa nassaarisinnaavarput : gruppit ( hiistit ) aamma taakku peqqussutigisaat ( hiistit ). Taakku kisimik naapertuilluarnertik ( armor ) tassaavoq ikuallannermik ikuallannermik iliuuseq, aamma qanoq ikuallannermik ! Nukissiuuteqarneq nunap iluani magmap ikuallanneranut naleqqiullugu. Anersaaq taakkununnga Hyacinthip ilisarnaataanik tunngaveqarpoq, taannalu versip naanerani oqaaseq pujortarneq pillugu uteqqinneqarnerani naleqquppoq . Tamanna siusinnerusukkut qulequttami illernartunik qinnuteqarnermik ilisarnaatitaareersoq, tassaavoq parfume-ata qanoq ittuunera eqqaamasariaqarparput, tassanilu, paasivagut eqqaaneqarnera qanoq isumaqarnersoq. Pinngortitaq taanna toqunartuuvoq, amimut irrisartoq, tipigisorlu niaqorlunneqartarpoq. Piumasaqaatit taakku sorsuuteqarsimasut qinnutaasa aalajangersarpaat. Qinnutit taakku ilaat ataaseq Pinngortitsisumit Guutimit tiguneqanngilaq ; Taakku misigissuseqartitsipput naartulersitsillutik aammalu sakkortuumik qinngasaartitsillutik. Paasineqartariaqarpoq tunngaviusumik upperisamik isumalioqatigiissitamillu akerleriissuteqarnermi tassani upperisarsiornerit kisimik peqataasut, taamaattorli pingaartumik monoteistiusut: Judaisme, katuullit, protestantisme, ortodoksi, islam. Esaja 9:14-imi pingaarnertut ilisarnaat nutaaq uani allassimavoq : “ niaqoq tassaavoq eqqartuussisoq imaluunniit utoqqasaaq .” Taamaattumik gruppit akerleriissuteqartut qullersaapput magistratit ullumikkut republikkini " præsidentinik " taaneqartartut. Aammalu præsidentit taakku " løve " -p , uumasunik kunngip aamma Jungle-p kunngiata, nukittussusaannik piginnittuupput . Nukittuumik isumaqarneq Eqqartuussisut 14:18-imi allassimavoq. Oqaluussinermini Anersaap siulittuutigivaa sorsunnermik imminut pisussanngortitsineq naalagaaffiit siulersuisuinit pissaanilissuarnit, oqartussaassuseqartunit upperisamik tunngaveqartunillu ungasissumit piloteqartoq, tassami taakku " qaninniit " qinnutaat, oqaatsimik " pujortarneq " atorlugu ersersinneqartoq, saqqummertarpoq . Taakkunannga " qaneq " atorlugu " ikuallannermik " aseruuttoortitsisoqarnissaanut peqqussutit , " pujortarneq " atorlugu qinnuteqaatit , aammalu inuppassuit aserorterneqarnissaat, atomip nukinganik bombinik " svovel " -imik assilisassianik atuinissamik peqqussuteqarneq .                          . Ilumoortumik Anersaap erseqqissarniarpaa nukissaq taanna inuup ataatsip atorsinnaasaata pingaaruteqarnera. Nunarsuup oqaluttuarisaanerani taamatut aseruuttoortitsisinnaaneq inuup ataatsip aalajangerneranut apeqqutaasimanngilaq. Suliaq ilumut maluginiagassaavoq aammalu allanngortinneqarnissaanut naleqarluni. Kisianni uagutsinnut politikkikkut aaqqissuussami taamaattumi inuusugut, annertussusillit taakku aamma pissanganartuunngillat. Tamatta ataatsimoorluta pissusilersornermik pissuteqarpugut.
Versi 18 : “ Naalliuutit taakku pingasut inuit pingajorarterutaat toqupput, ikuallannermit, ikuallannermit sulfidimillu, qaninniit anisumit. »   
Versi 18-imi tamanna versimi siulianiit erseqqissarneqarpoq, erseqqissarneqarlunilu ” ikuallanneq , pujoq aamma svovel ” tassaasut nappaatit Guutip piumasaat ; taanna versip uppernarsarpaa Kristusimut akiuiniartumut inuit pingajorarterutaat toqunneqarnissaanik peqqussuteqarnikkut.   
 
Naalagaaffiit siuttuisa nukissiuuteqarnerat
Versi 19 : “ Histit pissaanerat qanerminni qimmiminnilu ; Qimmitik soorlu slangenik niaqorlunnik, taakkulu atorlugit ajoqusiisarsimapput. »    
Versi 19-imi uppernarsarneqarpoq akerleriissuteqarnerup upperisamik isumalioqatigiissitami qanoq ittuunera ima oqarluni : Tassami sorsuuteqartut ( histit ) oqartussaassuseqarnerat oqaatsiminni ( qaninni ) aammalu eqqunngitsumik pruffiitiminni ( tails ) pivoq, taakku isikkoqarlutik seducer-iusimapput ( slange ) naalakkersuisut sunniuteqartarlutik, gruppi harthem the they ( magistrates ) atorlugu. Periarfissaq taamatut nassuiarneqartoq inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut trait for trait-imut naleqqussaavoq , taanna ullumikkut kingullermik piffissami atuuttoq . 
Sorsunnersuup aappaata " trompetenik " imaluunniit mianersoqqussummik pineqaatissiisarnermik qulequtaq matuneqartoq taama pingaaruteqartigaaq Guutip siullermik juutinut ataatsimooqatigiinnermi siullermi nalunaarutigaa, malitseqartitsilluni Dan 11 :40-45- imi aamma Ezekieli 38 aamma 39 -mi , kingornalu , sorsunnersuup siulliup siornatigut Revine-mi, soorlu atuakkami tassani " piffissaq anersaaq . Taamaattumik uani nassaarisinnaavagut taakku pisuussutit tamakkerlugit ilinniartitsissutit.     
 
Danieli 11:40-45-imi allassimasoq
Oqaaseq , " naggatissaq " , naalagaaffiit akornanni akerleriinneq kingulleq taanna misissorniarlugu aqqutissiuussivoq , Dan 11 : 40- miit 45 - mut siulittuutimi ersersinneqartoq ineriartortinneqartorlu . Aallaqqaammut annertuumik Vesteuropami aallaaveqartoq, aggressiviusoq islam, " kujataani kunngitut " ilisimaneqartoq, Europami inuiaqatigiinnut katuuliusunut annertuumik akerleriissuteqarpoq ; romamiut katuullit paavimik upperisaat tassaavoq siulittuutit Dan.11 : 36 -imiit sammisaraat . Romamiut paaviisa siulittaasuat manna tikillugu eqqaaneqartoq taaguut " taanna " atorlugu saqqummiunneqarpoq ; soorlu " kunngi ", taanna " kujataani kunngimit " saassussineqarpoq , islamimik " taanna akerleriissavaa " . Verbip “ nakkutilliineq ” toqqarneqarnera eqqortuuvoq isumassuisuullunilu, tassami nunap immikkoortuani ataatsimiittut kisimik imminnut “ nakkutilliipput ”. Tassa taamani periarfissaq neqeroorutigineqartoq atorlugu, pissutsit Vesteuropami tamakkiisumik ajornartorsiorfiusumut aammalu panikkiartortitsisimammata, " avannaani kunngi " " ajornartorsiorfiusumi uumasoq taanna storm-itut pissuseqartarpoq , tiguarlugulu tigusiniarlugu. Taanna " umiarsuit amerlasuut " , " tankit " aamma sorsuuteqartut " hiistimik " allaanerunngitsut atortarpai avannaanilu najugaqarlutik , aammalu Vesteuropap avannaaniunngitsoq, kisiannili Europa -Asiamiut nunavissuata avannaani . Aammalu eqqorluartumik Israelip avannaani versimi 41-mi siunnersuutigineqartoq ” nunat kusanarnerpaat ”-mik taaguuteqarluni. Rusland pineqartoq tassaavoq inuiaqatigiit " hiistinik " (kosakkit) , Israelip oqaluttuarisaanerani akeqqanut hiistinik pilersuisunik nioqquteqartartunillu.  Taamaalilluni paasissutissat tamakku tamarmik tunngavigalugit ajornannginnerulertarpoq " avannarlermi kunngi " taanna Ruslandimik ortodoksimik pissaanilissumik, 1054-imi kristumiut upperisamik pisortatigoortumik avitseqatigiinneranniit vest-pave-romanismemut issittumi upperisamik akerliussutsimik takutitsisoq, ilisarnaatigissallugu .                                    
Sorsunnersuup aappaani sorsuuteqarsimasut ilaat aatsaat nassaarisimavagut. Kisianni Europami pissaanilissunik suleqateqarpoq, aningaasarsiornikkut unammillerneq pissutigalugu, virusip, coronavirus covid-19-ip, tikinneraniit ajornartorsiorfiulersimasoq pissutigalugu assut sumiginnarsimavaat. Bloodless, aningaasarsiornikkut inuuneqarnissamut ilungersorput, inuit ataasiakkaat imminnut pilersornerulerlutik. Kisianni Europami sorsunnersuaq aallartippat amerikamiut suleqatigisaat iliuuseqarnissaminut piffissaq utaqqissavaa.
Europami russit sakkutuui akerleriissuteqarneq ajorput. Ataatsimik kingorna Europap avannaani inuiaqatigiit oqartussaaqataapput. Frankrigi kisimi sakkutuunik akerliussutsimik takutitsineq annikitsumik atortarpaa russillu sakkutuui nunap avannaani unitsinneqartarlutik. Kujataani islamimik annertuumik ajornartorsiuteqarpoq, taanna sumiiffimmi tassani amerlasuunik pilersinneqareersimavoq. Ataatsimut soqutigisanik isumaqatigiissut assigalugu muslimit sorsuuteqartut russillu ataqatigiissippaat. Marluullutik loot-imik piumassuseqarput Frankrigilu nunaavoq pisuusoq, aningaasatigut ajornartorsiorsimagaluartoq. Arabiamiut ileqquusumik kingornussassaqartitsipput.
Israelimiut tungaanni pissutsit katastrofeqarput, nuna oqartussaaqataaffigineqarpoq. Muslimit arabiamiut inuiaqatigiit eqqaaniittut annaanneqarput : Edom, Moab, Ammonip meerartaat : ullumikkut Jordan.  
Suliaq ulloq 1979 sioqqullugu naammassineqarsinnaasimanngitsoq Egyptenip arabiamiut lejriat qimappaa Israelimik suleqateqarnissamik, taamanikkut toqqagassaq , USA -p sakkortuumik tapersersorneqarneratigut , tassunga akerliuvoq ; Taanna russinit tiguarneqarpoq. Aammalu " she will not escape " erseqqissarlugu , Anersaaq 1979-imi toqqagassaq periarfissaqarluartoq ersersippaa, piffissap nukittunersaanut siuarsaanikkut upperisimavaa ajornartorsiorneq taanna malinnaavigineqartoq qimaassallugu. Aammalu ajornartorsiut annertuvoq, taanna pisuussutini russit oqartussaasunit annaanneqarpoq. Aammalu soorlu tamanna naammanngitsoq, Libyamiut Etiopiamiullu aamma russit kingorna tigusarpaat.    
 
Nunarsuarmi sorsunnersuup nukinganik fase
Versi 44-mi pissutsit allanngornerat annertooq maluginiarneqarpoq. Europap Kitaani, Israelimi Egyptenimilu sakkutuunngortitsinerminni russit sakkutuui " nutaarsiassanik " namminneq russit nunaminnut tunngasunik ersiortinneqarput. Anersaaq Vesteuropap tiguneqarneranut tunngatillugu " avannamut " taasarpaa kisianni aamma " avannamut " Israelip tiguneqarneranut tunngatillugu ; Rusland siullermi " avannamut " aamma aappaani " avannamut " inissisimalluni . Nutaarsiassaq taamak sakkortutigivoq, toqutsinermik pissanganartumik pilersitsisarluni. Tassani USA sorsunnermut iserpoq, Ruslandip nunataani atomip nukinganik sakkutuunngortitsinissaq toqqarlugu. Taava sorsuuteqarnermi nukissiuuteqarnerup nalaani aallartippoq. Toqunartunik qimmit sumiiffippassuarni qaffakkiartorput , inuit uumasullu inuunerannik amerlasuunik nungutitsiniarlutik " nungutitsiniarlutik . Tassani iliuuseqarnermi " angutit pingajorarterutaat toqunneqarpoq " " 6. trompetip " nalunaarusiaa naapertorlugu . Israelimi " qaqqanut " uteqqinneqarlutik , russit sakkutuui " avannarlermi kunngip " annikitsumik ikiorneqanngikkaluarlutik aserorneqarput : " kialluunniit ikiorniarlugu ."                          
 
Ezekieli 38 aamma 39
Ezekieli 38 aamma 39 aamma namminneq aqqutiminni oqaluttuarisaanermi akerleriissuteqarneq kingulleq tamanna eqqaavaat . Tassani soqutiginartunik paasissutissaqarpoq, soorlu una eqqorluartumik Guutip russit kunngiata " qaqorsaataanik snøremik " ikkussinissamik siunertaqarneranik ersersitsisoq, taanna ilanngunniarlugu aammalu sorsuuteqarnermut ilanngunniarlugu. Assilisaq taanna inuiaqatigiinni pisuujuarnissamut periarfissaq misilinnartoq ersersippaa, taannalu akiorsinnaanngilaa.   
Siulittuutimi sivisuumi tassani Anersaaq aqqinik tunngaviusunik tunniussivoq : Gog , Magog, Rosch (russit), Meshech (Moskva), Tubal (Tobolsk). Ullut kingulliit qanoq ittuunerat inuiaqatigiit saassussineqarsimasut pillugit immikkoortumik uppernarsarneqarpoq : " Illit oqarumaarpit : Nunamut ammasumut aallassaanga, inuit eqqissisimasut, isumannaatsumik najugaqartut, tamarmik inissiani igalaaqanngitsuni , illuaqqanilu illuatungaanilu " (Ezk. 38:1). Illoqarfiit ullumikkut atuuttut ilumut tamakkiisumik ammapput . Aammalu nukiit akerleriit tragisk naligiinngillat. Anersaaq uani Danielip " avannaani kunngip " qanittuani ilannguppaa verbi " Uanga tikissaanga " taannalu verbi aamma assi " storm-itut pissaaq " Dan.11:40- miittoq malillugu annertuumik , sukkasuumik aamma silaannakkut aallaasersornermik isumaqarpoq, sumiiffimmi assut ungasissumiit. Ezekielip siulittuutaani tassani nunat pineqartut pillugit isertugaqanngilaq ; Rusland Israelilu ersarissumik ilisarnaatigineqarput. Isertugaq aatsaat Dan.11:36-45-imiippoq tassani Romamiut paaviannut Europamilu nunap immikkoortuanut tunngavoq. Aammalu Ruslandimut paavimik katuullit Europami saassussisumut " kunngi avannarlermi " ateqartitsinermini Guutip saqqummiussinermini Ezekielimut tunniunneqarsimasoq tunngavigaa. Pissutigalugu eqqaasitsissutigissavara, pingaartumik Israelip nunap inissisimaneranut atatillugu Rusland " avannaani " inissisimavoq . Ilumut, tassaavoq "kitaani " romamiut katuullit paaviata Vesteuropap inissisimaffianiit. Taamaattumik russit sakkutuuisa paavip Europami tassani inissisimanerat uppernarsarniarlugu, taakku tigusarisarpaat aammalu aqutsisarpaat, Anersaaq nutaarsiassap ajortup " Issittumiit " tikinnera inissisimaffigaa. “ Taanna sakkutuuilu pillugit ikuallannermik sulfidimillu siallertitsissaanga (Ez. 38:22) ” ; „ Magogimut ikuallassaanga ,“ Ezek 39:6-imi atuarparput. Tamanna taava nutaarsiassamut ajortumut pissutaavoq, taanna Dan.11:44-mi ” kunngi avannaani ” akerleriissuteqarpoq. Soorlu Danielimi russit sakkutuuisa Israelimi qaqqat atorlugit hjørne-qartinneqassapput aserortinneqassallutillu : " Illit Israelimi qaqqat qaqutigoortunngortinneqassapput, illit sakkutuutillu tamarmik" (Ez. 39:4).                                 ". Kisianni iliuuseqarnerup tamatuma tunuani USA-p kinaassusia suli paasineqanngilaq. Ezekieli 39:9-mi soqutiginartorujussuarmik nassaarpunga. Allaaserisami eqqaaneqarpoq nunarsuarmi sorsunnermi ajortumi tassani atorneqartut ikuallannerisigut " ukiuni arfineq marlunni " ikuallaasoqarsinnaanera . Puisi ullumikkut sakkutuunut atortussaanngilaq, kisianni " ukiut arfineq-marluk " eqqaaneqarsimasut sorsunnersuup taassuma sakkortussusaanik aamma sakkutuut amerlassusaannik ersersitsipput . Ulloq 7. marts 2021-miit Kristusip uteqqinnissaanut ukiut arfinillit kisimik sinnerupput ; ukiut kingulliit 9-t Guutip perloqqussutaata nalaani nunat tamalaat akornanni sorsunnersuaq kingulleq naammassineqassaaq ; sorsunnersuaq inuit pigisallu ajornakusoortumik aserortertarpai . Versi 12 naapertorlugu russit timaat ’ qaammatini arfineq-marlunni ’ matuneqassapput .         
 
Guutimit naapertuilluarneq ersinartoq aammalu ajunngitsoq
Timaat amerlassapput Guutillu Ezekieli 9-mi saqqummiussivoq isumassarsiorfiusumik toqutsisoqarnissaanut, taanna aaqqissuussiumavaa. Pissutigalugu nunarsuarmi sorsunnersuaq pingajuat piffissami 2021- p 2029-llu akornanni naatsorsuutigineqartoq tassaavoq sorsunnersuup 3 -p Nebukadnezarip -586-imi Israelimut siuttuuffigisaata assilisassaa . 
" Eze . 9:1  ​​Taava nipimik sakkortuumik siutinni qisuariarpoq , “Qanillinnguaritsi, illit illoqarfimmik pineqaatissiisussat, tamarmik immikkut atortussaminnik aseruuttoortitsisartunik .” 
Eze . 9:2  Takuuk, angutit sisamat avannamut illup qulaaniittoq aqqusaarlugu tikipput, tamarmik immikkut atortussaminnik aseruisinnaasunik tigummiarlutik. Taakku akornanni angut linnimik atisalik, allaffimmillu qitiusumik atortulik. Taakku takkupput bronzemillu altarip eqqaani inissisimallutik.
Eze . 9:3  Israelip Guutiata naalanera kerubimit inissisimaffigisaminiit illup illuatungaanut ingerlavoq. Angutillu linnimik atisalik, qinnguartaatiminik ink-imik atortoq, taavaa.
Eze . 9:4  Naalakkap oqarfigaa: „Illoqarfiup qeqqanut, Jerusalemip qeqqanut ingerlagit, inuit illoqarfiup qeqqani pissutsinik ajortunik tamanik pisoqartarnera pillugu qisuariarlutik qisuariartartullu qaaqqusaannut nalunaaqutsiigit.
Eze . 9:5 Tusarlugulu allanut oqarpoq : Illoqarfimmut malillugu ingerlagit, toqutsillugillu; isit saammaanneq ajorput, aamma saammaanneq ajorput ! 
Eze. 9:6  Toqutsigit, utoqqaat, inuusuttut, niviarsiaqqat, meeqqat arnallu toqutsigit, aserortikkit; kisiannili kinaluunniit tassunga nalunaaqutsiussaq qanilliartornagu ; aamma aallartissavat sanngiiffimmi ! Taakku utoqqaat illup siornatigut inissisimasut aallaavigalugit aallartipput.
Eze. 9:7  Oqarfigai : Illu saassussiuk, illullu toqusimasunik ulikkaaruk . Come out !... Taakku anipput illoqarfimmilu strikeqarlutik.
Eze. 9:8  Aamma taakku toqqarneqarneranni, suli uanga qimagutereerlunga, uanga qinngasaarpunga, oqarlungalu: Ah ! Naalakkap Guutip, Israelimi sinneruttut tamarmik aserugassavatit, Jerusalemimut kamannerit kuutsinniarlugu ?
Eze. 9:9  Taanna akivoq : 'Israelip Judallu illuutaasa ajortuliornerat annertuvoq annertuujullunilu ; nuna aappaagumut ulikkaartuuvoq, illoqarfik naapertuilluarnermik ulikkaartuuvoq, oqartarmata: 'Naalakkap nuna qimappaa, Naalakkap takusinnaanngilaa.'
Eze. 9:10  Uanga aamma saammaanneq ajorpunga, saammaanneq ajorpunga ; Suliatik nammineq niaqquminnik utertissavakka .
Eze. 9:11 Takuuk, angut linnimik atisalik, qinngasaarisoq, akivoq , oqarluni : 'Illit peqqussutit malillugu iliuuseqarpunga.' »
 Upperisaq pissutigalugu toqutaasut tamarmik upperisaq pillugu martyriunngillat. Tassani fanatikerpassuaqarpoq inuunerminnik tunniussinissaminnut piareersimasut , immaqa, upperisaminnik , kisianni aamma politikkikkut allamilluunniit isumassarsiorfiusumik. Uppernermik martyri ilumoortoq tassaavoq, siullermik pingaarnertut, Jiisusi Kristusimi kisimiilluni. Taava, tassaavoq , pisariaqartinneqartumik , toqqakkat inuunera pilliutaasumik neqeroorutigineqartoq pinngortitsisumut Guutimut aatsaat nuannaarutigineqartoq , toqunera sioqqullugu inuuneq piffissaminut piumasaqaatini ersersinneqarsimasut naapertorlugit ingerlanneqarsimappat.
Maanna " 6. trompetip " qulequtarineqarnerani sorsunnersuup kingorna piffissap ileqqorissaarnermik tunngaveqarneranik eqqaasitsineq nassaarisinnaavarput . 
 
Uumasut ernummatiginngisaannarsimanerat
Angutit amerlanersaasa eqqarsaatigisartagaannut aamma ersigisartagaannut akerliulluni, soorlu aserorsaataasinnaasut, nukissiuutit inuit aserortinngilaat ; pissutigalugu sorsuuteqarnerup kingorna ” aniguisoqartussaammat ” . Sorsunnersuit pillugit Jiisusi Matth. 24:6 -mi oqarpoq : “ Sorsunnersuit sorsunnersullu pillugit tusagassiuutit tusassavasi, mianersoqqusiuk, tamakku tamarmik pisinnaasariaqarput. Tamannali suli naggatissaanngilaq. " Inuit aserorterneqarnerat Pinngortitsisup Guutip Jiisusi Kristusip inuttut naalannartumik uteqqinnerata kingorna iliuuseqarneranik pissuteqartussaavoq." Tassami aniguisut upperisamik kingullermik misilinneqartariaqarmata . 1945-imiit, atomimik sakkussiaq siullerpaamik atorneqarneraniit, nunap iluani oqartussat piginnittunit misileraalluni qaartartumeerinnerit marluk tusindit sinnerlugit pipput ; Imaappoq , malitseqartumik, piffissami ukiut 75-it ingerlaneranni aamma nunarsuaq annertoorujussuuvoq , naak killeqartoq, inuit pissusilersortarnerat naammagittaalliuutigisarpaa tapersersorlugulu. Nukissiuuteqarnermi sorsunnermi aggersumi , akerleriissumik , piffissap sivikitsuinnaap iluani qaartartumeernerit amerlasuut pissapput aammalu radioaktivitetip siammarsimanerata nunarsuarmi inuunerup ingerlateqqinnissaa ajornakusoortissavaa. Uternermigut Kristusip guutiusup inuit ajornartorsiortut, upperinnittullu naalliunnerat unitsissavaa.       
Versi 20 : “ Inuit sinneruttut naalliuutinik taakkuninnga toqunneqanngitsut suli assaminnik suliaminnik ernummatiginninngillat, taamaalillutik anersaartuutinik, eqqumiitsulianik kuultimik, sølvimik, kannumik, ujaqqanik, puisit amiinik pallorfiginninngillat: taakku takusinnaanngillat, tusarsinnaanngillat, ingerlasinnaanngillat; »   
Versimi 20-mi Anersaaq siulittuivoq inuiaqatigiit aniguisut qajannaatsuunerat. “ Inuit sinneruttut naalliuutinik taakkuninnga toqunneqanngitsut assaminnik suliaminnik ernummatiginngilaat .” " Ajornartorsiut aappaat " naalagaaffiup nalaani nalunaarutigineqartoq ilumut guutimit " ajornartorsiornermik " isumaqarpoq , kisianni taanna " ajornartorsiorneq kingulleq arfineq-marluk " sioqqullugu pivoq, taanna ajortuliortunut pisuusussaavoq , Saqqummersitat 15-imi anersaakkut piffissap naammassineqarnerata kingorna. Uani eqqaamasariaqarpoq " nappaatit " taakku tamarmik Romamiut piffissap aaqqissugaaneranut Guutimit Pinngortitsisumit Pisinnaasumit pinngortinneqarsimasumut akerliussutsimik takutitsinermik pineqaatissiisarput.    
" ... anersaapiluit pallorfiginninnerat unitsinngilaat, aammalu eqqumiitsulianik kuultimik, sølvimik, bronzemik, ujaqqanik puisit amiinik, takusinnaanngitsunik tusarsinnaanngitsunillu ingerlasinnaanngitsunillu ."  
Naatsorsuinermi tassani Anersaaq siunertarivaa katuullit upperisaanni kultimik assilisassiat, taakku upperisamik taanna eqqumiitsuliorfiusumik malinnaasut tungaanniit pallorfiginninnissamut tunngasuupput. Effigiit taakku sinniisuullutik, siullermik, " Jomfru Maria ", taassumalu tunuani, amerlasuunik, minnerunngitsumik anonyme-nik illernartunik, taanna tamanut kiffaanngissuseqartorujussuuvoq illernartunik nuannarinerpaasaminnik toqqaanissamut. Pisiniarfik annertooq ulloq unnuarlu ammasarpoq Arferit tamarmik neqeroorutigisarpaat, stilit annertussusaallu tamaasa. Aammalu iliuuseq taama ittoq Golgothami qimmit qimuttut akornanni ajornartorsiuteqarsimasumut immikkut ittumik irrisarpaa ; aamma, akiniaanera pissanganartussaavoq. Aammalu 2018-imi qinigaaffeqartunut ilisimatitsissutigisimammagu ukiumi 2030-mi, 2019-imiit, pissaanilissumik naalannartumillu uteqqinnissaa , nunarsuarmi ajortuliortunut toqunartumik tunillaassuuttoqarsinnaasumik virusimik saassussisarpoq. Tamanna akerliussutsimik takutitsineranut mikisumik takussutissaavoq, kisiannili taassuma tungaani effektiviteteqareerpoq, tassami aningaasarsiornikkut ajoqusernermik kristumiut aallaaveqartut Vestenimi oqaluttuarisaaneranni nalinginnaasumik akiligassaqalersimavugut. Aammalu aserorterneqarpata naalagaaffiit akerleriisarput, kingornalu sorsuuttarput sorsuuteqartarlutillu.    
Guutimit qinngasaarineq annertunerusumik pissutissaqarluarpoq, tassami Jiisusi Kristusip saqqummernerata nalaani Guuti ilumoortoq neqimik tikippoq, inuit akornanni aamma tassani taakku ilaattut , taanna " takusimavaa, tusarsimavaa, ingerlasimallunilu ", assigiinngitsumik eqqumiitsulianik sananeqarsimasunik imaluunniit sananeqarsimasunik, taakku taamaaliorsinnaanngillat.  
Versi 21 : “ Toqutsisarnertik, atornerluisarnertik, qinngasaarisarnertik tillinniartarnertillu ajuusaarutiginngilaat. »   
Versi 21 atorlugu qulequtaq matuneqarpoq. " Toqutsisimanerat " pillugu oqaluttuarnermini Anersaap sapaatip-akunnerani inatsit toqunartoq assilisaraa, kingullermik sapaatip-akunnerani illernartumi Guutimit illernartinneqartumi upperisarsiortut toqunneqarnissaat piumasaqaatigissavaa. " Enchantments-itik "-inik taaguuteqarluni , taanna " sapaat "-imik, Naalakkap ullua eqqunngitsoq taanna aammalu autentisk pagan-imik " ulloq ulloq " -mik pissutissiisunit ataqqineqartut, siunertarivaa . Eqqaatissiilluni " kinguaassiuutitigut atornerluisimanerat " , Anersaaq protestantimik upperisamut, katuullit " kinguaassiuutitigut atornerluisimanerannut " arfanniartoq, eqqunngitsumik " pruffiiti Jezabelip " Saqqummersitat 2 : 20-miittoq. Aammalu taakkununnga " tillinniarnertik " pillugu siunnersuuteqarpoq, siullermik Jiisusi Kristusimut nammineq, taanna Dan 8:11 naapertorlugu paavip " ataavartumik " palasiunermik aammalu inatsisitigut pissutissaqarluartumik taaguuteqarnera " Ataatsimeersuarnermi qullersatut ," tigusimavaa . kisianni aamma, taassuma aaqqissugaanera “ piffissaq inatsisaalu , ” Dan.7:25 naapertorlugu. Taakku høj spirituelt oqariartuutit nalinginnaasumik oqaatsit atorlugit atorneqarnerat ilanngunngilaat, kisianni Guutip eqqartuussinerani aammalu pinerluuteqarsimasunut pinerluuteqarsimasunut kingunerisassani taakku sinnerlugit ingerlapput.                      
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 10 : Atuakkiaq ammasoq mikisoq 
 
Kristusip uteqqinnera aammalu upperinnittut pineqaatissinneqarnerat
 
Atuakkiaq ammasoq mikisoq aamma kingunerisassai
 
 
Kristusip uteqqinnera adventistit aappaat utaqqinerisa naanerani 
Versi 1 : “ Inngilillu alla pissaanilissuaq qilammiit aallarunneqartoq takuara, qilammiit aallarunneqartoq ; Niaqorlunni qulaani qaqortoq, niaqqua seqinnersutut isikkoqarpoq, isigaalu ikuallannermik pingaarnertut. »     
Kapitali 10-mi taamani tikillugu anersaakkullu inissisimaneq pilersinneqarsimasoq uppernarsarneqarpoq. Kristusi Guutip illernartup guutimik ataatsimooqatigiinnerata assilisassiani erserpoq, " regnbue " -mik assilisassiamik, qarsutsinerup kingorna Noamut kingornussassanullu tunniunneqarsimasumik. Tassaavoq Guutip neriorsuutaanut ilisarnaat, nunarsuarmi inuuneq qarsutsinermik aserorterneqannginnissaanik. Guutip neriorsuutini eqquutsissavaa , kisianni Petrusip oqaasii aqqutigalugit nalunaarutigaa nunarsuaq maannakkut " ikuallannermut immikkoortinneqartoq " ; ikuallannermik qarsutsineq. Tamanna aatsaat ukiuni tusindini arfineq-marlunni Eqqartuussinermi Kingullermi pissaaq. Ikuallanneq suli inuit aserorterneqanngilaq, tassami taanna Guutip illoqarfinnut Sodomap Gomorrallu qeqertaasa ilaanni atoreersimasaa. Kapitalimi tassani Anersaap ” 6. trompet ” -ip kingorna pisut naatsumik ersersippai . Kapitali Kristusip akiuiniartup naalannartumik uteqqinneranik assilisassiamik ammavoq.       
 
Siulittuut tamakkiisumik paasineqarpoq
Versi 2 : “ Aqqani allagartaq mikisoq ammasoq . Taassuma illuatungaani immap tungaanut inissippaa, illuatungaanilu nunamut ; »     
Atuakkap aallaqqaataaniit Saqq 1:16 naapertorlugu Jiisusi ’ seqineq ” guutinngortinneqarsimasoq pallorfiginnittut akiorniarlugit takkuttarpoq. Symbolit atugaat erseqqinnerulersarpoq : " niaqqua seqinnersutut ippoq " aammalu akeqqani, " seqineq " pallorfiginnittut, qanoq pissava ? Akissut : Taassuma illuatungaani, aamma ajoqutaapput taakku ! Pissutigalugu „ isigai soorlu ikuallattoq “. Biibilimi versi una taamani eqquutissaaq : “ Uanga talerpiaani issiarit, akeqqavit illuatungaanut inissitinnissaasa tungaanut (Tussiaat 110:1 ; Matt.22:44) .” Pissusilersornertik annertusarneqarpoq , tassami Jiisusip uteqqinnissaa sioqqullugu Saqqummersitat atuakkaat mikisoq " ammarsimammagu , 1844 -miit, " arfineq-marluk " ammarsimammagit, taanna suli matuneqarsimasoq Saqq qaamasumik . Taava, angutit piffissami matumani pissutissaqanngillat, taanna ataqqinnginniarlugu toqqaagaanni. " Atuakkiaq mikisoq " taamani " ammarneqarpoq " Kristusip Anersaanit Illernartumit aammalu seqineq pallorfiginnittut soqutiginngilaat . Versi 2-mi taakku qanoq atugaqarnerat ersersinneqarpoq. Versimi tassani ilisarnaatit " immap nunalu " qanoq isumaqarnersut paasiniarlugu Saqqummersitaq 13 misissoqqissaartariaqarparput, tassani Guutip taakku anersaakkullu " uumasut " marluk ukiuni 2000-ini kristumiut nalaanni saqqummertussat pillugit attuumassuteqartippaa. Siullermik " uumasorujussuaq, immap naqqaniit qimagussortoq " , inuttut pissuseqanngitsoq, taamaattumik uumasorujussuusoq, innuttaasunut upperisarsiornikkullu oqartussat ataatsimooqatigiinnerisa naalakkersuinerat ilisarnaatigaa, oqaluttuarisaanermi siullermi kunngissat aamma romamiut katuullit papismiat. Kunngissat taakku ilisarnaatigineqarput " nassuit qulit " ilisarnaatitut Romamik taaguuteqartumut Dan.7-imi " nassumik mikisumik " aamma Saqq.12, 13 aamma 17-imi " niaqorlunni arfineq marlunnik " ilisarnaatitut . Taanna " uumasoq ", guutimit naleqartitat pillugit eqqartuussineq naapertorlugu, Danielimi 7-imi allassimasunik ilisarnaatinik takutitsivoq : Romamiut naalagaaffiata siuliani naalagaaffiit, Dan.7-imi naalagaaffiup illuatungaani : leopard, bjørn, løve . " Uumasoq."                                             » taamaattumik nammineerluni Dan.7:7-imi Romamiut monsteriat. Kisianni uani Saqq .​​ ​Aamma Anersaap tassunga ’ qinngasaarineq ” tassa upperisamik sallusuissummik nassuiaavoq. " Nassut qulit " -ini " kroninik " peqarneq piffissaq Dan.7:24-mi " nassut qulit " naalakkersuilerfigisaannik takutitsivoq. Tamanna aamma piffissaavoq " nassup mikisup " imaluunniit " kunngip assigiinngitsup " nammineq aallaasersorfigisartagaa. " Uumasoq " tunniunneqartoq, sequel-ip siunissaq nalunaarutigaa. Taanna kiffaanngissuseqarluni iliuuseqassaaq “ piffissaq, piffissat (2 -t ) aamma piffissap affaa ” . Oqaaseq taanna ukiut siulittuutitut ukiut 3-t affarlu, imaluunniit ukiut ilumoortut 1260-it, Dan.7:25-imi aamma Saqq.12:14-imi ; nassaarisinnaavarput “ ullut 1260 ” -ukiut imaluunniit siulittuutitut “ qaammatit 42 ” -mi Saqq 11:2-3, 12:6 aamma Saq 13:5 -imi. Kisianni kapitali 13-imi matumani versimi 3-mi Anersaaq nalunaarpoq, taanna toqqarneqassasoq aamma " soorlu toqukkut qimagunneqassasoq " , eqqortumik franskisut ateisimik 1789-ip 1798-illu akornanni . Taamaattumik piviusoq guutimeersoq asanninngitsut piffissaq atorlugu ingerlaqqissinnaassapput sallusuissut uummammik timimillu toqutsisartoq ataqqiniarlugu.                                     
Ullut naaneranni ’ uumasoq immap naqqaniit ” siulleq assilisassiaq saqqummertussaavoq. Uumasoq nutaaq taanna immikkuullarissuuvoq, tassami maannakkut ’ nunarsuarmiit makissaaq ’. Mosesimi assilisassiaq aallaavigalugu, tassani " nuna " " immap " iluaniit anivoq , subtilt, Anersaaq oqaluttuarpoq " uumasorujussuaq " taanna aappaat siullermit anisoq , taamaalillunilu katuullit ilagiit nutarterneqartut taaneqartartut taaguuteqarluni ; protestantiskimik upperisamik nutartersimasumik eqqortumik nassuiaat . 2021 -mi , nunarsuarmi sakkutuunik oqartussaassuseqarnerpaaq sinniisuutippaa, 1944-45-imilu Japanimut Nazi-Tysklandimullu ajugaanerminiit oqartussaasuusimavoq. Tamanna soorunami USA-uvoq, aallaqqaammut pingaartumik protestantiusoq, kisiannili ullumikkut annertuumik katuuliusoq, hispaniamiut imminortarnerat amerlasoorujussuusoq pissutigalugu. Taanna unnerluutigimmagu ’ uumasoq siulleq pallorfiginninnera sioqqullugu ’, Anersaaq Romamiut sapaatip-akunneranit kingornussassani isornartorsiorpaa. Tassa imaappoq, upperisamik taaguutit eqqunngitsuupput. Ullumikkut protestantimik upperisaq Romamiut kingornussassaannut tassunga taamatut atassuteqarpoq, inatsimmik killilersuinermik nalunaaruteqarnissaq tikillugu ingerlassaaq, sapaatip-akunnerani eqqissisimaarnissaq sanktioninik pineqaatissinneqarluni pisussaaffilerlugu : aallaqqaammut aningaasarsiornikkut boykoteqarnissaq, piffissamilu sivisuumi toqutsisoqarnissaa. Sapaat Romamiut "uumasuata ", siullerpaamik " uumasuup " oqartussaassuseqarnerata " nalunaaqutsiussaatut " toqqarneqarpoq . Aammalu amerlassuseq " 666 " tassaavoq agguaqatigiissillugu pissarsiarineqartoq allakkanik qulequtaq " VICARIVS FILII DEI ", taanna Anersaap taasarpaa " uumasup amerlassusaa ". Matematikki suliariuk, amerlassuseq tassaavoq:                              
V I K I V I L I I D I
5 + 1 + 100 + 1 + 5 = 112 + 1 + 50 + 1 + 1 = 53 + 500 + 1 = 501
                          112    +                              53       + 501 = 666-iupput   
Pingaarutilik erseqqissarneq : Nalunaarsuiffik tiguneqartarpoq " assami " imaluunniit " qaartumi " taamaallaat taamaallaat " assami " suliamik, iliuuseq ilisarnaatigigamiuk, aamma " qaartumi " pinngortitami ataasiakkaani nammineq piumassutsiminnik toqqaanissamut kiffaanngissuseqarlutik, soorlu Ezekieli 3:8-mi allassimasoq : " I will harden it against you so your may fore ."              
 
Tassani ersarissumik ersersinneqarput siunissami Jiisusi Kristusip, Eqqartuussisup Eqqartuussisup Guutimit pinngortup, ’ illuatungaani ” inissisimassasut. Aammalu subtilt, pingaarnertut " højre fod " imaluunniit " venstre fod " ersersitsinermigut , Anersaap ersersippaa kikkut pisuusutut isiginerai. „ Isigaq talerperliup ” ikuallattoq tassaavoq Romamiut katuullit paaviisa upperisaannut, Guutip „ nunarsuarmi toqutaasimasut tamarmik “ aavanik kuineqarnermik pisuutitsisoq , Saqq 18:24 naapertorlugu. Taamaattumik akerliussutsimik takutitsinermini pingaarnersiuinera pisarineqarpoq. Taava, eqqaassanngikkaanni pisuusutut, taassuma kingorna taanna malinnaavigisimagamiuk, pilersitsinermigut "assilisassiaq " siullermik katuullit " uumasut " , protestantimik upperisaq , taaneqartartoq " nuna ", pissarsiaraa ikuallanneq " venstre fod "-imit Jiisusi Kristusip taamaalilluni akissarsisitsisartoq kingullermik toqqarneqarsimasunik illernartunik taanna intervention with his goout.                  
Versi 3 : “ taannalu nipimik sakkortuumik qisuariarpoq, soorlu løve qinngasaarisoq. Taanna qiarpalummat, qinngasaarisut arfineq-marluk nipiminnik oqaaseqarput. »    
Isertugaq versini 4-miit 7-imut toqqorsimasoq imaluunniit matuneqarsimasoq, ’ qinngasaarisut arfineq-marluk nipiat ” nalunaarutigineqartoq, ullumikkut qaangerneqarpoq. " Guutip oqaasia " taamaalilluni " qaqutigoortumik " nipimut sanilliunneqarpoq , taannalu normumut " arfineq marlunnut " attuumassuteqarpoq , taannalu taassuma illernartinneqarneranik ilisarnaatissaavoq . Nipit taakku nalunaaruteqarput sivisuumik angutinit toqqorsimasumik soqutigineqanngitsumillu. Tamanna tassaavoq ukioq Naalagaaffiup Jiisusi Kristusip guutiusup aammalu pingaarnerpaap naalannartup uteqqinnissaa. Ulloq qinigassanngortittunut 2018- imi saqqummiunneqarpoq ; Tamanna tassaavoq 2030- mi ukiakkut , tassani Jiisusip ulloq 3. apriilip 30-ani isumakkeerinninnermi toquneraniit ukiuni 6000-ini Guutip toqqakkanik toqqaaniarnissaanut programmeqarsimasuni ukiuni 2000-ini pingajussaa pingajuat naammassissaaq.          
Versi 4 : “ Aamma qinngasaarisut arfineq-marluk oqaaseqarmata allassaanga ; qilammiillu nipi tusaakka ima oqartoq : 'Qullorsuit arfineq-marluk oqaatigisaat matussuseruk, allattornagit.' »    
Tassani Guutip marlunnik anguniagaqarpoq. Siulleq tassaavoq toqqakkani ilisimasariaqaraat Guutip ilumut piffissaq aalajangersimagaa nunarsuup naanissaanut ; ilumut toqqorsimanngilaq, tassami ukiuni 6000-ini programmimut upperinninnerput apeqqutaalluni, sapaatit akunnerini ulluni sisamani profaniusuni siulittuutigineqartoq. Anguniagaq aappaa tassaavoq ulloq taanna ujartorneqarnissaa unitsinneqarnissaa, nammineq paasinninnissamut aqqut ammarnissaata tungaanut. Taanna naammassineqarpoq, adventistit misilittagaat pingasut ataasiakkaat toqqakkat siuarsarnissaannut toqqagaanermullu iluaqutaasut naassaanngitsumik eqqortumik Jiisusi Kristusip neqeroorutigisaanik iluaquteqarnissaminnut naleqquttutut nassaarineqarsimammata , 1843-mi, 1844-mi aamma 1994-imi . 
Versi 5 : “ Inngilillu immap iluani nunamilu inissisimasoq takusara qilammut talerpiaa qilammut ikkuppaa, ”   
Eqqartuussisoq ajugaasoq annertooq, isigai akeqqaminut inissinneqarsimasut, Jiisusi Kristusip uppernarsaammik pingaartumik sanassaaq, taannalu guutimik iliuuseqartitsivoq.
Versi 6 : " aammalu naassaanngitsumik inuusoq, qilak tassanilu pisut, nunarlu tassani pisut, immap iluanilu pinngortitaq pinngortippaa, piffissaq atorunnaarsinniarlugu, ".   
Jiisusi Kristusip uppernarsaataa Pinngortitsisup Guutip aqqani suliarineqarpoq toqqakkanilu inngilip siulliup peqqussutaa ataqqisarpaat Saqqummersitat 14:7 ; tamanna, naalalluarnermikkut takutitsinermikkut, Guutimut ’ ersiornertik ” , peqqussutaani aappaani pinngortitami iliuuseqarneranut nersornaasiuttagaq malinniarlugu. Oqaaseq “ piffissaq atorneqannginnissaa ” uppernarsarpaa Guutip programmimini adventistit kissaatigisaat pingasut ajortut 1843-mi, 1844-mi aamma 1994-imi neqeroorutigisimagai, soorlu oqaatigineqareersoq, kissaatigisat taakku ajortut kristumiut upperisallit siuarsarneqarneranni iluaqutaasimapput. Tassami kingunerisassai ajornakusoorsimagaluartut, taakku sunniuteqarfigisaminnut, imaluunniit toqqakkanut, Guutimit pilluaqquneqarnerminnut illernartinneqarnerannullu pissutaasut, dramatiskiupput anersaakkullu toqunartuullutik.     
 
Ajornartorsiut annertooq 3. nalunaarutigineqartoq Saqq 8:13-imi siulittuutigineqarpoq.
Versi 7 : " kisianni ulluni inngilip arfineq-marluk nipilersornerani , Guutip isertugaa naammassineqassaaq, soorlu kiffaminut pruffiitinut nalunaaruteqarsimasoq. " »   
Siulittuutitut ullunik sanaartornissamut piffissaq qaangiuppoq. Taakku paasissutissanit siulittuutigineqarsimasunit pilersinneqarsimasut suliassatik naammassisimavaat, misissueqqissaarnissamut, malitseqartumik, protestantit upperisaat 1843-44 -mi , aamma adventistit 1994-imi upperisaat . nutaarsiassaq, 2018-imiit aallartisarneqartoq, tassaassaaq eqqortoq, toqqakkanillu annaassiniarnerminnut tusassavaat, " trompetip arfineq-marluk " nipilersornera , taanna Kristusip guutimit Eqqorluartumik iliuuseqarneranik malunnartitsissaaq ; nalunaaquttap ingerlanerani Saqq 11:15 naapertorlugu : „ silarsuarmi naalagaaffiit Naalagaaffitsinnut Kristusiminullu tunniunneqarput ”, taamaalillunilu diaavulumit tiguneqarlutik.        
 
 
Pruffiititut oqaluussinerup kingunerisassai piffissarlu
Versi 8 : “ Nipilu qilammiit tusaamasaq uannut oqaluttuarpoq oqarlunilu ’Aallarit atuagaq mikisoq inngilip immami nunamilu inissisimasup assaaniittoq tigujuk. »    
Versit 8-11-mi ersersinneqarpoq kiffartortup siulittuutip kode-mik oqaatsit atorlugit saqqummiussinissaanut suliassaqartup suliassaanik misigisaqarsimanera.
Versi 9 : “ Inngilimullu ingerlaqqippunga oqarlungalu: ’Atuakkiaq mikisoq uannut tunniukkit. Taannalu uannut oqarpoq : Tigujuk , imerlugulu ; naaq-nut qaqutigoortussaavoq, qaninnili honningitut tunguartinneqassaaq. » .    
Siullertut " the pains of the bowels "-imi kristumiut upperinnittunit qaamasumik siunnersuutigineqartumik itigartitsinermit pinngortartut naalliunnerat ajornartorsiornerlu assut takutinneqarpoq. Naalliunnerit taakku upperisamik misilitsinnerup kingulliup nalaani, sapaatip akunnerata naanerani, toqqakkat inuunerat toqunermik ulorianartorsiortinneqassaaq, qaffasinnerpaaffissaminnut tikissapput. Tassami kingullermik qaamasumik aammalu taassuma atortussiassai diaavulumit aammalu taassuma qilammi nunamilu anersaapiluit, ilisimallutik imaluunniit ilisimajunnaarlutik " Ajortitsisoq " taanna , " Abaddon imaluunniit Apollyon " Saqq . " Honningip tunguarnera " aamma Guutip isertugaanik paasinninnermik nuannaarneq, taanna toqqarsimasaminut ilumoortumut piviusumik qilalersimasunut avitseqatigisartagaa, pitsaasumik ersersippaa. Nunarsuarmi nioqqutissat allat arlaannaalluunniit pinngortitami tungujortumik tungujortumik soorlu taanna koncentrereqanngilaq . Normalt inuit qujamasuutigaat aammalu ujartortarpaat tamanna sød smag, taakkununnga nuannersoq. Soorlu aamma Kristusip toqqarsimasaa Guutimi asannillunilu eqqissisimallunilu attaveqatigiinnerup sødme kiisalu ilitsersuutini ujartortarpai.           
Saqqummersitsinermini " Apokalypse " (= Saqqummersitsineq) " honningip tunguarnera " -mik tunniussinermigut Guutip Anersaata " qilammi mannamut " sanilliuppaa, taanna " honningimik mamaqalersimavoq " aammalu hebræerinik nerisassiortoq , inoqajuitsorsuarmi , ukiuni 40-ni , taakku takenimiit pro-miit isernissaat sioqqullugu. Soorlu hebræeri inuusinnaasimanngitsoq " manna " taanna nerinngitsoorlugu , 1994 - imiit , " qaammatit pingasut " siulittuutigineqartut naaneranniit , Saqq . Ilinniartitsineq taanna piviusumik Guutip uannut tunniussimavaa aatsaat sapaatip-akunnerani ullaaq manna 16. januar 2021-   mi nalunaaqutaq 4-mi (Guutimut 2026-imi) iluaqutaasimassagaluarpoq ulloq ataaseq siulittuutinik misissuineq pillugu apeqquteqartumut akissuteqarnissamut " Suna tamanna uannut tunngatinneqarsinnaava ? "Jiisusip akissutaa piviusuuvoq aammalu ajornanngilaq : anersaamik inuuneq anersaamik toqumik qimagussorniarlugu . Anersaaq " kaagimik " assilisassiamik tigusinngippat , kisiannili " honningimik tunguarnermik " kisimi tigusinngippat , taava hebræerit timikkut inuunerat nerisassamik " mannamik " tassunga tunngassuteqarsimammat . Saqqummersitat pillugit nerisassat toqqakkat anersaannut kisimik tunngapput. Kisianni, naligiissitsinermi tassani, Guutimit inuusumit pisariaqartinneqartutut, pisariaqartinneqartutut aamma piumasaqaatigineqartutut isikkoqarpoq, anersaamik inuunerup ataqqineqarnissaanut piumasaqaatitut. Aamma piumasaqaat tamanna isumaqarpoq , Guutip nerisassaq taanna ulluni kingullerni kiffaminit soqutigineqannginnissaanik aammalu qinngasaarneqarnissaanik piareersarsimanngilaa. Taanna tassaavoq Jiisusi Kristusip pilliutaa aammalu Unnukkorsiornerup Illernartup kingullermik ilusilersorneqarneraniit kingullermillu naammassineqarneraniit illersorneqarnerpaaq " ; Jiisusi toqqarsimasaminut nerisassanik, timiminik siulittuisutut ilinniartitsinerminillu tunniussisoq .                               
Versi 10 : “ Atuagaq mikisoq inngilip assaaniit tiguara nerillugulu ; Qaninni honningitut tunguarsimavoq, kisianni imersimagakku, innermik anitsisartoq. »    
Misigisimasami inuunermi kiffartortup kisimiittumi Jiisusip siulittuutigisaa qinngorneq qinngortoq nassaaraa aammalu tassani ilumut nassaarisimavaa, siullermik, " honningip tungujornera " , nuannersoq honningip tunguarneranut naleqqiullugu. Kisianni adventistit ilaasortaasa ilinniartitsisullu saqqummiussiumasakka takutippaat nilleq timinni autentisk naartulernermik taaneqartartumik kolitis-imik pilersitsivoq . Taamaattumik tamakku anersaatigut eqqortumillu eqquutsinneqarnerat uppernarsarpara.  
Kisianni nassuiaat alla piffissaq kingulleq siulittuutitut qaamasumik ikkussuunneqarneranut tunngavoq. Piffissami eqqissiviilliorfiusumi aallartippoq, kisianni sorsunnersuup nalaani toqutsisarnermilu naggaserneqassaaq. Dan.12:1-imi siulittuutigineqarpoq “ piffissaq ajornartorsiorfiusoq, inuiaqatigiit pilersinneqarneranniit piffissaq taanna tikillugu taamaattoqarsimanngitsoq ” ; tassa “ tarnip pissusaa ” -mik pilersitsisinnaasoq . Aamma soorlu Lam -imi atuarsinnaagipput . 1:20,: “ Naalakkap , ajornartorsiornera takuuk! Inuup iluani kissartuuvoq, uummammi iluani ajornartorsiuteqarpoq, pissutigalugu upperinnittuusimavunga. Avataani sværdip ajornartorsiortitsisimavoq, iluani toqu. » Aamma Jer 4:19 -imi : “ Uanga ! Uanga iluani : Uummatimma iluani naalliutsitsivunga, uummammi pissangavoq, nipittuusinnaanngilanga; tusaavat, uummatiga, trompetip nipii, sorsunnermi qisuariaaseq . » " Innaallagissiorfiit " bitterhed-iat adventistit misissuinerisa kingulliit aamma pruffiitimut Jeremiamut tunniunneqartup akornanni naligiissitsivoq. Misigissutsini marlunni toqqarneqarsimasut piffissaminni naalakkersuisut upperinnittut ambient hostility-anni sulisarput. Jeremia aamma kingusinnerusukkut adventistit ilumoortut ullumikkut innuttaasunik upperisarsiornikkullu aqutsisut ajortuliorsimanerat isornartorsiorpaat taamaalillutillu pinerluuteqarsimasut akerleriissuteqarnerat taakkununnga aallarunneqarpoq, nunarsuup naanerata tungaanut Jiisusi Kristusip, " kunngit kunngiat naalagaasullu naalagaat " naalannartumik uteqqinneranik malunnartinneqartoq Saqq.19.              
 
Saqqummersitat siulliup naanerani
 
Immikkoortumi siullermi tassani nassaarisimavagut prolog aammalu sammisat pingasut parallel-it, Allakkat Ilagiit arfineq-marluk inngiliinut adresserneqartut, piffissap nalunaaqutai arfineq-marluk imaluunniit nalunaaqutsiinerit, aammalu trompetit sisamat imaluunniit mianersoqqussummik pineqaatissiissutit Guutip akerleriinnerata kingunerisaanik.
 
Versi 11 : “ Taava uannut oqarsimapput : Inuiaqatigiit amerlasuut, inuiaqatigiit, oqaatsit kunngillu pillugit siulittuisariaqarpat. »    
Versi 11-imi uppernarsarneqarpoq Guutip piareersarsimasaanik ukiuni 6000-ini kingullerni 2000-ini tamani sammineqartoq. Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerata nalaani tikissimagaanni siulittuutip eqqaaneqarnera kristumiut nalaanni kapitali 11 - imi allamik qulequtaqarluni aallartissaaq : " Inuiaqatigiit , naalagaaffiit, oqaatsit kunngillu amerlasuut pillugit siulittuisariaqarputit . "    
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat aappaata ammarneqarnera
 
Immikkoortumi aappaani tassani, kristumiut nalaanni parallel-imik sammisaqarnermi, Anersaaq pisut pingaarutillit atuakkap immikkoortuani siullermi eqqaaneqareersut siunertarissavai, kisianni uani, immikkoortumi aappaani, sammisat taakku ataasiakkaat pillugit ineriartornerusumik eqqarsaatini uatsinnut saqqummiutissavaa . Tassani aamma kapitalit ataasiakkaat assigiinngitsunik kisiannili ataatsimoorussanik ilisarnaatinik assillu atorneqassapput. Tassa ilinniartitsissutit taakku tamarmik ataatsimoortinneqarnerisigut siulittuutip sammisat siunertarineqartut suussuserpai. Danielip atuakkiaaniit siulittuutit kapitaliisa parallel-inngortinneqarnerat pillugu periuseq taanna Anersaaq saqqummiussisoq atorlugu atorneqarpoq , soorlu takusinnaagitsik. 
 
Saqqummersitat 11, 12 aamma 13
 
Kapitalit taakku pingasut kristumiut nalaanni piffissaq parallel-imik sammivaat, pisut assigiinngitsut pillugit erseqqissartitsillutik , kisiannili taakku ataatsimut imminnut assut naammassisaqarluartarlutik. Uanga sammissavara , taava detaljeqarluni, sammisat.
 
 
Saqqummersitat 11
 
Paavip naalakkersuinera – Naalagaaffiup ateisme – Trompeti arfineq-marluk
 
 
Versit 1-2 : Eqqunngitsumik katuullit paaviata ukiuni 1260-ini naalakkersuinera : Persuttaasoq.  
Versit 3-6 : Naalakkersuinerup tamatuma nalaani " Guutip nalunaajaasui marluk ", ataatsimooqatigiinnerit marluk allagaataat illernartunik, ajorsartinneqassapput persuarsiortinneqassallutillu, " uumasorujussuarmit " , Romamiut upperisamik ataatsimooqatigiinnerannit Vesteuropami kunngissanik ataatsimooqatigiissitsisumit.     
Versit 7- imiit 13-imut " uumasorujussuaq qimmit qimuttut " imaluunniit, " Franskit Revolutioniat " aammalu naalagaaffimmi ateisimik inuit oqaluttuarisaaneranni siullerpaamik saqqummertoq sammineqarput .      
Versit 15-imiit 19-imut qulequtarineqassapput ’ trompetip arfineq-marluk ” ilaatigut ineriartortinneqarnera .  
 
Paavip naalakkersuinerata rolia ilusilersorneqarpoq
Versi 1 : “ Taava uannut tunniunneqarpoq qimmit qimuttut assingusut, oqarlunilu ’ Makillutit Guutip templia altarilu tassanilu pallorfiginnittut misissoqqissaarlugit. »    
Piffissaq siunertarineqartoq tassaavoq piffissaq pineqaatissiisarfiusoq oqaatsimik ” rod ”-imik ersersinneqartoq. Pineqaatissiissut pissutissaqartinneqarpoq " ajortuliorneq pissutigalugu " sivisuumik 321-miit aamma upperisamik 538-imiit iluarsineqarsimasoq. Ulloq aappaaniit ajortuliorneq paavip naalakkersuineranit uani " qimmit " atorlugit ilisarnaatigineqartoq, taannalu " pruffiiti eqqunngitsoq sallusuissummik ilinniartitsisoq " Jes.9:13-14-imi taaguuteqarpoq. Oqaluttuaq taanna Dan. 8:12-imi allassimasoq ersersippaa : " sakkutuut ulluinnarni ajortuliorneq pissutigalugu annaanneqarput " , tassani " sakkutuut " kristumiut ataatsimeersuarnerat , " ulluinnarni " , Jiisusip palasiunera paavip naalakkersuineranit tiguneqartoq, aamma " ajortuliorneq " , sapaatip- akunnerani assigiinngitsunik ajoquserneq a3 me1ce-mik unitsinneqartoq spektit aamma symbolit . Taassuma uppernarsarpaa Guutip Romami paavip naalakkersuinerata pilersinneqarneranut pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmik tunniussisimanera. Verbi " mittarfik " isumaqarpoq " eqqartuussineq ." Taamaattumik pineqaatissiissut tassaavoq Guutip eqqartuussinerata kinguneraa " Guutip templianut ", Kristusip ataatsimoorluni Ataatsimeersuarneranut , " altarimut " pilliutaata krydsimik ilisarnaataa, aamma " tassani pallorfiginnittut " , tassa kristumiunut annaassiniarnerminik piumasaqartunut.                            
Versi 2 : “ Kisianni templip silataaniittoq qimakkit , mittarfiliornagu ; Inuiaqatigiinnut tunniunneqarsimammat, illoqarfillu illernartoq qaammatini 42-ni pisuutissavaat. »    
Versimi tassani oqaaseq pingaaruteqartoq tassaavoq „ avataani “. Taanna kisimi romamiut katuullit upperisaannik pineqartumik ullunik-ukiuni 1260-ini naalakkersuinermini assilisassiamik uani " 42 måneder "-imik taaguuteqartumik taaguuteqarpoq. " Illoqarfik illernartoq " toqqakkat ilumoortut assilisaat " naalagaaffinnit " paavip despot-regime-anik suleqateqartunit, tassa Europami kunngeqarfinni " katuullit " Jezabel " -imik atornerluisut , ukiut 1260-it realse aamma 59-it akornanni sivisuumik naalakkersuinermini upperisaq hebræerit illersortarfianni ilisarnaatitut tunngavigalugu : Mosesip tupeqarfia aamma Salomop sanasimasaa templi . Pisuni marlunni " illup iluani, templip avataani " -mi neqimik upperisarsiornermik ritualinik nassaartarpugut : pilliutaasarfiit altariat aamma ablutionit basseniat. Ilumoortumik anersaakkullu illernartuuneq templip iluani nassaassaavoq : sumiiffimmi illernartumi tassani : qulliit arfineq-marluk , nerrivik 12-it qimmit qimuttut, aammalu tungujortunik altari, illup illernarnerpaap toqqoqqasup siornatigut inissinneqartoq, qilammi assilisassiaq Guutip kunngip qullersaqarfiani issiasoq. Kristumiut annaassiniarnissaannut qinigassanngortittut ilumoortuunerat Guutip kisimi ilisimavaa , nunarsuarmilu inuit " avatangiisinut " facade-mik upperisamik peqquserlunneqartarput, taannalu Romamiut katuullit upperisaat ullumikkut kristumiut upperisaasa oqaluttuarisaaneranni siullerpaamik sinniisuutippaa .                    
 
Biibili Illernartoq, Guutip oqaasia, Persuttarneqartoq
Versi 3 : “ Nalunaajaasunik marlunnik oqartussaassuseqartitsissaanga, taakkulu ulluni tusindini 260-inilu siulittuissapput, qimmit qimuttut atorlugit. »   
Naalakkersuinerup sivisuup taassuma nalaani " ullut 1260-it " atorlugit uani uppernarsarneqartoq , Biibili " nalunaajaasunit marlunnit " ilisarnaatigineqartoq ilaatigut soqutigineqassaaq, piffissap nutarterneqarnerata tungaanut, tassami taanna katuullit ligaannit paavinut tapersersortagaannut iluaqutaasunit allaat persuttarneqartarmat. Assilisaq " sackcloth-imik atisalersorsimasoq " tassaavoq ajornartorsiornermik inissisimaneq Biibilip 1798-ip tungaanut atorsinnaasaa, tassami piffissap tamatuma naanerani franskit revolutionære ateismiat sumiiffinni tamanut ammasuni ikuallassavaa, aamma tamakkiisumik tammartinniarlugu.      
Versi 4 : “ Taakku tassaapput olive-t marluk qullillu marluk nunarsuup Naalagaata siornatigut inissisimasut. »   
Taakku ’ olive-t marluk qinngornerillu marluk ’ tassaapput isumaqatigiissutit marluk ataatsimoortut Guutip annaassiniarnermut pilersaarummi aaqqissuussaaneranut ilisarnaatit. Upperisaqarnikkut dispensationit marluk ataatsimoortut Anersaaminik tigusisut , taassuma kingornussassaa tassaavoq Biibili aammalu isumaqatigiissutini marlunni allassimaffiit. Isumaqatigiissutit marluk pillugit pilersaarut Zak 4:11-14 -imi siulittuutigineqarpoq, tassa „ olive -t marluk qinngornerup tunuani aamma tunuani . Aammalu versimi 3 -mi " nalunaajaasut marluk " sioqqullugit Guutip taakku pillugit Zakariap nalunaajaataani ima oqarpoq : " Taakku tassaapput uuliamik ernerit marluk nunarsuarmi tamarmi Naalagaaffiup siornatigut inissisimasut. » Assiliarsuarmi tassani “ uulia ” tassaavoq Anersaaq guutimeersoq. " Qinngortitsivik " siulittuivoq Jiisusi Kristusi inuup timiani Anersaap qaamasuunera illernartinneqarnerani tikissavaa (= 7) aammalu ilisimasaq inuit akornanni siammartertussaavaa, soorlu qinngortitsivik assersuutigalugu qinngortitsisoq uuliamik " arfineq marlunnik " atortulersuutiniittoq ikuallallugu qaamasumik siammarterisoq .                    
Oqaaseqaateqarit : Qullik “ arfineq marluk ” qinngortitsisoq naasup qeqqaniittoq qitiutinneqarput ; tamanna, soorlu sapaatip akunnerata qeqqanut , ulloq 4. påskep sapaatip-akunnerani , ulloq , toqunermigut isumakkeerfiginninnermigut , Jiisusi Kristusip " pilliuteqarneq neqeroorutigineqarnerlu unitsippaa " , hebræerit upperisamik ritualiat, Dan.9:27-imi siulittuutigineqarsimasoq naapertorlugu. Taamaattumik qullik arfineq-marluk " qinngorneq " aamma siulittuutitut oqaaseqarpoq.           
Versi 5 : “ Kikkulluunniit taakku ajoquserusuppagit, qaninniit ikuallattoq akeqqaminnik ikuallassaaq ; kinaluunniit taakkununnga ajoquserusuppat taamatut toqunneqartariaqarpoq. »  
Tassani, soorlu Saqq. 13:10 -mi , Guutip ilumut toqqakkani uppernarsarpaa inerteqquteqarnera pineqaatissiisarnissaq , namminneq , Biibilimut ajortumik iliuuseqartoqarsimasoq aammalu pissutaasoq. Tamanna iliuuseq nammineq kisimi immikkoortippaa. Ajortut Pinngortitsisup Guutip qanittuaniit anissapput . Guutip Biibilimik imminut tunniussivoq, taanna ’ Guutip oqaasianik ’ taaneqartarpoq, taamaalillunilu kinaluunniit taanna ajoqusersoq nammineq toqqaannartumik saassussivoq.  
Versi 6 : “ Taakku qilak matusinnaavaat, ulluni siulittuinerminni siallertinnginnissaanut ; Aamma imeq aavanngortissinnaavaat, nunarsuarmilu naalliuutinik tamanik, qanoq amerlatigisunik piumasaqarnertik naapertorlugu, naalliutsitsisinnaallutik. »    
Anersaap Biibilimi nalunaarutigineqartut allaaserai. Piffissami pruffiiti Eliap Guutimit pissarsiaraa, oqaatsini kisiisa atorlugit siallersinnaanngitsoq ; Taanna sioqqullugu Mosesip Guutimit oqartussaassuseqarpoq imeq aappanngortinnissaanut aammalu nunarsuaq qulingiluanik naalliutsitsisinnaanissaanut. Biibilimi nalunaajaatit taakku annertunerusumik pingaaruteqarput, tassami ulluni kingullerni Guutip oqaasianik allanneqarsimasumik isumassarsiarineqarsimasumillu narrujuumminarneq nappaatinik taamaattunik pineqaatissinneqassaaq, Saqqummersitaq 16 -imi allassimavoq .  
 
Franskit Revolutionianni nuna tamakkerlugu ateismi
Qinngornerit Taartut
Versi 7 : “ Nalunaajaarnertik naammassippassuk uumasorujussuaq qeqertamiit anisoq taakkununnga sorsuuteqassaaq, ajugaaffigissavaalu toqutsissavaallu. »   
Anersaaq uani pingaarutilimmik maluginiagassamik ersersitsivoq ; Ulloq 1793 tassaavoq biibilikkut nalunaarusiaq naammassineqartoq, kisianni kikkunut ? Piffissami akeqqani Biibilimik upperisamik tapersersuisutut oqartussaassuseqarnera guutimeersoq itigartitsissutigalugu ; tassa kunngissat, kunngissat aristokratit , Romamiut katuullit paaviisa naalakkersuinerat aammalu præsterit tamarmik. Ulloq taanna Guutip aamma upperisallit eqqunngitsut protestantiusut, ilinniartitsissutini eqqarsaatigineq ajorpaat, isornartorsiorpai . Dan. 11:34-mi Guutip eqqartuussinermini taakkununnga “ peqquserlunniarnermik ” nassuiaavoq : “ Kukkunerminnilu annikitsumik ikiorneqassapput, amerlanerillu peqquserlunniarnermik taakkununnga ilaassapput .” " Tamanna Biibilimi nalunaajaatip ilaa siulleq kisimi naggaserneqarpoq, tassami 1843-mi toqqarneqarsimasut adventistit siulittuutaannik nassaarnissaminnut qaaqquneqarneranni suliassaa pingaaruteqarluinnartumik pingaaruteqalertussaavoq." Frankrigimi naalagaaffiup ateismemik pilersitsinerata Biibili siunertarineqassaaq, taannalu tammartinniarlugu misissuisoqassaaq. " Guillotine -ni "-mik annertuumik blod - imik atuineq nutaamik " uumasorujussuarmik " pilersitsivoq , taannalu, maannakkut, " aqqusinermiit qimagussortussaavoq ". Oqaaseq taanna pinngortitami oqaluttuaq 1 Mosesi 1 :2 -miittoq atorlugu Anersaaq eqqaamavaatigut Guuti, Pinngortitsisoq, pinngorsimanngippat nunarsuarmi inuuneq ineriartorsimassanngitsoq. " Abyss " tassaavoq nunarsuup innuttaasunik amigaateqarnerata ilisarnaataa, taanna " formeqanngitsumik aammalu imaqanngitsumik " inissisimatillugu. Taamaalilluni " aallaqqaammut " , 1 Mosesi 1:2 naapertorlugu, aamma taamaalissaaq " ukiuni tusindini ", nunarsuup naanerani, Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerata kingorna, taannalu tassaavoq qulequtaq kapitali 11-imi matumani malitseqartoq. Pissutigalugu angutit upperinnittut qanoq ataatsimoorsinnaanersut aserorterniarlugu ilisimavaat, kisianni sanaartornermut qanoq ilusilersuisoqartariaqarnersoq pillugu immikkoortorujussuupput. Nalunaajaaneq taanna taassuma kingorna neqeroorutigivaa inuit Guutimit tamakkiisumik avissaartinneqarpata qanoq pissarsiaqarsinnaaneranik takutitsineq ; iluaqutaasumik iliuuseqarnissaminut annaasaqarsimavoq.                        
Kisianni " abyss " -imik taaguuteqarnermini Pinngortitsisup Guutip Anersaa aamma nunarsuatta aallaqqaammut pinngortinneqarnerata qanoq ittuunera qanoq ittuuneralu siunnersuutigaa. Taamaalilluni pinngortitaq taanna ulloq siulleq siunertaralugu nunarsuaq absolut " tammarnermut " immersimasoq takutippaatigut , tassami taamanikkut Guutip nunarsuaq suli stjernemik arlaannilluunniit qaamasumik tunniussimanngilaq. Aamma isumassarsiaq taanna ’ uumasorujussuaq qeqertamiit qaqisoq ’ taanna anersaakkut ataqatigiissippaa ’ nalunaarsuiffimmut aappamut ’ Saqqummersitat 6:12-imi ’ seqineq qasertoq soorlu nukiit atorlugit ’ nassuiarneqartoq . Aammattaaq ataqatigiinneq Saqq 8:12-imi ” 4. trompetemut ” pivoq, taanna ” pingajussaanik, seqineq, qaammat pingajussaanik ulloriarsuarnillu pingajussaanik ” toqqarneqarnerisigut allaaserineqarpoq . Assit taakku aqqutigalugit Anersaap tassunga immikkut ” qaammaarisumik ” pissuseqartitsivoq . Kisianni tassa " dark " aspektimi aamma naalagaaffimmi Frankrigip kiffaanngissuseqarluni eqqarsartartuni nersorniarpai " erseqqissumik " taaguuteqartinnerisigut . Taava eqqaamavarput Jiisusi Kristusip oqaasii Matth. 6:23 -mi allassimasut : “ kisianni isit ajortoq timivit tamaat taarnermik ulikkaartussaavoq. Taamaattumik qaamasumik ilinniittoq taartuuppat, taava taarneq taanna qanoq annertutigiva! "Taamaalilluni eqqarsartaatsip kiffaanngissuseqartup qaammaarisup upperisamik anersaamut sorsuuteqalerpoq aammalu tamanna nutaaq libertarianimik anersaaq piffissap ingerlanerani ingerlaqqissaaq nunarsuarmilu kitaani siammarterneqassaaq... kristumiutut taaneqartartoq aammalu ajortumik sunniuteqarnera nunarsuup naanerata tungaanut ingerlatissavaa. " Franskit Revolutioniat atorlugu " taarneq " ajortuliornermik ataavartumik inissisimavoq . Tassami taanna peqatigalugu atuakkat filosofinit kiffaanngissuseqartumik eqqarsartaatsimik allanneqarsimasut ; taanna Danielimi 2-7-8-mi siulittuutini Grækenlandimi ilisarnaatitut ” ajortumut ” ataqatigiissitsivoq. Atuakkat nutaat taakku Biibilimut unammillertussaapput aammalu Biibilimik annikillisitsinissaq iluatsissavaat, annertuumik. Taamaattumik “ sorsunnersuaq ” isornartorsiorneqartoq suut tamarmik sinnerlugit ideologiimik tunngaveqarpoq. Revolutionip kingorna aamma sorsunnersuup aappaata kingorna​                                      aammaTaanna taarneq humanismemik qullerpaamik isikkoqalissaaq, aallaqqaammut naligiinnginnermik assigiinngisitsilluni taamaalillunilu avissaartitsilluni , kisiannili ideologiskimik " sorsunnersuaq " ingerlaqqippoq . Inuit vestlimiut ’ kiffaanngissuseq ” tamanna pillugu sunaluunniit pilliutigissavaat . Ilumut, naalagaaffitik, isumannaatsuunerat pilliutigissavaat, Guutillu programmeqarsimasaanik toquneq qimaassavaat.    
Versi 8 : “ Toqusimasullu timaat illoqarfiup annertuup, anersaatigut Sodomamik Egyptenimillu taaneqartartup, aqqusinermi inissisimassapput, tassani aamma Naalagaaffipput kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimavoq. »   
" Timaat " eqqaaneqarsimasut tassaapput " ilisimannittut marluk " siullermik saassussisut aamma " illoqarfimmi " tassani " pladsimi " toqutaasimasut . " Illoqarfik " taanna tassaavoq Parisi, aammalu " sumiiffik " eqqaaneqartoq taaguuteqarpoq , malitseqartumik, " sumiiffik Louis XIV ", " sumiiffik Louis XV ", " sumiiffik de la Révolution " , aammalu ullumikkut " sumiiffik de la Concorde " taaguuteqarpoq . Ateismeq upperisamik qanoq ittumik iluaquteqanngilaq . Guillotineqarsimasut upperisarsiornerminnut attuumassuteqarnertik pillugu eqqortumik toqunneqartarput. Aamma soorlu “ 4. Trompete ” -mi oqaaseq ilinniartitsissutigineqartoq, siunertarineqartut tassaapput ilumoortumik qaamasumik (ulloq) , eqqunngitsumik ataatsimooqatigiinneq (qaammat) , aammalu upperisamik ataasiakkaanik nalunaaruteqartoq (stjerne) . Aammattaaq upperisarsiornerit ilaat ajortut akuerineqartarput, dominerende ateismep malittarisassaanut naapertuuttuuppata . Palasit ilaat taamaalillutik qinngasaarillutik " defrocked "-imik taaneqartarput. L'Esprit - ip Parisi, Frankrigimi illoqarfiit pingaarnersaat , " Sodomamut " aamma " Egyptimut " sanilliuppaa . Kiffaanngissuseqarnerup kingunerisassai siulliit tassaapput kinguaassiuutitigut atornerluineq, inuiaqatigiinni ilaqutariinnilu isumaqatigiissutit ileqquusut unioqqutinneqarnerisigut. Naligiissitsineq tamanna piffissap ingerlanerani aliasuppallaartumik kinguneqassaaq. Anersaap uagutsinnut ersersippaa illoqarfik taanna " Sodoma " -p aamma " Egyptenip " Guutimut ajortuliornermik tassungalu akerliussutsimik takutitsinermik ilisarnaatinngorsimasoq. Daniel 2-7-8-mi ” grækerit ” filosofiaanni ” ajortuliornermut ” ataqatigiinneq qulaani pilersinneqartoq uani uppernarsarneqarpoq. Grækerit ajortuliornerannik guutimit pissusilersorneq tamanna paasiumallugu eqqarsaatigissavarput , oqaatsit filosofiskiusut atorlugit Iivangkiiliu Athen-imi innuttaasunut saqqummiunniarlugu misiliilluni, apustilip Paulusip iluatsinnginnera, sumiiffimmilu anisinneqarluni. Piffissap ingerlanerani aammalu naanerata tungaanut illoqarfik taanna " Parisimik " taaguuteqarpoq.                                        Tamanna pissutigalugu filosofiskimik eqqarsartaatsip pinngortitsisup Guutip akeqqatut ataavartumik inissisimassaaq.   pigissavaa, aammalu iliuuseqarnermigut uppernarsarlugu , aqqit taakku marluk , kinguaassiuutitigut upperisarsiornikkullu ajortuliornermik ilisarnaatinik , sanilliunneqarnerata eqqortuunera . Aqqani " Paris " -ip tunuani inissisimavoq " Parisii " -p kingornussassaa , oqaaseq kelterit aallaaveqartut isumaqartoq " taakku katersuuffimmiittut ", dramatiskimik siulittuisumik aqqit. Romamiut nalaanni sumiiffik Isis-imik, Egyptenimiut guutiannik, pallorfiginnittut paganit illersorneqarfigaat , eqqortumik , kisianni aamma Parisip, Trojami kunngip ernertaa , Priam-ip utoqqasaap, assilisassiaa pissanganartoq aammalu kyniskiusoq . Grækerit kunngiata Menelausip nulia Helenimik kusanartumik atornerluisimanermik atuakkiortoq , taanna Grækenlandimi sorsunnermik akisussaassuussaaq . Grækerit iluatsinngitsumik saassussinerup kingorna tunuarput, hiistimik puisit amiinik annertuumik qeqertami qimaavoq. Grækerit guutiat isumaqarlutik trojamiut hiisti illoqarfimmut iserpaat. Aamma unnuap qeqqata missaani , viinni aamma nerisassiorneq naammassineqarmat, grækerit sakkutuui hiistiminniit anipput, grækerillu sakkutuui nipaatsumik uteqqittut portusuut ammarlugit ; aamma illoqarfimmi innuttaasut tamarmik toqutaapput , kunngimit naalagaaffimmiit aalajangersimasumut. Trojamiut iliuuseq taanna ulluni kingullerni Parisip annaaneqarneranik kinguneqassaaq, pissutigalugu ilinniartitsissut soqutiginagu, kukkunermini uteqqissaaq, akeqqani, koloniserisimasani, nunaminut inissitsissallugit . Parisimik ateqartinneqannginnerani illoqarfik “ Lutèce ”-mik ateqarpoq isumaqarlunilu “ stinking swamp ” ; programmi tamakkerlugu aliasuppallaartumik inuunerminik. " Egyptenimut " sanilliussineq pissutissaqarluarpoq, tassami republikanernerup naalakkersuinerata atulersinneqarneratigut Frankrigi pisortatigoortumik nunarsuarmi kitaani siullersaalluni ajortuliorfiuvoq. Taamatut paasineqarneq Saqq 17:3 -mi uppernarsarneqassaaq ” uumasorujussuup ” qalipaataa ” qaqutigoortoq , tassa ulluni kingullerni kunngissap republikanerillu ataatsimooqatigiinnerannik assilisassiaq , Frankrigimi maligassiuisutut sananeqarsimasoq . Oqarluni : " tassani Naalagaaffitik kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpoq ", Anersaap kristumiut upperisaasa franskit ateismeannik itigartitsinerata aamma juutit naalagaaffimmi Missiarsi Jiisusi Kristusip itigartinneqarnerata akornanni naligiissitsivoq .                        ; pissutigalugu pissutsit taakku marluk assigiinngissuteqarmata aammalu taakku assigiimmik kinguneqartussaapput aammalu assigiimmik kinguneqassapput upperinninnermik ajortuliornermillu. Naligiissitsineq tamanna versini tulliuttuni ingerlaqqissaaq.
Illoqarfiit pingaarnersaat ” Egypten ” -imik taaguutigalugu Guutip Frankrigi Faraomut, inuit piumasaminut akerliussutsimik takutitsisarnerannut maligassiuisumut, sanilliuppaa. Taanna aserorneqarnissami tungaanut upperinnittutut inissisimaneq taanna ataqqissavaa. Taassuma tungaaniit ernummatiginninneq pissanngilaq. “ Ajortoq pitsaasoq pitsaasorlu ajortoq ” taasarlugu Guutimit ajornerpaamik ajortuliortussaavoq ; tamanna " lights " -inik taasarlugu, " dark " tunngaviusumik eqqarsartaatsimik " taassuma inuttut pisinnaatitaaffiinik ", Guutip pisinnaatitaaffiinut akerliusut. Aamma inuiaqatigiit amerlasuut, taassuma maligassiaa malinneqassaaq, aamma , 1917-imi, Ruslandimit pissaanilissumit, taanna atomimik toqqartuinermik aseruuttoortussaavoq piffissami " sisamat trompet " , taanna siulittuutigineqarsimavoq aqqani " Parisii " kelterit oqaasiini, isumaqartoq " taakku kallerup-inniartut " . Taamaattumik misilinneqarnerni Guutimik takusinnaajunnaarluni naggatissaata tungaanut inissisimassaaq, taanna aserortinniarlugu ajortinniarlugu. Pissutigalugu taanna siunertarisimammagu aammalu taanna peqannginnissaata tungaanut annaassanngilaq.                 
Versi 9 : “ Inuit tamarmik, naggueqatigiit, oqaatsit, inuiaqatigiillu ullut pingasut affarlu toqusimasut takussavaat, toqusimasullu iliverneqarnissaat akuersaarnagu. »   
Frankrigimi inuiaqatigiit 1789-imi Revolution-imut iserput , 1793-imilu kunngitik kingornalu dronningitik toquppaat, taakku marluk illoqarfiup qeqqani annertuumi tamanut ammasumik niaqulerneqarput , malitseqartitsilluni " Place Louis XV ", " Place de la Révolution ", aamma ullumikkut Concela decord ", taaneqartartoq. " Ullut pingasut affarlu " piffissamut aserorterinermi iliuuseqarnissamut tunniunneqarnerisigut , Esprit-ip Valmy-mi sorsunnersuaq ilaatinneqartoq takuneqarsinnaavoq, tassani 1792-imi, revolutionerit Europami kunngeqarfiit royalistit sakkutuuisa republikanskimik Frankrigimik saassussisimasut ilaatigut Østrigimik, nuna dronning Marie-Antoin-ip ilaqutariinnut tunngasoq, akerlerisimavaat ajugaaffigalugillu. Akerleriissuteqarnerup tamanna suminngaanneerfia paasiumallugu eqqaamasariaqarpoq ukiuni 1260-ini paavip kunngillu suleqatigiinnerisa assigiinngitsunik iliuuseqarsimanerat franskit inuiaqatigiit atornerlunneqarsimasut, atornerlunneqarsimasut, persuttaasimasut tamakkiisumillu aserorterneqarsimasut irrisarsimagaat . Louis XIV-p naalakkersuinerata kingulliit marluk taassuma odious ostentation-iata aamma Louis XV-p , kunngip ajortuliorsimasup , Guutip inuillu naammagittarnermik kuuffianik immersuinermik kinguneqarpoq . Malugineqarneq ! Republik Frankrigimut pilluaqqussutaanngilaq aamma pilluaqqussutaanngilaq. She goes on to his end , pingajussaani formimi, Guutip namminerlu perloqqussutaanik tigusinissamut kukkunernik suliaqarnissamut, taakku ajorsarnissaanut pissutaassapput. Taanna blodregime , aallaqqaasiutaani , nunanngortinneqassaaq " inuit pisinnaatitaaffiinik " aamma humanismemik taannalu kingunermik illersuissaaq pisuusunik aammalu pissanganartunik , naligiinnginneratigut , pinerluuteqarsimasoq . Taanna allaat akeqqani tikilluaqqussavai nunaminilu inissitsissallugit, malinnaalluni , ajornerpaamik, Trojami illoqarfiup tusaamasap assersuutaa tusaamasaq grækerinit puisit amiinik qimagussorneqarsimasup ilanngunneqarneratigut tusaamasaq , soorlu siusinnerusukkut takuneqarsimasoq.            
Versi 10 : “ Taakku pissutigalugit nunarsuarmi najugallit nuannaartussaapput nuannaarlutillu, imminnullu tunissutinik nassiussissallutik, pruffiitit taakku marluk nunarsuarmi najugallit naalliutsippaat. »   
Versimi tassani Anersaaq piffissaq siunertarivaa, soorlu gangrene imaluunniit kræfti, franskisut filosofiskimik ajortuliorneq naalagaaffinni allani vestlige-mi nappaatitut siaruarsimasoq siaruarsimasoq. Tassani ” piffissap ilisarnaataa ” ” 6. segel ” -imi allassimavoq ; taanna " seqineq sakkumik qasertoq " : Biibilip qaamasuunera tammartarpoq, kiffaanngissuseqartumik eqqarsartartut filosofiskimik atuakkiaanniit toqqarneqarluni.        
Anersaakkut atuarnermi, assigiinngitsumik " innuttaasut qilammi naalagaaffimmi " Jiisusip toqqakkanik nassuiaasoq, " nunarsuarmi innuttaasut " tassaavoq amerikamiut protestantit aammalu annertunerusumik inuit Guutimut piviusumillu upperinnittut . Europami kunngeqarfinni inuiaqatigiit aammalu suli annerusumik amerikamiut Frankrigimut qiviarput . Tassani inuiaqatigiit kunngissaminnik aammalu katuullit kristumiut upperisaat inuiaqatigiit Biibilimik atuartartut , " ilisimannittut marluk " , " helvedemi " naalliutsinneqarnerannik ulorianartorsiortitsisartoq ; ilumut “ naalliutsitsinerit ” taamaattorli eqqartuussinermut kingullermut aatsaat immikkoortinneqarsimasut , eqqunngitsumik upperisaqartut namminneq peqquserlunniarlutik taamatut ulorianartorsiortitsisut aserortinniarlugit , Saqq 14:10-11 naapertorlugu . Aamma nunanit allaneersut, Frankrigip avataani taamatut atornerluisarnermik eqqugaasimasut, suliniummik taanna iluaqutigisinnaassallugu neriuuteqalerput. Tamanna annertunerusumik pivoq, tassami franskit tapersersuinerat Louis XVI-mit tunniunneqarmat, nunarsuarmi, ukiut arlallit sioqqullugit, Amerika Avannarlermi Naalagaaffiit Peqatigiit nutaat namminersornertik nassaarisimammassuk , Englandip naalagaaffianiit annaasaqarlutik . Kiffaanngissuseq ingerlavoq qanittumilu inuiaqatigiinnut amerlasuunut tikissaaq. Ikinngutigiinneq tamanna takussutissatut, " imminnut tunissutissanik nassiussissapput ." Tunissutissat taakku ilaat tassaavoq franskisut amerikamiunut " Statue of Liberty " 1886-imi New Yorkip eqqaani qeqertami sananeqarsimasoq . Amerikamiut pissusilersorneq taanna utertippaat , taanna , 1889 -imi sananeqarsimasoq, Parisimi qeqertami Seine-p qeqqani Eiffel-tornip eqqaani inissisimavoq. Guutip tunissut taamaattoq siunertarivaa, taanna avitseqatigiinnermik paarlaasseqatigiinnermillu ersersitsivoq, taannalu annertuumik kiffaanngissuseqarnermik perloqqussutaasoq, anersaakkullu inatsisini soqutigineqannginnissaat siunertaralugu.                  
Versi 11 : “ Ullut pingasut affarlu qaangiummata inuunermik anersaaq Guutimit iserpoq, taakkulu nikkorfapput ; takusimasullu annertuumik ersiorput. »    
Ulloq 20. april 1792 Frankrigi Østrigimit Preussimillu ulorianartorsiortinneqarpoq kunngillu , Louis XVI, ulloq 10. august 1792-imi tunuartinneqarluni turn on July 28, 1794. " Isumaqatigiissut " taarserneqarpoq " Direktori " -mik ulloq 25. oktober 1795. " Terrorit " marluk 1793-imi aamma 1794-imi ataatsimoorlutik ukioq ataaseq kisimik atuupput . april 1792-ip aamma 25. oktober 1795-ip akornanni piffissaq taanna ” ullut pingasut affarlu ” siulittuutigineqartoq , imaluunniit ” ukiut pingasut affarlu ” ilumoortoq isumaqarpunga . Kisianni isumaqarpunga sivisussuseq aamma anersaartuutinik imaqartoq. Piffissaq taanna sapaatip akunnerata affaanik takutitsivoq, tamannalu Jiisusi Kristusip nunarsuarmi kiffartorneranut tunngassuteqarsinnaavoq, taannalu eqqortumik " ullut pingasut affarlu " siulittuutitut sivisussuseqarpoq, Missiarsillu Jiisusi Kristusip toquneratigut naggaserneqarluni. Anersaap iliuuseqarnera Biibilip iliuuseqarneranut sanilliuppaa , taassuma " ilisimannittui marluk " , taakku aamma Parisimi Place de la Révolutionimi ikuallanneqannginneranni iliuuseqarsimapput ilinniartitsisimallutillu . Naliginnaasumik taanna atorlugu Biibili , upperisaq taanna , Jiisusi Kristusimik ilisarnaatigineqarpoq taanna, tassani, aallaqqaammut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpoq " toqqarneqarlunilu " soorlu Saqq 1:7-imi erseqqissarneqartoq. Aaqqissuussineq franskit inuiaqatigiivinik ersiortitsivoq. Aammattaaq ataatsimeersuarnermi siulittaasoq, Maximilien Robespierre, aamma ikinngutai Couthon aamma Saint-Just , toqutsisimammagit, sumiginnaaneq aamma systematiskimik toqutsineq unitsinneqarpoq. Guutip Anersaata inuit anersaatigut qilalersimanerat eqqumiigisimavaa upperisamik atuineq inatsisitigut atuutilersimavoq , aammalu pingaarnertut, akeqanngitsumik. " Guutimik ersiorneq " peqqissaartumik saqqummersimavoq Biibilillu soqutigineqarnera ersersinneqarluni, kisianni nunarsuup naanerata tungaanut taanna filosofiskimik atuakkanit kiffaanngissuseqartumik eqqarsartartunit allanneqarsimasunit akiorniarneqassaaq unammillerneqarlunilu, taakku grækerit assilisassiaat assigiinngitsunik tamanik ilusilersuinermik tunngaveqarpoq.                     
Versi 12 : “ Qilammiit nipi tusarpaat ima oqartoq : Maanga qaqigit : . Taakkulu qilammut qilammut qaqipput ; akeqqamillu takusimavaat. »   
Oqaaseq Guutimeersoq tamanna 1798-ip kingorna Biibilimi ’ nalunaajaasunut marlunnut ” atuuppoq.  
Jiisusimik naligiissitsineq ingerlaqqippoq, tassami taanna toqqarsimasaasa takusimavaat (pruffiiti Eliasip kingorna) qilammut qaqisoq isigisatik sioqqullugit. Kisianni , taarsiullugu piffissami kingullermi toqqakkani aamma taamatut iliuuseqassapput. Aamma akeqqatik takussavaat qilammut qaqisut qilammi tassani Jiisusip taakku imminut qanilliartortinniarpai. Tapersersuineq Guutip suliaminut tunniussaa tassaavoq, Jiisusi Kristusimut, toqqakkani, aammalu franskit Revolutionianni Biibilimi 1798-ip kingorna.Ukiut " ullut 1260 "-it siulittuutigineqartup sivisussusaata naanera uppernarsarniarlugu , 1799-imi paavi Pius VI Valence-R maôns- 1,1700 akornanni tigummigallarneqarluni toquvoq 994 , piffissaq sivisooq eqqissiviilliorfiusoq ukiuni 150-ini siulittuutigineqartoq " qaammatit pingasut " -mi Saqqummersitat 9:5-10 -mi . Louis XVI-p toqunera, kunngip naalagaaffiata naaneqarnera aamma paavip tigusarineqarsimasup toqunera Saqqummersitat 13:1-3-mi allassimasumi ” uumasoq immap naqqaniit anisoq ” upperisamik naligiinnginnermut toqunartumik kinguneqarpoq. Direktoriap Konkordatiata kinguaassiuutitigut atornerluisimanera peqqissimivoq kisianni kunngip tapersersorneqarnera aserorneqarsimasoq iluaqutiginngilaa , taanna piffissap kingulliup tungaanut persuttaalertussaanngilaq, tassami protestantit naligiinnginnerat " uumasorujussuaq nunarsuarmiit makittoq " aqqani Saqqummersitat 13:11-mi saqqummertussaavoq.     
Versi 13 : “ Nalunaaquttap ingerlanerani nuna sajuppoq illoqarfiullu qulingiluagaat nakkarpoq ; Angutit arfineq marluk nunap sajunnerani toqutaapput, sinneruttullu ersiorlutik qilammi Guutimut naalapput. »    
Piffissami tassani ( nalunaaquttap ingerlanerani ) " nunap sajunnera " siulittuutigineqareersoq 1755 -imi Lissabonimi sajunnerup naammassineqarneratigut , Saqqummersitat 6:12- imi " sisamararterutaannik nalunaaqutsiinermi " qulequttami pineqartoq , anersaamik eqquuppoq . Guutip Anersaa naapertorlugu illoqarfik Parisi innuttaasut " quliugaangata " annaavai. Kisianni isuma alla pisinnaavoq Dan.7:24 aamma Saqq.13:1 naapertorlugit, " qulit nassuit " imaluunniit kristumiut naalagaaffiisa vest-imiittut paavip romamiut katuullit ataaniittut qulingiluat . Frankrigi, Romamiit Romamiut Katuullit Ilagiissaasa " paniat utoqqaanerusoq " -tut isigineqartoq , ateismemut kukkuvoq, tapersersorneqarnerminilu annaasaqarluni, oqartussaassuseqarnerminillu aseruuttoortitsilerluni. Trompetip 4- p tamanna ersersippaa , “ seqineq pingajorarterutaat ” ; nalunaarusiaq " nunap sajunnerani tassani angutit arfineq marluk toqutaapput " suliaq uppernarsarpaa ima oqarluni : upperisamik " angutit " ( arfineq marluk : piffissami upperisamik illernartitsineq ) , politikkikkut inuiaqatigiinni nunap sajunnerani tassani toqutaapput.                        
Versi 14 : “ Ajornartorsiut aappaat qaangiuppoq. Takuuk, ajornartorsiorneq pingajuat sukkasuumik tikissaaq .   
Taamaalilluni aap sakkortuumik kuutsinneqarnerata Guutimik ersiorneq uummatigilerpaa, " Terror " unippoq , taarserneqarluni Napoleon I -p naalagaaffia , " ørni " " trompetit " kingulliit pingasut nalunaarutigalugu , nunarsuarmi innuttaasunut " ajornartorsiutit annertuut " pingasut. Nalunaarusiaq 1789-imiit 1798-ip tungaanut franskisut Revolutionip kingorna pivoq, " aappaattut ajornartorsiut " versimi 14-imi tassunga tunngatinneqartoq tassunga toqqaannartumik tunngatinneqarsinnaanngilaq. Kisianni Anersaamut tassaavoq Franskit Revolutioniat nutaaq Jiisusi Kristusip naalannartumillu uteqqinnissaa sioqqullugu saqqummertussatut oqaatigineqarsinnaasoq. Maanna, Saqq 8:13 naapertorlugu, " ajornakusoorneq aappaat " ersarissumik Saqq 9:13- imi 6. trompetip qulequtarivaa , taannalu, eqqortumik, " inuit pingajorarterutaat toqussavaa " Jiisusi Kristusip uteqqinnginnerani, illernartunik upperinnittunik eqqortumik pineqaatissiisarnermik akissarsisitsiniarluni , toqusartunik toqusarnermikkut . Paasisinnaavarput, soorlu toqutsineq franskit Revolutionerit pilersippaat, Guutip aaqqissuussimavaa sorsunnersuup aappaani toqutsineq, maannakkut nukissiuuteqarluni, nunarsuarmi innuttaasut amerlassusaat malunnaatilimmik annikillissavaa, tamakkiisumik annikillisinneqarnissaa sioqqullugu, taannalu aallaqqaammut " abyss "-imik isikkoqarneranik iluarsaassissaaq, Jiisusi Kristusip kingullermik aserorsaarnermik iliuuseqarnerata kingorna.                 
„ Ajornartorsiornerup aappaata ” marloqiusamik isumaqarnerata trompetip aappaata sisamaanut anersaamik pissuteqartumik ataqatigiissippaa. Apokalipsip sananeqaataani kristumiut nalaanni piffissaq marlunnut immikkoortinneqarpoq . Siullermi " ajornartorsiorneq " 1844 sioqqullugu pineqaatissinneqarsimasut pineqaatissinneqarput aappaanilu 1844-p kingorna pineqaatissinneqarsimasut, nunarsuup naanera sioqqullugu. Maanna , pinerluuteqarsimasunut inissiisarfiit taakku marluk Guutip 3 Mosesi 26:25 -mi pinerluuteqarsimasunut inissiisarnerminut aappaanut isumaqartitsipput : „ Uanga nassiussavara savimineq isumaqatigiissutini akissarsisitsisussaq .” Pineqaatissiissut siulleq pivoq taakkununnga, taakkununnga Reformationip oqaluttuassartaa, suliaq Jiisusip toqqakkaminut piareersarsimavaa, aappaalu, Guutip piumasaqaataanut akissuteqanngitsunut, tassa Reformationip tamatuma naammassinissaanut 1843-miit Qinngorneq saqqummersinneqartoq , Guutip taanna permanentimik Reformationimik sanaartortoq, saqqummiunneqassaaq probaur-ip tungaanut.       
Guutip 1789-imiit 1795-ip tungaanut franskit Revolutionianni angutinut pisussaaffigisai iliuuseqarfigisimasaalu tiguarlugit , ulluni kingullerni angutinut Vest-imiittunut pisuutissinnaasai nassaarisinnaavagut. Taamatut narrujuumminarneq , upperisamik aalajangersakkanut aamma taakku ilinniartitsisunut taamatut narrujuumminarneq aamma akerleriinneq nassaarisarparput ; pissusilersorneq piffissami tassani ilisimatusarnerup teknologiillu immikkut ittumik ineriartorneranit kinguneqartoq . Ukiuni eqqissiviilliorfiusuni ateismeq upperisarsiornerlu eqqunngitsoq nunarsuup kitaaniittut ajugaaffigaat. Taamaattumik Guuti pissutissaqarluarpoq uatsinnut siunnersuuteqarnissaminut , qulequttamut tassunga , marloqiusamik atuarnissaq ; " Uumasut " pissusilersornerat tassaavoq piffissap revolutionip aamma inuit ulluni kingullerni ilisimatusarnermik piffissap akornanni pingaarnertut assigiinngissutaasoq. Erseqqinnerusumik oqaatigissagukku, Saqq 11:11-13 naapertorlugu, atuarnerup siulliup " trompetip aappaanut " tunngasup " aniguisut " ajuusaarutigisimavaat , aappaanilu " trompetip sisamat " pillugit " aniguisut " ajuusaarsimanngillat , Saqq 9:20-20 naapertorlugu.                  
 
Pingajuat “ annertooq ” (ajortuliortunut) : Kristusip akissarsiortup naalannartumik uternissaa   
Versi 15 : “ Inngilip arfineq-marluk ( trompetini ) nipilersorpaa . Qilammilu nipinik sakkortuunik tusartoqarpoq ima oqartoq : Silarsuarmi matumani kunngeqarfiit Naalagaaffitsinni Kristusimilu kunngeqarfinngorput ; Taannalu naassaanngitsumik naassaanngitsumillu naalakkersuissaaq. »    
Kapitalip kingulliup qulequtarivaa " trompetip arfineq-marluk ", taannalu taarsiullugu, eqqaamasaqarpunga, piffissaq pinngortitsisoq takuneqarsinnaanngitsoq Guutip akeqqaminut takuneqarsinnaanngortippaa, Saqqq . aamma taakku piersisimasut ." " Taanna toqqarsimasaat " , Jiisusi toqqarsimasaat, tassaapput kristumiut nalaanni piffinni tamani akeqqani ilaatigut kingullermi. Taakku taanna toqqarpaat, ajoqersukkani upperisallit persuttarpaat, taakku pillugit ima oqarpoq : " Qatanngutikka minnerusut ilaannut taamaaliorsimavusi, uannut taamaaliorsimavusi (Matt.25:40)." Qilammiit , nipit sakkortuut pisussaq malunnartinniarlugu qaffapput. Taakku tassaapput qilammi innuttaasut imminnut ersersitsireersut diaavulup anersaapiluillu qilammiit anisinneqarnerat nalliuttorsiutiginiarlugu Kristusip ajugaasup, " Mikaelimik " taaneqartartup Saqqummersitat 12:7-imiit 12-imut, taakku toqqarneqarsimasut nuannaarnerannut peqataapput, taarsiullugu Jiisusi Kristusimit annaaneqarsimallutillu ajugaasimallutik . Nunarsuarmi ajortuliornerup oqaluttuassartaa unissaaq ajortuliortunik Kristusip guutiusup oqaasii atorlugit aserortinneqartut amigaatigineqartut pissutigalugit. Diaavulu, Jiisusi naapertorlugu ” silarsuarmi matumani naalagaasoq ”, silarsuarmi ajortuliorfiusumi Guutimit aserorneqarsimasumi piginnittuunerminik annaasaqarpoq. Taanna ukiuni tusindini suli nunarsuarmi inoqanngitsumiiginnassaaq kikkunnut tamanut ajoqusersornani , eqqartuussinermi kingullermi tamakkiisumik annikillisinneqarnissani utaqqillugu ajortuliortut allat tamarmik Guutip tamanna pillugu makititsissavai.              
 
Toqqakkat Jiisusi Kristusip Aavanik annaanneqartut Qilammi Pilluarnerat Annertooq
Versi 16 : “ Utoqqaanertat 24-t Guutip siornatigut qullersaqarfimminni issiasut, Guutimut pallorfiginnipput , ”   
Toqqakkat Guutip naalagaaffianut qilammiittumut isersimapput, Guutip siornatigut qullersaqarfinni issiallutik, taakku naalagaassapput, ajortut eqqartuussissavaat Saqq 20:4 malillugu. Versi taanna Saqqummersitat 4-mi annaanneqarsimasut qilammi aallartinnerannik isumaqarpoq. Versimi tassani Guutimut pallorfiginninneq ilumoortoq qanoq ittuussanersoq saqqummiunneqarpoq. Prostration, kneeling, nunamut qiviarneq, tassaavoq Guutimit inatsisitigut atorneqartoq .
Versi 17 : “ Oqarluni : Qujavugut, Naalagaq Guuti Pisinnaasoq, tassaasoq, tassaasimasorlu, pissaanerpit annertooq tigusimagakku naalakkersuisimallutillu. »    
Annaanneqartut qujamasunnertik nutartertarpaat Jiisusi Kristusillu siornatigut qungujullutik , " Guuti Pisinnaasoq taannalu tassaavoq " " aamma taanna tikippoq " , soorlu Saqq 1:4 nalunaarutigineqartoq. “ Illit pissaanermik annertuumik tigusivutit ” toqqarsimasatit annaanniarlugit annaasimasatit aammalu “ savamik ” kiffartornermi toqunermikkut ajortuliornertik akiorniarlugu ; “ Guutip savaa silarsuup ajortuliorneranik piiaasoq .” Illit ’ naalagaaffinnik tigusisimavutit ” ; siunnersuutigineqartoq tassaavoq ilumut, Anersaap Johannesi Saqq 1:10 -mi sumi tigusimavaa ; Kristusip nunarsuarmi ataatsimeersuarnerata oqaluttuassartaa siornatigut pivoq. Tassani " ataatsimeersuarnerit arfineq marluk " qinigaasut tunuliaqutaapput. Jiisusip naalakkersuinera, toqqakkat upperisaannik neriuuteqarfiusoq, piviusunngorsimavoq.                 
Versi 18 : “ Inuiaqatigiit kamapput ; Illit kamanerit tikippoq, piffissarlu tikippoq toqusimasut eqqartuunneqarnissaannut, kiffatit pruffiitit, illernartunik, aqqanik ersiortunik, mikisunik annertuunillu, akissarsisinniarlugit, nunarsuarmilu aseruuttoortitsisartunik aseruinissaq. »    
Versimi 18- imi tassani pisussat siulittuutigineqartut qanoq ingerlasimanerat pillugu paasissutissat atorluarsinnaasut nassaarisinnaavagut . Trompetip 6-ip inuit pingajorarterutaat toquppaa , tassa " Naalagaaffiit akerleriissimapput ", aammalu uagut isigisatsinni, 2020-2021-mi , takusinnaavarput pissutsit tamakku pissutaasut : Covid -19 aamma aningaasarsiornikkut ajoquserneq pissutaasoq, islamimiut saassussinerat, aammalu sukkasuumik , russit saassussinerat. Sorsunnersuup tamatuma kingorna , sapaatip -akunnerani inatsit " nunarsuup uumasuata " tassa amerikamiut europamiullu aniguisut protestantit katuullillu ataatsimooqatigiinnerannit nalunaarutigineqarnerata kingorna , Guutip taakkununnga " akerleriissuteqarnermini nappaatit kingulliit arfineq-marluk " Saqq . Arfineq-marluk-p nalaani Jiisusi toqqakkani annaassallugit aammalu kukkusut aserussallugit saqqummerpoq. Taava tassaavoq ukiuni tusindini arfineq-marlunni " ukiuni tusindini " programmi piareersarneqarsimasoq . Qilammi Saqq 4:1 naapertorlugu ajortut eqqartuunneqassapput : “ toqusimasullu eqqartuunneqarnissaat piffissanngorpoq .” Illernartunik akissarsiaminnik pissarsipput : inuuneq naassaanngitsoq Jiisusi Kristusip toqqakkani neriorsorsimasaa . Kiisami ullaaq stjerne aammalu upperisamik sorsuuteqarnermi ajugaasutut toqqarneqarsimasunut neriorsuutigineqarsimasoq pissarsiaraat : " kiffartortut pruffiitit akissarsisinniarlugit . " Guutip uani eqqaasippaatigut siulittuineq ukiuni tamani pingaaruteqartoq ( 2 Petr. 1:19 naapertorlugu) aammalu minnerunngitsumik ulluni kingullerni. “ Illernartunik aqqanillu ersiortut ” tassa inngilit pingasut Saqqummersitat 14:7-imiit 13-imut ; siulleq eqqaavaa ilisimassuseq taanna ersigissallugu, taanna tusarnaarlugu peqqussutaanillu akerleriinnginnissaq, oqarluni : " Guuti ersigiuk taannalu naalannarsiuk ", Guutimik pinngortitsisumik isiginnittaaseqarnermini, " eqqartuussinermini nalunaaqutaq tikippoq, pallorfigiuk taanna qilak, immap naqqa, nunap pissusaanik pinngortitsisoq , ".                          
Versi 19 : “ Guutillu qilammi templia ammarneqarpoq, templiaminilu isumaqatigiissutip illua takuneqarpoq. Aammalu innermik anitsisoqarpoq, nipinik, qinngasaarisoqarpoq, nunap sajunnera aammalu nataqqornat annertuut. »  
Saqqummersitat atuakkami matumani sammisat tamarmik oqaluttuarisaanermi piffissamut tassunga, tassa Naalagaaffitta Jiisusi Kristusip guutiusup naalannarluartumik uteqqinneranut, ataatsimoorput. Versi taanna siunertarivaa sammisat uku naammassineqartarmata naammassineqartarlutillu :  
Saqqummersitat 1 : Adventisme : .  
Versi 4 : “ Johannesi ilagiinnut arfineq-marlunnut Asiamiittunut : Ilissinnut anersaaq eqqissinerlu, tassanngaanniit, tassanngaannaq , takkuttussamillu ;    
Versi 7 : “ Takuuk, taanna qilalukkat atorlugit tikissaaq . Isit tamarmik takussavaat, aamma taakku toqqarsimasut; nunarsuarmilu naggueqatigiit tamarmik taanna pillugu qisuariassapput. Aap. Amen! »  
Versi 8 : “ Uanga Alfa-vunga Omega-lu, oqarpoq Naalakkap Guutip, taanna pivoq, pivoq, pissaaq , Pisinnaasoq. »  
Versi 10 : “ Uanga Naalakkap ulluani Anersaaq atorlugu , tunuanilu nipimik sakkortuumik, soorlu trompetimik tusarpara, ”  
Saqq 3 : Ataatsimeersuarneq arfineq-marluk : piffissap “ Laodikea ”-p naanerani (= inuit eqqartuunneqartut).    
Saqq 6:17 : Guutip inuit upperinnittut pillugit ulloq annertooq kamannissaa " ulloq annertooq kamannissaa tikippoq , kialu inissisimasinnaava? »    
Saqq .​​ ​vers 15 : “ Uumasullu assilisassiaanut inuuneqartitsisinnaavoq, uumasuup assilisassiaa oqaaseqarsinnaaqqullugu, uumasullu assilisassiaanik pallorfiginninngitsut tamarmik toqutsisinnaaqqullugit. »       
 
Saqq 14 : Qulequttat marluk “ naatitsineq ” (nunarsuup naanerani toqqakkanillu tigusineq) aamma “ ukiuunerani ” (eqqunngitsumik savaateqarfiit toqunneqarnerat malinnaasuminnit peqquserlunneqarsimasunillu ) .      
 
Saqq 16 : Versi 16 : “ sorsunnermi ulloq annertooq Harmagedoni ” .    
 
 Versimi 19-imi tassani Guutip toqqaannartumik takuneqarsinnaasumillu iliuuseqarnerata pingaarnertut formel-ia nassaarisinnaavarput , " aamma innermik anitsisoqarpoq, nipinik, qinngasaarisoqarpoq, nunap sajunnera " , Saqqummersitat 4:5-imi aamma 8:5-imi allaaserineqareersoq . Kisianni uani Anersaaq ilannguppaa “ aamma sakkortuumik nataq ” ; a “ hail ” taanna Saqq 16:21-mi ’ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ” -it arfineq-marluk qulequtarivaat .       
 Taamaattumik Jiisusi Kristusip uteqqinnerata isumaa adventistit qulequtaat kingulleq maluginiarneqarpoq, taanna piffissami tassani , 2030-mi aasaanerani , annaassiniarneq ilumoortoq toqqakkanut neqeroorutigineqartoq , Jiisusi Kristusip aappaatigut pissarsiarineqartoq. Piffissanngorpoq upperinnittunik, toqqarsimasani toqutsiniarlugit piareersartunik, Romamiut sapaatip-akunneranik itigartitsisunik, Guutillu nunarsuarmi pinngortitsinerata sapaatip-akunnerani siullermiit sapaatip-akunneranut illernartumut tatiginninnertik ataqqillugu, akerleriissuteqarnissaanut. Saqqummersitat 6-imi " sisamaat " -mi ersersinneqarpoq, upperinnittut taakku Naalakkap tigusarisimasai, toqqakkani pilluaqqusaasut asannittullu siunertaqartumik toqutsinerminni qanoq pissuseqarnersut aammalu eqqissiviilliorsimanersut . Isumaqatigiinnginneq pillugu sammisaq versimi tassani 19 -imi sammineqarpoq . Tamanna tassaavoq inatsit Guutimeersoq ’ nalunaajaatitut umiarsualivimmi ” tabernakel-imi aamma hebræerisut ’ templimi ” illersorneqartoq. Umiarsuup pingaaruteqarnera aammalu illernartorujussuunera taamaallaat pissutigalugu inatsisit allagartaat Guutip nammineq qinnguartaataanik allanneqarsimasut imaqarmata , nammineq , Mosesip, kiffartortup upperisarsiortup, najuunnerani. Biibilimi paasiniarsinnaavarput Jiisusi Kristusip uteqqinnerani upperisarsiortut qanoq ersiorsimanerannut pissutaasoq. Tassami Tussiaat 50-imi versit 1-6-imi tamanna nalunaarutigineqarpoq :        
“ Asafip tussiaataa. Guuti, Guuti, YaHWéH , oqaluttuarpoq, nunarsuarlu kaammattorpaa, seqernup qinngorneraniit seqernup qinngorneranut. Zionimit, ilungersunartumik naammalluinnartumik, Guuti qinngorpoq. Taanna tikippoq, Guutitta, taanna nipaatsuunngilaq; Taassuma siornatigut ikuallaasoq, eqqaani sakkortuumik anorersuartoq . Taanna qilammut qulaaniittumut, nunamullu qisuariarpoq, inuiaqatigiinni eqqartuussiniarluni : Katersukkit uanga upperisakka, pilliutaasumik isumaqatigiissuteqarsimasut! - Qilammilu ajunngissusaa nalunaarutigissavaat , Guuti eqqartuussisuugami. »  
Ersiornermik nalaani upperinnittut takussavaat Guutip peqqussutaani qulini aappaani allassimasoq qilammi allakkanik ikuallannermik takutinneqartoq. Aamma Guutip iliuuseqarneratigut ilisimassavaat Guutip toqumut siullermut ’ aappamullu ” pineqaatissiissutigigaa .  
" Trompetip arfineq-marluk " -ip qulequtarineqarnerata versi kingulleq una Guutip inatsisaminut kristumiussutsimi eqqunngitsumik upperinnittumit akerleriinneqartoq qanoq pingaaruteqartiginersoq ersersippaa uppernarsarlugulu. Guutimit inatsit inatsisip anersaartuutillu akornanni akerleriinneq pineqartoq pissutigalugu minnerulersinneqarpoq. Kukkuneq tamanna apustilip Paulusip allakkamini oqaatsit oqaatigisaasa eqqunngitsumik atuarneqarneranik kinguneqarpoq. Taamaattumik uani qularnanngitsumik ersarissumik ajornanngitsumillu nassuiaateqarnikkut aallaavigissavara . Rom 6-imi Paulusip ’ inatsisip ataaniittut ” ’ anersaaq ataaniittut ’ assigiinngisitsivoq , aatsaat isumaqatigiissutip nutaap ​​aallartinnerani piffissap qanoq ittuunera pissutigalugu . Formel " inatsisip ataani " atorlugu juutit ataatsimooqatigiinnermi siullermiittut taasarpai, taakku ataatsimooqatigiinnermik nutaamik Jiisusi Kristusip naapertuilluartumik naapertuilluartumik tunngaveqartumik tunngaveqartumik itigartitsipput. Aammalu toqqarneqarsimasut ataatsimooqatigiinnermut nutaamut tassunga isertut formel ” inatsisitigut ” atorlugu toqqaasarput. Tamanna tassaavoq iluaqutaasoq anersaaq , taassuma aqqani Jiisusi Kristusip, Anersaaq Illernartoq atorlugu, toqqarsimasani ikiortarpaa, ilinniartitsisarlugulu inatsit illernartoq guutimeersoq asannilernissaanut malinniarlugulu. Taanna naalalluarlugu taava ’ inatsit peqatigalugu ” aamma ’ anersaap ataaniilluni ’ aamma ’ inatsisit ataaniinngilaq ’. Eqqaamavara Paulusip inatsit guutimeersoq pillugu oqartoq " illernartoq peqqussullu eqqortoq pitsaasullu " ; qanoq taanna Jiisusi Kristusimi avitseqatigisara. Paulusip ajortuliortoq , atuartartuminik qularunnaarsitsiniarluni ajortuliortariaqanngillat Kristusimiinnerat pissutigalugu, ullumikkut upperisarsiortut allakkani atorlugit Jiisusi Kristusip, kinaassusermik " ajortuliornermik kiffartornermik " Romap 7. marts 321. Paulusip Galimi nalunaarutigaa : " Aamma uagut nammineq aamma ajortuliortoq nassaarineqarpata , tassaavoq Kristusi ajortuliortoq?" Taanna ungasissumi ! " Maluginiaruk eqqortuunerup pingaaruteqarnera, " far from it ", taanna upperisamik isumaqarnermik eqqunngitsumik upperisaqartumik ullumikkut kristumiut upperisaannik isornartorsiorpaa, tamannalu ulloq 7. marts 321-miit, ulloq taanna Romamiut " ajortuliornerat " kristumiut upperisaannut Vest-imi aamma Øst-imi isersimavoq , paganimik Constant Roman I e-mik oqartussaassuseqarnikkut.                                
" Trompetip arfineq-marluk " -ip nalaani ukiut siulliit sisamat tusindit Guutip nunarsuarmi toqqakkat toqqarnissaannut immikkoortinneqarsimasut , ukiuni arfineq-marlunni ataatsimut isigalugu suliniummi, naammassineqarput. Ukiut tusindit arfineq- marluk , imaluunniit " ukiut tusindit " Saqq .     
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 12 : Pilersaarut qitiusoq annertooq 
 
Arnaq – Romamiut sakkutuuisa – Arnaq inoqajuitsorsuarmiittoq – Parentes : qilammi sorsuuteqarneq – Arnaq inoqajuitsorsuarmiittoq – Reformation – Ateisme- 
Adventistit sinneruttut
 
Arnaq ajugaasoq, Kristusip nulia, Guutip Savaa
Versi 1 : “ Qilammi takussutissaq annertooq takuneqarpoq : arnaq seqineq atorlugu atisaqartoq, qaammat isigaata ataani, niaqquminilu ulloriarsuit aqqaneq-marluk atorlugit. »    
Tassani aamma sammisat arlallit assilisassiani imaluunniit scenini arlalinni imminnut malinnaapput. Assilisaq siulleq takutitsivoq Ataatsimeersuarneq Toqqakkat , taakku Jiisusi Kristusip ajugaaneranik iluaqutiginnissapput, taanna ataaseq Niaqoq, Ef.5:23 naapertorlugu. „ Arnap ” ilisarnaataata ataani Kristusip „ Nuliaa ” Mal 4:2-mi siulittuutigineqartumik „ eqqortumik seqinnersuarmik ” qalipaavoq . Marloriarluni atorneqarnerani " qaammat " taarnermik ilisarnaatissaavoq aamma " isigaata ataaniippoq ". Akerleriit taakku tassaapput oqaluttuarisaanerup nalaani aamma piffissap ingerlanerani, isumaqatigiissummi siullermi juutit, aamma kristumiut kukkusimasut, katuullit, ortodoksit, protestantit adventistillu, nutaami. Niaqorlunni " stjernenik aqqaneq marlunnik krone " Guutip, 7-ip, inuunermik, 5-imik, isumaqartoq 12-imik, ataatsimooqatigiinnermini ajugaaneranik ilisarnaatissaavoq.          
 
Arnaq persuarsiorneqartoq kingullermik ajugaanissaq sioqqullugu
Versi 2 : “ Taanna naartulersimavoq, qisuariarlunilu, naartulernermilu anniarsimalluni. »    
Versimi 2-mi ’ inunngornermi anniarnerit ’ tassaapput nunarsuarmi persuttaaneq qilammi naalannartumik piffissaq sioqqullugu. Assilisaq taanna Jiisusip Johannesi 16:21-22 -mi atorpaa : “ Arnaq naartulerpat aliasuppoq, nalunaaqutaq tikimmat; kisianni meerartaarpat anniarneq eqqaamajunnaarpaa, nuannaarnini pissutigalugu angut silarsuarmi inunngormat. Taamaattumik aamma illit maanna aliasuuteqarpusi ; kisianni takussavakkit, uummatisilu nuannaarutigissavasi, nuannaarnersilu kialluunniit tigusinnaanngilaa. »       
 
Arnat paganit persuttartarpaat : Roma, Imperialimik Illoqarfik Annertooq 
Versi 3 : “ Qilammilu allamik nalunaaqutsiisoqarpoq ; aamma takuuk drakoni annertooq aappaluttoq, niaqunik arfineq marlunnik nassunik qulinik, niaquminilu arfineq marlunnik qinngasaarisoq. »   
Versi 3-mi persuttaasoq ersersinneqarpoq : diaavulu soorunami, kisianni nunarsuarmi, neqimik oqartussaasut aqqutigalugit sulisarpoq, toqqakkat persuttarpai, piumasani naapertorlugu. Sulinermini marlunnik malitseqartumik periarfissanik atuisarpoq ; taanna ’ drakoni ” aamma ’ slange ” . Siulleq, " drakon " -ip, tassaavoq avammut saassussineq paganit naalagaaffiata Romap atortagaa. Taamaalilluni ilisarnaatit Dan.7:7-imi takuneqareersut nassaarisinnaavagut tassani Roma uumasumik aappaattut ” qulit nassulimmik ” isikkoqarluni saqqummerpoq. Paaganimik tunngaveqarneq uppernarsarneqarpoq ” diademit ” uani ” niaqunut arfineq-marlunnut ” inissinneqarsimasut , Saqqummersitat 17 naapertorlugu Romamiut illoqarfiata ilisarnaataa. Eqqorluarneq tamanna tamakkiisumik eqqumaffigisariaqarparput, tassami uatsinnut ersersitsisarmat, assilisassiaq taanna saqqummiunneqartarpat tamaasa, " tiaras "-it inissisimaffiannik , siulittuutigineqarsimasumik oqaluttuarisaanerup qanoq ittuuneranik.          
 
Arnat upperisamik persuttaasarnerat : Paavimik katuullit Roma 
Versi 4 : “ Qilammi ulloriarsuit pingajorarterutaat qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut. Drakoni arnap inunngortussap siornatigut inissisimavoq, meeqqani inunngorpat neriniarlugu. »    
Versi taanna aallarteqqippoq, ilisarnaatinik nutaanik aallaaveqarluni, Saqq 11:1-imiit 3-mut nalunaarusiaq tassani paavip Roma Guutimit akuerineqarpoq , qulequtaq " stav " , " illoqarfik illernartoq qaammatini 42-ni aallaavigalugu ".    
Danielimi Romamiut naalagaaffianni " nassut qulit " paavip " nassut mikisoq " (538-imiit 1798-ip tungaanut) taarserneqartussaagaluarpoq . Tamanna uani uppernarsarneqarpoq Saqqummersitat 12-imi, versimi 4-mi.    
Oqaaseq " tail ", Saqqummersitat 2:20-mi eqqunngitsumik " siulittuisoq Jezabel "-imut tunngasoq , eqqunngitsumik kristumiut paavimik upperisamik Romami malinnaaneq tamanna ersersippaa . Unnerluussineq Dan 8:10 -mi allassimasoq uani nutarterneqarpoq. Taassuma atornerluisimaneranik atornerluisimaneranillu atornerluisut, 1 Mosesimi " slange "-mut naleqartut, " qilammi stjerner " -imik ilisarnaatip ataani allanngortinneqartarput , tassa " qilammi naalagaaffimmi innuttaasut " -mik qulequtaq ataani, Jiisusip ajoqersukkaninut tunngatinneqartoq. " Pingajussaat fall-imi allamut drag-erneqarpoq ." Pingajuat isumatut eqqortumik taaneqanngilaq, kisianni soorlu siulittuutini sumiluunniit, kristumiut misilinneqarsimasut katillugit amerlassusaannut pingaaruteqartutut. Eqqugaasut tamanna allaat pingajorarterutaanik qaangersinnaavaat.                
Versi 5 : “ Ernermik inunngorpoq, taannalu inuiaqatigiit tamarmik qaqutigoortumik aqutsisussaapput. Meerarlu Guutimut qullersaqarfianullu tiguneqarpoq. »  
Marloqiusamik atuinermi siulittuutip eqqaamavaa diaavulu qanoq ililluni Missiarsip pissusaanik akiuussuteqarsimanersoq inunngornerminiit ajugaalluni toqunissami tungaanut. Kisianni ajugaaneq taanna tassaavoq siullermik inunngortup kingorna toqqarsimasai tamarmik angussavaat, kingullermik ajugaanissaq pissarsiarinissaata tungaanut unammineq taanna ingerlateqqinniarlugu. Taamani, qilammi timimik pissarsillutik, taanna peqatigalugu avitseqatigissavaat, ajortunik eqqartuussinera aamma tassaavoq , ataatsimoorlutik, " inuiaqatigiit qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut " qimmit qimuttut " toqup aappaata naalliutsinneqarneranik " eqqartuussinermi kingullermi eqqartuussinermik tunniussissaaq . Kristusip aamma toqqakkani misigisaat ataatsimoorlutik misigisassanngortinneqarput, aammalu " meeqqap Guutimut qullersaqarfianullu ", taamaattumik qilammut, assilisassiaa tassaavoq toqqakkat nunarsuarmi "annaassiniarnerat " 2030-mi naammassineqartussaq , Kristusip akiniartup uteqqinnerani. Taakku ’ meerartaarnermi anniarnermit ’ annaanneqassapput . Meeraq tassaavoq kristumiussutsimik ilumoortumik allanngortitsinermik iluatsittumik ajugaasumillu ilisarnaat .          
Versi 6 : “ Arnaq inoqajuitsorsuarmut qimaavoq, Guutimit inissisimaffimmik piareersarneqarsimasumut, tassani ulluni tusindini marlunni arfineq marlunni nerisassiarineqartussanngorlugu. »     
Ataatsimeersuarneq persuttarneqartoq eqqissisimavoq sakkutuujunngitsumillu, sakkutuuisa kisimik tassaavoq Biibili, Guutip oqaasia, Anersaap atortagaa, taanna aatsaat sakkutuuisa sinnerlugit qimagussorsinnaavoq . Versi 6-imi eqqaaneqarpoq paavip naalakkersuinerata nalaani ” ulluni siulittuutitut 1260-ini ” imaluunniit ukiuni ilumoortuni 1260-ini Ezekieli 4:5-6-imi allassimasoq malillugu. Piffissaq taanna kristumiut upperisaannut piffissaavoq misilinneqarnermik anniartumik oqaatsip " inoqajuitsorsuarmik " eqqaaneqarneratigut siunnersuutigineqartoq tassani " Guutimit aqunneqartoq ". Taamaalilluni Saqq 11:3-mi ’ nalunaajaasut marluk ’ ajornartorsiornerat misigisimavaa . Dan 8:12-imi oqaaseqatigiit taakku guutimeersut ima sananeqarput : " sakkutuut ulluinnarni ajortuliorneq pissutigalugu annaanneqarput " ; ajortuliorneq ulloq sapaatip-akunnerani eqqissiviilliorfiusumik ulloq 7. marts 321-miit malinniarneq unitsiinnarlugu pisimasoq.            
 
Parentesi ammarlugu : qilammi sorsuuteqarneq 
Versi 7 : “ Qilammilu sorsuuttoqarpoq. Mikaeli inngilinilu qimmit qimuttut akiorpaat. Aamma drakoni inngilinilu sorsuupput , .   
Illernartunik nalunaarutigineqartumik raptureq nassuiaateqarnissaq pisariaqartippaa, Anersaaq uatsinnut saqqummiussivoq soorlu parentesimi. Tamanna pisinnaanngortinneqassaaq Jiisusi Kristusip ajortimik toqumillu ajugaanera pissutigalugu. Ajugaaneq taanna makinnerata kingorna uppernarsarneqarpoq, kisianni Anersaap uani ersersippaatigut qilammi innuttaasunut qanoq kinguneqarsimanersoq, taakku anersaapiluit aamma Saatani nammineq piffissaq taanna tikillugu iliuuseqarfigisimavaat.
Pingaaruteqartorujussuuvoq : qilammi sorsunnersuaq taanna, inuit isigalugit takuneqarsinnaanngitsoq, Jiisusip nunarsuarmiikkami oqaatsit pissanganartut oqaatigisimasaasa isumaat erseqqissarpaa . Johannesi 14 :1-3 -mi Jiisusi oqarpoq , “ Uummatisi annilaangassanngilatit. Guuti upperiuk, uannullu upperiuk. Ataatama illuani inissiarpassuaqarpoq. Taamaattoqarsimanngippat ilissinnut oqarsimassagaluarpunga. Uanga ilinnut sumiiffik piareersarpara . Aammalu ingerlaqqissaanga ilinnut inissaq piareersarlugu , uanga tikissaanga, uannut tigussavakkit, tassani aamma illit tassaniissallutit. » Sumiiffimmi tassani ” piareersarnermut ” isuma tunniunneqartoq versimi tulliuttumi takussaavoq .        
Versi 8 : “ Kisianni ajugaanngillat, qilammilu inissisimaffitik nassaarineqanngilaq. »   
Qilammi sorsunnersuup taassuma nunarsuarmi sorsunnersutsinnut assingunngilaq ; Taanna toqqaannartumik toqutsisarneq ajorpaa, aammalu akerleriit marluk naligiinngillat. Pinngortitsisoq annertooq Guuti arkangellip " Mikaelip " anneruniarlunilu qatanngutaasutut isikkoqarnerata ataani imminut saqqummiussisoq tassaavoq taamaattorli Guuti tamanut pisinnaasoq, pinngortitami tamarmik qungujullutik naalalluartariaqarlutillu. Saatani anersaapiluillu tassaapput taamatut pinngortitami upperinnittuusut , pinngitsaalisaallutik kisimik naalalertarput , kingullermillu , akiuussinnaanngillat naalallutillu pinngitsaalisaallutik , Guutip annertuup tamanut pisinnaassuseqarnermigut qilammiit anisinneqarnerani . Nunarsuarmi kiffartornermini Jiisusi inngilinit ajortunit ernummatigineqarpoq, taakku tusarniaapput uppernarsarlugulu ilumut " Guutip Ernera " Guutip pilersaarusiorneqarnerani , taamatut taaguuteqartinneqarluni.      
Versimi tassani Anersaaq erseqqissarpaa : " qilammi inissisimaffitik nassaarineqanngilaq ." Guutip naalagaaffiani qilammi upperisarsiortut ” sumiiffiat ” taanna qimagussorneqartariaqarsimavoq, taamaalilluni naalagaaffik qilammiittoq taanna ’ salliunneqarsinnaaqqullugu ” aamma ’ piareersarneqarsinnaaqqullugu ’ Kristusip toqqakkanik tigusinissamut ulloq kingullermik nunarsuarmi upperisarsiortunut sorsuuteqarnermini, taanna naalannartumik tikissappat. Tassa taamani , toqqakkani peqatigalugit, " taakku peqatigissavaat, tassani taanna " tassa qilammi salliunneqarsimasumi taamatut " piareersarneqarsimasumi " taakku tigusinissaminnut. Taava nunarsuup ilaa tassaassaaq 1 Mosesi 1:2-miit oqaatsip ’ qeqertami ” siulittuutigineqartup assilisassiaa . Ajornartorsiut taanna tunngavigalugu guutimit annaassiniarnermik suliaq ilusilersorneqarpoq pilersaarummilu oqaatsit pingaarnerit ataasiakkaat isumaat ersersippaat. Taamatuttaaq versit taakku Hebr. 9:23-mi allassimasut : " Taamaattumik qilammi pisut assigalugit tamatumunnga salliunneqassappata, qilammi pisut namminneq pilliutaasunit pitsaanerusunik salliunneqassasut. "  » Taamaalilluni " pilliutaasoq annertunerusoq " pisariaqartinneqartoq tassaavoq Missiarsip Jiisusimik ateqartup nammineq piumassutsiminik toqunera, toqqarsimasani ajortuliornerannut isumakkeerfiginninnissamut neqeroorutigineqartoq , kisiannili pingaarnertut pinngortitaminut namminerlu inatsisitigut pisinnaatitaaffimmik pissarsiniarluni , qilammi nunamilu upperinnittut toqutsinissaannut . Taamaalilluni " Guutip qilammi illernartuutaa " salliunneqarpoq " , siullermik kingornalu, Kristusip ajugaasup uteqqinnerani, tassaassaaq nunarsuup pissusaa, taanna "ingerlatsivitut " taasarpaa , kisiannili " illernartutut " taasarpaa , Jes.66:1-2-mi : " Taamatut oqarpoq Naalakkap: Qilak rost, the my foot is my th . Illu sorleq uannut sanassavisiuk imaluunniit sumiiffik sorleq najugaqarfigissaviuk? Tamakku tamarmik assanik sanasimavakka, tamarmillu pinngorsimapput, oqarpoq YaHWéH . Taanna tassaavoq uanga qiviassavara: taanna ajornartorsiortoq anersaamillu ernummatigineqartoq, taanna oqaatsinik ersiortoq. » ; imaluunniit Ezek.9: 4 naapertorlugu , pillugu “ .                                     taakku pissusissamisoortumik iliuuseqarfigineqarsimasut pissutigalugit qisuariarlutik qisuariarlutik . 
Versi 9 : “ Drakonilu annertooq, slange taanna qangarnisaq, Diaavulumik Saatanimillu taaneqartartoq, nunarsuaq tamakkerlugu peqquserlussimasoq, nunamut anisinneqarpoq, inngilillu peqatigalugit anisinneqarput. »   
Qilammi inuit siullersaallutik Kristusip ajugaasup anersaamik salliunneqarneranik iluaqutiginnipput. Diaavulu inngilillu anersaapiluit ukiuni tusindini marlunni nunarsuarmi ’ anisinneqarsimasut ’ qilammiit anisippai . Taamaalilluni diaavulu ilisimavaa " piffissaq " nammineq aammalu anersaapiluit toqqarneqarsimasut illernartunik aammalu piviusoq guutimeersoq akerlillugu iliuuseqarnissaannut sinnerusoq.    
Maluginiaruk : Jiisusip Guutip qanoq ittuunera inuiaqatigiinnut kisiat saqqummiunngilaa , aammali qanoq ittuunera taanna ersinartoq, diaavulu, isumaqatigiissummi siullermi annikitsumik oqaatigineqarsimasoq, ilisaritikkaa, taamaalillunilu ilisimajunnaarluni. Jiisusip diaavulu ajugaaffigimmagu, lejrit marluk akornanni sorsunnersuaq annertusiartorpoq, anersaapiluit maanna nunarsuarmi inuit akornanni takuneqarsinnaanngitsumik inuusut aammalu nunarsuarmi tamakkerlugu dimensionitsinni tassunga ilanngullugit planetit qilammilu ulloriarsuit . Taakku tassaapput nunarsuup dimensioniani avatangiisinut tunngasut kisimik. 
Uani eqqaamasariaqarpara Guutip isumaliutigisimasaanik programmimik annaassiniarnermik suliassaq tamakkerlugu eqqortumik paasinninneq tassaavoq immikkut pisinnaatitaaffik toqqarsimasaminut immikkoortinneqartoq. Tassami eqqunngitsumik upperisaq tunniunneqartarpoq, taanna projektiminik paasinninnermini kukkusartarmat. Tamanna uppernarsarneqarsimavoq juutit Missiassimut Allakkani Illernartuni siulittuutigineqartumut timikkut annaassiniarnermik pilersitsisussamik suliassaqartitsimmata , Guutilli anersaamik annaassiniarnermik aatsaat pilersaaruteqarsimammat ; taanna ajortuliornermik. Soorlu aamma ullumikkut kristumiut upperisaat eqqunngitsoq Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanut qilanaarpoq, naalagaaffiata oqartussaassusiallu nunarsuarmi pilersinneqarnissaat ; Guutip programmiminut ilanngunngilai soorlu siulittuutitut Saqqummersitami ilinniartitsissutigineqartoq. Taarsiullugu taassuma naalannartup tikiunnera inuunerminnik naanerani malunnartinneqassaaq, taanna ajortuliornerminnik aammalu tassunga pisuunerminnik tamanik tigusisutut inissisimavoq.   
Kristusip toqqarsimasaata nalunngilaa inuuneq kiffaanngissuseqartoq qilammi aallartisimasoq aammalu nunarsuarmi parentesip asanninnerata naapertuilluarnerminillu naammattumik ersersitsinissaanut pisariaqartinneqartup kingorna pinngortitsisoq Guutip pinngortitami qilammi nunamilu upperinnittutut inissisimasut inuunerat sivitsortussaagaa, naassaanngitsumik qilammi pissutsini. Taava qilammi nunamilu upperisarsiortut eqqartuunneqareersimassapput , aserorterneqarsimallutillu aserorterneqarsimassapput.
 
Qilammi naalagaaffik annaanneqarpoq
Versi 10 : “ Qilammilu nipimik sakkortuumik oqartoq tusarpara : Maanna annaassiniarneq, nukissaq, Guutitta naalagaaffia Kristusimillu pissaanera tikippoq ; Qatanngutitsinnik unnerluussisoq, ulloq unnuarlu Guutitta siornatigut unnerluussisartoq, aallarunneqarsimavoq. »    
Una “ Maanna ” ulloq apriilip 7-iat 30-at, arfininngornermi apriilip 3-ata kingorna sapaatip-akunnerata siulliup tungaanut siunertarineqarpoq, tassani Jiisusip qinngasaarineq akuersaarlugu diaavulu, ajortuliorneq toqulu ajugaaffigai. Sapaatip akunnerani siullermi tassani Mariamut oqarpoq : “ Uanga toqqarsinnaanngilara ; Suli Ataatamut qaqqasimanngilanga . Ajugaanera suli qilammi pisortatigoortumik nalunaarutigineqartariaqarsimavoq kingornalu, guutitut tamanut pisinnaassuseqarnermini, inngilitut aqqani “ Mikael ” nassaarineqarsimasoq atorlugu , diaavulu anersaapiluillu qilammiit malersorpai. Eqqaamasariaqarparput oqaaseq " qatanngutitsinnik unnerluussisoq, ulloq unnuarlu Guutitta siornatigut unnerluussisoq ." Taassuma uatsinnut ersersippaa Guutip lejrip nunarsuarmi tamarmi qatanngutaaneq annertooq, taanna nunarsuarmi toqqarneqarsimasunik upperisamik lejrimik itigartitsinerminik avitseqateqarpoq. ‘ Qatanngutit ” taakku kikkuuppat ? Qilammi nunamilu, soorlu Jobi ilaatigut diaavulumut tunniunneqartoq, uppernarsarniarlugu ’ unnerluutigisani ’ tunngaveqanngitsut .               
Versi 11 : “ Savap aappaatigut nalunaajaanermillu oqaasii atorlugit ajugaaffigaat, inuunertillu toqup tungaanut asanninngillat. »   
Versimi tassani eqqartorneqartoq ulloq “ Smyrna ” pillugu oqaluussissummi nassaassaavoq , oqaluuserisassallu taanna Jiisusi Kristusip ukiuni siulittuutigineqarsimasuni tamani upperisamik malittarisassamik piumasaqarneranik ersersitsivoq, naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut.  
" Mikaelip " -ip ajugaanera , annaassiniartartutta Jiisusi Kristusip qilammiittup aqqa , pissutissiivoq nalunaarutini ullormut Matth . Taamaattumik ingerlaarlusi inuiaqatigiillu tamarmik ajoqersukkanngortikkit, Ataatap Ernerullu Anersaallu Illernartup aqqanik kuurtitsillusi, ilissinnut peqqussutigisakka tamaasa malinniarlugit ilinniartitsillusi. Takuuk, uanga ullut tamaasa ilissi peqatigaakka, silarsuup naanissaata tungaanut. »     
Taamaalilluni isumaqatigiissutini siulleq tunngaviliissummi Guutip Mosesimut nunarsuarmi dimensionitta aallaqqaasiutaanik oqaluttuassartaq saqqummiuppaa , kisianni uagutsinnut inuit ulluni kingullerni inuusut kisimik nunarsuarmi annaassiniarnermini suliassani paasinninnera saqqummiuppaa, nunarsuarmi ajortuliornermik misigisaqarnerup parentesiani matuneqarluni, taannalu ukiuni tusindini sivisussuseqartussaavoq . Taamaattumik Guutimut qilammi nunamilu toqqakkani upperisallit tamarmik naassaanngitsumik ataatsimoortinneqarnissaat neriuutigalugu oqaatigivarput. Taamaattumik toqqakkat immikkut pisinnaatitaaffigaat qilammut innuttaasunullu eqqumaffiginninnissarput. Taakku tungaannit toqqakkat qanoq atugaqarnerat nunarsuarmilu oqaluttuarisaarnerput, Pinngortitamiit nunarsuup naanerata tungaanut, 1Kor.4:9-mi allassimasoq naapertorlugu soqutiginninnertik unitsinngilaat: " Guutip, uannut isumaqarpoq, inuit akornanni apustilinngortippaatigut, toqumut pineqaatissinneqarluta inngilitut aspecta-mut nunarsuarmi, tassami uagut." »   
 
Nunap qanoq issusaa ajornerulerpoq
Versi 12 : “ Taamaattumik qilammi qilammi najugaqartusi nuannaarutigitsi. Ajorpoq nunamut immamullu ! Diaavulu ilinnut aallarpoq annertuumik kamalluni, nalunngimmagu piffissaq sivikitsuinnaaq atorlugu. »     
„ Qilammi najugallit ” Kristusip ajugaaneranik siullersaallutik „ nuannaarutiginnipput ’ . Kisianni nuannaarnerup taassuma akissutaa tassaavoq " nunarsuarmi innuttaasunut " " ajornartorsiornerup " annertusarneqarnera . Tassami diaavulu nalunngilaa taanna inuk pineqaatissinneqarsimasoq, aammalu annaassiniarnermut pilersaarutini akerlillugu iliuuseqarnissaminut " piffissaq annikitsumik " piffissaqartoq. Ukiuni 2000-ini anersaapiluit nunarsuarmi inissisimasut iliuuseqarfigisimasaat tamarmik Jiisusi Kristusip Saqqummersitamini imaluunniit Apokalipsimini saqqummiuppai. Tamanna suliap matuma ilinnut allakkakka siunertaraa. Aamma 2018-imiilli Jiisusi Kristusip toqqarsimasai piffissap naanerani ilisimasaq taanna diaavulumut atornerluisarnermik suliaqarnerminut immikkoortinneqartoq avitseqatigiissutigaat; Taanna 2030-mi aasaanerani naggaserneqassaaq, Mesteriminnik guutimik naalannartumik uteqqinnissaanik. Qulequtaq taanna parentesimi vers 12-imik matuneqarpoq.             
Qilammi sorsuuteqarnerup parentesiata matuneqarnera
 
Arnap qulequtaata aallarteqqinneqarnera inoqajuitsorsuarmut ingerlavoq
 
Versi 13 : “ Drakonip nunamut ikkunneqarsimasoq takugamiuk arnaq angummik inunngortitsisoq misissuiffigaa. »     
Parentesimi tassani Anersaap paavip naalakkersuinerata qulequtarivaa versimi 6-imiittoq tigusinnaavaa, versimi tassani oqaaseq " dragon " suli diaavulu, Saatani, nammineq taaguuteqarpoq. Kisianni " arnaq " akiorniarlugu akiuussuteqarnera Romamiut iliuuseqarnerisigut ingerlanneqarpoq , kingorna imperialimik, taava paavimik.    
Versi 14 : “ Arnarlu qimmit qimuttut angisuut marluk tunniunneqarput, inoqajuitsorsuarmut timmisartuussisinnaaqqullugu, sumiiffimminut, tassanilu piffissami ataatsimi, piffissamilu, piffissap affaani nerisassiarineqartussanngorluni, slange-p qinnguaniit. »   
Versimi tassani 14-imi oqaaseq tigusarpaa, paavip naalakkersuinerata sivisussusaa " ukiut pingasut affarlu " , " piffissaq, piffissat affarlu ", Dan.7:25-imi atorneqareersoq, ersersillugu. Replay-imi tassani , pisut piffissap ingerlanerani malittarisassat nutaat saqqummiunneqassapput. Detalji ataaseq maluginiartariaqarpoq : versimi 4-mi " drakoni " " slange " -mik taarserneqarpoq soorlu aamma versimi 3-mi " drakoni " " qimmit " -imik taarserneqartoq . Oqaatsit " slange aamma qimmit " uatsinnut ersersippaat allanngortitsineq aktiiviusumik taktikkimik Guutip , " qimmit angisuut ", diaavulumi anersaapiluinilu isumassarsiorfigisarpai. " Dragon " -ip avammut saassussinerata kingorna takkuttoqarpoq " slange " -p sallusuissummik upperisarsiornermillu tunngaveqartumik, taakku ukiuni 1260-ini siulittuutigineqarsimasuni paavip naalakkersuinerani eqquutsinneqarput. „ Slange “ -p eqqaaneqarnera Guutip uatsinnut siunnersuuteqarsinnaavoq aallaqqaammut ajortuliornermi pissutsinut naleqqiussinissaq. Soorlu Eva " slange " atorlugu diaavulu oqaluttuartoq ; " arnaq ", Kristusip "nuliaa " , misilinneqarpoq oqaatsit sallusuissummik diaavulup paavip romamiut katuullit agentiisa " qaneq " aqqutigalugu tassunga saqqummiussaasa.                                 
Versi 15 : “ Puisillu arnap kingorna imeq qarsutsisoq qaninniit anisippaa, qarsutsinermit qarsutsitinniarlugu. »   
Versi 15-imi ersersinneqarpoq katuullit persuttaasarnerat kristumiut upperisaat upperinnittuunngitsoq ; soorlu ” qeqertami imeq ” suut tamarmik pissarsiarineqarsinnaasut ” ingerlaartarpai .​ Romamiut katuullit paaviisa " suut " upperisamik akerliussutsimik takutitsisut fanatiskimik aammalu pissaanilissuarmik katuullit ligaat aallartippaat . Suliap tamatuma naammassineqarnera tassaavoq Louis XIV-p biskop Le Tellier -imit siunnersorneqartumik " dragonit " korpusimik pilersitsinera . Sakkutuut ataatsimiititaliaat taanna , eqqissisimalluni protestantimik akerleriinneq piniarniarlugu pilersinneqartoq , siunertaavoq Kristusip toqqarsimasai tamarmik nukillaarsimasut aammalu ajunngitsut dogmatiminut " drag "-inngortinniarlugit , taakku toqqassallugit piumaffigalugit katuullinngornissaminnut imaluunniit tigusarineqarlutik imaluunniit toqunnissaminnut ajortumik atornerluineq naalliutsitsinerlu kingorna.            
Versi 16 : “ Nunallu arnaq ikiorpaa, nunallu qaneq ammarpaa, qarsutsinermilu qarsutsineq qaninniit anisinneqartoq imerlugu. »    
Anersaaq versimut ataatsimut tassunga marlunnik ataatsimoorussanik paasissutissiinermik neqerooruteqarpoq. Maluginiaruk " arnaq " aamma " nuna " uani marlunnik immikkoortuusut , aamma " nuna " protestantimik upperisamik imaluunniit nunarsuaq eqqortoq, nunarsuatsinni nuna, ilisarnaatitut atorneqarsinnaasoq. Tamanna versimut una marlunnik isumassarsiorfiussaaq, taakku kronologiskimik imminnut malinnaapput, taakku guutimit Saqqummersitsinermi.      
nalunaarusiaq : falsk bestial protestantisme : Kronologisk ordning, siullermik, " arnaq " naleqqussaavoq assilisassiamik nassuiaammut eqqissisimasumik protestantit reformationimi , taakku pisortatigoortumik " qaneq " ( Martin Lutherip 1517-imi ) katuullit ajortuliornerat isornartorsiorsimavaa ; taanna aqqinik pissutissiivoq : " Protestanti " imaluunniit katuullit upperisamik eqqortuunnginnerat Guutimut ajortuliortoq kiffanilu ilumoortut toqutsisartoq akerliussutsimik takutitsisut . Protestantismep alla hypocritisk ilaa oqaatsimik " nuna " atorlugu ilisarnaatigineqartoq aamma " qaneq " ammarpaa katuullit upperisaat isornartorsiorlugu, kisiannili sakkutuunik tigusillunilu sakkortuunik pissaanilissuarnik " imersimavoq " katuullit ligaanni sorsuuteqartut ilaat malunnaateqartoq . Oqaaseq " nuna " uani " Huguenotit " tusaamasat , Cévennes-imi protestantimik sorsuuteqartut , aammalu sakkutuut pingaarnertut inissisimaffiini soorlu La Rochelle-mi " upperisamik sorsuuteqarnermi " Guuti sorsuuteqartunit marlunnit akerleriissunit kiffartortinneqanngilaq ataqqineqanngilarlu, ilisarnaatigaa .                         
nalunaarusiaq : franskisut naalagaaffimmi ateismemik akissarsisitsisoq . Aappaattut atuarneqarnerani, aammalu ullut malillugit, versimi 16- imi tassani ersersinneqarpoq Franskit Revolutioniat qanoq ililluni katuullit kunngeqarfiisa paavip akerliussutsimik takutitsinerat tamakkiisumik eqqugaassanersoq. Tamanna versimi matumani pingaarnertut oqaatigineqarpoq. Aamma tassaavoq Guutip " 4. trompetip " Saqq. 8 : 12- imiittup , aamma " uumasorujussuup qeqertamiit qimagussortup " Saqqq . Assilisaq taanna tunngavigalugu pinerluttuliortup " Kora " -p pineqaatissinneqarnera 4 Mosesi 16:32- mi allassimavoq : " Nunap qaneq ammarpaa , taakkulu illuutaat, Kora-llu inuit tamarmik pigisaasalu tamarmik imerpai ." Guutimit Saqqummersitsinermut oqaluttuarisaanermilu eqquutsitsinermut naammattumik naapertuuttumik, naliginnaasumik assilisassiaq taanna pissutsini marlunni upperinnittut Guutimit inatsit itigartinneqarneranik eqqaasitsivoq.            
 
Dragon -ip akeqqaa kingulleq : Arnat adventistit sinneruttuat 
Versi 17 : “ Drakonilu arnaq akerleraa, taassumalu kingornussassaanik sinneruttunik, Guutip inatsisaanik maleruaasunik, Jiisusi Kristusillu nalunaajaataanik piginnittunik, sorsuuteqalerluni . »   
Protestantit ukiut 150-it guutimit perloqqussummik eqqugaasut, " 5. trompetip " qulequtarineqarnera, nipaatsumik aqqusaarlugu Anersaaq diaavulu qilammilu nunamilu minionit nunarsuarmi sorsuuteqarnerat kingulleq eqqaavaa , aammalu ataatsimoorlutik akerleriissuteqarnerminnik anguniagassat takutippai. Taakku kingulliit tassaassapput Toqqakkat, 1873-imi adventistit pionerit kingulliit kingornussaat arfanniartullu, taakkununnga misilitsinneq kingulleq Saqqummersitaq 3:10 naapertorlugu nalunaarutigineqarpoq . Pionerit taakku misissuinertik naammassiniarpaat , pilluaqqussutitik aamma guutimit pissarsiarineqarlutik . Taakku suliaq Jiisusip taakkununnga tunniussaa tigussaasumik upperinnillunilu tapersersussavaat : qanoq iliornikkut " uumasup ilisarnaataa " tassa Romamiut sapaatip-akunnera , ataqqinnginniarlugu , upperinnilluni , aamma qanoq akeqarpat , sapaatip-akunnerani eqqissiviilliornermik praksis, sapaatip-akunnerata ingerlanerani, ilumut ulloq arfineq-marluk e week and the all the cre- Guuti. Tassaavoq piviusoq taanna versimi tassani " arnap kingornussassaata sinneruttuanik " nassuiaanermi tassani ersertoq : " Guutip inatsisaanik malinnittut , qulit arfineq-marluunngitsut ; " aamma Jiisusip nalunaajaataanik tigummiartut ," pissutigalugu kinaluunniit taanna tigusinnaanngimmassuk ; aamma “ dragonit ” aamma “ slange ”. Aammalu ’ Jiisusimik nalunaajaaneq ” taanna pingaarnerpaavoq , tassami Saqq 19:10 naapertorlugu ’ Jiisusimik nalunaajaaneq tassaavoq siulittuinermi anersaaq .” Tassa siulittuutitut uppernarsaat taanna „ diaavulup Kristusip, ilumoortumik Guutip , toqqarsimasaanik ” peqquserlunniarsinnaannginneranik pilersitsivoq , soorlu Matth. Taakku annertuunik takussutissanik tupinnartunillu suliaqartassapput, taamaalillutik, pisinnaappat , aamma toqqakkat peqquserlunniarlugit . ".                              
 
Saatanip ajugaanera qanittukkut... naammassivoq
Versi 18 : “ Immap naqqani qummut inissisimavoq . ”  
Versi kingulleq taanna takutippaatigut diaavulu ajugaasoq , kristumiut upperisaqarfiisa tamaasa, nammineq oqartussaassuseqarnerminilu tigummiarlugit, kukkunerminut toqunartumillu pineqaatissinneqarnerminut iluatsissimasoq . Es .​​​ aserorterineq aaqqinneqarpat, taanna naapertuilluarnermik qaangertussaavoq. » Taamaalilluni siulittuut taanna naapertorlugu nunarsuup naanerani , adventistit isumaqatigiinngitsut kisimik , tassaasut " arnap sinnera ", " Toqqarneqarsimasoq, Kristusip Nulia ", aamma Guutip " Israelia " anersaaq , satanip naalakkersuineranik tamanna qimaasarput. Eqqaamavara aqqa " Adventist " atorlugu Anersaaq 1843-miit toqqarneqarsimasut kingulliit annaanneqarnerannut upperisamik malittarisassamik aalajangersaasoq ; 2020-mi tassaavoq upperisamik pissusilersorneq, kisiannili institutioninngilaq Guutip 1994-imi eqqartuussissutigisimasaa, isornartorsiorsimasaa aammalu itigartitsissutigisimasaa (“ vomited ”) .              
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 13 : Kristumiut upperisaanni qatanngutit eqqunngitsut 
 
Immap naqqani uumasoq – Nunarsuarmi uumasoq
 
 
 
Nummeri 13 tassaavoq upperisarsiornermik pallorfiginnittartunut inuit ataasiakkaat nunallu isumaat apeqqutaallutik . Tassani Guutip Saqqummersitsinermini naalannartumi nammineq nummerkode-ni uatsinnut saqqummiuppaa, nummerit 1-imiit 7-imut aammalu taakku assigiinngitsut ataatsimoortinneqarnerat tunngavigalugit. Nummeri 13 pissarsiarineqartarpoq nummeri " 6 " , inngilip Saatanip nummeria, aamma nummeri " 7 ", Guutip amerlassusaa taamaattumillu inatsisitigut upperisamik pinngortitsisumut Guutimut Jiisusi Kristusimi tunniunneqarsimasup amerlassusaa, ilanngunneqarnerisigut. Taamaalilluni kapitalimi uani " kristumiut upperisaanni qatanngutit eqqunngitsut " kisiannili toqqakkat ilumoortut toqusinnaasut ilumut akeqqat nassaarisinnaavagut . „ Tare ” taanna „ karrinik pitsaasunik ” akornanni upperisamik peqquserlunniarnermik isikkoqarnikkut kapitalimi uani ersersinneqartoq ataani toqqorsimavoq.           
 
Uumasoq siulleq : immap naqqaniit pinngortoq 
Dragon-Slange-p sorsunnera siulleq
Versi 1 : “ Uumasorujussuaq immap naqqaniit anisoq takuara, nassuit qulit niaqqullu arfineq-marluk , nassuinilu qulit , niaqumilu Guutimik qinngasaarisut aqqinik allassimasunik .    
Soorlu Saqq . Siulleq, „ immap naqqaniit ”, soorlu Dan.7:2-mi allassimasoq, katuullit upperisaat aammalu naalakkersuinerata ” qaammatini 42-ni siulittuutitut ”, imaluunniit ukiuni ilumoortuni 1260-ini, pineqarpoq. Dan.7-imi naalagaaffiit siuliiniittut ilisarnaatitaat tigussavagut, ” nassumik mikisumik ” naalakkersuineq nassaarisinnaavarput, taanna ” nassut qulit ” naalagaaffimminnik Dan.7:24 malillugu pissarsiareermata saqqummertussaavoq . " Tiarat " " nassuit qulit " -nut inissinneqarsimasut takutippaat tassaasoq oqaluttuarisaanerup qanoq ittuunera siunertarineqartoq . Tassani paavip Roma " niaqunik arfineq marlunnik " ilisarnaatigineqarpoq, taakku immikkut marloqiusamik isumaqarlutik ilisarnaatigaat. Eqqortumik isumaqarnerpaaq tassaavoq ’ qaqqat arfineq-marluk ’, Romami Saqqummersitat 17:9 naapertorlugu sananeqarsimasoq . Alla , anersaartuuteqarnerusoq, pingaarnerpaavoq ; oqaaseq " niaqorlunneq arfineq marluk " takutitsivoq magistratip illernartinneqarnera : " arfineq marluk " tassaavoq illernartinneqarnerata amerlassusaa , aamma " niaqorlunneq " tassaavoq magistrati imaluunniit utoqqasaaq Jes.9:14-imi. Magistrati taanna qullerpaaq paavip Romamut tunngatinneqarpoq, pissutigalugu naalagaaffimmik namminersortumik, innuttaasunut upperisarsiornikkullu, paavip qullersaatut imminut saqqummiussisarmat. Anersaaq erseqqissarpaa : " aamma niaqqumini aqqit qinngasaarisut ." Oqaaseq " qinngasaarineq " ataasiuvoq aammalu imatut nutsertariaqarparput : " sallusuissummik aqqi ", oqaatsip " qinngasaarineq " isumaa naapertorlugu . Jiisusi Kristusip ” sallusuissummik ” Romami paavip naalakkersuineranut tunngassuteqarpoq. Taamaattumik taanna " sallusuissummik ataatatut " taaguuteqarpoq , taannalu atorlugu diaavulu taasimavaa, Saatani nammineq Johannesi 8:44-mi : " Illit ataatavit diaavulumeersuuvutit , ataatavit piumasaanik naammassinninniarsarivutit. Taanna aallaqqaammulli toqutsisarsimavoq, ilumoortumillu inissisimanngilaq, taanna ilumoorfiusumik peqanngimmat. Sallusuissummik oqalukkaangami nammineq oqaluttarpoq; taanna sallusuissummik sallusuissummillu ataatauvoq .”                                      
 
Versi 2 : “ Uumasoq takusara leoparditut ittuuvoq ; isigai soorlu bjørnip isigaa , qaneq soorlu løvep qanera . Drakonip taanna pissaanerminik, aamma qullersaqarfimminik, aamma oqartussaassuseqarnermik annertuumik tunniussivoq. »     
Dan 7: 7-imi ’ uumasoq aappaat ’ , ’ annilaarnartoq, ersinartoq nukittorlu ”-mik taaneqartartoq , uani erseqqinnerusumik nassuiarneqarpoq. Ilumut, taanna saqqummiussivoq, nammineerluni, imperiat pingasut siornatigut Kaldeamiut naalagaaffianniit piumasaqaataat. Taanna " leopardip " agility-anik , " bjørnip " pissaaneranik aamma " løvep " neqimik nerisassiornermik pissaaneranik pigisaqarpoq . Saqq 12 :3 -mi ’ drakoni ’ vers 3-miittoq, tassani ’ diademit ” ’ niaqorlunni arfineq-marlunni ” inissisimapput , Romap kristumiut siulliit persuttaasarneranni paganit naalagaaffiata nalaani sinniisuutippaa. Taamaattumik soorlu Dan.7:8-24-mi " nassut mikisoq " Dan.8:9-miittoq kingorna, uani paaviuneq oqartussaassuseqarnermini Romamiut naalagaaffianniit pissarsivoq ; tamanna oqaluttuarisaanerup uppernarsarpaa Justinian I-mut tunngatillugu kunngip peqqussutaanik 533- mi (allaaserisaq) aamma 538-imi (qinnuteqaat). Kisianni , mianersortarit ! “ Dragon ” aamma Saqq 12:9 -mi “ diaavulu ” -mut tunngavoq , isumaqarlunilu paaviuneq oqartussaassuseq, “ nukissaq, qullersaqarfik oqartussaassuseqarnerlu annertooq ” diaavulumit nammineq pissarsiarisaraat. Paasivarput sooq Guutip pissutsit taakku marluk versimi siuliani ’ sallusuissummik ataatanngortittarpai ’.                           
Oqaaseqaateqarit : Sakkutuut tungaatigut paavip Romap naalagaaffiup ilusianik nukittussuseq oqartussaassuserlu pigiinnarpai, pissutigalugu Europami kunngip sakkutuuisa tassunga kiffartuussisarmata aalajangernerinillu naammagisimaarinnittarmata. Soorlu Dan. 8:23-25-imi ilinniartitsissutigineqartoq, nukittussusia tassaavoq " atornerluisut iluatsinneqarnerat " taannalu tassaavoq Guutip nunarsuarmi sinniisuutitaanissaanik oqaaseqarneq, taamaattumillu Kristusip iivangkiiliuani siunnersuutigineqartumut naassaanngitsumik inuunermut ammaassisinnaaneq imaluunniit qanimut pissarsisinnaaneq : " Naalagaaffimminni naalagaaffeqatigiinnerup nalaani ajortuliortoqartarpoq . Oqartussaanera annertusiartortussaavoq, kisianni nammineq nukissani ; taanna upperineqarsinnaanngitsumik aseruissaaq, suliffeqarfimmini iluatsitsissaaq , taanna pissaanilissuit aamma illernartunik inuiaqatigiit aseruissavai. Pitsaassuseqarnera aammalu atornerluisuunermini iluatsitsisimanera pissutigalugit , uummatimini pingaartitsissaaq, anguterpassuit eqqissillutik inuusimasut aserussavai, aammalu naalakkersuisut naalakkersuisuannut akerliussaaq; kisiannili aserorneqassaaq, qanoq ittumik iliuuseqartoqanngikkaluarluni. »      
 
1260-ikkunni kingullerni franskit revolutionianni ateismeq 538-imiit despotimik oqartussaassuseqarnerminik unitsitsivoq .
Versi 3 : “ Niaqqullu ilaat toqunartumik ikilerneqarsimasoq takuara ; kisianni toqunartumik kinguaassiuutitigut atornerluineq peqqissimavoq. Aamma nunarsuaq tamakkerlugu uumasorujussuaq pillugu tupaallappoq. »    
Oqaluttuarisaanermi tamaani ernummatiginngisaannarlugu, tassaavoq pinngitsoorani paavip magistratiata persuttaasarnermik oqartussaassuseqarnera unitsittariaqarpaa. Tamanna 1792-imiit naammassineqassaaq , kunngissaq, sakkutuunik tapersersuineq, franskit ateismeanit aallarunneqarlunilu toqunneqarpat . Soorlu Saqq 2:22 -mi siulittuutigineqartoq, ateistip ’ ajornartorsiornera annertooq ” taanna Romamiut upperisamik oqartussaassuseqarneranik ’ arnaq Jezabelip ” aseruiniarpaa, taassumalu siunertarivaa ’ taanna atornerluisut ” ; kunngissat, kunngissat aamma katuullit palasiat. Taamaalilluni " soorlu toqukkut qimagunneqarsimassaaq . " Kisianni periarfissanik pissuteqarluni keiseri Napoleon I 1801-imi Konkordatini aqqani pilersitseqqissavaa . Taanna toqqaannartumik persuarsiorneq ajorpaa. Kisianni taassuma atornerluisinnaanera ingerlaqqissaaq katuullit upperisallit amerlasuut tamarmik sallusuissummik oqaatigisaminillu upperinnissapput Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut : " Nunarsuarlu tamakkerlugu uumasorujussuup kingorna nersualaarneqarpoq . " " Nunarsuaq tamakkerlugu uumasorujussuaq malippaa ," oqaaserlu taanna nunarsuaq , marloqiusamik isumaqarluni, nunarsuarmut tunngavoq, kisianni aamma protestantimik upperisaq nutarterneqartoq tassanngaanneersoq. Økumenisk (= nunarsuarmi, grækerisut) ataatsimooqatigiinnerup taamanili nalunaarusiaq tamanna uppernarsarpaa. Anersaap oqaaseq taanna ersarissumik oqaatsit atorlugit oqaatigiumagaluarpaa , atuarsinnaagaluarparput : " protestantiskimik upperisaq tamakkerlugu katuullit upperisaannik naammagittaalliuutinik malinnippoq ." Oqaaseq tamanna uppernarsarneqassaaq kapitali 13-imi versimi 11-imi ’ uumasorujussuaq ” aappaat, maannakkut ’ nunamit anisoq ’, misissoqqissaarneqarneratigut .                         
Versi 4 : “ Drakonilu pallorfigaat, taanna uumasumut oqartussaassuseqartitsisimammat ; Uumasoq pallorfigaat, oqarlutik , Kiap uumasoq assigaa ? »    
Imperialimik Romamik aamma Saatanimik taaguuteqarluni, Saqq 12:9 naapertorlugu, drakoni, taamaattumik diaavulu nammineq, paavip naalakkersuineranik ataqqinnittunit pallorfigineqartarpoq ; tamanna kingunerisaanik aamma ilisimajunnaassutsimik tamanik , tassami taanna ’ pissaanermini uumasumut tunniussivoq ”. Taamaalilluni paavip " suliffeqarfiup iluatsinnera " Dan 8:24-mi siulittuutigineqartoq oqaluttuarisaanermit uppernarsarneqarpoq. Taanna upperisamik oqartussaassuseqarnermigut kunngit qulaanni naalakkersuivoq, absolut-imik, sivisuumik unammillerneqanngitsumik. Taanna nunanik immikkoortitsivoq ataqqinnillunilu taaguutinik kiffartortunik akissarsisitsiniarluni, soorlu Dan.11:39-mi atuarsinnaagipput : " Tassa allamik guutimik atorlugu sumiiffiit illersorneqarsimasut akiorniarlugit iliuuseqassaaq; aammalu tunniussisut ataqqissavai, amerlasuunut naalakkersuisunngortissavai, nunat taakkununnga akissarsiatut agguaassavai ." Tamanna tusaamasaq eqqortumik naammassineqarpoq , paavi Alexander VI Borgia ( toqutsisartoq tusaamasaq ) 1494-imi nuna agguaassimmagu Portugalillu Brasiliap Indiallu issittortaaniittut , Spanialu nunat nutaat nassaarineqarsimasut sinneruttut . Anersaaq innersuussutigaa. Jiisusi Kristusip toqqarsimasaa tamakkiisumik qularinngilluinnartariaqarpaa katuullit upperisaat diaaboliusoq, aammalu iliuuseqartarnerat ajortoq imaluunniit inuttut pissusilersorneq tamaat Saatanimit, Guutip toqqakkanillu akeqqamit, aqunneqartoq. Erseqqissarneqarnera tamanna pissutissaqarluarpoq, tassami Dan.8:25-imi siulittuivoq , “ suliniutiminik iluatsitsineq aammalu iliuuseqarnermini iluatsitsineq .” Upperisamik oqartussaassuseqarnera, kunnginit, oqartussaasunit Europamilu inuiaqatigiinni kristumiunit akuerineqartoq, tatiginninneq tunngavigalugu pingaartitsivoq , tamannalu ilumut assut pissanganartuuvoq. Kisianni Guutip diaavululu pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmut ataatsimoorlutik iliuuseqarpata, inuppassuit, inuiaqatigiit inuit amerlassusaat, aqqut eqqunngitsoq malinnaavigineqarsimasoq aammalu pingaarnertut, atuuttussanngortinneqartoq, docile-mik malittarpaat. Nunarsuarmi oqartussaaneq oqartussaassuseqarnissamik piumasaqarpoq , inuit oqartussaassuseqartutut misigisarnerat nuannaralugu, aammalu tassani paavip naalakkersuinera Guutimik sinniisuulluni oqartoq, tassaavoq pissutsinik mester. Soorlu Saqq . ". Kapitali 11-mi aamma 12-imi akissuteqartoqarpoq              : Guuti Kristusimi 1793-imi eqqumiitsuliortussaq, franskisut revolutionære ateismeq taanna aappaagumut eqqugaassaaq. Kisianni taanna " akissarsiorfiusoq " ( rolle attribueret 4. straf in 3 Mos 26:25 ) saqqummernissaata tungaanut , ullumikkut, protestantit sakkutuunngorsimasut taanna akiuussutigaat, taamaattorli ajugaaffigisinnaanngisaannarlugu. Angutit , protestantit, franskillu tyskillu, aamma anglikanerit , tamarmik taannatut sakkortuumik , ukiuni 1600 -kkunniit taanna akiorniarpaat , toqunartunik pissutsinik utertitsillutik, upperisatik politikkikkut suut tamarmik sinnerlugit inissisimammat.  
 Versi 5 : “ Qaneq annertuunik qinngasaarisinnaasullu tunniunneqarpoq ; aammalu qaammatini 42-ni ingerlaqqinnissaanut oqartussaaffeqartinneqarpoq. »    
Oqaatsit taakku Dan 7 :8- mi atuarsinnaasatsinnut assingupput , taanna Romami paavip " nassumik mikisumik " tunngavoq , taanna Europami kunngeqarfiit " nassut qulit " kingorna pivoq . Uani nassaarisinnaavarput " pingaartitsinera " kisianni uani Anersaaq tassunga " qinngasaarineq " ilannguppaa, tassa eqqunngitsumik pissusilersorneq upperisamik sallusuissummik " angusaqarluarnera " tunngavigalugu . Guutip uppernarsarpaa naalakkersuinera ukiuni " 1260 " -ini ilumoortuni biibilikkut siulittuutitut saqqummiunneqartoq " qaammatit 42-t ", Ezek 4:5-6 -mi " ulloq ataaseq ukiumut ataatsimut " malittarisassaq naapertorlugu .                 
Versi 6 : “ Guutimullu qinngasaarilluni qaneq ammarpaa , aqqanik qinngasaarillunilu qilammi najugaqartunik qinngasaarilluni. »   
Uani eqqumaffigisariaqarpara inuit oqaatsimut " qinngasaarineq " tassalu qinngasaarineq nalinginnaasumik isumaqarfigisaat . Taamatut isumaqarneq eqqunngilaq, pissutigalugu sallusuissummik taaguuteqarluni , " qinngasaarineq " qanoq ittumik qinngasaarinermik aspektimik tigusinngilaq , aammalu Guutip paavip Romamut tunngatinneqarneranut tunngatillugu , taakku akerleriissumik eqqunngitsumik peqquserlunniarnermillu illernartuunermik isikkoqarput .    
Paavip oqariartuutaa “ Guutimut qinngasaarivoq ” ; taanna kinaassusia uppernarsarpaa Dan.11:36-imi tassani atuarsinnaavarput : “ Kunngip piumasani iliuuseqarfigissavaa; imminut qaffassavaa guutinillu tamanit annerulersillugulu, guutillu Guutiannut upperineqarsinnaanngitsunik oqaaseqassaaq ; taanna iluatsitsissaaq kamannerup naammassinissaata tungaanut, aalajangerneqarsimasoq naammassineqassaaq. " Anersaaq paavip naalakkersuineranut sallusuissummik, imaluunniit " qinngasaarinermik " , upperisamik ilinniartitsissutini tamani ilisarnaatitut , tunngassuteqarpoq ; " Guutimut akerliulluni, aqqani qinngasaariniarlugu ," Guutip aqqa atornerluinnarlugu atortarpaa, karakterini atornerluinnarlugu, toqutsinermik diabolimik iliuuseqarnini tassunga tunngatinneqarluni ; “ tabernaklimini ”, tassa anersaatigut illernartuutaa tassaavoq Ataatsimeersuarnera , Toqqakkani ; " aamma qilammi najugaqartut ", pissutigalugu qilak innuttaasullu nammineq sallusuissummik saqqummiussisarmata, dogmatimini qilammi helvedenik eqqaasitsisarluni , grækerit nunarsuup ataani , paratiisimi purgatoriumilu inissisimasut kingornussassaat . " Qilammi innuttaasut ," ersarissumik illernartumillu , naalliutsinneqarput aammalu akerleriisarput, pissutigalugu ajortuliornermik aammalu pissusilersornermik maligassiaq inuit akornanni nunarsuarmi anersaapiluit lejrianniit isumassarsiarineqartoq eqqortumik taakkununnga tunngatinneqartarmat.                    
Versi 7 : “ Taannalu tunniunneqarpoq illernartunik sorsuuteqarnissaminut ajugaanissaminnullu. Oqartussaassuseqartinneqarpoq naggueqatigiinnut, inuiaqatigiinnut, oqaatsinut inuiaqatigiinnullu tamanut. »   
Versi taanna Dan.7:21-mi allassimasoq uppernarsarpaa : “ Takuaralu, taannalu illernartunik sorsuuteqarpoq ajugaallunilu . ” Europami nunarsuarmilu kristumiussutsip ilumut siunertaavoq, tassami romamiut katuullit upperisaat europami inuiaqatigiinnut tamanut atuutilersinneqarmat, tassalu innuttaasunik namminersortunik " naggueqatigiinnit, inuiaqatigiinnit, oqaatsinit naalagaaffinnillu " sananeqarsimasoq. Taassuma „ naggueqatigiinnut, inuiaqatigiinnut, oqaatsinut inuiaqatigiinnullu tamanut naalakkersuinerata ” uppernarsarpaa assilisassiaa „ Babyloni annertooq , Saqqq 17:1 -imi „ imerpassuit qulaani issiasoq ” ; “ imeq ” ” inuiaqatigiit , inuppassuit, inuiaqatigiit oqaatsillu ” ilisarnaatigaat Saqq 17:15 -imi allassimasoq naapertorlugu . Soqutiginarpoq maluginiarlugu oqaaseq " tribe " kapitali 17-imi tassani peqannginnera , pissutaasoq tassaavoq piffissap siunertarineqartup kingullermik isumaa , taanna Europamut aamma kristumiussutsimut vest-imut tunngavoq , tassani tribal -ip qanoq ittuunera naalagaaffiit assigiinngitsut qanoq ittuunerannik taarserneqarpoq .                   
Aappaatigut, paavip naalakkersuinerata pilersinneqarnerata aallartinnerani , Europami innuttaasut tunngaviusumik " naggueqatigiinnut " aaqqissuunneqarput soorlu Romamiut Gallia, taanna assigiinngitsunik " oqaatsinik " oqaatsinillu assigiinngitsunik ataatsimoortinneqanngilaq immikkoortinneqarlunilu . Kronologiskimik Europa " naggueqatigiinnit " inuttalersorneqarpoq , kingornalu " inuiaqatigiinnit " kunnginut aallaaveqartunit, kingullermillu, 1700 - kkunni , republikanske " naalagaaffinnit ", soorlu Amerika Avannarlermi Naalagaaffiit Peqatigiit pingaaruteqartumik kinguneqartitsisut. " Inuiaqatigiit " tunngaviusumik inatsisaat Romami paavip naalakkersuineranut aalajangersimasumik atugaqarnermik pissuteqarpoq , tassami tamanna kristumiut Europami kunngiisa oqartussaassuseqarnerannik tunniussivoq pilersitsillunilu , tassami Clovis I, frankit kunngiat .            
Versi 8 : “ Nunarsuarmilu najugallit tamarmik taanna pallorfigissavaat, taakku aqqi nunarsuup pinngortinneqarneraniit Savap toqunneqartup inuunermik atuakkiaani allanneqarsimanngillat. »   
Piffinni kingullerni, ilisarnaat " nuna " protestantimik upperisamik takutitsisoq, oqaaseq taanna eqqortumik isumaqalertarpoq : protestantit tamarmik katuullit upperisaannik pallorfiginnissapput ; tamarmik , toqqakkat kisiisa pinnagit Anersaap pissusilersorluni taamatut nassuiaateqarfigai : " taakku aqqi nunarsuup pilersinneqarneraniit Savap toqunneqartup inuunermik atuakkiaani allanneqarsimanngitsut . " " Aammalu uani eqqaamavara toqqakkani tassaasut " qilammi naalagaaffimmi innuttaasut " assigiinngitsumik upperinnittut, namminneq, " nunarsuarmi innuttaasut ". Pissutsit uppernarsarpaat nalunaarusiaq siulittuutitut Guutip Anersaanit sananeqarsimasoq ilumoortuusoq. Tassami Reformationip aallartinneraniit, 1170-imi Peter Waldo-p suliaa minillugu, protestantit katuullit upperisaat pallorfigisimavaat, taassuma " sapaatip-akunnera " 321-mi marsip 7- ianniit paganimik keiserimit Konstantin I-mit arfanneqarsimasoq ataqqigamikku .                
Versi 9 : “ Kinaluunniit siutilik tusarli !” »    
Guutimit ammarneqarsimasumik paasinnittaaseqarsinnaanermik ” siutimik ” peqartoq, Anersaamit siunnersuutigineqartoq paasissavaa.   
 
Franskit naalagaaffianni ateismemik akiuiniarnermi sværdimik pineqaatissiissummik ingerlatsisoqarneranik nalunaaruteqarneq
Versi 10 : “ Taanna tigusarineqartut tigusarineqassapput ; Kinaluunniit saviminermik toqutsiguni, taanna saviminermik toqunneqartariaqarpoq. Tassa illernartunik pinertussuseq upperisarlu. »    
Jiisusi Kristusip eqqaamavaa eqqissilluni aallaasersornissaq toqqarsimasani piffissaq tamaat piumasaralugu. Soorlu martyrit siulliit, paavip naalakkersuinerata ajortup toqqarsimasaasa Guutip piareersarsimasaat akuerisariaqarpaat. Kisianni nalunaarpoq naapertuilluartumik qanoq ittuussanersoq , taanna piffissaq eqqorlugu kunngissat paavillu kiisalu præsterit upperisamik iliuuseqarnerannik pineqaatissiissaaq . Qinigaasut tigusarineqartut " aqutsisimammagit " namminneq franskit revolutionerit parnaarussiviannut ingerlassapput. Aammalu toqqakkat Jiisusip asannittunik " toqutsisimallutik ", namminneq Guutip " sværdimik " akiuiniartumik toqunneqassapput, taassumalu suliassaa franskit revolutionerit taakku guillotine-mik naammassineqassaaq . Tassa Franskit Revolutioniat aqqutigalugu Guutip akissavaa akissarsisitsisoqarnissaanik kissaateqarneq martyrit aappaannik ersersinneqartoq Saqq . ". Aammalu guillotine-p revolutionerisup katuullit kunngissaata aamma paavip romamiut præsteriata meeqqat ” toqutsissavai ” soorlu Saqq 2: 22 - mi nalunaarutigineqartoq . Kisianni taassuma atornerluisut akornanni aamma nassaarisinnaavagut protestantit upperisaq sivisuumik politikkikkut isumassarsianik ataqatigiissitsisartoq aammalu illersortartoq, " sværd " atorlugu, nammineq isumatik aamma upperisamik pisuussutinillu kingornussassatik . Tamanna tassaavoq John Calvinip aamma Genevemi suleqatigisaasa sinisterit aammalu blodbad-it pissusilersornerat . 1793-imi 1794-imilu iliuuseqartoqarsimasoq eqqarsaatigalugu siulittuut ukiuni " 150 " -ini sivisuumik upperisamik eqqissineq pilersinneqarsimasoq, siulittuutitut " qaammatit pingasut " Saqq 9:5-10- mi siulittuutigineqarsimasoq , ilannguppaatigut . Kisianni 1994-ip kingorna , piffissap taassuma naanerani, 1995-imiit, upperisamik pissuteqartumik " toqutsisinnaanermut " pisinnaatitaaffik pilersinneqarpoq. Akerleriissinnaasoq taava ersarissumik islamimiut upperisaat sorsunnersuup nalaani sivitsorneqarnissaata tungaanut, taannalu 2021 - p 2029-llu akornanni ” Sorsunnersuup pingajuat ” -mut kinguneqassaaq . Kristusip uteqqinnissaa naatsorsuutigineqartoq 2030-mi aasaanerani piffissap sivikitsup ingerlanerani " uumasorujussuaq " aappaat saqqummertussaavoq.                        kapitali 13-imi matumani saqqummiunneqartoq.
 
Uumasoq aappaat : nunarsuarmiit pinngortoq 
Lamb-Dragonip sorsunnera kingulleq
Versi 11 : “ Uumasorujussuarlu alla nunamit anisoq takuara, savatut marlunnik nassulik, drakonitut oqaluttoq. »   
Oqaatsip " nuna " -p suussusersinissaanut tunngaviusoq 1 Mosesi 1:9-10 -mi nassaassaavoq : " Guutip oqarfigaa: Imeq qilammiittoq ataatsimut katersuutissavaa, nunalu panertoq saqqummertassaaq. Aamma taamaappoq. Guutip nuna panertoq nunamik taasimavaa, imeq ataatsimoortoq Immap naqqanik taasimavaa. Guutip takusimavaa tamanna pitsaasoq. »     
Taamaattumik soorlu nunarsuup pinngortinneqarnerani ulloq aappaani ’ nuna ” panertoq ’ immap naqqaniit ” anisoq , ’ uumasorujussuaq ” aappaa taanna siullermiit anivoq. " Uumasoq " siulleq taanna katuullit upperisaannik taaguuteqarpoq, aappaat, tassanngaanneersoq, protestantimik upperisamut tunngavoq, tassa Ilagiit nutarterneqartut. Saqqummersitsineq taanna tupaallannartoq tupaallannartussaanngilaq, kisianni kapitalit siuliini misissuinerit uagutsinnut paasinarsisippaat , tamakkiisumik , Guutip guutimik eqqartuussinermini protestantimik upperisamut tassunga , piffissap kingorna " Thyatira "-mik taaguuteqartumik , Reformation-imik naammassinnittarsimanngitsoq . Taamaattorli naammassinninneq tamanna Dan.8:14-imi aalajangersakkamik piumasaqaataavoq, tassungalu Guutip oqaluussissutaanik Saqq.3:1-imiittumik pisussaaffeqarpoq : " Illit inuusutut isigineqartarputit ; aamma toquvutit ." Toquneq anersaakkullu taanna diaavulup assaaniippoq, taannalu ” Harmagedonimi sorsunnerminut ” isumassarsiornermigut piareersarpaa , Saqq 16 : 16 - imiittoq, nunarsuarmi ajortuliornerup nalunaaquttap kingulliup nalaani. Tassa upperisamik misilitsinnerup kingulliup nalaani , Filadelfiami piffissami adventistinut kiffartortunut nalunaarusiami siulittuutigineqartumi , taanna iliuuseqassaaq, taannalu " nunarsuarmiit uumasunngortinneqassaaq ." Taanna “ marlunnik nassunik ” peqarpoq , taakku vers 12-imi tulliuttumi pisuutinneqassapput aammalu ersersinneqassapput. Tassami økumenisk alliansimi ataatsimoorlutik, upperisarsiornerit protestantit katuullillu ataatsimoorlutik ulloq eqqissiviilliorfiusoq Guutimit illernartinneqartoq sapaatip akunnerani ulloq arfineq-marluk ilumoortumik akiorniarlugu akiuiniarnerminni ; juutit sapaatip-akunnera imaluunniit sapaatip-akunnera, kisianni aamma Adamip, Noap, Mosesip Jiisusi Kristusillu kiffartornermini nunarsuarmilu ilinniartitsinermini tamanna apeqqusersimanngilaat, pissutigalugu juutit upperinnittut Jiisusimut sapaatip-akunnerata unioqqutitsisimaneranik unnerluutigineqarnerat tunngaveqanngimmat aammalu pissusissamisuunngimmat. Sabbatimi tupinnartuliortarnermigut siunertaavoq Guutip sabbatimi eqqissineq pillugu ilumut isumaa allanngortinniarlugu. Upperisat taakku marluk , annaassiniarnermik " savamik nunarsuarmi ajortunik piiaasartumit " pissarsiarineqarsimasoq oqartartut , pisariaqartitsipput , nassuiaatitut malittarisassaminnik , .                           assilisassiaq ’ savap drakonitut oqaluttoq ’. Pissutigalugu sabbat-imik nalliuttorsiortunut, taakku toqutsisoqarnissaanut pineqaatissinneqarnissaat tungaanut, naligiinnginnermik illersuineq, tassaavoq ilumut ammasumik sorsunnersuaq, " drakonip " strategiaa, taannalu saqqummertarpoq.    
Versi 12 : “ Uumasoq siulleq sioqqullugu oqartussaassuseqarnera tamaat atorpaa, nunarsuarmilu tassani najugallit uumasoq siulleq pallorfigilersippaa, taanna toqunartumik kinguaassiuutitigut atornerluisimavoq. »   
We are witnessing a kind of relay , katuullit upperisaat aqutsisuujunnaarsimavoq, kisianni siornatigut oqartussaassuseqarnera protestantimik upperisamut tunniunneqarpoq. Tamanna pissuteqarpoq protestantimik upperisaq taanna pisortatigoortumik nunarsuarmi nunap pissaanerpaap upperisaa : Amerika Avannarlermi Naalagaaffiit Peqatigiit imaluunniit USA upperisamik tunniussisarnernit assigiinngitsunit . Inuit tamakku normalitut isigisinnaappassuk, eqqarsartaatsiminnik qaffasissumik aamma upperisamik soqutiginninnginnertik pissutigalugu, nammineq tungaaniit pinngortitsisoq Guuti allanngortinneqanngitsoq, aamma eqqarsartaatsiminik allanngortitsineq ajortoq, aammalu naalalluarneq taanna pineqaatissiissutigaa, taanna oqaluttuarisaanermi ilinniartitsissutini Biibilimi uppernarsarneqartut soqutiginngilluinnarlugit. Illersorlugu taarsiullugu ulloq siulleq Romamiut sapaatip-akunnerata , ulloq eqqissiviilliorfiusoq Konstantin I- mit pilersinneqartoq , aappaat protestantimik " uumasorujussuaq " siullerpaamik katuullit uumasorujussuarmik pallorfiginninnerat" pilersippaa, taanna pisortatigoortumik upperisamik inissisimaffimminik tunniussivoq, taaguuteqartinneqarlunilu eqqunngitsumik " sapaat ". Anersaaq eqqaamavaa protestantit katuullillu akornanni ataatsimooqatigiinneq kingulleq tamanna periarfissinneqarsimasoq pissutigalugu ” toqusartoq ” ” uumasumit qeqertamiit qimagussortumit ” pinngortinneqarsimasoq ” peqqissimammat ”. Taanna sianerfigaa, pissutigalugu uumasorujussuaq aappaat peqqinnissamut tamanna periarfissaqanngimmat. Taanna Jiisusi Kristusip naalannartumik tikiunneratigut aserorneqassaaq.                
Versi 13 : “ Tupinnarluinnartunik annertuunik suliaqarpoq, inuit takusinnaasaannik qilammiit nunamut ikuallatsitsivoq. »   
Amerika protestantiusoq 1945-imi Japanimik ajugaanerminiit nunarsuarmi nukissiuuteqarnikkut nukissiuuteqarnikkut siuttuulersimavoq. Teknologiia assut qaffasippallaartoq malinnaavigineqartarpoq kisiannili naligiissinneqartarnani ; taanna unammisartunit imaluunniit akeqqaminit ataatsimik siuarsaavoq. Primacy taanna uppernarsarneqassaaq “ Sorsunnersuup pingajuata ” nalaani tassani Dan.11 :44 naapertorlugu , akeqqani, Rusland, siulittuutimi tassani “ kunngip avannarliup ” nunaata , aserussavaa . Taassuma nersornaasiuttagaa taava annertuujussaaq, sorsunnermilu aniguisut, tupaallaatigalugit nersualaarlutillu, inuunertik tassunga tunniutissavaat, inuit inuunerannut tamanut oqartussaassuseqarnera tunniutissavaat. " Fire from heaven " Guutimut kisimi pigineqarpoq, kisianni 1945-imiilli Amerikap pigisaraa aquppaalu. Ajugaanermini tassunga aammalu ullumikkut pingaaruteqarnera tamaat pisussaaffigaa, taannalu atomip nukinganik sorsunnermi aggersumi ajugaanissaminut suli annertunerulertussaavoq.       
Versi 14 : “ Nunarsuarmilu innuttaasut peqquserluppai, uumasup takusinnaasaanik tupinnartuliorsinnaanini atorlugu, nunarsuarmilu najugaqartunut oqarluni uumasumut, qimmit qimuttut atorlugit kinguaassiuutitigut atornerluisimasup, inuunermilli, assilisassiamik sanassasut. »   
Teknikkikkut “ prodigies ” suliarineqartartut amerlasuupput. " Nunarsuarmi innuttaasut " pilersaarusiorneqarneranut tamanut inuunerminnik eqqarsaatiminnillu imaqartunik apeqqutaatitsilersimapput. Amerikap taakku atortussat taakku anersaartuutinik atornerluisut annaassallugit piumaffiginngippagit, soorlu ikiaroornartunik atornerluisut, ” nunarsuarmi innuttaasut ” piareerput upperisamik naligiinnginneq ” gruppimik mikisumik ” , tassa ” arnap sinneruttuanik ” Saqqummersitat 12:17-imi allassimasumik, inatsisitigut akuersissutiginninnissaannut. “ ... uumasumut assilisassiorneq ” tassaavoq katuullit upperisaasa iliuuseqarnerannik eqqumiitsuliorneq protestantillu oqartussaassuseqarnerisigut assilisassiorneq. Tamanna hardness of mind-imut uteqqinneq iliuuseqarnikkut marlunnik tunngaveqartussaavoq. „ Anersaakkut ” aniguisut sorsunnersuup nalaani pisut ajortut aniguisimassapput , Guutillu ingerlaavartumik sukkasuumillu ’ kamannermini naalliuutinik kingullernik arfineq-marlunnik ’, Saqqummersitat 16-imi allassimasunik, aallaasersortussaavaat .                
 
Sapaatiuppat toqukkut qimagunneq
Versi 15 : “ Uumasullu assilisassiaanut inuuneqartitsisinnaasimavoq, uumasuup assilisassiaa oqalussinnaaqqullugu, uumasullu assilisassiaanik pallorfiginninngitsut tamarmik toqutsisinnaaqqullugit. »   
Diaavulup pilersaarutaa, Guutimit isumassarsiorfigineqartoq, ilusilersorneqassaaq naammassineqassallunilu. Anersaap ersersippaa qanoq ittuussanersoq annertuumik iliuuseqartoqassasoq ’ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ’ sisamararterutaanni . Nunarsuarmi upperinnittut tamarmik aniguisut pisortatigoortumik peqqussuteqarnikkut aalajangerneqassaaq ulloq 2030- mi aasaanerani aallaqqaammut aamma apriilip 3-ata akornanni ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerani adventistit kingulliit sinneruttut toqunneqassasut. Ulloq taanna Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaanut ukiuuvoq . Ukioq manna 2030-mi ukiakkut tassaavoq piffissaq , taanna iliuuseqarfigissavaa, upperinnittut toqunartumik suliniutaat toqqarsimasaminut, taakku annaassallugit tikippoq, ullut ” annertuumik ajornartorsiornerminni ” ” piviusunngortinnerisigut ” (Matt 24:22) .       
Versi 16 : “ Aamma tamarmik, mikisut annertuullu, pisuusut piitsut, kiffaanngissuseqartut inussiaataasullu, talerperminni imaluunniit qaaqquminni nalunaaqutsiisoqalersippaat, ”  
Suliniut akuerineqartoq piffissami aniguisut marlunnut agguataarpai. Upperisarsiortoq imminut ilisarnaatigaa " nalunaaqutsiussamik " inuup oqartussaassuseqarneranik , taannalu katuullit "ataasinngornerat " taaguuteqarpoq , qanga " ulloq seqineq ajugaaffigineqanngitsoq " pallorfiginnittut ilaanniit, Romamiut kunngianni Konstantin I -mit , marsip 7 -ianniit 321- miit atuutsinneqartoq . Aammattaaq “ qaartartumik ” tiguneqartarpoq, taannalu inuit pinngortitamiittut tamarmik nammineq piumassutsiminnik ilisarnaatissaavoq, taakku akisussaaffigisaat taamaalilluni pinngortitsisup Guutip eqqortumik eqqartuussinerata ataani tamakkiisumik suliarineqartartoq. Biibili atorlugu " aqqaneq " aamma " qalipaat " ilisarnaatitut paasineqarnerat tamanna uppernarsarniarlugu 5 Mosesi 6:8 -mi versi una allassimavoq , tassani Guuti peqqussutini pillugit ima oqarpoq : " Aqqanilinik ilisarnaatitut ikkussavatit , taakkulu qinnguartaatit akornanni qinngasaarisutut ikkussorneqassapput. »                     
 
Siusinnerusukkut akiuiniarnerit
Versi 17 : “ Aamma kinaluunniit pisisinnaanngilaq tuniniaasinnaanngilarlu, allagartamik, uumasup aqqanik, imaluunniit aqqani normumik, peqanngitsoq. »    
Oqaatsip “ inuup ” taassuma tunuani inissisimavoq adventistit illernartut Guutimit illernartinneqartumut sapaatip-akunneranut upperinnittutut inissisimasut. Pissutigalugu " nalunaaqutsiussaq " ataqqiniarlugu itigartitsisarmata , sapaatip akunnerani, ulloq siulleq paganit sinnerani, taakku tunuartinneqartarput . Siullermik , taakku ilisimaneqarluartumik " boykottimik " amerikamiut akerliussutsimik takutitsisarnerannut iliuuseqarneranni eqqugaapput . Niuernissamut pisinnaatitaaffeqarnissamut " nalunaaqutsiussaq ", sapaat, protestantinut tunngasoq, " uumasup aqqa ", " Guutip Ernerata vikaria ", katuulinut tunngasoq, imaluunniit " aqqani normu ", tassa normu 666, ataqqisariaqarpoq.               
Versi 18 : “ Tassa ilisimassuseq. Paasisimasaqarluartoq uumasup amerlassusaanik naatsorsuissavaa. Taanna tassaavoq inuup amerlassusaa, amerlassusaalu tassaavoq 606-it. »   
Guutip Anersaata oqaluussissutaanik paasinninnissamut inuit ilisimassusiat naammanngilaq. Pisariaqarpoq taanna arfanniarlugu, soorlu Salomomut tunngatillugu, taassuma ilisimassusia inuit tamarmik ilisimassusiannit annertuneruvoq nunarsuarmilu ilisimaneqartumi tamani tusaamasanngorpoq. Arabimiut kisitsisit atuutilersinneqannginneranni hebræerit, grækerit romamiullu akornanni alfabetiminni allakkat aamma kisitsisit pingaaruteqarsimapput, taamaalilluni allakkat oqaatsip sananeqarnerata pingaaruteqarnerisa ilanngunneqarnerisigut amerlassusaa aalajangerneqartarluni. Taanna ” naatsorsuinermik ” pissarsiarineqartarpoq soorlu versimi erseqqissarneqartoq. " ... aqqani " normu tassaavoq " 666 ", tassalu normu pissarsiarineqartoq romamiut allagaataasa latinerisut aqqani " VICARIVS FILII DEI " -miittut amerlassusiat ilanngunneqarneratigut ; arlaat kapitali 10-mi misissuinermi ersersinneqartoq Aqqa taanna nammineerluni oqaatigisamini annerpaamik " qinngasaarineq " imaluunniit " sallusuissummik " taarsiivoq, tassami Jiisusi qanoq ililluniluunniit imminut " taarsersuinermik " tunniussimanngilaq , oqaatsip " vicar " isumaqartoq.                 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 14 : Ullut arfineq-marluk adventismip piffissaa 
 
Inngilit pingasut nalunaarutaat – naatitsineq – ukiuunerani
 
 
 
Tamanna kapitaliuvoq 1843-p 2030-llu akornanni piffissaq siunertarineqartoq.
1843 - mi Dan 8:14-imi siulittuut immikkut atorneqarmat " adventistit " ulloq taanna upernaamut aalajangerneqarsimasoq Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa utaqqilerpaat . Tamanna tassaavoq upperisamik misilitsinnerit arlallit aallaqqaasiutaat , tassani siulittuutip anersaanut soqutiginninneq , imaluunniit " Jiisusip nalunaajaataa " Saqqq . “ Suliat ” takutinneqartut kisimik toqqaanissaq salliutippaat imaluunniit salliunneqarsinnaanngillat. Atuakkiat taakku marlunnik toqqagassatigut agguataarneqarsinnaapput : qaamasumik tiguneqarsimasumik akuersineq imaluunniit itigartitsineq aammalu taassuma piumasaqaatai ​​guutimit.       
1844-mi, 1844-mi ukiamut utaqqisoqarnerata kingorna, Jiisusip toqqarsimasani aqqutissiuussissavai, suliassaq naammassiniarlugu, taannalu aallartissaaq Guutip nunarsuup pinngortinneqarneraniit sapaatip-akunnerata illernartuutaanik atuinerup iluarsineqarneratigut. Tamanna tassaavoq " illernartuuneq " pillugu sammisaq pingaarnerpaaq " pisuutinneqartoq " 1844-miit, ulloq unioqqutitsineq taanna kiffartortuisa ilisimasaannut eqqaaneqarmat. Dan.8:14-imi nutserneq una, oqaluussinerma tungaanut ima nutserneqarsimasoq : " marlunnik tusindinik pingasunik unnukkut ullaakkut aammalu illernartoq salliunneqassaaq ", tassaavoq autentisk, hebræerisut allassimaffik aallaqqaasiut naapertorlugu : " marlunnik tusindinik pingasunik unnukkut ullaakkullu illernartuuneq pisuutinneqassaaq ". Kikkut tamarmik paasiniarsinnaavaat 321-miit guutimit sapaatip-akunneranik unioqqutitsineq ilinniartitsissutit piviusut Guutimit apustilit nalaanni pilersinneqarsimasut allanik amerlasuunik unioqqutitsinernik malitseqartoq. Ukiuni 1260-ini sallusuissummik kingornussassamik naalakkersuisoqarmat upperisamik aseruisoq , papismi protestantimik ilinniartitsinermi sallusuissummik arlalinnik piviusumik Guutimut akiorneqarsinnaanngitsunik qimaavoq. Tamanna pissutigalugu kapitali 14-imi tassani Anersaaq pingaarnertut sammisat pingasut saqqummiuppai taakkuuppuut, ataatsimoortumik : adventistit misissuinerat imaluunniit “ inngilit pingasut ” oqariartuutaat ; “ nunarsuup naanerani naatitsineq ” , toqqakkat immikkoortiterneqarnerat piiarneqarnerallu ; “ ukiuunerani ” qinngasaarinermi vindruit, eqqunngitsumik savaateqarfiit, kristumiussutsimi eqqunngitsumik upperisamik ilinniartitsisut, kingullermik pineqaatissinneqarnerat.                   
1844-miit ilinniartinneqarsimavoq toqqakkat guutimit akerleriissuteqarnermit illersorniarlugit, misilitsinneq kingulleq piffissap inuiaqatigiinnut tunniunneqarsimasup naanerani immikkoortinneqarpoq, Guutip piumasaata ersersinneqartup aamma inuit piumasaqaataat upperinnittut akornanni inissisimalernissaannut, tamakkiisumik apostasimut kukkusimasumut. Kisianni toqqagassaq suliarineqartoq 1844-miit toqusartunut tamanut kinguneqartitsivoq. Allaat toqqakkat ersarissumik upperinnittullu " Naalakkami toqupput " versimi 13-imi ilinniartitsineq naapertorlugu tassani nalunaarutigineqartarput " pilluaqqusaasut " imaluunniit Kristusip anersaavanik iluaquteqarsimasut pissutigalugu, pilluaqqussutaani tamani inngilip taakku uppernarsarsimammagit " con naammanngilaq " adventistitut " kuutsinneqarnissaq , Guutimit , toqqakkatut isigineqarnissamut.        
Eqqarsaatigineqartut kisitsisit suli paasineqanngippata, allaat pingaaruteqarluinnartut Anersaamit allanngortinneqartarput aammalu " inngilit pingasut nalunaarutaat " versit 7-imiit 11-mut ilanngunneqartarlutik, nalunaarutit taakku kingunerlutsitsinermik ataqatigiissinneqarlutik.  
Eqqaamavara uani , atuakkap matuma quppernerani 2-mi allaaserisap kingorna, nalunaarutit taakku pingasut erseqqissarpaat nalunaarutit pingasut Danielip atuakkiaani Dan.7-imi aamma 8-mi assilisassianik assersuutitut saqqummereersut .
Adventistit annaassiniartut ajugaapput
Versi 1 : “ Taava takuara Savaq Zionip qaqqartaani inissisimasoq, taannalu ilagalugu [ inuit ] 144.000-it , aqqani Ataatamilu aqqani allassimasunik. »   
" Zionip qaqqarsua " tassaavoq Israelimi sumiiffik Jerusalemip sananeqarnerani. Taanna annaassiniarnermik neriuuteqarneq aammalu annaassiniarneq taanna nunarsuarmi qilammilu upperisamik misilinneqarnerup kingorna qanoq ittuussanersoq ilisarnaatigaa. Suliniut taanna tamakkiisumik naammassineqassaaq suut tamarmik nutarterneqarneranni, nunamut qilamullu tunngatillugu Saqqummersitaq 21:1 naapertorlugu. " Inuit 144.000 [ inuit ] " tassaapput Kristusip toqqarsimasai 1843-p 2030-llu akornanni toqqarsimasai , tassa kristumiut adventistit Jiisusi Kristusimit misilinneqarsimasut, uppernarsarneqarsimasut akuerineqarsimasullu eqqartuussinerat ataatsimoorluni ataasiakkaarlunilu atuuttoq. Ataatsimoorluni eqqartuussineq institutionimik eqqartuussisarpoq aammalu ataasiakkaanik eqqartuussineq uumasut ataasiakkaat pillugit. „ Inuit 144.000 - it ] ” tassaapput toqqakkat Jiisusi Kristusip adventistit upperisaannik malinnittut akornanni toqqarsimasai. Amerlassuseq taanna sakkortuumik ilisarnaatissaavoq aammalu toqqarneqarsimasut ilumut amerlassusaat tassaavoq isertugaq Guutimit ilisimaneqartoq illersorneqartorlu. Taakku toqqarneqarnerannut pissutaasoq assilisassiap siunnersuutigineqartup nassuiaataanit paasineqarsinnaavoq. " Qaaqqusinerminni " piumassutsiminnik eqqarsaatiminnillu ilisarnaatitut, " Savap aqqa ", Jiisusi, aamma " Ataataata aqqa " , Guuti isumaqatigiissummi siullermi ersersinneqartoq, allassimapput. Tamanna isumaqarpoq Guutip assilisassiaa Pinngortitsisoq Guutip inuup siulliup ajortuliorneq sioqqullugu tunniussimasaa, taanna pilersippaa inuunermillu tunniussimavaa, taarsersimagaat aammalu nutartersimagaat ; aamma assi taanna tassaavoq karakterimini . Taakku tassaapput Guutip pissarsiariniarsimasaa, Jiisusi Kristusimi toqqakkani ataasiinnarmik upperisallit ajortuliornerat annaassallugu. Sunaaffa toqqarneqarsimasut qalipaataanni, eqqarsaatiminni, eqqarsaatiminni piumassutsiminnilu, Guutip nalunaaqutaa Saqq 7:3 -mi allassimasoq nassaarineqartoq , imaluunniit Dekalogimi peqqussutip aappaata sapaatip-akunnera aammalu Savap Jiisusi Kristusip immikkoortinneqarsinnaanngitsumik pissuseqarnera aammalu Ataatatut pinngortitsisutut, isumaqatigiissummi siullermi Guutimi, saqqummersinneqarnera. Taamaalilluni kristumiut upperisaat ilumoortoq upperisamik malittarisassat Ernermut Ataatamullu atassuteqartut akerleriinngilai soorlu Romamiut sapaatip-akunnerani malinnittut oqaatigisarpaat, oqaatsitigut pinngitsoorani, minnerunngitsumik iliuuseqarnikkut.                
Versi 2 : “ Qilammiit nipi tusarpara, soorlu imeq amerlasuut nipiat, soorlu qinngasaarisoq annertooq : Nipilu tusaakka soorlu harpimik nipilersortartut. »    
Versimi tassani eqqaaneqarsimasut assigiinngisitsisut ilumut imminnut naammasseqatigiipput. " Imeq annertooq " uumasunik amerlasuunik ilisarnaatissaavoq, taakkulu ersersinneqarpata " annertuumik qillerinermik " isikkoqartarput . Taarsiullugu " harpe "-p assilisassiaa aqqutigalugu Guutip pinngortitaminik ajugaasunik ataatsimoortitsisoq isumaqatigiinneq naammalluinnartoq ersersippaa.      
Versi 3 : “ Erinarsuut nutaaq erinarsorpaat qullersaqarfiup siornatigut, uumasut sisamat utoqqasaasullu siornatigut. Erinarsuut kinaluunniit ilinniarsinnaanngilaa, inuit 144.000-it nunarsuarmiit annaanneqarsimasut kisiisa. »   
Guutip uani uppernarsarpaa allaaserlugulu upperisamik “ adventistit ” 1843-44-miit pilersinneqarsimasumik illernartuuteqarnerat qaffasippallaartoq . Taassuma qinigaasut allanit symboliskiusunit immikkuullarissuupput ; “ qullersaqarfik, uumasut sisamat utoqqasaasullu ” ; kingulleq nunarsuarmi inuunermi misigisamit annaanneqarsimasut tamarmik taaguuteqarput. Kisianni Saqqummersitat guutimit taaneqartartut Saqqummersitat kristumiut upperisaasa ukiut tusindit marluk kisimik siunertarivaat, peqqussut Dan 8:14- imiittoq marlunnik ataatsimoortumik immikkoortitsisoq . 1843-44 -p tungaanut toqqakkat Saqq 4:4 -mi eqqaaneqartunit ” 24- nit ” 12-init ” utoqqaanertanik ” ilisarnaatigineqarput . „ Utoqqaanertat ” allat 12-it tassaapput adventistit „ naggueqatigiit 12-it ” „ matuneqarsimasut ” Saqqummersitat 7:3-8-mi 1843-44-miit.                 
Versi 4 : “ Taakku tassaapput arnanik pissusilersorsimanngitsut, taakku jomfruupput ; savap sumiluunniit ingerlaarnerani malinnaasarpaat. Taakku inuit akornanni annaanneqarput, Guutimut Savamullu siullersaallutik ; »    
Versimi matumani oqaatsit anersaartuutinik kisimik atuupput ; oqaaseq " arnat " kristumiut ilagiit aallaqqaasiutaanniit apostasimut kukkusimasut, soorlu romamiut katuullit upperisaat, imaluunniit 1843-44-miit, protestantimik upperisamut, aamma 1994-imiit, adventistit institutionelt upperisaannut. „ Saassussineq ” pineqartoq tassaavoq ajortuliorneq Guutip inatsisaanik unioqqutitsinermit kinguneqartoq aamma „ akissarsiaa tassaavoq toqu , “ Rom 6:23 naapertorlugu. Tassaavoq ajortuliortarnermit Jiisusi Kristusip illernartippaa, tassa immikkoortippaa, assersuutigalugu „ 144.000 [ inuit ] . Aammattaaq „ jomfruunerat ” anersaartuuteqarpoq, inuttullu „ peqqissaartumik ” taaguuteqartinneqarluni, ajunngissusertik Jiisusi Kristusip taakku iluaqutigalugit aappaatigut qaqutigoortinneqarsimasoq. Ajortimik aammalu taassuma mingutsinneqarneranik arfanniartut, soorlu Adamip Evallu kingornussaat tamarmik, upperisatik Jiisusi Kristusimit tunniunneqartoq naammalluinnartumik ’ salliutippaat ’ . Kisianni upperisaq taanna Jiisusi Kristusimit sunniuteqartumik tunniunneqarsinnaassappat, salliunneq taanna ilumoortussaavoq aammalu ” suliaminni ” konkrete-nngortinneqartariaqarpoq . Taamaattumik tamanna isumaqarpoq ajortuliornerit eqqunngitsumik kristumiut juutilluunniit upperisaanit imaluunniit annertunerusumik monoteistinit arfanneqarsimasut unitsinneqarnissaat. Aammalu siulittuutitut saqqummiussinermini , Guutip immikkut siunertaraa piffissap aaqqissugaanera ataqqineqannginnera, nunarsuarmi pinngortinneqarnermini sapaatip-akunnerani siullermiit pilersippaa, qilammilu systemini.                   
“ Erinarsuut nutaaq erinarsorlugu ” assilisassiap tunuani immikkut ittumik misigisaqartoqarpoq, ” inuit 144.000- it ] matuneqarsimasut kisimik inuunerannik . " Mosesip erinarsuutaa " Egyptenimiit anineq naalannartoq nalliuttorsiutigineqartoq, ajortuliornermut ilisarnaat, " erinarsuutaa " toqqarneqarsimasut " 144.000 " ajortuliornermit annaanneqarnerat nalliuttorsiutigineqarpoq, pissutigalugu Dan 8:14-imi aalajangersakkamik malinniarsimammata aammalu illernartuuteqarnerminni kissaatigineqartumik suleqataasimammata , aammalu Guutip piumasaqaatigisimavaat , 1-4. Ulloq taanna qilammi takussutissiaq eqqaasitsivoq ajortuliornerit Golgothami qimmit qimuttut atorlugit salliunneqarnerat Jiisusi Kristusip toquneratigut naammassineqartoq. Oqaluussineq taanna tassaavoq isornartorsiuineq ilinniartitsissutillu Guutip protestantimik upperisalimmut assersuutitut, Romamiut sapaatip-akunnerata aammalu ajortuliornerit allat sallusuissummik arsaarinnittartumut, saqqummiussimasaat. Hebræerit ritualiisa typologianni " ajortuliornermik salliussineq " taanna ukiakkut upperisamik festivaaliuvoq , tassanilu ukiup sinnerani sumiiffimmi tassani pissarsiarineqarsinnaanngitsumi inerteqqutaasumilu inissinneqarsimasumi nersutaap ​​toqunneqarsimasup aava sumiiffimmut illernarnerpaamut nassiunneqartarpoq. Gedep taassuma aappaa , ajortuliornermik assersuutitut , siulittuivoq Jiisusi Kristusip aappaa nammineq toqqarsimasaminik ajortuliornermik tigusisunngortoq , taakku taarsiullugit pineqaatissiissut pisariaqartinneqartoq akilerniarlugu ; Jiisusi nammineq ajortuliortinneqarpoq. Nalliuttorsiornermi tassani savap ajortuliorneq sinniisuutippaa Kristusiunngitsoq. Tassa højpræsterip ukiup sinnerani akuersissutigineqarsimasumit illernartumut inerteqqutaasumut ingerlaartarneranut timikkut ingerlaarnermut tassunga versimi tassani allassimasoqarpoq : " taakku Savap malittarpaat sumiluunniit ingerlaarpat ." 1844-mi oktobarip 23-ani takussutissiami takussutissaq taanna eqqaamallugu Kristusip Anersaata toqqarsimasani, ilinniartitsissutini eqqunngitsunik arfanniartartuni ilisimajunnaarlutik , ajortuliornissaq inerteqqutaasoq eqqaasippaa. Taamaalilluni 1844-miit ajortuliorneq nammineq piumassutsimik aallaaveqartoq atorneqartoq , tassa Romamiut sapaatip-akunnerani, Guutimut attaveqarneq pisinnaajunnaarsippaa , ajortuliorneq qimaannarneqarsimasoq attaveqarnerup taassuma sivitsorneqarnissaanut periarfissiisarpoq, taannalu toqqarneqarsimasoq pineqartoq tamakkiisumik illernartinneqarneranut aqqutissiuisuuvoq, taannalu reception-imik, paasinninnermik aammalu puvine-mik .                    
„ Guutimut Savamullu ” siullertut isigineqarmata , Guutip nunarsuarmi toqqakkanik toqqaaniarnermini nassaarisimasaanik pitsaanerpaanik taaneqartarput. Hebræerisut ritualini ’ siullermik ” ’ illernartutut ’ nalunaarutigineqarput . Uumasunik imaluunniit naatitanik siullernik neqerooruteqartarneq Guutimut immikkoortinneqarpoq, taanna ataqqiniarlugu aammalu inuit pitsaassusaanut tunisiumatuuneranullu qujamasunnerat malunnartinniarlugu. Pissutaasoq alla, ilumut " illernartoq siullermik paarnat ", tassaavoq qaamasumik guutimeersumik tamakkiisumik taakkununnga ersersinneqartumik tigusisarnertik, pissutigalugu qaamasumik ersersinneqartumik apogee-minut, anersaakkullu zenitimut, kingullermik inuusarmata.        
Versi 5 : “ Qaninnilu peqquserlunneq nassaarineqanngilaq, taakku pisuunngillat. »   
Toqqakkat ilumoortut, nutaamik inunngorneq aqqutigalugu piviusumit inunngortoq , ’ sallusuissummik ” nuannaarutiginngisaminik akerleriissinnaanngilaq . Sallusuissummik oqarneq ajortuuvoq, pissutigalugu ajoqutaasinnaasunik kisimi kinguneqartitsisarmat inuillu pitsaasut ajornartorsiortinneqartarmata. Taanna " sallusuissummik " upperinnittup taava ilisimavaa pissanganartumik anniarneq, peqquserlunneqarnerup qanoq ajortiginera. Kikkulluunniit Kristusimit toqqarneqarsimasut inuit allat soqutiginnilernissaannut peqquserlunnissaannullu nuannaarutigisinnaanngilaat. Taarsiullugu piviusoq qularnaveeqqusiivoq, qatanngutinut ilumoortunut attaveqaqatigiinnermik pitsaasumik pilersitsisarpoq, kisiannili pingaarnertut, siullermik, pinngortitsisumut annaassiniartumullu Guutimut annaassiniarnerput pillugu, taanna aqqani ” piviusumik Guutitut ” oqariartuuteqarlunilu qaffasissumik inissisimavoq. Taamaalilluni ilinniartitsissutit ajortuliorneq ajorlugu, piviusoq saqqummiunneqartoq tusarnaagassiarigamiuk, toqqarneqartoq piviusumik Guutimit nammineq ’ pisuunngitsutut ’ eqqartuunneqartarpoq.         
 
Inngilimit Siullermit nalunaarusiaq
Versi 6 : “ Inngilillu alla qilammi timmisartuussisoq takuara, iivangkiiliu naassaanngitsoq nunarsuarmi najugaqartunut, inuiaqatigiinnut tamanut, ilaqutariinnut, oqaatsinut, inuiaqatigiinnullu oqaluussissutigissallugu. »   
“ Inngilip allap ” imaluunniit allap allap nalunaarutigaa qinngorneq tamakkerlugu guutimeersoq, taanna “ qilammi qeqqa ” imaluunniit seqineq zenitimik ilisarnaatigineqartoq . Qinngorneq taanna ” Iivangkiiliumut ” imaluunniit ” nutaarsiassamut nuannersumut ” Jiisusi Kristusip annaassiniarnermut tunngasumut attuumassuteqarpoq . Taanna “ naassaanngitsumik ” -mik taaneqartarpoq , pissutigalugu oqaluussissutigisaa ilumoortuummat piffissallu ingerlanerani allanngorarnermik ilisimasaqanngimmat. Taamaalilluni Guutip uppernarsarpaa Jiisusi Kristusip apustiliinut ilinniartitsissutigineqarsimasumut naapertuuttuusoq. Piviusumut uteqqinneq tamanna 1843- mi pivoq , arlalinnik ajortuliornerit Romamiut katuullit upperisaanniit arfanneqarsimasut kingorna. Nalunaarutigineqartoq tamanut tunngavoq Daniel 12:12 -imi saqqummiunneqartumut assingusumik, tassani adventistit suliaasa pilluaqqussutaat guutimit pilluaqqussutigineqartoq ersersinneqarpoq . " Iivangkiiliu naassaanngitsoq " uani upperisamik ilumoortumik kinguneqartutut oqaatigineqarpoq , Daniel 8:14-imi peqqussummi ersersinneqartoq guutimit piumasaqaat malillugu. Oqaatsimik siulittuisumik soqutiginninneq tassaavoq ’ iivangkiiliu naassaanngitsoq ” -mik malittarisassap inatsisitigut kingunerisaanik.          
Versi 7 : “ Taannalu nipimik sakkortuumik oqarpoq : Guuti ersigiuk, taannalu naalannarsiuk, tassami eqqartuussiffissaata nalunaaqutaa tikippoq : . Qilak nunarlu immaplu imermik kuuffiit pinngortitsisoq pallorfigiuk. »    
Versimi 7-imi inngilip siulliup sapaatip-akunnerani unioqqutitsineq isornartorsiorpaa, taannalu guutimik dekalogimi pinngortitsisup Guutip naalanera nersorpaa. Taamaalilluni 1844-mi oktobarimiit taarserneqarnissani piumasaraa, kisiannili unioqqutitsisimanera protestantinut tunngatinneqarpoq, 1843-mi aasaaneraniit .
 
Inngilip aappaaniit nalunaarusiaq
Versi 8 : “ Inngilillu alla malinnaavoq oqarluni : Babyloni kukkuvoq, kukkuvoq, taanna annertooq, inuiaqatigiit tamarmik viinnimik qinngasaarinermini kamannermik imigassartortimmagit ! »    
Versimi 8-mi inngilip aappaata paasinarsisippaa paavip Romamiut Katuullit Ilagiissaata annertuumik pisuunera, taanna inuit soqutiginnilersippaat peqquserlussimallugillu, Konstantin I-p paganimik "ulloq seqernup " taaguuteqartinneqarneratigut " Naalakkap ullua " -mik taaguuteqartinneqarluni , latinerisut montage-mik nutserneqarsimasoq, taanna " sapaatip-akunnerani " aallaqqaasiutaavoq : dies dominica. Marloriarluni uteqqinneqartoq oqaaseq, „ Babyloni Annerpaaq kukkuvoq, kukkuvoq “, uppernarsarpaa tassunga aamma arfanniartussanut piffissaq guutimit naammagittarfiusoq qularnanngitsumik naammassisimasoq. Ataatsimut isigalugu allanngorneq suli periarfissaavoq, kisiannili paarnanik pilersitsineq, tassa ” suliat ” ajuusaarnermik, kisimik akilerlugit.           
Eqqaatissiissut : “ taanna kukkuvoq ” isumaqarpoq : taanna piviusumik Guutimit tiguneqarpoq ajugaaffigineqarlunilu soorlu illoqarfik akeqqaminut kukkusoq . Taanna 1843-p kingorna, 1844-p 1873-illu akornanni, ulloq arfineq-marluk-adventistinut kiffartortunut upperinnittunut, ” isertugaq ” Saqqummersitat 17:5-imi ilisarnaatigineqartoq, ersersippaa ilusilersorlugulu. Sallusuissumminik soqutiginninnerup sunniuteqarnera annaavaa.       
Versimi 8-mi siusinnerusukkut nalunaarutini eqqartuussisoqarsimasoq uppernarsarneqarpoq , mianersoqqussummik sakkortuumik. Ulloq eqqissiviilliorfiusoq ilisimallunilu nammineq piumassutsimik toqqagassaq Konstantin I-p 321- mi pilersippaa, 1844-miit, upperinnittut taanna pissutissaqartitsisut, kingullermik eqqartuussinermi toqukkut qimagunnerup aappaata naalliutsinneqarneranik guutimit pinngitsuuisinnaajunnaarsitsivoq . Sapaatip-akunneranut unnerluutigineqarnera matussuserniarlugu Guutip taanna ’ markimik ’ tusaamasaq atorlugu toqqoqqavoq, taannalu nammineq ’ seal’- iminut akerliuvoq . Inuup oqartussaassuseqarneranik ilisarnaat taanna, piffissap qanoq ingerlaneranik apeqqusertitsisoq, annertuumik akerliussutsimik takutitsivoq, Taanna pineqaatissinneqarnissaminut naleqquttumik. Aammalu pineqaatissiissut nalunaarutigineqartoq, ilumut, pissanganartussaavoq : " taanna ikuallannermik sulfidimillu naalliutsinneqassaaq " taannalu upperinnittunik aallaasersortussaavoq, kisianni aatsaat eqqartuussinerup kingulliup nalaani.       
 
 
 
Inngilip pingajuat nalunaarusiaq
Versi 9 : “ Inngilillu alla, pingajuat, malinnaavoq, nipimik sakkortuumik oqarluni : Inuk uumasorujussuaq assilisassiaalu pallorfigissappagit , aammalu qaartumi imaluunniit assamini nalunaaqutsiinermik pissarsisinnaappat, ”    
Paasissutissat pingajuat taanna siuliini marlunni ataatsimoorlunilu malitseqartinneqarnera formel-imik “ followed them ”-imik ersersinneqarpoq. „ Nipit sakkortuut ” uppernarsarpaat nalunaaruteqartup guutimeersumik oqartussaassuseqarnera qaffasippallaartoq.    
Ujaasineq inuit upperinnittut " uumasoq nunarsuarmiit pinngortoq " naalakkersuinera tapersersorlugulu akuersaarpaat, aammalu naalalluarnermikkut sapaatip akunnerani kingullermi oqartussaassuseqarnerata " nalunaaqutaa " , Saqqummersitat 13:16-imi eqqaaneqartoq , tassa ullumikkut kristumiut innuttaasut tamarmik, atortarpaat ataqqisarlugillu .    
" Markip " taassuma " Guutip nalunaaqutsiussaanut " toqqaannartumik akerleriinnera , tassa sapaatip-akunnerata ulluani siullermiit ulloq arfineq-marluk tikillugu , uppernarsarneqarpoq taakku marluk " qaartartumik " tiguneqartarmata, piumassutsip issiavia, naapertorlugit Saqq 7:3 aamma 13:16 Saqq:4 come of " God . 1 : " Savap aqqa aamma Ataataata aqqa ". Tigusineq “ assami ” erseqqissarneqarpoq versit taakku 5 Mosesi 6: 4 -miit 9 : .               
“ Tusarnaarit, Israel! YaHweh , Guutitta, tassaavoq YaHweh kisimiilluni . Guutitit YaHWéH uummativit tamaat atorlugu, tarnitit tamaat atorlugu nukissat tamaat atorlugit asannissavat . Peqqussutillu taakku ullumikkut ilinnut peqqussutigisakka uummatinniissapput . Taakku meeqqanut ilungersorluarlutit ilinniartitsissavatit, illuni issiaraanni, aqqusinermi ingerlaartarnermi, unnuisarnermi, makittarnermilu oqaluttuarissavatit. Illit taakku assatit ilisarnaatitut ikkussavatit , aammalu qinnguartaatitit akornanni frontlettut ikkussorneqassapput . Illit illup illuatungaanut aamma isertarfinnut allattassavatit. " " Aqqani " tassaavoq iliuuseq, sungiusarneq, aamma " siumut ", eqqarsartaatsip piumassusaa. Versimi tassani Anersaaq oqarpoq : “ YaHWéH Guutivit asannissavat uummativit tamaat atorlugu, tarnitit tamaat atorlugu nukissat tamaat atorlugit ” ; qanoq Jiisusip Matt. 22:37 aamma taanna ’ peqqussutitut siullertut annerpaatullu ” saqqummiuppaa . Taamaattumik  qinigaasut ” Guutip ilisarnaataa ” atorlugu piumasaqaatit uku pingasut naammassisariaqarpaat : ” Guuti uummatiminnik tamanik asannissaaq ” ; ulloq arfineq-marluk illernartinneqartoq sapaatip-akunnerata sinnerani sungiusarlugu ataqqissallugu ; aamma “ Savap aqqa ” Jiisusi Kristusi “ aamma Ataataata aqqa ” YaHWéH eqqarsaatigalugu . " Aamma Ataataata aqqa " erseqqissarlugu Anersaaq uppernarsarpaa Guutip inatsisaanik qulinik aammalu isumaqatigiissummi siullermi toqqakkat illernartuunissaannik siuarsaasunik peqqussutit peqqussutillu malinneqarnissaat pisariaqartoq. Ulluinnarni apustilip Johannesip tamakku uppernarsarpai 1 Johannesi 5:3-4-mi ima oqarluni:                       
“ Guutip asanninnera tassaavoq inassutaanik maleruaanissaq. Peqqussutailu ajornakusoortuunngillat, tassami Guutimit inunngortoq kinaluunniit silarsuaq ajugaaffigaa ; aamma ajugaaneq silarsuarmi ajugaasoq tassaavoq upperisavut. »  
Versi 10 : “ Taanna nammineq Guutip kamannerata viinnianik imigassartortussaavoq, taannalu inngilit illernartut Savallu sinnerlugit ikuallannermik sulfidimillu naalliutsinneqassaaq. »   
Guutip kamannera annertuumik pissutissaqartinneqassaaq, pissutigalugu " uumasup nalunaaqutaanik " pissarsisut inuit ajortuliornerat ataqqisarpaat , Jiisusi Kristusillu ajunngitsuunera oqaatigisarlugu . Saqq 6 :15-17-imi Anersaap Jiisusi Kristusip eqqortumik akerleriissuteqarneranik kingullermik akerleriinnerminni kingunerisassai assilisassiarivai.  
Pingaaruteqartorujussuusoq : Guutip kamannera tamanna pitsaanerusumik paasiniarlugu , paasisariaqarparput sooq sapaatip-akunnerani illernartumi eqqumaffiginninnginneq Guutip kamanneranik taama annertutigisumik pilersitsisarnersoq. There are venial sins , kisianni Biibilimi mianersoqquneqarpoq Anersaamut Illernartumut ajortuliornissaq pillugu , oqarlunilu Guutimit isumakkeerfigineqarnissaq pissarsiariniarlugu pilliuteqartoqanngitsoq . Apustilit nalaanni , ajortuliorneq taama ittoq pillugu assersuut ataaseq uatsinnut tunniunneqartoq tassaavoq kristumiup allanngorsimasup Kristusip itigartinneqarnera. Kisianni tamanna assersuutissaavoq ataaseq, tassami ilumut Anersaaq Illernartoq pillugu qinngasaarineq tassaavoq Guutip Anersaata uppernarsaataanik uppernarsaasiineq itigartitsinerlu. Inuit qularunnaarsinniarlugit ilinniartinniarlugit Anersaaq Biibilimi allakkat illernartut isumassarsiorfigai. Taamaattumik kinaluunniit Biibilimi Anersaap nalunaarusiaanik uppernarsaateqartoq Guutip Anersaanut qinngasaarilersimavoq. Guutip piumassutsiminik ilisimatitsinissaq pitsaanerusumik iliuuseqarsinnaava, Biibilimut allakkanullu kaammattuutigineqartunut aqutsinerminngaanniit ? Piumassutsiminik , eqqarsartaatsiminik aammalu namminersorluni eqqartuussinermini erseqqinnerusumik oqaatigisinnaavaa ? Ukiuni 1600-kkunni Biibilimik sorsuuteqarnera taanna Guutip Romami katuullit upperisaannut naammagittarnerata aalajangersimasumik naammassineqarneranik takutitsivoq ; ilinniartitsissummut tunniussimanngisaannarsimasaminut naammagittarnerata naanera . Taamani 1843-mi oqaatsip siulittuutitut atorneqartup narrujuumminarnerata protestantimik upperisamik arlalitsigut tamani Romamiut sapaatip-akunneranit , tassa " uumasup nalunaaqutaanit " arsaarinnittumit, tiguneqarnerata naanerani malunnartitsivoq . Aammalu kingullermik, taarsiullugu, adventismip Anersaaq Illernartoq pillugu qinngasaarivoq, Jiisusip kiffartornermini anneruniarluni uanga inuuffigisara aqqutigalugu siulittuutitut saqqummiussineq kingulleq itigartitsilluni ; 1995-imiilli Sunday Observers-imik suleqateqarnerminni uppernarsarneqarsimasoq annertusarneqarsimasorlu . Anersaamut qinngasaarineq Guutimit akissuteqaat eqqortoq pisariaqartinneqartoq pissarsiarisarpaa ; siullermut aamma ’ toqumut aappamut ” pineqaatissiissut eqqortoq versimi matumani 10 -mi uppernarsarneqartoq .           
Versi 11 : “ Naalliutsinneqarnerannilu pujoq naassaanngitsumik naassaanngitsumillu ; Uumasoq assilisassiaalu pallorfiginnittut, aammalu kinaluunniit aqqanik nalunaaqutsiinermik pissarsisoq, ulloq unnuarluunniit eqqissiviilliorsinnaanngillat. »    
„ Pujortarneq ” aatsaat eqqartuussisoqarnerata kingulliup nalaani pissaaq, tassami upperinnittut kukkusimasut „ ikuallannermi tatsimi ” Saqq 19:20-mi aamma 20:14-imi allassimasumi „ ikuallannermi sulfidimilu ” naalliutsinneqassapput ; tamanna, ukiut tusindit arfineq-marluk naaneranni. Kisianni piffissaq pissanganartoq taanna sioqqullugu Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnerata nalunaaqutaata kingullermik qanoq atugaqarnissaat uppernarsartussaavaa. Versimi tassani oqaluuserisassaq ’ eqqissineq ’ pillugu oqaluttuarpoq . Toqqakkat namminneq tungaannit eqqissiviilliorfimmi piffissaq Guutimit illernartinneqartoq eqqumaffigisarpaat, kisiannili kukkusimasut, akerliliisumik, taamatut eqqarsaateqanngillat, pissutigalugu guutimit nalunaarutit pingaaruteqartinneqarlutillu pingaaruteqartinneqartarmata. Taamaattumik narrujuumminarnerminnut akissuteqaammik, kingullermik pineqaatissinneqarnerminni nalunaaquttap ingerlanerani, Guutip eqqissiviilliortinngilai, ajornartorsiornertik qaffasissunngortinniarlugu.         
Versi 12 : “ Tassa illernartunik naammagittarneq, tassa Guutip inatsisaanik maleruaasartut Jiisusimut upperinninnermillu. »   
Oqaatsit " pinertuneq imaluunniit naammagittarneq " 1843-44-miit naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut Missiassi Jiisusip ilumoortumik illernartunik ilisarnaatitaat . Versimi tassani ” Ataatap aqqa ” versimi 1-imiittoq ” Guutip peqqussutaanik ” taaguuteqarpoq ” aamma ” Savap aqqa ” taarserneqarpoq ” Jiisusip upperisaa ”-mik. Pingaarnersiuinerit malittarisassaat aamma allanngortinneqarpoq. Versimi tassani Anersaaq siullermik eqqaavaa " Guutip peqqussutai ", aappaattut " Jiisusimut upperisaq " ; tassaavoq oqaluttuarisaanerup tungaatigut aammalu naleqartitsinermut tunngatillugu Guutip annaassiniarnermut pilersaarusiornermini akuersissutigisaa. Versi 1 - imi ” Savap aqqa ” pingaartinneqarpoq, toqqarneqarsimasut ” 144.000 ” kristumiunut upperisamut atassuteqartinniarlugit .                    
Versi 13 : “ Qilammiit nipi tusaakka ima oqartoq : Allagit : Pilluaqqusaapput toqusut Naalakkami toqusut maannamut . Aap, oqarpoq Anersaaq, sulinerminniit eqqissisimasinnaaqqullugit, suliatik malillugit . »    
Oqaaseq " maannamut " sukumiisumik nassuiarneqarnissani pisariaqartippaa, pissutigalugu taama pingaaruteqartigimmat. Tassami ulloq 1843-mi ukiakkut aamma 1844-mi ukiakkut ulloq siunertarineqarpoq, tassanilu Daniel 8:14-imi peqqussut atuutilersinneqarpoq, adventistillu eqqartuussineri marluk William Miller-imit aaqqissuunneqartut naammassineqarlutik.  
Piffissap ingerlanerani pisortatigoortumik institutionelt adventismep formel-ip taassuma " mannamut " sunniutai eqqarsaatigalugit . Adventistit upperisaannik pilersitsisut kisimik Guutip sapaatip-akunneranik piumasaqaateqarnerata kingunerisassai paasisimavaat aallaqqaammut 1843. Ulloq arfineq-marluk-mi ileqquq tamanna atuutilersinniarlugu paasiniarlugu aqqutissiuunneqarput sapaatip-akunnera taamani tikillugu ileqquusoq Guutimit perloqquneqarsimasoq. Taakku kingorna adventisme arfanniarfiusoq traditioninngorsimavoq formalistisk-inngorlunilu, aammalu malinnaasut ilinniartitsisullu amerlanersaannut sapaatip-akunnera aamma sapaatip-akunnera naligiissitaanermik niveau-mut eqqortumik inissinneqarsimapput. Tamanna illersorneqartumik ilumoortumillu illernartuunermik misigissuseqarnerup annaaneqarnera kinguneqarpoq siulittuutitut oqaatsimik aammalu adventistit oqaluussissutaat pingajuat 1983-ip 1994-illu akornanni saqqummiussimasara soqutigineqannginneranik . Versimi 10-mi " naalliutsinneqarnissaanik " ulorianartorsiorneq taanna aamma pineqarpoq , oqaaseq " taanna aamma imigassartortussaavoq " siunnersuuteqarneratigut ; 1994-imiilli, institutionelt adventisme, protestantiskimik upperisaqarnerup kingorna , 1843-miit eqqartuunneqarlunilu pineqaatissinneqarsimavoq .       
Soorlu versimi tassani erseqqissarneqartoq, Daniel 8:14-imi aalajangersakkap kristumiut protestantit 1843-mi marlunnut immikkoortinneqarnerat pissutaavoq, ilaatigut adventistit gruppiat , pilluaqqussummik iluaqutissarsisoq oqaatigineqartoq : " Pilluaqqusaapput toqusimasut Naalakkami toqusut maannamut!" » . Oqaatigineqarsinnaavoq Jiisusip " Laodikeami " nalunaaruteqarnera " vomit " -inngortinniarlugu , adventistit institutioniat , Kristusip pisortatigoortumik aallartitaa 1991-imi, ulloq pisortatigoortumik qaamasumik tunuarsimaarfiusoq, " naak "-imik taaneqartartoq , pilluarneq taanna iluaqutigisinnaajunnaarlugu .             
 
Piffissaq naatitsinermi
Versi 14 : „Taava qiviarpunga, qilammilu qaqortoq, qilammilu Inuup Erneranut assingusoq issiasoq, niaqqumini kuultimik qinngasaarisoq, aqqanilu qinngasaarisoq. »   
Nassuiaat taanna Jiisusi Kristusimik naalannartumik uteqqinnermini eqqaasitsivoq. „ Qilammi qaqortoq ” ukiut marluk tusindit sioqqullugit angerlarnermini qilammut qaqqaniarnerminilu pissutsit eqqaavaat. „ Qilalukkat qaqortut ” takutitsipput taassuma eqqiluitsuunera, „ kuultimik qalipaataa ” upperisamik ajugaaffigisaminik ilisarnaatissaavoq, „sikkilillu ” Guutip „ oqaasia sakkortoq “ Hebr 4:12-imi allassimasoq, „ assaminik “ atuutilersinneqartoq, assersuutigaa.            
Versi 15 : “ Inngilillu alla templimiit anivoq, nipimik sakkortuumik qilammi issiasumut oqarluni : ’ Sikkersiutit ikkukkit, naatitsigit : . Piffissaq naatitsiviusoq tikippoq, nunami naatitsiviit pioreerput. »    
" Katersuineq " -p ataani , soorlu assersuusiami, Jiisusip eqqaamavaa, tassani piffissaq tikissasoq " karrinik pitsaasunik qaqortunik " aalajangersimasumik immikkoortitsinissaq. Saqqummersitsinermini aqqutigalugu sammisaq una lejrinik marlunnik immikkoortitsisoq nassaarisinnaalerpaatigut : toqqakkat sapaatip-akunnerat aammalu kukkusut sapaatip-akunnerat, tassami upperisamik aqqip taassuma tunuani paganimik erngup guutiunerata pallorfiginninnera oqartussaassuseqarneralu toqqorsimavoq. Aamma inuit piffissaat allanngorsimagaluartoq Guutip suli taanna ilumut qanoq ittuunersoq isigalugu suli isigalugu. Inuit isumaat assigiinngitsut eqqartuussinerminut sunniuteqanngillat ; piffissap ingerlanerani ulloq siulleq profan-iuvoq, qanoq iliornikkut guutimeersumik illernartuunermik tigusisinnaanngilaq. Tamanna ulloq arfineq-marluk kisiat atassuteqarpoq piffissap ingerlanerani nunarsuarmi piffissap ataavartumik aallaqqaataanit allanneqarsimasumi illernartinneqartumut ; tamanna ukiuni 6000-ini erngup nukinganik sivisussuseqarluni.        
Versi 16 : “ Taannalu qilammi issiasoq qimmit qimuttut nunamut ikkuppaa. Aamma nuna naatinneqarpoq. »   
Anersaap uppernarsarpaa siunissami ’ nunarsuup naatitsinerata ’ eqquunnissaa. Kristusip annaassiniartoq akissarsisitsisorlu tamanna isumagissavaa naammassiniarlugulu nalunaaruteqarnera naapertorlugu apustilinnut assersuummi Matth. 13:30-miit 43-mut " Katersuineq " pingaartumik pineqarpoq illernartunik toqqakkanik pinngortitsisumut Guutimut upperinnittutut inissisimasut qilammut nuutsinneqarnissaat .     
 
Piffissaq katersuiniarfiusoq (aamma akiniaaneq) 
Versi 17 : “ Inngilillu alla qilammi templimiit anivoq, taanna aamma qimmit qimuttut qimmit qimuttut atorlugit. »   
Siusinnerusukkut "inngili " toqqakkanut iluaqutaasumik suliassaqarsimappat , taarsiullugu , taanna " inngili alla " pinerluuteqarsimasunut suliassaqarpoq, upperinnittut kukkusimasut akimorlugit. Una aappaat " Sikker " aamma ilisarnaatigaa " Guutip oqaasia pissanganartoq " piumassutsimigut iliuuseqarfigineqartoq , kisiannili assaminik pinnani tassami , naatitsineq assigalugu, vindruit naatitsinerannut , oqaaseq " assaminik " peqanngimmat . Taamaattumik pinerluuteqarsimasunut inissiisarneq agentinut guutip piumasaanik suliaqartunut tunniunneqassaaq ; ilumut, taassuma atornerluisimaneranik eqqugaasut.            
Versi 18 : “ Inngilillu alla altarimiit anivoq, ikuallannermut oqartussaassuseqartoq, nipimik sakkortuumik oqarluni : Sikkorsiat qaqutigoortoq ikkukkit, nunarsuarmilu viinninik qaqutigoortunik katersukkit : . Nunap vindruii ineripput. »    
Taava takkuttarpoq, toqqakkat qilammut tiguneqarnerisa kingorna, piffissaq ” naatitsineq ”. Es.63:1-6-imi Anersaaq iliuuseq taaguut taanna assersuutigalugu siunertarineqartoq ineriartortippaa . Biibilimi vindruit qaqortut saffiugaat inuup aavanut sanilliunneqarpoq. Jiisusip atorneqarnera, Unnukkorsiornermi Illernartumi, isuma tamanna uppernarsarpaa. Kisianni " vintage " ataqatigiissaarneqarpoq " Guutip kamanneranut " aammalu taanna kiffaasa aspektiata ataani naleqanngitsumik sulisimasunut tunngassaaq, tassami Kristusip nammineq piumassutsiminik aava kuineqarsimasoq amerlasuunik killuussinertik pisariaqartinngilaa. Pissutigalugu Jiisusi annaassiniarnermut pilersaarutini ajortuliortunit ajortuliortunit misigisinnaavaa, ajortuliorneq pillugu inuunermini tunniussisimasoq aammalu naalliunnermik misigisimasoq, taamaalilluni atuineq unitsinniarlugu. Taamaattumik inatsisaanik piumassutsiminnik unioqqutitsisut tassunga akissuteqartariaqartarput. Blind madness-iminni taamatut ingerlassapput, toqqakkani ilumoortut toqukkumallugit, nunarsuarmiit ullut arfineq-marluk sapaatip-akunnerata Guutimit 1843-44-miit illernartinneqarsimasup piumasaqaatigineqartup atugaanera nunarsuarmiit tammartinniarlugu. Toqqakkat Guutimit oqartussaassuseqanngillat upperisamik akeqqaminnut sakkortuumik atuinissamut ; Guutip iliuuseq tamanna nammineq kisimi immikkoortippaa. " Akissarsineq uanga, akissarsineq uanga", toqqarsimasaminut nalunaarpoq, piffissarlu tikippoq akissarsineq taanna ingerlanneqarnissaanut.         
Kapitalimi 14-imi tassani versit 17-imiit 20-mut qulequtaq taanna ’ naatitsineq ’ eqqaaneqarpoq . Vindruit ajortuliorsimasut inerissimasutut nalunaarutigineqartarput, pissutigalugu suliaminni ilumut qanoq ittuunerat tamakkiisumik takutissimammassuk. Aavat soorlu vindruit juice-at qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut.  
Versi 19 : “ Inngilillu qimmit qimuttut nunamut ikkuppai. Nunarsuarmilu viinninik katersuivoq, Guutillu kamannerata viinniliorfianut annertuumut ikkullugu. »   
Suliaq nalunaarusiaq una scenemi matumani ersersinneqartoq uppernarsarneqarpoq. Guutip qularnanngitsumik siulittuutigivaa katuullit protestantillu pingaartitsinerisa pineqaatissinneqarnissaat. Taakku Guutip kamannerata kingunerisaanik misigisaqartussaapput , taannalu assilisassiarineqarpoq, tassani vindruit naatinneqarsimasut qimmit qimuttut qinngasaarisarnerannik qillerisarput.
Versi 20 : “ Viinniliorfik illoqarfiup avataani pissarsiarineqarpoq ; viinniliorfimmiillu aap anivoq, hiistit qimmit qimuttut tikillugit, stadenik tusind sisamat ungasissusaanik. »    
Es.63:3-mi erseqqissarneqarpoq : “ Uanga kisimiilluni viinniliorfimmi atorpara ; angut ataaseq uannut ilaasimanngilaq... ”. Ukioq Babylonip illoqarfiup annersaata pineqaatissiissutaa Saqqq 16:19-imi allassimasoq naammassivoq. Taanna guutimit kamannermik kuuffimmik ulikkaarsimavoq , taannalu maanna dreg-inut imertariaqarpaa. " Viinniliorfik illoqarfiup avataani toqqarneqarpoq " tassa toqqarneqarsimasut qilammut tiguneqareersut peqataatinnagit. Jerusalemimi toqutsisoqarnissaanut eqqartuunneqartut illoqarfiup illernartup illuutaata avataani toqunneqartarput, illoqarfik mingutsinneqannginnissaa anguniarlugu. Tamanna pivoq Jiisusi Kristusip kinguaassiuutitigut atornerlunneqarneranut, taannalu oqaluttuaq una aqqutigalugu eqqaasitsivoq, nammineq toqunermini aalajangersimasumik naliliisut akilertussaat. Piffissaq tikippoq akeqqani ajortuliornerpassuit pillugit isumakkeerfiginiarlugit aappaminnik kuineqarnissaat. " Aamma viinniliorfimmiit aak anivoq, hiistit qimmit qimuttut tungaanut ." Angerlarsimaffimmi siunertarineqartut tassaapput kristumiut upperisamik ilinniartitsisut, Guutillu taakku taasarpai " bit " -ip assilisassiaa atorlugu, taanna qimuttut " hiistit qanittuannut " ikkussortarpaat, taakku aqqutissiuunniarlugit. Assilisaq taanna Jak.3:3-mi siunnersuutigineqarpoq, tassani qulequtarineqarpoq eqqortumik : upperisamik ilinniartitsisut. Jakobi kapitali 3-p aallaqqaataaniit ima erseqqissarpaa: „ Qatanngutikka, amerlasuut ilinniartitsisunngortinnagit, nalunngilarsi sakkortunerusumik eqqartuunneqassasugut .” " Katersuiniarnerup " iliuuseqarnerata mianersoqqussut tamanna pissutissaqartippaa. " Aamma hiistit qinnguartaataannut " erseqqissarlugu Anersaap siunnersuutigaa, laver-i siullermik " Babyloni Annertooq "-mi romamiut katuullit præsteriannut tunngasoq, kisiannili protestantimik ilinniartitsisunut tunngasoq , taakku 1843-miit Biibilimi Illernartumik " aseruuttoortitsisumik " atortarsimapput Re19 malillugu. Tassani nassaarisinnaavarput mianersoqqussutip Saqqq .​                           
Paasissutissiissummut " over a distance of one tusind six hundrede stades " , siusinnerusukkut nalunaarusiamut atatillugu, pineqaatissiissut ukiuni 1600-kkunniit upperisaq nutarterneqarsimasoq annertusarneqarpoq, tassungalu amerlassuseq 1600-p tunngatinneqarpoq. Tassaavoq piffissaq Martin Lutherip katuullit upperisaannut unnerluussineq pisortatigoortumik akuersissutigimmagu 1517. Kisianni aamma ukiuni 1600-kkunni tassani protestantit ilinniartitsissutaat " eqqunngitsut kristumiullu " kristumiullu eqqunngitsut pillugit pilersinneqarpoq , taakku nakuuserneq aammalu sværd Jiisusi Kristusip inerteqqutaasoq inatsisitigut akuerisimavaat . Apokalipsi nammineq paasinninnissamut tunngaviusunik neqerooruteqarpoq aammalu ukiut 1600-t taakku Saqq 2:18-imiit 29-mut piffissap ilisarnaatitut taaguutaanik " Thyatira "-mik taaguuteqarpoq . Oqaaseq " stadion " upperisarsiornermik suliaqarnertik, arpannermi peqataanertik ersersippaa, nersornaat tassaavoq ajugaasumut neriorsuutigineqartoq ajugaanermik krone. Tamanna tassaavoq Paulusip ilinniartitsissutaa 1 Kor 9:24 -mi : " Nalunngilarsi arpattartut tamarmik arpattartut, kisianni ataaseq nersornaammik pissarsisartoq ? Taamatut arpagit ajugaaffigisinnaajumallugu .” Taamaattumik qilammi kaammattorneqarnerup nersornaasiuttagaa qanoq iliorluniluunniit ajugaaffigineqanngilaq ; upperinninnermik aammalu naalalluarnermik pinertussuseqarneq tassaavoq upperisamik sorsuuteqarnermi ajugaanissaq kisiat. Taanna uppernarsarpaa Fil .​ Piffissami " katersuiniarnermi " Jiisusip oqaasii uku uppernarsarneqassapput : " Amerlasuut kaammattorneqarput, ikittulli toqqarneqarput (Matt 22:14) ."                         

Saqqummersitat 15 : Misilitsinnerup naanera 
 
 
 
" Harvest aamma vintage " naammassineqannginneranni misiliinerup naanerani piffissaq ersinartoq takkuttarpoq. Taanna inuit toqqakkat piffissap ingerlanerani kivitsivigineqartarput, toqqakkat taakku utertinneqarsinnaanngitsumik. Tassani Kristusimi annaassiniarnermik neqeroorut naammassivoq. Tamanna tassaavoq Jiisusi Kristusip Apokalipsiani kapitali 15-imi piviusunngortinneqartumi matumani qulequtarineqartoq. Piffissap anersaapiluup naaneqarnera pivoq kapitali 8-mi 9-milu " trompetit " siulliit sisamat kingorna, aammalu kapitali 16-imi " Guutip naalliuutai kingulliit arfineq-marluk " sioqqullugit. Saqqummersitat 13:11-18 -imi " uumasoq nunarsuarmiit qimagussortoq " oqartussaassuseqartumik naalakkersuinerata ataani aqqutit kingulliit marluk ingerlapput, ataaseq, Guutip sapaatip-akunneranut imaluunniit sapaatip-akunneranut illernartumut, aappaalu, Romami paavip oqartussaassuseqarnerata sapaatip-akunneranut. Inuunerup iluartup, toqup ajortup akornanni toqqagassat taama ersarissuusimanngillat. Inuup kia ernummatigaa ? Guuti , imaluunniit inuk ? Taamatut inissisimasoqarpoq. Kisianni aamma oqarsinnaavunga : Kina inuup asanerpaavaa ? Guuti imaluunniit inuk ? Toqqakkat marlunni akissavaat : Guuti, siulittuutitut saqqummiussinermigut suliassani naaneqarnerata kisitsisit ilisimalluinnarlugit. Taava naassaanngitsumik inuuneq qanilliartortussaavoq, assaminnik tigusisinnaasumik.               
 
Versi 1 : “ Qilammilu takussutissaq alla takuara, annertooq tupinnartorlu : inngilit arfineq-marluk naalliuutinik kingullernik arfineq-marlunnik peqarlutik, taakku atorlugit Guutip kamanera naammassineqarpoq. »  
Versimi tassani ’ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ’ saqqummiunneqarput , upperisallit eqqunngitsut Romamiut sapaatip-akunneranik toqqaasimanerat pillugu eqqorneqassasut. Kapitalimi matumani qulequtarineqartoq, misilinneqarnerup naanera , piffissaq ’ Guutip kamannerata kingulliit arfineq-marluk ’ ammarpai .    
Versi 2 : “ Taava takuara immap naqqani igalaamik ikuallannermik akulimmik, taakkulu uumasorujussuarmik, assilisassiamik, aqqanillu amerlassusilimmik ajugaasimasut, immap igalaamik igalaamik Guutip harpeinik tigummiarlugit. »  
Kiffartortuni, toqqarsimasani, kaammattuisinnaajumallugit Naalakkap taava assilisassiat assigiinngitsut siulittuutimi immikkoortunit allanit tiguneqartut atorlugit ajugaanissaat qanilliartortoq eqqaasitsisartoq saqqummiuppaa. " Immap naqqani glasimik, ikuallannermik akulimmik, inissisimapput ," pissutigalugu upperisamik misilitsinneqarnermik ingerlasimammata, tassanilu misissuiffigineqarsimapput ( ikuallannermik akulerunneqarlutik ) ajugaallutillu anisimallutik. „ Immap naqqa ” tassaavoq inuiaqatigiit toqqarneqarsimasut eqqiluisaarnerat, soorlu Saqq 4:1-imi allassimasoq.   
Versi 3 : “ Guutillu kiffaata Mosesip erinarsuutaa erinarsorpaat, oqarlutik: Suliatit annertuupput tupinnartullu, Naalagaq Guuti Pisinnaasoq! Aqqutitit eqqortuupput ilumoortuullutillu, naalagaaffiit kunngiat! »  
" Mosesip erinarsuutaa " Israelip Egyptenimiit, nunamit ajortumillu ilisarnaatitut, aninera nalliuttorsiutigineqarpoq . Nunarsuarmi Kanaanimut iserneq ukiut 40-t qaangiummata pisoq tassaavoq toqqarneqarsimasut kingulliit qilammi Kanaanimut isernissaat. Taamaalilluni Jiisusi, " savaaraq ", inuunermini toqqakkat ajortuliornerannut isumakkeerfiginninniarluni tunniussimammagu, qilammut qaqivoq, naalanninnermini aammalu guutimit qilammi pissaanermini. Jiisusip nalunaajaasuisa kingulliit upperinnittut, upperisamik sulinermillu adventistit tamarmik, taarsiullugu qilammut qaqineq misigisarpaat, Jiisusi annaassiniarluni uteqqippat. Toqqakkat „ Suliassani annertuut nersualaarneqarluartullu “ nersortarpaat pinngortitsisoq Guuti , pingaarnertut Jiisusi Kristusimi ” naapertuilluartumik ” naapertuilluarnermini ” nersornaasiuttagaq . Oqaatsip " ilumoortoq " eqqaaneqarnera iliuuseqarnerup qanoq ittuuneranik " Laodikeami " piffissap naaneranut ataqatigiissitsivoq, tassani imminut " Amen-itut Ilumoortumillu " saqqummiussivoq . Tassa tassaavoq ’ annaassiniarnerup ” nalunaaqutaa , taannalu ’ arnap meerartaarnerata ” piffissaata naaneranik malunnartitsivoq, Saqqummersitat 12:2-mi allassimasoq. “ Meeraq ” silarsuarmut tikiunneqarpoq qilammi pissutsinik Jiisusi Kristusimi aamma aqqutigalugu ersersinneqartumik eqqiluisaarnermik. Toqqakkat Guutip nersualaarsinnaavaat ” pissaanilissuaq ” pillugu, tassami taanna Guutimit pissaanermik annaassiniarnerminnik annaassiniarnerminnillu pisussaaffeqarmata. Jiisusi Kristusi nunarsuarmi naalagaaffinnit tamanit annaassiniarsimasani katersorlugit toqqarsimammagit ilumut ’ naalagaaffiit kunngiat ’ tassaavoq. Taanna qinigaaffigisaalu akerlerisimasaat taamaanngillat.                             
Versi 4 : “ Kiap ersiorsinnaanngilaq, Naalakkap, aqqillu nersorsinnaanngilaat? Illit kisimi illernartuuvutit. Inuiaqatigiit tamarmik tikissapput illit siumut pallorfigissavaat, eqqartuussinerit ersersinneqarsimammat. »  
Oqaatsit ersarissut atorlugit tamanna isumaqarpoq : Kiap illit ersiornissat itigartissinnaavaa, Pinngortitsisoq Guuti, aammalu ullut arfineq-marluk sapaatip-akunnerani illernartumi ataqqinninnermik itigartitsilluni pisinnaatitaaffiit naalannarnissaanut sapinngisamik ? Illit kisimi illernartuuvutit aamma illit kisimi ulloq arfineq-marluk aamma taakku tunniussimasatit illernarsimavatit, akuersissutigineqarnerannik illernartuunermullu attuumassuteqarnerannik takussutissiatut. Ilumut, " ersiornermini " eqqaasitsilluni , Anersaaq Saqq 14:7-imi " inngilip " siulliup oqariartuutaanut tunngavoq : " Guuti ersigiuk taannalu naalannarsiuk , eqqartuussinermini nalunaaqutaq tikippoq; pallorfigiuk (siumut qungujutsigit) taanna qilak nunarlu immap naqqanilu pinngortitsisoq .” Guutip pilersaarutaani naalagaaffiit upperisarsiortut aserorsimasut marloriarlutik siunertaqartumik makititsissapput : tassa Guutip siornatigut imminnut annerulersitsinissaq aammalu taanna nersorniarlugu, aammalu taanna kingullermik pineqaatissiissut taanna aalajangersimasumik unitsissavaa, " ikuallannerup tatsianilu " kingullermik eqqartuussinermi, " 14:10-mi 3. ingeli "-p tredje " -p oqaaseqaataani nalunaarutigineqartoq . Tamakku naammassineqannginneranni toqqakkat piffissaq guutimit eqqartuussiffiusoq aqqusaartariaqassavaat, taannalu " nappaatit arfineq-marluk " versimi siullermi nalunaarutigineqartut iliuuseqarnerisigut ersersinneqassaaq .                 
Versi 5 : “ Tamatuma kingorna qiviaraanni qilammi nalunaajaatitut illup templia ammarneqarpoq. »  
Qilammi ” templip ” ammarneqarnera taanna Jiisusi Kristusip oqaluussinerata naaneranik takussutissiivoq , tassami annaassiniarnermik kaammattuinerup piffissaa naammassivoq. “ Nalunaajaaneq ” tassaavoq Guutip peqqussutai qulit umiarsualivimmi illernartumi inissinneqarsimasut . Taamaattumik, piffissami tassani toqqarneqarsimasut aamma annaaneqarsimasut akornanni immikkoortitsineq aalajangersimavoq . Nunarsuarmi, upperisarsiortut aatsaat aalajangersimapput, inatsisitigut aalajangersakkamik, pisussaaffik ataqqineqarnissaanut ulloq siulleq sapaatip akunnerani sinneruttoq pilersinneqartoq sivisuumik aamma uppernarsarneqartoq upperisamik , malitseqartumik , Romamiut keiseriinit , Konstantin I -mit , aamma Justinian I-mit , taanna Vigilius I- mik siullermik paavinngortitsivoq Catho - mi, temporal-imi ,  taanna3 toqukkut qimagunneq kingulleq Apo.13 :15 - imiit 17-imut siulittuutigineqarpoq aammalu amerikamiut protestantiskiusut upperisaasa Europami katuullit upperisaasa tapersersorneqartup aqutsisuunerata ataani inissinneqarluni .     
Versi 6 : “ Inngilillu arfineq-marluk naalliuutinik arfineq-marlunnik pigisaqartut templimiit anipput, linnimik qaqutigoortumik qaqutigoortumillu atisalersorsimallutik, qitiminnillu kuultimik qinnguartaateqarlutik. »  
Siulittuutip ilisarnaataani " inngilit arfineq marluk " Jiisusi Kristusi kisimiilluni imaluunniit " inngilit arfineq marluk " taannatut lejriminut upperinnittutut sinniisuutippaat. “ Lin-imik qaqutigoortumik, qaqutigoortumillu ” tassaavoq “ illernartunik suliat eqqortut ” Saqqq 19:8 -mi. " Kuultimik qinnguartaat " , taamaattumik uummatip qulaaniittoq, piviusumik asanninneq eqqumiigisarpaa, Kristusip assilisassiani Saqqummersitat 1:13-imi saqqummiunneqartumi eqqaaneqareersoq . Piviusumik Guuti sallusuissummik lejr-imik pineqaatissiisarnissaminut piareersarpoq. Eqqaatissiissummi tassani Anersaap siunnersuutigaa ” ajunaarneq annertooq ” taassuma isikkoq isikkuatigut ersersinneqartoq ” ulloq nukittuumik qinngortillugu ” sanilliullugu. Piffissaq Jiisusi Kristusip aamma paganit seqineq pallorfiginnittut upperinnittut akornanni kingullermik unammiartornissaq tikippoq.              
Versi 7 : “ Uumasut sisamat ilaata inngilinut arfineq-marlunnut kuultimik arfineq-marlunnik Guutip kamanneranik ulikkaartunik, naassaanngitsumik naassaanngitsumillu inuusumik, tunivaa. » 
Jiisusi nammineq ’ uumasunik sisamanik ” Saqqummersitat 4-mi allassimasuni assersuutaavoq . Taanna aamma tassaavoq, " Guuti naassaanngitsumik inuusoq " " akerleriissimasoq " . Taassuma guutiunera taamaalilluni rollit tamarmik tassunga tunniussivoq : Pinngortitsisoq, Annaassiniartoq , Qinnuteqartoq , aammalu permanent-imik, Eqqartuussisoq, taava qinnuteqarnera unitsillugu, taanna eqqartuussinermik Guutinngortarpoq, taanna akeqqani upperinnittunik toqutsisarlunilu pineqaatissiisarpoq , pissutigalugu taakku " cup " -imik eqqortumik " immersimammassuk . " Kuppi " maanna ulikkaarsimavoq , aammalu akerleriissuteqarneq taanna " kingulliit arfineq marluk " pineqaatissiissutitut ilusilersorneqassaaq, tassani guutimit saammaanneq inissisimajunnaassaaq .                 
Versi 8 : “ Templilu Guutip naalaneranit pissaanerminillu pujortarnermik ulikkaarsimavoq; Inngilillu arfineq-marluk naalliuutaat arfineq-marluk naammassineqannginneranni kinaluunniit naalaffimmut isersinnaanngilaq. »  
Anersaap unitsinneqarneranik qulequtaq taanna ersersinniarlugu Anersaaq versimi tassani saqqummiussivoq assilisassiaq " Guutip " najuunnera " pissutigalugu templip ikuallanneranik ulikkaartoq " aammalu erseqqissarpaa : " kikkulluunniit templimut isersinnaanngilaq, inngilit arfineq-marluk naalliuutaat arfineq-marluk naammassineqarnissaasa tungaanut ." Taamaalilluni Guutip toqqakkani mianersoqquai, kamaffigisaminik ’ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ’ nalaanni nunarsuarmiiginnassasut . Toqqakkat kingulliit hebræerit misilittagaat misigissavaat " naalliuutit qulit " Egyptenimi upperinnittunik eqqugaasut nalaanni . Nappaatit taakkununnga tunngassuteqanngillat, kisiannili upperisarsiortunut, Guutip kamannerata siunertarisaanut . Kisianni " templimut " isernissaminnut qanilliartornerat taamaalilluni uppernarsarneqarpoq, periarfissaq tunniunneqassaaq, " nappaatit kingulliit arfineq marluk " naaneranni .                 

Saqqummersitat 16 : Nappaatit kingulliit arfineq-marluk 
Guutip kamanneranik
 
 
 
 
Kapitali 16-imi ’ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ’ taakku ’ Guutip kamanera ’ ersersinneqartoq kuutsinneqarnerat saqqummiunneqarpoq .     
Kapitalip tamakkernerata misissuinerata tamanna uppernarsarpaa, kisianni maluginiartariaqarpoq " Guutip kamannerata " anguniagassai " trompetit " siulliit sisamat pineqaatissiissutaannik eqqorneqarsimasunut naleqqiussasut . Anersaap taamaalilluni ersersippaa " naalliuutit kingulliit arfineq-marluk " aamma " trompetit arfineq-marluk " pineqaatissiissutaat ajortuliornermik ataatsimik pineqaatissiissuteqartoq : " ulloq arfineq-marluk illernartinneqartoq " Guutimit nunarsuup pinngortinneqarneraniit sapaatip-akunnerani sinneruttumik unioqqutitsineq .            
Uani parentesi ammarpara, kingusissukkut. Maluginiaruk guutimit ’ trompetit ” aamma ’ nappaatit imaluunniit nappaatit ” assigiinngissutaat . " Trompetit " tassaapput inuit toqutsisarnerat tamarmik inuit iliuuseqarfigisimasaat kisianni Guutimit peqqussutigineqartoq , pingajuat anersaartuutinik tunngaveqartoq. “ Nappaatit ” tassaapput iliuuseqarneq nuannersoq Guutimit pinngortitami inuunermi pinngortitami atortut aqqutigalugit toqqaannartumik iliuuseqarfigineqartoq. Saqqummersitat 16-imi saqqummiunneqarput " naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ", taakku uagutsinnut siunnersuutigaat , pissanganartumik, taakku sioqqullugit " naalliuutinik " allanik inuit naalliutsinneqarsimasut, anersaakkut piffissap naanerata nalaani, taannalu immikkoortitsivoq , anersaatigut , marlunnut, " naggataarutaasumik piffissaq " Dan.11:40 -mi allassimasoq . Siullermi tamanna tassaavoq naalagaaffiit nalaanni, aappaanilu , USA-p aqutsinerata aamma suliniuteqarnerata ataani nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinermik aaqqissuussisoqarnerata nalaani . Nutarterinermi tassani, sapaatip-akunnerani 18. december 2021-mi suliarineqartumi, nassuiaat una uppernarsarsinnaavara, tassami 2020-p aallaqqaataaniit inuiaqatigiit tamarmik aningaasarsiornikkut ajornartorsiorsimapput, tunillaassuuttoqarsinnaasoq virusimik, Coronavirus Covid - 19- imik , Kinami siullerpaamik saqqummertoq pissutigalugu . Globalistimik paarlaasseqatigiinnerup ilisimasallu akornanni, mentalt amplifying its real effects , panikkiartorluni, inuiaqatigiit aqutsisuisa toqusimasut unitsippaat , ineriartorneq aammalu Vesteuropami Amerikamilu aningaasarsiornikkut tamakkerlugu ineriartorneq ingerlaavartumik ineriartorneq. Eqqortumik pandemitut isigineqartoq , Vesten , isumaqarsimasoq ulloq ataaseq toqu ajugaaffigiumaaraat , pissangavoq ikiorsinnaajunnaarlunilu. Panikkillutik guutiunngitsut timiminnik uummatiminnillu upperisamut nutaamut taarsersuisumut tunniussisimapput : nakorsaatinut ilisimatusarneq tamanut pisinnaasoq . Aammalu nunap atornerluisut, nunarsuarmi pisuunerpaat, periarfissaq atorlugu angutit nappaatiminnut, akiuussutissaminnut, nakorsaatinut aamma suliffeqarfimmi aalajangernerannut tigusarineqarput inussiaataanngortinniarlugit . Tamatumalu saniatigut Frankrigimi peqqussutit tusartarpagut minnerunngitsumik oqaatigalugu paradoksiusut , taakku imatut agguataarpakka:                    : " siunnersuutigineqarpoq inissiat silaannarissaartinneqarnissaat aammalu illersuutitut maskemik nalunaaquttap ingerlanerani atuineq, tamatumalu kingorna atuisoq toqusartoq . " Frankrigimi nunanilu allani malinnaasut aqutsisut inuusuttut ” isumannaatsuunerat ” erseqqissaruk . Soqutiginarpoq maluginiassagipput nuna taamatut pissusilersornermik aqutsisoq tassaasimasoq siullermik Israel ; nuna siulleq Guutimit perloqquneqartoq upperisaqarnerup oqaluttuarisaanerani. Mask-imik atuineq , siullermik inerteqqutaasoq atorneqarsinnaanngippat , taamanikkut pinngitsoorani pinngitsoorani pinngitsooratik atulersinneqarpoq, nappaatip uummatikkut sunniuteqartartup illersornissaanut . Guutip perloqqussutaa naatsorsuutigineqanngitsumik , kisiannili aserorsaataasumik sunniuteqarluartumik kinguneqartarpoq . Qularutiginngilara 2021-p aamma " sisamat trompetip " aallartinnerata, sorsunnersuup aappaata, akornanni " Guutip nappaatai ​​" allat nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni inuit pisuusut, minnerunngitsumillu Vestenimi aserorneqarsimasumi ; " nappaatit " soorlu " kaannersuarmik " aamma allat ilumut universalimik pandemiit, ilisimaneqareersut soorlu nappaat aamma kolera. Guutip pineqaatissiissutit taamaattut Ezek 14:21-mi oqaatigaat : “Tassami ima oqarpoq Naalakkap : Naak Jerusalemimut pineqaatissiissutinik sisamanik annikitsunik nassiussissagaluarlunga, savimineq, kaannersuarmik, uumasut pinngortitamiittut nappaassuarlu, tassanngaanniit inuit uumasullu aserortinniarlugit, ” Maluginiaruk allattorsimaffik una tamakkersimanngitsoq , tassami ullumikkut guutimit pineqaatissiissut arlalinnik ilusilersorneqartarpoq : Kræft, AIDS, Chikungunya , Alzheimer ... il.il. Aamma nunarsuup kiatsikkiartornera pissutigalugu ersiornerup pilersinneqarnera maluginiarpara. Inuit amerlasuut sikup aakkiartornissaa aammalu qarsutsinerit kinguneqarsinnaasut eqqarsaatigalugit ersiorput panikkiartorlutillu . Aammattaaq, inuit eqqarsaataannik eqqortumik aammalu immikkoortitsinermik akerleriissuteqarnermillu iikkanik sanasartoq, guutimit perloqqussutip kingunerisaanik. Parentesi una matuvara, misissuineq aallarteqqinniarlugu, tassa anersaap kingorna, taanna ” Guutip kamannerata kingulliit arfineq-marluk ” ilisarnaatigaa.                      
Pissutaasoq alla tassaavoq anguniakkat toqqarneqarnerat. „ Nappaatit kingulliit arfineq marluk ” nunarsuup naanerani pinngortitami aserorterneqarnerat naammassivaat . Guutimut , Pinngortitsisumut, piffissaq tikippoq suliaminik aserorterinissaq. Taamaattumik pinngortitsinerup ingerlanera malinnaavigaa, pinngortitsiniarnanili aseruisarpoq. Nunarsuarmi " nappaassuaq kingulleq arfineq-marluk " atorlugu inuit inuunerat qaminneqassaaq, nunarsuaq arlaleriarluni " abyss "-imik kaotiskimik inissisimasoq qimassavaa , innuttaasoq ataaseq , Saatani , ajortuliornermik pilersitsisoq ; nuna inoqanngitsoq ’ ukiuni tusindini ” parnaarussaassaaq eqqartuussinerup kingulliup tungaanut, tassami upperinnittut allat tamarmik peqatigalugit Saqqummersitat 20 -mi allassimasoq naapertorlugu aserortinneqassaaq .          
Versi 1 : “ Tempelimiit nipimik sakkortuumik tusarpunga inngilinut arfineq-marlunnut ima oqartoq : ’Aallarissi Guutillu kamannerata kuuit arfineq-marluk nunamut kuiukkit. »  
Tamanna „ nipi sakkortoq templimiit pisoq ” tassaavoq pinngortitsisup Guutip pisinnaatitaaffimmini inatsisitigut annerpaamik pissusilersorsimanera. Guutitut Pinngortitsisoq , oqartussaassuseqarnera qullerpaavoq aammalu ulloq eqqissiviilliorfiusoq " illernartippaa " malunnartinniarlugu pallorfiginninnissamik nersorneqarnissamik kissaateqarnera akiorniarlugu eqqortuunngilaq aammalu isumaqanngilaq . Guutip ilisimassuseqarnermini annertuumi guutimeersumilu taamaaliorsimavoq, pisinnaatitaaffimminik oqartussaassuseqarnerminillu akerleriinneq pingaarnerpaamik isertugaanik ilisimasaqanngitsunngortinniarlugu, " toqunermi aappaani " Guutimut Tamanut Pisinnaasumut akerliussutsimik takutitsinermini aki akilerniarlugu.      
Versi 2 : “ Siullerpaaq ingerlavoq, qarsutsinerminilu nunamut kuivoq. Taava inuit uumasup ilisarnaataanik pigisaqartut aammalu assilisassiamik pallorfiginnittut annikitsumik aammalu annikitsumik pissuseqarput. »  
Kingullermik upperinninnermi oqartussaassuseqartoq aammalu oqartussaassuseqartoq siuttuusoq , tassani pingaarnertut anguniagaq tassaavoq " nuna " protestantimik upperisamik kukkusimasumik ilisarnaatitut.  
Nappaat siulleq tassaavoq " ulcer malignant " , taannalu ulloq eqqissiviilliorfiusoq inuit aalajangersagaat malinniarlugu toqqaasimasut upperinnittut timiannut timikkut ajornartorsiortitsivoq. Anguniagassat tassaapput katuullit protestantillu atomip nukinganik sorsuuteqarnermi aniguisut , ulloq siulleq, Romamiut sapaatip-akunnerata, toqqarneqarneratigut " uumasup ilisarnaataa " pigigaat.     
Versi 3 : “ Aappaatip qaqorsaat immap iluanut kuippaa, taannalu aavanngorpoq, soorlu toqusup aava ; uumasut tamarmik toqupput, immamiittut tamarmik. "  
" Aappaat " immap " aallaasersorpaa taanna " aavanut " allanngortippaa , soorlu Mosesip nalaani Egyptenimi Nil- imut taamaaliorsimasoq ; " immap " , romamiut katuullit ilisarnaataat, taannalu Middelhavet-imut tunngavoq . Piffissami tassani Guutip uumasut tamarmik ’ immami ” nunguppai . Taanna pinngortitami suliaq illuatungaatigut aallartippaa, piffissami sivisuumi, " nunarsuaq " " formeqanngitsumik aammalu imaqanngitsumik " pissaaq ; aallaqqaammut “ abyss ”-imi inissisimaneranut uteqqissaaq .                   
 
Versi 4 : “ Pingajuat qarsutsinermini kuuffinnut imeq kuuffinnullu kuutsippaa. Aammalu taakku blod-inngorput. »  
" Pingajuat " " kuuit aamma imermik kuuffiit " " imeq " nutaaq toqqartarpaa , taakkulu tassanngaannaq " aava " -nngortarput . Qilalerneq qaangerniarlugu imermik peqanngilaq. Pineqaatissiissut sakkortuvoq pisariaqartinneqarlunilu, pissutigalugu toqqarneqarsimasut " aappaat " kuutsinniarlugu piareersimammata . Pineqaatissiissut taanna tassaavoq siullerpaamik Guutip Mosesip qimmit Egyptenimiut , hebræerit " aappaanik imigassartortartut " uumasutut pineqarsimasut inussiaataanermi sakkortuumi amerlasuut toqusarfiusumi .            
Versi 5 : “ Inngilillu imeq oqartoq tusaakka : Illit ilumoorpit, illit pinngortitamilu ; illit illernartuuvutit, pissutigalugu eqqartuussineq tamanna atorsimagakku. »  
Maluginiaruk, versimi tassani , oqaatsit " eqqortoq " aamma " illernartoq " Dan 8:14-imi peqqussutip allassimaffianik nutserineq pitsaasoq uppernarsarpaat : " 2300 unnuk ullaaq aamma illernartuuneq pisuutinneqassaaq " ; “ illernartuuneq ” Guutip illernartutut isigisaanik tamanik imaqarpoq. Tassani kingullermi , taassuma ” illernartinneqarsimasup ” sapaatip-akunnerani saassussinerup Guutip eqqartuussinera tamaat pisariaqartippaa, taanna ” imeq ” imigassartortinneqartussaq ” aavamut ” allanngortippaa . Oqaaseq " imeq " symbolikkikkut marloriarlunilu inuit amerlasuut aamma upperisamik ilinniartitsineq isumaqarpoq. Paavip Romamit perverterneqarsimavoq, Saqq 8:11-milu marluk tamarmik ’ orpippassuarmik ” allanngortinneqarput . Oqarluni “ illit eqqortuuvutit...eqqartuussineq una atorsimagakku ” inngilip eqqortuliornermik ilumut naammalluinnartumik Guutip kisimi naammassinnissinnaasaanik piumasaqaateqartoq eqqortippaa. Subtilt, aamma assut eqqortumik, Anersaaq Guutip aqqaniit ilusi “ aamma kikkut tikittut ” tammartittarpai, taanna tikissimammat ; aammalu taassuma isikkoqarnera tassunga annaanneqarsimasunullu piujuartumik tunissutissamik ammaassivoq, silarsuit eqqissisimasumik inissisimasut aamma inngilit illernartunik tassunga upperinnittutut inissisimasut puigornagit.                           
 
Versi 6 : “ Taakku illernartunik pruffiitinillu aavanik kuisitsisimapput, illillu aavanik imigassartortippatit : taakku naleqarput. »  
Upperinnittut piareersimammata toqqakkat annaassiniarnerminnik Jiisusip iliuuseqarneratigut kisimik pisussaaffillit toqutsissallugit, Guutip aamma taakkununnga pinerluuteqarsimasunut tunngassuteqarpoq. Taamaattumik pissutsit taamaattut pissutigalugit Egyptenimiut 20-miittuttut pineqartarput. Tamanna aappaattut Guutip oqarfigaa , ” Taakku naleqarput .” Fase-mi kingullermi tassani nassaarisinnaavarput adventistit toqqakkat aggressor-iat, Sardisimi erfalasoq Jiisusip oqarfigisimasaa : " Illit inuunerpit pillugu ingerlaqqipputit, toqusimavutit ." Kisianni piffissami tassani 1843-1844 - mi qinigaasut pillugit oqarpoq : " taakku uannut ingerlassapput, qaqortunik atisalersorsimallutik, pissutigalugu taakku naleqarmata . " Taamaalilluni ataasiakkaanut upperisaminnik suliat naapertorlugit naleqassutsimik tunniussisoqarnissaa : " qaqutigoortumik atisat " upperisamik toqqakkanut, " aava " upperisamik upperinnittuunngitsunut kukkusimasunut imigassatut .                  
 
Versi 7 : “ Inngilillu alla altarimiit oqartoq tusarpara : Taamaattoq , Naalagaq Guuti Pisinnaasoq , eqqartuussinerit ilumoorput eqqortuullutillu. »  
Nipit taakku " altarimi " -mit , qimmit qimuttut ilisarnaataanniit , pinngortut tassaapput Kristusip qimmit qimuttut immikkut pissutissaqartut eqqartuussineq taanna akuersissutiginiarlugu. Tassami taakku piffissami tassani pineqaatissiissutigisai annaassiniarnermini piumasaqarnissaminnut sapiissuseqarsimapput , taakkuli ajortuliornermik ajortumik pissutissiipput , inuup peqqussutaanik malinniarnissaq piumasaralugu ; Tamanna pivoq Allakkat Illernartut mianersoqqussutaat naak : Jes.29:13-imi “ Naalakkap oqaatigaa : Inuiaqatigiit taakku uannut qanilliartorpata, qanerminnik qaqutigoortumillu uannut ataqqinnipput ; kisianni uummataa uannit ungasippoq, uannullu annilaanganeq inuit ileqquannik peqqussutaasoq . Mat.15:19 : “ Uanga pallorfiginngilaannga , inuit inatsisaat ilinniartitsissutigisarlugit. »          
 
Versi 8 : “ Sisamaat qarsutsinermini seqinermut kuivoq. Taannalu inuit ikuallannermik ikuallannissaannut pisinnaatitaavoq ; »  
Sisamaat “ seqinermut ” sunniuteqartarpoq , nalinginnaasumillu kissarnerulersitsisarluni. Upperisallit neqaat " ikuallanneqarpoq " tamanna sakkortuumik kiannermit. " Illernartuunermik " unioqqutitsineq pineqaatissiissutigimmagu Guutip maanna Konstantin I- mit arfanniarneqarsimasoq " ulloq seqineq " guutipilussiorneq pineqaatissiissutigissavaa. " Ulloq " amerlasuut ilisimajunnaarlutik ataqqisartagaat maannakkut upperinnittut amiinik " ikuallaalersimavoq " . Guutip eqqumiitsuliaq eqqumiitsuliortunut akerlilerpaa. Tamanna tassaavoq ’ ajornartorsiornerup annertuup ” Saqqummersitat 1 -mi nalunaarutigineqartup kulminatiivia . Piffissaq " seqineq " peqqussutigineqartoq atorlugu pallorfiginnittartunik pineqaatissiisartoq.                
Versi 9 : “ Inuit kiannerujussuarmik ikuallapput, Guutillu aqqa, naalliuutinik taakkuninnga oqartussaassuseqartoq, qinngasaaripput, taannalu naalannartinniarlugu ajuusaarutiginngilaat. »  
Hardening- ip niveau - ani angusimasaminni, upperinnittut pissutsiminnik ajuusaarneq ajorput aamma Guutip siornatigut imminnut annerulersitsineq ajorput, kisiannili taanna qinngasaarisarpaat " aqqani " qinngasaarillutik . " Taanna pinngortitaminni ileqquusumik pissuseqarsimavoq , taannalu upperisallit akornanni nassaassaavoq ; Taakku piviusunngornera ilisimasaqarfiginiarpaat aammalu narrujuumminartumik nipittuunera imminnut iluaqutissatut oqariartuutigisarpaat. Aamma ajornartorsiutit pilerpata " aqqa " perloqqusarpaat . „ Ernummatissaqannginnera ” Saqqq 9:20-21-mi „ trompetip sisamat ”-imi „ aniguisut ” qanoq isumaqarnersut uppernarsarpaa . Upperisaqanngitsut upperisarsiortut tassaapput inuit upperisarsiortut imaluunniit upperisaqanngitsut Guutimik Pinngortitsisumik Pisinnaasumik upperinnittuunngitsut. Isitik taakkununnga toqutsinermik pissuseqarsimapput.             
Versi 10 : “ Inngilip pingajuata qaqorsaat uumasup qullersaqarfianut kuippaa. Naalagaaffialu taarnermik qalipaavoq ; angutillu anniarnermik oqaatsitik kisermaassipput, »  
" Pingajuat " immikkut siunertarivaa " uumasup qullersaqarfia ", tassa Romami sumiiffimmi Vatikanimi inissisimasoq , upperisamik papismemik naalagaaffik mikisoq tassani Sankt Peters Basilika inissisimavoq . Kisianni soorlu takusinnaavarput paavip " trone " ilumoortoq Romami qanga, Caelian Hill-imi nunarsuarmi ilagiit tamarmik anaanaasup ilagiissaani, St. Guutip taanna inkimik " taarnermik " ikkuppaa, taannalu inuit takusinnaasut tamarmik inuup takusinnaanngitsup inissisimaffianut inissitsisarput . The effect is terribly painful , kisianni upperisamik sallusuissummik aallaqqaasiut taanna Guutip ataatsip qaamasutut aamma Jiisusi Kristusip aqqani saqqummiunneqartoq pillugu, tamanna tamakkiisumik pisariaqartinneqarpoq aammalu pissutissaqartinneqarluni. “ Ajornartorsiorneq ” periarfissaanngilaq, kisianni Guutip erseqqissarpaa inuit inuusut eqqarsaatiisa qajannaatsuunerat .          
 
Versi 11 : “ Aamma qilammi Guutimik qinngasaaripput, anniarnertillu pissutigalugit, iliuuseqarnerminnilu ajuusaarutiginngilaat . »  
Versi taanna paasiniarlugu iluaqutaavoq, nappaatit tikittartut unitsinneqanngitsullu. Kisianni " ernummatiginninnerup " peqannginnera aamma " qinngasaarinerup " ingerlateqqinneqarnera erseqqissarlugu Anersaaq paasisitsivoq, upperinnittut akerleriinnerat ajortuliornerlu aatsaat annertusiartortoq. Tassaavoq anguniagaq Guutimit ujartorneqartoq killilersugaasoq , taamaalillutik toqqakkat toqunissaat aalajangigaat.    
Versi 12 : “ Inngilip sisamat qarsutsinermini kuummut annertuumut Eufratemut kuutsippaa. Imeq panersimavoq, kunngit kangianiit tikittut aqqutaat piareersarniarlugu. »  
" Sisamat " Europamut tunngavoq, taanna " Eufratip kuuffiata " aqqanik ilisarnaatitut taaguuteqarpoq , taamaalillunilu Apo 17:1-15-imi assilisassiaq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit " prostituereqartumik Babylon Annertuumik " pallorfiginnittut, katuullit paaviisa Romaat. " Imeq panertoq " innuttaasut qanittukkut nungutaanissaat isumaqarsinnaavoq, kisianni suli siusippallaarpoq tamanna pisinnaassasoq. Ilumut, suliaq oqaluttuarisaanermi eqqaamasassaavoq, tassami tassaavoq " Eufratip " ilaatigut panerneratigut Medeami kunngi Dariusip kaldeamiut " Babylon " tiguaa . Taamaattumik Anersaap nalunaarusiaa tassaavoq nalunaarusiaq, Romami katuullit " Babylon " suli tapersersortunik illersortunillu piginnittuusut, kisianni piffissap sivikitsuinnaap iluani, tamakkiisumik ajugaaffigineqarnissaat qanilliartortoq. „ Babyloni annertooq ” piffissami tassani ilumut „ kukkussaaq , “ Guutimit Pisinnaasumit Jiisusi Kristusimit ajugaaffigineqarluni.                   
 
Anersaat pingasut isumasioqatigiinnerat
Versi 13 : “ Taava anersaat pingasut narasitut ittut takuakka, qimmit qimuttut qaanniit, uumasup qanianiit, pruffiitip eqqunngitsup qanianiit anisut. »  
Versit 13-16-imi ” Harmagedonimi sorsunnermut ” piareersarneq takutinneqarpoq , taannalu sapaatip-akunneranik ingerlatsisut Pinngortitsisumut Guutimut upperinnilluinnarsimasut toqunneqarnissaat pillugu aalajangernerup ilisarnaatigaa . Aallaqqaammut spiritualisme aqqutigalugu diaavulu, Jiisusi Kristusip inuuneranik eqqumiitsuliorluni, saqqummerpoq, upperinnittut qularunnaarsinniarlugit sapaatip-akunneranik toqqaanerat pissutissaqarluartoq. Taamaattumik kaammattuivoq akerliussutsimik takutitsisut upperisallit sabbatimik ataqqinnittut inuunerannik tigusinissaminnut. Taamaattumik trio-p diaavulup sorsuunnermi ataatsimi ataatsimoortippaa diaavulu, katuullit upperisaat aamma protestantiskiusut upperisaat, tassa ” drakoni, uumasorujussuaq aamma pruffiiti eqqunngitsoq .” Tassani ’ sorsunnersuaq ’ Saqqummersitat 9:7-9 -mi oqaatigineqartoq naammassineqarpoq. " Suut " eqqaaneqarnerisigut isumasioqatigiinnerit oqaatsitigut paarlaasseqatigiittarnerat uppernarsarneqarpoq , taanna qinigaasut ilumoortut toqunneqarnissaat pillugu aalajangersaasoqarnissaanut kinguneqarpoq ; taakku tamakkiisumik ilisimasaqanngillat imaluunniit tamakkiisumik itigartitsissutigaat. " Frogs " tassaapput qularnanngitsumik , Guutimut , uumasunik eqqissiviilliortutut immikkoortinneqartut, kisianni nalunaarusiami tassani Anersaaq uumasup taassuma pisinnaassusaanik annertuunik tunngaveqarpoq . Europami " uumasorujussuup " amerikamiullu " eqqunngitsumik pruffiitiata " akornanni Atlantikup imartaani annertuumik inissisimavoq taakkulu marluk ataatsimeeqatigiinnerat annertuunik pissuseqarpoq . Tuluit amerikamiullu akornanni franskisut " narasinik " aamma " narasinik nerisartutut " karikaturinngortinneqartarput .​ Impure tassaavoq Frankrigimi immikkut ittumik, piffissap ingerlanerani ileqqorissaarnermut naleqartitat annikilliartorsimapput, 1789-imi Revolutionimiit kiffaanngissuseq suut tamarmik sinnerlugit inissippaa . Anersaaq eqqortoq trio-mik inuuneqartitsisoq tassaavoq kiffaanngissuseq, taanna " Guutimik Mesterimilluunniit " piumasaqanngilaq . Tamarmik Guutip piumasaa oqartussaassusialu akerlerisimavaat, taamaattumillu tamanna pillugu ataatsimoorlutik. Taakku ataatsimoortarput nalinginnaasumik isikkoqarmata.                      
Versi 14 : “ Tassaapput anersaapiluit anersaat, tupinnartuliortartut, nunarsuarmi kunnginut aallartartut, Guutip tamanut pisinnaasup ulluani annertuumi sorsunnermut katersorniarlugit. »  
Dan.8:14-imi peqqussutip perloqqussutigineqarneraniit anersaapiluit Englandimi USA-milu annertuumik iluatsitsilluarlutik imminnut ersersitsisimapput. Spiritualisme tassaavoq piffissami tassani mode , angutillu taamatut attaveqalersimapput takuneqarsinnaanngitsunik , kisiannili sulisunik, anersaanik. Protestantimik upperisaqarnermi upperisaqarfiit annertoorujussuit anersaapiluit attaveqarfigaat , isumaqarlutik Jiisusimut inngiliminullu attaveqarlutik. Anersaapiluit kristumiut Guutimit itigartinneqartut peqquserlussinnaavaat , sulilu ajornanngitsumik qularunnaarsitsisinnaassapput ataatsimoorlutik toqutsinissaminnut , kingullermut , kristumiut upperinnittut juutillu , sapaatip-akunneranik malunnartunik . Tamanna ekstremt mål gruppinut marlunnut toqutsinermik ulorianartorsiortitsisoq Jiisusi Kristusip pilluaqqussutaani ataatsimoortitsissaaq. Guutimut ataatsimeersuarneq taanna siunertaavoq upperisarsiortut katersorniarlugit ’ Guutip ulluani annertuumi sorsunnermut .” Ataatsimeersuarneq taanna siunertaavoq upperisarsiortut toqutsinissamik siunertaqartinniarlugit, taannalu namminneq upperisamik sallusuissumminnik soqutiginninnermik peqquserlunneqarsimasullu aqqani toqutsisoqarnissaanut pisinnaatitsissaaq. Sorsunnermut pissutaasoq pingaarneq tassaavoq, eqqortumik, ulloq eqqissiviilliorfiusoq toqqarneqarnera, aammalu pissanganartumik, Anersaap erseqqissarpaa ullut siunnersuutigineqartut naligiinngitsut. Tassami sapaatip-akunneranut illernartumut tunngasoq pinngortitamini minnerunngilaq ’ Guutip ulloq annertooq ’. Ullut naligiinngillat aammalu nukiit akerleriit. Diaavulu anersaapiluillu qilammiit anisinniarlugit Jiisusi Kristusip ’ Mikaeli ” pissaanilissutut ajugaanissani akeqqaminut tunniutissavaa .       
Versi 15 : “ Takuuk, tillittutut tikissaanga. Pilluaqqusaasoq taanna eqqissisimasoq atisaminillu paarsisoq, taanna nuliaalluni ingerlassanngilaq, kanngusuutinilu takusinnaannginnissaat. »  
Campi, guutimit sapaatip-akunneranik malunnartitsisunut akiuussuteqartoq, tassaavoq kristumiut eqqunngitsut upperisaqanngitsut ilaatigut protestantismemik Jiisusip oqarfigai , Saqq 3:3-mi : “ Taamaattumik eqqaamajuk qanoq tigusisimanerlutit tusarsimanerlutit, tigummiarlugulu ernummatigineqarlutit. Eqqissisimanngikkuit tillittutut tikissaanga, nalunngilatlu nalunaaquttap ingerlanerani tikissallunga . Taarsiullugu Anersaaq nalunaarpoq adventistinut toqqakkanut, taakku " Laodikeami " kingullermik piffissami tamakkiisumik siulittuisutut qaamasumik iluaqutiginnipput : " Pilluaqqusaasoq taanna isiginnaartoq, atisanilu paarsisoq ", aammalu adventistit institutioniat 1994-imiilli vomiteqarsimasoq tunngavigalugu, aamma oqarpoq : " taamaalilluni taanna takusinnaanngilarput aammalu ingerlasinnaanngilagut! ". Nalunaarutigineqarlunilu “ naaq ” , Kristusip uteqqinnerani, taanna kanngusuuteqarnerup aammalu itigartinneqarnerup lejrianiissaaq , 2 Kor .               
Versi 16 : “ Sumiiffimmut hebræerisut Harmagedonimik taaneqartartumut katersorpaat. »  
" Katersuiniarneq " pineqartoq nunap inissisimaffianut tunngassuteqanngilaq, tassami tassaavoq anersaamik " katersuiniarneq ", toqunartumik projektimi Guutip akeqqani lejrimik ataatsimoortitsisoq . Aammattaaq oqaaseq " har " isumaqarpoq qaqqaq aamma taamatut pisoqartarpoq Israelimi ilumut Me guid do- mik qeqertaq kisianni qaqqat taamatut ateqartut peqanngillat.      
Aqqa “ Harmagedon ” isumaqarpoq : “ qaqqaq erlinnartoq ” , aqqit Jiisusi Kristusimut, ataatsimeersuarnerminut , toqqakkani tamaasa ataatsimoortitsisumut, taaguuteqartut. Aamma vers 14-imi sorsunnersuaq ” Harmagedoni ” qanoq ittuunersoq ersarissumik ersersinneqarpoq ; upperisaqartunut , siunertaavoq guutimik sapaatip-akunnera aammalu taanna maluginiartarpaat ; kisianni Guutimut siunertaavoq toqqakkani upperisallit akeqqat.          
Taanna " qaqqaq erlinnartoq " tassaavoq , piffissami tassani, " qaqqaq Sinai ", Guutip Egyptenimiit aninerup kingorna siullerpaamik inatsisini Israelimut nalunaarutigaa. Tassami upperinnittut siunertarivaat ilumut ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnera peqqussutaani aappaani illernartinneqartoq aammalu upperisamik malinnaasut. Guutimut " qaqqap " taassuma " erlinnartumik " qanoq ittuunera oqaatigineqarsinnaanngilaq, tassami inuit oqaluttuarisaaneranni tamani nalinginnaasuunngimmat . Inuit guutipilussiornerannit illersorniarlugu Guutip inissisimaffiata ilumut sumiinnera inuit ilisimajunnaarsippaat . Eqqunngitsumik Egyptenip qeqertaasaata kujataani inissisimavoq oqaluttuarisaanermi, ilumut " Midianip " avannamut kimmut inissisimavoq, tassani " Jethro " najugaqarpoq , ataata " Sephora " , Mosesip nulia, tassa ullumikkut Saudi Arabiap avannaani . Innuttaasut Sinaip qaqqartaanut ilumoortumut ateqartitsipput " al Law z " isumaqarluni " Inatsit " ; aqqit pissutissaqarluartut, Mosesip allagaanik biibilikkut oqaluttuaq tapersersorlugu uppernarsaateqartoq. Kisianni tassaanngilaq nunap assiganik " sumiiffimmi " tassani upperinnittut Kristusimut naalannartumut guutimillu ajugaasumut akerliussasut. Oqaaseq taanna " sumiiffik " eqqunngitsuuvoq ilumutlu tamanut tunngasumik tunngaveqarluni, tassami toqqakkat, piffissami tassani, suli nunarsuarmi tamarmi siammarsimapput. Toqqakkat inuusut makititaasullu Jiisusi Kristusip inngiliinit pitsaasunit ’ katersorneqassapput ’, qilammi qilammi Jiisusimut ilaasinnaaqqullugit.                             
Versi 17 : “ Arfineq-marluk qaqorsaat silaannarmut kuutsippaa. Taava templimiit, qullersaqarfimmiit, nipi sakkortoq anivoq ima oqartoq : Pivoq ! »  
" Nappaatip arfineq-marluk silaannarmut kuineqartup " ilisarnaataata ataani , upperinnittut pinerluttuliornermik pilersaaruteqarnertik ingerlatinnginnerani, Jiisusi Kristusi, ilumoortoq, tamanut pissaasutut naalannartumillu saqqummerpoq, qilammi naalannartumik malinnaavigineqarsinnaanngitsumik, inngilinik amerlasuunik peqateqarluni. Nassaarivarput piffissaq ” trompetip arfineq-marluk ” naapertorlugu Saqq 11:15 naapertorlugu Jiisusi Kristusip, Guutip tamanut pisinnaasup, nunarsuarmi naalagaaffik diaavulumit tiguaa. Ef . ​" Luft " tassaavoq nunarsuarmi inuit tamarmik avitseqatigiissutigisaat, taanna Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut aqutsisuuvoq. Piffissaq naalannartumik tikiunnerata piffissaa tassaavoq guutimit oqartussaassuseqarnera inuit pillugit naalakkersuineq oqartussaassuseqarnerlu tamanna diaavulumit tiguarlugulu unitsillugu.         
Guutip ukiuni 6000-ini utaqqisimasup naammagittarnera paasiuk piffissaq oqartussaasoq : “ Pivoq !” " aammalu paasivaa " ulloq arfineq-marluk illernartoq " qanoq pingaaruteqartiginersoq , taanna piffissap taassuma tikiunnissaanik siulittuivoq , tassa kiffaanngissuseq pinngortitaminut upperinnittuunngitsunut annaaneqartoq unitsinneqassasoq . Pinngortitaq upperisarsiortut Taanna qinngasaarineq, qinngasaarineq, qinngasaarineq aamma nersornaasiineq unitsissavaat , pissutigalugu taakku aserorterneqassammata. Dan.12:1-imi Anersaap siulittuutigivaa tikittoqarnissaa naalannartoq taanna " Mikaelimut ", Jiisusi Kristusip qilammi inngilitut aqqanut tunngatinneqartoq : " Taamani Mikaeli nikkorfassaaq , Naalagaaffik annertooq inuiaqatigiit meerartaasa pillugit nikkorfasoq ; aamma piffissaq ajornartorsiorfiusoq pissaaq, soorlu inuiaqatigiit piffissamut tassunga tikillugu pisoqarsimanngitsoq. Taamani inuiaqatigiit annaanneqassapput, atuakkami allassimasut nassaarineqartut . Guutip annaassiniarnermut pilersaarutini paasiniarlugu ajornakusoortinngilaa, pissutigalugu Biibilimi aqqit " Jiisusi " Missiarsimik taaguuteqartinniarlugit eqqaaneqanngimmat aammalu taanna aqqinik ilisarnaatinik tunniussivoq, taakku guutiuneranik toqqorsimasumik ersersitsipput : " Emmanuel " (Guuti uagutsinni) Esa.7 :14 : " Taamaattumik Naalakkap nammineq ernertaasoq tunniutissavaa nuel " ; “ Ataata naassaanngitsoq ” Jes.9:5- imi : “ Uagutsinnut meeraq inunngorpoq, erneq tunniunneqarpoq, naalakkersuinerlu taassuma qaqorsaataassaaq. Aqqani taaguuteqassaaq Tupinnarluinnartoq, Siunnersorti, Guuti pissaanilissuaq, Ataata naassaanngitsoq , Eqqissinermik Naalagaasoq .                            
Versi 18 : “ Taava innermik anitsisoqarpoq, nipinik, qinngasaarisoqarpoq, nunallu sajunnera annertooq, inuit nunarsuarmiinneranniit taamaattoqarsimanngitsoq, nunap sajunnera taama annertutigisoq. »  
Uani nassaarisinnaavarput oqaaseqatigiit Saqq 4:5-imi pingaarnertut najoqqutassiami Saqq 8:5 -imi nutarterneqartoq . Guuti takuneqarsinnaajunnaarnerminiit anisimavoq, upperisallit upperisaqanngitsut upperisaqanngitsullu, kisianni aamma, upperisallit adventistit toqqakkat, Pinngortitsisoq Guuti Jiisusi Kristusi uteqqinnermini naalannartumi takusinnaavaat. Saqqummersitat 6 aamma 7-imi uagutsinnut ersersippaat lejrit marluk akerleriissumik pissusilersornerat, pissutsit tamakku pissanganartut naalannartullu. 
Aamma nunap sajunnera sakkortoq aqqusaarlugu, ersiorlutik takusarpaat makititsineq siulleq Kristusip toqqarsimasaanut immikkoortinneqartoq, Saqq 20:5 naapertorlugu, aammalu qilammut qimagussorneqarnertik tassani Jiisusimut ilaallutik. Pisut 1 Thess. 4:15-17 -imi nalunaarutigineqarsimasut malillugit pipput : “ Naalakkap oqaasiatigut taamatut oqarpugut , uagut inuusut Naalakkap tikiunnerata tungaanut inuusut siulittaasuussanngillat. Naalakkap nammineq qilammiit aallassaaq nillialluni, inngilip pingaarnersaata nipianik Guutillu trompeteata nipianik, Kristusimilu toqusimasut siullermik makissapput. Taava uagut inuusut sinneruttullu taakku peqatigalugit silami Naalakkap naapinnissaanut tiguneqassaagut . Versi una atorluarpara apustilit " toqusimasut " qanoq inissisimanerat pillugu isumaqarnerat erseqqissarniarlugu : " uagut inuusut Naalakkap tikiunnerata tungaanut inuusut toqusimasut siulliunngilagut . " Paulusip ullumikkut inuit ullumikkut kristumiut eqqunngitsut isumaqanngillat toqqarneqarsimasut ” toqusimasut ” Kristusip najuunneraniittut, tassami eqqarsaatersornermini erserpoq akerleriissumik tamarmik isumaqarsimasut toqqarneqarsimasut ” uumasut ” ” toqusimasut ” sioqqullugit qilammut iserumaartut .            
Versi 19 : “ Illoqarfik annertooq pingasunngorluni avinneqarsimavoq, naalagaaffiit illoqarfiisalu kukkupput, Babylonilu annertooq Guutip eqqaamasaqarfigilerpaa, taannalu viinnimik immiaaqqamik kamannerata sakkortussusaanik tunniussassanngorlugu. »  
„ Immikkoortut pingasut ” kapitalimi uani versimi 13-imi katersorneqartut „ drakoni, uumasorujussuaq aamma pruffiiti eqqunngitsoq ” pineqarput. Oqaaseq aappaat tunngavigalugu allaaserisaq una Zak.11:8-meersoq : “ Piniartut pingasut qaammammi ataatsimi aserussavakka; Uanga uummatiga taakkununnga naammagittarpallaanngilaq, uummatillu aamma uannut akerliuvoq . Tassani " savaateqartut pingasut " Israelimi inuiaqatigiit pingasut sinniisuutippaat : kunngi, præsterit pruffiitillu. Kingullermik tunngavilersuut eqqarsaatigalugu, tassani protestantimik upperisaq aamma katuullit upperisaat ataatsimoorlutik ataatsimoorlutik, " immikkoortut pingasut " ilisarnaatigineqarput : " drakoni " = diaavulu ; “ uumasorujussuaq ” = inuiaqatigiit katuullit protestantillu soqutiginnittut ; “ pruffiiti eqqunngitsoq ” = katuullit protestantillu præsteriat.                    
Campimi ajugaasumi paasinnittaaseq pitsaasoq unippoq, " illoqarfik annertooq pingasunik immikkoortinneqarpoq " ; In the deceived and seduced victims , uumasorujussuup aamma eqqunngitsumik siulittuisup lejriini , akerleriissuteqarneq aamma qinngasaarineq peqquserlunniartunut annaassiniarnerminnik annaasaqarnerminnut akisussaasunut akiuiniarnermik isumassarsiortitsivoq . Tassaavoq " naatitsineq "-p qulequtaa score-nik blodig settling-imik naammassineqarpat, taakku pingaarnertut anguniagaat tassaapput , logiskimik aammalu eqqortumik, upperisamik ilinniartitsisut. Misissuinerup taassuma Jak.3:1-imiittup taava tamakkiisumik isumaqarpoq : “ Qatanngutikka, amerlasuut ilinniartitsisunngortinnagit, nalunngilarsi sakkortunerusumik eqqartuunneqassasugut .” Piffissami tassani " nappaatit " , iliuuseq taanna oqaaseq una atorlugu eqqumiigineqarpoq : " Guutillu Babyloni Annertooq eqqaamavaa , taanna sakkortuumik kamannermini viinnimik immiaaqqamik tunniussiumalluni ." Apo.18 tamakkerlugu tunniunneqassaaq inuit upperisaqarluartut pineqaatissinneqarnerisa tamatuma eqqaaneqarnissaanut.               
Versi 20 : “ Qeqertat tamarmik qimapput, qaqqallu nassaarineqanngillat. »  
Versimi tassani nunarsuup allanngornera agguaassineqarpoq , taannalu annertuumik sakkortuunik eqqugaalluni universalimik kaosimik aspektimik tigusivoq , taanna " formeqanngitsuusimavoq " aammalu sivitsunngitsoq " empty " imaluunniit " desolate " . Tamanna tassaavoq Daniel 8:13 -imi ’ ajoqusertitsisup ” kingunerisaa , kingullermillu pineqaatissinneqarnissaa Dan -imi siulittuutigineqartoq . 9:27.          
Versi 21 : “ Ujaqqallu annertooq, talentinik oqimaassusilik , qilammiit inuit tungaannut nakkarpoq ; Inuit Guutimik qinngasaaripput, naalliutsitsineq pissutigalugu , naalliutsitsineq annertoorujussuummat . »  
Taakku sinister task accomplished , nunarsuarmi innuttaasut , taarsiullugit , aserorterneqassapput , tassanngaanniit qimagussorneqarsinnaajunnaassapput : ujaqqat " hail " taakkununnga nakkassapput . Anersaaq taakkununnga ” talentimik ataatsimik ” imaluunniit 44,8 kg-mik oqimaassuseqartitsivoq . Kisianni oqaaseq una “ talenti ” tassaavoq “ talentit pillugit assersuut ” tunngavigalugu anersaamik akissuteqaat . Taamaalilluni kukkusimasunut " talentimik " imaluunniit Guutip assersuummi tunissutissanik tunniussaanik pissarsiortitsisimanngitsut atuuffiat imputertarpaa . Aammalu pissusilersorneq ajortoq tamanna inuunerminnik akilerlugu kinguneqarpoq, siulleq , aappaalu ilumut toqqarneqarsimasunut kisimi pissarsiarineqarsinnaasoq. Inuunerminni kingullermi anersaartuuteqarnertik tikillugu qilammi " Guuti " pinerluuteqartitsisartoq " qinngasaarisarpaat " (qinngasaarisarpaat ) .                
" Assersuusiaq talentit pillugit " taava eqqortumik eqquutsinneqarsimassaaq. Guutip ataasiakkaanut tunniussarpaa , upperisaminik sulianik uppernarsaat naapertorlugu ; kristumiunut upperinnittuunngitsunut toqutsissaaq aammalu imminut takutissavaa soorlu isumaqarsimasut eqqartuussisimasullu taamatut sakkortuumik pissusilersortumillu . Aammalu toqqakkanut upperisarsiortunut naassaanngitsumik inuuneq tunniutissavaa upperisaq asanninnermini aammalu upperinninnermini naammalluinnartumi Jiisusi Kristusimi taakku pillugit annertusarneqarsimasumi inississimasaat naapertorlugu ; tamakku tamarmik Jiisusip Mat.8:13-imi allaaserisaa malillugu : “ upperisasi naapertorlugu ilinnut pissaaq ”.       
Nappaatip kingulliup tamatuma kingorna nunarsuaq inoqalerpoq, inuit inuunerannik tamanik annaasaqarluni. Taamaalilluni 1 Mos.1:2-mi ” abyss ”-imik ilisarnaatitalimmik nassaarpoq .  
 
 
 
 
 
Kapitali 17 : Prostituereqartoq maskeqarlunilu kinaassusersiorneqarpoq 
 
 
 
Versi 1 : “ Inngilillu arfineq-marluk ilaat arfineq-marluk atorlugit oqaloqateqarpoq, oqarlunilu ’Takkugit takutikkumaarpakkit eqqartuussineq annertooq, imeq amerlasuut qulaanni issiasoq. »    
Versi siulleq taanna , Anersaaq kapitali 17-imi matumani anguniagaq ersersippaa : " prostituereqartup annertuup " eqqartuussinera " taanna " imerpassuarni issiasoq " tassa vers 15 naapertorlugu " inuiaqatigiit, inuiaqatigiit, inuiaqatigiit oqaatsillu " naalakkersuisuusoq , taanna , ilisarnaatip " Christiana, Euphrates al Apo.9:14-imi " trompetip sisamararterutaanut " : USA, Amerika Kujalleq , Afrika aamma Australia. Eqqartuussinermik suliaq kapitali 16- imi siuliani ’ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ’, imaluunniit ’ inngilinit arfineq-marlunnit ” kuineqarsimasumut ataqatigiissaarneqarpoq .                    
" Eqqartuussineq " pineqartoq tassaavoq Guutip Tamanik Pisinnaasup akisussaaffigisaa, tassunga qilammi nunamilu pinngortitaq tamarmik akisussaaffigisariaqarpaat aamma akisussaaffigisariaqarpaat ; Tamanna oqaatigissavara kapitali una qanoq pingaaruteqartiginersoq. Kapitali 14-imi inngilip 3.- p oqaluussissutaani takuarput kinaassusersiorneq taanna naassaanngitsumik inuunermik toqunermilluunniit kinguneqartartoq. Taamaattumik ’ eqqartuussineq ’ tamatuma isumaa tassaavoq kapitali 13-imi ’ uumasoq nunamit anisoq ’.       
Oqaluttuarisaanerup siulittuutillu mianersoqqussutigineqarsimagaluartut, taarsiullugu 1843-mi protestantimik upperisaq, aamma 1994-imi pisortatigoortumik adventistit upperisaat , Guutimit annaassiniarnermut Jiisusi Kristusip neqeroorutigisaanut naleqanngitsutut eqqartuunneqarput. Eqqartuussineq tamanna uppernarsarlugu taakku marluk økumenisk alliansimut Romamiut katuullit upperisaanniit siunnersuutigineqartumut iserput, naak gruppini marlunni pionerit taassuma diabolimik pissuseqarnera isornartorsiorsimagaluarlugu. Tamanna pinerluuteqartinnginniarlugu toqqarneqarsimasoq Jiisusi Kristusip akeqqata pingaarnerpaap kinaassusia pillugu qularunnaarsitsisariaqarpoq : Roma, oqaluttuarisaanermini tamani paganimik paavimillu. Protestantit adventistillu upperisaasa pisuunerat annertuneruvoq, pissutigalugu taakku marluk pionerit Romamiut katuullit upperisaat diaaboliusoq tamanna isornartorsiorpaat ilinniartitsissutigalugulu. Taakku marluk utertinneqarnerat taanna Jiisusi Kristusimut ataasiinnarmut annaassiniartumut eqqartuussisumullu annertuumut killuussineruvoq . Qanoq ililluni tamanna pisinnaanngorpa ? Upperisat marluk tamarmik nunarsuarmi eqqissineq inuit akornanni paaseqatigiilluarneq kisimik pingaartippaat ; aamma, katuullit upperisaat persuttaasarneq ajormat, taakkununnga akuerineqarsinnaasumik imaluunniit pitsaanerusumik, isumaqatigiissuteqarnissamut aammalu tassunga ataatsimooqatigiinnissamut ataqatigiissitsisinnaalertarpoq. Guutip isumassarsiaa ersersinneqartoq eqqortumillu eqqartuussineq taamaalilluni qinngasaarneqartarput allallu aallaavigalugit. Kukkuneq tassaavoq upperineqartoq Guutip tunngaviusumik inuit akornanni eqqissineq ujartorlugu, tassami ilumut , taanna inuunerminut, inatsisaminut aammalu pitsaassutsimi periusissiani aalajangersakkani ersersinneqartuni eqqunngitsunik iliuuseqartoqartartoq isornartorsiorpaa. Piviusoq annertuneruvoq, tassami Jiisusip sammisaq pillugu ersarissumik oqaatigimmagu Mat 10:34-miit 36-mut ima oqarluni : “ Isumaqanngilasi nunarsuarmi eqqissinermik pilersitsiniarluni tikissimallunga; Eqqissineq tikissanngilara, kisiannili savimineq. Uanga tikippunga angut ataataminut, panilu anaanaminut, niviarsiaraq anaanaminut akerliutinniarlugu. inuup akeqqani tassaassapput nammineq illuatungaaniittut ." Imminut , pisortatigoortumik adventismeq tusaasimanngilaq Guutip Anersaa, taanna 1843-p 1873-illu akornanni ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunneranik iluarsaaqqinnermigut takutitsivoq, taanna " uumasup nalunaaqutaa " taasarpaa, taanna pilersinneqarnerminiit marsip 7-ani 321 ulloq ikinngutaalersimavoq qatanngutaalersimallunilu, Guutip ullua assigalugu allanngorartuaannartumik taamaaginnartartoq .        , kristumiut sapaatip-akunnerata erngup paganismeanit arfanniarneqarnera pingaarnertut pissutaavoq akerleriissuteqarneranut.Eqqartuussineq pingaaruteqartoq tassaavoq Guutip eqqartuussinera aammalu siulittuutitut Saqqummersitaa siunertarivaa eqqartuussineranut atassuteqarnissarput. Kingunertut eqqissineq Guutip inuusup inatsisitigut pissusilersornera maskeqartariaqanngilaq. Aammalu uagut eqqartuussisariaqarpugut soorlu taanna eqqartuussisartoq aammalu taassuma guutimik isiginnittaasia naapertorlugu civilimik imaluunniit upperisamik naalakkersuinermik suussusersisariaqarluta. Periarfissap tamatuma kingunerisaanik „ uumasorujussuaq ” iliuuseqartarneralu eqqissiviilliorfiusumiluunniit takusarparput.  
Versi 2 : “ Nunarsuarmi kunngit taanna kinguaassiuutitigut atornerluipput, nunarsuarmilu innuttaasut kinguaassiuutitigut atornerluinermini viinnimik imigassartortinneqarput. »  
Versimi tassani ataqatigiissaarisoqarpoq " arnaq Jezabelip " Jiisusi Kristusimit unnerluutigineqartoq kiffani anersaamik " viinnimik qinngasaarinermik (imaluunniit qinngasaarinermik ) " imigassartortitsisarsimanera pillugu Saqq 2:20-mi ; pisut Saqq 18:3-mi uppernarsarneqartut. Suliassat taakku aamma ” qinngasaarisoq ” ” orpip stjerne ”-mut Saqqummersitat 8:10-11 -miittumut ataqatigiissippaa ; absinthe tassaavoq viinni toqunartoq Anersaap romamiut katuullit upperisamik ilinniartitsissutini sanilliullugu .           
Versimi tassani Guutip katuullit upperisaannut isornartorsiuinera eqqissiviilliorfiusumiluunniit pisuutinneqarpoq, pissutigalugu isornartorsiuinerup taassuma guutitut oqartussaassuseqarnera saassussimmagu. Biibilimi Illernartumi allassimasut, taassuma " nalunaajaasui marluk "-tut inissisimasut, Romamiut upperisaat taanna upperisamik ilinniartitsineq eqqunngitsoq uppernarsarpaat. Kisianni ilumoorpoq eqqunngitsumik ilinniartitsinera ajornerpaamik kinguneqassasoq atornerluisunut : naassaanngitsumik toquneq ; taanna Saqqummersitat 14:18-imiit 20-mut ” ukiuunerani ” akiniaallutik iliuuseqarnertik pissutissaqartitsissaaq .      
Versi 3 : “ Anersaaq atorlugu inoqajuitsorsuarmut ingerlappaanga. Arnaq uumasorujussuarmik qalipaatilimmik, Guutimik qinngasaarinermik aqqinik ulikkaartumik, niaqorlunnik arfineq marlunnik nassunik qulinik, issiasoq takuara. »  
  " ... inoqajuitsorsuarmi ", upperisamik misilitsinnerup ilisarnaataa kisianni aamma " arid " anersaakkullu silap pissusaata " piffissap kingulliup nalaani (Dan.11:40) " , piffissami tassani, nunarsuup oqaluttuarisaanerani upperisamik misilitsinnerup kingulliup , Anersaaq assilisassiarisarpaa anersaakkullu qanoq inissisimaneq , taanna kingullermik atuuttumi atuuttoq . " Arnaq uumasoq qaqortoq aqutsisuuvoq ." Assimi tassani Romap " uumasorujussuaq nunamit pinngortoq " aquppaa, taanna protestantimik USA-mik taaguuteqarpoq, piffissami " uumasorujussuup ilisarnaataanik pallorfiginninneq " katuulinngortinneqarmat, ulloq eqqissiviilliorfiusoq keiseri Konstantin I- mit arfanniarneqartoq atuutilersillugu. Tassani kingullermi diademit amerlanerusut peqanngillat, aamma upperisamik Romami " niaqorlunni arfineq marlunni ", aammalu " qulit nassut " symboliini , tassani Europami nunarsuarmilu kristumiut inuiaqatigiit sivisuumik naalakkersuisut , taanna atortarpai. Kisianni ataqatigiinneq tamanna tamaat tassaavoq ajortup qalipaataa : " skarlet ."                   
  Apo.13 :3- mi atuarparput : “ Aamma niaqquisa ilaat toqunartumik toqqoqqasimasoq takuara ; kisianni toqunartumik kinguaassiuutitigut atornerluineq peqqissimavoq. Aamma nunarsuaq tamakkerlugu uumasorujussuaq pillugu tupaallappoq . Nalunngilarput ajorunnaarsaaneq tamanna Napoleon I-p isumaqatigiissutaanik pissuteqartoq. Piffissami tassani , Romamiut katuullit papismiat persuttarneq ajorpaat, taamaattorli pingaaruteqarnera maluginiarparput, Guutip suli taasarpaa " uumasoq " : " Aamma nunarsuaq tamakkerlugu uumasoq kingorna nersualaarneqarpoq . " Tamanna qulaani nassuiaat uppernarsarpaa. Guutip akeqqaa akeqqatut inissisimavoq, pissutigalugu inatsisaminut ajortuliorsimanera unitsinneqanngimmat, eqqissiviilliorfiusumi soorlu sorsunnersuup nalaani. Taamaattumik Guutip akeqqaa tassaavoq aamma eqqissiviilliornermi sorsunnermiluunniit toqqakkani upperisallit.         
  Versi 4 : “ Arnaq tungujortumik tungujortumillu atisalersorsimavoq, kuultimik, ujaqqanik erlinnartunik perlerunillu . Aqqani kuultimik kuuffimmik, ajortunik aammalu atornerluisarnermini pissutsinik ulikkaartumik, tigummivoq. »  
Tassani aamma nassuiaat saqqummiunneqartoq ilinniartitsissutit anersaakkullu kukkunernut tunngavoq . Guutip upperisamik ritualiini isornartorsiorpai ; massakkorpiaq aammalu eukaristit odious-it aammalu siullermik, luksus-imik pisuussutsinillu mamaqarneq, taanna kunngit, nobilit aammalu nunarsuarmi pisuussuteqartut tamarmik kissaatigisaannut isumaqatigiinniarnernut aqqutissiuisuuvoq. " Prostituereqartoq " " klientini " imaluunniit asannittuni naammagisimaartariaqarpai .     
Qalipaat taanna “ qaqortoq ” nammineq “ prostituereqartumit ” aallaaveqarpoq : “ lilla aamma qaqortoq .” Oqaaseq " arnaq " taaguuteqarpoq " ilagiit ", upperisamik ataatsimeersuarneq, Ef 5:23 naapertorlugu kisianni aamma, " illoqarfik annertooq nunarsuarmi kunnginik naalagaaffimmik piginnittuusoq ", soorlu kapitali 17-imi matumani vers 18-imi ilinniartitsisoq Ataatsimut isigalugu, uagut tunniussinnaavagut uniforms- it Romans-it " the ". Guutip katuullit massaat assilisassiarisarpai, " guld "-imik qalipaat atorlugu, tassani viinni alkoholimik akoqartoq Jiisusi Kristusip aappaanik takutitsisussaasoq. Kisianni Naalakkap tamanna pillugu qanoq isumaqarpa ? Oqaluttuarpoq aappani annaassiniarnermi taarsiullugu ’ kinguaassiuutitigut atornerluisuunermini pissusissamisoortumik pissusissamisoortumik ” kisimi takusarlugu. Dan.11:38-imi ” kuulti ” eqqaaneqarpoq ilagiinni kusassaatitut, Anersaap ” illorsuarnik guutimut ” tunniuppaa.                          
Versi 5 : “ Qaaqqutaanilu allassimasoqarpoq aqqa: Isertugaq : Babyloni annertooq, qinngasaarisut nunarsuarmilu ajortunik anaanaasoq. »  
“ Isertugaq ” versimi tassani eqqaaneqartoq tassaavoq “ isertugaq ” kisimi Jiisusi Kristusip Anersaata ersersinneqanngitsunut ; Taakku aamma ajoraluartumik amerlanerpaapput. Tassami, paavip naalakkersuinerata Dan 8:24-25-imiit nalunaarutigineqartup angusaqarluarnera aammalu atornerluisarnerata angusaqarluarnera uppernarsarneqassaaq eqqartuussisoqarnissaata tungaanut, nunarsuup naanerani. Guutimut tassaavoq " ajortuliornerup isertugaa " apustilit nalaanni diaavulumit nalunaarutigineqarsimasoq atuutilersinneqareersorlu, 2 Thes.2:7 naapertorlugu : " Ajortuliornerup isertugaa sulilereerpoq; "Aatsaat pisariaqarpoq suli tigummiartoq tammarsimasoq . " " Isertugaq " aqqanut " Babylon "-imut nammineq atassuteqarpoq , tamannalu isumaqarpoq, tassami illoqarfik qangarnisaq taamatut ateqartoq peqanngilaq. Kisianni Petrusip aqqit taakku anersaakkullu Romamut tunniuppai, 1 Petr 5:13-imi aammalu ajoraluartumik inuppassuarnut peqquserlunneqartunut, toqqakkat kisimik Biibilimi neqeroorutigineqartoq eqqortoq tamanna eqqumaffigisarpaat. Oqaatsip " nuna " marloqiusamik isumaqarneranik mianersoqquneqarpoq, taanna aamma uani taaguuteqarpoq , protestantimik naalalluarneq, tassami soorlu katuullit upperisaat ataatsimoortoq, protestantimik upperisaq arlalinnik isumaqartoq, taaguuteqartinneqartussatut " prostituereqartutut ", katuullit " anaanaasup " paniisa. Niviarsiaqqat ’ anaanaminni ’ ’ ajortuliornerit ’ avitseqatigiissutigaat . Aammalu taakku " ajortuliornerit " pingaarnerpaat tassaavoq sapaat, " upperisamik oqartussaassuseqarneranik " nalunaaqutsiussaq " tassunga atatillugu.                            
Oqaatsip " nuna "-p isumaa eqqortoq aamma pissutissaqarluarpoq pissutigalugu katuullit upperisamik isumaqatigiinnginnerat nunat tamalaat akornanni upperisamik akerliussutsimik takutitsinernik annertuunik pilersitsisuugami . Taanna kristumiut upperisaat mingutsippaa akerlerilersillugulu kunngit nunarsuarmi inuiaqatigiit tassunga naalalernissaannut kaammattuisarneratigut. Kisianni pissaaneq annaasimammagu " ajortuliornera " ingerlaqqippoq, Guutip perloqqusai pilluaqqusarlugit pilluaqqusailu perloqqusarlugit. Taassuma pagan-iunera ersersinneqarpoq muslimit upperisaminni Jiisusi Kristusi pruffiitit minnerusut ilaattut saqqummiunneqartartut " qatanngut "-imik taasarmagit .        
Versi 6 : “ Arnaq illernartunik Jiisusillu toqutaasut aavanik imigassartortoq takuara. Taanna takugakku annertuumik tupaallaatigaara. »  
Versimi tassani Dan.7:21-mi allassimasoq tiguneqarpoq, uanilu erseqqissarneqarluni “ illernartunik ” sorsuuteqarfigisai aqutsisartullu ilumut tassaasut “ Jiisusip nalunaajaasui .” Tamanna ’ Babyloni Annertooq ’ pillugu isertugaq annertuumik ersersippaa . Romamiut upperisaat toqqakkat "aavat " imigassartortarpaat. Kiap kristumiut ilagiit, soorlu ullumikkut paavi Roma, taanna " prostituereqarsimasoq " Jiisusip nalunaajaasuinit aappaatigut " imigassartortinneqartoq " isumaqarfigisinnaavaa ? Toqqakkat, kisianni taakku kisimik. Anersaaq siulittuut aqqutigalugu akeqqaminnik toqutsisinnaasunik pilersaaruteqarnertik ilisimatinniarpai . Pinngortitaminut ajortumut qinngasaartumullu uteqqinneq tamanna tassaassaaq anersaakkut piffissap naanerata kingunerisassaa takuneqarsinnaasoq. Kisianni ajortoq taanna tassaassaaq, suut tamarmik sinnerlugit, aamma suli tupaallanneqarnerusoq, nunarsuup naanerani piffissami tassani protestantimik upperisamik naalakkersuisuusup qanoq ittuunera. Anersaaq immikkut eqqaavaa „ illernartunik ” aamma „ Jiisusip nalunaajaasuinik “ . " Illernartut " siulliit Romamiut, paganit, republikanerit aamma keiserit persuttaasarnerannik eqqugaapput ; " Jiisusimik nalunaajaasut " paganit imperialimik paavimillu Romamit pissanganarput . Tassami prostituereqartoq illoqarfiuvoq : Roma ; " illoqarfik annertooq nunarsuarmi kunnginik kunngissaqartoq " Israelimut tikinnerminiit, Judeami - 63-imi, Dan.8:9 naapertorlugu : " nunat kusanarnerpaat ". Annaassiniarnerup oqaluttuassartaa upperisamik misilitsinnermik naggaserneqassaaq tassani " Jiisusip nalunaajaasui " saqqummertussaapput oqaaseq taanna pissutissaqartinniarlugu iliuuseqassallutik ; Taamaalillutik Guutimut pissutissaqarluartussaapput programmeqarsimasumik toqunermit annaanneqarnissaat pillugu iliuuseqarnissaanut. Piffissami Johannesip illoqarfimmut Romamut tunngatillugu " isertugaq " tupigusutsinniarlugu pissutissaqarluarsimavoq . Taanna aatsaat ilisarisimavaa, taanna Patmosip qeqertaani tigummigallarneqarnissamut nassiussisimasoq, sakkortuumik anersaartuuteqanngitsumillu paganimik naalagaaffimmik assilisassiornermini. Taamaattumik upperisamik ilisarnaatit soorlu " kuultimik " " prostituereqartup " tigummigaa eqqortumik tupaallaatigisinnaavaat.                                         
Versi 7 : “ Inngilillu uannut oqarpoq : Sooq tupaallaspit ? Arnap uumasullu arfineq-marlunnik niaqulik nassullu qulit pillugit isertugaq oqaluttuarumavara. »  
" Isertugaq " qaqugumorsuaq atuuttussatut isumaqanngilaq, aamma vers 7-imiit Anersaaq kisitsisit tunniussassavai, taakku Johannesip uagutsinnullu " isertugaq " qaffassinnaalissavaat, aammalu illoqarfik Roma ersarissumik suussusersisinnaallugu aammalu vers 3-mi assilisassiami qanoq inissisimanera, taassumalu ilisarnaataasa, arlaleriarluni, aallaavigineqarput.    
" Arnaq " tassaavoq paavip Romap upperisamik tunngaveqarnera , taassuma oqaatigisaa " Savap nuliaa ," Jiisusi Kristusi. Kisianni Guutip oqaaseq tamanna itigartitsissutigaa , taanna ’ prostituereqartoq ’ -mik taagamiuk .       
" Uumasoq taanna tigummiartoq " naalakkersuisut inuiaqatigiillu upperisamik tunngaveqartumik piumasaqaatinik tunniussisut inatsisitigullu sinniisuullutik . Taakku oqaluttuarisaanerup tungaatigut aallaaveqarput kunngeqarfiit Europami pilersinneqarsimasut " qulit nassut " Dan -imi assilisassiaq tunniunneqartoq naapertorlugu naalagaaffiup Romap naalagaaffianiit annaaneqarnerisa kingorna . 7:24. Taakku ” uumasut aappaat ” -mik naalagaaffimmi Romami taarserpaat . Aammalu nunap immikkoortui taakku eqqugaasut naggataanissaata tungaanut taamaaginnartarput. Killiit ingerlapput, naalakkersuisut allanngortarput, kunngissaqarfimmiit republikkinut ingerlallutik, kisiannili eqqunngitsumik romamiut paaviisa kristumiussutsimikkut normuata ajornermut ataatsimoortippaa. Ukiuni 20- ini ataatsimooqatigiinneq taanna Romamiut ataaniittoq Europami Naalagaaffiit Peqatigiinniit " Romami isumaqatigiissutini " 25. marts 1957-imi aamma 2004- mi atuuttumik atuutilersinneqarpoq .        
Versi 8 : “ Uumasoq takusimasat pivoq, taamaanngilaq. Taanna qeqertamiit qaqisariaqarpoq, annaasaqarnermullu ingerlaqqittariaqarluni. Nunarsuarmilu najugallit, nunarsuup pinngortinneqarneraniit inuunermik atuakkamut aqqi allanneqarsimanngitsut, uumasorujussuaq takugaangamikku tupigusussapput, taanna pivoq, taamaanngilaq, suli pissaaq. »  
" Uumasoq takusimasat tassaavoq, taamaanngilaq ." Oqaaseq : Kristianit upperisamik naligiinnginnerat 538-imiilli pivoq, aamma taamaanngilaq, 1798-imiilli.. Anersaap siunnersuutigaa sivisussuseq assigiinngitsunik siulittuutigineqartoq paavip naalakkersuineranut naligiinnginnermut Dan.7:25-imiit : " piffissaq, piffissat, piffissallu affaa ; 42 qaammatit ; Ullut 1260-it ”. Naak taassuma naammagittaalliornera " uumasoq qeqertamiit anisoq " iliuuseqarnikkut naammassineqarsimagaluartoq , taanna Franskit Revolutioniat aammalu nunap immikkoortuani ateismeq Saqq taasarpaa " inngilimik qeqertamiittumi ." Saqq 20:1-imi nassuiaat tunniunneqassaaq : ” diaavulu ” ukiuni tusindini ” nunarsuarmi inuttut pissuseqanngitsumi ” qeqertami ” -mik taaneqartartumi tigummineqassaaq . Guutip " qeqertami " aallaqqaasiutaa tassunga tunngatinniarlugu ersersippaa illoqarfik taanna tassunga attaveqarsimanngitsoq ; imaluunniit, paganimik naalakkersuinerata nalaani, tamannalu assut logiskiuvoq, kisianni aamma, paavimik upperisamik suliaqarnermini tamani, inuit amerlasuut peqquserlunneqarsimasut annaasaqarnerminnut upperisaannut akerliulluni , tassami taakku taanna peqatigalugu, kingullermik " annaasaqarnera " uani ersersinneqarpoq. Oqaaseq siulittuutitut atorneqartoq qinngasaarisimammassuk, Romami atornerluisut tupaallaatigissavaat, pissutigalugu upperisamik naligiinnginneq " saqqummertussaavoq " kingullermik nalunaarutigineqartumi saqqummiunneqartumilu. Taamaalilluni Guutip eqqaasippaatigut toqqarneqarsimasut aqqi ilisimagai, ’ nunarsuup pilersinneqarneraniit ’ . “ Aqqi ” Jiisusi Kristusimi “ Savap inuunermik atuagaani ” allassimapput . Aammalu annaanniarlugit eqqarsaatitik biibilikkut siulittuutimini isertugaannut ammarpai.                                     
Uani siunnersuutigaara oqaatsimut “ abyss ”-imut tunngatillugu versip matuma aappaanik misissuisoqarnissaa. Eqqarsaatiginninnermi tassani eqqarsaatigaara kingullermik Anersaap siunertarisimasaa versimi 3-mi " uumasoq qaqortoq " pillugu allaaserisaa malillugu , soorlu takusinnaagipput " nassuit qulit " aamma " niaqorlunni arfineq marluk " diademit peqannginnerat " kingullermik piffissami " inissisimavoq ; taanna piffissatsinni. Sivisuumik eqqarsaatigisimavara " stupid "-imik isumaqarneq taamaallaat atornerluisinnaanngitsumik despotimik iliuuseqarnissamut tunngasinnaasoq, tamannalu kingunerisaanik aatsaat ulluni kingullerni toqqissisimanartuunngitsumik aqutsinermut tunngatinneqarsinnaasoq, nunarsuarmi tamarmi upperisamik misilitsinnerup kingulliup nalaani. Kisianni ilumut, 2020-mi ukiup matuma naanerani piffissami guutimit, isumassarsiaq alla uannut isumassarsiorfiuvoq. " Uumasoq " ilumut inuit anersaanik toqutsisartoq, aammalu humanistimik ilinniartitsissutini annertusarneqarsimasut aammalu pissanganartut atorlugit eqqugaasut amerlanerujussuupput, taanna naammagittaalliuutiginninnerminit pissuteqartunit. Humanistimik pissusilersorneq nutaaq taanna soqutiginartoq peqquserlunnartorlu suminngaanneerluni ? Tassaavoq kiffaanngissuseqartumik eqqarsarsinnaanermik kingornussassaq filosofinit allanngortitsisunit pinngorsimasoq Guutip Saqq 11:7-mi ’ uumasoq qeqertamiit qaqisoq ”-mik taaguuteqartumik siunertarineqartoq. Qalipaat " skarlet " ullumikkut " uumasumut " attuumassuteqartoq , kapitalimi uani versimi 3-mi, ajortuliorneq inuup imminut tunniussisimaneranik annertuumik kiffaanngissuseqarnermik pilersitsisoq isornartorsiorpaa. Kikkunnik sinniisuutitsiva ? Vestlige dominerende kristumiunik aallaaveqartut upperisamik tunngaveqartut Europami katuullit upperisaannik arfanneqarsimasut : USA aamma Europa tamakkiisumik katuullit upperisaannik soqutiginnilersinneqarsimasut. „ Uumasoq ” Guutip takutikkaa tassaavoq iliuuseqarnerit „ trompetip pingajuat ” -mi siulittuutigineqartut kingunerisaat . Protestantimik upperisaq, katuullit upperisaat eqqissiviilliortinneqartoq, ataatsimoortippaa protestantisme aamma katuullit Guutimit perloqqusaasut, 1994-imi pisortatigoortumik institutionelt adventismemik ataatsimoortinneqarlutik , " sorsunnermik piareersarneq " pillugu Saqq 9 :7-9-mi, " Harmagedonip " , naapertorlugu le truge ", 6 Guutip kiffaanut kingullernut upperisarsiortunut , .                                       Sabbatini eqquutsittarpaat malinniarlugulu ; ulloq arfineq-marluk eqqissineq inatsisini qulit aappaanni peqqussutigineqartoq. Eqqissiviilliorfiusumi , oqalugiarnerminni qatanngutit asanninnerat isumassuinermillu kiffaanngissuseqarneq nersortarpaat. Kisianni tamanna kiffaanngissuseq pissanganartoq sallusuissullu libertarianit " toqumut aappaanut " aqqutissiuussivoq inuppassuit nunarsuarmi vest-imi najugaqartut ; taanna ilaatigut ateismemik, ilaatigut soqutiginninnginnermik, minnerusumillu upperisamik neriorsuutinik pingaaruteqanngitsunngortinneqartunik ilisarnaatitaqarpoq , pissutigalugu Guutimit pineqaatissinneqartarmata , upperisamik ilinniartitsissutitik sallusuissummik pissutigalugit . Taamaalilluni humanistimik " uumasorujussuaq " taanna ilumut " abyssimi " aallaaveqarpoq soorlu Anersaaq versimi tassani ersersitsisoq , isumaqarluni kristumiut upperisaat filosofiit, grækerit, franskisut imaluunniit nunani allani revolutionerit humanistimik eqqarsartaatsimik assilisassianngorsimasoq aamma atorneqarnerat . Soorlu Judasip Jiisusi pillugu kissaatigisaa, eqqissiviilliornermi asanninneq eqqunngitsoq , soqutiginartoq , sværdimit annerusumik toqutsisarpoq . Eqqissiviilliorfiusumi " uumasorujussuaq " aamma " taarnermik " pissuseqarpoq, oqaatsip " abyss "-ip 1 Mos . 1:2 : “ Nunarsuaq pissuseqanngilaq, immap naqqanilu taarneq , Guutillu anersaava imaq qulaani ingerlavoq .” Aammalu inuiaqatigiit kristumiussutsimik aallaaveqartut " qaammaarisut " tamanna nammineerluni paradoksalimik " ersersitsinermit " arfanneqarpoq , tassa franskit revolutionærit frie eqqarsartartut aqqit .                        
Syntese taanna siunnersuutigalugu Anersaap anguniagaq angusarpaa, tassalu kiffartortuminut upperisalinnut nunarsuatsinni vest-imiittumi eqqartuussinermini aammalu tassunga isornartorsiuinermini saqqummiussinissaq. Taamaalilluni ajortuliorsimanera arlalinnik aamma Jiisusi Kristusimut, annaassiniartumut ataasiinnarmut, iliuuseqarnermikkut nersornaasiuttagaannut, killuussisimanera isornartorsiorpai .
Versi 9 : “ Tassa paasinnittaaseq ilisimassuseqartoq : niaqorlunnerit arfineq-marluk tassaapput qaqqat arfineq-marluk, arnaq issiasoq. »   
Versi taanna uppernarsarpaa oqaaseq Roma sivisuumik taaguuteqartinneqarsimasoq : " Roma, illoqarfik qaqqanik arfineq marlunnik imalik ." Aqqa taanna old school geografisk atlasimi ukiumi 1958-imeersumi allassimasoq nassaaraara, kisianni tamanna oqallisigineqarsinnaanngilaq; " Qaqqat arfineq-marluk " " qaqqat " -nik taaneqartartut suli ullumikkut aqqinik ateqarput: Kapitolin, Palatin, Caelin, Aventin, Viminal, Esquilin aamma Quirinal. Pagan-fase-mini qaqqat taakku " højeplader " tamarmik templinik Guutimit pineqaatissinneqarsimasunik guutinngortinneqarsimasunik templeqarsimapput . Aammalu " illorsuit guutiat " ataqqiniarlugu katuullit upperisaat taarsiullugu basilikamik sanavoq, Ca elius-imik Roma malillugu " qilak "-imik taaguuteqartumik . Capitolimi, " niaqoq ", inissisimavoq City Hall, eqqartuussisarnermi sivisuumik sammisaq . Oqaatigilaarniarparput ulluni kingullerni suleqatigisaq, Amerika, aamma " Capitol "-imiit Washingtonimi inissisimasumit naalakkersuisuusoq. Tassani aamma ilisarnaat " niaqoq " taanna højmagistratimit pissutissaqartinneqarpoq, taanna Romap taarsertussaavaa, aammalu , taarsiullugu , nunarsuarmi innuttaasut , " taassuma nalaani " Apo.13:12 naapertorlugu aqutsissavaa.                      
Versi 1 0 : " Aamma kunngit arfineq-marluk : pingasut kukkupput, ataaseq tassaavoq, alla suli tikissimanngilaq, tikikkaagamilu sivisuumik inissisimassaaq." »  
Versimi tassani oqaaseq " kunngit arfineq marluk " atorlugu Anersaaq Romamut " arfineq marluk " naalakkersuinermik aqutsinermik tunngaveqarpoq taakku malitseqarlutik , siulliit sisamat pillugit : kunngissaq -753-imiit -510- p tungaanut ; Republik, Konsulat , Diktatori, Triumvirat, Imperium Octavianip nalaaniit, Cæsar Augustus Jiisusi aallaavigalugu inunngortoq, aamma Tetrarki (4-t ataatsimooqatigiit keiserit) 284-ip 324-llu akornanni arfineq - marlunni inissisimasoq, tamannalu eqqortuunermik uppernarsaavoq " piffissaq sivikitsumik atuuttussaavoq " ; ilumut ukiut 30-t. Imperatorip nutaap ​​Konstantin I-p sukkasuumik Roma qimappaa, Issittumilu Byzantiumimi najugaqalerluni (Konstantinopeli tyrkiamiut Istanbulimik taaguuteqartippaat) . Kisianni 476 -imiit Romap vest-imperiumia avissaarsimavoq Danielillu Saqqummersitallu " qulit " namminersornertik pissarsiarisimavaat Europap vest-imi kunngeqarfiinik pilersitsillutik. 476- imiilli Roma barbarit ostrogotit oqartussaaffigisaanniiginnarpoq, taakkunanngalu 538-imi generali Belisarius- imit sakkutuuni peqatigalugit keiseri Justinian-imit Konstantinopelimi Issittumi najugaqartumit nassiunneqarsimasumit annaanneqarpoq.             
Versi 1 1 : “ Uumasorujussuarlu siornatigut atuuffeqanngitsoq, taanna aamma kunngiuvoq arfineq-marluk, arfineq-marlunnilu ilaavoq, ajoqusernissamullu ingerlaqqissaaq. »  
" Kunngi arfineq-marluk " tassaavoq paavip upperisamik aqutsineq 538-imi keiseri Justinian I-p kunngip peqqussutaanik iluaqutaasumik pilersinneqartoq. Taamaalilluni nuliani Theodora -mit , siornatigut " prostituereqarsimasumit ", piumasaqaateqartoq akivoq, taannalu ikinngutini ilaat Vigilius sinnerlugu iliuuseqarpoq. Soorlu vers 11-imi erseqqissarneqartoq, paavip naalakkersuinera naalakkersuisut " arfineq marluk " eqqaaneqarsimasut nalaanni saqqummerpoq, nutaamik, nalinginnaasumik takuneqarsimanngitsumik, Danielip kunngitut " allaanerusoq " ersersippaa. Kunngit siulliit " arfineq marluk " piffissaata siulianiittoq tassaavoq Romamiut upperisamik aqutsisuisa taaguutaat keiserinut tunniunneqartareersoq aammalu aallaqqaasiutaaniit : " Pontifex Maximus " , latinerisut oqaaseq " Sovereign Pontiff "-imik nutserneqarsimasoq , taanna aamma , 538-imiit, Romamiut Pontiff-imik pisortatigoortumik taaguutaavoq. Romamiut naalakkersuinerat piffissami Johannesip takussutissiamik pissarsinerani atuuttoq tassaavoq Imperium , tassa Romamiut naalakkersuinerat sisamat ; aamma piffissami tassani " suveren pontiffi " -mik taaguuteqarneq keiserip nammineq tigusarpaa.                    
Romap oqaluttuarisaanerup nalaani uteqqinnera pissuteqarpoq frankit kunngiat, Clovis I , " allanngortinneqartoq " taamanikkut kristumiut upperisaannut eqqunngitsumut, 496 - imi ; tassa Romami katuullit Konstantin I- mut tusarnaarsimasumut Guutillu perloqqussutaanit marsip 7-aniit 321- miit eqqugaareersimasumut . Oqaatsit kulturillu assigiinngitsut paasinnittaaseqannginnerat tassaavoq eqqissiviilliornerup aammalu nunap iluani sorsuuteqarnerup, Romami ataatsimoornermik nukittussutsimillu aserortitsisimasup, aallaaviusoq. Suliaq taanna Guutimit ulluni makkunani Europami atorneqarpoq, nukittorsarniarlugu akeqqaminullu tunniunniarlugu. " Babelip tårniani " misigisaqarnerup perloqqussutaa taamaalilluni ukiut hunnorujullit ukiullu tusindit ingerlaneranni sunniutai tamaasa aammalu inuit ajornartorsiortinnissaannut sunniuteqarnera pigiinnarpai. Romamut tunngatillugu kingusinnerusukkut ostrogotit arieniamiut naalagaaffiata ataani inissisimavoq , taakku Byzantinimi kunnginit tapersersorneqartumik romamiut katuullit upperisaannut ilinniartitsissutit akerlerisimavaat . Taanna naalakkersuinermit annaanneqartariaqarsimavoq, taamaalilluni Romami paavip naalakkersuinerata 538-imi pilersinneqarnera nunamini periarfissinneqarsinnaaqqullugu Dan.7:8-20 naapertorlugu tamanna piviusunngortinniarlugu , " nassut pingasut allanngortinneqarput " papismi ( nassut mikisoq ) sioqqullugu ; tassaapput inuiaqatigiit Romami biskoppinut akerliusut , kingorna, 476-imi, Heruli, 534-mi, Vandalit, aamma ulloq 10. juli 538 , " snøstorm-imik " , annaanneqarsimasut Ostrogotit oqartussaaqataanerannit annaaneqarsimasut ex-Rolisatius-imit , ex mineering aamma intolerant paavip naalakkersuinera , keiserimit tassanngaanniit pilersinneqartoq, skemamik Vigilius-ip, paavip siulliup naalakkersuisup, piumasaqarneratigut. Piffissami tassani Roma ’ illoqarfik annertooq nunarsuarmi kunnginik naalakkersuisoq ’, versimi 18-imiittoq, ’ajortunngortussaq ’ , soorlu Anersaap erseqqissarpaa, uani, aappaagumut, vers 8-p kingorna.                    
Taamaattumik papismi Sankt Peterimut uteqqinngilaq soorlu taanna oqartoq kisianni Justinian I -p peqqussutaanut , Byzantinimi kunngip, tassunga qulequtsiinermik upperisamik oqartussaassuseqarnermillu tunniussisumut . Taamaalilluni sapaatip-akunnera Romamiut kunngianniit Konstantin I-mit ulloq 7. marts 321 -mi peqqussutigineqarpoq , papismilu taanna pissutissaqartitsisoq Byzantinimi kunngimit Justinian I-mit ukiumi 538- imi inissinneqarpoq ; ullut marluk inuiaqatigiinnut tamanut ajornerpaamik kinguneqartussat. Aamma ukiumi 538-mi Romami biskoppi siullerpaamik paavitut taaguuteqarpoq.  
Versi 1 2 : “ Nassuit qulit takusimasatit tassaapput kunngit qulit, suli kunngeqanngitsut, kisianni kunngitut oqartussaassuseqalerput uumasoq peqatigalugu akunnermik ataatsimik. »  
Tassa, Dan assigalugu . 7:24 , nalunaarusiaq piffissaq sivikippallaartoq ” piffissap naggataani ” naanerani inissisimasoq siunertarivaa .  
Soorlu Danielip nalaani, Johannesip nalaani Romamiut naalagaaffianni " nassuit qulit " suli namminersornertik pissarsiarisimanngilaat imaluunniit pissarsiarisimanngilaat. Kisianni, kapitalimi 17-imi matumani siunertarineqartoq tassaavoq nunarsuup naanerata tungaanut, tassaavoq " qulit nassut " qanoq inissisimanerat eqqortumik tamatumani Anersaamit eqqumiigineqartoq, soorlu versit tulliuttut uppernarsartussaavaat. Siulittuutigineqartoq “ nalunaaqutaq ” tassaavoq upperisamik misilitsinnerup kingulliup piffissaa nalunaarutigineqartoq, Saqq 3:10-mi, ulloq arfineq-marluk-adventismemi pioneerinut upperisarsiortunut 1873. Oqaluussineq uagutsinnut, taakku kingornussassaannut, upperisarsiortunut adventistit qaamasumik Jiisusi Kristusip tunniussaanik, toqqarsimasaminut, 2020-mi.      
Siulittuutitut inatsit pruffiitimut Ezekielimut tunniunneqartoq naapertorlugu (Ez 4 :5-6) siulittuutitut ” ulloq ” ilumut “ ukiumik ” naleqarpoq , taamaattumillu siulittuutitut ” nalunaaqutaq ” ullunik ilumut 15-inik naleqarpoq. Annertuumik innersuussutigineqarnera Anersaap oqariartuutaata, marloriarluni oqaaseq " in a single hour " kapitali 18-imiittoq, uanga isumaqarpunga " nalunaaqutaq " taanna piffissaq " nappaatit kingulliit arfineq -marluk " akornanni 6- ip aallaqqaataata akornanniittoq aammalu Naalagaaffitta guutiusup Jiisusip naalannartumik allanngortinneqarnerata programmiani Mikael - ip naalanerani uternerata akornanniittoq . Taamaattumik ” nalunaaqutaq ” taanna tassaavoq ” Harmagedonimi sorsunnermi ” sivisussuseq .                  
Versi 1 3 : “ Taakku ataatsimik isumaqarput, pissaanertillu oqartussaassuseqarnertillu uumasumut tunniutissavaat. »  
Misilitsinnerup kingulliup piffissaa erseqqissarlugu Anersaaq ’ nassut qulit ” pillugit ima oqarpoq : „ Taakku ataatsimik isumaqarput, pissaanertillu oqartussaassuseqarnertillu uumasumut tunniutissavaat .” Anguniagaq ataatsimoorussaq taanna tassaavoq sapaatip -akunnerani eqqissisimaarneq nunarsuarmi sorsunnersuup aappaani aniguisunit tamanit ataqqineqarnissaa. Ajorsarnerup Europami naalagaaffiit siulliit sakkutuunik oqartussaassuseqarnerat annertuumik annikillisippaa. Kisianni sorsunnermi ajugaasut, amerikamiut protestantiisa, annaasaqarsimasunit namminersornertik tamakkerlugu unitsinniarlugu pissarsipput. Motiivi tassaavoq diaaboli, kisiannili kukkusimasut tamanna ilisimavaat, eqqarsaatitik Saatanimut tunniunneqartut taamaallaat piumasaanik naammassinnissinnaapput.     
Aatsaat " drakon ", " uumasorujussuaq " aamma " pruffiiti eqqunngitsoq " ataatsimooqatigiinnerisigut " nassuit qulit " oqartussaanertik " uumasorujussuarmut " annaasarput . Aammalu tamanna tunuarsimaarneq Guutip pissaanilissuit taakku aqqusaartartagaasa sakkortussusaannik pissuteqarpoq. Toqukkut qimagunnerup nalunaarutigineqarnerata aamma atuutilersinneqarnerata akornanni piffissaq ullut 15-it tunniunneqartarpoq sabbat-imik malunnartitsisartunut " uumasup nalunaaqutaa " , tassa romamiut " sapaatip-akunnera " paganit erngup pallorfiginninneratigut mingutsinneqarsimasoq, atulersinniarlugu. Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa 2030-mi apriilip 3-ata siorna upernaakkut pilersaarusiorneqarmat, taaguut " nalunaaqutaq " -p paasineqarnerani kukkusoqanngippat , toqukkut qimagunneq ulloq taanna imaluunniit ulloq taanna aamma ullumikkut nalinginnaasumik kalenderitsinni 2030- mi ukiakkut ulloq akornanni ulloq nalunaarutigineqartariaqarpoq .                 
Piffissap kingulliup qanoq issanersoq paasiniarlugu piviusut uku eqqarsaatigikkit. Piffissap ajunngitsuliornerup naanera qinigaasunit aatsaat tunniunneqarsinnaavoq taakku sapaatip akunnerani inatsisip nalunaarutigineqarneranut ataqatigiissitsipput ; eqqorluartumik oqaatigalugu, taanna kingorna. Inuiaqatigiit upperisaqanngitsut upperinnittullu suli inuusut katersorneqarnerannut sapaatip-akunnerani inatsisip nalunaarutigineqarnera taamaallaat tamanut soqutiginninnermik misissueqqissaarnertut takussaavoq, taakkununnga kinguneqanngitsumik. Aammalu aatsaat naalliuutit siulliit pingasut naalliutsinneqareermata, akiniaanermik akerleriissuteqarnertik qilammi pineqaatissinneqarnerminnut akisussaasutut saqqummiunneqartut " toqunneqarnissaat " pillugu aalajangernerup tamakkiisumik akuersissutiginissaanut aqqutissiuussivoq.   
Versi 1 4 : “ Taakku Savamik sorsuuteqartussaapput, Savallu taakku ajugaaffigissavaat, taanna naalakkat Naalagaaffigaat kunngillu kunngiat, taakkulu taanna peqatigalugu kaammattorneqarput toqqarneqarsimasut upperisarsiorlutillu. »  
“ Savamik sorsuuteqassapput, Savallu taakku ajugaaffigissavaat ...”, taanna Guutiuvoq tamanut pisinnaasoq, oqartussaassuseq arlaannaalluunniit akiorsinnaanngisaa. " Kunngit kunngiat aamma naalagaasut naalagaat " nunarsuarmi kunnginut naalagaanullu pissaanilissuarnut guutimit nukissani atulersissavaa. Aammalu toqqakkat tamanna paasisimasaat taanna peqatigalugu ajugaassapput. Anersaaq uani eqqaamavaa piumasaqaatit pingasut Guutimit piumasaqaatigineqartut annaassiniartartunit aammalu annaassiniarnermut aqqut aallartisimasoq taakkununnga aallartisartoq anersaakkullu inissisimaffimmik " taaguuteqartumik " aammalu taanna allanngortinneqartarpoq, taamaattoqarpat, inissisimaffimmut " toqqarneqarsimasumut ", " tatiginninnermik " pinngortitsisumut Guutimut aammalu taassuma biibilikkut qaamasuuneranut tamanut takutinneqartartoq. Sorsunnersuaq pineqartoq tassaavoq sorsunnersuaq „ Harmagedon ,“ Saqqq 16:16 -imi allassimasoq ; " nalunaaqutaq " " toqqarneqarsimasut " " taaguuteqartut " " upperinninnerat " misilinneqartarmat. Saqq 9:7-9-mi Anersaap protestantit upperisaasa anersaamik ’ sorsunnermut ” piareersarneqarnerat ersersippaa . Toqunissamut pineqaatissinneqarlutik, sapaatip-akunneranut tatiginninnertik pissutigalugu, toqqakkat uppernarsarpaat neriorsuutinut Guutimit siulittuutigineqarsimasunut qularnaveeqquserneq aamma uppernarsaat taanna tassunga tunniunneqartoq, tassunga " naalannartunngortitsivoq ", taanna piumasaqarpoq inngilip siulliup oqaluussissutaani Saqqummersitat 14 :7-imi. Piumasaqaateqartumik sapaatip-akunneranik illersuisullu tapersersortullu nassaarissavaat , misigisassami tassani, toquneq, Jiisusi Kristusip toqqakkanut tunniussassatut piareersartussaat. Uani eqqaasitsissutigaara, Guutip ullut eqqissiviilliorfiusut taama pingaartitsineranik qularutiginnittunut qularutiginngitsunullu, inuunerput naassaanngitsumik annaasimasoq, nunarsuarmi naatsiivimmi " orpiit marluk " pingaartitsisimanera pissutigalugu . " Harmageddon " tunngaviuvoq taanna tunngavigalugu " orpiit marluk " ullumikkut " ulloq pitsaasumik ajortumillu ilisimasaqarfiusoq " , sapaatip-akunnera, aamma " ulloq inuunerup illernartinneqarnera " , sapaatip-akunnera imaluunniit sapaatip-akunnera;                                      
Versi 1 5 : “ Oqarfigaangalu : Imeq takusimasatit, tassani qinngasaarisoq issiasoq, tassaapput inuiaqatigiit, inuiaqatigiit, inuiaqatigiit oqaatsillu. »  
Versi 15-imi pingaarnertut tunniunneqarpoq " imeq " " prostituereqartoq " issiasoq ", Europami inuiaqatigiit " kristumiut "-mik taaneqartartut, kisiannili suut tamarmik sinnerlugit, eqqunngitsumik peqquserlussimasumillu " kristumiut "-mik taaneqartartut kinaassusiannik tunniussisinnaasumik . Europami inuiaqatigiit " oqaatsit " assigiinngitsut atorlugit oqaasillit ataatsimoortinneqartarnerat ilisarnaatitaqarpoq ; taanna kattuffiit kattuffiillu pilersinneqarsimasut nukittorsarpai. Kisianni piffissami kingullermi tuluit oqaasii aqqutissatut atuuffeqarput aammalu nunat tamalaat akornanni paarlaasseqatigiinnermik siuarsaallutik ; Inuit ilinniartinneqarnerisa siammarterneqarnerisa guutimit perloqqussutip sunniuteqarnera annikillisarpaa , Pinngortitsisullu sananeqarneranut akerliulluni. Taamaattumik akissutaa pissanganarnerussaaq : toquneq sorsunnermik aammalu naggataatigut, naalannartumik tikinnermini pissanganartumik.             
Versi 1 6 : “ Nassut qulit takusimasatit uumasorujussuarlu uumasoq uumigissavaat, atornerluisoq qinngasaarissavaat, neqi nerissavaat, ikuallannermilu nungussavaat. »  
Versi 16-imi kapitali 18-imi tulliuttumi programmi nalunaarutigineqarpoq. Taassuma uppernarsarpaa " qulit nassuit uumasorujussuarlu " utertinneqarnerat , taanna tapersersorlugulu akuersissutigalugu " prostituereqartoq " aserortertarpaat. Uani eqqaamavara " uumasorujussuaq " tassaasoq innuttaasunut upperisarsiornikkullu oqartussaasut ataatsimoortinneqarnerisa naalakkersuinerat aammalu tassani taaguuteqartoq, inuiaqatigiit pisortatigoortumik protestantiusut amerikamiut aammalu inuiaqatigiit katuullit protestantiusut europamiullu oqartussaassuseqarnerat , " prostituereqartoq " taaguuteqartoq præsterit, tassalu ilinniartitsisut oqartussaasut bishops the, the paavi . Taamaalilluni utertitsinermi Europami inuiaqatigiit katuullit aamma amerikamiut protestantit , taakku marluk Romamiut sallusuissummik eqqugaasimasut, Romamiut paaviisa katuullit præsteriannut akerliupput. Aammalu ’ ikuallannermik ikuallassavaat ’, Jiisusip naalannartumik iliuuseqarnermigut peqquserlunniutaasoq, diaavulutut atornerluisoq, aserorterpat. " Nassuit qulit " " strip-erpaat aammalu " strip-erlugit " pissutigalugu taanna luksus-imi inuusimammat, taanna stripped-issaaq, aammalu pissutigalugu imminut illernartuunermik isikkoqarmat, taanna " naked "-imik isikkoqassaaq, tassa anersaamik kanngusuuteqarluni , qilammiit naapertuilluartumik atisalersorniarlugu. Eqqorluartumik oqaaseq, " neqaa nerissavaat ," pineqaatissinneqarnerata qanoq sakkortussuseqarneranik ersersitsivoq. Versi taanna Saqqummersitat 14:18-20-mi qulequtaq “ vintage ” uppernarsarpaa : Ajorpoq vindruit kamannermik !                       
Versi 1 7 : “ Guutip uummatiminnut inissippaa piumasani naammassiniarlugu isumaqatigiinniarlutillu naalagaaffimminnik uumasumut tunniussillutik, Guutip oqaasii eqquutsinneqarnissaasa tungaanut. »  
Versi 17-imi, eqqartuussinerup amerlassusaata ataani, Guuti qilammiittoq pillugu eqqarsaat pingaaruteqartoq uatsinnut saqqummiunneqarpoq, inuit eqqunngitsumik qinngasaarisarnerat imaluunniit soqutiginninnginnerat. Guutip uani innersuussutigaa, taamaalilluni toqqakkani qularunnaarsinneqarsinnaaqqullugit, taanna kisimiilluni " spillemi pissanganartumi " piffissami aalajangersimasumi pisussami Mester-iusoq. Programmi diaavulumit sananeqanngilaq, kisianni Guutip nammineq sanasimavaa. Daniel aamma Saqqummersitat pillugit Saqqummersitamini annertuumi pingaarnerpaamilu nalunaarutigai tamarmik naammassineqareerput imaluunniit naammassineqartussaapput. Aammalu pissutigalugu " suliap naanerani aallaqqaasiutaannit pitsaanerusoq " Oqaluussisartoq 7:8 -mi allassimasoq naapertorlugu , Guutip uagutsinnut siunertarivaa upperinninnermik misilitsinneq kingulleq taanna kristumiunut eqqunngitsunit immikkoortitsissaaq , sorsunnersuup aappaani nukissiuuteqarnerup kingorna qilammi naassaanngitsumut isernissamut pisinnaatitsilluni . Aatsaat qularnanngitsumik utaqqisinnaavugut nunarsuarmi aaqqissuunneqassasut tamarmik Guutip nammineq isumassarsiarisimammagit . Aamma Guuti uagutsinnut tapersersuisuuppat, kia uatsinnut akerliussinnaava, toqutsinermik “ pilersaarutaat ” taakkununnga akerlilersussat pinnagit ?          
Eqqorluartumik oqaaseq „ Guutip oqaasii eqquutsinneqarnissaasa tungaanut ” qanoq isumaqarpa ? Anersaaq paavip " nassumik mikisumik " immikkoortinneqarsimasup kingulliup tungaanut tunngassuteqarpoq soorlu siulittuutigineqareersoq , Dan 7:11 -mi : " Taava takuara nassap oqaatigisai annertuut pissutigalugit ; aamma qiviarlunga uumasoq toqunneqarpoq, timialu aserorneqarluni, ikuallanneqarnissaanut tunniunneqarluni " ; Dan 7:26 -mi : “ Taava eqqartuussineq tikissaaq, naalakkersuineralu tigussavaat, taannalu aserorneqarlunilu qaqugumorsuaq ” ; aamma Dan.8:25 : “ Ajorsarnini aammalu atornerluisuunermini iluatsinnera pissutigalugit uummatimini pingaartitsissaaq, eqqissisimallunilu inuusimasut amerlasuut aserugassavai, naalagaaffiillu naalakkersuisuannut akerliulluni ; kisiannili aserorneqassaaq, qanoq ittumik iliuuseqartoqanngikkaluarluni . Romap naaneqarnera pillugu ’ Guutip oqaasii ’ sinneruttut Saqq 18, 19 aamma 20-mi saqqummiunneqassapput.                   
Versi 1 8 : “ Arnaq takusimasat tassaavoq illoqarfik annertooq nunarsuarmi kunnginik naalakkersuisoq. »  
Versi 18-imi uppernarsaat qularnannginnerpaaq takuneqarsinnaavoq ’ illoqarfik annertooq ’ ilumut tassaasoq Roma. Tassa inngilip Johannesi nammineerluni oqaloqatigaa. Aammalu tassunga oqarluni : " Aamma arnaq takusimasat tassaavoq illoqarfik taanna annertooq nunarsuarmi kunnginik naalakkersuisoq ", Johannesip paasiniarpaa inngilip Roma pillugu oqaaseqartoq, " illoqarfik qaqqat arfineq-marluk ", taanna, piffissami, naalagaaffiit assigiinngitsut kolonial-imi immen-ini tamani naalagaaffiit assigiinngitsut naalagaaffigisaanni aqutsisuusimavoq. Imperialimik isiginnittaaseqarnermini " nunarsuarmi kunngissat pillugit kunnginngortitsilereerpoq " paavillu naalagaaffiata ataani inissisimassalluni.          
Kapitalimi 17-imi tassani takusinnaavat Guutip saqqummiussinermini immikkoortitsisimasoq, taamaalilluni qularnanngitsumik " prostituereqartoq ", kristumiut " ukiuni hunnorujuni ajunaarnersuaqarneranut " akeqqani, ilisarisinnaalerlugu. Taamaalilluni normu 17-imut eqqartuussinermini ilumoortumik misigissuseqartitsivoq. Tassa maluginiagaq taanna erseqqissarnissaanut aqqutissiuussivoq ajortup pilersinneqarneraniit ukiunik 17- inngortorsiornermi ulloq nalliussineqartoq, tassa ulloq seqineq marsip 7-iat 321-mi (pisortatigoortumik ulloq kisianni Guutimut 320) ukioq manna 2020-mi misigisimavarput, maanna qaangiuppat. Takusinnaavarput Guutip ilumut kristumiut nalaanni oqaluttuarisaanerup nalaani nalinginnaasumik perloqqussummik (Covid-19) maluginiarsimagaa , taanna nunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajornartorsiortitsivoq sorsunnersuup aappaaniit ajornerusoq . Eqqortumik guutimik eqqartuussinermi perloqqussutit allat tulliupput, taakku nassaarissavagut, ulloq unnuarlu.    
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 18 : Prostituereqartoq pineqaatissinneqarnermini pissarsivoq 
 
 
Kapitali 18-imi prostituereqartup kinaassusersiorneqarsinnaaneranut periarfissitsisut kisitsisit saqqummiunneqareerpata, " Harmagedonimi sorsunnersuup " naanerani immikkut ittumik pissutsimut ingerlatinneqassaaq . Oqaatsit imarisaanik ersersitsipput : " Babylonip annertuup, nunarsuarmi prostituertartut anaanaasup, pineqaatissinneqarnerata nalunaaqutaa " ; piffissaq ” naatitsineq ”-mik aallaaveqartoq.        
 
Versi 1 : “ Tamatuma kingorna inngili alla qilammiit aallarunneqartoq takuara, annertuumik oqartussaassuseqartoq; nunalu naalaneratigut qaammaarivoq. »  
Inngili oqartussaassuseqarluartoq Guutip tungaaniippoq, ilumut Guuti nammineq. Mikael inngilit qullersaat tassaavoq Jiisusi Kristusip nunarsuarmi kiffartornini sioqqullugu qilammi aqqit allat. Tassa aqqa taanna atorlugu, aammalu oqartussaassuseq inngilinit illernartunit akuerineqarsimasoq atorlugu, diaavulu anersaapiluillu qilammiit anisinniarpai, qimmit qimuttut ajugaaffigereerlugit. Taamaattumik aqqit taakku marluk atorlugit nunarsuarmi uteqqippoq, Ataatap naalanerani, toqqakkani erlinnartunik tigusinissamut ; erlinnartoq pissutigalugu upperinnittuummata aamma upperinninneq tamanna misilinneqarnerani ersersinneqarsimavoq. Tassani 1844-miit Saqqummersitat 14:7 naapertorlugu 1844-miit piumasarisimasani ’ naalannartumik ” tunniussilluni ilisimassuseqarluni naalalluarsimasut upperinninnermigut ataqqisarpai. Sabbat-imik eqquutsitsinermikkut toqqakkani Pinngortitsisutut Guutitut nersorpaat, taanna kisimiilluni qilammi nunamilu inuunerit pinngortinneqarneraniit inatsisitigut pigisaraa.   
Versi 2 : “ Nipimik sakkortuumik oqarpoq: ’ Babyloni annertooq kukkuvoq, kukkuvoq ! Taanna anersaapiluit najugaqarfinngorsimavoq, anersaat tamarmik ajunngitsut najugaqarfigaat, timmissat ajunngitsut tamarmik akerleriissuteqartullu najugaqarfigaat , .  
“ Taanna kukkuvoq, taanna kukkuvoq, Babyloni annertooq ! ". Saqq 14:8-mi allassimasoq versimi 2-mi tassani nassaarisinnaavarput, kisianni maannakkut siulittuutitut oqaatigineqanngilaq, tassami kukkusimaneranut uppernarsaat inuit aniguisut piffissami kingullermi tassani peqquserlunniarnermik soqutiginninnermik suliaqarnermini tunniunneqarmat. Romamiut paaviisa Babylonimi illernartuunermik maske aamma kukkuvoq. Tassaavoq ilumut „ anersaapiluit najugaqarfiat, anersaat tamarmik eqqortuunngitsut najugaqarfiat, timmissat tamarmik eqqortuunngitsut akerleriissuteqartullu najugaqarfiat, ”. " Timmissaq " eqqaaneqarnera eqqaamasaqartitsivoq nunarsuarmi iliuuseqarnerit tunuanni Saatanip lejriani inngilit ajortut qilammi isumassarsiorfiusut, taakku aqutsisuat, aammalu pinngortitami pinngortitamik siullermik upperinnittoq .        
Versi 3 : “ Inuiaqatigiit tamarmik viinnimik qinngasaarinermini qinngasaarinermik imigassartorsimapput, nunarsuarmilu kunngit qinngasaarisarsimapput, nunarsuarmilu niuertut viinnimik qinngasaarinermikkut pisuunngorsimapput. »  
"... pissutigalugu inuiaqatigiit tamarmik viinnimik imigassartorsimammata , ... " Upperisamik akerliussutsimik takutitsineq pivoq Romamiut katuullit paaviisa oqartussaassuseqarnerisigut, taanna Jiisusi Kristusimut kiffartortutut oqarluni, pissusilersornermik ilinniartitsissutit nunarsuarmi ajoqersukkani apostinut aamma ilinniartitsissutigisimasaanik tamakkiisumik narrujuumminartunik takutitsivoq. Jiisusi pissusilersornermik ulikkaartoq, paaviit pissusilersornermik ulikkaartoq ; Jiisusi, anneruniarnermik maligassiuisoq, paaviit, pissusilersornermik nersualaarnermillu maligassiuisut, Jiisusi pisuussutinik piitsuunermik inuusoq, paaviit luksus-imik pisuussutsimillu inuusut. Jiisusip inuit annaavai, paaviit eqqortumik pisariaqanngitsumillu inuit amerlasuut inuunerat toqutsisimavaat. Taamaattumik paavip romamiut katuullit kristumiussutsiat taanna Jiisusip maligassiuineranut upperisamut assingunngilaq . Danielimi Guutip siulittuutigisimavaa „ atornerluinermini iluatsissasoq , “ kisianni sooq iluatsinneq tamanna iluatsinneqarpa ? Akissut tassaavoq : Guutip taanna tunniussimammagu. Tassami eqqaamasariaqarparput, tassa Saqq. 8:8-mi " trompetip aappaata " pineqaatissiisarnerata qulequtarivaa, taanna naalakkersuineq ajortoq sakkortoq 321-mi marsip 7-aniit unitsinneqarsimasup unioqqutinneqarneranik pineqaatissiissummik pilersitsivoq oqarpoq : " Pisinnaassuseqarnerpit nersornaasiuttagaa aserussavara, qilammi qaqutigoortumik , nunarlu qaqutigoortumik ." Isumaqatigiissummi nutaami paavip naalakkersuinera taakku aamma perloqqussutit naammassiniarlugit qaffanneqarpoq. Pilersaarummini Guuti ataasiaannarluni Victim-iuvoq, Eqqartuussisuuvoq aammalu Executioner-iuvoq asanninnermik inatsisamini aammalu naapertuilluartumik naapertuilluarnermini piumasaqaatit naammassiniarlugit . 321-miit sapaatip-akunnerani unioqqutitsineq inuiaqatigiinnut akikitsumik akeqarsimavoq, sorsunnerni atorfissaqanngitsuni toqutsinernilu, aammalu Pinngortitsisup Guutip pinngortitaani toqunartunik aammalu ajornakusoortunik nappaatinik akileraaruteqarluni. Versimi tassani „ kinguaassiuutitigut atornerluineq ” (imaluunniit „ kinguaassiuutitigut atornerluineq ” ) anersaartuutinik tunngaveqarpoq, upperisarsiornikkullu pissusilersorneq naleqanngitsoq oqaluttuarineqarpoq. " Viinni " ilinniartitsissutini ilisarnaatigaa, taanna Kristusip aqqani inuiaqatigiit tamarmik akornanni diaboliskimik " kamanneq " aamma akerleriissuteqarneq, taanna pissutigalugu, akerliussutsimik takutitsinermik imaluunniit akerleriissuteqartarnermik eqqugaasimasut akornanni, distillereqartarpoq.                      
Katuullit ilinniartitsissutaasa pisuunerat inuiaqatigiit tamarmik pisuunerat toqqortariaqanngilaa, taannalu tamakkiisumik isigalugu pingaarnertut Jiisusi Kristusip qaffasissumik inissisimaffigisaanik avitseqateqanngilaq. Nunarsuarmi kunngit " Babylonimi " viinnimik qinngasaarisarnermik " ( debauchery ) imigassartorsimappata , taava " prostituereqartutut " kisimi soqutigisaraa klientini nuannaarutiginissaat ; Tassa malittarisassaq, ataasiakkaaq naammagisimaartariaqarpoq taamaanngippat uteqqinngilaq. Aammalu katuullit piumassuseqarneq qullerpaamik qaffassimavoq, pinerluuteqarsimasunut allaat, aamma pisuussutsinik asanninneq inuunermilu luksus-imik inuuneqarneq. Soorlu Jiisusip ilinniartitsigaa, timmissat qimmit qimuttut ataatsimoortarput. Angutit ajortut nersualaartullu taanna peqatigalugu imaluunniit taanna peqanngippat taamaakkaluartoq annaaneqarsimassagaluarput. Eqqaatissiissut : ajortoq inuit inuunerannut iserpoq Kain aqqutigalugu, qatanngutini Abelimik toqutsisoq, nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup aallaqqaataani. " Nunarsuarmi niuertut pisuunngorsimapput luksus-ip pissaaneratigut ." Tamanna Romami katuullit paaviisa naalakkersuinerata iluatsinneqarneranik nassuiaavoq. Nunarsuarmi niuertut aningaasanik kisimik upperisaqarput, upperisamik fanatikkiunngillat kisianni upperisaq pisuutitsilerpat akuerineqarsinnaasumik, allaat qujamasuutigineqarsinnaasumik, suleqateqalertarpoq. Temap kingulliup isumaa pingaartumik amerikamiut protestantimik niuertut suussusersinissaannut aqqutissiuussivoq, nunap protestantimik upperisamik anersaakkullu taaguuteqarnera pissutigalugu. Ukiuni 1500-kkunnili , Amerika Avannarlermi, tunngaviusumik protestantiusumik aallaqqaammut, hispaniamiut katuullit tikilluaqqusarpai taamanili katuullit upperisaat protestantiskiusumik upperisatut sinniisoqartarsimavoq. Nunamut tassunga, " niuerneq " kisimi pingaaruteqartoq, upperisamik assigiinngissuteqarneq pingaaruteqanngilaq. Genevemi nutarterisumit, John Calvinimit, kaammattuutigineqartumik imminnut pilersornissamik nuannaarnermik ajugaaffigineqarlutik, protestantit niuertut katuullit upperisaanni imminnut pilersornissamut aqqut nassaarisimavaat, aallaqqaammut protestantimik malittarisassap neqeroorutiginngisaanik. Protestantit templii illup iluani qaqutigoortunik imaqanngillat, katuullillu ilagiit atortussanik pingaaruteqartunik sananeqarsimasunik, kuultimik, sølvimik, qimmit qimuttut, atortussat tamarmik qulequtaq una versimi 12-imi allattorsimaffimmiittut, annertuumik katuulit pallorfiginninnerisa pisuussutai tassaapput, Naalakkap Guutip, amerikamiut upperisaannut nassuiaat. Dollar, Mammon nutaaq, uummatini Guutip taarsernissaanut tikippoq, ilinniartitsissutillu pillugit sammisaq soqutiginninneq tamaat annaasimavaa. Akerliussutsimik takutitsineq pivoq kisianni politikkikkut aatsaat.            
Versi 4 : “ Aamma qilammiit nipimik allamik tusarpunga ima oqartoq ’Inuiaqatigiit, taanna anisi, ajortuliorneranut peqataannginnissannut, aammalu naalliuutinik pissarsinnginnissannut. »  
Versi 4-mi kingullermik immikkoortitsinerup piffissaa pillugu oqaluttuarineqarpoq : “ Taanna anisi, inuiaqatigiit ”; Tassaavoq nalunaaqutaq toqqakkat qilammut Jiisusimik naapitsinissamut qaqinneqartussat. Versimi tassani ersersinneqartoq tassaavoq piffissaq " naatitsineq ", Saqq 14:14-16 - imi qulequtarineqartoq, taakku tiguneqarput, tassami soorlu versimi erseqqissarneqartoq, taakku " nappaatinut " peqataasussaanngillat , taakku paavip Romami præsteriisalu eqqugaassapput. Kisianni allaaserisami erseqqissarneqarpoq toqqakkat tigusarineqartut amerlassusaannut ilaasinnaajumalluni ’ ajortuliornerminut peqataasimassanngitsoq ’. Aammalu ajortuliorneq pingaarnerpaaq tassaammat sapaatip-akunnerani eqqissineq, upperisamik kingullermik misilitsinnerup nalaani katuullit protestantillu ataqqisartagaat " uumasup ilisarnaataa ", upperisaqarfiit pingaarnerit taakku marluk upperisallit qinigaasut toqqarneqarnerannut peqataasinnaanngillat. Pisariaqartitsineq “ Babylonimit aninissaq ” ataqqinartuuvoq , taamaattorli versimi tassani Anersaaq siunertarivaa piffissaq kingulleq Guutip peqqussutaanik tamanna malinniarlugu periarfissaq saqqummertoq , pissutigalugu sapaatip-akunnerani inatsisip nalunaarutigineqarnera misilinneqarnerup naaneranik malunnartitsivoq. Nalunaarusiaq taanna " trompetip sisamat " (Sorsunnersuup aappaata) aniguisut tamarmik akornanni maluginiarneqarnissaannik siuarsaasuuvoq , tamannalu Pinngortitsisup Guutip nakkutilliinerata ataani toqqagassat akisussaaffigilerpaat.                    
Versi 5 : “ Ajortuliornera qilammut tikippoq, Guutillu ajortuliorsimanera eqqaamavaa. »  
Oqaatsini atorlugit Anersaap siunnersuutigaa " Babelip tårnip " assilisassiaa, aqqa " Babylonip " aqqani nassaarineqartoq . 321-miit 538-imiillu Roma, " illoqarfik annertooq " tassani " prostituereqartoq " " trone "-mik, 538-imiit " illernartumik " paavitut inissisimaffimmik, Guutimut akerliussutsimik takutitsinermini amerlanerulersimavoq. Qilammiit ukiuni 1709-ni (321-miit) ajortuliornermini katersorsimasani naatsorsortarpai allattortarlugillu. Jiisusip naalannartumik uteqqinnermigut paavip naalakkersuinera maskeqartippaa aamma Romamut aammalu eqqunngitsumik illernartuuneranut piffissanngorpoq pinerluuteqarsimasunut akiliinissaq.            
Versi 6 : “ Taanna akissarsiariuk, suliaminut naapertuuttumik marloriaammik akissarsisitsigit . Kuppimi taanna kuutsinneqartumi, taanna marloriaq kuutsiguk. »  
Saqqummersitat 14 - imi sammisat ingerlanerat malillugu, naatitsinerup kingorna ukiuunerani . Aammalu tassaavoq katuullit protestantillu katuullit sallusuissummik eqqugaasimasut ajornerpaat Guutip oqaatsini atorlugit oqaatigisai : " Akilersitsigit soorlu akilersimasoq, sulianilu naapertorlugit marloriaammik akissarsisitsigit ." Oqaluttuarisaanermi allassimavoq suliai tassaasut inkvisitorip eqqartuussiviini pyre-t aamma naalliutsitsinerit. Taamaattumik tamanna tassaavoq katuullit upperisamik ilinniartitsisut marloriaammik ajornartorsiortinneqarnissaat, tamanna periarfissaqarpat. Oqaaseq taanna aamma imatut uteqqinneqarpoq : " Koppimi tassani kuutsinneqartumi, marloriaammik kuutsigit ." Imigassartorfiup assilisassiaa Jiisusip atorpaa timiminik qanoq naalliutsitsisoqarnissaanik taaguuteqartinniarlugu, kingullermik naalliutsitsisoqarnissaata tungaanut, Romamiit sananeqareersimasumik, Golgotap qaqqarsuata ataani. Taamaalilluni Jiisusip eqqaamavaatigut katuullit upperisaat naalliunnerit isumaqatigiissutigisimasani pillugit akerleriissuteqarnermik takutitsisimasoq, taamaattumillu taanna misigisaqarnissaanut piffissanngorpoq. Oqaluttuaq qangarnisaq piffissami matumani tamakkiisumik naleqalertussaavoq : allanut iliuuseqassanngilatit, illit ilinnut iliuuseqarnissaat piumasaqanngitsoq. Taamatut iliuuseqarnikkut Guutip akiniaanermik inatsit naammassivaa : isai isai, kigutit kigutimut ; inatsit perfekt justis, taanna ataasiakkaat atornissaannut immikkoortippaa. Kisianni ataatsimoorluni niveau-mi atuutsinneqarnera inunnut akuerineqarpoq, taakkuli taamaattorli isornartorsiorpaat, isumaqarlutik Guutimit eqqorluarnerusinnaasut pitsaanerusullu. Kingunertaasoq tassaavoq ajunaartoq, ajortoq aammalu taassuma upperinninnermik anersaava ajorseriarsimavoq aammalu inuiaqatigiit kristumiussutsimik aallaaveqartut vestlige-t aqutsisimavaat.          
Saqq 17 : 5 -imi allassimavoq, ” Babyloni annertooq ”, ” qinngasaarisoq ”, ” kuultimik qimmit qimuttut atorlugit atortussanik ulikkaartoq . ” Eqqorluartumik tamanna upperisamik suliaqarnerminut aammalu immikkut ittumik eukaristimik kuuffimmik atuinerminut siunertarineqarpoq. Rituali taanna illersorneqartoq Jiisusi Kristusimit ilinniartitsissutigineqartoq illernartinneqartorlu ataqqinngimmagu aamma taamatut immikkut pineqaatissinneqarpoq. Asanninnermik Guutip naapertuilluartumik Guutimut aqqutissiuussivoq eqqartuussinerminillu eqqarsaat inuit ersarissumik saqqummiunneqartarlutik.        
Versi 7 : “ Soorlu imminut nersorsimagaa, ajunngilluinnartumillu inuuneqarsimasoq, taamatut naalliutsitsineq aliasunnerlu tunniussavaa. Pissutigalugu uummatimini oqarpoq , Dronningitut issiavunga, uillarsimanngilanga, aammalu aliasunnermik takusinnaanngilanga . »  
Versimi 7-imi Anersaaq inuunerup toqullu akerleriinnerat erseqqissarpaa. Toqup ajornartorsiorneranit eqqugaanngitsoq inuuneq nuannaartuuvoq, eqqarsaatiginngisaannarlugu, pingaaruteqanngitsoq, nuannaarniutinik nutaanik ujaasineq. Paavip romamiut " Babylon " pisuussutit luksus-imik inuunermik pisisartut ujartorpai . Aammalu pissaanilissuarnit kunnginillu pissarsiariniarlugu Jiisusi Kristusip aqqa atorpaa sulilu atortarpaa " indulgence- ni " ajortuliornerit isumakkeerfigineqarnerat tuniniarniarlugu. Tamanna Guutip eqqartuussinerata eqqissisimatitsinerani assut oqimaassuseqartoq, taanna maanna isumaginninnermi timikkullu isumakkeerfigisariaqarpaa. Pisuussutsimik pisuussutsimillu tamanna isornartorsiuinerup tunngavigaa Jiisusip apustilillu inuunerat pitsaanngitsoq, pisariaqartitannik kisimik naammagisimaarinnittarlutik. " Naalliutsitsineq " aamma " aliasuuteqarneq " taamaalillutik Romami katuullit paaviisa " pisuussutaannik luksus-imillu " taarserpaat.           
Peqquserlunniarnermini Babyloni uummatimini oqarpoq , “ Dronningitut issiavunga ” ; taanna ’ nunarsuarmi kunnginut kunngiunera ” uppernarsarpaa Saqq 17:18-imi allassimasoq. Aammalu Saqqummersitat 2:7 aamma 20 naapertorlugit inuup " trone " Vatikanimiippoq ( vaticinate = siulittuineq) , Romami. " Uanga uillarsimanngilanga " ; uini, Kristusi, nuliatut oqaatigisani, inuuvoq. “ Aamma aliasunnermik takusaqanngilanga .” Ilagiit avataanni annaassiniartoqanngilaq, taanna akerliussutsimik takutitsisunut tamanut oqarpoq. Arlaleriarluni uteqqittarpaa, kingumut upperilerlugu. Aammalu ilumut qularinngilaa naalakkersuinermini qaqugumorsuaq atuussasoq. Tassani najugaqarsimammat Roma " illoqarfik naassaanngitsoq " -mik ateqartinneqarsimanngilaq ? Aammattaaq nunarsuarmi oqartussaasunit vest-imiittunit tapersersorneqarmat inuttut pissusilersorsinnaanngitsutut aammalu pissusilersorsinnaanngitsutut imminut upperinnissaminut pissutissaqarluarsimavoq. Aamma Guutip pissaanera ersigisimanngilaa, tassami nunarsuarmi Guutimut kiffartorluni sinniisuullunilu oqarmat.                
Versi 8 : “ Taamaattumik nappaatit ulloq ataaseq atorlugu tikissapput, toqu, aliasunnermik kaannermillu; Naalagaq Guuti pissaanilissuuvoq, taanna eqqartuussisimavoq. »  
Versi taanna illuatungaanut tamanut unitsitsivoq : “ taamaattumik ulloq ataaseq ” ; taanna Jiisusi naalannartumik uteqqissasoq, “ naalliuutit tikissapput ” tassa Guutimit pineqaatissiissut tikissaaq ; " toqu, aliasunnermik aamma kaannersuarmik " ilumut, tassaavoq illuatungaani pisut. Ulloq ataaseq atorlugu kaannersuarmik toqusarneq ajortoq, taamaattumik siullermik anersaamik “ kaannersuarmik ” tassaavoq inuunermik qajuusanik kristumiut upperisaannut tunngaviusumik annaasaqarneq. Taava ” aliasunneq ” atorneqartarpoq inuit qaninnerpaat, ilaqutariinnut misigissutsinik avitseqatigisavut, toqusimanerat malunnartinniarlugu. Aammalu kingullermik „ toqu ” ajortuliortumut pisuuvoq, tassami „ ajortip akissarsiaa tassaavoq toqu “, Rom 6:23 naapertorlugu. „ Taannalu ikuallanneqassaaq ,“ siulittuutitut nalunaarutit Danielimi Saqqummersitamilu uteqqinneqartut naapertorlugit. Taanna nammineq pinngortitami taama amerlatigisunik qimmit qimuttut ikuallanneqarnissaannik pilersitsisimavoq , eqqortumik , taamaalillunilu naapertuilluartumik guutimeersumik nammineq ikuallannermi toqussasoq. “ Naalakkap taanna eqqartuussisoq pissaanilissuuvoq ” ; Katuullit upperisaat pissanganartumik suliaqarnermini Maria, Jiisusip anaanaa, pallorfigisarpaa, taanna meeqqamik mikisumik qinngasaarisumik aatsaat saqqummertarpoq. Tamanna inuit eqqarsaataannut sentimentalitetimut tunngassuteqartunut soqutiginarsimavoq. Arnaq, pitsaanerusoq, anaanaasoq, upperisaq qanoq eqqissisimatitsitigilerpa ! Kisianni tassaavoq piviusumik nalunaaqutaq, Kristusilu taanna eqqartuussisoq Guutip Pisinnaasup naalanerani aatsaat saqqummerpoq ; aamma Jiisusi Kristusip pissaanera taanna guutimeersoq, taanna maskeqartitsisoq, aserorpaa, taanna peqquserlunneqarsimasunik pissusilersornermut tunniussilluni.                        
Versi 9 : “ Nunarsuarmi kunngit tamarmik, taanna peqatigalugu kinguaassiuutitigut atornerluisimasut, taanna peqatigalugu qiarpalussapput, qisuariarlutillu, taanna ikuallannerani pujoq takugaangamikku. » 
Versimi tassani ersersinneqarpoq ’ nunarsuarmi kunngit taanna peqatigalugu qinngasaarisimasut ’ pissusilersorsimasut ’. Tamassumani ilaapput kunngit, præsidentit, namminersorlutik oqartussat, naalagaaffiit siuttui tamarmik katuullit upperisaasa iluatsinneqarnerannik suliassaqarnissaannillu siuarsaasimasut, aammalu eqqartuussinermi kingullermi sapaatip-akunneranik toqutsisoqarnissaanut aalajangiineq akuersissutigalugu. Taakku ’ qiarpalussapput qisuariarlutillu, ikuallannerani pujoq takugaangamikku .” Erseqqippoq nunarsuarmi kunngit pissutsit taakkuninnga ungasissumut ingerlasut takusinnaagaat. Taakku kikkunnut tamanut aqutsineq ajorput aammalu Romami ikuallanneq peqquserlunneqarsimasunit ikuallanneqartoq, guutimit akiuiniarnermi atortut toqunneqarsimasut, kisiisa takusarpaat. Qiarpalunnertik qiimmassarnertillu pissutissaqartinneqarpoq nunarsuarmi pingaarnertut, qullerpaamik oqartussaassuseqarnermut aqqutissiuussisut, tassanngaannaq aallarunneqartarmata.    
Versi 1 0 : “ Ungasissumi inissisimallutik, naalliutsinneqarnissaa ersigigamikku, oqartussaapput : Ai ! Ajornartorsiut !​ Illoqarfik annertooq, Babyloni, illoqarfik sakkortoq ! Nalunaaquttap ataatsip ingerlanerani eqqartuussinerit tikippoq ! »  
" Illoqarfik naassaanngitsoq " toquvoq, ikuallappoq nunarsuarmilu kunngit Romamit ungasissuseqarlutik. Maanna ernummatigaat taassuma qanoq atugaqarnera avitseqatigiissutigisariaqarlugu. Pisoq tassaavoq, taakkununnga , annertuumik ajornartorsiuteqarneq : “ Woe ! Ajo ! Illoqarfik annertooq, Babyloni , ajoraluartumik marloriarluni oqaatigineqarpoq, „ taanna kukkuvoq, taanna kukkuvoq, Babyloni annertooq .” “ Illoqarfik sakkortoq !” » ; taamatut pissaanilissuuvoq kristumiut naalagaaffiisa aqutsisuinut sunniuteqarneratigut nunarsuarmi aqutsilerluni ; Eqqortumik ataqatigiinneq taanna Guutimit pineqaatissinneqarsimasoq pissutigalugu kunngi Louis XVI nulianilu Østrigimioq Marie-Antoinette guillotinep stivelseanut qaqqapput, kiisalu tapersersortui, " ajornartorsiornermi annertuumi ", soorlu Anersaaq nalunaaruteqarsimasoq, Saqqummersitat 2:22-23-mi. “ Nalunaaquttap ataatsip ingerlanerani eqqartuussinerit tikippoq ! » ; Jiisusip uteqqinnera nunarsuup naanerata nalaani nalunaaqutsiivoq. Eqqartuussineq kingulleq tassaavoq ” nalunaaqutaq ataaseq ” assersuutigalugu Saqqummersitat 3:10-mi siulittuutigineqartoq, kisianni Jiisusi Kristusip saqqummernissaa naammassisaqassaaq, ullumikkut pissutsit tamarmik allanngortinniarlugit, maannalu ” nalunaaqutaq ataaseq ” eqqortumik isumaqartoq naammassisaqassaaq allanngorneq tamanna tupinnartumik pissarsiariniarlugu.                       
Versi 1 1 : “ Nunarsuarmilu niuertut taanna pillugu qiarpalupput aliasuuteqarlutillu, tassami kinaluunniit nassiussatik pisiarineqanngimmata, ”  
The Spirit-ip piffissami tassani " nunarsuarmi niuertut " siunertarivai pingaartumik amerikamiut niuernermik anersaat nunarsuaq tamakkerlugu inuunermi annaasaqarsimasut atortagaat siunertaralugu soorlu kapitali 17-imi siuliani misissuinermi sammineqartoq. Aamma taakku " taanna pillugu qiarpalupput , tassami kialluunniit nassiussaminnik pisisarneq ajormat ; …». Versi taanna erseqqissarpaa protestantit katuullit upperisaannut asanninnerat pisuusoq, taannalu aliasuutigaat , taamaalillunilu aningaasarsiornikkut soqutiginninnertik pissutigalugu nammineq upperisamut atassuteqarnertik uppernarsarlugu . Taamaattorli, absolut kontrast-imik, nutarterinermik suliaq Guutimit saqqummiunneqarpoq, Romamiut katuullit paaviisa pisuunerat isornartorsiorniarlugu aammalu piviusut paasineqarsimasut iluarsiniarlugit ; nutarterisut ilumoortut soorlu Peter Waldo, Johannes Wycliffe aamma Martin Luther piffissaminni qanoq iliorsimanersut. Niuertut aamma aliasuppallaarlutik takusarpaat pingaarnertut pingaartitatik isigisaminni pissanganartut, tassami niuernermi suliassatik aqqutigalugit imminnut pilersornissamik nuannaarniarnermik kisimik inuusarput ; suliffeqarneq inuunermi nuannaarnermik agguaassivoq.       
Versi 1 2 : “ kuultimik, sølvimik, ujaqqanik erlinnartunik, perlerujussuarnik, linninik, tungujortunik, siilikinik, qaqutigoortunik, puisit tungujortunik assigiinngitsunik, qimmit qimuttut assigiinngitsut, puisit amiinik, messinginik, ujaqqanik marmorimillu akikitsuararsuarnik assigiinngitsunik, ”  
Atortut assigiinngitsut, taakku upperisarsiornermik romamiut katuullit upperisaannut tunngaviusut, allattorlugit, uani eqqaamavara upperisamik ilumoortumik Jiisusi Kristusip ilinniartitsissutigisaa immikkut ittumik una. Arnaq Samariamioq oqarsimavoq : „ Arnaq,“ Jiisusi oqarpoq, „upperuk, piffissaq takkuttussaavoq, Ataata qaqqami matumani Jerusalemimiluunniit pallorfiginngisaannarlugu. Illit ilisimanngisatit pallorfigisarpatit; Ilisimasavut pallorfigisarpagut, tassami annaassiniarneq juutinit pivoq . Kisianni nalunaaqutaq takkuttussaavoq, maannalu tassaavoq, pallorfiginnittut ilumoortut Ataatamik anersaamik ilumoortumillu pallorfiginnissapput ; taakkuupput pallorfiginnittut Ataatap ujartorpai. Guuti Anersaavoq, taannalu pallorfiginnittut anersaamik ilumoortumillu pallorfigisariaqarpaat . (Johannesi 4:21-23) ». Taava upperisaq ilumoortoq atortussanik atortussanilluunniit pisariaqartitsineq ajorpaa, tassami isumassuinermik kisimi tunngaveqarmat. Aammalu tamatuma kingunerisaanik upperisaq ilumoortoq taanna silarsuarmi piumassuseqartumut tillinniartartumullu soqutiginninnerunngilaq, tassami kialluunniit pisuussutiginngilaa, kisiannili, anersaatigut, toqqakkat. Toqqakkat Guuti anersaamik pallorfigisarpaat, taamaattumik eqqarsaatiminni, kisianni aamma ilumoortumik , tassa imaappoq eqqarsaatitik Guutip malittarisassaanik tunngaveqartariaqarmata. Normip tamatuma avataani sunaluunniit tassaavoq eqqumiitsulianik pallorfiginninnerup ilaa, tassani Guuti ilumoortoq eqqumiitsuliortutut kiffartorneqartarpoq. Republikanske Romap tigusisarnermini nunat tigusarineqartut upperisaat atulersippai. Aammalu upperisamik ilinniartitsissutip annerpaartaa grækerinit aallaaveqarpoq, tassa siullerpaamik civilisationi annertooq. Ullutsinni, paavip ilusilersorneqarnerani, nassaarisarparput kingornussassaq tamanna nutaaq “ kristumiunut ” “ illernartunut ” ataatsimoortinneqartoq Naalakkap apustiliini 12-ini aallartilluni. Kisianni Guutip peqqussutaata aappaata, guutipilussiorneq tamanna isornartorsiorlugu, unitsinniarlugu taamatut ingerlasimammat, katuullit upperisaat assilisanik sananeqarsimasunik, maalaarutigineqarsimasunik imaluunniit anersaapiluit takussutissiaani takussaasunik pallorfiginninneq ingerlateqqippaa. Taamaattumik kultit taakku ritualiini nassaarisarpagut eqqumiitsuliat taakku sananeqarsimasut atortussanik pisariaqartitsisut ilusilersorneqarnissaminnut; atortussat Guutip nammineq allattorsimaffiat saqqummiuppaa : “ ... ; ... kuultimik, sølvimik, ujaqqanik erlinnartunik, perlerujussuarnik, linninik, lillanik, siilinik, qaqortunik, puisit amiinik tungujortunik assigiinngitsunik, atortunik assigiinngitsunik qimmit qimuttut, atortunik assigiinngitsunik puisit amiinik erlinnartorujussuarnik, messinginik, qaqutigoortunik, marmorimillu, ... ». “ Kuulti, sølvi, ujaqqat akikitsut aamma akikitsunik ” “ paavip kunngiata Dan.11:38-imi illorsuarnik guutimut ataqqinnipput . Taava " tungujortoq qaqortorlu " atornerluisoq Babylon Annertoq atisalersorpaat                     Saqq 17:4 -mi ; "   kuulti, ujaqqat erlinnartut perlerullu " tassaapput atortussiassani ; “ linni ” tassaavoq illernartuunermik oqaaseqarnera, Saqqq 19:8 naapertorlugu : “ Lini tassaavoq illernartunik ilumoorfiginninneq .” Atortut allat eqqaaneqarsimasut tassaapput taakku atorlugit eqqumiitsulianik sanasarpai. Atortut luksus-it taakku katuullit pallorfiginnittut guutimik pallorfiginnittut qanoq annertutigisumik tunniusimasimanera ersersippaat .        
Versi 1 3 : “ kanelimik, qimmit qimuttut, qimmit qimuttut, myrramik, qimmit qimuttut, viinnimik, uuliamik, qimmit qimuttut , qimmit qimuttut , savanik, hiistinik, qimmit qimuttut, inuit timiannik uummatinillu. »  
„ Parfume , myrra, frankincense , viinni aamma uulia “ eqqaaneqarsimasut upperisamik ileqqunik isumaqarput . Allat tassaapput nerisassat aamma nioqqutissat, Salomop, Daavip ernerata, Guutimut templimik sananeqarsimasumik siullermik sanasoq, naalakkersuineranut tunngassuteqartut, 1 Kunngit 4:20-28 naapertorlugit . 8 : 11 - mi . Versip kingullermik eqqortuunera, " inuit timiat anersaallu " pillugit, kunngissanik suleqateqarnera isornartorsiorpaa, taakku peqatigalugit, inatsisitigut, piffissap ingerlanerani oqartussaassuseqarluni. Kristusip aqqani upperisamik tunngaveqarluni iliuuseqarneq ajortoq, soorlu inussiaataaneq, naalliutsitsineq Guutillu pinngortitaanik toqutsineq ; Guutip upperisamik suliaqarnermi nammineq immikkoortippaa ; taamaalilluni iliuuseqarnermini imatut agguaassivoq : " nunarsuarmi toqutaasimasut tamarmik aappaat tassani nassaarineqarpoq " , kapitali 18-imi matumani versimi 18 - imi .                    
Eqqaatissiissut : Biibilimi aamma eqqarsartaatsimi guutimit , oqaaseq " uummat " inuup tamani, timimigut aamma eqqarsartaatsimigut imaluunniit eqqarsartaatsimigut , eqqarsartaatsimigut misigissutsimigullu isumaqarpoq. Teorii "soul " inuunermik ilaasutut saqqummiussisoq , toqunermi timimit imminut avissaartoq aniguisorlu , tassaavoq grækerit paaganimik aallaaveqartoq. Isumaqatigiissummi siullermi Guutip " uummat " inuit imaluunniit uumasut pinngortitaasa aavanik ilisarnaatigaa : 3 Mos 17:14 : " Neqi tamarmik inuunerat tassaavoq aava, taannalu tassaniittoq. Taamaattumik Israelikkunnut oqarpunga: Neqit arlaannaataluunniit aava nerissanngilasi; Neqi tamarmik inuunerat tassaavoq aava ; » . Taamaalilluni siunissami grækerit teoriiannut akerleriissumik isiginnittaaseqarpoq , filosofiskimillu eqqarsaatit inuiaqatigiit paganit akornanni inunngortussat akerlillugit biibilikkut parademik piareersarluni. Inuup uumasullu inuunerat aap qanoq ingerlaneranik apeqqutaavoq. Spilled , imaluunniit soiled by suffocation, aap timip pissusaanut ilaatigut ajutoornermut , eqqarsartaatsip tapersersorneqarneranut , sulfidimik tunniussisarneq ajorpaa . Aammalu kingulleq oksygen-iunngippat eqqarsartaatsip periusissiaa unippoq aammalu kingullermik pissutsit tamatuma kingorna sunaluunniit inuuneq ajorpoq ; toqusimasup " uummatip " Guutip naassaanngitsumik eqqarsaataani siunissami " makitsinissaa " eqqarsaatigalugu sananeqarneranik eqqaamaneq ajorpat , qaqugu " makitsissavaa " , imaluunniit qaqugu " makitsissavaa " , soorlu qanoq pisoqarsinnaasoq, naassaanngitsumik inuuneqarnissamut imaluunniit " toqup aappaata " aalajangersimasumik aserortinneqarnissaanut.                      
Versi 1 4 : “ Paarnat uummativit piumasaat ilinnit ungasissumut ingerlapput ; aammalu suut tamarmik pissanganartut kusanartullu ilinnut annaaneqarsimapput, nassaarisinnaanngilatit. »  
Versimi siuliani nassuiarneqarsimasoq uppernarsarlugu Anersaaq paavip Romap ’ piumasaanik ’ ’ uummatiminut ’, tassa soqutiginninnermik peqquserlunniarnermillu kinaassutsimik, tunngavilersuivoq. Grækerit filosofiaasa kingornussassaat, katuullit upperisaat siullersaalluni apeqqusiivoq, uumasut inuillu nunani nutaani nassaarineqarsimasuni uumasut qanoq ittuunerat pillugu. Ilumut apeqqut akissuteqarpoq ; taanna tunngavigalugu verbip ikiorsiissutigisaata eqqortup toqqarneqarnera : inuk uummammik peqanngilaq , taanna uummataammat .        
Anersaap toqup ilumoortup kingunerisaanik nassuiaavoq, taanna pilersippaa saqqummiullugulu Oqaluussisartup 9:5-6-10-mi. Immikkuualuttut taakku isumaqatigiissutip nutaap ​​allagaani uteqqinneqassanngillat. Taamaattumik Biibili tamaat atuaqqissaartarnissap qanoq pingaaruteqartiginera paasisinnaavarput. Aserorneqarpat " Babyloni " " annaasimassavaa " qaqugumorsuaq " paarnat uummammi piumasaat " aamma " pissutsit pissanganartut pingaarnerpaallu tamarmik " qujamasuutigisimasai ujartorsimasaalu. Kisianni Anersaaq aamma erseqqissarpaa : “ ilinnut ” ; pissutigalugu toqqarneqarsimasut, taanna assigalugu, sivitsorsinnaassavaat , naassaanngitsumik, Guutip taakkununnga avitseqatigiinnissaminnut neqeroorutigisaanik pingaartitsineq.            
Versi 1 5 : “ Tamakkuninnga niuertut, taanna atorlugu pisuunngortinneqarsimasut, ungasissumi inissisimassapput, taassuma naalliutsinneqarnera ersigigamikku ; taakku qiarpalussapput aliasuuteqarlutillu , .  
Versit 15-19-imi Anersaaq ’ niuertut taanna aqqutigalugu pisuunngorsimasut ’ siunertarivaa. Utertitsinerit ersersippaat oqaaseq " nalunaaquttap ataatsip ingerlanerani " erseqqissarneqarnera , kapitalimi uani marloriarluni uteqqinneqartoq, kiisalu aamma oqariartuut " Woe ! Ajo ! ". Nummeri 3 naammalluinnarnermik ilisarnaatissaavoq. Taamaattumik Guutip siulittuutitut nalunaarutip allanngortinneqarsinnaannginnera uppernarsarniarlugu innersuussutigaa ; pineqaatissiissut tamanna guutimeersumik naammalluinnarnermini tamani naammassineqassaaq. Oqaaseq, “ Ajo ! Ajo ! ", pisiniartunit aallartinneqartoq, toqqarsimasaminit mianersoqqussut Saqqummersitat 14:8-mi aallartinneqartoq eqqaavaa : " She is fallen ! Taanna kukkuvoq ! Babyloni Annertooq . Niuertut taakku ungasissumit takusarpaat aserortinneqarnera, „ naalliutsinneqarnissaa ersigigamikku “. Aammalu Guutip inuusup eqqortumik akerleriissuteqarnerata kingunerisaanik tamanna ernummatigaat, tassami aserorneqarnera peqqissiminermikkut taassuma lejrianut imminnut inissitsisarput, aammalu taarsiullugu upperisamik peqquserlunniarnermik eqqugaasut toqutsisumik akerleriinnerannik aserortinneqassapput. Versi taanna ilisimatitsivoq aningaasarsiornikkut soqutigisat Romami Katuullit Ilagiit angusaqarluarsimanerannut annertuumik akisussaaffigisaat. " Niuertut " prostituereqartoq aammalu ajornerpaamik pissusilersorlunilu despotimik aalajangernerit tapersersorpaat , aningaasatigut pisuussutinillu pisuussuteqarnissamik piumassuseqarnertik pissutigalugu . Taakku ajortuliorsimaneranut tamanut qinngasaaripput, kingullermillu qanoq atugaqarnera avitseqatigiissutigissallugu pisariaqartippaat. Oqaluttuarisaanerup assersuutaa tassaavoq Parisimiut, kunngip Frans I-p nalaani aammalu taassuma kingorna, nutarterinerup aallaqqaataanit upperisamut nutartersimasumut akerliullutik katuullit upperisaannut tapersersuisut .                      
Versi 1 6 : “ aamma oqartussaavoq : Ajo ! Ajornartorsiut !​ Illoqarfik annertooq, linninik qaqutigoortunik, qaqutigoortunik, qaqutigoortunik, kuultimik, ujaqqanik erlinnartunik, perlenillu atisalersorneqarsimasoq ! Nalunaaquttap ataatsip ingerlanerani pisuussutit taama amerlatigisut aserorneqarput ! »  
Versi taanna uppernarsarpaa anguniagaq ; “ Babyloni annertooq, linnimik qaqutigoortumik, qaqutigoortumik qaqutigoortumillu atisaqartoq ” ; kunngit atortagaasa qalipaataat, tassami tamanna pissutigalugu Romamiut sakkutuuisa qinngasaarisut Jiisusip qaqorsaataasa ” lilla ” -mik qalipaatilerpaat  . Taakku eqqarsaatigisinnaasimanngilaat Guutip iliuuseqarnerminnut isumaq tunniussaa : soorlu annaasaqartitsisutut, Jiisusi toqqarsimasani ajortuliornermik tigusisunngorsimavoq, taakku qalipaatit, qaqutigoortut, imaluunniit qaqutigoortut , Es.1:18 naapertorlugu. " Nalunaaqutaq ataaseq " naammassisaqassaaq Romap, paavip, præsterillu aserortinnissaannut, Jiisusi Kristusip toqqarsimasaminik toqutsinissaq pinaveersaartinniarlugu tikittup naalannartumik uteqqinnerata kingorna. Misilitsinnerup kingulliup tassani upperinninnertik tamaat assigiinngisitsissaaq, taamaattumik paasiniarsinnaavarput sooq Guutip upperisaminnik nukittorsaanissaq aammalu upperinninnermik absolut-imik, tassunga imminnut atorluartariaqaraat, pingaartumik innersuussutigineraa. Sivisuumik inuup taamaallaat qularunnaarsisinnaasimavaa taamatut aseruineq " nalunaaquttap ataatsip ingerlanerani " tupinnartumik pisoqartoq taamaattumillu Guutip toqqaannartumik iliuuseqarsimanera, soorlu Sodomami Gomorramilu. Ullutsinni inuup nukissiuuteqarneq piginnaasaqarfigisimasaani tamanna tupaallannarnerunngilaq.            
Versi 1 7 : “ Timmisartortartullu tamarmik, tassunga umiatsiaararsortut tamarmik, umiarsuarmi angalasartut immap naqqanilu ingerlatsisut tamarmik ungasissumi inissisimapput, ”  
Versimi tassani immikkut ittumik sammineqarpoq „ immap naqqani atornerluisut, timmisartortartut, umiarsuarmi angallatit sumiiffimmut matumunnga angalasartut, tamarmik ungasissumi inissisimapput .” Tassa kunngissat imminnut pilersorusunnerat iluaqutiginerisigut paavip ilagiissaa nammineerluni pisuunngorsimavoq. Taassuma nunat angutinit ilisimaneqanngitsut tiguneqarnerat tapersersorpaa pissutissiillunilu, nassaarineqarnerata tungaanut, tassami katuullit kiffartortuisa Jiisusi Kristusip aqqani innuttaasunik toqutsinermik ajortumik ingerlatsisimapput. Tamanna pingaartumik Amerika Kujallermi aammalu general Cortés -ip aqunneqarnerani blod-imik misissuinerni pivoq . Kuulti nunap immikkoortuinit taakkunannga tiguneqartoq Europamut uteqqippoq, kunngissat katuullit paaviullu peqataasut pisuunngortinniarlugit. Aammattaaq imaatigut sammisaq pingaartillugu eqqaamavaa , tassa " uumasorujussuup immap naqqaniit qimagussortup " regime-tut, " umiartortunut " ataqatigiinnera ataatsimoorlutik pisuussuteqarnissaannut nukittorsarneqarsimasoq.      
Versi 1 8 : " taakkulu qisuariaateqarput, ikuallannerani pujoq takugamikku : Illoqarfik sorleq illoqarfimmut annertuumut tassunga assinguva ? »  
“ Illoqarfik sorleq illoqarfimmut annertuumut assingusimava ? " nilliartorput umiartortut takugamikkit " pujoq ikuallanneraniit ." Akissut ajornanngilaq sukkasuumillu : peqanngilaq. Pissutigalugu illoqarfik arlaannaalluunniit taamatut oqartussaassuseqarneq immikkoortitersimanngilaa, civilimik soorlu imperialimik illoqarfik, taava upperisamik tunngaveqartoq 538-miit. Taanna tikilluaqqusimagamiuk Kina aamma sorsuuteqarlunilu qinngasaarivoq. Kisianni suli ullumikkut Vestenimi tamani aammalu Amerikami, Afrikami Australiamilu pissutsinik aqutsisuuvoq. Tassaavoq nunarsuarmi takornariaqarnermut upperisarsiorfiusuni siuarsaanerpaaq , nunarsuarmi tamarmeersunik takornarissanik kajungersitsisartoq . Ilaat " ancient ruins " takuniarlugit takkuttarput , allat paavip kardinalillu najugaqarfigisaat takuniarlugu tassaniisarput.       
Versi 1 9 : “ Niaqquminnut qajuusanik ikkussipput, qiarpalullutik qiarpalupput, qiarpalupput oqarlutillu : Ai ! Ajornartorsiut !​ Illoqarfik annertooq, immami umiarsuarnik piginnittut tamarmik pisuussuteqarneratigut pisuunngorsimasut, nalunaaquttap ataatsip ingerlanerani aserorneqarpoq! »  
Tamanna tassaavoq pingajussaa uteqqiineq tassani siusinnerusukkut oqaatsit tamarmik katersorneqarput, kiisalu eqqorluartumik " nalunaaquttap ataatsip ingerlanerani, taanna aserorneqarpoq ". " Illoqarfik annertooq immami umiarsuarnik piginnittut tamarmik pisuussuteqarneratigut pisuunngorsimapput ." Unnerluutigineqartoq erseqqilluinnartarpoq: tassaavoq paavip naalakkersuinerata opulence aqqutigalugu umiarsuaatileqatigiit nunarsuarmi pisuussutit Romamut nassiussaqarnerisigut pisuunngorsimapput. Romap pisuussuteqarnera pissarsiaraa akeqqaminit toqunneqarsimasut pigisaannik avitseqatigiinnermigut permanent alliansiminit, civil monarkiskimik oqartussaassuseqarnerminit, sakkutuunik sakkutuunik. Oqaluttuarisaanermi assersuutitut " Templarit " toqusimanerat takusinnaavarput , taakku pigisaat Filippip Fair-ip kroniata aamma Romamiut katuullit præsterisa akornanni agguataarneqarsimapput. Kingusinnerusukkut tamanna ” protestantinut ” pissaaq .        
Versi 20 : “ Taanna nuannaarutigiuk, qilak ! Aamma illit illernartunik, apustilinik pruffiitinillu, aamma nuannaarutigiuk ! Guutip illit uppernarsarsimavatit taanna eqqartuussinermigut. »  
Anersaaq qilammi innuttaasut aamma illernartunik ilumoortunik, apustilit, pruffiitillu, nunarsuarmi , kaammattorpai Romami Babylonip aserorneqarnera nuannaarutigissallugu. Taamaattumik nuannaarneq piviusumik Guutip kiffaanik anniarnernut naalliunnernullu naleqqussaavoq , taanna piviusumik Guutip kiffaanik naammagittaalliuuteqartitsisimavoq imaluunniit naammagittaalliortitsiniarsimammat , toqqarneqarsimasut kingulliit sapaatip-akunneranut illernartumut upperinnittut pillugit .
Versi 2 1 : “ Taava inngilip sakkortuup ujaqqamik qaqutigoortumik qaqutigoortumik tiguaa immap iluanut katersorlugu oqarluni ’Taamatut sakkortuumik illoqarfik annertooq Babyloni katersorneqassaaq, nassaassaajunnaarlunilu. »  
Romap ” ujaqqamut ” sanilliunneqarnera isumassarsiat pingasut siunnersuutigaa . Siullermik, Paavip unammillerpaa Jiisusi Kristusi nammineq " ujaqqamik " ilisarnaatigineqartoq Dan 2:34 : " Illit isiginnaarsimavat ujaqqap assanik atorneqanngitsumik ikkussorneqarnerata tungaanut, aammalu eqqumiitsuliaq qaqutigoortumik saviminermillu illuatungaaniittoq, taakkulu pissusissamisoortumik. » Biibilimi versit allat aamma " ujaqqamik " ilisarnaat taanna Zak.4:7 -mi tassunga tunngatinneqarpoq ; “ pingaarnertut ” Tussiaat 118:22 -mi ; Mat.21:42 ; aamma Apustilit Suliaat 4:11 : “ Jiisusi tassaavoq ujaraq ilissi sanaartortunit itigartinneqartoq , taannalu illup illuatungaaniittoq .” Eqqarsaat aappaa tassaavoq paavip apustilip " Petrusip " kingornussassaanik oqaaseqarneranut tunngasoq ; pingaarnertut pissutaasoq “ suliniutaasa iluatsinnerannut aammalu atornerluisuunermini iluatsinnerannut , ” Guutimit Dan.8:25-imi isornartorsiorneqartut . Tamanna annertunerusumik pivoq apustili Petrusi kristumiut Ilagiit siulittaasuusimanngimmat, pissutigalugu qulequtaq taanna Jiisusi Kristusimut nammineq pigimmagu . Taamaattumik paavip “ trikkia ” aamma “ sallusuissummik ” tassaavoq. Siunnersuut pingajuat paavip upperisamik pingaarnertut inissisimaffiata aqqanut tunngavoq , taassuma basilikaa pingaarnerpaaq taaguuteqartoq " Saint Peter's of Rome ", taassuma sananeqarnera akikitsuararsuarmik sananeqarnera " indulgences " -inik tuniniaanerup akuerineqarneranik kinguneqarpoq, tamannalu munkip nutarterisartup Martin Lutherip isigaani maskeqartitsivoq. Nassuiaat taanna suli isumassarsiamut aappaanut qanimut attuumassuteqarpoq. Vatikanimi sumiiffik qimarngusarfittut atuuffeqarsimavoq kisianni Naalakkap Apustiliata Petrusip ilisarnaataa oqaatigineqartoq ilumut tassaavoq " Simon Petrus Magician " -ip , slange-guutip Aesculapius-imik ateqartup pallorfiginnittuata palasiullu.                                 
Piffissatsinnut uterluta Anersaaq Romamiut “ Babylonimut ” siulittuivoq. Siunissami aserorterneqarnissaa " ujaqqamik " annertuumik " ujaqqamik " inngilip immap naqqanut katersortagaanik assilisassiamut sanilliuppaa . Assersuut taanna atorlugu Romamut unnerluussineq Matth. 18:6-imi ersersinneqartoq saqqummiuppaa : " Kisianni kinaluunniit taakku mikisut uannut upperisaqartut ilaat ajortuliorpat, tassunga pitsaaneruvoq ujaqqamik qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut ." Aammalu taassuma suliaani taakku mikisut ilaat tassunga upperisallit skandalersimanngilai, kisiannili inuppassuit. Ataaseq qularnanngilaq: "aserorneqarpat nassaarineqarsinnaajunnaassaaq ." Taanna kinaluunniit ajoqusersorneq ajorpaa.              
Versi 22 : “ Harpemik nipilersortartut, fløjtemik nipilersortartut nipilersortartullu nipilersortartut ilinni tusarneqassanngillat, aammalu atortussiassanik suliaqartoq ilinni tusarneqassanngilaq, ”  
Anersaaq taava nipilersornermik nipilersuutit Romami innuttaasut eqqarsaatiginninnerannik nuannaarnerminnillu ersersitsisut eqqaasitsivoq. Aserorterneqareerpata tassani tusarneqassanngillat. Anersaakkut isumaqarluni Guutip erinarsortartui oqaasii " fløjtemik imaluunniit trompetemik nipilersortartut " nipilersortarnerattut sunniuteqartumik tusarneqartarsimasoq ; assi Matt.11:17-imi assersuummi tunniunneqartoq. Aamma eqqaavaa " nipit " suliassanik tillinniarnermik suliaqartunit suliarineqartartut, tassami illoqarfimmi qangarnisarsuarmiit suliassaqarfimmi suliassanik " nipit " kisimik saqqummertarput, taakku akornanni, " møllestenip nipii ", taanna karrinik kornimik qillerinermut, imaluunniit atortunik qillerinermut atortunik soorlu sikker, s aamma s ; tamanna, qanga Kaldeami Babylonimi, Jer.25:10 naapertorlugu.          
Versi 23 : “ Qullip qaamasuunera illit akornanni qinngortinneqassanngilaq, nuliaasup nuliaasuplu oqaasii ilinni tusarneqassanngillat, niuertarfiit nunarsuarmi inuit annerpaartaat, inuiaqatigiillu tamarmik atornerluisarnersi atorlugu peqquserlunneqarsimapput . ”  
„ Qulliup qaamasuunera ilinni qaamasuussanngilaq . " Oqaatsit anersaartuutit atorlugit Anersaaq Romamut mianersoqqusivoq Biibilip qaamasuunera Guuti malillugu piviusoq ilisimasinnaajumallugu qaamasumik periarfissinneqarnissaanik neqerooruteqarnissaminut tikissanngitsoq." Jer 25:10-mi assilisassiat uteqqinneqarsimapput kisianni " nuliaasup nuliaasuplu erinarsuutaat " uani " nuliaasup nuliaasuplu nipiannut ilinni tusarneqanngitsunngortarput ." Anersaakkullu taakkuuppuut Kristusip aamma Ataatsimeersuarnermini Toqqakkani kaammattuutigisaasa nipii, anersaat annaaneqarsimasut allanngortinneqarnissaat annaanneqarnissaallu. Periarfissaq tamanna qaqugumorsuaq peerneqassaaq, aserorneqarnerata kingorna. “ Niuertut nunarsuarmi inuit annerpaartaat .” Tassa nunarsuarmi inuit annersaannik soqutiginninneratigut Romap katuullit upperisaat nunarsuarmi inuiaqatigiinnut amerlasuunut siammartersinnaasimavaa. Taakku upperisamik suliffeqarfimmi sinniisutut atorpai. Aammalu kingunerisassaq tassaavoq „ inuiaqatigiit tamarmik atornerluisut atorlugit peqquserlunneqarsimasut “. Uani Guutip katuullit massaat " enchantments " -inik taasarpai, taakku ajortunik sorsuttartunik troldmandinillu paganit kultiinik ilisarnaatitallit. Imaappoq, katuullit upperisaat formalistisk formulerit uteqattaartartut aammalu uteqqittarnerit ajortut atorlugit pinngortitsisoq Guutip imminut oqaaseqarnissaanut annikitsumik inissaqartitsisartoq. Taamaaliornissaniluunniit misilittagaqanngilaq, tassami Dan.11:39-mi " allamik guutimik " taasarpaa, kiffartortutut ilisarisimanngisaannarsimavaa ; " Guutip Ernerata vikaria ", paavip taaguutaa, taamaattumik vikariunngilaq . Versimi matumani pissutaasoq oqaatigineqassaaq.                 
Versi 24 : “ aamma pruffiitit illernartullu nunarsuarmi toqutaasimasut tamarmik aavat tassani nassaarineqarsimammat. »  
" ... aamma pissutigalugu pruffiitit illernartullu aavat tassani nassaarineqarsimammat " : Oqaluttuarisaanermi tamaani sakkortuumik, pissusilersorsinnaanngitsumik, misigissuseqanngitsumik aammalu pissusilersorluartumik, Romap aqqusineq atornerluisut aavatigut aqqusineq sanasimavaa. Tamanna Romamut paganimut atuuppoq kisianni aamma paavimut Romamut akerliussutsimik takutitsisut kunnginit toqunneqarsimasut, Guutip kiffai qilammiusut diaabolimik pinngortitamik isornartorsiuinermik sapiissuseqarsimasut. Ilaat Guutimit illersorneqarput, soorlu Waldo, Wycliffe aamma Luther , allat taamaanngillat aamma upperisamut martyritut inuunertik naammassisimavaat, stakit, blokkit, pilloriit imaluunniit gallowit . Siulittuutitut neriuut iliuuseqarnermini aalajangersimasumik unitsinneqarnissaa qilammi innuttaasut nunarsuarmilu illernartunik ilumoortunik aatsaat nuannaarutigisinnaavaa. " ... aamma nunarsuarmi toqutaasimasut tamarmik " : Eqqartuussisoq taanna nalunngilaa qanoq oqaluttoqarnersoq , tassami Romap ukiumi 747-imi u.n.s. Ullut kingulliit nunarsuarmi qanoq inissisimanerat tassaavoq nunarsuarmi inuiaqatigiit allat Vestenimit ajugaasutut aqutsisutullu kingullerpaaq pissarsiarineqartoq. Monarkiusoq kingornalu republikanskiusoq Romap nunarsuarmi inuiaqatigiit aallaasersorsimasai nerisarpai. Inuiaqatigiinni tassani ukiuni 2000-ini kristumiussutsip ilumoortup eqqunngitsullu maligassiuinerat suli inissisimavoq . Kingorna Romami paganimik, paavimik Romamik Kristusip eqqissinerata assilisassiaa aserorpaa inuiaqatigiinnilu maligassiuisoq inuiaqatigiinnut nuannaarnermik pilersitsisinnaasoq tiguarlugu. Savat ilumoortut, Jiisusi Kristusip ajoqersukkani , toqunneqarnerat pissutissaqartitsinermigut upperisamik akerleriinnermut aqqut ammarpaa, inuit sorsunnersuup aappaani inuiaqatigiinni toqutsinermik pissanganartumik pilersitsisut . Pissuteqanngilaq toqqusaartarnermik normu islamimiut sakkutuuinit tamanut saqqummiunneqartartoq. Islamimik akerleriissuteqarneq taanna tassaavoq sorsunnernut kingusissukkut akissuteqaat, Urban II-p Clermont -Ferrand- imiit ulloq 27. november 1095-imi aallartippaa.      
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 19 : Jiisusi Kristusip Harmagedonimi sorsuuteqarnera 
 
 
 
Versi 1 : “ Tamatuma kingorna qilammi inuppassuarnik nipimik sakkortuumik tusarpunga ima oqartoq : ’Halleluia ! Annaassiniarneq, naalannarneq pissaanerlu Guutitsinnut tunngapput , .  
Kapitali 18-imi siulianiit ingerlaqqilluni, toqqakkat annaanneqarsimasut annaanneqarsimasullu qilammi imminnut nassaarput, ’ aqqimik nutaamik ” taaguuteqarlutik, taanna qilammi pinngortitaminnik nutaamik takutitsivoq . Nuannaarneq nuannaarnerlu naalakkersuipput qilammilu inngilit upperinnittut Guuti annaassiniartoq nersortarpaat. „ Amerlasuut “ taanna „ amerlasuut inuup naatsorsorsinnaanngisaanik “ Saqq 7:9-mi eqqaaneqartumit assigiinngissuteqarpoq . Taanna Guutip qilammi inngiliisa illernartunik katersuunnerannik takutitsivoq , taakku " naalannartumik " pingaartitsipput , pissutigalugu versimi 4-mi nunarsuarmi toqqakkat " utoqqaanertat 24 -t " ilisarnaatigaat akissapput oqaatsillu oqaatigineqartut malinniarnertik uppernarsarlugulu , oqarlutik : " Amen ! » Tassa imaappoq : Ilumut !                     
Oqaatsit “ annaassiniarneq, naalanneq, oqartussaaneq ” aaqqissugaanerat logikkimik peqarpoq. “ Annaassiniarneq ” nunarsuarmi toqqakkanut aamma inngilinut illernartunut tunniunneqarpoq , taakku Pinngortitsisumut Guutimut “ naalanneq ” tunniussipput , taanna , taakku annaassiniarniarlugit, guutitut “ pissaanerminik ” kaammattuivoq, akeqqanik ataatsimoorussanik aseruinissamut.        
Versi 2 : “ eqqartuussissutai ilumoortuupput eqqortuullutillu ; Taassuma qinngasaarisoq annertooq qinngasaarinermigut nunarsuarmi ajortinneqartoq eqqartuuppaa, kiffanilu aappaat taassuma assaaniit akissarsisitsivoq. »  
Qinigaasut piviusumik ilumoortumillu naapertuilluarnermik kissaateqarsimasut ataatsimoorlutik maanna tamakkiisumik naammagisimaarneqarput naammassineqarlutillu. In blind madness-imi inuit Guutimit avissaarsimasut isumaqarsimapput inuiaqatigiit kingulliit nuannaarutigisinnaallugit, naapertuilluartumik malittarisassamik qaffasissumik ; Allaat ajortoq toqqagassaq taanna iluaqutigisimavaa aamma soorlu gangrene , inuit timiat tamaat atorlugu. Guutip ilumoortoq sallusuissullu ” Babyloni annertooq ” pillugu eqqartuussinermini takutippaa , toqutsisoq toqumik misigisaqartariaqartoq. Tamanna ajortuliornerunngilaq, naapertuilluartumik iliuuseqarluni. Taava, pisuusut qanoq pineqaatissinneqarnissaat nalunngippagu, naapertuilluarneq naapertuilluanngitsunngortarpoq.   
Versi 3 : “ Aappaattut oqarput : Alleluia ! ...aammalu pujoq qaqugumorsuaq qaqugumorsuaq qaffattarpoq. »  
Assilisaq eqqunngilaq , tassami Romami ikuallannerup " pujoq " aserorneqarnerata kingorna tammartussaavoq. " Ukiut ukiut " tassaapput naassaanngitsumik periuseq, taanna nunarsuarmi qilammi nunamilu misilinneqarnerni ajugaasunut kisimi tunngavoq. Oqaaseq taanna " smoke " isumaqarpoq aserorterineq aamma oqaaseq " century and century " naassaanngitsumik sunniuteqartitsivoq, tassa aalajangersimasumik aserorterineq ; taanna uteqqissinnaanngilaq. Ilumut, ajornerpaamik, " pujortarneq " inuusut eqqarsaataani qaffassinnaavoq Guutip Romamut, akeqqamut aappaagumut, Guutip iliuuseqarneranik naalannartumik Guutimik suliaqarnermik eqqaaniaasutut.              
Versi 4 : “ Utoqqaanertat 24-t uumasullu sisamat qungujupput Guutilu qullersaqarfimmi issiasoq pallorfigaat, oqarlutik : Amen ! Haleluja ! »  
Ilumut ! YaHweh nersualaarneqassaaq ! ... oqaatigiuk ataatsimoorlutik nunarsuarmi annaanneqarsimasut nunarsuarmilu eqqissisimasumik inissisimasut. Guutimut pallorfiginninneq prostrationimik malunnartinneqarpoq ; legitimmik formimik tassunga kisimi immikkoortinneqarsimasumik.   
Versi 5 : “ Nipilu qullersaqarfimmiit tusarneqarpoq ima oqarluni : Guutitta nersorniarsiuk, illit kiffani tamarmik, illit taanna ersiortusi, mikisut annertuullu ! »  
Nipit taakku tassaapput “ Mikaelip ” , Jiisusi Kristusip , qilammi nunamilu oqaatsit marluk Guutip pinngortitaminut imminut saqqummiussisarnera. Jiisusi oqarpoq : " illit taanna ersigisimasatit ", taamaalilluni Guutimut " ersiorneq " inngilip siulliup oqaluussissutaani Saqq 14:7-imi piumasaqaataavoq. " Guutimik ersiorneq " tassaavoq pinngortitami Pinngortitsisuminut inuunermik toqunermillu oqartussaassuseqartumik isumassarsiorfiusumik isumaqarnerata kisiat nassuiaataa . Soorlu Biibilimi 1 Johannesi 4:17-18 -imi ilinniartitsissutigineqartoq , „ asanninneq naammalluinnartoq ersinermik anisitsisarpoq ” : „ Tassani asanninneq naammalluinnarpoq, ulloq eqqartuussiffimmi sapiissuseqarsinnaajumalluta.” Asanninnermi ersiortoqanngilaq, asanninneq naammalluinnartoq ersiornermik anisitsisarpoq; ersiorneq pineqaatissiissummik imaqarpoq, ersiortoq asanninnermigut naammassineqarsimanngilaq .” Taamaattumik toqqakkap Guutimik asanninnerulerpat taanna naalalluarnerulertarpoq, taannalu ernumassutigissallugu pissutissaqannginnerulertarluni . Toqqakkat Guutimit toqqarneqartarput mikisut akornanniit, soorlu apustilit ajoqersukkallu anneruniartut, kisianni aamma kunngi annertooq Nebukadnezaritut annertuunit. Piffissami kunngissat kunngiat taanna assersuutissaavoq pitsaasoq, qanoq ililluni inuit akornanni annertutigigaluarluni kunngi Guutip Pinngortitsisup Pisinnaasup siornatigut pinngortitaq nukillaartoq.               
Versi 6 : “ Tusarpara soorlu inuppassuit nipiat, soorlu imeq amerlasuut nipiat, soorlu nipi sakkortoq, oqartoq : Alleluia ! Tassami Naalakkap Guutitta Pisinnaasup naalakkersuivoq. »  
Versimi tassani oqaatsit takuneqareersut ataatsimoortinneqarput. „ Amerlasuut “ „ imerpassuit nipiannut “ sanilliullugu Pinngortitsisumit Saqqummersitat 1:15 -imi ersersinneqarpoq . " Nipit " ersersinneqartut taama " amerlatigipput " , taamaallaat rumbling-inut , " nipip nipianut " sanilliunneqarsinnaallutik . “ Haleluja!” Tassami Naalakkap Guutitta Pisinnaasup naalakkersuivoq. » Oqaluussineq taanna ” trompetip arfineq-marluk ” -ip iliuuseqarneranik malunnartitsivoq Saqq .                 
Versi 7 : “ Nuannaarpugut nuannaarlutalu, taannalu nersorlugu ; Savap katinnera tikippoq, nulialu imminut piareersimavoq , .    
" Nuannaarneq " aamma " nuannaarneq " tamakkiisumik pisuutinneqarput , tassami piffissaq " sorsunnermi " qaangiuppoq. Qilammi " naalannartumik " , " nuliaasoq " , toqqakkat nunarsuarmiit annaanneqarsimasut ataatsimeersuarnerat " Nuliaasoq " , Kristusi, Guuti inuusoq " Mikael " , YaHweh , ilannguppaa . Qilammi ikinngutitik tamarmik najuunneranni annaanneqarsimasut Jiisusi Kristusilu ’ katinnermi ” nalliuttorsiornissaq ataatsimoortitsisoq nalliussissavaat . " Nuliaasoq imminut piareersarsimavoq " piviusut tamarmik guutimit tunngasut, katuullit upperisaasa kristumiut upperisaannik allaaserinninnerminni tammartinneqarsimasut, iluarsiniarlugit. " Piareersarneq " sivisuumik ingerlanneqarpoq, ukiuni hunnorujuni 17-ini upperisarsiornermik oqaluttuarisaanerup tunngavigalugu sananeqarsimasoq, kisianni pingaartumik 1843-miit, ulloq assigiinngitsunik iluarsaaqqinnerit pisariaqartinneqanngitsut, tassa piviusut tamarmik protestantimik nutarterisunit persuttaasunit iluarsineqarsimanngitsut , guutimit piumasaqaatigineqartup aallartinneqarneraniit. Piareersarnerup tamatuma naammassineqarnera ingerlanneqarpoq kingullermik assigiinngisitsisut ullut arfineq-marluk adventistit Guutip akuersissuteqarnerani aammalu qaamasumik Jiisusip tassunga tunniussaani inissisimasut naggataaniit aammalu 2021-p aallaqqaataani matumani qaamasunik allaaserinninnermi .                    
Versi 8 : “ Taannalu linnimik qaqutigoortumik, qaqutigoortumik qaammaarisumillu atisalersornissaanut tunniunneqarpoq. Tassami linni qaqutigoortoq tassaavoq illernartunik ajunngitsunik iliuuseqarneq . »  
" Fine linen " tassaavoq " illernartunik " ilumoortumik kingullernik " suliat eqqortut . Taakku " suliat " Guutip " eqqortumik " taasarpai tassaapput guutimit saqqummiussinerit 1843-miit 1994-imiillu malitseqartumik tunniunneqarsimasut kingunerisaat. Suliaq taanna tassaavoq kingulleq kingulleq guutimit isumassarsiat 2018-imiit tunniunneqarsimasut taakkununnga asannittunut pilluaqqusaannillu " piareersarluni " tamanna angutinut " uagut . Guutip pilluaqquppagu " illernartunik " ilumoortumik " suliat eqqortut " , taava akerleriissumik, taanna perloqqusimavaa sorsuuteqarlunilu , aserorneqarnissaata tungaanut , eqqunngitsumik illernartunik lejri " suliaat " " eqqortuunngitsut " .                       
Versi 9 : “ Inngilillu uannut oqarpoq : Allagit : Pilluaqqusaapput Savap katinneranut qaaqquneqartut ! Aamma uannut oqarpoq : Oqaatsit taakku tassaapput Guutip oqaasii ilumoortut ."  
Pilluarneq taanna tunniunneqarpoq illernartunut Jiisusi Kristusip aappaanik annaanneqarsimasunut taakku pionerit Dan.12:12-imi ( Pilluaqqusaapput ullut 1335-it tikillugit utaqqisussat ) pionerit eqqortumik " 144.000 " imaluunniit 12 X102-mi ilisarnaatigineqassapput. Naassaanngitsumik qilammut isernissaq ilumut nuannaarnermut annertuumik pissutaavoq, taannalu periarfissaq taanna pigisaqartut guutimit “ nuannaarutigissavaat ” . Qujanaq kisimi immikkut pisinnaatitaaffimmik taanna iluaqutiginiarlugu pissutaanngilaq, kisianni annaassiniarnermik neqeroorut Guutimit uatsinnut tunniunneqarpoq " aappaattut periarfissatut " aallaqqaammut ajortup arfanneqarnerata kingornalu pineqaatissinneqarnerata kingorna. Annaassiniarneq siunissamilu qilammi nuannaarneq pillugit neriorsuut Guutip upperisatsinnut naleqartutut oqaatsitigut neriorsuutaatut uppernarsarneqarpoq, pissutigalugu neriorsuutini piujuartumik eqquutsittarpai. Ullut kingulliit misilinneqarneri qularnaveeqqusiinissamik piumasaqartussaapput , tassanilu qularnaveeqquserneq inissaqartinneqanngilaq. Toqqakkat Guutip neriorsuutaanik saqqummersinneqarsimasunik upperisamik tunngaveqartariaqartussaapput allassimasoq siusinnerusukkut oqaatigineqarsimammat . Tamanna pissutigalugu Biibili, Allakkat Illernartunik taaguuteqarpoq : Guutip oqaasia .        
Versi 10 : “ Taava pallorfigiumallugu illuatungaanut kukkuvunga ; kisianni uannut oqarpoq : Misissuigit taamaaliornissannut ! Uanga illit kiffartortinnut ilaavunga, qatanngutinnullu Jiisusimik nalunaajaasumik piginnittunut. Guuti pallorfigiuk. Jiisusi pillugu nalunaajaaneq tassaavoq siulittuinermi anersaaq. »  
Guutip Johannesip kukkunera atorlugu katuullit upperisaat ilaasortaminut taamatut pinngortitami pallorfiginninnissamik ilinniartitsisoq isornartorsiornera uatsinnut saqqummiuppaa. Kisianni, aamma protestantiskimik upperisamut siunertarineqarpoq taanna aamma tamanna pissuteqarpoq paaganimik "ulloq ulloq " Romamiit arfanneqarsimasumik ataqqinninnermigut. Inngilip tassunga oqaluussisoq qularnanngitsumik tassaavoq " Gabriel ", Guutimut qanittumik missioneri guutimeersoq Danielimut Mariamullu, Jiisusip anaanaa " surrogate "-mut, saqqummereersoq . Soorlu qaffasissumik inissisimasoq, ” Gabrielip ” Jiisusitut anneruniarnermik takutitsivoq. Taanna Johannesip " kiffartortoq " -tut taaguuteqartinneqarnera kisiat piumasaraa, piffissap kingulliup nalaani adventistit qinigaasut kingulliit qulit assigiinngisitsisut tikillugit. 1843-miit qinigaasut ” Jiisusip nalunaajaataa ” peqatigaat , taanna versi una naapertorlugu ” siulittuinermik anersaaq ”-mik taaguuteqarpoq. Adventistit namminneq ajoquserniarlugit " siulittuinermik anersaaq " taanna Ellen G. White-p, Naalakkap aallartitaata, 1843-p 1915-illu akornanni suliaanut killilersorsimavaat , taamaalillutik namminneq Jiisusip tunniussaanik qaamasumik killilersuisimapput. Maanna, " siulittuinermi anersaaq " tassaavoq piujuartumik tunissut, Jiisusip ajoqersukkanilu akornanni ilumoortumik attaveqatigiinnermik kinguneqartoq, aammalu suut tamarmik sinnerlugit kiffartortumut, guutiunermi oqartussaassuseqarnermini tamani oqartussaassuseqarluni, kiffartortumut suliassamik tunniussinissaminut aalajangerneranut tunngasoq. Suliaq taanna uppernarsarpaa "siulittuinermi anersaaq " suli assut atuuffeqartoq nunarsuarlu naanerata tungaanut ingerlasinnaasoq.                    
Versi 11 : “ Taava qilak ammasoq takuara, tassalu hiisti qaqortoq! Taanna issiasoq taaguuteqarpoq Uppernarsaasoq Ilumoortorlu, eqqortumillu eqqartuussisarpoq sorsuuteqartarlunilu. »  
Tassani Anersaaq nunarsuarmi utertitsivoq, ” Babylonip Annertup ” kingullermik ajugaanissaa aserorneqarnissaalu sioqqullugu . Anersaap piffissaq ilusilersorpaa , uteqqinnermini Kristusip naalannartup nunarsuarmi upperinnittut akiorniarlugit. Jiisusi Kristusimi nersornaaserneqarsimasumi Guuti takuneqarsinnaajunnaarnerminiit anivoq : “ qilak ammavoq .” Taanna Saqqummersitat 6:2 -mi " siullermik nalunaaqutsiussamik " assilisassiami erserpoq , qimuttuitsutut , tassa Aqutsisutut, " ajugaaniarlunilu ajugaaniarluni " " hiistimik qaqortumik " assilisassiamik assilisassiamik , lejrimini assilisassiaq pitsaasumik illernartumillu ilisarnaatilik. Aqqa " upperinnittumik ilumoortumillu " scenemi tassani imminut taasarpaa, iliuuseq piffissap kingulliup sivisussusaanut inissippaa, aqqa " Laodicea " siulittuutigineqartoq Saqq. 3:14-imi. Aqqa taanna isumaqarpoq “ inuit eqqartuunneqartut ”, tamannalu uani eqqortumik uppernarsarneqarpoq : “ Taanna eqqartuussivoq ” . Erseqqissarlugu taanna " naapertuilluartumik akiuussuteqartartoq " , Anersaaq eqqaavaa piffissaq " Harmagedonip akiuussuteqarnerani " Saqqummersitat 16:16-imi allassimasoq, tassanilu eqqortuunngitsumik lejrimik akiuussuteqarpoq diaavulumit aqunneqartumik aammalu ataatsimoortinneqarluni " ulloq seqernup " nersornaasiuttagaanik tunniunneqartoq, Konstantin I-mit aamma romamiut pop-ianniit arfanneqarsimasoq .                           
Versi 12 : “ Isai soorlu ikuallannermik ; niaqqumini arlalinnik diademinik ; aqqinik allassimasunik peqarpoq, nammineq kisiat ilisimanngisaanik ; »  
Scene-p qanoq ittuunera ilisimagutsigu paasiniarsinnaavarput " isai " sanilliullugit " ikuallannermik " qiviartarnerat, ataatsimoorlutik upperisarsiortut " sorsunnermut piareersimasut " Saqq 9 : 7-9 - miit , tassa 1843 - miit naalakkersuisut . " Taassuma „ aqqani allanneqarsimasoq nammineq kisiat ilisimanngisaanik ” naassaanngitsumik guutitut pissuseqarnera ersersippaa.               
Versi 13 : “ atisamillu aavanik ikkussorneqarsimasumik atisalersorsimavoq. Aqqa tassaavoq Guutip oqaasia. »  
„ Atortoq aappaagumut ” taanna marlunnik takutitsivoq. Siulleq tassaavoq naapertuilluarnera, nammineq ’ aavani ” toqqarsimasani annaanneqarnissaat pillugu kuineqarneratigut pissarsiarisimasaa . Kisianni pilliut taanna nammineq piumassutsiminik toqqarsimasani annaanniarlugit suliarisimasaa, taakku saassussisartut persuttaasullu toqunneqarnissaat piumasaqaataavoq. Taassuma " atisaa " aallarteqqissaaq " aavanik " , kisianni maannakkut tassaassaaq akeqqani " Guutip kamannerata vindruit viinniliorfianni toqqarneqarsimasut " naapertorlugit Esaja 63 aamma Saqq. 14:17-imiit 20-mut arth aamma qilammiit makinnerata kingorna . Annaassiniartoq tassaavoq Guuti nammineq nunarsuarmi isikkoqarluni toqqorsimasoq. Taassuma piujuartumik ilinniartitsissutigisaa qinigaaffeqartunit pissarsiarineqartoq lejrip annaanneqarsimasup aamma lejrip annaanneqarsimasup akornanni tamarmik assigiinngisitsissaaq.            
Versi 14 : “ Sakkutuut qilammiittut hiistinik qaqortunik, linninik qaqortunik, qaqortunik iluartunillu, atisalersorsimasunik, malinnaapput. »  
Assilisaq naalannartuuvoq, pitsaassutsip " hvid " -ia Guutip lejrip aamma inngilit amerlasuut upperinnittutut inissisimasut illernartuunerat ilisarnaatigaa. „ Linen ” -ip suliatik „ eqqortut ” aamma ajunngitsut   ersersippai .      
Versi 15 : “ Qaninnilu savimineq sakkortoq anivoq, taanna atorlugu inuiaqatigiit toqutsisariaqarpai ; taanna qimmit qimuttut atorlugit aqutsissavai ; Guutillu Pisinnaasup sakkortuumik kamanneratalu viinniliorfiani .    
" Guutip oqaasia " Biibilimut tunngavoq , taassuma " oqaasia " illernartoq ilinniartitsissutini ataatsimoortippaa, taanna toqqakkat guutimit ilumoorfigisamini najoqqutaralugit. Ulloq uteqqinnermini ’ Guutip oqaasia ” ’ saviminermik ” pissuseqartutut takkuttarpoq, akeqqani upperinnittut, oqallinnerit, oqallinnerit toqutsiniarlugit, kingullermik toqqarsimasani aavanik kuinissamut piareersimasut. Akerleriisa aserorterneqarnerisigut oqaaseq “ taanna qaqutigoortumik naalakkersuissaaq ” erseqqissarpaa, taanna aamma eqqartuussinermik suliassamik toqqakkanit ajugaasussanik Saqqq. Guutimit akissarsisitsinissaq pillugu pilersaarut Saqqummersitat 14:17-20-mi ” vintage ”-mik taaneqartartoq uani uppernarsarneqarpoq. Qulequtaq taanna Jes.63-imi ineriartortinneqarpoq tassani Anersaap erseqqissarpaa Guuti kisimiilluni iliuuseqartartoq inuk ataaseq peqatigalugu. Peqqutaavoq toqqakkat qilammut ingerlareersut dramamik upperinnittunik eqqugaasumik takusaqannginnerat.            
Versi 16 : “ Atisaminilu qinnguartaatinilu aqqa allassimasoqarpoq : Kunngit kunngiat naalagaasullu Naalagaat. »  
" Atisat " tassaapput uumasup suliai aamma " upperna " isumaqarpoq nukittussutsimik pissaanermillu, tassami pingaaruteqartumik detalje tassaavoq taanna qimuttuitsutut saqqummertartoq, aamma hiistimik nikkorfassalluni, " upperna " -p muskel-ii , inuunermi annerpaat , misilerarneqartarput iliuuseq pisinnaanngortillugu imaluunniit pisinnaajunnaartillugu. Hiistitut assilisassiaa siornatigut malunnaateqarsimavoq tassami tamanna sorsuttartunit isikkoqartarsimavoq. Ullumikkut assilisassiaq taanna symbolikkimik sinnerupput, taannalu oqaluttuarpoq, qimuttuitsuisoq ilinniartitsisuusoq inuit gruppiannik aqutsisoq, qimuttuitsulerluni " hiistimik " ilisarnaatilik . Jiisusip qimmit qimuttut ullumikkut nunarsuarmi tamarmi siaruarsimasut toqqarsimasaminut tunngavoq . Aqqani " Kunngit kunngiat naalagaasullu naalagaat " toqqakkani asannittunik nunarsuarmi kunngit naalagaasullu eqqortumik aalajangersaasarnerannut aallaaveqartunut ilumut isumassuisuuvoq. Sammisaq taanna erseqqissarneqartariaqarpoq. Nunarsuarmi kunnginngornissamut maligassiaq tunngaviusunik Guutimit akuerineqarsimasunik tunngaveqarsimanngilaq. Ilumut Guutip Israelip piumasaqaataa naapertorlugu , nunarsuarmi kunngimit aqunneqarnissaa akuersissutigaa, uanga allaaserisara, " soorlu inuiaqatigiit allat " paganit taamanikkut pinngorsimasut. Guutip uummatiminnik ajortunik piumasaqaataat taamaallaat akivoq. Nunarsuarmi kunngit pitsaanerpaat tassaavoq " ajornakusoortoq " inuuneq " naatitsisarsimanngisaminik naatitsisartoq " aamma Guutimik ilisimasaq utaqqisarpallaanngilaq inuiaqatigiinniit aallarunneqarnissani imminut nutarterniarlugu. Assersuut Jiisusip saqqummiussaa, assilisaq nunarsuarmi inuiaqatigiit sianiitsut, ilisimasaqanngitsut ajortullu kinguaariinnit kinguaariinnut ingerlateqqinneqartartoq isornartorsiorpaa. Guutip silarsuaani qilammiittumi aqutsisoq innuttaminut kiffartortuuvoq, tamatumanilu naalannarnini tamaat pissarsiarisarpaa. Naammalluinnartumik nuannaarnissamut tunngaviusoq tassaavoq, tassami uumasoq ataaseq inuit allat pissutigalugit ajornartorsiuteqanngilaq. Jiisusi naalannartumik uteqqinnermini kunngit naalagaaffiillu ajortut, aammalu ajortuliornertik, taakku tassunga tunngatinniarpaat, naalakkersuinertik guutimit pisinnaatitaaffiusoq oqaatigalugu, aserussallugit tikippoq. Jiisusip ilinniartissavai tamanna taamaanngitsoq ; taakkununnga , kisianni aamma inuit amerlasuut naligiinnginnerminnik pissutissaqartitsisut. Tassaavoq ” talentit pillugit assersuutip ” nassuiaataa, taannalu kingorna naammassineqarpoq atuutilersinneqarlunilu.                     
Akerleriissuteqarnerup kingorna
Versi 17 : “ Inngililu seqinnersumi inissisimasoq takuara. Taannalu nipimik sakkortuumik qisuariarpoq, timmissat qilammi timmisartuussisut tamarmik oqarfigalugit: „Ataakkit, Guutip unnukkorsiorneranut annertuumut katersuutisi .  
Jiisusi Kristusi " Mikael " ulloq eqqissiviilliorfiusoq guutimit qinngornermik ilisarnaatitut assilisassiamik tikippoq, kristumiut eqqunngitsut erngup guutianik pallorfiginnittut akiorniarlugit, taannalu ulloq eqqissiviilliorfiusoq allanngortinneqarnera keiseri Konstantin I-mit pissutissiisartoq. Kristusimik Guutimik akerleriinnerminni paasiniarpaat Guuti inuusoq seqineq guutiminniit sakkortunerusoq. Jiisusi Kristusip nipimik sakkortuumik timmissat neqimik nerisartunik katersuiniarnerat kaammattorpaa.  
Oqaaseqaateqarit : Uani aamma oqaatigisariaqarpara, upperinnittut erngup guutia ilisimalluinnarlugu namminerlu piumassutsiminnik pallorfiginninniarsarineq ajormata, kisiannili Guutimut ulloq siulleq sapaatip akunnerani eqqissiviilliornerminnut ataqqisarpaat, siornatigut paganimik atuinerup pissusaanik pissuteqartoq. Soorlu aamma taakku toqqaanerat piffissap aaqqissugaaneranut, nunarsuarmi pinngortitsinerminiit aallaqqaammut pilersitsisimasaanut, annertuumik narrujuumminartunik ersersitsivoq. Guutip ullut nunarsuup aksimini kaaviiaarneranik nalunaarsorneqartut naatsorsorpai. Inuiaqatigiinni Israelimut iliuuseqarnermini sapaatip akunnerata qanoq ingerlanera eqqaavaa, ulloq arfineq-marluk " Sabbat " -imik taaneqartartoq nalunaarutigalugu , taaguuteqarluni . Amerlasuut isumaqarput ilumoorfiginninnertik pissutigalugu Guutimit pisuutinneqarsinnaallutik. Piviusoq Guutimit ersarissumik ersersinneqartoq akerlerisartunut ilumoortuuneq qularnaveeqqusiinerlu pingaaruteqanngillat . Taassuma ilumoornera tassaavoq malittarisassaq ataaseq Jiisusi Kristusip nammineq piumassutsimik pilliutaanut upperinninnermigut isumaqatigiinniarnissaq periarfissippaa. Inuttut isumassarsiat Pinngortitsisumit Guutimit tusarneqanngillat tunniunneqanngillat, Biibilimi periuseq tamanna uppernarsarneqarpoq versimik una Esaja 8:20-miittoq atorlugu: “ Inatsisinut nalunaajaatinullu ! Inuk taamatut oqaaseqanngippat inuiaqatigiinnut ullup qeqqanut pissanngilaq ."      
" Nalliuttorsiornerit " marluk Guutimit piareersarneqarput : " Savap aappariinnerata unnukkorsiornera " taakku pulaartut tassaapput toqqarneqarsimasut namminneq ataasiakkaarlugit, tassami , ataatsimoorlutik , taakku " Nuliaasoq " sinniisuutippaat . " Fest " aappaa tassaavoq macabre-mik type aammalu taanna iluaqutissarsisoq tassaavoq " timmissat " qimmit qimuttut, qimmit qimuttut, kondorit, qimmit qimuttut, aammalu qimmit qimuttut allat.            
Versi 18 : “ Taamaalillunga kunngit neqaat nerisinnaavara, aqutsisut neqaat, sakkutuut neqaat, hiistit neqaat, taakkununnga issiasut neqaat, inuit tamarmik neqaat, kiffaanngissuseqartut inussiaataasullu, mikisut annertuullu. »  
Inuit tamarmik aserorterneqarnerisa kingorna timit nunap ataani inissinneqarsinnaanngillat aamma Jer 16 :4 naapertorlugu, " nunarsuarmi qimmit qimuttut siaruartinneqassapput ." Versi tamakkerlugu nassaarisinnaavarput, Guutip perloqqusaminut qanoq atugaqarnissaanik ilinniartitsisoq: “ Nappaatip toqussutigisaanik toqussapput ; Taakku qiimmattarneq iliverluunniit tunniunneqassanngillat; nunarsuarmi qimmit qimuttuttut ittuussapput; taakku saviminermik kaannersuarmillu toqussapput; taakkulu timaat qilammi timmissanut nunamilu uumasunut nerisassanngortinneqassapput . Versimi 18-imi tassani Anersaap saqqummiussaa naapertorlugu inuk ataaseq toqumik qimagussorsinnaanngilaq. Eqqaamavara " hiistit " inuiaqatigiit sivisuumik upperisarsiornikkullu aqutsisuminnit aqunneqartut Jak 3 :3 naapertorlugu ilisarnaatigaat : " Histit qanittuani bit-imik ikkussigutta, taamaalillutik uagutsinnik tusarniaasinnaaqqullugit, aamma timitik tamaat aqutsisarparput. »         
Versi 19 : “ Taava takuara uumasorujussuaq nunarsuarmi kunngit sakkutuuilu ataatsimoorlutik hiistimik issiasoq sakkutuuilu sorsuuteqarniarlugit katersuupput. »  
Takusimavarput " Harmagedonimi sorsunnersuaq " anersaartuutitut tunngasoq nunarsuarmilu taassuma sammisaa tassaasimasoq Jiisusi Kristusip kiffaasa ilumoortut kingulliit tamarmik toqunneqarnissaat pillugu aalajangersaaneq. Aalajangiineq tamanna Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa sioqqullugu aalajangerneqarpoq aammalu upperisarsiortut toqqagassaminnik qularinngilaat. Kisianni atuutilernerata nalaani qilak ammarpoq Kristusimik akissarsisitsisoq inngilillu sakkutuuisa ersersillugit. Sorsunnermik periarfissaqanngilaq. Guutimut kialluunniit akiuussuteqarsinnaanngilaq taanna saqqummerpat kingunerlu tassaavoq Saqqummersitat 6:15-17-imi uatsinnut ersersinneqartoq : “ Nunarsuarmi kunngit, pingaarnerit, kapitenit, pisuussuteqartut, nukittut, inussiaataasut tamarmik kiffaanngissuseqartullu tamarmik, qaqqani qaqqanilu qaqqanilu imminnut toqqorsimapput. Qaqqanut qaqqanullu oqarsimapput: „Uagutsinnut nakkarlusi, qullersaqarfimmi issiasup niaqquanit Savallu kamanneraniit toqqoqqaarluta. Ulloq kamaffigisaata annertooq tikippoq, kialu akiuussinnaassava? "Apeqqummut kingullermut akissut tassaavoq : toqqarneqarsimasut upperisarsiortunit toqunneqartussat ; toqqakkat illernartinneqarput sapaatip-akunneranut illernartumut upperinninnermikkut, taanna Jiisusip akeqqani tamarmik annaanneqarsimasut tamarmik ajugaaffiginissaannut siulittuivoq.          
Versi 20 : “ Uumasoq tigusarineqarput, taannalu peqatigalugu pruffiiti eqqunngitsoq, taassuma siornatigut tupinnartuliorsimasoq, taannalu atorlugu uumasup nalunaaqutaanik pissarsisimasut assilisassiamillu pallorfiginnittut peqquserlussimavai. Taakku marluk tamarmik uumallutik tatsimut ikuallannermut svovlimik ikuallattumut ikkussorneqarput. »  
Malugineqarneq ! Anersaaq uatsinnut ersersippaa eqqartuussineq kingulleq qanoq pisoqarnissaa Guutip piareersarpaa " uumasorujussuaq aamma pruffiiti eqqunngitsoq " tassa katuullit upperisaat aamma protestantit upperisaat eqqunngitsumik adventistinit 1994-imiilli ataatsimoortinneqartoq tively , kingullermik eqqartuussisoqarnerata kingorna. Versimi tassani Pinngortitsisup Guutip naapertuilluartumik naapertuilluartumik misigissuseqarnera nuannersoq uatsinnut ersersinneqarpoq. Taassuma ilumut akisussaasut aammalu peqquserlunneqarsimasut kisiannili pisuusut assigiinngissutaat pilersippaa, pissutigalugu taakku toqqakkani akisussaasuupput. Upperisaqarnikkut naalakkersuisut " inuunermikkut ikuallannermut tatsimut ikkussorneqarput " pissutigalugu Saqq 14:9 naapertorlugu nunarsuarmi angutit arnallu " uumasup ilisarnaataa " pineqaatissinneqarnissaa nalunaarutigineqarsimasoq ataqqiniarlugu kaammattuisimammata .         
Versi 21 : “ Sinneruttullu toqutaapput hiistimik issiasup savianik, qanerminit anisumik ; timmissat tamarmik neqiminnik naammagisimaarsimapput " .  
Taakku " allat " pineqarput inuit kristumiuunngitsut imaluunniit upperisaqanngitsut nunat tamalaat akornanni ingerlaarnermik malinnittut aammalu kristumiut upperisamik upperisaqartuisa iliuuseqarnerannut nammineq pisussaaffiginninngitsumik aalajangersakkamik malinnittut. Jiisusi Kristusip aappaata kuineqarsimasup eqqortuuneranik kattussuunneqanngimmata Kristusip uteqqinnerani aniguinngillat taamaattorli oqaasiatigut toqunneqartarput, taanna ” savimineq qanittuaniit anisoq ” atorlugu ilisarnaatigineqarpoq . Taakku kukkusimasut Guutip ilumoortup saqqummerneranik takunnittut kingullermik eqqartuussinermut tikissapput kisiannili " ikuallannermi tatsimi " upperisamik pinerluuteqarsimasunut annertuunut upperisarsiornermi peqataasunut immikkoortinneqarsimasumi sivisuumik toqunermik naalliutsinneq ajortussaapput . Guutip Pinngortitsisup annertuup, Eqqartuussisup Annertup, naalaneranik aqqusaagaqareerpata, taakku tassanngaannaq aserorneqassapput.      
Saqqummersitat 20 : 
ukiuni tusindini arfineq-marlunni
aamma eqqartuussineq kingulleq
 
 
 
Diaavulup pineqaatissiissutaa
Versi 1 : “ Inngilillu qilammiit aallarunneqartoq takuara, illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani illup iluani. »  
" Inngili " imaluunniit Guutip aallartitaa " qilammiit aallarunneqarpoq " nunarsuarmut, nunarsuarmi inuunerup qanoq ittuuneranik tamanik, inuit uumasullu, annaasaqarfigineqarluni, uani " abyss "-imik taaguuteqarpoq, taanna 1 Mosesi 1:2-mi taaguuteqarpoq. " Tulleq " nunamut tassunga isersinnaaneq ammarpaa imaluunniit matusarpaa. Aammalu " kæde annertooq " " assaminik " tigummineqartoq isumaqarpoq inuusoq nunamut inoqanngitsumut, taanna paarnaarussivinngortussamut, kædeqassasoq .            
Versi 2 : “ Drakoni, slange taanna qangarnisaq, tassa Diaavulu Saatanilu, tiguaa, ukiunilu tusindini tigummiarlugu. »  
Oqaatsit " Saatani " inngilimik upperinnittutut taaguuteqartut, Saqq 12:9-miittut uani aamma allaaserineqarput. Taakku eqqaasippaat akisussaaffigisaa annertoorujussuusoq ajornartorsiornermi pissutaalluni upperinninnermigut ; timikkut ileqqorissaarnermillu naalliutsitsineq aammalu anniarneq inuit pillugit naalakkersuisunit taassuma isumassarsiaanut sunniuteqarneranullu aallaaveqartunit, taannatut ajortuliorsimammata. " Dragonitut " paaganikkut naalagaaffimmi Romami aqutsisuuvoq, aamma " slangetut " kristumiut paaviisa Romami aqutsisuuvoq , kisiannili reformationip nalaani maskeqanngitsumik, taanna " drakonitut " pissuseqarsimavoq, sakkutuunik katuullit protestantillu ligaannit aamma Louis XIV-p " dragonnade- init " kiffartuunneqartoq . Demonit inngiliisa lejrianniit, " Saatani " tassaavoq kisimiilluni aniguisoq, eqqartuussinermi kingullermi toqunissani utaqqiinnarlugu, taanna suli " ukiuni tusindini " inuussaaq immikkoortinneqarluni, pinngortitami arlaannilluunniit attaveqarfiginngisaannarlugu, nunarsuarmi, taanna formeqanngitsumik aammalu imaqanngitsumik inoqajuitsorsuarmi uumasunik parnaarussivinngorsimavoq, inuussutissarsiutigalugu inuit timaat aammalu decomp.                 
 
Inngili nunarsuarmi inoqanngitsumi: Saqq 9:11 -mi Aserortitsisoq . 
Versi 3 : “ Taannalu qeqertamiittumut ikkuppaa, matullugulu, matullugulu, inuiaqatigiit peqquserlunnginniarlugit, ukiut tusindit naammassinissaasa tungaanut. Tamatuma kingorna piffissap ilaani looseqartariaqarpoq. »  
Assilisaq tunniunneqartoq eqqortuuvoq, Saatani nunarsuarmi inoqanngitsumi inissinneqarpoq qalipaatip ataani, taannalu qilammut isernissaanut inerteqqutaavoq ; taamaalilluni inuup normuata killilersuineranut imminut aallaaveqartoq, taassuma annaasaqarnera pissutaalluni imaluunniit kaammattuutigisimavaa. Uumasut allat, qilammi inngilit inuillu inngilinngorsimasut, taassuma qulaaniipput, tassa qilammi, taannalu Jiisusi Kristusip ajortuliornermik toqunermillu ajugaaneraniit pissarsisinnaajunnaarsimavoq . Kisianni inissisimanera ajorseriarsimavoq, pissutigalugu ilaqutariinnik peqanngimmat, inngilimik inuunermilluunniit. Qilammiipput ” inuiaqatigiit ” versimi matumani eqqaaneqarsimasut ” nunarsuup ” eqqaaneqanngitsumik . Tamanna pissuteqarpoq inuiaqatigiit taakku annaanneqartut tamarmik qilammi Guutip naalagaaffianiimmata. Taamaalilluni “ kæde ” -p qanoq inissisimanera paasineqarpoq ; nunarsuarmi kisimiillunilu immikkoortinneqarlunilu pinngitsaalisarpaa. In divine programm , diaavulu suli " ukiuni tusindini " tigummigallarneqassaaq, tamatumalu kingorna annaanneqassaaq, pissarsisinnaalluni attaveqarfigisinnaallugulu toqusimasut ajortut makitinneqarsimasut aappaat makitsinermi , kingullermik eqqartuussinermi " aappaattut toqunermut " nunarsuarmi, taannalu taava, piffissap ilaani, inuttaqassaaq. Taanna naalagaaffiit upperinnittut inngilit illernartunik annaanneqarsimasut aamma Jiisusi Kristusi Eqqartuussisoq annertooq akiorniarlugit ajornakusoortumik iliuuseqarsimanerat pillugu pineqaatissinneqarsimasut aallaavigissavai .            
 
Annaanneqartut ajortunik eqqartuussisarput
Versi 4 : “ Aamma qullersaqarfiit takuakka; Issiasullu eqqartuussinissamut oqartussaassuseqartinneqarput. Taava Jiisusimik nalunaajaaneq Guutillu oqaasia pillugit niaqulerneqarsimasut anersaat takuakka, uumasorujussuaq pallorfiginngisaannarsimasaat, assilisassiaalu pallorfiginngisaannarsimasaat, uumasorujussuarlu qaaminni assaminnilu nalunaaqutsiinermik pissarsisimanngitsut. Taakku inuunermut uteqqipput Kristusilu ukiuni tusindini naalagaallutik .  
" Qullersaqarfinni issiasut " kunngip " oqartussaassuseqarput " " eqqartuussisinnaallutik " .​ Tamanna Guutip oqaatsip „ kunngi ” qanoq isumaqarneranik paasinninnissamut pingaaruteqarpoq . Maanna naalagaaffimmini, Jiisusi Kristusimi “ Mikaeli ” -mi , Guutip eqqartuussinermini inuit pinngortitami nunarsuarmiit annaanneqarsimasut tamarmik avitseqatigisarpai. Nunarsuarmi qilammilu ajortunik eqqartuussineq ataatsimoorussamik Guutimillu avitseqatigiissutigineqassaaq. Tamanna qinigaasut annaanneqarsimasut kunngiunerannut ataasiinnarmik tunngavoq. Naalakkersuineq toqqarneqarsimasut ilaannut immikkoortinneqanngilaq, kisiannili tamanut , Anersaallu eqqaamavaa piffissami nunarsuarmi qaangiuttumi , siullermik toqutsinermik ajortumik persuttaasoqarsimasoq, taannalu eqqaavaa : " Guutip oqaasia pissutigalugu niaqulaalersimasut anersaat aamma " ; Paulusi taakkununnga ilaavoq. Anersaaq taamaalilluni kristumiut Romamiut paaganiussusaannik aammalu Romamiut paavimik upperisamik naammagittaalliuutiginninnermik ukiup 30-p 1843-llu akornanni atuuttumik eqqugaasimasut eqqaasarpai, taava toqqarneqarsimasut kingulliit " uumasumit nunarsuarmiit qimaasartumit " toqutsisoqarnissaanut ulorianartorsiortinneqartut siunertarivai Saqq 13:11-15 of the ear time ; ukiumi 2029- mi ukiumi 2030-mi påske sioqqullugu ukiakkut ulloq siulleq tikillugu .                   
Saqqummersitat 11:18 -imi " trompetip arfineq-marluk " nalunaarutigineqarnera naapertorlugu " toqusimasut eqqartuussiffiginissaannut piffissaq tikippoq " tamannalu tassaavoq piffissap " ukiut tusindit " versimi matumani 4-mi eqqaaneqartup atorluarneqarnera. Taakku inuit ajortut qilammilu inngilit kukkusimasut ’ eqqartussavaat ’ . Paulusi 1 Kor 6:3 -mi ima oqarpoq : “ Nalunngilarsi inngilinik eqqartuussissasugut? Aammalu inuunermik matumani pisut, annertunerusumik pissuteqarluta, eqqartuussisariaqanngilagut? »          
 
Upperisarsiortunut kukkusimasunut makititsineq aappaat
Versi 5 : “ Toqusimasut sinneruttut ukiut tusindit naammassineqannginneranni inuulersimanngillat. Tamanna tassaavoq makititsineq siulleq. »  
Pullatimut mianersoqquneqarpoq ! Oqaaseqatigiit " Toqusimasut sinneruttut ukiut tusindit naammassineqannginneranni inuulersimanngillat " tassaavoq parentesi aammalu oqaaseq tamatuma kingorna " Tamanna tassaavoq makitsineq siulleq " Kristusimi toqusimasut siulliit " ukiut tusindit " eqqaaneqarsimasut aallaqqaataanni makitinneqarsimasut pillugit . Parentesimi eqqaaneqarpoq, aqqinik taaguuteqanngikkaluarluni, nalunaarutigineqartoq aappaat " makititsineq " toqusimasunut ajortunut immikkoortinneqartoq, taakku " ukiut tusindit " naaneranni makitinneqassapput eqqartuussinermut kingullermut aamma " tatsip ikuallannermik sulfidimillu " toqunartumik pineqaatissinneqarneranut ; taanna ’ toquneq aappaat ’ naammassiniarpaa .               
Versi 6 : “ Pilluaqqusaallunilu illernartuuvoq makititsinermi siullermi peqataasoq! Toqu aappaat taamatut oqartussaassuseqanngilaq; Guutimulli Kristusimullu palasiussapput, ukiunilu tusindini naalakkersuissallutik. »  
Versimi tassani Guutip eqqartuussinera eqqortoq saqqummiunneqartoq ajornanngitsumik naatsumik allaaserineqarpoq. Pilluarneq toqqakkanut ilumoortunut tunngatinneqarpoq, taakku ’ ukiut tusindit ” aallaqqaataanni ’ Kristusimi toqusimasut makitinneqarneranni ” peqataapput . Eqqartuussivimmut tikissanngillat kisiannili namminneq eqqartuussinermi Guutimit aaqqissuunneqartumi, qilammi, ’ ukiuni tusindini ’ eqqartuussisuussapput. " Ukiuni tusindini " naalakkersuineq " nalunaarutigineqartoq tassaavoq eqqartuussinermik suliaqarnermik " naalakkersuineq " kisiat aammalu ukiuni tusindini " taakkununnga killeqarpoq . Naassaanngitsumik isereerlutik toqqakkat " toqu aappaat " ersiortariaqanngilaat imaluunniit naalliutsinneqartariaqanngillat , tassami akerleriissumik taakkuupput toqusut ajortut eqqartuunneqartut naalliutsinneqarnissaat. Aamma nalunngilarput taakku tassaasut upperisamik pisuusut annerpaat ajornerpaallu, pissaanilissuit toqutsisartullu. Eqqartuussisut qinigaasut aalajangersaaffigisariaqarpaat qanoq sivisutigisumik naalliutsitsisoqarnissaa uumasut eqqartuunneqartut ataasiakkaat ataasiakkaarlugit misigisariaqarpaat, " toqup aappaata " aserorneqarnerani , taanna ullumikkut nunarsuarmi toqup siulliup nalaani assigiinngissuteqanngilaq. Tassami tassaavoq Pinngortitsisoq Guuti, ikuallannerup aserorsaatitut iliuuseqarnerata ilusianik tunniussisoq. Ikuallanneq qilammi timaanut nunarsuarmilu timaanut Guutimit illersorneqartunut sunniuteqanngilaq soorlu Danielip ikinngutaasa pingasut misilittagaat Daniel 3-mi uppernarsarpaa, eqqartuussinermut kingullermut timi makititsisoq ullumikkut nunarsuarmi timamit assigiinngitsumik iliuuseqassaaq. Markusi 9:48 -mi Jiisusip immikkut ittuunera uagutsinnut ersersippaa oqarluni : “ tassani qimmit toqusarneq ajorput, ikuallannerlu qaminneqarneq ajortoq .” Soorlu nunap pissusaata allanngoriartornerata timiani ringit ataasiakkaarlugit inuuneqartartut , taamatuttaaq pissaanilissuup timia atomi kingulleq tikillugu inuuneqassaaq. Taamaattumik atuinerat qanoq sukkatigissanersoq apeqqutaassaaq qanoq sivisutigisumik naalliutsitsisoqarnissaanik eqqartuussisut illernartunik Jiisusi Kristusimillu aalajangerneqarsimasumik.                     
 
Kingullermik akerleriinneq
Versi 7 : “ Ukiut tusindit qaangiuppata Saatani parnaarussaaqqavoq. »  
" Ukiut tusindit " -p naanerani , piffissap sivikitsuinnaap iluani, ilaqutariinnut nassaartussaavoq. Tamanna tassaavoq ’ makititsinerup ’ aappaata piffissaa, nunarsuarmi pikitsitsisunut immikkoortinneqartoq.    
Versi 8 : “ Taannalu nunarsuup sinneranut inuiaqatigiit, Gog Magoglu, peqquserlunniarlugit aallassaaq, sorsunnermut katersorniarlugit; Amerlassusaat soorlu immap naqqani qummut ” .  
Suliffeqarfik taanna tassaavoq " naalagaaffiit " nunarsuarmi tamarmi makitinneqarsimasut soorlu " nunarsuup qeqertaasa sisamat " imaluunniit kardinalit sisamat iliuuseqarnissamut universalimik karakterimik tunniussisut formel-ianni ersersinneqartoq. Taamatut ataatsimeersuarneq naliginnaasumik peqanngilaq, sorsunnermi strategiip niveauani sorsunnersuup aappaani sorsunnersuup aappaani sorsunnersuup nalaani " trompetip sisamat " Saqqummersitat 9:13-imiittumi assingusumik. Tassa naligiissitsineq taanna Guutip eqqartuussinermi kingullermi katersuuttunut aqqit " Gog aamma Magog " aallaqqaammut Ezek 38:2-mi eqqaaneqarsimasut tunniussinissaannut aqqutissiuussivoq, tassanilu " Magog " tassaavoq Jafetip ernertaa aappaat ; kisiannili detaljemik mikisumik ersersitsivoq naliginnaasumik sammisaq kisimi evokationip taassuma, tassami Ezekielimi, Magog tassaavoq Gogip nuna, aammalu taanna Ruslandimik taaguuteqarpoq, taanna iliuuseqassaaq, sorsunnersuup aappaata nalaani, inuit sorsunnersuup oqaluttuarisaanerani tamani sakkutuunik amerlanerpaanik ; taanna Vesteuropami nunavissuarmi nunanik annertuumik annertusaasimaneranik sukkasuumillu tigusisimaneranik pissutissaqartitsivoq.            
Anersaap taakku ’ immap naqqanut ” sanilliuppai, taamaalillunilu Eqqartuussinermi Kingullermi toqutaasut amerlassusaat pingaaruteqartoq erseqqissarlugu. Tamanna aamma diaavulumut inuttullu iliuuseqartartunut aalajangiisarnerannut tunngavoq, Saqq 12:18-imi imaluunniit 13:1-imi ersersinneqartoq (biibilimi allaaserisaq apeqqutaatillugu): " drakoni " pillugu oqaluttuarluta atuarparput : " Taannalu immap naqqani inissisimavoq. "       
Saatanip eqqorneqarsinnaanngitsumik upperinnittutut neriuuteqalerpaa Guutip sakkutuui ajugaaffigisinnaallugit aammalu angutit allat pineqaatissinneqarsimasut Guutimut toqqarsimasaminullu akiuussuteqarnissaminnut qularunnaarsitsilluni. 
Versi 9 : “ Nunarsuup sinneranut ingerlapput, illernartullu najugaqarfiat illoqarfillu asannittumik ungasissumiittoq. Kisianni qilammiit ikuallanneq nakkarpoq taakkulu ikuallallugit. "Kisianni nunap immikkoortuanik tigusineq isumaqanngilaq, akeqqamik tigusinissamut pisinnaanngippat, pissutigalugu taanna toqqarneqarsinnaajunnaarsimammat ; soorlu Danielip ilaqutai, ikuallanneq suulluunniit allat taakku ajoqusersinnaanngilaat. Aammalu akerleriissumik " qilammiit ikuallanneq " taakku " illernartunik lejrimi " sunniuteqanngitsumiluunniit aallaasersortarpai . Kisianni ikuallanneq taanna Guutip akeqqani toqqakkanilu ’ ikuallattarpai ’. Zakaria 14-imi Anersaap sorsuutit marluk ’ ukiuni tusindini ” immikkoortinneqarsimasut siulittuutigivai. Taanna siuliani aamma " trompetip sisamat " atorlugu naammassineqartoq versini 1-imiit 3-mut saqqummiunneqarpoq, sinnerusoq sorsunnersuup aappaanut tunngavoq eqqartuussinerup kingulliup nalaani ingerlanneqartumut, tamatumalu kingorna nunarsuarmi nutaami nunarsuarmi tamarmi aaqqissuussaq pilersinneqartumut tunngasoq . Versimi 4-mi siulittuutimi Kristusip toqqakkanilu nunamut anngunnissaat imatut oqaatigineqarpoq : “ Ulloq taanna Oliven-ip qaqqartaani, Jerusalemip avannaaniittumi, inissisimassaaq; Oliven-ip qaqqarsua marlunnut avissaassaaq, avannamut kangimullu, qaqqarlu annertoorujussuaq avannamut ingerlassaaq, affalu kujammut ingerlassaaq. "Eqqartuussinermi kingullermi illernartunik lejri taamaalilluni tunniunneqarpoq inissisimallunilu." Maluginiaruk aatsaat qilammi ’ ukiut tusindit ’ naaneranni Jiisusip ’ isigai ’ nunarsuarmi ’ eqqissisimassasut ’, ’ Olive-p qaqqartaani Jerusalemip avannaaniittumi ’. Versi taanna eqqunngitsumik paasineqarmat Jiisusi Kristusip ’ ukiuni tusindini ” nunarsuarmi naalakkersuinissaanik upperinninnermik eqqunngitsumik pilersitsivoq .                           
Versi 10 : “ Diaavulu taakku peqquserlussimasoq tatsimut ikuallannermut sulfidimullu tatsimut ikkunneqarpoq, tassani uumasorujussuaq pruffiitilu eqqunngitsoq inissisimapput. Ulloq unnuarlu naassaanngitsumik naassaanngitsumillu naalliutsinneqassapput. »  
Piffissanngorpoq upperisamik upperisaqartut pillugit eqqartuussineq Saqqummersitat 19:20 -mi ersersinneqartoq atuutilersinniarlugu. Versip matuma nalunaarusiaa naapertorlugu, " diaavulu , uumasorujussuaq, aamma pruffiiti eqqunngitsoq " ataatsimoorlutik , " inuunermi tatsimut ikuallannermik sulfidimillu " ikkussorneqarput " taannalu " planetip qilammiit ikuallannerata " iliuuseqarneranit pivoq, tassungalu ilanngunneqarpoq nunap iluani magma-p smeltet the crust the crust of the crust of the crust' fractures-it atorlugit. Nunarsuaq taava " seqineq " isikkoqalertarpoq taassuma " ikuallannera " upperinnittunik neqinik nerisaqartarpoq , namminneq seqineq Guutimit pinngortinneqarsimasoq pallorfiginnittartoq ( ilisimajunnaarluni kisianni pisuusoq) . Tassa iliuuseq taanna nunarsuarmi qilammilu pisuusut ’ naalliutsinneqarput ” toqup aappaata ” siulittuutigineqartup Saqqummersitat 9:5-6 -miit . Ulloq eqqissiviilliorfiusoq eqqortumik tapersersuinerata tamanna ajornakusoortumik kinguneqarpoq. Pissutigalugu qujanartumik pineqaatissinneqarsimasunut, qanorluunniit sivisutigisumik, " toquneq aappaat " aamma naggaserneqarpoq. Aammalu oqaaseq " naassaanngitsumik naassaanngitsumillu " namminneq " naalliutsitsinernut " atuutinngilaq kisiannili " ikuallannerup " taakku pilersitsisup aserorsaataasinnaasunik kingunerisassaanut , taakkuuppuut kingunerisassat aalajangersimasumik naassaanngitsumillu atuuttussat.                          
 
Eqqartuussinermi kingullermi tunngaviusut
Versi 11 : “ Taava qullersaqarfik annertooq qaqortoq takuara, tassanilu issiasoq. Nuna qilaklu qimagussorneqarput, taakkununngalu sumiiffik nassaarineqanngilaq .  
“ Hvid ” naammalluinnartumik eqqiluitsumik, taassuma “ tron-ia annertooq ” tassaavoq Guutip inuunermik pinngortitamilu tamanik pinngortitsisup naammalluinnartumik eqqiluitsumik illernartumillu pissuseqarnerata assilisassiaa. Taassuma naammalluinnarnera " nunarsuup " eqqartuussinerup kingulliup tunniussaanik aserorterneqarsimasumik atuinermillu pissuseqarneranik akuersaarsinnaanngilaq . Aammattaaq, villainit tamarmik aallaaveqartut aserorterneqarmata , piffissaq symbolit qaangiupput aammalu qilammi nunarsuaq aammalu ulloriarsuit milliardilikkuutaat pissutissaqanngillat ; " qilak " nunarsuarmi dimension-itsinni aammalu suna tamaat imaqartoq taamaattumik eqqorneqartarput , sumilluunniit tammartarlutik. Ulloq naassaanngitsoq naassaanngitsumik inuuneqarnissamut nalunaaqutaq tikippoq.         
Versi 12 : “ Toqusimasut mikisut annertuullu qullersaqarfiup eqqaani inissisimasut takuakka. Atuakkat ammarneqarput. Aamma atuakkiaq alla ammarneqarpoq, tassa inuunermik atuakkiaq. Toqusimasut suliatik naapertorlugit atuakkani allassimasut naapertorlugit eqqartuunneqarput. »  
Inuit taakku " toqusimasut " pisuusutut eqqartuunneqartut eqqartuussinermut kingullermut makitinneqarput. Guutip kikkunnut tamanut minitaqanngilaq, eqqortumik eqqartuussinera " annertuumut " aamma " mikisumut ", pisuusunut pisuusunullu sunniuteqartarpoq taakkununngalu taamatut atugaqarnissaq, toquneq, inuunerminni siullerpaamik, naligiimmik.      
Versit uku tulliuttut eqqartuussinerup kingulliup qanoq iliuuseqarnissaa pillugu sukumiisumik nassuiaateqarput. Dan.7:10-mi siulittuutigineqareersoq, inngilit nalunaarutaasa " atuakkat " " ammarneqarput " aammalu ilisimannittut taakku takuneqarsinnaanngitsut pineqaatissinneqartunit kukkunerit pinerluuteqarsimasullu maluginiarsimavaat aammalu suliassat ataasiakkaat toqqarneqarsimasunit aamma Jiisusi Kristusimit eqqartuunneqarnerisa kingorna, kingullermik aalajangersimasumik aalajangersimasumik unioqqutitsisinnaanngitsumik aalajangiisoqarpoq . Eqqartuussisoqarnerata kingulliup nalaani eqqartuussisoqarsimasoq atuutilersinneqassaaq.    
Versi 13 : “ Immap toqusimasut tassaniittut annaavaat, toqulu Hadesilu toqusimasut taakkunaniittut annaavaat; tamarmik immikkut suliatik naapertorlugit eqqartuunneqarput. »  
Versimi matumani periuseq nassuiarneqartoq makititsinernut marlunnut atuuppoq. “ Toqusimasut ” “ immami ” imaluunniit “ nunami ” tammartarput ;​ Taakku tassaapput periarfissat marluk versimi tassani toqqakkat . Maluginiaruk qanoq ittuunera “ toqusut najugaqarfiat ” atorlugu pissuseq “ nuna ” eqqaaneqartoq. Tassami ilumut aqqit taakku pissutissaqartinneqarput , Guutip inuup ajortuliortup nalunaarutigaa : “ Illit støv-iuvoq støv-imullu uteqqissaatit ” 1 Mosesi 3:19-imi. Taamaattumik ’ toqusut najugaqarfiat ” tassaavoq ’ nunarsuup ” ’ qaava ’ . Toqup ilaatigut inuit ikuallannermik nerisassiarisimavai taamaattumillu " støvmut uteqqissimanngitsut " nalinginnaasumik matusisarnermi rituali malillugu. Tamanna pissutigalugu , suliaq una ilanngunnagu, Anersaap erseqqissarpaa " toqu " nammineq qanoq ittuussanersut qanoq ittuussanersut ; paasiniarlugu atomimik ikuallannerup kingunerisaanik aserorterineq inuup timaanik tamakkiisumik aserorsimasumik malitassaqanngitsoq.                        
Versi 14 : “ Toqulu Hadesilu ikuallannermut tatsimut ikkussorneqarput. Tamanna tassaavoq toqu aappaat, tatsip ikuallattup. »  
" Toqu " tassaavoq periuseq inuunermut akerliulluinnartoq aammalu siunertaavoq pinngortitami inuunermi misilittagaat Guutimit eqqartuunneqarsimasut pineqaatissinneqarsimasullu aallarunneqarnissaat. Inuunermi siunertaq ataaseq tassaavoq Guutip naassaanngitsumik ikinngutini toqqarnissaannut nutaamik qinigassanngortittumik saqqummiussinissaq. Toqqaaneq tamanna pivoq, ajortullu aserorterneqarmata, " toqu " aamma " nuna " " toqusimasut najugaqarfiat " pissutissaqanngillat. Pissutsit taakku marluk aserortitsisut periaatsit namminneq Guutimit aserorterneqarput. " Lake of fire " -p kingorna inuunermut aammalu pinngortitami qaamasumik qinngornermik inissaqarpoq .          
Versi 15 : “ Kikkulluunniit inuunermik atuakkami allassimanngitsut nassaarineqanngitsut tatsimut ikuallannermut ikkussorneqarput. »  
Versimi tassani uppernarsarneqarpoq Guutip ilumut inuup siornatigut aqqutit marluk, toqqakkat marluk, pissutsit marluk, pissutsit marluk kisimik inississimagai (5 Mos.30:19). Toqqakkat aqqi Guutimit ilisimaneqarput nunarsuup pilersinneqarneraniit imaluunniit suli kingusinnerusukkut, suliniummi programmerineqarneraniit, siunertarineqartoq imminut akeqanngitsumik nammineersinnaasumillu pinngortitami suliffeqarfiusutut tunniussinissaq. Toqqaaneq taanna neqimik timimi ajornakusoortumik ajornartorsiortitsissaaq, kisianni asanninnissamik kissaateqarnera ersiornerminit annertunerusoq, suliassani aallartippaa, siusinnerusukkullu ilisimavaa qilammi inuuneq nunarsuarmilu inuuneq pillugit oqaluttuatta sukumiisumik naammassineqarnera. Nalunngilaa pinngortitaq siulleq ulloq ataaseq toqusinnaasumik akeqqaminngorumaartoq. Kisianni tamanna ilisimasaqarfigigaluarlugu pilersaarutini annaassallugu periarfissat tamaasa tunniuppai. Nalunngilaa tamanna pisinnaanngitsoq, kisianni tamanna pisinnaatippaa. Taamaalilluni toqqarneqarsimasut aqqi, iliuuseqarnerat, inuunerminni tamani uppernarsaatitik ilisimavai aammalu piffissami piffissamilu tamarmik immikkut tassunga najoqqutassiorlugillu aqqutissiuussisarpai. Ataaseq Guutimut pisinnaanngilaq : tupaallannartoq. 
Aamma inuit pinngortitami pinngortitami soqutiginninngitsut, upperinnittut, eqqumiitsuliortut amerlasuut inuit inunngortarnerisa pinngortitaasa aqqi ilisimavaa. Guutip eqqartuussinerata assigiinngissutaa Saqqummersitat 19:19-20-mi ersersinneqartoq pinngortitaminut tamanut atuuppoq. Ilaat minnerusumik pisuusut toqunneqassapput " Guutip oqaasiatigut " ilisimatinnagu " toqup aappaata ikuallannerani naalliutsitsinerit " taakku pisuusut upperisamik kristumiunut juutinullu kisimik siunertarineqarput . Kisianni aappaat “ makititsineq ” inuit pinngortitamiittut tamarmik nunarsuarmi inunngorsimasut aamma inngilit pinngortitamiittut qilammi pinngortitamiittut pillugit , Guutip Rom 14:11 -mi nalunaarutigaa : “ Allassimammat, soorlu uanga inuullunga, oqarpoq Naalakkap, qungujuttussaapput oqaatsillu tamarmik Guutimut tunniussaqartussaallutik .         
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Apokalypse 21 : Jerusalemi Nutaaq nersorneqartoq ilisarnaatigineqarpoq 
 
 
 
Versi 1 : “ Taava qilak nutaaq nunalu nutaaq takuara; Qilak siulleq nunarlu siulleq qaangiupput, immaqalu peqanngilaq. »  
Anersaaq ukiut tusindit 7-it qaangiummata nutaamik multidimensionalimik aaqqissuussinermik pilersitsinermit isumassarsiorfiusunik misigissutsinik uagutsinnut oqaluttuarpoq . Piffissami tassaniit piffissaq naatsorsorneqassanngilaq, inuusut tamarmik naassaanngitsumik naassaanngitsumik isertarput. Suna tamari nutaavoq imaluunniit eqqorluartumik nutarterneqarpoq. Ajortup nalaani " qilak nunarlu " tammarsimapput, aamma " toqup " ilisarnaataa , " immap ", peqanngilaq. Pinngortitsisutut Guutip nunarsuup isikkoqarnera allanngortippaa, innuttaasunut ulorianartorsiortitsisut imaluunniit ulorianartorsiortitsisut tamarmik tammartillugit ; taamaattumik imaq, qaqqat qaqutigoortut qaqutigoortut . Taanna naatsiivinngorsimavoq annertuumik soorlu ” Eden ” siulleq tassani tamarmik naalannartuupput eqqissillutillu ; taanna Saqq. 22-mi uppernarsarneqassaaq.           
Versi 2 : “ Illoqarfillu illernartoq, Jerusalem nutaaq, qilammiit Guutimit aallarunneqartoq takuara, soorlu nuliaasoq uiminut kusanartulersorneqarsimasoq. »  
Eqqissisimatitsineq nutaaq taanna illernartunik toqqakkanik nunarsuarmiit annaanneqarsimasunik ataatsimeersuarnermik tikilluaqqusissaaq versimi tassani taaguuteqartumik " illoqarfik illernartoq " , soorlu Saqq 11: 2 -mi " Jerusalem nutaaq ", " nulia " Jiisusi Kristusip " uia ". Taanna „ qilammiit aallarpoq , ” Guutip naalagaaffianit, taanna annaassiniartup naalannartumik uteqqinnerani iserfigaa. Taava siullerpaamik nunamut aallarpoq ukiut ’ tusindit ” qilammi eqqartuussisoqarnerata kingorna eqqartuussisoqarnissaanut kingullermik. Tamatuma kingorna qilammut uteqqimmat utaqqivoq ’ qilak nutaaq nunalu nutaaq ’ tigusinissaminnut piareersimalernissaasa tungaanut. Maluginiaruk oqaaseq " qilak " ataatsimoortoq, pissutigalugu ataatsimoornermik naammattumik eqqumiitsuliormat, amerlassutsimut akerliulluni , " qilak ", taanna 1 Mosesi 1:1-imi siunnersuuteqarpoq, qilammi inuit marlunnut akerleriissumik immikkoortinneqarnerat.                  
Versi 3 : “ Qilammiit nipimik sakkortuumik tusarpunga ima oqartoq: ’Takuuk Guutip illuutaa inuit akornanniippoq! Taakku peqatigalugit najugaqassaaq, taakkulu inuiaqatigiissapput, Guutilu nammineq taakku peqatigalugit. »  
" Nunarsuaq nutaaq " immikkut ittumik pulaartutut tikilluaqqusivoq, tassami " Guuti nammineq " , qilammi qullersaqarfimminik qimaallugu, qullersaqarfimminik nutaamik nunarsuarmi inissitsiterniarluni tikippoq, tassani diaavulu, ajortuliorneq toqulu ajugaaffigisimavai . " Guutip illuutaa " tassaavoq Guutip Jiisusi Kristusip qilammi timia " Mikael " (= Guutitut ittuusoq) . Kisianni aamma toqqakkat ataatsimeersuarnerannut ilisarnaatiuvoq, taannalu Jiisusi Kristusip Anersaata naalakkersuiffigaa. “ Tabernakel , templi, synagoge, ilagiit ,” taaguutit taakku tamarmik illernartunik annaanneqarsimasunik inuiaqatigiinnut ilisarnaatitut atorneqarput, inuup sanaartorsimasaa sioqqullugu ; Taakku tamarmik immikkut suliniutip guutip ingerlanerani piffissamik malunnartitsipput. Aamma siullermik, " tabernakel " tassaavoq hebræerit Egyptenimiit aninerat Guutimit aqunneqarlunilu inoqajuitsorsuarmut ingerlanneqartoq, takuneqarsinnaasumik ersersinneqartoq qilammiit, taanna illup illersorneqartup qulaani kolonnitut aallarunneqarpoq . Taanna taamani “ angutit peqatigalugit ” ; taanna versimi matumani taaguut taanna atorneqarnera pissutissaqartitsivoq . Taava ” templi ” tassaavoq ” tabernakelip ” sananeqarnera nukittoq ; suliassaq kunngip Salomop nalaani peqqussutigineqartoq ingerlanneqartorlu. Hebræerisut, immikkut ittumik, oqaaseq " synagoge " isumaqarpoq : ataatsimeersuarneq. Saqq 2:9-mi aamma 3:9-mi Kristusip Anersaata juutit inuiaqatigiit upperinnittut ’ Saatanip synagogiatut ” taasarpai. Oqaaseq kingulleq " ilagiit " grækerisut ataatsimeersuarneq isumaqarpoq (ecclesia) ; Biibilimi kristumiut ilinniartitsissutaasa siammarterneqarnerata oqaasii . Jiisusip " timini " " Jerusalemimi " templimut " sanilliuppaa , Ef 5:23 naapertorlugu Ataatsimeersuarneq , taassuma " Ilagiit " tassaavoq " timia " : " uiusoq tassaavoq nuliami niaqoq, soorlu Kristusi ilagiit niaqoq: taannalu timip annaassiniartuuvoq . " Jiisusip apustilii qimallugit qilammut angerlarami aliasunnerat eqqaamavarput. Taamaalilluni " uiga uannut najugaqassaaq " oqarsinnaavoq Toqqakkat " -mi installation-imi.                                               nuna nutaaq " . Tassani Saqqummersitaq 7-imi " naggueqatigiit aqqaneq-marluk " aqqit aqqaneq-marluk nalunaarusiaat ajugaanerminnik nuannaarnermik nuannaarnermillu assigiinngitsunik ersersitsisinnaapput.   
Versi 4 : “ Taassuma isai tamaasa qiimmattarpai, toqulu peqanngilaq, aliasunnermik, qiarnermik, anniarnermik peqanngilaq, siulliit qaangiupput. »  
Saqqummersitat 7:17-imut atassuteqarnera uppernarsarneqarpoq uani Guutimit neriorsuut Saqqummersitaq 7-imi naggaserneqartoq nassaarineqarneratigut : “ Taanna qinnguartaatinik tamanik qinngasaarissaaq .” Qiimmassarnermut nakorsaatitut tassaavoq nuannaarneq nuannaarnerlu. Piffissaq Guutip neriorsuutaasa eqquutsinneqarnissaat eqquutsinneqarnissaallu pillugit oqaluttuarpugut. Siunissaq tamanna nuanneqisoq qiviarluaruk, tassami siumut isigaarput piffissaq programmerneqarsimasoq “ toqumut, aliasuuteqarnermut, qisuariaatinut, anniarnernut ” taannalu tassaanngilaq, kisiannili, pinngortitsisutsinnit Guutimit pingaartumik nuannersumillu suut tamarmik nutarterneqarnissaannut. Oqaatigilaarusuppara, pissutsit taakku pissanganartut aatsaat tammartussaammata kingullermik eqqartuussisoqarnerata kingorna, taanna " ukiut tusindit " naaneranni pissaaq. Toqqakkanut, kisianni taakkununnga kisimik, ajortup sunniutai unitsinneqassapput Naalakkap Guutip Pisinnaasup naalannartup uteqqinnerani.        
Versi 5 : “ Taava qullersaqarfimmi issiasoq oqarpoq: ’Takuuk, suut tamarmik nutaaliorpakka. Oqarlunilu: „Allagit; Oqaatsit taakku upperineqarsinnaapput ilumoortuullutillu. »  
Pinngortitsisoq Guuti, nammineq neriorsuuteqarluni imminut tunniussivoq, aammalu oqaaseq siulittuutitut uppernarsarpaa : “ Takuuk, suut tamarmik nutaaliorpakka .” Guutip qanoq piareersarneranik isumassarsiorniarluni nunarsuarmi nutaarsiassatsinni assilisassiamik ujarlernissaq pingaaruteqanngilaq, tassami nutaaq oqaatigineqarsinnaanngilaq. Aammalu manna tikillugu Guutip ullumikkut pissutsit pissanganartut aatsaat eqqaasippaatigut oqarfigalugit taakku " nunami nutaami qilammilu nutaami " taamaalillutik isertugaminnik tupinnartunillu tamanik piginnittumiinnginnissaat. Inngilip oqaaseq taanna ilannguppaa : " oqaatsit taakku upperinnipput ilumoorlutillu . " Guutimit Jiisusi Kristusimi anersaaq pillugu kaammattuut Guutip neriorsuutaanik akissarsisitsinissaq pissarsiariniarlugu upperinninnermik ajornanngitsumik piumasaqarpoq. Tassaavoq aqqut ajornakusoortoq nunarsuarmi malittarisassanut akerliusoq . Taanna piumasaqarpoq annertuumik pilliuteqarnissaq, imminut tunuarsimaarnissaq, inussiaataasup Naalagaaffimminut aalajangersimasup anneruniarnerani. Taamaattumik Guutip qularnaveeqqusiinerput nukittorsarniarlugu suliniuteqarnera pissutissaqarluartuuvoq : " piviusumik ersersinneqartumik ersersinneqartumillu qularnaveeqqusiineq " tassaavoq upperisamik ilumoortumik malittarisassaq.            
Versi 6 : “ Taannalu uannut oqarpoq: Pivoq! Uanga tassaavunga alfa aamma omega, aallaqqaasiut naggatillu. Qilalertumut inuunerup imermik kuuffimmiit akeqanngitsumik imertinniarpara .  
Pinngortitsisoq Guuti Jiisusi Kristusip „ suut tamarmik nutaat . " Taanna naammassineqarpoq ! » ; Ps.33:9 : “ Oqaluppoq, taamaattumillu pivoq; taanna peqqusivoq, aamma taanna pivoq .” Pinngortitami oqaasia eqquuppoq oqaatsit qaninniit anilermata. Ukioq 30-miit, kingorna, kristumiut nalaanni programmi Danielimi Saqqummersitamilu ersersinneqartoq mikinerpaamik naammassineqarsimavoq. Guutip siunissamut toqqarsimasaminut piareersarsimasaanut qiviarnissatsinnut qaaqqusivoq ; nalunaarutigineqartut taamatut aamma naammassineqarsimapput , qularnanngitsumik. Jiisusi oqarpoq soorlu Saqq. 1 :8 -mi : “ Uanga Alfa aamma Omega, aallaqqaasiut naggatillu .” Eqqarsaat " aallaqqaasiut naggatillu " aatsaat nunarsuarmi ajortuliornermik misigisaqarnitsinni isumaqarpoq, taannalu ukiuni tusindini arfineq-marlunni " naggataani " tamakkiisumik naammassineqassaaq ajortuliortut toqullu aserorterneqarnerisa kingorna . Guutip erneranut nunami niuerfiusumi siaruarsimasunut Jiisusip ’ akeqanngitsumik ’ neqerooruteqarpoq, ’ inuunermik imermik pilersuinermiit ’. Nammineq tassaavoq ’ imermik inuunermik ” naassaanngitsumik inuunermik assersuutaasumik ’ pilersuisoq ’. Guutip tunissua akeqanngilaq, tamannalu eqqorluartumik romamiut katuullit " indulgensiinik " tuniniaaneq isornartorsiorpaa, taakku t- mi isumakkeerfiginninneq paavimit aningaasanik akeqartumik pissarsiarineqartoq isornartorsiorpaa .                           
Versi 7 : “ Ajugaasoq suna tamaat arsaarissavaa; Uanga Guutiussaanga , taannalu ernertaassaaq .  
Guutip toqqakkai Jiisusi Kristusimik arfanniartartuupput. Siullermik Jiisusip nammineq ’ ajugaanermigut ’ kunngitut naalannarneq qilammi pinngortitaminit tamanit akuerineqartoq ’ arsaarinnissutigaa ’ . Taassuma kingorna toqqakkani, aamma ’ ajugaasut ’ , kisianni ’ ajugaanera ” aqqutigalugu ’ nutaat taakku ” Guutimit immikkut taakkununnga pinngortinneqarsimasut arsaarinnissapput . Jiisusi Guutiunermini apustilimut Filippimut uppernarsarpaa Johannesi 14:9 -mi : “ Jiisusip oqarfigaa , Taama sivisutigisumik ilinniissimavunga, taamaattorli suli ilisarisimanngilatit, Filippi ? Uanga takusimasara Ataata takusimavaa ; Qanoq oqarpit : Ataata takutikkit ? " Angut Missiarsi imminut " Ataatatut naassaanngitsumik " saqqummiussivoq , taamaalilluni nalunaarusiaq Jes.9:6-imi (imaluunniit 5) siulittuutigineqartoq tassunga tunngasoq uppernarsarlugu. Taamaattumik Jiisusi Kristusi toqqarsimasaminut , qatanngutiminnut Ataataminnullu. Aamma taakku namminneq qatanngutini ernerilu. Kisianni kaammattuut ataasiakkaanut tunngavoq, taamaattumik Anersaaq oqarpoq , soorlu " Allakkat " -imi qulequttap 7-eriarfiisa naaneranni : " tassunga ajugaasumut ", " taanna ernertaassaaq ". Guutip inuusup ” erneratut ” inissisimalernissamut ajortuliornermik ajugaanissaq pisariaqarpoq .                           
Versi 8 : “ Kisianni ersiortut, upperinnittuunngitsut, ajortut, toqutsisut, qinngasaarisut, atornerluisut, eqqumiitsuliortut, sallusuissummik tamarmik tatsimi ikuallattumi sulfidimilu ikuallattumi pisussaapput, tassa toquneq aappaat. »  
Inuup qanoq ittuuneranik malittarisassat taakku inuiaqatigiinni paganit tamaasa nassaassaapput , taamaattorli Anersaaq uani siunertarivaa, kristumiut upperisaasa eqqunngitsut kingunerisaat ; juutit upperisaasa pineqaatissinneqarnerat ersarissumik Jiisusip Saqqq 2:9-mi aamma 3:9-mi ersersippaa. 
Saqqummersitat 19:20 naapertorlugu ” ... tatsip ikuallannermik sulfidimillu ikuallattoq ” tassaassaaq eqqartuussinermi kingullermi immikkoortoq ” uumasumut pruffiitimullu eqqunngitsumut ” immikkoortinneqartoq : katuullit upperisaannut protestantimillu upperisamut. Eqqunngitsumik kristumiut upperisaat juutit eqqunngitsumik upperisaannik allaanerunngilaq. Pingaarnertut pingaartitaasa Guutip pingaartitaanut akerliupput. Taamaattumik, juutit farisiamiusut Jiisusip ajoqersukkani nerinnginnerminni assaminnik asassannginnerat pillugu isornartorsiorpaat (Mat.15:2) , Jiisusip taakku isornartorsiorsimanngilai kingornalu oqarluni , Mat.15:17-imiit 20-mut : " Paasisinnaanngilarsi sunaluunniit qanermut isertoq naartumut ingerlasartoq, isertugaasumut ikkussorneqartartoq? Kisianni qanermit anisoq uummammit pivoq , taakkulu inuup mingutsitsisarpaat. Uummatimiit eqqarsaatit ajortut, toqutsineq , uinilerneq, kinguaassiuutitigut atornerluineq, tillinniarneq, eqqunngitsumik nalunaajaaneq, qinngasaarineq . Tamakkuupput inuup saassussisarpai; kisianni assanik asaanngitsunik nerisaqarnerup inuup mingutsinngilaa . Soorlu aamma kristumiut upperisaat eqqunngitsoq Anersaamut ajortuliornermini pingaarnertut neqip ajortuliorneratigut maskeqartarpoq. Jiisusip isumassarsiani oqaatigaa juutinut Mat.21:3-mi oqarluni : “ akileraartartut qinngasaarisut qilammi naalagaaffimmut ilissi siulliullugit isertussaapput ” ; malunnarpoq, piumasaqaateqarluni tamarmik ajuusaarnissaat, Guutimullu taassumalu peqqissuuneranut uternissaat. Tassaavoq upperisaq eqqunngitsoq Jiisusip " najoqqutassiatut blinde "-mik taasartagaa Matthæusi 23:24-mi isornartorsiorpaa , " qimmit qimuttut qinngasaarlugit kamelilu " , imaluunniit " qimmit qimuttut isigalugit qimmit qimuttut takusimanngikkukkit " Matthæusi2 - miit 3 : 6 -mut naapertorlugit .                   
Jiisusip kinaassutsimik malittarisassani taakkunani tamani imminut tunniussisoq neriuuteqanngilaq. Ataaseq kisimi pinngortitamut naleqqussappat, taanna akiortariaqarpat kukkunerlu qaangerlugu. Uppernermik sorsuut siulleq tassaavoq imminut ; aamma tassaavoq ajornartorsiorneq qaangerniarlugu ajornerpaaq . 
Naatsorsuinermi tassani, anersaamik isumaqarnertik immikkut pisinnaatitaaffigalugu, Jiisusi Kristusi , eqqartuussisoq annertooq, paavip romamiut katuullit upperisaannut assingusumik kristumiut upperisaannut eqqunngitsumut tunngasut kukkunerit eqqaavai. “ Qinngasaarisut ” siunertarinerisigut upperisamik sorsuuteqarnerminni ajugaanissamik akerliusut eqqarsaatigalugit , neriorsuutai tamarmik ’ ajugaasumut ’ immikkoortinneqarsimammata. Maanna , sorsuuteqarnissamik itigartitsisumut ajugaanissaq periarfissaanngilaq . „ Nalunaajaasoq upperinnittoq ” sapiitsuusariaqarpoq ; Anigit qunusaartoq. “ Upperneq ajorlugu Guuti nuannaarutigisinnaanngilaq ” (Hebr 11:6) ; exit, " upperinnittuunngitsoq " . Aamma upperisaq Jiisusip upperisaanut maligassiuisutut tunniunneqartumut naapertuutinngitsoq , tassaavoq upperinninnginneq . " Abominations " Guutimut akerleriipput aammalu suli paganit kinguaassiuutitigut ; exit , " ajornakusoortoq " . Tassaavoq pinerluut ” Babylonimut annertuumut , nunarsuarmi qinngasaarisartunut qinngasaarisartunut ” anaanaasumut ” tunngatinneqartoq Saqq 17:4-5 naapertorlugu. " Toqutsisut " inatsit sisamat unioqqutippaat ; exit, " toqutsisoq " . Toqutsineq katuullit upperisaannut aamma protestantimik upperisamut " hypocrites "-imut pisuutinneqarpoq Dan.11:34 naapertorlugu . " Immodest " allanngortissinnaavaat ajortuliornertillu qaangersinnaavaat, taamaanngippat ; ” pissusilersorneq ajortoq ” -mit anissaaq . Kisianni anersaakkut " eqqissineq " katuullit upperisaannut tunngatinneqartoq, " prostituereqartumut " sanilliullugu, qilammut illup iluani tamakkiisumik matusarpoq . Aammattaaq Guutip taassuma " eqqissiviilliornera " anersaatigut " atornerluisarnermut " aqqutissiuussisoq isornartorsiorpaa : diaavulumik niuerneq . " Magikerit " tassaapput katuullit præsteriat protestantillu anersaapiluit anersaartuuteqarnerannik malinnittut.                                               ; anineq, “ magiker ” ; Suliaq tamanna Saqq 18:23-mi ’ Babylonimut annertuumut ” tunngatinneqarpoq . " Idolaters " aamma katuullit upperisaat, idolit aamma pallorfiginninnermi qinnuteqarnermilu atortut ; exit, " guutimik pallorfiginnittartoq " . Aammalu kingullermik Jiisusip eqqaavaa " sallusuissummik " anersaakkut ataatatut " diaavulu, aallaqqaammulli sallusuissummik toqutsisartumillu sallusuissummik ataataasoq " Johannesi 8:44 naapertorlugu ; exit " sallusuissummik " .                  
Versi 9 : “ Taava inngilit arfineq-marluk, naalliuutinik kingullernik arfineq-marlunnik ulikkaartunik arfineq-marlunnik ulikkaartunik ilaat, tikippoq uannullu oqaloqateqarluni: ’Takuuk, nuliaasoq, Savap nulia, takutikkumaarpakkit. »  
Versimi tassani Anersaaq toqqarsimasunut kaammattuisumik oqaaseqarpoq, taakku ajugaallutik piffissaq aliasuppaluttoq aammalu pissanganartoq guutimit ’ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ” aqqusaartussaavaat. Akissarsiaat tassaassaaq takusinnaallugu (" Takutikkumaarpakkit ") naalaneq toqqarneqarsimasunut ajugaasunut immikkoortinneqartoq, taakku ajortup nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup nalaani kingullermi, " nuliaasoq, Savap nulia ", Jiisusi Kristusi, pilersitsipput sinniisuullutillu.     
„ Inngilit arfineq-marluk naalliuutinik kingullernik arfineq-marlunnik ulikkaartunik ” inuit kristumiut upperisaat eqqunngitsoq versimi siuliani allassimasunik malittarisassanik naammassinnittut siunertarisimavaat. Taakku ’ Naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ’ tassaapput Guutip qanittumi lejrimut kukkusimasumut tunniutissagaa. Taanna maanna takutikkumaarpaatigut , assilisassianik ilisarnaatitut , piginneqataaneq ajugaasussamut annaanneqarsimasumut toqqakkanut uteqqissasoq . Guutip taakkununnga misigissutsinik ersersitsisumi inngilip toqqakkat takutikkumaarpai, taakku ataatsimeersuarnerat ataatsimoorluni ’ Savap nuliaa ’-mik taaneqartarpoq. Eqqarsaatigigamiuk, " Savap nulia ," Anersaaq uppernarsarpaa ilinniartitsineq Efesosimiut 5:22-miit 32-mut tunniunneqartoq. Apustilip Paulusip uiusoq nuliarlu attaveqatigiinnerat pitsaasoq oqaluttuaraa, taannalu, ajoraluartumik, aatsaat Toqqakkap Kristusimut attaveqarnerani eqquutsinneqassaaq. Aammalu 1 Mosebokimi oqaluttuaq atuaqqissaartariaqarparput, ilinniartitsissut una Guutip inuusup Anersaata tunniussaa tunngavigalugu , inuunermik tamanik pinngortitsisoq , aammalu pingaarnertut pingaarnertut pilersitsisoq. Oqaaseq " arnaq " " nuliaasoq , " Kristusip " Toqqakkaa " " arnaq " assilisassiamut Saqqummersitat 12-imi saqqummiunneqartumut ataqatigiissippaa .                
Toqqakkap Naalannartup Nassuiarneqarnera Annertooq
Versi 10 : “ Anersaakkullu qaqqami annertuumi qaffasissumilu ingerlappaanga. Taava illoqarfik illernartoq, Jerusalem, qilammiit Guutimit aallarunneqartoq, Guutip naalaneranik, takutippara. »  
Anersaakkut Johannesi ukiuni tusindini arfineq-marlunni ” ukiuni tusindini ” qilammi eqqartuussisoqarnerata kingorna Jiisusi Kristusip toqqakkanilu qilammiit aallarunneqarnerannut angallanneqarpoq . Saqq 14:1 -imi adventistit kristumiut anersaakkut ’ naggueqatigiit aqqaneq - marluk ’ ” 144.000 ” -it ” Zionip qaqqartaani ” takutinneqarput . ’ Ukiut tusindit ’ qaangiuppata siulittuutigineqartoq ’ nuna nutaaq ’ piviusunngortinneqarnerani eqquuppoq . Jiisusi Kristusip uteqqinneraniit , toqqakkat Guutimit qilammi timimik naalannartumik naassaanngitsumik atuuttumik pissarsisimapput. Taamaalillutik „ Guutip naalanera ” ersersippaat . Allanngorneq tamanna apustilip Paulusip nalunaarutigaa 1 Kor 15:40-miit 44-mut : “ Aamma qilammi timit nunamilu timit ; kisianni qilammi timassat qaammaarinerat allaaneruvoq, nunamilu timassat allaaneruvoq. Ullup naalanera ataaseq, qaammat naalanera alla, ulloriarsuarlu naalanera alla ; stjerne ataaseq stjernemit allamit qaammaarissuseqarnermigut assigiinngissuteqarpoq. Toqusut makitinneqarneranni aamma taamaappoq. Timi aseruuttoornermi naatinneqarpoq ; taanna makippoq aserorneqarsinnaanngitsoq ; narrujuumminarluni naatinneqarpoq, naalannarnermi makitinneqarpoq ; nukittuumik naatinneqarpoq, nukittuumik makitinneqarpoq; uumasutut timimik naatinneqartarpoq, anersaamik timimik makitinneqartarpoq. Uumasumik timimik peqarpat aamma anersaamik timimik peqarpoq .                  
Versi 11 : “ Naalaneralu ujaqqamik erlinnartumik, ujaqqamik jaspisimik, krystallitut ersarissumik, assinguvoq. »  
Versimi siuliani allassimasoq, " Guutip naalanera " taanna ilisarnaatigineqartoq uppernarsarneqarpoq, tassami " jaspis -imik ujaqqaq " aamma " Taanna qullersaqarfimmi issiasoq " -mik sammisaqarmat Saqqummersitat 4:3-mi. Versit marluk akornanni assigiinngissuteqartoq maluginiarparput , tassami Saqq .​​​ ​Tassani, ajortuliorneq pillugu ajornartorsiut aaqqinneqareermat, Toqqakkat imminut saqqummiussivoq naammalluinnartumik pitsaassutsimik aspektimik “ krystallitut ersarissumik ”.            
Versi 12 : “ Taanna annertuumik qaffasissumillu illuaqqaqarpoq. Isertarfeqarpoq aqqaneq marlunnik, isertarfinnilu inngilit aqqaneq-marluk, aqqillu allanneqarsimallutik, Israelikkullu naggueqatigiit aqqaneq-marluk aqqi :  
Assilisaq Jiisusi Kristusip Anersaata siunnersuutigaa Ef 2:20-miit 22-mut anersaakkut ’ templimik ” ilisarnaatitut tunngaveqarpoq : “ Illit apustilit pruffiitillu tunngaviliissutaani sananeqarsimavutit, Jiisusi Kristusilu nammineq tunngaviliisuuvoq. Tassani illoq tamakkerlugu, naleqquttumik ataatsimoortinneqarsimasoq, Naalakkami templimik illernartumik ineriartortarpoq. Taanna atorlugu aamma ilissi Guutip najugaqarfigisassatut sanaartorpusi, Anersaaq aqqutigalugu. » . Kisianni nassuiaat taanna apustilit nalaanni Toqqakkamut kisimi tunngavoq. " Højvær " kristumiut upperisaasa ukiumi 30-miit ukiumi 1843-mut ineriartornerat takutinneqarpoq ; Maluginiaruk ulloq manna tikillugu piviusumik malittarisassaq apustilit paasisimasaat ilinniartitsissutigalugulu allanngortinneqanngitsoq . Tamanna pissutigalugu ulloq eqqissiviilliorfiusoq 321-mi pilersinneqartoq allanngortinneqarmat Jiisusi Kristusip aappaatigut Guutimut ataatsimooqatigiinneq illernartoq unitsippaa . Siulittuutip matuma saqqummersitaani ilumut pissarsiarineqartunut tunngatillugu , symbolit Adventistit upperisaat , 1843-miit Guutimit immikkoortinneqartoq , " Twelve ports " , " Philadelphia " -mik qinigaasoq sioqqullugu ammarneqarpoq " ( Saqq 3 :7) aamma " lukkeerlugu " toqukkut qimagunnerup nalaani " inuunermik " ( Saqqummersitat 3: 1 ) . Taakku „ naggueqatigiit 12-it Guutip nalunaaqutsiussaanik nalunaaqutsiussamik nalunaaqutsiinermik aqqinik ” Saqqq 7-imi allassimasunik ateqarput.                          
Versi 13 : “ avannamut iserfiit pingasut, avannamut iserfiit pingasut, kujammut iserfiit pingasut, kitaanilu iserfiit pingasut. »  
“ Portit ” -it kardinalinut sisamanut tunngatinneqarnerat tamanna universalimik pissuseqarneranik ersersitsivoq ; taanna upperisaq nunarsuarmi tamarmi atuuttutut oqartoq , grækerit oqaasii " katholikos " imaluunniit " katolik " atorlugit nutserneqartoq , isornartorsiorpaa aammalu inatsisitigut unioqqutitsilluni . Taamaalilluni 1843-miit Guutimut adventisme tassaavoq kristumiut upperisaat kisimiilluni ’ Iivangkiiliu naassaanngitsoq ” (Saqq 14:6) nunarsuarmi innuttaasunik ilinniartitsinissaq pillugu nunarsuarmi tamarmi suliassaqartitsisoq. Piviusoq anersaamik Toqqakkaminut nunarsuup naanerata tungaanut saqqummiussisarnera peerlugu annaassiniartoqanngilaq . Adventisme aallartippoq upperisamik upperisaqarnermik ingerlatsinertut, Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik nalunaaruteqarnermik tunngaveqartumik, siullermik 1843-mi aasaanerani naatsorsuutigineqartumik ; aammalu Jiisusi Kristusip ilumut kingullermik uteqqinnissaata tungaanut 2030-mi aasaanerani pilersaarusiorneqarsimasup tungaanut tamanna pigiinnartariaqarpaa . Pissutigalugu " ingerlaarneq " tassaavoq ingerlaarneq ingerlaavartumik ineriartortoq , taamaanngippat " ingerlaarneq " pinngilaq , kisianni " blokeret institution " aamma toqusimasoq , taannalu traditionimik aamma upperisamik formalismemik privilegieqartarpoq ; tassa Guutip akerlerisai aammalu isornartorsiorpai suna tamaat ; aamma juutit upperinnittut akornanni, upperinnittuunngitsut siulliit, pineqaatissiissutigilereerpai.                     
 
Peqqissaartumik nassuiaat ukiut malillugit
 
Kristumiut upperisaasa tunngaviusut
Versi 14 : “ Illoqarfiup illuutaa aqqaneq-marlunnik tunngaveqarpoq, taakkunanilu Savap apustiliisa aqqaneq-marluk aqqi aqqaneq-marluk allassimapput. »  
Versi taanna apustilit kristumiut upperisaannik ersersitsivoq , soorlu takusimagipput, piffissap 30- p 1843-llu akornanniittup, ilinniartitsissutaalu Romamit 321- mi 538 - imilu atornerlunneqarsimasoq Guutip siornatigut toqqarneqarsimasoq erlinnartorlu ; Illit nammineq, soorlu ujaqqat inuusut , sanaartorneqarpusi anersaamik illumik , palasitut illernartumik , anersaamik pilliutinik Guutimut akuerineqarsinnaasunik Jiisusi Kristusi aqqutigalugu .       
Versi 15 : “ Uannut oqaaseqartoq kuultimik uuttortaasimavoq, illoqarfik, isertarfii, illuutaalu uuttortarlugit. »  
Tassa, soorlu Apo-mi. 11:1 -imi apeqqutaavoq " mittarfiliorneq " imaluunniit, eqqartuussineq , Toqqakkap naalannartup pingaaruteqarnera pillugu , adventistit nalaanni ( portugarsuit 12- it ), aamma apustilit upperisaat pillugu ( tunngavilersuut aamma illu ) . Saqq .​​​​​​​​​​​​ " kuulti " tassaavoq " upperisaq misilinneqarneratigut salliunneqartoq " -mik ilisarnaatitut , 1 Petr 1:7 naapertorlugu : " upperisasi misilinneqarnera, kuultimit ajornerujussuarmik, naak ikuallannermik misilinneqarsimagaluartoq, Jiisusi Kristusip saqqummernerani nersualaarneqarnissamut ataqqinninnermullu nassaarineqarsinnaaqqullugu " . Taamaattumik upperisaq tassaavoq Guutip eqqartuussutaanut malittarisassaq.                
Versi 16 : “ Illoqarfik kvadratitut ilusilersugaavoq, takissusaalu takissusaanut naleqqiulluni. Illoqarfik qimmit qimuttut atorlugit uuttorpaa, nassaarillugulu stade-nik aqqaneq marlunnik tusind-inik takissuseqartoq ; takissusaa, takissusaa aammalu portussusaa naligiipput. »  
" Kvadrat " tassaavoq pinngitsoorani perfekt idealimik ilusi. Aallaqqaammut Mosesip nalaani sananeqarsimasup tabernakelip " illernarnerpaaffiani " imaluunniit " illernarnerpaamik " inissisimaffiani nassaassaavoq . " Kvadratip " ilusissaa tassaavoq uppernarsaat intelligent implikation , pinngortitaq saqqummiussineq ajorpaa " kvadrat " perfekt . Guutip ilisimassusaa hebræerit illersortarfiata annertussusaani erserpoq, taanna ” kvadratit ” pingasut atorlugit sananeqarsimavoq . Marluk atorneqarput " sumiiffimmut illernartumut " aamma pingajuat, " illernartunit illernarnerpaanut " imaluunniit " sumiiffimmut illernarnerpaamut " , taanna Guutip najuunneranut kisimi immikkoortinneqarsimavoq tamatumalu kingunerisaanik " assilisassiamik " immikkoortinneqarluni , ajortup assilisassiaa, Jiisusip nalunaaquttap ingerlanerani isumakkeerfigiumasaa . Taakku pingajorarterutaat ukiut 6000-it imaluunniit pingasoriarlutik 2000-it annaassiniarnermi suliassami Guutip isumaliutigisimasaani toqqakkat toqqarnissaannut atorneqartut assilisassiarisimavaat . Toqqakkat tamakku naaneranni toqqakkat taamaalillutik " sumiiffimmi illernarnerpaami " " kvadratimik " sinniisuutinneqarput , taanna annaassiniarnermik suliap kulminatiivianik siulittuivoq ; sumiiffik taanna anersaakkullu Kristusimi isumaqatigiissutip isumaqatigiinniarnerata kingunerisaanik pissarsiarineqarsinnaalernera. Aammalu templip taamatut oqaluttuarineqartup anersaakkullu " pladsiat " tunngaviliissutigineqarpoq ulloq 3. april 30 , tassami annaassiniarneq aallartippoq annaassiniartup Jiisusi Kristusip nammineq piumassutsiminik isumakkeerfiginninnikkut toquneratigut. " Kvadratip " assilisassiaa naammanngilaq ilumut naammalluinnarnermik nassuiaat una naammassiniarlugu, taassumalu symbolsk nummer tassaavoq " pingasut ". Aamma tassaavoq “ kubik ”-ip taanna uatsinnut saqqummiunneqartoq. Taamatut mittarfeqarluta, " takissutsimi , takissutsimi, aammalu portussutsimi ", piffissaq taanna, ilisarnaat " pingasut " naammalluinnartumik " kubik " naammalluinnartumik, toqqakkat Jiisusi Kristusimit annaanneqarsimasut ataatsimeersuarnerannik, peqarpugut . 2030-mi " illoqarfiup kvadrat-ip " sananeqarnera (aammalu kubik-imik : " portussusaa " ) , .                                             tunngaviliissutaa aamma isertarfii aqqaneq-marluk ” naammassineqassapput. Kubik-imik ilusilersorneqarneratigut Anersaap inerteqqutigaa " illoqarfik "-mik eqqortumik oqariartuuteqarneq, inuppassuit tunniussisarpaat.   
Amerlassuseq uuttorneqartoq , ” 12.000 stades , ” Saqqummersitat 7-imi ” 12.000-it matuneqarsimasut ” isumaqarpoq . Eqqaatissiissutitut : 5 + 7 x 1000 imaluunniit, inuk (5) + Guuti (7) x amerlasuut (1000) . Oqaaseq " stadionit " isumaqarpoq arpannermi peqataanerat anguniagaq tassaavoq " nersornaammik pissarsinissaq " Paulusip Fil 3:14-imi ilinniartitsissutaa naapertorlugu : " Guutip nersornaasiuttagaanik nersornaasiuttagaq Kristusi Jiisusimi pissarsiariniarlugu anguniakkamut ingerlaqqippunga. » ; aamma 1 Kor.9:24 -mi : “ Nalunngilarsi arpattartut tamarmik arpattartut, kisianni ataaseq nersornaammik pissarsisartoq ? Arpagit taamatut ajugaaffigisinnaallugu. " Toqqakkat ajugaasut arpapput, Guutillu Jiisusi Kristusimi nersornaasiuttagaanik pissarsillutik."                  
Versi 17 : “ Igalaaq mittarfigaa, inuup mittarfia malillugu, inngilip mittarfia malillugu, 144-nik takissuseqartoq. »  
" Kubit " -it , peqquserlunniutit, tunuanni Guutip eqqartuussinermini uatsinnut saqqummiussivoq aammalu uatsinnut saqqummiussivoq angutit kisimik " 5 "-imik ilisarnaatigineqartut Guutimik ataatsimooqatigiissimasut amerlassusiat " 7 "-iusoq Toqqakkap sananeqaataani isertartut . Nummerit taakku marluk katillugit “ 12 ” -mik pissarsivoq taannalu kvadratinngortinneqarpat amerlassutsimik “ 144 ” -mik pissarsivoq . “ Man’s measure ” -ip eqqortuunera uppernarsarpaa “ inuit ” Jiisusi Kristusip aappaatigut toqqarneqarsimasut eqqartuunneqarnerat . Taamaalilluni amerlassuseq " 12 " Guutimik ataatsimooqatigiinnerup illernartup suliniutaani fase-ni tamani nassaassaavoq : hebræerit patriarkiat 12-it, Jiisusi Kristusip apustilii 12-it, aammalu naggueqatigiit 12-it adventistit upperisaat 1843-1844-miit pilersinneqarsimasoq ersersinniarlugu .                   
Versi 18 : “ Igalaaq jaspisimik sananeqarpoq, illoqarfillu kuultimik ersarissumik, soorlu igalaamik ersarissumik. »  
Guutip ilisarnaatit taakku aqqutigalugit upperisamik toqqarsimasani 1843-p tungaanut takutitsisimanerannik qujamasuutiginninnera ersersippaa, taakku amerlanertigut qaamasumik annikitsumik pissarsisarsimapput, kisianni Guutimut nalunaajaanerat taarsiivigisimavaa asanninnermillu ulikkaarsimavaa. Versimi tassani “ kuulti qaqutigoortoq igalaaq qaqutigoortorlu ” anersaatitik qaqutigoortuunerat ersersippaat. Guutip neriorsuutaanik Jiisusi Kristusi aqqutigalugu saqqummiunneqartunik upperinninnertik pissutigalugu inuunertik annaasarsimavaat. Tassunga tatigineqartoq pissanganartussaanngilaq, nammineq tikilluaqqussavai " makititsinermi siullermi " , tassa ilumut " Kristusimi toqusimasut ", 2030- mi aasaanerani .      
 
Apustilit Tunngaviat
Versi 19 : “ Illoqarfiup illuutaata tunngaviliissutai ujaqqanik erlinnartunik assigiinngitsunik kusanartulersorneqarput : tunngaviliissut siulleq tassaavoq jaspis, aappaat safir, pingajuat kalcedon, aappaat smaragd, ”  
Versi 20 : “ Sardonyksimit pingajuat, sardiusimit sisamat, krysolitimik arfineq-marluk, beryl-imik arfineq-marluk, topaz-imik arfineq-marluk, krysoprase-mik qulingiluat, jacinth-imik arfineq-marluk, ametyst-imik aqqaneq-marluk. »  
Guutip inuit eqqarsaataat ilisimavaa aammalu ujaqqat erlinnartut qanoq ilungersunartiginersut nersorlugit qanoq misigisarnersut , taakku qanoq misigisarnersut . Tamakku pissarsiariniarlugit ilaat pisuussutsinik atuisarput imminnut ajortinniarlugit , taamaattumillu taakkununnga asanninnertik annertuvoq . Taamatuttaaq Guutip inuup misigissusia taanna atorlugu toqqakkani asasaminut pilluaqqusaasunullu misigissutsinik ersersitsissaaq .
Taakku assigiinngitsut " ujaqqat erlinnartut " ilinniartitsissutigaat toqqarneqarsimasut identiskiusut kloniunngitsut, pissutigalugu inuit ataasiakkaat nammineq kinaassuseqarmata, timikkut niveau-mi, malunnarpoq, kisianni pingaartumik anersaakkullu niveau-mi, karakterimi niveau-mi. Jiisusip " apustiliisa aqqaneq-marluk " assersuutaat eqqarsaat tamanna uppernarsarpaa. Jean aamma Pierre akornanni, qanoq assigiinngissuteqarpa ! Kisianni Jiisusip taakku assigiinngissuteqarnertik pissutigalugu aamma assigiinngissuteqarnertik pissutigalugu asavai. Inuunermi pisuussuseq ilumoortoq Guutimit pinngortinneqarsimasoq tassaavoq kinaassutsit assigiinngisitaarnerat taakku tamarmik ilisimasimavaat qanoq ilillutik uummatiminni uummatiminnilu tamani siullertut inissisimasinnaanersut.     
 
 
Adventismeq
Versi 21 : “ Iserfiit aqqaneq-marluk perlerujussuupput aqqaneq-marluk ; illut ataasiakkaat perlerujussuarmik ataatsimik sananeqarsimapput. Illoqarfiup qeqqa kuultiuvoq, soorlu igalaaq ersarissoq. »  
1843-miit toqqakkat annaassiniartup eqqartuussisup eqqartuussinerani siulittaasumit upperisamik qullermik takutitsisarsimanngillat . “ Perle ataaseq ” -mik ilisarnaat pissuteqarpoq adventismeq pilluaqqusaasoq guutimit annaassiniarnermik pilersaarut tamakkerlugu paasiniarlugu pissarsisinnaaneranut. Guutimut 1843-miit adventistit qinigaasut toqqakkat qaamasumik tamanik pissarsinissaminnut naleqartutut imminnut takutitsisimapput. Kisianni tamanna annertusiartortumik tunniunneqartarmat, adventistit kingulliit isumaqatigiinngitsut kisimik siulittuutitut nassuiaatinik kingullermik naammalluinnartumik pissarsisarput. Ima isumaqarpunga adventistit kingulliit toqqarneqarsimasut apustilit nalaanni annaanneqarsimasunit allanit annertunerusumik naleqartitsissanngitsut. “ Perle ” tassaavoq annaassiniarnermi suliassaq Guutimit aallartinneqartoq naammassineqartoq . Tassani misilittagaq immikkut ittoq ersersinneqarpoq , taannalu tassaavoq ilinniartitsissutit piviusut tamarmik paavip romamiut katuullit upperisaannik aamma protestantimik upperisamik apostasimut kukkusimasumik ajortinneqarsimasut aammalu saassussineqarsimasut iluarsineqarnissaat. Aammalu kingullermik, taanna uatsinnut ersersitsivoq Guutip 1843-mi aasaanerani Daniel 8:14-imi aalajangersakkap atuutilersinneqarnera qanoq annertutigisumik pingaartitsinersoq : " Unnukkut ullaakkullu illernartuutillu 2.300-t tungaanut pisuutinneqassapput ." " Perle " tassaavoq " illernartuunerup pissutissaqarluartup " taassuma assilisassiaa , ujaqqat allat assigalugit ilusaa ersersinniarlugu ikkussorneqartariaqanngilaq . Kingullermik tassani toqqakkat illernartinneqarsimasut ataatsimeersuarnerat isumaqatigiissuteqartutut isikkoqarpoq, Saqqq 14:5 naapertorlugu ” pisuunngitsutut ” Guutimut naalannartussani tamaasa tunniullugu. Siulittuutitut sapaatip-akunnera aamma ukiut tusindit arfineq-marluk taanna siulittuutigisimasai ataatsimoorput, annaassiniarnermilu suliassaq pinngortitsisoq annertooq Guutip isumaliutigisimasaata tamakkerneqarnerani tamani eqquutsinneqarlutik. Matth. 13:45-46 -mi ” perleq akikitsuusoq ” ersersippaa qanoq pissanganartigisumik tunniussiumasimanera tamaat .                  
 
Jerusalemimi nutaami allanngornerit annertuut
Anersaaq erseqqissarpaa : “ illoqarfiup aqquserngi kuultiuvoq, soorlu igalaaq ersarissoq. » " Sumiiffik kuultimik pilersorneqartoq " tassa upperisamik pilersorneqartoq   taanna atorlugu Parisimi ajortuliornermik assilisassiamik naligiissitsisoqarnissaa siunnersuutigaa, Saqqummersitat 11:8-mi aqqit " Sodoma Egyptenilu " pissarsiarinerisigut.       
Versi 22 : “ Illoqarfimmi templimik takusaqanngilanga ; Naalagaq Guuti Pisinnaasoq tassaavoq templia, aamma Sava. »  
Symbolit piffissaat qaangiuppoq, toqqarneqarsimasut guutimit annaassiniarnermik suliap ilumut naammassineqarneranut isersimapput. Soorlu ullumikkut nunarsuarmi paasisimavarput, katersuuffiup " templia " atorneqarsinnaajunnaassaaq. Naassaanngitsumik piviusumillu iserneq atorfissaqanngitsunngortissavaa " tarnit " taakku siulittuutigisimasaat Kol. 2:16-17 naapertorlugu : " Taamaattumik kinaluunniit nerisassanik, imigassanik, ulloq nalliussineq pillugu, qaammat nutaaq pillugu, sapaatip-akunneraniluunniit eqqartuunnaveersaassavaasi: taakku tassaapput Kristusip timiata tarnigaat . Malugineqarneq ! Versimi tassani , formel " sabbatit " pineqarpoq " sabbatit " upperisamik nalliuttorsiornernit pinngortartut aamma " sapaatip akunnerani sabbatit " Guutimit pilersinneqarsimasut illernartinneqarsimasut ulloq arfineq-marluk nunarsuup pinngortinneqarneraniit. Soorlu Kristusip siullermik tikinnerata atorfissaqanngitsunngortippaa ullorsiornermi ritualiit, taanna pillugu siulittuutigineqarsimasut , naassaanngitsumut iserneq nunarsuarmi ilisarnaatit nutaajunnaarsissavai aammalu toqqakkat takusinnaalissavaat, tusarsinnaalissavaat malinniarsinnaalissavaallu Savamik , tassa Jiisusi Kristusimik, takuneqarsinnaasumik illernartumik guutimik " ersersitsisoq , temple " , taanna pissaaq .                  
Versi 23 : “ Illoqarfik seqineq qaammallu pisariaqartinngilaa ; Guutip naalanera qaammarsarpaa, Savallu qulliuvoq. »  
Guutimik naassaanngitsumik toqqakkat permanent-imik qaamasumi inuusarput qaamasumik qaamasumik soorlu ullumikkut seqinnerput, taassuma pinngornera aatsaat " ulloq unnuarlu " allanngorarnerisigut pissutissaqartinneqartartoq ; “ unnuk imaluunniit taarneq ” ajortuliorneq pissutigalugu pisuutinneqartoq . Ajorti aallarunneqarlunilu aallarunneqarmat, Guutip 1 Mosesi 1:4-mi ’ iluartutut ” nalunaarutigisimasaanut ’ qaamasumut ” kisimi inissaqarpoq .          
Guutip Anersaa suli takuneqarsinnaanngilaq aamma Jiisusi Kristusi tassaavoq pinngortitami takusinnaasaasa ataani . Tassa taanna Guutip takuneqarsinnaanngitsup ’ torlatut ” saqqummiunneqarpoq.  
Kisianni anersaamik nassuiaanerup allanngorneq annertooq ersersippaa. Qilammut isereerlutik toqqakkat Jiisusimit toqqaannartumik ilinniartinneqassapput, taamaalillutik " seqineq ", nutaamik ataatsimooqatigiinnerup ilisarnaataa , aammalu juutit ataatsimooqatigiinnerisa siulliit ilisarnaataat " qaammat " pisariaqartinngilaat ; marluk tamarmik , Saqq 11: 3 naapertorlugu, Allakkani Guutip biibilikkut ” nalunaajaasuisa marluk ” , inuit annaassiniarnermut pilersaarutaanik nassaarnissaminnut paasinninnerminnilu paasinninnissaannut iluaqutaasinnaasut. Naatsumik oqaatigalugu toqqakkat Biibili Illernartoq pisariaqartinngilaat.        
Versi 24 : “ Inuiaqatigiit qaamasumi ingerlassapput, nunarsuarmilu kunngit naalannartik tassunga tikissavaat. »  
" Naalagaaffiit " pineqartut tassaapput qilammiittut imaluunniit qilammiittut " naalagaaffinngorsimasut " . “ Nuna nutaaq ” aamma Guutip naalagaaffia nutaaq pinngormat , tassani uumasut tamarmik pinngortitsisoq Guuti nassaarisinnaavaat. " Nunarsuarmi kunngit " toqqakkat ilaat " naalannartunngortinniarpaat " uummatiminnik peqqissutsiminnik inuunermut naassaanngitsumut matumunnga " nunarsuarmi nutaami " inissinneqarsimasumut . Oqaaseq taanna " nunarsuarmi kunngit " amerlanertigut , pejoratively , nunarsuarmi oqartussat upperinnittut , toqqarsimavai , pissanganartumik , Apo-mi toqqarneqarsimasut . 4:4 aamma 20:4 tassani ” issiasut ” ” qullersaqarfinni ” saqqummiunneqarput . Soorlu aamma Saqq 5:10 -mi atuarsinnaavarput : “ Guutitsinnut naalagaaffinngortippatit palasinngortippatit , nunarsuarmilu naalagaassapput .”                      
Versi 25 : “ Isertarfii ulloq unnuarlu matuneqassanngillat, tassani unnuk nassaassaanngilaq. »  
Paasissutissiissummi erseqqissarneqarpoq ullumikkut isumannaallisaanerup tammarsimanera. Eqqissineq isumannaatsuunerlu ulloq naassaanngitsoq naassaanngitsullu qaamasunngortinneqassaaq. Inuunerup oqaluttuarisaanerani taarnermik assilisassiaq nunarsuarmi kisimi pinngortinneqarpoq , sorsuuteqarnermi pissutigalugu, tassalu " qaamasumik " diaavulup lejriani " taarnermik " akerleriissuteqarnissaq.    
Versi 26 : “ Inuiaqatigiillu naalanerat ataqqinninnerallu tassunga tikinneqassapput. »  
Ukiuni 6000-ini angutit imminnut aaqqissuussisimapput naggueqatigiinnut, inuiaqatigiinnut naalagaaffinnullu. Kristumiut nalaanni , Vestenimi , inuiaqatigiit naalagaaffimminnik naalagaaffinngortitsipput kristumiut toqqakkat taakku akornanni toqqarneqarput pissutigalugu " naalanneq ataqqinninnerlu " Guutimut tunniussaat, Jiisusi Kristusimi.  
Versi 27 : “ Tassunga isersinnaanngilaq, aammalu kinaluunniit ajortunik sallusuissummik iliuuseqartoq ; Savap inuunermik atuakkiaani allassimasut kisimik isertussaapput .  
Guutip uppernarsarpaa, annaassiniarneq taassuma tungaaniit annertuumik piumasaqaataavoq. Allaat perfekt pure souls , asanninnermik uppernarsaateqartut , naassaanngitsumik inuuneq pissarsiariniarlugu toqqarneqarsinnaapput . Aammattaaq Anersaaq nutarterpaa " saassussineqarsimasunik " itigartitsinermini, taannalu " Sardis " -imi oqaluussinermi protestantimik upperisamik kukkusimasumik taaguuteqarpoq , aammalu katuullit upperisaat, malinnaasoq " imminut tunniussisoq akerleriissuteqarnermut sallusuissummullu " upperisamik aammalu sivisuumik. Pissutigalugu Guutimut attuumassuteqanngitsut diaavulumit anersaapiluusunillu atornerlunneqarnissartik salliuppaat.      
Aammattaaq Anersaap eqqaamavaatigut, tupinnartuliat inuit pillugit immikkoortinneqarput, Guutip nunarsuup pilersinneqarneraniit toqqarsimasani aqqi ilisimammagit, taakku " inuunermi atuakkani allanneqarsimammata ." Aammalu " Savap inuunerata atuakkiaani " erseqqissarlugu Guutip upperisaq kristumiunngitsoq tamarmik annaassiniarnermut pilersaarutaanut ilannguppaa . Apokalypsimini kristumiut upperisarsiornerisa eqqunngitsut ilaatinneqannginnerat ersersippaa, annaassiniarnermi aqqut " qaqutigoortumik qaqutigoortumillu " takussaavoq soorlu Jiisusip Matth 7:13-14-imi nalunaarutigaa : " Iserfimmi qaqutigoortumik iserit. Isertarfik siammasissuuvoq aqqullu ajortumut ingerlasoq siammasissuuvoq, amerlasuullu taanna atorlugu iserput. Kisianni portoq qaqutigoortuuvoq aqqullu inuunermut ingerlasoq ajornakusoortuuvoq , ikittunnguillu nassaarisarpaat .”         
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Saqqummersitat 22 : Ulloq naassaanngitsoq 
 
 
 
Nunarsuarmi piffissap Guutimit toqqaanerup naammassineqarnera Saqq 21 : 7 x 3-mik naggaserneqarpoq.Nummer 22 paradoksalimik oqaluttuap aallaqqaasiutaa naak taanna , atuakkami tassani , epilogimik taaneqartaraluartoq. Nutarterineq taanna, Guutip isumaa malillugu ” suut tamarmik ” pillugit, ” nunamut nutaamut qilammullu nutaamut ” ataqatigiissuteqarpoq , taakku marluk naassaanngitsumik .     
Versi 1 : “ Taannalu uannut takutippaa imermik inuunermik ersarissumik, krystallitut ersarissumik, Guutip Savallu qullersaqarfianit aallaaveqartumik. »  
Tassani sublime, inuunermik tunniussisoq assilisassiaq nutaaliorneq , Anersaaq eqqaamavaatigut toqqakkat ataatsimeersuarnerat naassaanngitsumik , assilisassiaq " inuunermik imermik " , tassaasoq pinngortitaq, Guutip suliaa Kristusimi anersaamik pinngortinneqarsimasoq, taassuma takuneqarsinnaasumik peqataanera taassuma " tron- ianit " siunnersuutigineqartoq ; aamma tamanna, ” savap ” pilliutaa aqqutigalugu , Jiisusi Kristusi ; naassaanngitsoq tassaavoq nutaamik inunngornerup kingunerisassaa, pilliut taanna toqqakkani pilersippaa.        
" Pinngortitaq " tassaavoq imeq nutaaq sukkasuumik ingerlasoq. Taanna inuuneq, soorlu taanna, ataqqinnittumik ingerlatsisoq assilisassiaraa. Imeq nutaaq inuit nunap iluani timitsinni 75%-iuvoq ; tassa imaappoq imeq nutaaq tassunga pisariaqartinneqarpat , tamannalu pissutaavoq Guutip oqaasiani, soorlu aamma naassaanngitsumik inuuneq pissarsiariniarlugu pisariaqartinneqartoq, " inuunermik imermik pilersuisumut " Saqqummersitat 7:17 naapertorlugu, nammineq taanna " imeq inuunermik pilersuisoq " Jer:3 naapertorlugu. Saqqummersitamini takuarput Apo. 17:15 -imi ” imeq ” ” inuiaqatigiit ” ilisarnaatigaat ; Tassani ” qeqertaq ” toqqakkat annaanneqarsimasut naassaanngitsumik atuuttunngorsimasut ilisarnaatigaat.              
Versi 2 : “ Illoqarfiup aqquserngip qeqqani, aammalu qeqertap tunuani, inuunermik orpik, aqqaneq-marloriarluni paarnanik naatitsisartoq, qaammammilu paarnanik naatitsisartoq, qaammammilu paarnanik inuiaqatigiinnut ajorunnaarsaatitut atorneqartartoq. »  
Assimi aappaani tassani, Jiisusi Kristusimi, " inuunermik orpik " nassaassaavoq " toqqakkat ataatsimeersuarnerisa akornanni " ataatsimeersuarnerup " pladsiani " ataatsimeersuarnermi katersuuffimmi. Taanna taakku akornanni “ qeqqaniippoq ” kisianni aamma taakku sinneranni, ” qeqertap qeqqani marlunni ” sinniisoqarluni. Tassami Jiisusi Kristusip Anersaava guutiusoq sumiluunniit nassaassaavoq ; sumiluunniit aamma kikkulluunniit akornanni saqqummertartoq. “ Puisip ” taassuma paarnaa tassaavoq “ inuuneq ” nutarterneqartartoq , ataavartumik , tassami “ paarna ” nunarsuarmi ukiutsinni ” qaammatini 12-ini ” ataasiakkaani pissarsiarineqartarmat . Tamanna aamma naassaanngitsumik inuunermik assilisassaavoq kusanartoq aammalu Guutip piumasaatigut naassaanngitsumik inissisimasoq eqqaamasassaavoq.                    
Jiisusip inuup paarnanik ” orpiit ” naliginnaasarpai , taakku ” paarnatik atorlugit eqqartuunneqartarput . Taanna imminut tunngavilersorpaa, aallaqqaammut 1 Mosesi 2 :9-mi, ” inuunermik orpik ” assersuutigalugu . Maanna orpiit ” atisatik ” atorlugit ” qimmit ” atorlugit kusassaapput . Jiisusimut " atisani " ilisarnaatigaa suliassani ilumoortut taamaattumillu toqqarsimasani annaassiniarnerminnik pisussaaffillit ajortuliornerannik annaassiniarnermini . Taamaattumik soorlu " orpiit " qimmit " nappaatinik peqqissisitsisartoq, taamatuttaaq suliassat ilumoortut Jiisusi Kristusip naammassisai " peqqissisitsipput " toqunartumik nappaatimik aallaqqaammut ajortuliornermik toqqakkat Adamip Evallu kingorna arfanniarsimasaat , taakku orpiit " qimmit " atorlugit timikkut anersaakkullu pissusilersornerminnik ajortuliornermik misigisaqarnermikkut nassaarisimavaat.                     
Versi 3 : “ Perloqqusisoqanngilaq. Guutip Savallu qullersaqarfiat illoqarfimmiissaaq ; kiffartortuisa taanna kiffartorfigissavaat isigaalu takussavaat , .  
Versimi tassanngaanniit , Anersaaq siunissami oqaluttuarpoq, oqaluussinermini toqqarsimasunut kaammattuisumik isumaqarluni, taakku suli ajortumik kingunerisassanillu akiuussuteqartariaqassapput Kristusip uteqqinnissaata tungaanut aammalu ajortuliornermik nunarsuarmiit anisinneqarnissaasa tungaanut.
Tassaavoq " anathema " , Evap Adamillu ajortuliorsimanerata perloqqussutaa, Guuti inuit isigalugit takuneqarsinnaajunnaarsippaa. Israelip isumaqatigiissutip siulliup pinngortinneqarnera allanngortinngilaa, tassami ajortip suli Guuti takuneqarsinnaajunnaarsippaa. Suli ulloq unnuarlu flamboyantinngorluni qinngornerup isikkoqarnerata ataani toqqorsimasariaqarsimavoq. Sumiiffimmi illernarnerpaami tassunga kisimi immikkoortinneqarsimavoq , pinerluuteqarsimasumut toqutsisoqarnissaanik pineqaatissinneqarluni. Kisianni nunarsuarmi pissutsit taakku taamaanngillat. Nunarsuarmi nutaami Guuti kiffaminut tamanut takuneqarsinnaavoq, kiffartornertik qanoq ittuussanersoq suli ilisimaneqanngilaq , kisianni apustilit Jiisusi Kristusimik oqaloqatiginninnerminnilu taanna attaveqarfigisinnaavaat ; qinnguartaatit.   
Versi 4 : “ aqqalu qaaqqusaminni allassimassaaq. »  
Guutip aqqa tassaavoq ilumut „ Guutip inuusup ilisarnaataa . Sabbatimi eqqissineq tassaavoq avataaniit ” ersersitsineq ” . Guutip " aqqa " taanna kinaassutsimik taaguuteqarpoq, taannalu " uumasunik sisamanik " niaqqunik ilisarnaatigaa : " løve, nersussuaq, inuk, aamma qimmit " taakku Guutip kinaassusia harmonimik assigiinngissuteqarneranik perfektimik ersersitsipput : kunngitut aamma nukittuumik, kisianni pilliuteqarnissamut piareersimasoq, inuttut pissuseq, kisiannili qilammi pinngortitaq. Jiisusip oqaasii eqquupput ; Timmissat qimmit ataatsimoorlutik. Aammalu guutimit pingaarnersiuinermik piginnittut Guutimit naassaanngitsumik inuuneqarnissaminnut toqqarneqarput taakkulu Tassunga katersorneqarput . " Qaartartumi " angutip ajutoornera inissisimavoq, eqqarsartaatsiminut kinaassutsiminullu ajoqutaasoq. Aammalu ajutoorneq taanna aniguisoq misissuisarpoq, eqqarsaatigisarpaa aammalu akuersaartarpaa imaluunniit akuersaartarpaa imaluunniit itigartitsisarluni piviusumik malittarisassamik Guutip annaassiniarnissaanut saqqummiussisarpaa. Toqqakkat ajutoorsimasut asanninnermik takutitsineq Guutimit aaqqissuunneqarsimasoq Jiisusi Kristusimi nuannarivaat aammalu sorsuuteqarsimapput , malittarisassat aalajangersimasut malillugit , ajortoq qaangerniarlugu taanna ikiortigalugu , taanna peqatigalugu inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffimmik pissarsiniarlutik.               
Kingullermik Guutip pissusaanik Jiisusi Kristusi aqqutigalugu saqqummersinneqartumik piginnittut tamarmik taanna peqatigalugu naassaanngitsumik kiffartornissaminnut nassaartarput. Guutip ” aqqa ” qaminnut allassimasoq ” ajugaanertik nassuiarpaa ; aamma tamanna, ingammik, adventistit upperisaat misilitsinneqarnerani kingullermi, inuit toqqagassinneqarsimapput ” qaartartuminnut ” ” Guutip aqqa ” imaluunniit ” uumasoq ” upperinnittup aqqa allassinnaallugu.           
Versi 5 : “ Unnuk qanoq ittuussanngilaq ; Qullimik qaamasumilluunniit pisariaqartitsissanngillat, tassami Naalakkap Guutip qaamasuutinniarpai. Taakkulu naassaanngitsumik naassaanngitsumillu naalakkersuissapput. »  
1 Mosesi 1:5 naapertorlugu oqaatsip „ unnuk ” tunuani oqaaseq „ taarneq ” ajortuliornermut ajortumullu ilisarnaatitut inissisimavoq. “ Qullik ” tassaavoq Biibilimut, Guutip oqaasia illernartoq allassimasoq, taanna “ qaamasumi ” -mik , pitsaasumik eqqortumillu , malittarisassamik ersersitsivoq. Atorluarsinnaajunnaassaaq, toqqakkat toqqaannartumik pissarsisinnaalissapput guutimeersumik isumassarsiorfigisaminut, kisianni ullumikkut , ajortup nunarsuarmi, pingaaruteqartumik “ erseqqissumik ” rolle-mik , kisimiilluni, naassaanngitsumik inuuneqarnissamut aqqutissiuisoq, pigiinnarpaa .          
Versi 6 : “ Taannalu uannut oqarpoq : Oqaatsit taakku upperineqarsinnaapput ilumoorlutillu ; aamma Naalakkap , pruffiitit illernartunik Guutiata, inngilini nassiuppaa kiffaminut takutinniarlugu qanoq pisoqarnissaa .  
Aappaattut Guutimit uppernarsaat una nassaarisinnaavarput : “ Oqaatsit taakku upperinnipput ilumoorlutillu .” Guutip siulittuut atuartoq qularunnaarsitsiniarpaa, pissutigalugu naassaanngitsumik inuunera toqqakkani pingaaruteqarmat. Taakku guutimit uppernarsaatit eqqarsaatigalugit inuup misigissutsinik pingasunik Pinngortitsisup tunniussaanik piumasaqaateqarpoq. Misilitsinnerit arlaqarput aammalu anersaartuutinik aallaaveqartumik aallaaveqarlutik sunniuteqarluarlutik. Taamaattumik Guutip innersuussutaa tamakkiisumik pissusissamisoorpoq. Anersaanut ulorianartorsiorneq ilumoortuuvoq sumiluunniit atuuffeqarluni.    
Versimi tassani atuarnerput nutarterlugu naleqquppoq, taanna siulittuutimi tassani qaqutigoortumik oqaaseqatigiinnik saqqummiussivoq. Versimi tassani ilisarnaatissaqanngilaq, kisianni uppernarsarneqarpoq Guuti pruffiitit Biibilimi atuakkanik allassimasunik isumassarsiorfiusoq aammalu saqqummersitsinermi kingullermi, taanna " Gabriel " Johannesimut nassiussisimasoq, taamaalilluni taanna assilisassiamik saqqummiussisinnaaqqullugu qanoq , 2020-mi, pisoqarumaarnersoq " sukkasuumik " , imaluunniit assut larshed in . Kisianni 2020-p 2030-llu akornanni piffissat ajornerpaat aqqusaartariaqassapput ; piffissat pissanganartut toqumik, atomip nukinganik aseruinermik aamma pissanganartumik ’ Guutip kamannerata kingulliit arfineq-marluk ” ; Inuk pinngortitarlu ajornakusoortumik ajornartorsiuteqassapput tammarnissaasa tungaanut .       
Versi 7 : “ Aamma takuuk, sukkasuumik tikissaanga . Pilluaqqusaalluni atuakkami matumani siulittuutitut oqaatsit eqquutsinneqartut ! »  
Jiisusi uteqqinnissaa nalunaarutigineqarpoq ukiumi 2030 - mi aasaanerani Pilluarneq uagutsinnut, annertussusilimmik " atuakkami matumani " Saqqummersitat " siulittuutimi oqaatsit " illersorlugit " , naggataatigut .      
Adverbi " promptly " Kristusip uteqqinnermini piffissap ingerlanerani piffissap ingerlanerani saqqummernera nassuiarpaa, pissutigalugu piffissaq nammineq sukkanerusumik aammalu sukkanerusumik ingerlavoq. Daniel 8:19-imiit Guutip eqqaasippaatigut : " piffissaq aalajangersimasoq tassaavoq naggatissaq " : " Taava uannut oqarpoq: Oqaluttuassavara qanoq pisoqarumaarnersoq kamannerup kingulliup nalaani, piffissaq aalajangersimasoq naggatissaq ." Aatsaat ukiut 6000-it Guutip toqqarsimasanik toqqaaniarnissaanut programmeqarsimasut naaneranni pisinnaavoq , tassa ulloq siulleq apriilip 3-ani 2030-mi sioqqullugu .       
Versi 8 : “ Uanga Johannesi tamakku tusaasimavakka takusimallugillu. Tusarlungalu takusimavara inngilip uannut takutinneqartup illuatungaanut pallorfigiumallugu qungujuppunga . »  
Aappaattut Anersaaq uatsinnut mianersoqqussutini oqaluuseriniarlugu tikippoq . Grækerit allattorsimaffianni aallaqqaasiut verbi " proskuneo " nutserneqarpoq " sioqqullugu qungujuttarneq " . Verbi " adore " tassaavoq latinerisut allanneqarsimasoq " Vulgate "-mik taaneqartartoq. Eqqunngitsumik nutserineq taanna kristumiussutsip upperisamik upperisaqarnerani timikkut qungujuttarnerup unitsinneqarneranut aqqutissiuussisuuvoq, qinnuteqarnissamut " nikkorfalluni " , grækerit oqaasiisa " istemi " -p alla eqqunngitsumik nutserineqarnera pissutigalugu , Markusi 11:25-mi. Allaaserisami , taassuma ilusissaa " st é kété " isumaqarpoq " pissaanilissuaq imaluunniit pinertussuseq " , kisianni Oltramare- p nutserneqarnera L.Segond - ip allaaserisaani tiguneqartoq , nutserneqarpoq " stasis " isumaqarluni " nikkorfaneq " isumaqarluni . Biibilip eqqunngitsumik nutserneqarnera taamaalilluni inuit ilumut illersorneqartumik misigissuseqanngitsut tungaannit Pinngortitsisoq annertooq Guutimut, Tamanut Pisinnaasumut , naleqanngitsumik , pingaartitsisumik aammalu pissusilersornermik pissusilersornermik peqquserlunniuteqartitsivoq . Aammalu tamanna kisiat pinngilaq... Tamanna pissutigalugu biibilikkut nutserinermut tunngatillugu isiginnittaaserput mianersortariaqarpoq mianersorlunilu, ingammik Saqq 9:11-imi Guutip Biibilip " hebræerisut grækerisullu " allanneqarsimasup " aserorsaatitut " ( Abaddon - Apollyon ) atorneqarnera ersersippaa . Piviusoq allakkani aallaqqaasiutini kisimi nassaassaavoq, hebræerisut illersorneqarsimasunili tammarsimasunilu isumaqatigiissutip nutaap ​​allagaataanik grækerisut taarserneqarsimasuni. Aammalu tassani, tunniunneqartariaqarpoq, qinuneq " nikkorfasoq " protestantimik upperisallit akornanni saqqummerpoq, " 5. trompete " -mi oqaatsit guutiusut atorlugit siunertarineqarluni . Tassami, paradoksiusumik, kneeling prayer katuullit akornanni sivisunerusimavoq, kisianni tamanna tupaallannartussaanngilaq , tassami tassaavoq katuullit upperisaanni tassani diaavulu malinnaasuni aammalu atornerluisut Guutip peqqussutaani qulini aappaani inerteqqutaasut eqqumiitsuliat sioqqullugit imminut qungujuttarnissaannut aqqutissiuussisartoq.                                ; peqqussut katuullit soqutiginngisaat , tassami romamiut allagaanni taanna peerneqarsimavoq taarserneqarlunilu.
Versi 9 : “ Kisianni uannut oqarpoq : ’ Takuuk taamaaliornaveersaarit ! Uanga illit kiffartortuuvunga, qatanngutillu pruffiitinut, atuakkamilu matumani oqaatsinik maleruaasunut. Guutip siornatigut pallorfiginninneq , qungujuttarneq . »  
Johannesip pissusaa Guutimit siunnersuutigineqarpoq toqqarsimasaminut mianersoqqussutitut : " mianersoqqussutigiuk guutipilussiornermut kukkunnginnissannut ! " " taanna kristumiut upperisaasa Guutimit Jiisusi Kristusimi itigartinneqarsimasut pingaarnertut pissutaapput." Scene taanna aaqqissuussivoq soorlu atuartitsinermini kingullermi aaqqissuussisimasoq, apustilini tigusarineqarnermini nalunaaquttap ingerlanerani sakkutuunik tigusinissaminnut peqqusilluni . Piffissaq tikikkaangat atornissaat inerteqqutigaa . Ilinniartitsineq tunniunneqarpoq allassimallunilu : " Misissuigit taamaaliornissannut ." Versimi tassani Johannesip nassuiaataa ima tunniunneqarpoq : “ Uanga kiffartortoqatinnut ilaavunga .” " Inngilit " , ilaatigut " Gabriel " , tassaapput , soorlu inuit , pinngortitsisup Guutip pinngortitai , taanna peqqussutini qulit akornanni aappaani inerteqquteqarpoq pinngortitami siumut, assilisassiat sananeqarsimasut sioqqullugit , imaluunniit assilisassiat maalaarsimasut sioqqullugit qungujunissaq ; tamarmik idolip atorsinnaasai . Taamaalilluni versi taanna ilinniarfigisinnaavarput inngilit akerleriissumik pissusilersornerat maluginiarlugu. Tassani Gabriel , Mikaelip kingorna qilammi pinngortitaq naleqarnerpaaq, taassuma siornatigut qungujuttarnissaq inerteqqutigaa . Aappaatigut Saatani, pissanganartumik isikkoqarnermini , " Jomfru " -mik assilisassiorluni , piumasaqarpoq eqqaassutissat pallorfiginnittarfiillu sananeqarnissaat, taanna pallorfiginiarlugu kiffartorfiginiarlugulu... taarsiullugu maske qaammaarisoq nakkarpoq .                  
Inngilip aamma erseqqissarpaa „ qatanngutillu, pruffiitit atuakkamilu matumani oqaatsit malinniarlugit .“ Oqaaseqatigiit una aamma Saqq .​​​​​​​​​ ​Amerlassusilersuineq taanna suli amerlanerusunik kaammattorneqartut qinersinissamut isersinnaalersippaat, piviusoq saqqummiunneqartoq tusarlugu aammalu konkrete atuutsinniarlugu.       
Versi 10 : “ Oqarfigaangalu : Atuakkami matumani siulittuutitut oqaatsit matussusernagit. Piffissaq qanilliartormat. »  
Oqaluttuaq eqqunngitsuuvoq, tassami Johannesimut tunngatinneqarmat, taanna Guutip atuakkap aallaqqaataaniit piffissatsinnut kingullermut angallassisimavaa , Saqq 1:10 naapertorlugu . Aamma paasisariaqarparput atuakkap oqaasii matuneqannginnissaat pillugu peqqussut atuakkap tamakkiisumik matuneqannginnerani uannut toqqaannartumik tunngatinneqartoq ; taava Saqq 10:5-imi ’ atuakkiaq mikisoq ammasoq ’-nngortarpoq. Aamma Guutip ikiorneqarneratigut akuersissutigalugulu " ammarneqarpat " taava " sillimmasiissutinik " matuneqarnissaa apeqqutaanngilaq . Aamma una, “ piffissaq qanilliartormat ” ; 2021-mi aasaanerani , ukiut 9 - t sinnerupput Naalakkap Guutip Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaa sioqqullugu.           
Kisianni ” atuakkap mikisup ” siullerpaamik ammarneqarnera Dan.8:14-imi aalajangersakkap kingorna aallartippoq, tassa 1843-p 1844-llu kingorna ; tassami adventistit upperisaat misilinneqarnerata kingulliup sammisap pingaaruteqartumik paasineqarnera pissuteqarpoq Jiisusi Kristusip nammineq, imaluunniit inngiliminit, qatanngutitsinnut Ellen G. White -mut , oqaluussinermi nalaani , saqqummiussinernik toqqaannartumik tunniussisimaneranik .   
Versi 11 : “ Eqqortuunngitsoq suli eqqortuussaaq, kinalu ipertuujusoq suli ipertuujussaaq ; Ilumoortoq suli ilumoortoq iliuuseqassaaq, illernartorlu suli illernartuussaaq. »  
Siullermik atuarneqarnermi versi taanna Dan 8:14-imi aalajangersakkap atuutilernera uppernarsarpaa . Adventistit Guutimit toqqarneqarsimasut 1843-p 1844-llu akornanni immikkoortinneqarnerisa " Sardisimi " oqaluuserisassaq uppernarsarpaa, tassani protestantit " inuusut " kisianni " toqusimasut " aamma " anersaatigut mingutsinneqarsimasut " nassaarisinnaavagut , adventistillu pionerit " qaqutigoortutut naleqartut " versimi tassani taaguuteqartut " illernartuuteqarneq aamma ". Kisianni " atuakkap mikisup " ammarneqarnera ineriartortuuvoq soorlu " ilumoortunik aqqut ulloq qaamasutut ineriartortoq, ullaap tungaaniit zenitiminut " . Aammalu adventistit pionerit nalunngilaat upperisamik misilitsinneq 1991-ip 1994-illu akornanni pissasoq soorlu " 5. trompet " -imik misissuinerup uatsinnut ersersippaa . Tassanngaannaq versimi tassani atuarnerit allat pisinnaanngortarput.                  
Piffissaq nalunaaqutsiussaq naammassiniarsarivoq soorlu Saqq 7:3 -mi atuarsinnaagipput : “ Nunarsuaq, immap orpippassuarluunniit ajoqusersinngilatit, Guutitta kiffaasa qalipaataasa nalunaaqutsiinissaasa tungaanut.” " Nunap, immap aamma orpiit ajoqusernissaannut akuersissut sumi inissittariaqarparput ? Periarfissat marluupput. „ Trompetip sisamat ” sioqqullugu imaluunniit „ naalliuutit kingulliit arfineq-marluk ” sioqqullugit ? " Trompeti sisamat " tassaasoq Guutip nunarsuarmi ajortuliortunut mianersoqqussummik pineqaatissiissut sisamat , uannut tassani logiskiusutut isigaara periarfissaq aappaat pigiinnarniarlugu. Pissutigalugu " Guutip kamannerata kingulliit arfineq marluk " ilumut protestantinut " nunamut " aamma katuullit " immap " tungaanut siunertarineqarput . Eqqarsaatigissavarput " trompetip sisamat " atorlugu aserorterinerit naammassineqartut inerteqqutaanngitsut, kisiannili toqqarneqarsimasut Jiisusi Kristusip aappaanik annaanneqarsimasut taaguuteqartut allanngortinneqarnissaat siuarsartarpaat.                     
Taamaattumik " trompetip sisamat " kingorna aamma " naalliuutit kingulliit arfineq-marluk " sioqqullugit, aammalu piffissap ataatsimoorluni ataasiakkaallu anersaapiluutaata naaneranut malunnartitsisumik matuneqarnerata nalaani, suli versimi matumani oqaatsit inissitissinnaavagut : " Taanna eqqortuunngitsoq suli eqqortuussaaq; taannalu suli eqqortuunngitsoq; Ilumoortoq suli ilumoortoq iliuuseqassaaq, illernartorlu suli illernartuussaaq. » Kikkut tamarmik uani takusinnaavaat qanoq ililluni Anersaaq versimi tassani uppernarsarniarlugu tikittarnersoq nutserineq pitsaasoq tunngaviusumik “ adventistit ” versimut saqqummiussara tassaavoq Daniel 8:14 : “ ... illernartuuneq pisuutinneqassaaq ”. Oqaatsit „ eqqortuuneq illernartorlu ” sakkortuumik tapersersorneqarput taamaattumillu Guutimit uppernarsarneqarput . Taamaattumik nalunaarusiaq taanna anersaakkut piffissap naanissaanut piffissaq naatsorsuutigineqarpoq, kisianni nassuiaat alla tassaavoq. Atuakkap naanerani Anersaaq siunertarivaa piffissaq atuakkap tamakkiisumik paasineqarsimasup " atuagaq ammasoq mikisoq " pilernissaa , piffissamilu tassanngaanniit akuerineqarnera imaluunniit itigartinneqarnera assigiinngisitsissaaq " taanna ajunngitsoq aamma taanna saassussisoq " aamma Naalagaaffiup " illernartoq suli annertunerusumik imminut illernartinniarlugu " qaaqqusarpaa . Aamma eqqaamavara ” Sardis ”-imi nalunaarusiami ” saassussineq ” protestantismemut tunngatinneqarsimasoq . Anersaaq oqaatsini atorlugit protestantismemik aamma institutionel adventismemik 1994-imiilli perloqqussutini avitseqatigiissutigisimavaa , ulloq taanna økumeniske alliancemut iserluni tassunga ilanngunneqarmat . Taamaattumik atuakkami matumani oqaaseq dekryptereqarsimasoq akuerineqarnera " arlaleriarluni , kingullermilli, Guutimut kiffartortup kiffartortuunngitsullu akornanni assigiinngisitsissaaq " Mal 3:18 naapertorlugu.                           
Taamaattumik versimi matumani ilinniartitsissutit naatsumik allaaserivakka. Siullermik uppernarsarpaa adventistit protestantismemit immikkoortinneqarnerat 1843-p aamma 1844-p akornanni s ulloq 3. april 2030-mi påske sioqqullugu .
Nassuiaatit taakku kingorna paasisinnaalerparput institutionelt adventismep kukkusimaneranut pissutaasoq, taanna Jiisusi Kristusip Laodikeamut oqaluussinermini " vomiteqarnissaanut " pissutaasoq, tassaasoq 1994-imi uteqqinnissaanut upperinninnermik upperinninnginnera, Danielip allagaata translation-iata sunniutaa eqqarsaatigalugu tunuarsimaarneq ; 4. qinngorneq hebræerisut biibilikkut allassimaffimmi aallaqqaasiut nammineq uppernarsarneqarsinnaanngitsumik takutinneqartoq. Ajorti taanna aatsaat naapertuilluartumik Guutimit pisuusut pinngitsuusaanngitsutut pineqaatissinneqarsinnaavoq.   
Versi 12 : “ Takuuk, uanga qanittumi tikissaanga , akissarsiassaralu uannut tunngavoq, inuit tamarmik suliaminnut naapertuuttumik akissarsisinniarlugit . ”  
Ukiut 9- t qaangiuppata Jiisusi oqaatigineqarsinnaanngitsumik naalannartuulluni uteqqissaaq. Saqq .​​​ ​Aammattaaq uatsinnut saqqummiussivoq immikkoortoq adventistinut toqqakkanut upperisalinnut immikkoortinneqartoq, taakku siulittuutitut oqaasiani aamma ulluni arfineq-marlunni sapaatip-akunnera illernartoq ataqqivaat, Saqq 7:14, 21 aamma 22 - mi . Oqaatsit imminut pisuutitsineq atorfissaqanngitsunngortarput, tassami taamanikkut kingusippallaassaaq siornatigut toqqakkani kukkunernik allanngortitsinissaq.    
Versi 13 : “ Uanga tassaavunga Alfa aamma Omega, siulleq kingullerlu, aallaqqaasiut naggataanilu. »  
Aallaqqaasiuteqartoq aamma naggateqarpoq. Periaaseq taanna Guutip toqqakkanik toqqaanissamut nunarsuarmi piffissaq qanoq sivisutigisoq neqeroorutigisimasaanut atuuppoq. Alfap omegallu akornanni ukiut 6000-it qaangiutereersimassapput. Ukiumi 30-mi apriilip 3-ani Jiisusi Kristusip nammineq piumassutsiminik isumakkeerinninnermi toqunera aamma ukiuni 2000-ini kristumiut ataatsimooqatigiinnerisa alfa-piffissaanik malunnartitsivoq ; Ukioq 2030-mi omega-p nalaani sakkortuumik qisuariaateqassaaq . 
Kisianni alfa aamma tassaavoq 1844 omega-mik 1994. Kingullermillu alfa tassaavoq uannut kingullermillu toqqarneqarsimasunut, 1995 omega-mik, 2030.
Versi 14 : “ Pilluaqqusaapput peqqussutaanik maleruaasartut ( atisaminnillu aserfallatsaaliuinngitsut ) , inuunermik orpikkamik nerisinnaatitaallutik, illoqarfimmullu iserfiit atorlugit isersinnaallutik . »  
" Ajornartorsiornerup annertuup " aappaa siumut isigaarput, amerlasuunik toqusarnermik kinguneqarluni. Taamaattumik Jiisusi Kristusi aqqutigalugu Guutimit illersorneqarnissaq ikiorneqarnissarlu pisariaqartinneqartarpoq. Soorlu assilisassiaq ersersitsisoq, ajortuliortoq ’ inassutini malittariaqarpai ” ; Guutip Jiisusillu , “ Guutip savaa ” isumaqarpoq ajortup qanoq ittuunera tamaat unitsittariaqartoq. Versip taassuma ullumikkut Biibilini illersorneqartup nutserneqarnera oqaluttuarineqartoq Vatikanimiit aqunneqartumik romamiut katuullit upperisaannik pissuteqarpoq. Allakkat allat , utoqqaanersaat taamaattumillu upperinninnerusut, oqarput : “ Pilluaqqusaapput inassutaanik maleruaasartut . ” Aammalu ajortuliorneq inatsisinik unioqqutitsinerummat, oqaaseq atornerlunneqarpoq, pisariaqartinneqartumillu pingaaruteqartumillu naalalluarneq kristumiunut ilaasutut oqaaseqarnermik ajornanngitsumik taarserneqarluni. Pineqaatissiissut kikkut iluaqutigisarpaat ? Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut sapaatip-akunnerani sorsuuteqartussanut. Oqaluussissut ilumoortoq ima agguataarneqarpoq : “ Pilluaqqusaasoq Pinngortitsisuminut tusarnaaqqusaasoq .” Oqaluttuaq taanna Saqqummersitat 12:17-imi aamma 14:12-imi allassimasoq kisiat uteqqippaa, tassa : “ Guutip inatsisaanik Jiisusimillu upperinninnermik eqquutsitsisut .” Taakku tassaapput Jiisusip oqaluussiffigisaanik kingullermik pissarsisut. Inernerup pissarsiarineqartup eqqartuussisua tassaavoq Jiisusi Kristusi nammineq, piumasaqaataalu martyrinngornermini ajornartorsiutinut nalinginnaavoq. Toqqakkanut akissarsiaq annertoorujussuussaaq ; toqusinnaajunnaarneq pissarsiarissavaat , adventistillu aqqutaat aqqutigalugu naassaanngitsumik inuunermut iserlutik, taanna ’ Jerusalem nutaaq ’ assersuutigalugu ’ portit aqqaneq-marluk ’ -mik ilisarnaatigaat .                         
Versi 15 : “ Qimmit, atornerluisut , kinguaassiuutitigut atornerluisut, toqutsisut, eqqumiitsuliortut, aammalu sallusuissummik asannittut iliuuseqartartullu ! »  
Kikkuupput Jiisusip taamatut taasarpai ? Unnerluussineq taanna toqqorsimasoq kristumiut upperisaannut tamakkerlugu tunngavoq , taanna apostatiseqarsimavoq ; katuullit upperisaat, protestantimik upperisaq assigiinngisitaartoq ilaatigut adventistit upperisaat 1994-imi suleqatigiinnerminut ilanngunneqartoq ; adventistit upperisaat taamatut pisuusumik pilluaqquneqarsimasoq pinngornermi aallaqqaammut, aammalu suli annerusumik sinniisuisa kingulliit assigiinngisitsinermut pinngitsaalisaasut eqqarsaatigalugit. " Qimmit " tassaapput paganit kisianni aamma, aammalu pingaarnertut, taakku qatanngutinitut oqartartut aammalu taanna killuussisut . Taaguusersuut taanna " qimmit " ullumikkut inuit vestlige paradoksiuvoq uumasoq tatiginninnermik ilisarnaatitut tiguneqartoq , kisiannili orientalimiunut tassaavoq execrationip assilisassiaa . Aammalu uani Jiisusip inuttut pinngortitaat allaat unammilligassaqartippaa uumasutut pissusilersorsinnaanngitsutut isigalugu . Taaguutit allat eqqartuussineq tamanna uppernarsarpaat. Jiisusip oqaatsit Saqq 21:8 -mi oqaatigineqartut uppernarsarpai uanilu oqaaseq “ qimmit ” ilanngunneqarnera nammineq eqqartuussinermini ersersitsivoq. Asanninnermik takutitsinermini sublime-mik inunnut tunniussisimanerata kingorna, taanna aamma pilliutaanik piumasaqartunit persuttarneqarnissamit ajornerunngilaq.          
Taava Jiisusip taakku " magikerit " taasarpai inngilinik ajortunik iliuuseqartarnerat pissutigalugu, spiritualisme, taanna siullermik katuullit upperisaannik " Jomfru Mariap " takussutissaanik , biibilikkut pisinnaanngitsumik, soqutiginnilersitsivoq. Kisianni tupinnartuliat anersaapiluit suliarisimasaat Faraop " magikerit " Mosesip Aronillu sioqqullugit suliarisimasaannut assingupput .      
Taakku " immodest "-imik taasarlugit Jiisusip ileqqorissaarnermik annaassiniarneq isornartorsiorpaa kisiannili pingaarnertut upperisamik ataatsimooqatigiinnerit pinngortitamiittut, taakku protestantit ilagiit katuullit upperisaannik Guutip pruffiitiinit diaavulup kiffartortutut isornartorsiorneqartarmata. Taakku ’ panitut ’ ’ anaanaminnik Babyloni Annertuumik ” prostituereqartumik ” Saqqq.          
Aammattaaq upperisarsiortut tassaapput ’ toqutsisut ’, Jiisusip toqqakkani toqunnissaannut piareersartussat, taanna naalannartumik tikiunnermigut inerteqqutigissanngippagit.  
Taakku " guutipilussiortuupput ", pissutigalugu inuuneq pisuussutinik pingaartitsinerummat anersaakkullu inuunermiit. Guutip qaamasumik neqerooruteqarpat suli soqutiginninngillat, taakkulu ilumut erfalasuinik demoninngortitsinermikkut sakkortuumik itigartitsipput.  
Aammalu versi una naammassiniarlugu , erseqqissarpaa : " aamma kinaluunniit eqqunngitsumik asannittumik iliuuseqartartoq! "Taamaalilluni , taanna pinngortitamik sallusuissummik atassuteqartunik isornartorsiorpai, taamaalillutik piviusumut tamakkiisumik misigissuseqanngitsutut." Oqartoqarsimavoq smag pillugu naatsorsuisoqanngitsoq ; Piviusumik sallusuissummilluunniit asanninneq aamma taamaappoq . Kisianni naassaanngitsumik inuuneqarnissamut Guutip toqqartarpai, immikkut ittumik, pinngortitami akornanni inuit inunngortarnerisa pilersittarpai, piviusumik asanninneq tamanna pigisaqartut.      
Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaata kingullermik kingunerisassaa annilaangavoq. Katersorneqarput , malitseqarlutik, tassaapput ajortuliorsimasut qaqutigoortut, ajuusaarutiginngisaannarlugit juutit ataatsimooqatigiinnerat , paavip romamiut katuullit upperisaat ajortoq , upperisaq ortodoksimik pallorfiginnittartoq , upperisaq protestantiskiusoq pre -calvinistimik pissuseqartoq , kingullermillu adventistimik upperisaq, taannalu institutionalimik upperisaq ataaseq tamarmik naligiimmik pisinnaatitaaffilersimavaat.
Oqaluussineq " Adventistit " toqunartunik kinguneqarpoq, siullermik juutinut, taakku Dan 9:24-miit 27 - mut nalunaarutigineqartumik Missiarsip tikiunneranut upperinninnginnermikkut kukkupput . Piviusumik asanninnginnertik taakkununnga toqunartuuvoq. 2020 - mi upperisarsiornerit pisortatigoortumik taakku annertuut tamarmik oqaaseq pissanganartoq Jiisusip 1843 - mi protestantismemut " Sardisimi " piffissami Saqq .          
Versi 16 : “ Uanga Jiisusip inngiliga nassiuppara ilagiinni tamakku ilinnut nalunaarutigissallugit. Uanga Daavip root-ia aamma kingornussassaa, stjerne-p qaammaarisup ullaap tungaanilu. »  
Jiisusip inngilini Gabrieli Johannesimut nassiuppaa, Johannesilu aqqutigalugu uatsinnut, ulluni kingullerni kiffartortunut upperinnittunut. Aatsaat ullumikkut oqaaseq tamakkiisumik paasineqarsimasoq taanna paasiniarsinnaalerparput oqaaseqaatit kiffaminut ajoqersukkanilu ukiuni arfineq marlunni imaluunniit Ataatsimeersuarnerni arfineq marlunni adressersimasai . Jiisusip Apo.5-imik assersuutitut eqqaasitsisimanera pillugu qularnanngitsumik peerpaa : “ Daavip pissusaa kinguaariillu ”. Taanna ilannguppaa : " ullaaq stjerne qaammaarisoq ." Stjerne taanna tassaavoq seqineq kisianni taanna aatsaat ilisarnaatitut tunniussisarpaa. Pissutigalugu, ilisimajunnaarlutik, inuit ilumoortut Jiisusi Kristusimik pilliutaa pillugu asannittut seqineq ataqqivaat, stjerne taanna paganinit guutinngortinneqartoq. If many are not aware of it , inuppassuit, aamma sammisaq pillugu paasisimasaqarluarsimasut, piareersimanngillat, aammalu paasinnissinnaanngillat qanoq pingaaruteqartiginersoq paganimik guutipilussiornermik iliuuseqarneq . Inuk imminut puigortariaqarpoq, Guutip allaanerujussuarmik misigisartup inissisimaffianut imminut inissitsissallugu pissutigalugu eqqarsaatini ukiuni 6000-ini qanittukkut inuit iliuuseqarnerat malinnaavigisimammagu. Taassuma iliuuseq ataaseq ilumut qanoq sinniisuutitsinersoq pillugu suussusersisarpaa ; tassa inuit inuunerminni sivikitsumik piumassutsiminnik, pingaartumik timikkut nunarsuarmilu, naammassinninnissaq pingaartumik eqqarsaatigalugu, taamaanngilaq, kisianni aamma inuit anersaartuutitut upperisaqarluartullu aammalu aappariit ileqquannik ataqqinninnermik suli blokkerneqartartut pillugit taamaappoq.        
Thyatiramiit nalunaarusiaq naanerani Anersaaq ” ajugaasumut ” oqarpoq : ” Ullaap tungaani ulloriarsiorneq tunniutissavara . ” Tassani Jiisusip imminut ” ullaap tungaani ” saqqummiuppaa . Taamaattumik ajugaasoq Jiisusi pissarsiarisassavaa aammalu taanna peqatigalugu inuunerup qaamasuunera tamaat taanna atorlugu pissarsiarineqartoq. Taaguusersuutip taassuma eqqaamasaata siunnersuutigaa " adventistit " kingulliit ilumoortut tamarmik 1 Petr 2:19-20-21-mi versit uku pillugit eqqumaffiginninnerat : " Oqaaseq siulittuisoq qulakkeerneqarnerulersimavoq, taannalu eqqumaffigissallugu pitsaasuuvoq, soorlu qaamasumik qaamasumi qinngortoq, ulloq unnuarlu ullup qeqqata tungaanut; Siullermik ilisimavarput, Allakkani siulittuutit arlaannaalluunniit nammineq isumassarsiarineqarsinnaanngitsoq, siulittuut inuup piumasaanik pinngorsimanngilaq, Guutilli inuit illernartunik Anersaaq Illernartoq atorlugu oqaluttarput. " Pitsaanerusumik oqaatigineqarsinnaanngilaq. Oqaatsit taakku tusareerlugit toqqarneqarsimasup sulianut Jiisusi Kristusip eqqarsaatigisaanut allanngortittarpai.          
Versi 17 : “ Anersaaq nuliallu oqarput : Takuuk. Aamma tusartoq oqarsinnaavoq , Takuuk. Aammalu qilalertoq tikissaaq ; Kikkulluunniit piumasut inuunermik imeq akeqanngitsumik tigussavaat .  
Jiisusi nunarsuarmi kiffartornerminiit oqariartuuteqarpoq : “ Takuuk .” Kisianni " qilalerneq " assilisassiarigamiuk nalunngilaa taanna " qilalersimanngitsoq " imigassartornissamut tikissanngitsoq. Taassuma saaffiginnissutaa aatsaat tusarneqassaaq inuuneq naassaanngitsoq taanna ” qilalersimasut ” naapertuilluartumik naapertuilluartumik anersaartuutini kisimiilluni neqeroorutigisarpaatigut, aappaattut periarfissatut. Jiisusi kisimi aki akilerpaa ; Taamaattumik “ akeqanngitsumik ” neqeroorutigisarpaa . Arlaannaalluunniit katuullit imaluunniit guutimit " indulgence " aningaasat akilerlugit pissarsiarineqarsinnaanngilaq. Nunarsuaq tamakkerlugu kaammattuut taanna qinigaasut naalagaaffinnit tamanit aammalu sumiluunniit aallaaveqartunit ataatsimoortinneqarnissaat piareersarpaa. Saaffiginnissuteqarneq “ Takuuk ” toqqarneqarsimasut katersorneqarnerannut tassunga tunngaviusunngortarpoq, ulluni kingullerni upperisamik misilitsinnerup pilersissavaa. Kisianni, misilitsinnerup nunarsuarmi siaruarsimasumik inuussavaat aammalu ataatsimoortinneqassanngillat, Jiisusi Kristusip naalanermini uteqqinnissaata tungaanut, ajortuliorfimmi nunarsuarmiit anisinniarlugit .                 
Versi 18 : “ Atuakkami matumani siulittuutitut oqaatsit tusartunut tamanut uppernarsarpara : Kikkulluunniit tamakku ilannguppagit, Guutip tassunga ilanngussavai naalliuutit atuakkami matumani allassimasut ; »  
Apokalypse tassaavoq atuakkiaq nalinginnaasoq biibilikkut atuakkiaq. Tassaavoq atuakkiaq biibilikkut oqaatsit atorlugit guutimit kodeqarsimasoq, Biibili tamakkerlugu aallaqqaammut naggataanullu misissuisunit maluginiarneqarsinnaasoq. Oqaatsit arlaleriarluni atuarneq aqqutigalugu ilisimaneqalertarput. Aamma ” biibilikkut isumaqatigiissutit ” atorlugit oqaatsit nalinginnaasut nassaarisinnaavagut. Kisianni eqqortumik kode-a eqqorluarmat, nutserisut allattorsimaffimmilu mianersoqquneqarput : " Kikkulluunniit tassunga ilanngussaqarpat, Guutip taanna atuakkami matumani allaaserineqarsimasunik nappaatinik eqqortussaavoq ."    
Versi 19 : “ Kinaluunniit siulittuutip atuakkami matumani oqaatsit annaassappagit, Guutip inuunermik orpippassuarmit illoqarfimmillu illernartumiit, atuakkami matumani allassimasumit, annaassavaa. »  
Pissutaasut taakku aamma pissutigalugit Guutip kinaluunniit ’ siulittuutip matuma oqaasii atorlugit sumik tigusisoq ’ ulorianartorsiorpaa. Kikkulluunniit tamanna ulorianartorsiortinneqartoq aamma mianersoqquneqarpoq : " Guutip inuunermik orpippassuarmit illoqarfimmillu illernartumiit, atuakkami matumani allaaserineqarsimasumit, pisussaaffini tigussavaa ." Taamaattumik allannguutit maluginiarneqartut taakku iliuuseqarsimasunut sakkortuunik kinguneqassapput.   
Ilinniartitsissummut tassunga eqqumaffiginnissuteqarpunga . Atuakkap paasineqarsinnaanngitsup kodeqartup taassuma allanngortinneqarnera Jiisusi Kristusimit taakku marluk sakkortuunik pineqaatissinneqarpat , taava qanoq pisoqassava taanna paasineqarsinnaasumik kodeqarsimasumik allaaserisamik itigartitsisoq ? 
Guutip mianersoqqussut tamanna ersarissumik saqqummiunnissaanut pissutissaqarluarpoq , tassami Saqqummersitsineq una , oqaatsit taassuma toqqarsimasai , " Peqqussutini qulit " " ujaqqanik allagartanik qinnguartaatinik allassimasumik allassimasutut pingaaruteqarpoq . Maanna , Dan.7:25-imi, siulittuivoq kunngip ” inatsisaa ” allanngortinneqassasoq ” soorlu aamma ” piffissat ” . Suliaq ingerlanneqarpoq, soorlu takusinnaavarput, Romamiut oqartussaasuinit, kingorna 321-mi imperialiusumik, kingorna paaviusumik , 538-imi . Suliaq taanna , taanna " pingaartitsisutut " nalilerpaa, toqumik pineqaatissinneqassaaq , Guutillu kaammattuivoq, siulittuinermut tunngatillugu, taamatut pissusilersorneq, taanna tigussaasumik isornartorsiorpaa, uteqqinnginnissaanut.             
Guutip suliaa qaqugukkulluunniit suliarineqarsimagaluarpat suliassaavoq. Siulittuutaanik paasinninnissaq taanna najoqqutassiarineqanngippat pisinnaanngilaq. Tamanna isumaqarpoq suliaq dekryptereqarsimasoq kryptereqarsimasumut naleqqiullugu naleqartoq. Taamaattumik paasiuk suliaq taanna Guutip eqqarsartaasia ersarissumik ersersinneqartoq ” illernartuuneq ” assut qaffasippallaartoq . Taanna tassaavoq Guutip kingullermik " Jiisusimik nalunaajaanera " ulloq arfineq-marluk-adventistinut kiffartortunut sinneruttunut assigiinngisitsisunut ; aammalu piffissami tassani, sapaatip-akunnerata sapaatip-akunnerani ilumoortumik atuineq atorlugu, tassaavoq 2021 , kingullermik " pissutissaqarluartumik illernartuuneq " programmerneqarsimasoq Dan.8:14- imi peqqussutip 1843-mi atuutilerneraniit .        
Versi 20 : “ Tamakkunik uppernarsaateqartoq oqarpoq : ’Ilumoortumik sukkasuumik tikissaanga . Amen ! Takuuk, Naalagaq Jiisusi ! »   
Oqaatsit kingulliit Jiisusi Kristusip ajoqersukkaninut oqaatigisai imaqarmata, Saqqummersitat una illernartorsiortorujussuuvoq. Tassani nassaarisinnaavarput inatsisit allagartaannut nalinginnaasoq, Guutip qinnguartaataanik allanneqarsimasoq Mosesimullu tunniunneqartoq. Jiisusi uppernarsarpaa ; Kiap tamanna guutimit uppernarsaat akerlerisinnaavaa ? Suna tamaat oqaatigineqarpoq, suna tamaat saqqummersinneqarpoq, allamik oqaaseqarsinnaanngilaq allamik : " Aap, sukkasuumik tikissaanga ." “ Ja ”-mik ajornanngitsumik , taanna guutiusoq tamakkerlugu atorlugu, tassaavoq oqarnissaq, qanittukkut tikiunnera qularnanngippat, pissutigalugu neriorsuutini nutartersimammagu: “ Uanga tikissaanga ” ; a “ promptly ” dated, taanna tamakkiisumik isumaqarpoq : 2030-mi aasaanerani . Aammalu oqaatigisani uppernarsarpaa oqarluni “ Amen ” ; isumaqarpoq : " Ilumoortumik ".                  
Kikku taamani oqarpat : “ Takuuk, Naalagaq Jiisusi ” ? Kapitalimi matumani versi 17 naapertorlugu taakkuupput „ Anersaaq nuliaasorlu “.       
Versi 21 : “ Naalakkap Jiisusip anersaava illernartunik tamanik peqassaaq ! »  
Apokalipsimi versi kingulleq una atuakkap matuneqarnerani ’ Naalakkap Jiisusip anersaani ” eqqaasitsivoq. Tamanna qulequtarineqarpoq inatsimmut akerleriissimasoq, kristumiut ataatsimeersuarnerisa aallartinneranni . Taamani anersaaq inatsimmut akerlerineqarpoq Kristusip neqeroorutaanik itigartitsisunit. Juutit inatsisip arfanniarneqarnerat isumaqarpoq, taanna aatsaat aqqutigalugu naapertuilluarneq Guutimit takuneqartartoq. Jiisusip inatsisinut naalalluarnermit anisinniarsimanngilai kisiannili uumasunik pilliutaasut tassunga siulittuutigisimasaat " naammassiniarlugu " tikippoq. Tamanna pissutigalugu Mat 5:17 -imi oqarpoq : “ Isumaqanngilasi inatsit pruffiitilluunniit atorunnaarsinniarlugit tikissimallunga; Uanga aallaasersorniarlunga tikinngilanga, kisiannili naammassinniarlunga . ”       
Tupinnarluinnartoq tassaavoq kristumiut inatsimmut anersaartuutimullu akerliunerat tusarlugu. Soorlu apustili Paulusip nassuiarpaa , anersaaq inuup inatsit naammassinissaanut ikiorniarlugu siunertaavoq, taamaalilluni Jiisusip Johannesi 15:5 -imi nalunaarutigaa : “ Uanga viinnivunga, illit viinnivusi. Taanna uannut inissisimasoq uangalu taanna inissisimasoq annertuumik paarsissaaq, uanga peqanngippat sunaluunniit iliuuseqarsinnaanngilasi .” Suut " suliassat " pillugit oqaluttuaraa aammalu " frugt " qanoq ittut oqaluttuaraa ? Inatsimmik ataqqinninnermit, taanna anersaaq Anersaaq Illernartoq atorlugu ikiorneqarneratigut periarfissiisarpoq.        
Piumasarineqarsimassagaluarpoq aammalu iluaqutaasimassagaluarpoq " Naalakkap Jiisusip anersaava " , aammalu iliuuseqarsinnaasimasoq , " tamani " ; kisianni versi taanna atornerlunneqarsimasoq anguneqarsinnaasumik piumassutsimik kisimi ersersitsivoq . Tamatta neriuutigaarput taakku amerlasuujussasut ; sapinngisamik amerlanerpaat ; Guutitta nersorneqartup, Pinngortitsisup annaassiniartullu tamanna pisariaqartippaa ; taanna tassunga qullerpaamik naleqarpoq. " illernartunik tamanik " allassimasumik allaaserisaq aallaqqaasiut marlunnik isumaqartut tamarmik peerpaat ; Naalakkap anersaava taakku kisimik iluaqutaasinnaavoq , taakku " piviusumik illernartuutigai " (Joh 17:17). Aammalu isumaqartunut aqqut Jiisusi Kristusip malinniarlugu oqaatigisaa malillugu naassaanngitsumik inuuneq angussagaat, eqqaamavara " aqqut " aamma " inuuneq " akornanni " piviusoq " pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq , Johannesi 14:6 naapertorlugu. Versip matuma pilluaqquneqarnissaanik piumasaqartut upperinnittut assut nuannarinngisaannarpaat, 1843-miit Naalakkap anersaava sapaatip-akunnerani sapaatip-akunnerani illernartumi eqqissiviilliornermigut illernartuutigisaminut kisimi iluaqutaasarpoq. Tassa iliuuseq taanna, asanninnermik uppernarsaateqarnermik ataatsimoortillugu , illernartunik toqqakkanik pineqartumik anersaaq naleqartitsivoq . Taamaattumik anersaaq “ tamanut ” tunniunneqarsinnaanngilaq . Taamaattumik Biibilimik nutserinerit ajortut eqqunngitsut mianersoqqullugit, taakku ajoraluartumik taakkununnga aallaaveqartunut kingullermik pissanganartumik pissanganartumik kinguneqartitsipput !                         
Saqqummersitsineq guutimeersoq atuakkami tassani saqqummiunneqartoq 1 Mosesimi oqaluttuami ilinniartitsissutit siulittuutigineqartut uppernarsarniarlugit tikippoq, pingaaruteqarluinnartumik maluginiarsinnaasimavarput. Suliap matuma naanerani pingaarnertut ilinniartitsissutit taakku eqqaamanissaat uannut iluaqutaasutut isigaara . Tamanna pissutissaqarluarpoq aammalu oqaatigilaarniarpara ullumikkut nunarsuatsinni , kristumiut upperisaat massiviusumik atornerluisuusoq saqqummiunneqartartoq, kulturikkut kingornussassaq pissutigalugu. Piviusoq Guutimit piumasarineqartoq Jiisusi Kristusip apustiliisa siulliit paasisimasaat ajornanngitsoq aammalu logiskiusoq inissisimavoq, kisianni ajornanngitsoq taanna, amerlanertigut soqutigineqanngitsoq, , minnerunngitsumik pissuseqarneratigut , ilinniarsimanngitsunut ajornakusoortunngortarpoq . Soorunami Jiisusi Kristusip ulluni kingullerni illernartuisa aamma Saqqummersitat anersaakkullu qanoq ittuunera paasiniarlugu Danieli 8:14-imi peqqussut pingaaruteqarluinnarpoq. Kisianni peqqussut taanna paasiniarlugu Danielip atuakkiaa tamakkerlugu misissoqqissaarnissaa siulittuutillu paasiniarnissaat aamma pingaaruteqarluinnarput . Tamakku paasineqarput , Apokalypse-p isertugaanik uatsinnut tunniussivoq. Misissuinerit taakku pisariaqartinneqartut nassuiarpaat, Vestenimi , minnerunngitsumillu Frankrigimi, ullumikkut inuk upperinnittuunngitsoq qularunnaarsinniarlugu ajornartorsiut nassaassaasoq .
Jiisusi oqarpoq kialluunniit tassunga tikissinnaanngitsoq Ataata taanna aqutsisoq kisiat aamma oqarpoq, toqqakkani pillugit , imermik Anersaamillu inunngortariaqarmata. Ilinniartitsissutit taakku marluk ataatsimoorlutik isumaqarput Guutip pinngortitami tamani akornanni toqqakkani anersaakkut qanoq ittuunerat ilisimagaa. Kingunertut taakku tamarmik immikkut namminneq pinngortitatik malillugit iliuuseqassapput ; Aammalu taanna juutit atugaareersut sapaatip-akunneranut isumaqatigiinngissuteqartoq ajornartorsiuteqanngitsumik akuerissavaa siulittuutitut saqqummiussinerit, Guutimit 1843 -miit piumasaqaatigineqartoq takutitsisut. Periarfissaq tamanna paasigatsigu Kristusip ilumoorfigisaanik saqqummiussisarnitsinnut isumassarsiornissatsinnut illersortarparput. Guutip eqqarsaataanik ilumoortumik saqqummiussinermigut siulittuut ’iivangkiiliumut naassaanngitsumut ’ tamakkiisumik oqartussaassuseqartitsivoq , taanna Jiisusip ajoqersukkani ’ inuiaqatigiinnut ilinniartitsisussaapput nunarsuup naanerata tungaanut ’.     
Apokalipsimi " uumasut "  
Ullut malillugit aammalu malitseqarlutik Guutip akeqqani toqqarsimasaalu ” uumasunik ” assilisassiamik saqqummerput .  
Siulleq tassaavoq Roma naalagaaffik " drakonimik qulinik nassunik arfineq marlunnillu niaqunik diademinik atortunik " assilisassiarineqartoq Saqq. 12 : 3 ; “ Nikolaimiut ” Saqqummersitat 2 :6 ; “ diaavulu ” Saqq 2:10 -mi allassimavoq.        
Aappaa paavip katuullit Romaannut tunngavoq , taanna " uumasorujussuaq immap naqqaniit qimagussorneqartoq, qulit nassunik diademinik arfineq marlunnillu niaqorlunneqartoq " Saqq 13:1 -imiittoq ; “ Saatanip qullersaqarfia ” Saqq 2:13 -imi allassimavoq ; “ arnaq Jezabeli ” Saqq 2:20 -mi allassimasoq ; “ qaammat aappaluttoq ” Saqq 6:12 -imi allassimasoq ; “ qaammatip aappaata ilaa ” ” trompetip aappaata ” Saqq 8:12 -imi ; “ immap ” Saqq 10:2 -mi allassimasoq ; “ qimmit qimuttut ” Saqq 11:1 -imi ; “ qimmit ” ” qimmit ” Saqq 12:4 -mi allassimasoq ; “ slange ” Saqq 12:14 -imi allassimasoq ; aamma ” drakoni ” versit 13, 16 aamma 17-imiittut ; „ Babyloni annertooq ” Saqq 14:8-mi aamma 17:5-imi allassimavoq.                                    
Pingajuat franskit revolutionærit ateismiat siunertarivaa, taanna " uumasorujussuaq qeqertamiit qimagussorneqartoq " Saqqummersitat 11 : 7 -imi assilisassiarineqarpoq ; ” ajornartorsiorneq annertooq ” Saqq 2:22 -mi allassimasoq ; ” trompetip aappaat ” Saqq 8:12 -imi allassimasoq ; “ qaneq qeqertami imertoq ” katuullit inuiaqatigiinnut ilisarnaatitut , Saqq 12:16-imi. Tamanna ’ ajornartorsiornerup aappaata ” siulliup ilusianut tunngavoq, Saqq 11:14 -imi eqqaaneqartoq. Taassuma aappaata ilusissaa naammassineqassaaq Saqq. 9:13-imi " sisamat trompetimik " , tassa Saqq 8:13 naapertorlugu qulequtaq " aappaattut ajornakusoortoq " , marsip 7-ianni 2021- miit 2029-p tungaanut , sorsunnersuup aappaata nukissiuuteqarnermik naggaserneqarnerata ilumoortup ataani . Inuit toqutsinerat nunarsuarmi inuttaqanngitsoortitsisoq ( abyss ) tassaavoq ” trompetip aappaata sisamatlu ” akornanni ataqatigiinneq pilersinneqartoq . Sorsunnersuup taassuma ineriartornera pillugu kisitsisit Dan.11:40-45-imi ersersinneqarput.                     
" Uumasoq " aappaat tassaavoq protestantimik upperisaq aamma katuullit upperisaat, taassuma suleqatigisaa, nunarsuup oqaluttuarisaanerani upperisamik misilitsinnerup kingulliup nalaani. Taanna „ nunamit pivoq “, Saqq 13:11 -mi ; isumaqarpoq nammineq katuullit upperisaanniit ” immap ” ilisarnaataaniit anisimasoq. Reformationip nalaani annertuumik protestantimik upperisamik pilersitsisoqarpoq, arlalinnik sammisaqartumik, apostasimik ilisarnaatitalimmik , Johannes Calvinip suliaani uppernarsarlugu, sorsunnermik, sakkortuumik, qinngasaarisumik, aammalu persuttaasarnermik pissuseqartoq . Dan.8:14-imi peqqussutip atuutilersinneqarneratigut nunarsuaq tamakkerlugu 1843 -mi aasaaneraniit isornartorsiorneqarpoq .       
Institutionelt adventistit upperisaat, 1843-1844-mi protestantimik upperisamik misilitsinnerup nalaani uumasutut pilersimasoq, 1994-imi ukiakkut protestantimik upperisamik aammalu guutimik perloqqussutaasumik inissisimaffimmut uteqqippoq ; Tamanna pissuteqarpoq 1991-imiilli suliami tassani ersersinneqartup siulittuutitut qaamasuunerata pisortatigoortumik itigartinneqarneranut . Institutionip qanoq ittuuneranik anersaakkullu toquneq tamanna Saqq 3:16 -imi siulittuutigineqarpoq : “ Uanga qaninniit anisinniarpakkit .”     
Siulittuutit kingulliit eqquutsinneqarnissaat siumut isigaarput, kikkullu tamarmik uppernerat misilinneqassaaq. Naalagaq Jiisusi Kristusip inuit tamarmik akornanni tunniutissavai nammineq pigineqartut , tassa saqqummersitsinermini pingaaruteqarluinnartunik, asanninnerup guutimeersup kingunerisaanik, nuannaarlutik qujamasuutigalugulu tatiginninnermik tikilluaqqusisut .
Kingullermik toqqaanerup nalaani toqqakkat immikkoortinneqassapput, tassami ilisimassavaat sooq kukkusimasoq, guutimit Saqqummersitsineq taamaalilluni assigiinngisitsissaaq annaanneqarsimasut aamma annaaneqarsimasut taakkununnga apustilit nalaanniit " Efesosi " , Saqq . aamma 1843-mi, " Sardis " -ip nalaani , aamma protestantinut oqarpoq, Saqq . aamma illersorlugu ernummatigiuk ” ; tamanna adventistinut 1994 - imiilli kukkusimasunut, taakku sapaatip- akunneranik eqquutsitsisuugaluartut, Jiisusimit oqariartuut una Saqq . taamaattumik piumassuseqarluarit ajuusaarlutillu .”                  
Saqqummersitsineq siulittuutigineqartoq una piareersarlugu Pinngortitsisoq Guuti , Jiisusi Kristusip inuttut naapippaa , imminut anguniagaqarpoq toqqakkani akeqqaminnik ersarissumik suussusersisinnaanissaat ; suliaq suliarineqarpoq Guutillu siunertaa anguneqarluni . Taamaalilluni anersaatigut pisuutinneqarluni Toqqakkani ’ nulianngorpoq Savap katinneranut unnukkorsiornissaanut piareersarneqarsimasoq ’ . Taanna “ linnimik qaqortumik atisalersorpaa, taannalu tassaavoq illernartunik ilumoorfiginninneq ” Saqqq 19 :7-imi. Illit atuakkap matuma imarisaanik atuarsimaguit, periarfissaq pilluaqqussutillu taakku akornanniinnissamut piareersarit, " Guutivit naapinnissaanut piareersarit " (Amos 4:12) , ilumoorfigisamini !          
Maanna Danielip Saqqummersitallu siulittuutaat paasissaanngitsut tamakkiisumik paasineqareermata Kristusillu ilumut uteqqinnissaata piffissaa maanna ilisimaneqarmat, apeqqut taanna Jiisusi Kristusimit Lukasi 18:8-mi allassimasoq assut pissanganartumik qularnanngitsumik qularnaveeqqusiivoq : " Oqarpunga, taanna sukkasuumik akissarsisitsissaaq." Kisianni Inuup Ernera tikippat nunarsuarmi upperisaq nassaarissavaa? ". Piviusumik ilisimasaqarnerup annertussusaa upperisap taassuma pitsaassusaata nukinganut akilersinnaanngilaq. Inuit, Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanut aqqusaagaqartussat, silap pissusaani tamani sakkortuumik kaammattuutigineqartumik imminuinnaq eqqarsaatigisinnaasumik ineriartorsimapput. Ataatsimut isigalugu angusaqarluarnissaq anguniagassaavoq qanoq akeqarluniluunniit anguneqarsinnaasoq, allaat ikinngutini aallaavigalugu, tamannalu piffissami sivisuumi nunarsuarmi eqqissiviilliorfiusumi ukiut 70-it sinnerlugit sivisussuseqartumi. Nalunngikkutsigu qilammi pingaarnertut Jiisusi Kristusip siunnersuutigaa ullutsinni malittarisassamut tassunga absolut akerleriissuteqartoq, apeqqutaa tragisk-imik pissuteqartutut isikkoqarpoq, tassami inuit imminnut " toqqarneqarsimasut " isumaqarsimasut, kisianni ajoraluartumik " taaguuteqarsimasut " kisimik inissisimaannassasut , tunngasinnaammat ; pissutigalugu Jiisusip taakkunani nassaarisimanngilaa upperisap pitsaassusaa, anersaamminut naleqquttunngornissamut piumasaqaataavoq.        
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Allakkat toqutsisarput kisianni Anersaaq inuunermik tunniussisarpoq
 
Kapitalip kingulliup matuma Apokalypsimik Saqqummersitsinerup dekrypterineqarnera naammassivoq. Ilumut, uanga aatsaat saqqummiuppara biibilikkut malittarisassat Guutip siulittuutimini atortagai ilisarnaatinik suussusersinissaannut periarfissitsisut, kisianni siunertaat tassaagaluartoq 1843-1844-miit sapaatip-akunnerata uteqqinnissaanut piumasaqaataanik saqqummiussinissaq , oqaaseq sapaatip-akunnera Danielip siulittuutaani imaluunniit siulittuutitut allassimaffiini taakkunani ataasiaannarluni takuneqarsinnaanngilaq. Siunnersuutigineqartuaannarpoq kisianni ersarissumik allaaserineqanngilaq. Ersarissumik taaguuteqartinneqannginneranut pissutaavoq sapaatip-akunneranik atuineq apustilit kristumiut upperisaanni tunngaviusumik normalitetiusoq, tassami kikkut tamarmik takusinnaavaat sapaatip-akunneranik sammisaq juutit apustilit siulliit, Jiisusi Kristusip ajoqersukkani, akornanni oqallinnermik sammisaqarsimanngitsoq. Kisianni , diaavulup taanna saassussinera unitsinngilaa, siullermik juutit " saassussinissaannut " kaammattuisumik , kingorna kristumiut , tamakkiisumik " ignore- nngortinnerisigut ". Tamanna angujumallugu allakkiat aallaqqaasiutaat taanna eqqaaneqarsimasut eqqunngitsumik nutserineqarnissaat isumassarsiorfigaa. Aammalu piviusoq guutimeersoq saqqummiunneqarnera una naammassineqarsinnaanngilaq iliuuseqarneq ajortoq taakku akerleriissuteqarsimasut isornartorsiorneqanngippata, taakku atornerlugaat tassaapput , siullermik Guuti Jiisusi Kristusimi , kingornalu taakku toqunermini isumakkeerinninnermigut naassaanngitsumik inuuneq neqeroorutigineqarsinnaasimasoq.    
Guutip siornatigut uppernarsarpara isumaqatigiissutit siulliit nutaallu allattorsimaffianni, tassa Biibilimi tamakkerlugu, versimik ataatsimik peqanngitsoq, taannalu ilinniartitsivoq sapaatip-akunnerata inissisimanerata allanngortinneqarnissaanik inatsisini qulini aappaaniit ; annertunerusumik , Guutimit illernartinneqartoq , nunarsuarmi silarsuatsinnik pinngortitsinerminiit aallaqqaammut. 
Protestantit Daniel 8:14 -imi aalajangersakkap atuutilernera pissutigalugu upperisarsiornermit , 1843-mi aasaanerani ulloq manna tikillugu, Biibilimik atuarneq toqutsisarpoq. Erseqqissarniarpara Biibili nammineq piumassutsimik toqutsisartoq, tassa atuineq taanna tunngavigalugu nutserinermi kukkunernik tunngaveqartoq , taanna allaaserisat aallaqqaasiutaanni " hebræerisut grækerisullu " nutserneqarsimasuni takuneqarsinnaapput ; kisianni aamma suut tamarmik sinnerlugit ajornartorsiutaavoq eqqunngitsumik paasinninnerit pissutigalugit . Guutip nammineq tamanna uppernarsarpaa, assilisassiamik, Saqqummersitat 9:11-mi : " Kunngimillu inngilimik qeqertamiittumik, hebræerisut Abaddonimik ateqartoq, grækerisullu Apollyonimik ateqartoq . " Uani eqqaamavara versimi matumani oqaaseq toqqorsimasoq : " Abbadon aamma Apollyon " isumaqarput, " hebræerisut grækerisullu " : Ajorsartoq. „ Inngilip qeqertamiittup ” Biibilimi „ nalunaajaasut marluk ” atorlugit upperisaq aserugaa, Saqqq 11:3-mi allassimasoq.                
Aamma 1843-miit eqqunngitsumik upperisaqartut Biibilimi oqaluttuarisaanermik uppernarsaatinik atuarnerminni marlunnik kukkusimapput. Siulleq tassaavoq Jiisusi Kristusip inunngornera toqunerminit pingaartitsinerusimasoq aammalu aappaat kukkuneq tamanna nukittorsarpaa , toqunerminit makinnera pingaartitsinermigut. Tamanna marloqiusamik kukkuneq taakkununnga uppernarsaataavoq, tassami Guutip pinngortitami asanninnerata ersersinneqarnera , tunngaviusumik , nammineq piumassutsiminik aalajangerneranik tunngaveqarpoq , Kristusimi , inuunermini toqqakkani annaassiniarnissaannut. Jiisusip makitsineranut pingaartitsineq tassaavoq Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaanik unioqqutitsineq, pisuusullu tamanna kinguneqartarpoq imminnut tassunga qimagussorneqarnermik aammalu isumaqatigiissutaanik illernartumik, eqqortumik pitsaasumillu unioqqutitsinermik . Kristusip ajugaanera toqumik akuersaarneranut tunngavoq, makinnera tassaavoq guutimit naammalluinnarsimanerata kingunerisaanik nuannaarutiginninnermik eqqortumillu.
 
Kolossemiut 2: 16-17 : “ Taamaattumik nerisassanik, imigassanik, ulloq nalliussineq pillugu, qaammat nutaaq pillugu, sapaatip-akunneraniluunniit pillugit kinaluunniit eqqartuussissanngilaq, taakku tassaapput pissutsit tulliuttut assilisaat. »   
Versi taanna sapaatip akunnerani ” sabbati ” -mik atuinerup unitsinneqarnissaanut pissutissaqartinneqartarpoq . Taamatut toqqaaneq marlunnik pissuteqarpoq. Siulleq tassaavoq oqaaseq " sabbatit " taaguuteqartut " sabbatit " ukiumoortumik upperisamik " nalliuttorsiornernit " Guutimit 3 Mosesi 23 - mi aalajangersarneqarsimasunit pilersinneqartartut .​​ Taakku oqaaseqatigiinni ” ulloq taanna kiffartornermik suliaqartanngilatit ” atorlugu pineqarput . Taakku sapaatip akunnerani " sabbatimut " attuumassuteqanngillat, aqqatik " sabbati " kisiat isumaqartoq " unitsinneq , eqqissineq " aammalu siullerpaamik 1 Mosesi 2:2 -mi takuneqarsinnaasoq : " Guuti eqqissisimavoq . " Aamma maluginiartariaqarpoq oqaaseq " sabbat " peqqussutip aappaata hebræerisut allassimaffiani allassimasoq L.Segond-ip nutserinerani taanna taaguuteqartumi takuneqarsinnaanngitsoq , kisiannili " ulloq eqqissiviilliorfiusoq " imaluunniit " ulloq arfineq - marluk " -mik taaguuteqarluni . Kisiannili taanna verbimit 1 Mosesi 2:2- mi allassimasumit aallaaveqarpoq : " eqqissineq " imaluunniit " sabbat " Biibilimi JNDarby-p allanneqarnerani ersarissumik taaguuteqartoq .                                       
Pissutaasoq aappaa tassaavoq : Paulusip ” nalliuttorsiornerit sabbatillu ” pillugit oqaatigaa , taakku tassaasut ” pisussat siulittaasuisa ”, tassa piviusumik siulittuisut, tassa piviusumik imaluunniit piviusumik siulittuisut . Versimi tassani " ullut arfineq-marluk sapaatip-akunnera " pineqartoq eqqarsaatigalugu , ukiut tusindit arfineq-marluk siulittuutigineqartup tikiunnerata tungaanut suli " tarnip takkuttarnera " sulivoq. Jiisusi Kristusip toqunerata " ullut arfineq-marluk sapaatip-akunnerata " isumaa ersersippaa , taanna siulittuivoq, ajortuliornermik toqunermillu ajugaanera pissutigalugu , qilammi " ukiut tusindit " taakku ingerlaneranni toqqakkani nunarsuarmi qilammilu toqusimasut kukkusut eqqartussavaat.             
Versimi tassani " nalliuttorsiornerit, qaammatit nutaat " aamma taakku " sapaatit " Israelip naalagaaffiup qanoq ittuunerata pinngorsimaneranut ataqatigiissinneqarsimapput . Toqunermigut isumaqatigiissut nutaaq pilersillugu Jiisusi Kristusip siulittuutit taakku atorfissaqanngitsunngortippai ; nunarsuarmi kiffartornermini naammassineqarsimasumi piviusunngortinneqannginnerani ’ tarneq ” -tut unitsinneqartariaqarsimapput tammarsimallutillu . Sapaatip akunnerani " Sabbat " ukiut tusindit arfineq-marluk tikiunnerat utaqqisarpaa siulittuutigineqarsimasoq piviusunngortinniarlugu aammalu atugaanera annaassallugu .          
Paulusip aamma eqqaavaa ’ nerineq imigassartornerlu ’. Kiffartortutut upperinnittutut nalunngilaa Guutip tamakku pillugit 3 Mosesi 11-imi aamma 5 Mosesi 14-imi oqaatigisimagai tassani nerisassat pitsaasut akuerineqarsinnaasut aamma nerisassat pitsaanngitsut inerteqqutaasut aalajangersarpai. Paulusip oqaasii siunertarineqanngillat taakku guutimit aalajangersakkat akerlerineqarnissaat kisianni inuit isumaat ( taakku kikkulluunniit... ) sammisaq taanna pillugu ersersinneqartut taakku Romamiut 14-imi aamma 1 Kor.8-mi ineriartortissavai tassani eqqarsaatini erseqqinnerusumik takussaavoq . Sammisaq nerisassanik eqqumiitsulianut aamma eqqunngitsunik guutinut pilliutaasunik tunngavoq. Taanna toqqakkat Guutip Israelianik anersaamik pilersitsisut eqqaasippai, tassunga pisussaaffigisaminnik , ima oqarluni 1 Kor. Guuti nersorneqartarpa taakku pillugit aalajangersakkanik ersersinneqarsimasunik soqutiginninngitsunit aammalu qinngasaarisunit ?     
 
Tassaavoq Jaaku, Jiisusip qatanngutaa, apustilit sinnerlugit oqaaseqartoq , inatsit 15: 19-20-21 -mi : “ Taamaattumik kaammattuutigissavara inuit Guutimut saaffiginnittartut akornanni ajornartorsiuteqannginnissara, kisiannili taakkununnga allassallugu, eqqumiitsulianik mingutsitsinermit, aammalu fornikerinermit, aammalu aavanit; Mosesip siornatigut illoqarfinni tamani oqaluussissutigisarpai, sapaatit akunnerini tamani synagogini atuarneqartarluni .   
Versit taakku amerlanertigut atorneqartartut sapaatip-akunneranut tunngatillugu upperisarsiortut allanngortinneqarsimasut kiffaanngissuseqarnerat pissutissaqartinniarlugu , apustilinit kaammattuutigineqartumik ilinniartitsissutigineqartumillu atorneqarneranut uppernarsaat pitsaanerpaaq . Ilumut, Jaakup isumaqarpoq taakkununnga qinngasaarinissaq iluaqutaanngitsoq aammalu tunngaviusumik tunngaviusunik nassuiaavoq, pissutigalugu upperisamik ilinniartitsineq itisuumik taakkununnga saqqummiunneqassaaq, taakku " sabbat-it tamaasa " juutit synagogiannut sumiiffimminni ingerlaarpata . 
 
Nerisassanik eqqissisimasunik eqqissisimanngitsunillu immikkoortitsinerup unitsinneqarneranut pissutaasoq alla atorneqartoq : Petrusimut takussutissiaq Apustilit Suliaat 10-mi tunniunneqartoq , nassuiaataa Apustilit Suliaat 11-imi ineriartortinneqarpoq tassani takussutissiami " uumasut eqqortuunngitsut " " angutit " paganit " angutit " atorlugit , taakku Romami Corli centurion " -imut ingerlaqqinnissaanik qinnuteqarlutik takkupput . Guutip takussutissiami tassani assilisassiaraa, inuit upperisarsiortut tassunga kiffartortuunngitsut aammalu eqqunngitsunik guutinik kiffartortartut qanoq pissuseqarnersut. Taamaattorli Jiisusi Kristusip toqunera makinneralu taakkununnga annertuumik allanngortitsivoq, tassami Jiisusi Kristusip isumakkeerinninnermi pilliutaanut upperinninnermikkut anersaaq illuatungeriit taakkununnga ammarneqarput. Tassa takussutissiaq taanna aqqutigalugu Guutip Petrusi nutaaq tamanna ilinniartippaa. Taamaattumik Guutip 3 Mosesi 11- imi pilersippaa peqqissaartumik peqqissaanngitsumillu immikkoortitsineq nunarsuup naanerata tungaanut atuuppoq ingerlaqqillunilu. Taamaattorli 1843-miit Dan. 8:14-imi aalajangersagaq atorlugu inuit nerisassaat aallaqqaammut " illernartuuteqarnerup " malittarisassaanik tigusivoq, taanna 1 Mosesi 1:29-mi pilersinneqarpoq peqqussutigineqarlunilu : " Guutillu oqarpoq: Takuuk, naasut tamarmik naatsiianik naatitsisut, naatsiianik naatitsisut tamarmik ; Tamanna nerisassaassaaq .”             
Jiisusip inuunermini timikkut eqqarsartaatsimillu naalliutsitsilluni tunniuppaa, toqqarsimasani annaassallugit. Qularutiginngilara illernartuuneq annertoorujussuaq toquneq taanna piumassuseqarluartoq annaassiniartumit taarsiullugu piumasaqartoq. Ilumut ! 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Jiisusi Kristusip nunarsuarmi piffissaa
 
Marsip 20-ani 2021-mi sapaatip-akunnerata perleqqutaa
Oqaluussisarnerma aallaqqaataaniit qularinngilara , aamma erinarsorpara , “ Jiisusi ukiakkut inunngorpoq .” Ulloq sapaatip-akunnerani 20. marts 2021-mi ukiakkut ulloq unnuarlu nal. 10:37-imi anersaamik ataatsimeersuarneq aallartippoq. Anersaaq taava uannut uppernarsaatinik ujaasilersippaanga, taamanikkut tikillugu upperisamik qularnaveeqqusiinermik ajornanngitsumik. Juutit kalendariat ukiumi 6- imi upernaakkut ullulersugaanerani piffissaq nassaarisinnaalerparput – kristumiut pisortatigoortumik ulloqartitsinerput sioqqullugu Annaassiniartup inunngornera , marsip 21-ani ” sabbati ” .     
Sooq ukioq –6 ? 
Pissutigalugu Jiisusi Kristusip inunngorneranik pisortatigoortumik ullulersuinerput kukkunernut marlunnut tunngaveqarpoq. Aatsaat ukiuni hundredelinni 600 -kkunni katuullit munkiat Dionysius Mikisoq kalenderimik pilersitsilersimavoq. Biibilimik oqaluttuarisaanermilluunniit kisitsisit peqannginneranni , inunngorneq taanna kunngip Herodesip toqunerata ulluanut inissippaa, taannalu Romap pilersinneqarneraniit 753-imi inissippaa. Taamanili oqaluttuarisaanermik ilisimasallit naatsorsuinermini ukiuni 4-ni kukkusimasoq uppernarsarsimavaat ; tassani Herodesip toqunera 749-mi Romap pilersinneqarneraniit inissisimavoq. Kisianni Jiisusi Herodesip toqunera sioqqullugu inunngorpoq aamma Matt . Detalji pingaaruteqarpoq , tassami allaaserisami allassimavoq, " ukiut marluk, ulloq malillugu, taanna peqqissaartumik Maginik misissuisimavoq ." Siusinnerusukkut kukkunermi ukiut sisamat ilanngullugit ukioq –6, imaluunniit Romap pilersinneqarnerani 747, biibilikkut pilersinneqarpoq.       
Ukiup upernaakkut naligiissitaanera – 6
Sabbatimi, ukioq manna – 6-imi, Biibilimi ilinniartitsissutigineqarpoq inngilip imminut saqqummiussisimasoq “ savanik paarsisut nersutaatiminnik paarsisut ” . Sabbatip niuerneq inerteqqutigaa kisianni uumasunik pilersuinerup isumaginninnerullu inerteqqutaanngilaq ; Jiisusip tamanna uppernarsarpaa ima oqarluni : “ Illit ilassi savaq qilleriffimmut nakkartoq peqarpat, ulloq sapaatip-akunneraniluunniit tikilluni annaassinnaanngilaa ? ". Taamaalilluni inngilimit " Piniartup Iluartup ", inuit savaasa annaassiniartuata najoqqutassiallu inunngornera nalunaarutigineqarpoq, siullermik inuit savaasa paarsisuinut , uumasunik savanik illersuisunut illersuisunullu . Inngili oqarpoq : “ ...ullumikkut Daavip illoqarfiani ilinnut annaassiniartoq inunngorpoq, tassa Kristusi Naalakkap .” Taamaattumik " ullumikkut " taanna ulloq sapaatip-akunnera aamma nalunaaruteqarneq unnukkut pivoq, Jiisusip inunngornera pivoq nalunaaqutaq 18-ip akornanni, sapaatip-akunnerata aallaqqaataa, aammalu inngilip savaateqarfinnut nalunaaruteqarnerata unnukkut nalunaaqutaata akornanni. Maannakkut piffissaq eqqortoq Israelimi piffissap nalunaarsugaani ukiup ukiakkut naligiissitaanera –6 pisimasoq paasiniartariaqarparput . Tamannali suli periarfissaanngilaq piffissaq taanna pillugu paasissutissaqannginnatta.             
Jiisusip sapaatip-akunnerani inunngornera Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaa ersarissumik aammalu naammaginartumik isumaqartitsivoq. Jiisusip imminut nalunaarutigaa ” Inuup Ernera ” , ” Sabbatip Naalagaa ” . Sabbat-i piviusunngortinneqarmat atugaaneralu ulloq aappassaanik tikiunnerata tungaanut ingerlavoq, upperisaq taanna pissaanilissuuvoq naalannartuullunilu. Jiisusip sapaatip-akunnera tamakkerlugu isumaqarpoq, tassami ukiut tusindit arfineq-marluk sinnera siulittuutigimmagu toqqarsimasaminut kisimiilluni ajortuliornermik toqunermillu ajugaaniarnermigut ajugaaffigineqartoq .    
Inersimasunngornissaminut isernermini malunnartinniarlugu, " ukiunik aqqaneq marlunnik " ukioqarluni , Jiisusip inuit upperisarsiortut, Allakkani Illernartuni nalunaarutigineqartoq Missiarsi pillugu apeqquteqarfigisai, anersaamik iliuuseqarfigisarpai. Angajoqqaaminiit ulluni pingasuni ujaasisartuminit immikkoortinneqarluni, guutimit nammineersinnaanermini aammalu nunarsuarmi inuit iluaqutigalugit suliassani maluginiarneqarneranik uppernarsaavoq.  
Taava nunarsuarmi kiffartornermini pimoorussamik pisortatigoortumillu piffissaq tikippoq. Daniel 9:27-imi ilinniartitsissutit " isumaqatigiissut " atorlugu " sapaatip - akunnerata ataatsip " ukiut arfineq-marluk akornanni ilisarnaatitut saqqummiunneqarput 3 , 30-mi Jiisusi Kristusip hebræerit ritualianni " uumasunik pilliuteqarneq neqerooruteqartarnerlu" unitsippaa , inuunermini toqqakkani kisimiillutik ajortuliornissaannut neqeroorutigimmagu . Ulloq toquffimmi Jiisusi 35-nik ullunilu 13-inik ukioqarpoq. Ajortuliorneq toqunerlu ajugaaffigalugit toqulluni Jiisusip anersaani Guutimut tunniussinnaavaa oqarluni : „ Naammappoq . “ Toqumik ajugaanera taamani makinnermigut uppernarsarneqarpoq. Taamaalilluni apustilini ajoqersukkanilu malinnaavigai ilitsersorlugitlu , taakku takusinnaasaasa sioqqullugit qilammut qimagussornissaata tungaanut pinngitsoortitsineq sioqqullugu , uppernarsaat Apustilit Suliaat 1 :1 -imiit 11 -imiit tunniunneqartoq naapertorlugu . Kisianni inngilit piffissami tassani naalannartumik uteqqinnissaanik nalunaaruteqarnissaq piareersarpaat, ima oqarlutik : “ Angutit Galileamiut, sooq maani qilammut qiviarlusi inissisimavusi? Jiisusi taanna , ilinniit qilammut tiguneqartoq, taamatut tikissaaq , soorlu qilammut tiguneqartoq takusimagitsik . Pinnguaatip ulluani qilammi kiffartornini ” Anersaaq Illernartoq ”-tut aallartippaa, taannalu nunarsuup naanerata tungaanut iliuuseqarsinnaavoq, piffissami tassani, toqqakkani ataasiakkaat nunarsuarmi siaruarsimasut anersaasa atorlugit. Tassa taamani aqqa siulittuutigineqartoq Jes.7:14, 8:8 aamma Matt.1:23-mi, “ Emmanuel ” isumaqartoq, “ Guuti uagutsinni ”, suli annerusumik isuma ilumoortoq tigusarpaa.                         
Allakkiami matumani allaaserisat tassaapput Jiisusip toqqarsimasaminut upperisamik takutitsisimanerannut qujamasunneq pillugu akissarsiat. Taamaalilluni ulloq toquffigisaa ilisimasaqarfigisinnaavarput aammalu kingullermik nersornaasiuttagaqarluni uteqqinneranik taanna ukiumi 2030-mi ulloq siulleq aasaanerani programmeqarsimasoq ; tassa ukiut 2000-it qaangiummata apriilip 3-ani 30-ani akerliussutsimik takutitsinerminiit . 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Illernartuuneq illernartuunerlu
 
Illernartuuneq illernartuutillu immikkoortinneqarsinnaanngillat aammalu Guutip Jiisusi Kristusimi neqeroorutigisaanik annaassiniarnermi piumasaqaataapput. Paulusip Hebr .​  
Tamanna " illernartuuteqarneq " pillugu isuma guutimeersoq naammaginartumik paasineqartariaqarpoq, pissutigalugu " Guutimut pigineqartut tamarmik " pineqarmata aamma soorlu piginnittut tamarmik, taanna imminut annaasaqartitsisinnaanngilaq, taamaaliornissamut sapiissuseqartunut kinguneqanngitsumik . Maanna, pingaaruteqanngilaq allattorsimaffimmik aammalu allattorsimaffimmik suliaqarnissaq tassunga pigisanik ; Inuunermik pinngortitsisoq tassanilu suna tamaat, suna tamaat taanna pigivaa. Taamaattumik uumasunut tamanut inuunermut toqumullu pisinnaatitaaffeqarpoq. Kisiannili kikkut tamarmik taanna peqatigalugu inuusinnaanermut imaluunniit toqusinnaanermut pisinnaatitaaffimmik qimattarlugu, toqqarsimasai kiffaanngissuseqarlutik nammineq piumassutsiminnik toqqaanikkut tassunga ilaapput naassaanngitsumik tassunga piginnittunngornissaminnut. Taanna isumaqatigiinniarnera taanna toqqarsimasani pigisanngortittarpai. Taakku tikilluaqqusai tunniussisarpailu illernartuuteqarnermik isumaqarnerminut iserput , taanna inatsisinut tamanut nunarsuarmi inuunerup ataaniittunut tunngatinneqareersimavoq. Taamaattumik illernartitsineq tassaavoq timikkut ileqqorissaarnermillu inatsisinut Guutimit pilersinneqarsimasunut , taamaattumillu akuerineqarsimasunut , aalajangersimasumik akuersineq . Tassa marloqiusamik pisinnaassuseqarnikkut sabbat aamma inatsisit qulit konkrete ersersippaat tamanna guutimit illernartitsineq, unioqqutitsineq taanna Missiassi Jiisusip toquneranik piumasaqartussaavoq.     
Illernartitsineq pillugu isuma tamanna taama tunngaviusumik inissisimavoq, Guutip Biibilip aallaqqaataani 1 Mosesi 2 :3-mi eqqortumik nassuiarnissaa pissusissamisoortutut isigaa, ulloq arfineq-marluk illernartitsinermigut. Taamaattumik tupaallannartuunngilaq amerlassuseq taanna arfineq marluk Biibilimi tamani aammalu minnerunngitsumik Saqqummersitat 7:2 -mi " kunngip nalunaaqutaani " taaneqartarmat : " Inngilillu alla takuara avannamut qimagussorluni , Guutip inuusup nalunaaqutaani ; inngilinut sisamanut nunarsuarmi immamilu ajoqusiisinnaanermut tunniunneqarsimasunut nipimik sakkortuumik oqarpoq : » . Guutip Anersaata pissusissamisoortumik siunnersuutaa tusarniarlugu siutillit maluginiarsimassavaat " Guutip inuusup ilisarnaataa " taanna Saqqummersitat kapitaliani " 7 " -imi eqqaaneqartoq .          
 
Ulloq 3. april 2021-mi paaskimi aamma sapaatip-akunnerani, annaassiniartartutta Jiisusi Kristusip toqunerata ulluata nalliussineqarnerani, Guutip Anersaata eqqarsaatikka Mosesip hebræerit illersortarfiannut aamma Tempelimut kunngip Salomop Jerusalemimi sanasimasaanut tunngatinniarpai. Tassani detaljemik maluginiarpunga , taannalu illernartuut taanna pillugu paasinninnera sakkortuumik uppernarsarpaa ; tassalu Guutimit annaanneqarsimasunut toqqakkanut piareersarneqarsimasumut annaassiniarnermik suliassaq annertooq siulittuisutut inissisimasoq. 
1948 -miit , suli Guutimit perloqqussummik tigusillutik, Jiisusi Kristusi Guutimit nassiunneqarsimasoq " Missiassitut " akueriumannginnertik pissutigalugu , juutit nunaminnik nunaminnik pissarsisimapput. Taamanili isumassarsiaq ataaseq, eqqarsaat ataaseq taakku soqutigisimavaat : Jerusalemimi Tempelip sanaartorneqarnissaa. Alas taakkununnga, tamanna pisinnaanngilaq, Guutip pissutissaqarluarmat tamanna inerteqqutigissallugu ; taassuma suliassaa Jiisusi Kristusip toquneratigut makinneratigutlu naammassineqarpoq. Tempelip illernartuunera tamakkiisumik eqquutsinneqarpoq " Missiarsip " uummataani , nemini anersaanilu, naammalluinnartumik aammalu qanoq ittumik pissuseqanngitsumik. Jiisusip ilinniartitsissutit tamanna ersersippaa Johannesi 2:14-imi oqarmat , timini pillugu : “ Tempeli una aserortikkit, ullullu pingasut ingerlanerini sanassavara .”         
Tempelip atugaqarnerata naanera Guutimit arlalinnik uppernarsarneqarpoq. Siullermik ukiumi 70-imi Romamiut sakkutuuinit Titusip sakkutuuinit aserortinneqarpoq, nalunaarusiaq Danielimi 9:26 -mi siulittuutigineqartoq naapertorlugu. Taava juutit anisinniarlugit, templip inissisimaffia islamimut upperisamut tunniuppaa, taannalu tassani marlunnik moskeenik sanasimavoq ; utoqqaanerusoq “ Al- Aqsa ” aammalu Qaqqap Kuppelia. Taamaattumik Israelip templini sanaartornissaanut Guutimit akuersissummik peqanngilaq. Pissutigalugu sanaartorneq taanna annaassiniarnermut pilersaarutaa siulittuutigineqarsimasoq aporfilersinnaavaa.   
Jerusalemimi templip atuutsinneqarnerata piffissaa sananeqarnerata qanoq ittuunerani allassimasoqarpoq. Kisianni erseqqinnerusumik takusinnaajumallugu siullermik upperisamik illup taassuma illernartumik pissuseqartup kisitsisit saqqummersinneqarsimasut misissortariaqarpagut. Maluginiaruk templi kunngip Daavimit sananeqartussaasoq, taannalu piumassutsimik ersersitsivoq Jerusalemilu toqqarlugu ; Guuti isumaqataavoq. Tamanna iliuuseqarfiginiarlugu illoqarfik taanna qangarnisaq ” Jebus ”-imik taaneqartartoq Abrahamip nalaani kusanartulersippaa iluarsaallugulu . Taamaalilluni Daavip aamma ” Daavip ernerata ”, ” Missiarsip ” akornanni ” ukiut tusindit ” qaangiupput . Guutilli tamanna salliunngilaa, pissutaasoq ilisimatinneqarpoq ; taanna aappaagumut inuknngorsimavoq, kiffartornini upperisalik " Uria Hittimi " toqutsimmagu, nuliani " Batseba ", kingusinnerusukkut kunngip Salomop anaanaalersoq, tiguarlugu . Taamaattumik Daavip pisuunermini aki akilerpaa, pineqaatissinneqarluni ernini siulleq toqukkut qimagunneratigut , Batsebamit inunngortoq , taava , Guutip peqqussutaa atorlugu inuiaqatigiinni naatsorsueqqissaarneq suliarisimammagu, pineqaatissinneqarpoq Guutillu neqeroorutigisimavaa pineqaatissinneqarnissani toqqarsinnaallugu toqqakkat pingasut akornanni. Sam 24:15 naapertorlugu nappaalanersuaqarnerata toqusarnera toqqarpaa, taanna ullut pingasut ingerlaneranni 70.000-inik toqutsivoq .               
Kunngit siulliit 6-imi Salomop sanasimasaanik templip oqaluttuarineqarnera nassaarisinnaavarput. Taanna ’ YaHweh-p illuani ’ taasimavaa. Oqaaseq taanna “ illu ” ilaqutariit katersuuttarfiannik isumaqarpoq. Illu sananeqarsimasoq Guutip pinngortitsisup annaassiniartup ilaqutariinnut siulittuivoq. Taanna marlunnik ataqatigiissunik imaqarpoq : illernartoq aamma templi.     
Nunarsuarmi upperisamik ritualinik suliaqartoqartarpoq, taakkulu inuit akuersissutigineqarsimasumi suliarineqartarput. Salomop taasarpaa : templi. Sumiiffiup illernarnerpaap annertussusaani, taanna taasarpaa, illernartorsiorfik, taannalu aatsaat illup iluani immikkoortinneqarpoq, templip inissiaa 40 meterinik takissuseqarpoq, tassa illernartorsiorfimmiit marloriaammik annertunerusoq. Taamaalilluni templip illup tamakkerlugu 2/3-ia atorpaa. 
Naak Mosesip nalaani kingusinnerusukkut sananeqarsimagaluartoq, juutit isumaqatigiissutaat tamakkerlugu Guutip Abrahamillu akornanni Adamip kingorna ukiut tusindit pingajuat aallaqqaataanni isumaqatigiissutip ataani inissisimavoq. " Missiarsi" juutit inuiaqatigiinnut imminut saqqummiussissaaq ukiut tusindit pingasut aallartinneranni, tassa ukiut 2000-it qaangiuppata. Maanna, piffissaq Guutip nunarsuarmi toqqarsimasanik toqqaaniarnissaanut tunniussaa tassaavoq ukiut 6000-it. Taamaalilluni piffissaq pillugu nassaarpugut, YaHWéH- p illuani 2/3 + 1/3-mik annertussuseq . Aammalu naligiissitsinermi tassani Abrahamip isumaqatigiissutaata 2/3-ia YaHweh -p illuani 2/3-inut naleqqiuttarpoq , taannalu immikkoortitsisumik illup iluani naggaserneqarpoq. Slør taanna annertuumik inissisimavoq tassami nunarsuarmiit qilammut ingerlaarneq maluginiartarpaa ; tamanna ilisimagaanni allanngorneq taanna nunarsuarmi templip siulittuutitut atuuffiata naammassineqarneranik malunnartitsisoq. Isumassarsiat taakku immikkoortitsisartumut ajoqusernermik isumaqartitsipput, taanna Guutimik naammalluinnartumik qilammiittumik Adamip Evallu nalaaniit nunarsuarmi inuunermik naammalluinnartumik ajortuliortumillu immikkoortitsivoq. Immikkoortitsisoq marloqiusamik pissuseqarpoq, tassami qilammi naammalluinnarnermut aamma nunarsuarmi naammalluinnarnermut naleqqussartariaqarmat, taakku marluk ataqatigiinnerat. Tassa Missiarsip atuuffia saqqummertarpoq, pissutigalugu taanna ilisarnaat taanna naammaginartumik pissuseqarmat. Guutitut naammalluinnarnermini Jiisusi Kristusi ajortuliorsimavoq, toqqakkani inissisimaffimminni tigummiarlugit, taakku isumakkeerfiginiarlugit toqusarnermilu aki akilerniarlugu.  
Misissuinerup taassuma aqqutissiuussivoq illernartumi takusinnaallugu ukiut 2000-t tamaasa anersaakkullu fasit annertuut siulittuutigineqartarnerisa assilisassiaa : 1. pilliut Adamimit neqeroorutigineqartoq – Pilliut Abrahamimit neqeroorutigineqartoq Moria-p qaqqartaani, siunissami Golgota – Kristusip pilliutaa Moriap qeqertaata tunuani toqqarneqartoq Mikaelimik annaassiniartoq Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnera. 
Guutimut, taanna 2 Petrusi 3:8 naapertorlugu, " ulloq ataaseq ukiut tusindit, ukiullu tusindit ulloq ataaseq " (aamma takuuk Tussiaat 90:4) , nunarsuarmi programmi sapaatip akunnerata assilisassiaa tunngavigalugu sananeqarpoq : ullut 2 + ullut 2 + ullut 2. Aammalu kingornussassatut tamatuma tunuani naassaanngitsumik “ ulloq arfineq-marluk ” ammavoq.     
Illu illernartumi inissiat marluk imarisaat assut paasinarsisitsipput.
 
Illernartoq imaluunniit illernartorujussuaq
 
Kerubit marluk qimmit qimuttut
Illernartoq taaneqartartoq 20 meterinik takissuseqarpoq 20 meterinik takissuseqarluni . Taanna kvadratiuvoq perfekt. Aammalu portussusaa aamma 20 meterinik ; taanna kubbinngortippaa ; pingasoriarluni assilisassiaq naammalluinnartoq (= 3 : L = W = H ) ; tamanna soorlu ’ Jerusalem nutaaq qilammiit Guutimit aallarunneqartoq ” pillugu Saqq 20-mi allassimasoq. Sumiiffik taanna illernartorujussuusoq Guutimit inerteqqutaavoq inuup toqukkut qimagunnerup nalaani. Pissutaasoq tassaavoq ajornanngitsoq aammalu logiskiusoq ; Sumiiffik taanna Guutimut kisimi inissaqarsinnaavoq, pissutigalugu qilammik ilisarnaatitut aamma Guutip qilammi pissusaanik ilisarnaatitut. Eqqarsaatimini tassaavoq annaassiniarnermut pilersaarutaa tassanilu symbolikkimik atortut tamarmik illersorneqartumi tassani inissisimasut suliassaminnik suliaqartarput . Piviusoq Guutimiippoq qilammi dimensionimi , nunarsuarmilu taanna ilisarnaatit aqqutigalugit piviusoq taanna assersuutigalugu tunniussisarpoq. Taamaalilluni 2021-mi paarnaarussinermi immikkut ittumik nassaartoqarnerata sammisaanut qanilliartorpunga, 1 Kunngit 6:23-miit 27-mut atuarsinnaavarput : “ Illernartumi kerubinik marlunnik olivenik puisit amiinik sanavoq, qulit meterinik portussusilik. Kerubit ataatsip siffii marluk tamarmik immikkut pingasut meterinik takissuseqarput, siffiisa ataatsip siffianiit siffiata siffianut qulinik takissuseqarlutik. Kerubi aappaat aamma qulinik takissuseqarpoq. Kerubinut marlunnut mittarfik ilusilu assigiipput. Kerubit marluk tamarmik immikkut qulinik meterinik portussuseqarput. Salomop kerubit illup qeqqanut, iluanut, inissippai. Siffiit siaruarsimapput: siulliup siffia illup ilaanut tunngavoq, aappaatalu siffia illup allap tungaanut tunngavoq; aammalu qimmit allat illup qeqqani kingullermi naapipput .          
Kerubit taakku Mosesip tupeqarfianiinngillat, kisianni Salomop templiani inissinneqarneratigut Guutip sumiiffiup illernarnerpaap taassuma pingaaruteqarnera ersersippaa. Annertussusaata tungaanut inissiaq kerubit marluk paarlattuanik marlunnik aqqusaarneqarpoq, taamaalillunilu qilammi standardimik tunniussisoqarluni, inuup nunarsuarmi kisimi inuusumut effektivt pissarsiarineqarsinnaanngitsumik. Periarfissaq atorlugu kerubit taakku pillugit piviusoq isornartorsiorpara aammalu taasitinniarlugu, taakkununnga paganimik mystisk deliriumimi eqqumiitsuliortut " Michelangelo "-tut tusaamasat meeqqat qimmit qimuttut nipilersortartut imaluunniit qimmit qimuttut qimmit qimuttut atorlugit isikkoqartitsisarsimapput. Qilammi meeraqanngilaq. Aamma Guutimut, Ps.51:5 imaluunniit 7 ​​naapertorlugu : " Takuuk, ajortuliornermi inunngorpunga, ajortuliornermilu anaanap uanga naartulersippaanga " , aamma Rom.3:23 : " Tassami tamarmik ajortuliorsimapput Guutillu naalaneranik amigaateqarsimallutik " , tassami inuup pinngitsuusaasup imaluunniit ajortuliortup Adamimit inunngornera, ajortuliorneq ajortoq. Inngilit qilammiittut tamarmik inuusutut pinngortinneqarput, soorlu Adami nunarsuarmi taamaattoq. Taakku utoqqaliartorneq ajorput aammalu ataavartumik taamaaginnarlutik. Utoqqaliartorneq tassaavoq immikkut ittumik nunarsuarmi pissuseq, ajortip toqullu kingunerisaat, kingullermik akissarsiaq, Rom 6:23 naapertorlugu.        
 
Illernartumik Ataatsimooqatigiinnerup Arkia
1 Kunngit 8:9 : " Ujaqqat marluk Mosesip Horebimi tassunga inissippai, Naalakkap Israelikkunnik isumaqatigiissuteqarmat, Egyptenimiit aniarmata, assilisassiami susoqanngilaq ."  
Illernartumi imaluunniit sumiiffimmi illernarnerpaami kerubit marluk annertuut siffiit , qilammi pissutsinik atuuttunik ilisarnaatillit , kisianni aamma aammalu pingaarnertut , isumaqatigiissutip arfia kerubit annerpaat marluk akornanni inip qeqqanut inissisimasoq . Pissutigalugu taanna illersorniarlugu illu sananeqarpoq. Guutip Mosesimut upperisamik tunngasut naammassiniartariaqarpai qanoq malitseqartinneqarneranni siullermik tassaavoq Isumaqatigiissutip Arfia. Kisianni container taanna imarisassanit pingaarneruvoq : ujaqqat marluk Guutip peqqussutini qulini ultra illernartumi inatsisani qinnguartaatini atorlugu allassimasaat. Tassaavoq eqqarsartaatsiminik, malittarisassaminik, allanngortinneqarsinnaanngitsumik pissuseqarneranik ersersitsineq . Immikkut misissuinermi (2018-2030, adventistit kissaatigisaat kingulleq) kristumiut nalaannut siulittuisuunera takutitereerpara. Illernartumi Guutip eqqarsaataa isertortumik atuartarparput. Tassani nassaarisinnaavagut elementit taanna peqatigalugu attaveqatigiinnermik iluaquteqartut aammalu periarfissiisasut. Imaluunniit ajortuliortoq inatsisamini qulini nammineq piumassutsiminik unioqqutitsisutut inissisimasoq imminut peqquserlussimavoq, annaassiniarnermini piumasaqarsinnaasoq isumaqarpat. Attaveqatigiinneq upperisamik kisimi tunngaveqarpoq, sumiiffimmi tassani illernarnerpaami nassaassaasut piviusut ilisarnaatitut inissisimasut. Guutip peqqussutini qulini inuunermi malittarisassani inuit assilisassiamik pilersinneqarsimasut pillugit aalajangersarneqarsimasoq naatsumik allaaseraa ; tassa imaappoq Guutip nammineq peqqussutini ataqqisarpai atuutilersittarlugillu. Inuuneq inuunermut tunniunneqartoq peqqussutit taakku ataqqineqarnerannik tunngaveqarpoq. Aammalu unioqqutitsinerat ajortuliornermik inunngortitsivoq, pisuusup toquneratigut pineqaatissinneqartumik. Aamma Adamip Evallu nalaaniit naalalluarneq inuit tamarmik toqusinnaasumik pissutsimik tamatuminnga inissitsissimavoq. Taamaattumik toqu inunnut nappaatitut katsorsarneqarsinnaanngitsutut nakkarpoq.   
 
Saammaanneq pillugu issiavik
Illernartumi, saammaannerup qulaani, altarip Guutip savaata pilliutigineqassasup assilisassiaa, inngilit allat marluk minnerusut altarimut qiviarput, siffiillu qeqqanut ataatsimoorlutik. Assimi tassani Guutip takutippaa inngilit upperinnittut annaassiniarnermut pilersaarummut soqutiginninnerat, taanna Jiisusi Kristusip toquneranik isumakkeerfiginninnermik tunngaveqarpoq. Jiisusi qilammiit aallarpoq inuttut meerartatut isikkoqarluni. Taanna Golgotap qimmit qimuttut atorlugit inuunermini tunniussisoq tassaavoq siullermik qilammi ikinngutaat " Mikael " , inngilit siuttuat aammalu pinngortitami Anersaaq Guutip qilammi ersersitsisoq takuneqarsinnaasoq aammalu inngilit eqqortumik imminnut taasarpaat " kiffartortut ilaat " toqqakkani .    
Illernarnerpaami umiarsualivimmiittoq kerubit annerpaat minnerusullu marluk siffiisa ataani inissinneqarpoq. Assimi tassani versimi matumani Mal 4:2-miittoq assersuut nassaarisinnaavarput : “ Ilissilli aqqani ersigisarsi , ajunngissutsip seqinnersua pissaaq , siffiinilu ajorunnaarsaatit ; illit anissaatit nersutaatitullu nersutaasivimmiit pissangallutit .” The mercy seat , ilisarnaat Jiisusip qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut , ilumut ajortup nappaataanut toqunartumut ajorunnaarsaatit pilersissavai. Jiisusi ajortuliornermit annaassiniarluni toquvoq makillunilu toqqarsimasani ajortuliortut ajortuliorsimasut ajortuliortullu ajortunit annaanniarlugit. Inatsisit umiarsuarmiittut unioqqutinneqarnerat nunarsuarmi inuit pinngortitaannut tamanut toqutsivoq . Aamma Guutip Kristusimi toqqarsimasaanut, taakkununnga kisimik, isumakkeerinninnermi inatsisinik unioqqutitsisoqarsimasoq imalik umiarsuup qulaani inissinneqartoq inuuneq naassaanngitsoq ajugaaffigisimavaa, tassungalu makitsinerup siulliup nalaani isertussaapput ; taanna illernartunik Jiisusi Kristusip aappaatigut annaanneqartoq isumakkeerfiginninnermi tassani. Toqukkut ajorunnaarsinneqarnerat taamani naammassineqassaaq. Mal 4:2 naapertorlugu kerubit tassaapput qilammi Anersaaq Guutip assilisassiaa, taanna Saqq 4-mi ’ pinngortitami uumasunut sisamanut ’ ilisarnaatitut taaguuteqarpoq. Tassami ajorunnaarsaaneq saammaannermut atatillugu kerubit annertuut marluk pingaarnertut siffiisa ataani inissisimalluarpoq.       
Soorlu ukiumoortumik hebræerit ritualianni " Ulloq isumakkeerfiginninneq " -mi uumasut aappaat siumut aammalu saammaannerup illuatungaanut , Issittumi , ikkussorneqartarsimasoq , pisariaqarsimavoq Jiisusi Kristusip aappaa aamma ilumut saammaannerup illuatungaanut tassunga ikkussorneqartartoq. Tamanna pillugu , Guutip inuup palasiata kiffartornissaa kaammattorsimanngilaa. Taanna siusinnerusukkut suna tamaat pilersaarusiorsimavaa aaqqissuussimallugulu, umiarsuaq illernartullu angallanneqarnissaat , pruffiitip Jeremiap nalaani , sumiiffimmi illernarnerpaamiit aamma sumiiffimmi illernartumiit qaqqami nunap iluani inissisimasumut Golgothap qaqqartaani , qaqqami dug -ip ataani , six metres deep on the ca5 in the , just surface on the cm , taanna Romamiut sakkutuuisa Jiisusip kinguaassiuutitigut atornerlunneqarneranik sanasimavaat. Biibilimi eqqaaneqartumi nunap sajunnerata kingunerisaanik sivisuumik itisuumillu ajoqusersimasumik aqqutigalugu aappaa eqqortumik saammaannerup tunuani, tassa Kristusip kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasup tunuani , ingerlavoq . Taamaattumik pissutissaqanngitsumik Matt.27:51-imi tamakku uppernarsarneqarput : " Takuuk, templip assiaqutaa qulaaniit ataanut marlunnut avinneqarpoq, nunalu sajuppoq, qaqqallu avinneqarput , ..." 1982-imi ilisimatusarnikkut misissuinerup paasinarsisippaa, Ron Wyatt-ip katersorsimasaa panertoq anormalimik 2 3 X-kromosomit aamma Y-kromosomit ataatsimik sananeqarsimasoq , pinngortitsisoq guutiusoq qimattarusuppaa, uppernarsaat taanna guutiusoq pinngortitaanik, taannalu shro- minut ilanngunneqarpoq . Taamaalilluni inatsit unioqqutinneqartoq umiarsuarmiittoq tamakkiisumik taarsiivigineqarpoq, altarimini annaassiniartutta Jiisusi Kristusip ilumut ajortuliorfiunngitsumik aappaanik tigusilluni. Tassami Ron Wyatt - imut tamakku saqqummiussinermini Guutip inuit piumassuseqarnerat naammagisimaarniarsimanngilaa , kisiannili Jiisusi Kristusimi guutiunermini illernartinneqarneranik ilinniartitsineq nukittorsarniarlugu . Pissutigalugu inuit allat assigalugit aavaqarneq , .        taanna pissutsinik naammalluinnartunik eqqortunillu upperinnissamut pissutissaqartitsivoq, ajortuliorneq qanoq ittuunersoq. Taamaalilluni uppernarsarpaa, taanna nutaamik imaluunniit " Adamimik kingullermik " inunngortinniarlugu tikissimasoq soorlu Paulusip 1 Kor 15: 4 5 -imi oqartoq , tassami takuneqarsimagaluarluni, tusarneqarsimagaluarluni toqunneqarsimagaluarlunilu timitsinnut assingusumik, taanna inuit pissusaannut genetikkikkut ataqatigiinneq ajortoq . Annaassiniarnermut pilersaarutini naammassiniarlugu taamatut immikkoortunik eqqumaffiginninnerup ersersippaa Guutip ilinniartitsinermini ilisarnaatinik qanoq pingaartitsinersoq. Aammalu pitsaanerusumik paasivarput sooq Mosesi Horebip qaqqanut marloriarluni toqqarsimammagu guutimit annaassiniarnermik suliaq taanna eqqunngitsuliorsimanera pillugu pineqaatissinneqarsimanersoq . Aappaattut Guutip peqqussutaa naapertorlugu imeq pissarsiariniarlugu aatsaat taanna oqaloqatigisariaqarsimavaa .  
 
Mosesip atortagaa , manna, Mosesip allagaataa
Mosesi 17:10 : " Naalakkap Mosesimut oqarpoq: Aronip qimmit qimuttut nalunaarutiginninnerup siornatigut utertiguk , naalalluarnermik meeqqanut ilisarnaatitut inissinneqartussanngorlugu, taamaalillutit qinngasaarisarnerat uanga siumut isiginiarlugu unitsinniarlugu, toqussanngitsut . "   
2 Mosesi 16:33-34 : “ Mosesip Aroni oqarfigaa: „Qulli tigujuk, mannamillu omerimik ulikkaartumik tassunga ikkukkit, taannalu YaHWéH -p siornatigut inissiguk , kinguaariinnut illersorneqartussanngorlugu. YaHWéH-p Mosesimut peqqussutaa naapertorlugu Aronip nalunaajaatip siornatigut inissippaa , taamaalilluni illersorneqarsinnaaqqullugu .   
5 Mosesi 31 :26 : “ Inatsisit atuagaat una tigujuk, Guutillu YaHWéH -p isumaqatigiissutip assilisassiaata eqqaani inissiguk , tassani ilinnut nalunaajaasutut inissisimassaaq .  
Versit taakku tunngavigalugit isumakkeerfigissavarput apustilip Paulusip kukkusimanera pillugu pissutsit taakku umiatsiaararsorfimmut inissinneqarsimammata aammalu umiarsuup eqqaani imaluunniit siornatigut , Hebr . Tassani kuultimik qaqorsaat mannamik imalik , Aronip qaqorsaat qaqortoq aamma isumaqatigiissutip qaqorsaat . Taamatuttaaq tungujortunik altari illernartumiinngilaq, kisiannili templip tungaani illup siornatigut. Kisianni atortut umiarsuup eqqaani inissinneqarsimasut tassaniipput Guutip inuiaqatigiinnut hebræerinut tupinnartuliorsimaneranik uppernarsaatitut, taakku Israelinngorsimapput, inuiaqatigiit kiffaanngissuseqarlutik akisussaassuseqarlutillu .   
Aallakaatitassiaq saniatigut, Mosesip Aronillu atortagaat , Guutip pruffiitiinut ilumoortunut tatiginninnissaq piumasaqarpoq. 5 Mosesi 8:3 naapertorlugu manna Jiisusip siornatigut toqqakkanut eqqaasitsivoq " inuuneq qajuusanik imermillu kisimik inuussanngitsoq, kisiannili oqaatsit tamarmik YaHWéH- p qanianiit anisut atorlugit ." Aammalu oqaaseq taanna aamma tassani ersersinneqarpoq Mosesip allagaata rulle-ata ataani, Guutip diktaata ataani. Umiarsuup qulaani , saammaannerup altariata ilinniartitsissutigaa, Jiisusi Kristusip inuuneranik nammineq piumassutsimik pilliuteqarnermut upperinnittoqanngippat Guutimut attaveqarneq pisinnaanngitsoq. Pissutsit taakku isumaqatigiissummi nutaami Jiisusi Kristusip inuup aappaanik kuineqarsimasumi atuuttumi teologiimik tunngaveqarput. Aammalu assut logiskiusumik, ulloq, taanna Guutip pilersaarutaa anguneqarmat naammassineqarmat, ilisarnaatit aammalu " Yom Kippur " imaluunniit " ulloq isumakkeerinninnermi " nalliuttorsiorneq siulittuutigineqarsimasoq nutaajunnaarsimavoq atorfissaqanngitsumillu. Piviusup nalaani pissutsit pissanganarput. Taamaattumik templi, siulittuutitut ritualinik suliaqarfiusoq, tammartariaqarsimavoq saqqummersinneqanngitsoornanilu. Soorlu Jiisusip ilinniartitsissutigisimagaa, Guutimik pallorfiginnittartoq ’ anersaamik ilumullu ’ pallorfigisariaqarpaa , Jiisusi Kristusip aqqutigalugu qilammi Anersaaminut ’ akeqanngitsumik pissarsisinnaalluni ’. Aammalu pallorfiginninneq taanna nunarsuarmi sumiiffimmut arlaannut atassuteqanngilaq, Samariami, Jerusalemimi, aammalu suli minnerusumik Romami, Santiago de Compostelami, Lourdesimi Mekkamiluunniit.           
Naak nunarsuarmi sumiiffimmut atassuteqanngikkaluartoq, upperisaq Guutip toqqakkani nunarsuarmi inuunerminni siusinnerusukkut piareersarsimasaanik sulianik ersersinneqartarpoq. Illersorfiup ilisarnaataa ukiut tusindit pingasut aallaqqaataani ukiut 4000-it ajortuliorfiusut kingorna unitsinneqarpoq. Aamma Guutip pilersaarutaa ukiut 4000-it sinnerlugit sananeqarsimagaluarpat toqqakkat Guutip eqqissiviilliorfianut sapaatip akunnerani sapaatip-akunnerani siulittuutigineqartumut isersimassagaluarput. Kisianni taamaanngilaq, tassami Zakaria -miit Guutip isumaqatigiissutit marluk siulittuutigisarpai. Aappaat pillugu annertunerusumik oqaluttuarpoq, Zak 2:11 -mi ima oqarluni : “ Ulloq taanna inuiaqatigiit amerlasuut YaHWéH- mut ataqatigiissapput , inuiaqatigiinngorlutillu; Uanga illit akornanni najugaqassaanga, ilisimassavarpullu YaHWéH -p sakkutuuisa ilinnut nassiussimagaanga. » Isumaqatigiissutit marluk ” olivenik marlunnik ” Zak 4:11-14 -imi assilineqarput : “ Taava akivara oqarlungalu: ’Olivenik marlunnik, qinngornerup talerpiaani tunuanilu, qanoq isumaqarpa? Aappaattut oqaaseqarpunga oqarlungalu: Olive-t marluk, kuultimik rørit marluk eqqaanniittut, kuultimik pissuteqartumik, qanoq isumaqarpat? Taanna akivoq: Nalunngilat qanoq isumaqarnersut? Oqarpunga : Aap, naalagaq . Oqarlunilu: Tamakku tassaapput uuliamik marluk nunarsuarmi tamarmi Naalagaaffiup siornatigut nikkorfasut . Versit taakku atuarlugit pinngortitsisoq Guutip, Anersaaq Illernartoq biibilikkut oqaatsimik isumassarsiorfiusoq, sublime-mik subtilitetimik nassaarsinnaalerpunga. Zakaria marloriarluni aperisariaqarpoq ’ olive-t marluk ’ qanoq isumaqarnersut Guutip akissuteqarfiginissaanut. Tamanna pissuteqarpoq guutimik ataatsimooqatigiinnerup projektia marlunnik malitseqartunik misigisaqartussaammat kisianni fase aappaa siullermi ilinniartitsissutinit ilinniartitsissutigineqartarpoq. Marluupput, kisianni ilumut ataasiinnarmik, tassami aappaat siullermik kulminatiuvoq. Ilumut, isumaqatigiissut siulleq qanoq naleqarpa, Missiassi Jiisusip isumakkeerinninnermik toqunera pinngitsoortinnagu ? Suliaq, aamma pærep qimmit, soorlu munki Martin Luther oqarsimagaluartoq. Aammalu tamanna ullumikkut suli naalagaaffimmi juutinik sunniuteqartumut dramamut pissutaavoq. Versini taakkunani Guutip aamma siulittuutigivaa isumaqatigiissut nutaaq itigartitsissutigissagaat Zakariap apeqqummut akissuteqarneratigut, " Nalunngilat tamakku qanoq isumaqarnersut?" Oqarpunga: Aap, naalagaq . Ilumut, naalagaaffimmi juutit isuma tamanna soqutiginngilluinnarpaat, Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa sioqqullugu misilitsinnerup kingulliup nalaani tassani inuunertik akilerlugu allanngortitsissapput imaluunniit uppernarsaatissaqarlutik tunuarsimaarnertik.            
Erseqqippoq inuiaqatigiit kristumiunut kristumiunngortinnerisa tamanna uppernarsarsimavaa, pilersaarut guutimit pineqartoq Jiisusi Kristusip inuunerani naammassineqarsimavoq aammalu taanna tassaavoq Guutip nunap inoqqaavisa juutit suli neqeroorutigisaat illernartumik kattuffimmiiginnassasut. Taamaalilluni uppernarsarneqarmat isumaqatigiissut aappaat imaluunniit nutaaq taanna ukiuni 6.000-ini nunarsuarmi ajortuliorfiusuni kingullerni pingajorarterutaanni sivisussuseqartussaavoq. Aammalu aatsaat kingullermik naalannartumik uteqqinnermigut Jiisusi Kristusip isumaqatigiissutip aappaata naammassineqarnerata piffissaq malunnartinniarpaa ; pissutigalugu uteqqinnerup tamatuma tungaanut ilinniartitsineq ilisarnaatinik siulittuutigineqartoq suli iluaqutaasarpoq nunarsuaq tamakkerlugu suliniummik Guutimit piareersarneqarsimasumik paasinninnissamut, tassami uagut tassunga pisussaaffigaarput ilisimasaq piffissap naalannartup uteqqinnerata nalaani : 2030-mi ukiakkut aallaqqaammut . Taamaalilluni 1844-mi Guutip toqqarsimasaminut sapaatip-akunneranik tunniussinermini hebræerit illuatungaanni Salomollu templiani ilisarnaatitut allassimasunik ilinniartitsissutit atorpai. Taanna katuullit sapaatip-akunnerata ajortuliornerat 321-mi marsip 7-aniit keiserimit Konstantinimit arfanneqarsimasoq isornartorsiorpaa, siunnersuutigalugu nutaamik " illernartunik eqqissisimatitsisoqarnissaa " pisariaqartoq, taannalu ilumut ataasiaannarluni naammassineqarpoq Jiisusi Kristusimi kinguaassiuutitigut atornerlunneqartumi makitinneqartumilu. Guutip ilumut 1844-p tungaanut utaqqivoq ” Romamiut sapaatip-akunneranik ” isornartorsiuinermini erseqqinnerusumik isornartorsiorniarlugu . Taassuma atuutilersinneqarnerata aallaqqaammut kristumiut upperisaat pitsaasoq ajortup perloqqussutaata ataani inissippaa, taanna Guutimut attaveqarnermik unitsitsivoq nalunaarusiaq Dan.8:12-imi tunniunneqartoq naapertorlugu.       
Taamaattumik illernartitsineq pinngitsoorani isumaqarpoq sapaatip-akunneranut illernartumut ataqqinninnermik, nammineq Guutimit illernartinneqartoq nunarsuarmi systemimik pilersitsinermini sapaatip-akunnerata siulliup naaneraniit. Aammalu taanna siulittuutigimmagu toqqakkat isernissaat sinneruttumut pissarsiarineqartumut Jiisusip ajugaaneratigut aammalu taanna Guutip peqqussutaani qulini aappaani imaqartumi, sumiiffimmi illernarnerpaami, illernartumi , ilisarnaatitut Anersaap qilammiittup ernerata illernartup angusaqarluarnerata , Holly God of thri y Anersaaq . Tassani suut tamarmik Guutip uummataanut asannipput aammalu toqqarsimasaasa, meeqqani, inuit ’illumi’ittut eqqarsaatinut uummatinnullu taamatut asannittussaapput . Toqqakkat ilumoortumik illernartuunerannik toqqaaneq taamaalilluni pilersinneqarpoq tunniunneqarlunilu.  
Mosesip inatsisaa assigalugu, Guutip pilersaarutaa siuariartortillugu naleqqussarneqartartoq, ujaqqanut allanneqarsimasoq nunarsuup naanerata tungaanut ataavartumik pingaaruteqartarpoq. Aammalu tamanna peqqussutaani qulini, taakkunannga ataaseq allanngortinneqarsinnaanngilaq, minnerunngitsumik piiarneqarsinnaanngilaq, soorlu paavip Romap peqqussutini taakkunani qulini aappaani taamaaliorsinnaasimasoq. Naassaanngitsumik qinigassanngortittut peqquserlunniarlugit ajortumik siunertaqarneq peqqussutip ilanngunneqarnerani erserpoq, amerlassuseq qulinngortinniarlugu. Kisianni uumasunik, assilisassianik sananeqarsimasunik imaluunniit sinniisuutitanik qungujuttarnissaq guutimit inerteqqutaasoq ilumut peerneqarpoq. Taamatut pisoqarsimanera peqqissimissutigisinnaavarput, taamaattorli eqqunngitsumik upperisaq maskeqartinniarlugu periarfissiisarpoq. Taanna paasinninnissamik ujaasineq ajortoq aammalu logiskimik pinngitsoorani inissisimasoq pissusilersornermini kingunerisassanik misigisaqartarpoq ; Guutimit pineqaatissinneqarnissami tungaanut eqqartuussinermini piumasaqaatit ilisimasaqarfiginngilai. 
 
Tempeli imaluunniit sumiiffik illernartoq
Qilammiit takuneqartoq qilammi upperisamik sammisaq qimassavarput, upperisamik illernartuunerup nunarsuarmi tunniussisarnerata ataani qiviarlugu. Taanna ” YaHWéH-p illuani ” ” templimi ” inissisimasuni elementini nassaarisarparput . Mosesip nalaani tupeqarfiusumi ini taanna ataatsimeersuarfiuvoq. Tamakku pingasut tassaapput, taakkulu tassaapput takutitsisarfimmut bordimut, qinngornermik arfineq marlunnik aqquteqartumik qullinillu arfineq marlunnik, aammalu inip qeqqani illup siornatigut illup iluani tungujortunik altarimik inissinneqarsimasumik. Avataaniit tikilluni, qajuusanik nerrivik tassaavoq talerperlikkut , Avannamut , aammalu qinngorneq tassaavoq talerperlikkut , Kujammut . Symbolit taakku tassaapput piviusoq, toqqarneqarsimasut Jiisusi Kristusip aappaatigut annaanneqarsimasut inuuneranni pinngortartoq. Taakku tamakkiisumik ataatsimoorlutik immikkoortinneqarsinnaanngillat.    
 
Kuultimik qinngortitsivik arfineq marlunnik qullilik
2 Mosesi 26 :35 : “ Nerrivik illup avataani inississavat, nerrivillu illuatungaani, illup kujataani; aamma avannamut nerrivik inississavat .”   
Tempelimi, taanna illuatungaani inissisimavoq , kujataani . Symbolit atuarneqarnerat piffissap ingerlanerani pisarpoq , Kujataaniit Avannamut. Qinngorneq Guutip Anersaanik qaamasumillu isumaqatigiissutip siulliup aallaqqaataaniit takutitsivoq. Isumaqatigiissut illernartoq paaskimi " Guutip savaata " pilliutaanik tunngaveqareerpoq , Adamip nalaani savanik imaluunniit savanik inuusuttunik pilliutaasunik ilisarnaatigineqartoq siulianilu . Saqq 5:6-imi qinngornermik ilisarnaatit tassunga ilanngunneqarput : “ isai arfineq-marluk tassaapput Guutip anersaasa arfineq-marluk nunarsuaq tamakkerlugu nassiunneqartut ” aamma “ nassuit arfineq-marluk ” taakku oqartussaassuseqarnerup illernartinneqarneranik tunngaveqarput .       
Qinigaaffik tassaavoq qinigaasut qaamasumik pisariaqartitsinerat naammassiniarlugu. Taakku pissarsiarisaraat Jiisusi Kristusip aqqani, taannalu atorlugu illersorneqarpoq ( = 7) qaamasumik guutimit. Illernartitsineq taanna ullunik arfineq-marlunnik sapaatip-akunnerata aallaqqaammut pinngortinneqarneraniit biibilikkut saqqummersitsinermi amerlassutsimik “ arfineq marlunnik ” ilisarnaatigineqarpoq. Zakariasimi Anersaaq " isit arfineq marluk " pingaarnertut ujaqqamut, Zerubbabelip Salomop templianik Babyloniamiunit aserorneqarsimasumik sanaartortussamut, tunngatinneqarpoq. Aammalu ’ isai arfineq-marluk ” taakku pillugit ima oqarpoq : „ Taakku arfineq-marluk tassaapput YaHWéH -p isai , nunarsuaq tamakkerlugu ingerlaartartut. » Saqq 5:6-imi oqaluussineq taanna Jiisusi Kristusimut, „ Guutip savaanut ”, tunngatinneqarpoq : „ Taava takuara, qullersaqarfiup uumasullu sisamat akornanni, utoqqasaasullu akornanni, sava toqunneqarsimasoq nikkorfasoq. Nassunik arfineq marlunnik isailu arfineq marlunnik peqarpoq, taakku tassaapput Guutip anersaasa arfineq-marluk nunarsuaq tamakkerlugu nassiunneqartut .” Versi taanna Missiassi Jiisusip guutiunerata illernartinneqarnera sakkortuumik uppernarsarpaa. Pinngortitsisoq annertooq Guuti imminut nunarsuarmi nassiussivoq, nammineq piumassutsiminik isumakkeerfiginninnissamik pilliutaa Jiisusi atorlugu naammassiniarlugu. Tassa Anersaap guutiusup iliuuseqarneranut suliassani saqqummiunneqartut nassuiaatit pisussaaffigaakka. Qinngorneq ineriartortuuvoq ilisimasallu piffissap ingerlanerani ineriartortarput. Oqaatsini siulittuutitut paasisimasavut tamaasa tassunga pisussaaffigaarput.              
 
Parfume-nik altari
Timiminik toqumut neqerooruteqarnikkut, anersaaminik uummatiminillu tamanik normumik naammalluinnartumik, Jiisusi Kristusip Guutip siornatigut tipigisumik pissuseqarpoq, hebræerit ritualiat parfumenik ilisarnaatigaa. Kristusi parfume-ni taakkunani sinniisuuvoq kisianni aamma officiantip neqerooruteqartartup atuuffiani.
Aamma slør-ip eqqaani, aammalu nalunaajaatip assilisassiaanut aammalu saammaanneq pillugu illuatungaanut, tassaavoq tungujortunik altari, taanna officiant-imut, højpræsterimut, toqqarsimasani kisimiillutik kukkunernut oqaluussisartutut atuuffeqarneranik tunniussivoq. Jiisusip nunarsuaq tamakkerlugu ajortuliat nammineq tigusimanngilai, kisianni toqqarsimasani kisimik qujamasunnerminik takussutissiortarpai. Nunarsuarmi højpræsteq siulittuutitut assersuutitut kisimi pingaaruteqarpoq, tassami qinnuteqarnissamut pisinnaatitaaffik Kristusimut annaassiniartumut kisimi pigineqarpoq. Intercession tassaavoq taassuma immikkut pisinnaatitaaffia aammalu Melkisedekip peqqussutaa malillugu " permanent " karaktereqarpoq soorlu Dan 8:11-12-imi tamakkiisumik erseqqissarneqartoq : " Taannalu imminut annertusarpaa, aammalu sakkutuut kapiteeniannut, taannalu pilliutaasoq ingerlaavartumik tiguaa, aammalu overthw . Sakkutuut ajortuliorneq pissutigalugu ingerlaavartumik pilliutaasumik tunniunneqarput ; nassup piviusoq nunamut ikkuppaa, suliniutiminilu iluatsippoq " ; aamma Hebr.7:23-mi. Oqaatsit " pilliut " allattorsimaffimmi allassimasut hebræerisut allassimaffimmi aallaqqaasiutimi allassimanngillat. Versimi tassani Guutip Romami paavip naalakkersuinerata kingunerisassai isornartorsiorpai. Kristumiup Jiisusimut toqqaannartumik attaveqarnera paavip siulittaasuata iluaqutaanissaanut allanngortinneqarpoq ; Guutip kiffani uummatiminnik annaasaqartut annaavai. Guutimik naammalluinnarnermini Guuti Kristusimi kisimi oqaluussinermini inatsisitigut akuersissutigisinnaavaa, tassami oqaluussisarnermini annaasaqarnertut neqeroorutigisarpaa, nammineq piumassutsiminik naakkinnilluni pilliutaa, Guutimut eqqartuussisumut Asanninnermik Eqqortumillu piffissami tassani sinniisuulluni, nuannersumik tipigisumik. Taassuma qinnuteqarnera automatiskiunngilaq atortarpaa imaluunniit atortarpaa, apeqqutaalluni qinnuteqartoq pisariaqartitsinersoq pisariaqartitsinersorluunniit; Jiisusi Kristusip oqaluussinera toqqakkani pinngortitami neqimik nukillaarsimanerannut misiginneqataanerminit pissuteqarpoq, kisianni kialluunniit taanna peqquserlussinnaanngilaa, taanna eqqartuussisarpoq eqqortumillu eqqortumillu sorsuuteqartarlunilu ilumut pallorfiginnittartunik inussiaataasunillu tunniussisarluni ; ajoqersukkani ilumoortut qanoq ittuunersut. Ritualiami parfume-t Jiisusip tipigissusia nuannersoq ilisarnaatigaat, taanna taamaalilluni nammineq parfume-ni Guutimut nuannersoq atorlugu illernartunik upperinnittunik qinnuteqaatit neqeroorutigisinnaavai. Periarfissaq nerisassamik atuineqartussamik mamassarsiornermut assinguvoq. Kristusip ajugaasup siulittuutitut assilisassiaa, nunarsuarmi højpræsteri nutaajunnaarsimavoq tammartariaqarlunilu, kiisalu templimi upperisamik ileqqunik atuiffigisamini. Qinnuteqaateqarnerup periusissiaa tamatuma kingorna suli atuuppoq, tassami qinnuteqaatit illernartunit Guutimut tunniunneqartut Jiisusi Kristusip qilammi qinnuteqartartup aamma Guutip tamakkiisumik piffissami ataatsimi aqqani aammalu pitsaassusaanik saqqummiunneqartarmata.         
 
Showbread-ip bordia
Tempelimi taanna talerperlikkoorpoq, avannamut sinnerlugu. Najugaqarnerup qajuusanik nerisassaq anersaakkullu Jiisusi Kristusip inuuneranik taaneqartartoq, qilammi manna ilumoortoq toqqarneqarsimasunut tunniunneqartoq, takutitsivoq. Tassani aqqaneq marlunnik qajuusanik soorlu aqqaneq marlunnik naggueqatigiit guutimik inuttullu ataatsimooqatigiinnermi naammassineqartumi Jiisusi Kristusimi tamakkiisumik Guutimik (= 7) aamma tamakkiisumik Inumik (= 5) ; nummer aqqaneq-marluk tassaavoq Guutip inuullu akornanni ataatsimooqatigiinnerup taassuma nummer, Jiisusi Kristusi tassaavoq atorneqarnera aammalu maligassiuineq naammalluinnartoq. Taanna Guutip ataatsimooqatigiinnermini patriarkit 12-it, Jiisusip apustilii 12-it, naggueqatigiit 12-it Saqqummersitat 7-imi nalunaarsorneqartut, tunngavigalugit pilersitsivoq. “ Tempelip ” avannamut sammineqarneranik atuarnermi tabeli taanna nutaamik suleqatigiinnerup tunuani aammalu Kerubip annersaata tunuani inissisimavoq, taanna illersorfimmi tunuliaqutaralugu inissisimavoq.   
 
Siullermik
Pilliutaasut altariat
Saqqummersitat 11 :2-mi Anersaaq immikkut ittumik pissuseqartitsivoq ” illup iluani ” : “ Kisianni illup templip avataaniittoq qimakkit , mittarfigiunnaarlugulu; inuiaqatigiinnut tunniunneqarmat, illoqarfillu illernartoq qaammatini 42-ni pisuutissavaat .” " Parvis " tassaavoq avatangiisinut tunngasoq , sumiiffimmut illernartumut imaluunniit templimut qalipanneqarsimasumut isertarfiup siornatigut inissisimasoq . Tassani upperisamik ritualimik elementinik nassaartarpugut, taakku uumasut timikkut tunngasut pillugit. Siullermik tassaavoq pilliutaasumik altari, tassani uumasut pilliutaasut ikuallanneqartarput. Jiisusi Kristusip tikiunneraniit pilliuteqarneq naammalluinnartoq naammassiniarlugu tikissimasoq, rituali taanna nutaajunnaarsimavoq Dan 9:27- milu siulittuut naapertorlugu naammassineqarsimavoq : “ Taanna sapaatip-akunnerani ataatsimi amerlasuunik isumaqatigiissuteqassaaq, sapaatillu akunnerata qeqqanut pilliuteqarneq pilliuteqarneq unitsissavaa ; aserorterisoq ajornerpaanik iliuuseqassaaq, aserorterineq aalajangerneqarsimasorlu aserorterisumut nakkarnissaata tungaanut . Hebr .​​ ​Taava oqarpunga: Takuuk, tikippunga ( Atuakkami uannut tunngatillugu allassimasoqarpoq ) Piumasat suliariniarlugu, Guuti. Siullermik oqareerluni: Pilliutaasut neqeroorutillu, ikuallanneqarsimasut pilliutaasullu (inatsit naapertorlugu neqeroorutigineqartartut) piumasaqanngilatit nuannarinngilasillu, taava oqarpoq: ’Takuuk, piumasat suliariumallugu tikippunga. Taamaalilluni aappaa pilersinniarlugu siullermik atorunnaarsitsivoq. Taamatut piumassuseqarnikkut illernartinneqarsimavugut Jiisusi Kristusip timaata ataasiaannarluni neqeroorutigineqarneratigut . Sunaaffa Paulusip, allakkamik una " Hebræerinut " adresserneqarsimasoq allattorsimaffimmi allassimasoq , Jiisusi Kristusip allagaata ataani allassimagaa ; taannalu annertuumik qaamasuunera aammalu naliginnaasumik eqqortuunera pissutissaqartitsivoq. Soorunami Jiisusi Kristusi nammineq kisimi tassunga oqarsinnaasimavoq : “ ( Atuakkap allagartaani uannut apeqqutaavoq ) ”. Kisianni Tussiaat 40-mi allassimaffimmi vers 8-mi allassimavoq : “ atuakkap uannut allanneqarsimasup allagaataanik .” Taamaattumik allanngortitsineq taanna Kristusip Paulusimik nammineq iliuuseqarneratigut pissutissaqartinneqarsinnaavoq, taanna ukiuni pingasuni Arabiami immikkoortinneqarsimavoq, Anersaamit toqqaannartumik piareersarneqarlunilu ilinniartinneqarluni. Aammalu eqqaasitsissutigissavara tamanna atuagassiami Mosesip allanneqarsimasumi Guutip diktateriata ataani allassimasumi taamaattoqareersimasoq.                        
 
Immap naqqa, ablutioninik bassen
Siulittaasup aappaa tassaavoq ablution-bassin, taanna kuutsitsinermi ritualimik siulittaasuuvoq. Guutip taanna ” immap ” -mik ateqartippaa . Inuit misigisaanni immap naqqa “ toqu ” -mik isumaqarpoq . Taanna qarsutsinermini antediluvians-inik qarsutsivoq, Faraoplu kavalerii tamarmik Mosesimik hebræerillu inuiaqatigiivinik malinnaasut qarsutsilluni. Kuisitsinermi, taanna tamakkiisumik immersorneqartariaqarpoq, inuk ajortuliortoq utoqqasaaq toqusariaqarpoq, pinngortitami nutaamik pinngortitamiit annaanneqarsimasumik nutarterneqarsimasumillu Jiisusi Kristusimit anisinniarlugu, taannalu naapertuilluartumik naapertuilluarnermik tassunga tunngassuteqarpoq. Kisianni tamanna teoriimik tunngaveqarpoq, atuutsinneqarneralu qinigassanngortittup imminut saqqummiussisup qanoq ittuunera apeqqutaassaaq. Taanna, soorlu Jiisusi, kuutsinnissamut, Guutip piumasaanik suliaqarnissamut tikittarpa ? Akissuteqaat ataasiakkaanut tunngavoq aamma Jiisusip suliaq apeqqutaatillugu eqqortuunini imputertarpaa imaluunniit imputertarpaa. Qularnanngilaq kinaluunniit piumassutsiminik suliaqarniartoq, nuannaarluni qujamasuutigalugulu ataqqissavaa, inatsit illernartoq guutimeersoq, unioqqutitsineq ajortuliorneruvoq. Kuisitsinermi imeq toqusariaqarpat, Kristusimut kiffartornermi inunngornissaa apeqqutaanngilaq, inuup neqimik nukillaarsimanera pissutigalugu ajutoorluni.     
Taamaalilluni ajortuliornerminit aallarunneqarlunilu Jiisusi Kristusip ajunngissusermik isumaqarfigisaanik atorlugu, soorlu isumaqatigiissutip siulliup palasiata, kristumiu toqqarneqarsimasoq sumiiffimmut illernartumut imaluunniit templimut isersinnaavoq Jiisusi Kristusimi Guutimut kiffartorniarluni. Guutimik upperisaqarnerup ilumoortup aqqutaa taamaalilluni assilisassiamik sanaartornermi tassani ersersinneqarpoq pissutigalugu taakku ilisarnaatitut kisimik, piviusoq suliani saqqummertussaavoq, toqqakkat pissusissamisoortumik inuit, inngilit aamma pinngortitsisoq Guuti siumut saqqummiussassaat.
 
Guutip suliniutaa assilisassiani siulittuutigineqartoq
Pilersaarummini Guutip toqqakkat ajortuliornerat Jiisusi Kristusip aappaatigut, illernartumi imaluunniit illernarnerpaami saammaannerup illuatungaanut ikkussorneqarsimasoq, tigusimavaa. Jerusalemimi Golgotap qaqqartaata eqqaani immikkut ittumik assaanernut akuersissummik tunniussisoqarluni 1982-ip tungaanut, adventistit arkeologiat Ron Wyatt paasinarsisippaa Jiisusip aappaa ilumut saammaannerup illuatungaaniittoq, nunap iluani qeqertami 20 meterinik ataaniittumi crucifixion ' ; suliaq Golgotap qaqqarsuata tunuani pisimasoq. Palasitut ritualimi palasi sumiiffimmi illernartumi inissinneqartoq saammaannerup illuatungaanut aamma qilammi pisut sumiiffimmi illernarnerpaami, illernartumi, inissinneqarsimasut qiviartarpai. Taamaattumik inuup tunuaniittoq Guutip talerpiaaniippoq. Taamatuttaaq hebræerisut allanniarneq inuup talerpiaaniit tunumut ingerlanneqartarpoq, Avannamut-Kujammut tunngasoq atorlugu , taamaattumik Guutip tunuaniit tunuanut. Taamaattumik isumaqatigiissutit marluk pilersaarutaat allassimavoq sumiiffimmi tassani illernarnerpaami atuarneqartumi, inuup talerpiaaniit tunuanut ; imaluunniit Guutimut akerleriissumik. Juutit isumaqatigiissummi siullermiittut Guutimut kiffartorsimapput kerubimik assilisassiamik assilisassiamik ataani, taannalu illuatungaani illuatungaani inissisimavoq. Isumaqatigiissuteqarnerminni ’ Ullormi isumakkeerfiginninnermi ” toqunneqarsimasup aava siumut aamma saammaannerup illuatungaanut ikkunneqartarpoq . Sprinkling-i arfineq marloriarluni højpræstemit Issittumi tungaanut inussiaminik suliarineqartarpoq . Imaappoq isumaqatigiissut siulleq tassaasimasoq annaassiniarnermini Østfase. Ajortuliortut isumakkeerfigineqartussat tassaapput namminneq Issittumi, Jerusalemimi. Ulloq Jiisusip aappaa kuineqarmat , taanna saammaannerup illuatungaanut tassunga nakkarpoq , isumaqatigiissullu nutaaq aappaatigut ajunngitsuliornermigullu pilersinneqartoq kerubip aappaata ilisarnaataata ataani aallartippoq , taanna talerperliup tungaani , kujataani inissisimavoq . Taamaattumik, soorlu Guutip takusinnaasaa, ingerlaqqinneq tamanna taassuma tunuaniit " talerpianut ", pilluaqqussutaata tungaanut, pivoq , soorlu Tussiaat 110:1-imi allassimasoq : " Daavi pillugu. Tussiaat. YaHWéH oqarpoq Naalagaaffimmut: Issiarit talerpiaani , akeqqatit illuatungaanut inissitinnissaasa tungaanut . Aamma Hebr 7:17 uppernarsarlugu versit 4-7-imi allassimavoq : “             YaHWéHunnerluutigisimavaa, ajuusaarutiginngilarlu: Illit palasiuvutit qaqugumorsuaq, Melkisedekip qanoq ittuunera malillugu. Naalakkap talerpiaaniittoq ulloq kamannermini kunngit aallarunneqassapput. Inuiaqatigiit akornanni naapertuilluartumik atuisarpoq: tamarmik timaanik ulikkaarput; nuna tamakkerlugu niaqorlunnikuuvoq. Pisuulluni torrentimiit imigassartortarpoq: taamaattumik niaqquminik qaffattarpoq . Taamaalilluni Jiisusi Kristusip ajunngitsumik kisiannili eqqortumik qinngasaarisut upperisarsiortullu toqqarsimasaminut annaanneqarsimasumut asanninneranik uppernarsaatinik pingaarnerpaanik narrujuumminarnerminnik akilersitsivoq.
Taamaalilluni hebræerit eqqartuussivimmut imaluunniit templimut iserunik " seqineq qinngortoq " piffissap ingerlanerani nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni paaganit pallorfigisartagaannut tunuliaqutatik saqqummiutissavaat, Guutip piumasaraa illernartoq sananeqassasoq, sivisussusaa malillugu, Issittumi-Kitaani akse-mi. Taamaattumik annertussusaani sumiiffimmi illernarnerpaami illup tunuani inissisimavoq ” Avannaani ” illup tunuanilu ” Kujataani ” inissisimalluni .      
Matt. 23:37-imi Jiisusip imminut assilisassiaa " qimmini qimmit qimuttut ataani illersortarpai " : " Jerusalem, Jerusalem, pruffiitinik toqutsisartoq ilinnullu nassiunneqartut ujaqqanik katersortarpat, qanoq amerlatigisunik meeqqatit katersorniarsaraakka, soorlu qimmip qimmit qimuttut ataani katersortarpai, illilli qimmini qimmini katersortarpagit! » . Tamanna kerubit marluk siffiit siulliit ataatsimooqatigiinnernut marlunnut ataasiakkaanut ilinniartitsissutigaat. 2 Mosesi 19 :4 naapertorlugu Guutip imminut " qimmit " naliginnaasarpai : " Takusimavat Egyptenimiunut qanoq iliorsimanera, aamma qanoq qimmit qimuttut qimmit qimuttut atorlugit illit nammineq tikissimanerlugit ." Saqqummersitat 12:14-imi erseqqissarpaa " ørn annertooq " : " Arnaq ørn annertooq marlunnik tunniunneqarpoq, taanna inoqajuitsorsuarmut timmisartuussisinnaaqqullugu, sumiiffimminut, tassanilu piffissami, piffissani, piffissallu affaani nerisassiarineqartussanngorlugu, slange-p siornaaniit ." Assit taakku piviusoq taanna ersersippaat : Guutip asannittuni illersorpai asanninnerat pissutigalugu , ataatsimooqatigiinnerni marlunni ataatsimoortuni, Jiisusi Kristusip siornatigut kingornalu .               
Kingullermik, assersuutigalugu, hebræerit templiat Kristusip timaanik, toqqarneqarsimasup timaanik aamma ataatsimoorluni, Kristusip Nuliaa, taassuma Toqqakkani, toqqarneqarsimasut ataatsimeersuarnerat, sinniisuutippaa. Tamakku tamaasa pissutigalugit Guutip peqqissutsimut malittarisassanik pilersitsisimavoq, taamaalilluni templip assigiinngitsut taakku illernartinneqarlutillu ataqqineqarlutik ; 1Kor.6:19 : “ Nalunngilarsi timisi Anersaap Illernartup ilinniittup templiunera, Guutimit pissarsiarisimasasi, illit nammineq pigisasi? »   
Kuulti, allamik allamik kuultimik
Aammattaaq piumasaqaatip taassuma pingaaruteqarnera maluginiartariaqarpoq : atortut atortullu tamarmik, kerubit aammalu illup iluani illut namminneq kuultimik sananeqarsimapput imaluunniit kuultimik qaqutigoortumik qalipaateqarsimallutik . Kuultip ilisarnaataa tassaavoq allanngortinneqarsinnaanngitsoq ; Tamanna Guutip taanna kisiat pingaartippaa. Tupinnanngilaq kuulti upperisamik naammalluinnartumik ilisarnaatitut atorsimammagu, upperisamik immikkuullarissumik naammalluinnartumillu maligassiuisoq tassaavoq Jiisusi Kristusi. Tempelip iluani aammalu illernartuutip iluani Jiisusi Kristusip anersaata innermik anitsisartup illernartorsiornermik inuuneqartup assilisassiaraa , Guutip Anersaata Illernartup eqqiluisaarnera ; karakteri allanngortinneqarsinnaanngilaq tamannalu ajortuliornermik toqunermillu ajugaaneranut pissutaavoq . Jiisusip assersuutaa Guutimit saqqummiunneqarpoq maligassiuisutut toqqarsimasaminit tamanit malinnaaffigineqartussatut ; Tamanna tassaavoq piumasaqaataa, ataasiakkaarlugit ataatsimoorlunilu qilammi inuunermut naassaanngitsumik naleqqussarsinnaalernissamut piumasaqaat ataaseq , ajugaasut akissarsiaat akissarsiaallu . Pingaarnertut taassuma pigisai uagutsinnut pigisariaqarpagut, taanna klonitut assingusariaqarparput , soorlu 1 Johannesi 2:6-imi allassimasoq : " Taanna oqartoq taanna inuusoq aamma nammineq ingerlasariaqarpoq soorlu taanna ingerlasimasoq . " Kuultip isumaa uagutsinnut tunniunneqarpoq 1 Petrusi 1:7 -mi : " Upperisasi misilinneqarnera, kuultimit ajornakusoortumit annertunerujussuarmik akikinneruvoq, naak ikuallannermik misilinneqarsimagaluartoq, Jiisusi Kristusip saqqummernerani nersualaarneqarnissamut, naalannarnissamut ataqqinninnermullu nassaarineqarsinnaaqqullugu. " Guutip toqqakkani upperisaat misilittarpaa. Naak allanngortinneqarsinnaanngikkaluartoq kuulti atortussanik eqqortunik imaqarsinnaavoq, taakkulu piiarniarlugit kissartinneqartariaqarpoq aammalu qaminneqartariaqarluni. Slag imaluunniit pissutsit taava qaavanut qaffattarput, piiarneqarsinnaallutillu. Tassaavoq ajoqersukkat annaanneqarsimasut nunarsuarmi inuunerannik misigisaqarsimanerup assilisassiaa , tassani Kristusip ajortunik aallaasersortarpaa aammalu taakku salliutittarpai , misilinneqarlutik assigiinngitsunik misilinneqarlutik. Aammalu aatsaat misilinneqarnermi ajugaanissaannik piumasaqaateqarluni inuunerminni naggataani naassaanngitsumik atugaqarnissaat eqqartuussisumit annertuumiit Jiisusi Kristusimit aalajangerneqartarpoq. Ajugaaneq taanna aatsaat tapersersorneqarneratigut ikiorneqarneratigutlu pissarsiarineqarsinnaavoq , Johannesi 15:5-6 aamma 10-14 -imi nalunaaruteqarnera naapertorlugu : “ .            Uanga viinnimik naavunga, illit tassaavusi qaqorsaat. Kinalu uannut inissisimasoq uangalu tassani inissisimasoq annertuumik paarsissaaq, uanga peqanngikkuit sunaluunniit iliuuseqarsinnaanngilasi. Kinaluunniit uannut najugaqanngippat, soorlu qimmit qimuttut qimagussorneqassaaq, panerlunilu; taava qaqqat katersortarpagut ikuallannermullu katersortarpagut, taakkulu ikuallapput . Guutip peqqussutaanut naalalluarnissaq piumasaqaataavoq : " Peqqussutikka malinniarlugit asanninninniiginnassaatit, soorlu uanga Ataatap peqqussutaanik maleruaasimallunga asanninneraniiginnassallunga." ". Ikinngutini pillugit toquneq asanninnermini sublimereqarsimasup malittarisassaata naammalluinnartumik qullersaanngortarpoq : “ Tassaavoq inassutiga, imminnut asannissassi, soorlu uanga asannittusi. Asanninneq annerusoq kialluunniit peqanngilaq, inuup ikinngutini pillugit inuunermini tunniussisinnaanera . Kisianni Jiisusip tunniussinera tamanna piumasaqaataavoq : “ Illit ikinngutikka, peqqussutigisakka malippassi . ”            
Taassuma tungaaniit qulliit arfineq marluk kuultimik sanaajuvoq. Taava Jiisusi Kristusip naammalluinnarneranik aatsaat ilisarnaatissaqarsinnaavoq. Kuulti kingusinnerusukkut Romami katuullit ilagiinni nassaarineqartoq tassaavoq eqqunngitsumik upperisamik oqaaseqarnerata ersersitsissutaa . Tamanna pissutigalugu, akerleriissumik, protestantit templii tamarmik ornamentinik , anneruniarlunilu ajornakusoortumik, piiarneqarput . Illernartumik aamma templimik ilisarnaatitut , kuultimik peqarnerup uppernarsarpaa, illernartumik aatsaat Jiisusi Kristusimik guutimik sinniisuutitsisinnaasoq. Kisianni annertusarlugu allassimavoq taanna tassaasoq Niaqoq, Ilagiit niaqutaat timimi Ef.5:23-24-mi: " uiusoq tassaavoq nuliami niaqoq, soorlu Kristusi ilagiit niaqutaat, tassa timia , taakkunanngalu taanna annaassiniartuuvoq. Soorlu ilagiit Kristusimut aalajangersimasut, taamatuttaaq nuliaasut sumiluunniit uiminnut aalajangersimasariaqarput. "Kisiannili Anersaaq erseqqissarpaa : " Uiusut, nuliasi asavasi, soorlu Kristusip ilagiit asagai imminullu taakku pillugit tunniussilluni, taanna illernartinniarlugu , oqaatsimik imermik asaanermigut salliutimmagu, ilagiit naalannartut imminut saqqummiussinnaaqqullugit, pissusissamisoortumik, pissusissamisoortumik, pissusissamisoortumik, pissusissamisoortumik ." Taava tamanna ersarissumik oqaatigineqarpat tassaavoq kristumiut upperisaat ilumoortoq qanoq ittuunersoq. Taassuma malittarisassaa teoriimik kisiat tunngaveqanngilaq, pissutigalugu taanna praksis-iuvoq piviusunngornermini tamani atuutilersinneqartoq. Taassuma ” oqaasia ” ersersinneqarsimasup malittarisassaanik isumaqatigiinneq piumasaqaataavoq ; tassa Guutip peqqussutaanik aalajangersakkanillu maleruaanissaq aammalu Biibilimi siulittuutimini ersersinneqartut ilisimasaqarfiginissaat. Taanna piumasaqaat, toqqakkat " pissusissamisoortumik imaluunniit pissusissamisoortumik " , eqqaaneqarpoq uppernarsarneqarlunilu Saqq 14:5-imi tassani " adventistit " illernartuinut Kristusip ilumut kingullermik uteqqinneranik tunngatinneqarluni . Taakku Saqqq .​​​​ Misigisimasaat tassaavoq tamakkiisumik illernartitsineq . Misissuinerup taassuma takutippaa tabernakel, illernartoq , templi aamma taakku ilisarnaatitaasa tamarmik Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaa annertooq siulittuutigisimagaat . Imminut nassaarput​​                  ​ eqquutsinneqarnerallu Jiisusi Kristusip nunarsuarmi kiffartornerata inunnut saqqummiunneqartup ersersinneqarnerani . Taamaalilluni toqqarneqartup tassunga attaveqarnera siulittuisutut pissuseqarpoq ; inuk ilisimasaqanngitsoq pinngortitsisoq Guuti suna tamaat ilisimasoq aallaavigaa ; siunissamik sanaartortoq tassungalu saqqummiussisartoq.  
Kunngip Salomop sanasimasaanik misissuinerup aatsaat takutippaatigut " templip " ilaa inuit atorsinnaasaat " illernartoq " qilammi Guutimut kisimi immikkoortinneqarsimasoq ataqatigiissittariaqanngikkatsigu . Tamatuma kingunerisaanik oqaaseq " illernartuuneq " oqaatsip " illernartuuneq " taarsiullugu atorneqartoq Dan.8 :14 - imi tamarmi legitimitetimik annaasaqarpoq , tassami qilammi sumiiffimmut tunngavoq, tassani 1843- mi qinersisoqarnissaa pisariaqanngilaq .          
Jiisusi Kristusip toqunerani assilisassiaq " templimik " " illernartumillu " immikkoortitsisoq Guutimit aserorneqarpoq , kisianni illernartunik qinnutit kisimik qilammi illernartumut anersaamik pissarsisinnaassapput, tassani Jiisusip taakku pillugit qinnuteqassaaq . Tempelip ilaa nunarsuarmi qinigaasunut katersuuttarfittut atuuffeqarnermini ingerlateqqinnissaa tassaavoq . 1843-mi aamma taama pisoqarpoq, periuseq nutarterneqarpoq. Illernartunik " templi " nunarsuarmi suli inissisimavoq aamma " illernartumi " , qilammiinnaq, Kristusip qinnuteqarnera pisortatigoortumik aallarteqqippoq adventistit toqqarneqarsimasut kisimik iluaqutigalugit . Taamaattumik isumaqatigiissummi nutaami nunarsuarmi ’ illersorneqarfiusumik ” peqanngilaq, tassanilu ilisarnaataa tammartarpoq. Tassani toqqakkat annaanneqarsimasut anersaamik ’ templiat ” kisimi sinnerpoq .            
Mingutsitsinerit kisimik salliunneqarnissaat pisariaqartinneqartoq tassaavoq inuit nunarsuarmi ajortuliornerat, ajortuliornertik ataaseq qilammik mingutsinniarlugu tikissimanngimmat. Allaat diaavulup anersaapiluillu upperinnittut peqataanerat taamaaliorsinnaavoq, taamaattumillu ajugaalluni, Mikaelimi, Jiisusi Kristusip qilammiit anisinniarpai, ajortuliornermillu nunamut ikkussorpai, tassanilu toqunissaasa tungaanut najugaqartariaqarlutik.
Illernartuunerup ilisarnaataa oqaluuserineqareerpat ataaseq paasisariaqarpoq. Soorlu ilisarnaatit taakku illernartuugaluartut, pisuussutit kisimik tassaapput. Ilumoortumik illernartuuneq inuunerminiippoq, taamaattumik Jiisusi Kristusi templimiit anneruvoq nammineq Guutip inatsisaanik, pissutsinik assilisassiamik aammalu naapertuilluarnerminik nunarsuarmi ajortuliortumit akerleriissuteqartumik, inissinniarlugu kisimi pinngorsimasoq. Aatsaat toqqarsimasani ilinniartitsinerat tapersersorniarlugu Guutip Mosesi sulisunilu aqqutigalugit tamakku suliarisimavai. Tassaavoq Guutip inuk, kiffani, Ron Wyatt , nassaarisinnaallugu aammalu toqqarlugu nalunaajaanerminik umiarsuarmik 1982. Pissutigalugu " Jiisusimik nalunaajaaneq " taanna " tassaavoq siulittuinermi anersaaq " tassunga naleqqiullugu annertunerujussuuvoq aammalu iluaqutaaneruvoq piareersarnissaanut, tassami taanna piareersimavoq. Ron Wyatt-ip peqqussutit qulit inngilinit umiarsuarmiit anisinneqarnerat filmiliorsinnaatippaa, kisianni filmiliaq tigummiarniarlugu itigartitsivoq. Pissutsit taakku uppernarsarpaat Guutip siusinnerusukkut ilisimasimagaa tunuarnissani, kisianni toqqaaneq taanna illersorpaatigut guutipilussiornermut, taamatut immiusseriaatsip toqqakkani ilaanni soqutiginninnerusuni pilersitsisinnaasimagaluartoq. Piviusoq tamanna uatsinnut saqqummiunneqarpoq, taamaalilluni Guutitsinnit asannittumik tunniunneqartutut pisinnaatitaaffimmik ajunngitsumik uummatitsinni eqqarsaatigisarparput.     

Mosesimi immikkoortitsinerit
 
Maanna atuakkap matuma misissoqqissaarneqarneratigut Danielip Saqqummersitallu siulittuutaanni isertortut paasineqarsimapput, maannalu siulittuutit 1 Mosesimi atuakkami saqqummersinneqarsimasut, oqaaseq isumaqartoq " aallaqqaasiut ", ilisaritikkatsigit.  
Malugineqarneq !!! Uppernarsaat 1 Mosesimik atuakkamik misissuinermi tassani maluginiassavarput Guutip oqaasianit toqqaannartumik pivoq, taannalu kiffaminut Mosesimut diktereqarsimavoq. Oqaluttuami tassani upperinnginneq tassaavoq Guutimut toqqaannartumik iliuuseqarfigineqarsinnaasoq annerpaaq, akerleriissuteqarneq qilammi illup illuatungaani aalajangersimasumik matusartoq, pissutigalugu ’ upperneq, taanna peqanngippat Guutip nuannaarutigineqarsinnaannginnera ’ tamakkiisumik peqannginnera ersersippaa, Hebræerit 11:6 naapertorlugu.   
Jiisusip Apokalypsimini prologimi oqaaseq una sakkortuumik innersuussutigaa : " Uanga tassaavunga Alfa aamma Omega, aallaqqaasiut naggatillu " taanna Saqqummersitami naggataani Saqqummersitat 22:13 -imi allaaserineqarpoq . Atuakkami 1 Mosesi -mi siulittuutitut qanoq ittuunera maluginiarsimavarput , ingammik sapaatip -akunneranut ullunik arfineq-marlunnik sivisussusilimmut tunngatillugu , taanna ukiuni arfineq-marlunni tusindini siulittuisuuvoq . Uani, 1 Mosebok-imi atuakkiaq una qanilliartorpara qulequttap " immikkoortitsineq " -p tungaatigut, taanna immikkut ittumik takusinnaavarput.     
 
Mosesi 1
 
Ulloq 1​
 
Mosesi 1:1 : “ Aallaqqaammut Guutip qilak nunarlu pinngortippai .”   
Soorlu oqaaseq " aallaqqaasiut " takutitsisoq , " nunarsuaq " ilumut Guutimit pinngortinneqarpoq nutaamik dimensionimik qitiusumik tunngaviusumillu , qilammi inuunerup qanoq ittuuneranut parallel-imik, taanna sioqqullugu. Assiliartaliortup assilisassiaa atorlugu taanna assiliartaq nutaaq suliarineqarneranik pilersitsinissaq atuutilersitsinissarlu tassaavoq. Kisianni maluginiareerparput , aallaqqaasiutaanniit " qilak nunalu " immikkoortinneqarsimasut . " Qilak " tassaavoq stjerne-t akornanni kosmos imaqanngitsoq, qaammaarisoq , naassaanngitsoq ; aamma ” nuna ” taava imermik qalipaatilimmik kuultitut saqqummertarpoq. " Nunarsuaq " pinngortitami sapaatip-akunneranut siusinnerusukkut pinngorsimanngilaq, tassami pinngortitami immikkut ittumik pinngortitami pinngortitami aallaqqaammut imaluunniit " aallartinnermi " pinngortinneqartarmat . Taanna sumilluunniit pinngortarpoq Guutillu peqqussutaa malillugu ilusilersorneqartarluni , kiffaanngissuseq pissutigalugu pisariaqartinneqarsimasoq naammassiniarlugu , taanna qilammi pinngortitami siullerpaamik ajortuliornerup aallaqqaasiutaasoq ; taanna Esaja 14:12 -imi aqqit ” ullaap tungaani ” aamma ” ullaap tungaani erneq ” atorlugit taaguuteqartoq Guutip oqartussaaneranik akerleriinnerminiit Saataninngorsimavoq . Taanna tassanngaanniit qilammi upperisarsiornermik lejrimi maannamut atuuttumi aamma siunissami nunarsuarmi lejrimi siulittaasuusimavoq .                      
1 Mos 1:2 : “ Nunarsuaq pissuseqanngilaq , immap iluanilu taarneqarsimavoq Guutillu Anersaa immap qaavanut ingerlavoq .”  
Soorlu assiliisartoq nunap qalipaataanik assilisassiamut ikkussilluni aallartisartoq, Guutip qilammi inuunermik pinngortinneqarsimasumi aamma nunarsuarmi inuunermi pinngortitami pinngortitsisussami pissutsit atuuttut saqqummiuppai. Taamaalilluni oqaatsimik " taarneq " atorlugu suna tamaat akuersissutigisaminiinngitsoq taasarpaa, taannalu " qaamasumik " taaguuteqassaaq absolut oppositionimi . Maluginiaruk ataqatigiinneq versip matuma pilersippaa oqaatsip " taarneq ", amerlassusilimmik amerlassusilimmik assigiinngitsuni , aamma oqaatsip " abyss ", nunarsuarmi inuunerup qanoq ittuuneranik takutitsisoq, akornanni. Guutip ilisarnaat taanna atorlugu akeqqani taasarpai : Saqqummersitat 11:7 -mi ” guutiunngitsut ” revolutionerit kiffaanngissuseqartullu aammalu paavip katuulliuneranik upperinnittut Saqqummersitat 17:8 -mi . Kisianni, protestantit upperinnittut 1843-mi taakkununnga ilaapput , Saatanip, " inngilip qeqertamiittup " Saqqq . taakku 1995-imi adventismemit upperinnittuunngitsumit ilaatinneqarput .                  
Versimi tassani assilisassiami takusinnaavarput " taarneq " immikkoortitsisoq " Guutip Anersaa " imeq " taanna ilisarnaatitut siulittuissaaq , Danielimi Saqqummersitamilu , massat " inuiaqatigiit , naalagaaffiit oqaatsillu " ilisarnaatinik " immap " ataani Dan.7 :2-3-mi aamma Saqq.10 : 13 -imi " , 16:12 , 17 :1-15 -imi allassimavoq . Immikkoortitsineq qanittumi aallaqqaammut ’ ajortuliornermut ” tunngatinneqassaaq, taanna Evamit Adamimillu suliarineqassaaq. Soorlu assilisassiaq tunniunneqarsimasoq, Guuti silarsuarmi taartumi inngilinut upperinnittunut ataqatigiissitsivoq, taakku Saatanip Guutip oqartussaaneranik akerleriinniarlugu toqqaanermini malinnaapput.                 
1 Mos 1 :3 : “ Guutilu oqarpoq : Qaammat pissaaq !” Aammalu qaamasoqarpoq "    
Guutip nammineq naalagaaffimmi eqqartuussinera naapertorlugu ’ pitsaasumik ” malittarisassani aalajangersarpaa . " Iluartoq " -mik toqqagassaq taanna oqaatsimut " qaamasumut " ataqatigiissaarneqarpoq , pissutigalugu naalannartuusoq, tamanut tamanullu takuneqarsinnaasoq, pissutigalugu pitsaasoq " kanngusuuteqarneq " pilersinngilaa , inuup suliani ajortut naammassiniarlugit toqqorsisarnissaanut aqqutissiuussisartoq . Tamanna “ kanngusuuteq ” Adamip misigissavaa ajortuliornerup kingorna 1 Mosesi 3 malillugu , 1 Mosesi 2:25 -mut sanilliullugu.           
1 Mos 1 :4 : “ Guutillu takusimavaa qaamasumik pitsaasoq ; Guutillu qaamasumik taartumillu immikkoortitsivoq .”  
Tamanna tassaavoq eqqartuussineq Guutimit ersersinneqartoq siulleq. Oqaatsip ’ qaamasumik ’ eqqugaasup pitsaasumik toqqaasimanera aammalu oqaatsip ’ taarneq ’ -mik taaguuteqartup ajortup isornartorsiorneqarnera saqqummiuppaa.    
Guutip nunarsuarmi pinngortitsinermini siunertaa aamma taamaattumillu kingullermik angusaq suliniummi anguneqassasoq uatsinnut saqqummiuppaa : ” qaamasumik ” asannittunit ” taarnermik ” asannittunit aalajangersimasumik immikkoortinneqarnissaat . “ Qaamasumik taarnermillu ” tassaapput toqqagassat marluk kiffaanngissuseqarnissamik tunngaviusumik Guutip qilammi nunamilu pinngortitaminut tamanut tunniussiumasaanik periarfissinneqarsimasut. Campit taakku marluk akerleriissut kingullermik marlunnik aqutsisoqarpoq ; Jiisusi Kristusi ’ qaamasumik ” aamma Saatani ’ taarnermik ” . Aammalu taakku marluk akerleriissut lejrit , soorlu nunarsuup polerii marluk , aamma marlunnik assigiinngitsunik kinguneqassapput ; toqqakkat Guutip qaamasuani naassaanngitsumik inuussapput Saqqummersitat 21:23 naapertorlugu ; aamma Kristusip uteqqinneratigut aserorterneqarlutik, upperinnittut nunarsuarmi " støv " -tut naggataassapput , taannalu " abyss " -inngorsimavoq 1 Mosesi 1 : 2 - mi .                         
1 Mos 1 :5 : “ Guutip qaamasumik Ulloq taasimavaa, taarnerlu Unnuk taasimavaa. Taamaattumik unnuk aamma ullaaq , ulloq siulleq .  
Pinngortitami " ulloq siulleq " taanna tunniunneqarpoq lejrit marluk " qaamasumik taarnermillu " toqqakkanit pilersinneqarsimasut aalajangersimasumik immikkoortinneqarnissaannut, taakku nunarsuarmi imminnut akerleriissapput Jiisusi Kristusip kingullermik ajugaanerata aamma nunarsuarmi pinngortitami nutarterinerup tungaanut. " Ulloq siulleq " taamaalilluni " malunnartinneqarpoq " Guutip ukiuni " arfineq-marlunni tusindini " sapaatip akunnera tamakkerlugu siulittuutigineqartumi upperisarsiortut taanna akiorniarlugu akuersissuteqarneratigut . Taamaalilluni assut naleqquppoq ukiut tusindit sisamat ingerlaneranni inuiaqatigiit paganit akornanni imaluunniit juutit upperinnittuunngitsut akornanni eqqunngitsumik guutimik pallorfiginninnerup ilisarnaataanngornissaa , kisianni pingaartumik kristumiut nalaanni, tassami "ulloq Ulloq Ajugaaffiunngitsoq" sapaatip akunnerani ulloq eqqissiviilliorfiusutut atulersinneqarmat , ulloq I3 s , ulloq taanna aallarnerfigalugu ullumikkut " kristumiut " sapaatip - akunnerata " uumasorujussuup nalunaaqutaani " upperisamik tapersersuinerup kingorna paavip romamiut katuullit upperisaat 538- imiit tunniunneqarnerata kingorna . Aammalu tassunga killeqanngilaq.                      
 
Ulloq 2- ssaa
 
1 Mos 1 :6 : “ Guutillu oqarpoq : Imeq akornanni qinngorneq pissaaq, imeq imeq immikkoortissavaa   .”  
Uani aamma immikkoortitsinermut apeqqutaavoq : “ imeq imeq ”. Suliaq siulittuivoq Guutip pinngortitaasa immikkoortinneqarnissaat ’ imeq ’ atorlugu ilisarnaatigineqartoq. Versi taanna uppernarsarpaa qilammi inuunerup nunarsuarmi inuunermit pinngortitami immikkoortinneqarnera aammalu taakkunani marlunni, immikkoortinneqarnerat " Guutip erneri " " diaavulup erniinit " taamaattorli ataatsimoorlutik inuuneqarnissaminnut kaammattorneqarlutik eqqartuussisoqarnissaata tungaanut, taanna Jiisusi Kristusip toquneranik malunnartinneqarpoq , inngilit ajortut upperisarsiortut Jesus gloth for the Jesus , aammalu tikillugu. Immikkoortitsineq taanna pissutissaqartitsissaaq inuup qilammi inngilinit assut qaffasissumik pinngortinneqarnissaa tassami qilammi dimension tassunga pissarsiarineqarsinnaanngimmat. Nunarsuup oqaluttuassartaa naanissaata tungaanut sivisuumik immikkoortitsinermik ilaavoq. Ajortuliorneq ajornartorsiorneq pilersippaa Guutillu ajornartorsiorneq taanna toqqaannartumik immikkoortitsinermigut aaqqissuussisarpaa.         
Mos.1:7 : “ Guutip qilammi pinngortippaa, imeq qilammi ataaniittoq imeq qilammi qulaaniittoq immikkoortippaa . Aamma taamaappoq ."   
Assilisaq tunniunneqartoq nunarsuarmi inuuneq ’ imeq ataaniittoq ” siulittuutigineqartoq qilammi inuuneq ’ silaannaap qulaaniittoq ’ immikkoortippaa .    
1 Mos.1:8 : “ Guutillu silaannaq qilak-imik taasimavaa. Taamaattumik unnuk aamma ullaaq , ulloq aappaat .   
Qilak taanna silaannaap pissusaanut tunngavoq , taanna gassinit marlunnit (hydrogen aamma oxygen) imermik sanasartunit pinngorsimavoq, nunarsuup qaava tamakkerlugu eqqaaniittoq, inuullu pinngortitami pissarsiarineqarsinnaanngitsoq . Guutip taanna qilammi inuunerup takuneqarsinnaanngitsup peqarneranut ataqatigiissippaa, tassami diaavulu nammineq " silaannaap pissaaneranik naalagaasoq " -mik ateqartinneqassaaq Ef . attitude-mik qilammi nunarsuarmi pigisaqareersimasoq.     
 
Ulloq 3- at
 
Mos.1:9 : “ Guutilu oqarpoq , Imeq qilammiittoq ataatsimut katersuutissavat, nunalu panertoq takussaavoq. Aamma taamaappoq ."    
Piffissaq taanna tikillugu " imeq " nunarsuaq tamakkerlugu qalliuppaa kisianni suli   ulloq 5- imi pinngortinneqartussamik imaani uumasunik inuunerup qanoq ittuuneranik imaqanngilaq . Eqqorluartumik tamanna 1 Mosesi 6-imi qarsutsinermi iliuuseqarnermut ilumoortuunermini tamaat tunniutissavaa taanna , nammineerluni , nunarsuarmi immap naqqani uumasunik immami inuunerup qanoq ittuuneranik siammarterisinnaassaaq ; taanna tassani immap naqqani fossilit aamma qalerualinnik nassaarnissaq pissutissaqartitsissaaq .   
1 Mos.1:10 : “ Guutip nuna panertoq nunamik taasimavaa, imeq ataatsimoortoq Immap naqqanik taasimavaa. Guutip takusimavaa tamanna pitsaasoq .   
Taanna immikkoortitsineq nutaaq Guutimit " pitsaasutut " nalilerneqarpoq , tassami imaq nunallu immikkoortuisa avataanni taaguutinut taakkununnga marlunnut " immap nunalu " marlunnik ilisarnaatinik tunniussivoq, taakku immikkut ittumik katuullit kristumiut ilagiit aamma protestantiskimik kristumiut ilagiit siullermeersut Reformeret Kirke-mik taaguuteqartumik taaguuteqartinneqassapput. Taamaattumik immikkoortitsinerat , 1170-ip 1843 - llu akornanni ingerlanneqartoq , Guutimit “ pitsaasutut ” nalilerneqarpoq . Aammalu Reformationip nalaani kiffartortunut upperisarsiortunut kaammattuutaa Saqqummersitat 2: 18-29 - mi ersersinneqarpoq illit allat taakku ; pigisatit kisimik tigummiaruk, uanga tikiunnerma tungaanut . Aammattaaq katersuunneq taanna aqqutigalugu Guutip inngilinit inuttullu anersaanit upperinnittunit pilersinneqarsimasumut eqqissiviilliornermut aaqqissuussivoq. Ilinniartitsineq alla taanna maluginiartariaqarparput, " nunarsuaq " nunarsuaq tamakkerlugu aqqani tunniutissavaa pissutigalugu " panertoq " piareersarneqarmat inuup inuunerani pinngortitami avatangiisinut, tassunga pinngortitaq taanna Guutimit pinngortinneqarpoq. Immap qaava nunap panertup qaavanit sisamararterutaannik annertunerujussuummat, nunarsuup aqqa " immap " pitsaanerusumik pisariaqartippaa, kisiannili pilersaarummi guutimit pissutissaqartinneqanngilaq. Oqaatsit " oqaaseq " taanna : " timmissat qimuttut ataatsimoortarput aamma timmissat qimmit qimuttut ataatsimoorlutik ", gruppinut taakkununnga nassaassaapput. Taamaalilluni 1170- ip 1843-llu akornanni protestantit upperinnittut eqqissisimasullu Kristusip ajunngissusianik annaanneqarput, taanna immikkut ittumik taakkununnga tunniunneqarpoq, ulloq arfineq-marluk ilumoortumik sapaatip-akunnerani eqqissisimaffimmut naalalluarnagu : sapaat. Aammalu tassaavoq eqqissiviilliornerup taassuma piumasaqaataa " nunarsuaq " 1843-miit kristumiut upperisaannut eqqunngitsumut ilisarnaatinngortippaa , Dan.8:14 naapertorlugu. Guutip eqqartuussinerata tamanna uppernarsaataa Saqqq 10:5-imi erserpoq, tassami Jiisusip ’ isigani ’ ’ immap nunalu ” inissippai, taakku kamannermigut aserortinniarlugit.                                  
1 Mos 1:11 : “ Guutillu oqarpoq: ’Nunap naatsiianik, naatsiianik naatsiianik, naatsiianik naatsiianik, naatsiianik naatsiianik, nunap iluani naatitsissaaq. Aamma taamaappoq . »   
Guutip nunamut panertumut pingaarnertut tunniussaa uppernarsarneqarpoq : siullermik, taanna " pilersitsisinnaanermut " pissaaneq pissarsiaraa " qorsuk, naasut naatsiianik naatitsisut, naatitanik naatitsisut sorliit naapertorlugit naatitanik naatitsisut " ; tamarmik siullermik inuup pisariaqartitaanut pilersinneqartarput, aappaattut nunarsuarmi qilammilu uumasunik taanna eqqaaniissasut. Nunarsuarmi pilersaarusiat taakku Guutimit assilisassiatut atorneqassapput, ilinniartitsissutini kiffaminut saqqummiunniarlugit. Inuk, soorlu " orpik " , paarsissaaq, pitsaasumik ajortumilluunniit.       
1 Mos 1:12 : “ Nunallu naatsiianik, naatsiianik naatsiianik naatsiianik, naatsiianik naatsiianik, naatsiianik naatsiianik, naatitsivoq. Guutip takusimavaa tamanna pitsaasoq. »    
 Ulloq taanna 3. ulloq , arlaannaalluunniit Guutip pinngortitaanik suliaq mingutsinngilaa, pinngortitaq naammalluinnarpoq, tassa “ pitsaasumik ” nalilerneqarluni. Perfekt atmosfærisk aamma terrestrisk puritetimi nunarsuaq nioqqutissiornermini amerlassusilersortarpaa. Paarnaq uumasunut nunarsuarmi inuussasunut siunertarineqarpoq : inuit uumasullu taakku aamma kinaassutsiminnik naapertuuttumik paarnanik pilersitsissapput.   
1 Mos.1:13 : “ Unnuk ullaakkut , ulloq pingajuat .”   
 
 
 
Ulloq 4- at
 
Mos.1:14 : “ Guutilu oqarpoq: Qilammi qilammi qinngornerit pissapput ulloq unnuarlu immikkoortinniarlugu ; ukiup qanoq ilinera, ullut ukiunilu ilisarnaatitut atorneqarsinnaaqqullugit .”   
Immikkoortitsineq nutaaq saqqummerpoq : “ ulloq unnuarlu ”. Ulloq aappaat taanna tikillugu ulloq qinngorneq qilammi timimik pissarsiarineqarsimanngilaq . Ulloq unnuarlu immikkoortinneqarnerat Guutimit pinngortinneqarsimasumik pinngoreersimavoq. Pinngortitami pinngortitaminiit nammineersinnaanngortinniarlugu Guutip ulloq aappaani qilammi pinngortitaq pinngortissavaa, taakku inuit pinngortitami kosmosimi intersidereal-imi inissisimanerat tunngavigalugu kalerrisaarut pilersitsisinnaalissavaat . Taamaalilluni Zodiakip , astrologi piffissaq sioqqullugu kisiannili ullumikkut siulittuineq tassunga atatillugu, tassa astronomi, ilisarnaatitaasa takuneqarsinnaassapput .   
1 Mos.1:15 : “ qilammilu qaamasunngortinneqassapput nunarsuarmi qaamasunngortinniarlugit. Aamma taamaappoq ."  
" Nunarsuaq " ulloq " aamma " unnuk " ilusilersorneqartariaqarpoq , kisianni " ulloq " -p " qaamasuunera " unnuk " qaangerneqartariaqarpoq, taanna piviusumik Guutip, inuuneqartunik tamanik pinngortitsisup, ilisarnaatitut assilisassiaa . Aammalu ordre-mi " unnuk ulloq "-mi kingornussassaq siulittuivoq kingullermik ajugaanissani akeqqaminut tamanut aammattaaq asannittumik pilluaqquneqartumillu toqqakkani. " Nunarsuarmi qinngortitsinermik " suliassaq taanna stjernernut taakkununnga upperisamik iliuuseqarnissamik ilisarnaatitut isumaqartitsissaaq piviusunik imaluunniit sallusuissummik pinngortitsisup Guutip aqqani saqqummiunneqartunik ilinniartitsinermik.                
1 Mos 1:16 : “ Guutip qinngornerit annerpaat ulloq naalakkersuisunngortippai, qinngorneq minnerusoq unnuaq naalakkersuisussatut; Aamma stjernernik sanasimavoq .  
Maluginiaruk una detalji : " seqineq " aamma " qaammat " , " marlunnik qinngornerit annerpaat " eqqaasitsinermi Guutip seqineq oqaaseq " annerpaaq " atorlugu taasarpaa, seqineq qaammat uppernarsarlugu, seqineq qaammallu diskit marluk uagutsinnut assigiimmik annertussusillit takussaapput, ataaseq allamik imminnut akerleriissumik. Kisianni Guutip pinngortitsisup inuup siornatigut ilisimavaa mikisumik isikkoqarnera nunarsuarmiit ungasissusaanik pissuteqartoq , seqineq 400-riaammik annertunerusoq kisianni qaammammut 400-riaammik ungasinneruvoq . Eqqorluartumik taamatut uppernarsarpaa uppernarsarlugulu pinngortitsisoq Guutitut taaguuteqarnera qullerpaaq. Aammattaaq , anersaakkullu tunngatillugu, qaammap mikineranut sanilliullugu naliginnaasumik ” annertussusaa ” ersersippaa , unnuap aamma taarnerup ilisarnaataa. Taakku assersuutitut atorneqarnerat Jiisusi Kristusimut tunngassaaq Johannesi 1:9-mi " qaamasumik " taaneqartartumut : " Qaamasumik taanna qaamasuuvoq ilumoortoq, inuit tamarmik silarsuarmi tikittut qaamasumik qaamasumik ." Maluginiarniarparput inuiaqatigiit juutit neqimik tunngaveqartut qaammammut kalerrisaarut atorlugu sananeqarsimasut siornatigut ataatsimooqatigiinnerat piffissap " qaammaarisup " ataani inissinneqarsimasoq ; tamanna Kristusip siullerpaamik aappaagullu tikiunnerata tungaanut . Soorlu " qaammat nutaaq - nalliuttorsiutigineqarnera , qaammat tammarpat takuneqarsinnaajunnaarlunilu, Kristusip erngup piffissaata tikiunnera siulittuutigisimavaa, taanna Mal 4:2-mi " eqqortumik erngup " sanilliunneqarpoq : " Ilissilli uanga aqqanik ersiortoq, eqqortumik erngup ajorunnaarsaatit atorlugit ; illit anissaatit nersutaatitullu stallimit pissangallutit , ...   ” . Juutit ataatsimooqatigiinnerisa kingorna " qaammat " kristumiut upperisaannut eqqunngitsumut ilisarnaatinngorsimavoq, 321-miit 538-imiillu katuullit, kingorna 1843-miit protestantiusut, aamma... 1994-imiit institutionelt adventistit.                              
Versimi aamma ’ ulloriarsuit ’ eqqaaneqarput. Qinngornerat qaqutigoortuuvoq, kisianni taama amerlatigipput taamaattorli nunap unnuaani qilammi qinngortitsisarlutik. " Stjerne " taamaalilluni upperisarsiornermik suliallit suli inissisimasut imaluunniit kukkusut Apo.6 :13- imi " 6. stegning " -ip ilisarnaataatut pivoq, tassani stjerne-t kukkusimanerat 13. november 1833-mi toqqakkanut siulittuutigineqarpoq , protestantismep kukkusimanera ukioq manna parallepill1-imi " Sardisip " oqaluussissutaanit Jiisusip nalunaarutigaa : " inuunerpit pillugu qaangiupputit toqusimallutillu " . Ukioq taanna Saqq 9:1-imi eqqaaneqarpoq : “ Inngilip pingajuat nipilersorpoq. Aamma ulloriaq qilammiit nunamut nakkarsimasoq takuara . Bottomless-ip pingaarnertut tassunga tunniunneqarpoq . Protestantit kukkusimanerat sioqqullugu Saqq 8:10 aamma 11-imi katuullit Guutimit aalajangersimasumik pineqaatissinneqarnerat eqqaaneqarpoq : “ Inngilip pingajuata trompetini nipilersorpaa. Taava qilammiit stjerne annertooq nakkarpoq, soorlu torch-imik ikuallattoq ; Kuuit pingajorarterutaannut imermik kuuffinnullu nakkarpoq. » Versi 11-imi taaguuteqarpoq “ Absinthe ” : “ Ulloriarsuup taassuma aqqa tassaavoq Absinthe ; Imeq pingajorarterutaat qimmit qimuttut , inuppassuillu imermik toqupput, qimmit qimuttut . Tamanna Saqqummersitat 12:4 -mi uppernarsarneqarpoq : “ Qilammi ulloriarsuit pingajorarterutaat tiguaa nunamullu ikkuppai. Drakoni arnap inunngortussap siornatigut inissisimavoq, meeqqani inunngorpat neriniarlugu . Upperisamik nalunaaruteqartut kingusinnerusukkut franskit revolutioneriisa toqunneqarnerannut eqqugaassapput Saqq 8:12 -imi : “ Inngilip aappaata trompetini nipilersorpaa. Ulloq pingajorarterutaat, qaammap pingajorarterutaat ulloriarsuarlu pingajorarterutaat aserorneqarput, taamaalillutik taakku pingajorarterutaat qaammaaripput , ulloq pingajorarterutaat qaammartarsimanngilaq, unnuk aamma taamatut . Upperisanik tamanik akerliussutsimik takutitsisut kiffaanngissuseqarlutik eqqarsartartunik revolutionærit anguniagaat aamma tassaapput , ilaatigut ( pingajuat ) , " seqineq " aamma " qaammat " .                              
1 Mosesi 15:5-imi " ulloriarsuit " ilisarnaatigaat " kinguaassiuutit " Abrahamimut neriorsuutigineqarsimasut : " Taannalu avammut anisippaa, oqarlunilu : ' Qilammut qiviaruk, ulloriarsuillu oqaatigikkit, naatsorsorsinnaagukkit." Taannalu oqarpoq : Taamatut kinguaariit . Malugineqarneq ! Oqaluttuaq annertuumik ersersitsivoq kisiannili inuppassuit taakku upperisaasa pitsaassusiat pillugu oqaaseqanngilaq, tassani Guutip nassaarissavaa " amerlasuut kaammattorneqartut kisianni ikittut toqqarneqarsimasut " Matt.22:14 naapertorlugu. “ Ulloriarsuit ” Dan 12 :3- mi toqqakkat ilisarnaatigaat : “ Ilisimasaqarluartullu qilammi qaamasutut qaammaarissapput, amerlasuunillu ilumoorfiginninnissamut iliuuseqartartut ulloriarsuartut naassaanngitsumik naassaanngitsumillu .”               
1 Mos.1:17 : “ Guutillu qilammi qilammi inissippai nunarsuarmi qaamasumik qinngortinniarlugit, ”   
Uani takusinnaavarput anersaamik pissuteqarluni Guutip ulloriarsuit suliassaat tamanna pillugu innersuussuteqarnera : " nunarsuup qinngortinnissaanut ."   
1 Mos.1:18 : “ ulloq unnuarlu naalakkersuissallugit, qaamasumik taartumillu immikkoortitsissallutik . Guutip takusimavaa tamanna pitsaasoq .  
Tassani Guutip uppernarsarpaa ulloriarsuit taakku anersaakkullu ilisarnaatitut inissisimanerat, ataatsimut ataqatigiissitsilluni " ulloq qaamasullu " ataatsimut isigalugu, aamma " unnuk aamma taarneq " ataatsimut isigalugu .     
1 Mos.1:19 : “ Unnuk, ullaaq, ulloq aappaat .”  
Nunarsuup erngup qaamasuunera kissarneralu iluaqutigisinnaalerpai, taamaalillunilu naatsiianik nerisassanik pilersitsisinnaalerluni. Kisianni seqineq aatsaat Evap Adamillu ajortuliornerisa kingorna pingaaruteqalissaaq. Piffissap aliasuppaluttup taassuma tungaanut inuuneq Guutip pinngortitami pissaaneranik tupinnartumik pissaanermik tunngaveqarpoq. Nunarsuarmi inuuneq Guutimit aaqqissuunneqarpoq piffissamut tassunga, ajortup nunarsuarmi perloqqussutini tamaasa aallaavigalugit .
 
Ulloq 5- iat
 
1 Mosesi 1:20 : “ Guutillu oqarpoq: Imeq uumasunik amerlasuunik pilersitsissaaq, timmissat nunap qulaani qilammi qilammi timmisartuussissapput .”  
Ulloq taanna 5. Guutip " imeq " oqartussaassuseqartippaa " uumasunik inuuneqartunik amerlasuunik pilersitsisinnaalluni " taama amerlatigisunik assigiinngisitaartunillu, ullumikkut ilisimatusarneq tamaasa naatsorsornissaannut ajornartorsiuteqarluni. Innermik anitsisartumi tamakkiisumik taartumi, nassaarpugut ilisimaneqanngitsumik inuuneq uumasunik mikisunik fluorescerendenik, qinngortitsisartunik , qinngortitsisartunik aammalu qaamasumik sakkortussusilimmik aammalu qalipaataanik allanngortitsisartunik . Soorlu aamma qilammi annertussuseq ” timmissat ” timmisartuussinerannik animation-imik pissarsiumavoq . Tassani erserpoq " siffiit " ilisarnaataat , taakku silami ingerlaarsinnaatitsipput siffiit neqimik uumasunik. Symboli qilammi anersaanut ataqatigiissaarneqassaaq, taakku nunap qilammilu timikkut inatsisinik atuinnginnerat pissutigalugu pisariaqartitsineq ajorput. Aamma nunarsuarmi uumasunik qimmit qimuttut akornanni Guutip imminut tunngatinniarpaa " qimmip " assilisassiaa, taanna timmissat uumasullu timmisartuussisut tamarmik akornanni qullerpaamik qaffasissumik inissisimavoq . " Earn " aamma naalagaaffiup ilisarnaataanngortarpoq , kunngip Nebukadnezarip Dan.7:4-mi aamma Napoleon I -p Saqq.8:13-imi : " Uanga qiviara, tusarparalu qilammi qilammi timmisartuussisoq , nipimik sakkortuumik oqartoq: Ajo, ajo, ajo, nipimik allanik ls kikkut nipilersortussaapput! "Imperialimik naalakkersuinerup taassuma saqqummernerata siulittuutigisimavaa " ajornartorsiutit " annertuut pingasut, nunani kitaani innuttaasunut Apo-p " trompetit " kingulliit pingasut ilisarnaataata ataani eqqugaasussat . 9 aamma 11, 1843-miit, tassa Dan.8:14-imi peqqussut atuutilermat.                    
" Eagle " -ip saniatigut " qilammi timmissat " allat qilammi inngilit , pitsaasut ajortullu ilisarnaatigissavaat .    
1 Mos 1:21 : “ Guutip pinngortippai arferit annertuut uumasullu tamarmik ingerlaartartut, imermik amerlasuunik pinngortitamiittut, sorliit naapertorlugit; Aamma timmissat siffillit tamarmik sorliit naapertorlugit pinngortippai. Guutip takusimavaa tamanna pitsaasoq .   
Guutip immami inuuneq ajortup qanoq issusaanut piareersarpaa, piffissaq " aalisakkat annerusut " minnerusut nerisassanngortissavaat, tassaavoq programmeqarsimasoq aammalu uumasunik ataasiakkaanik amerlassusiisa iluaqutaanerat. " Timmissat qimmit " periuseq taanna qimaassanngilaat pissutigalugu aamma taakku imminnut toqutsisarmata imminnut nerisassiorniarlutik. Kisianni ajortuliorneq sioqqullugu , immap naqqani uumasut timmissat arlaannaalluunniit allanik ajoqusiisinnaanngilaq, inuuneq tamarmik uummatigisarpai aammalu ataatsimoorlutik ataatsimoorlutik inuusarput. Taamaattumik Guutip pissutsit ’ iluartutut ’ nalilerpai . Immap “ uumasut ” aamma “ timmissat ” ajortup kingorna ilisarnaatitut inissisimassapput. Uumasut akornanni sorsuuteqarnerit toqunartunik taava " immap " isumaa " toqu " Guutip hebræerit palasit ablution-imik ritualimi tunniussisarpai . Tanki tassunga atorneqartoq " immap " taaguuteqassaaq " Immap Aappaluttup " aqqusaarneqarnera eqqaaniarlugu , taakku marluk kristumiut kuutsinneqarnerannut siulittuutaapput. Taamaalilluni Guutip Saqqummersitat 13:1-imi ’ uumasoq immap naqqaniit qimagussorneqartoq ’ ateqartinneqarneratigut Romamiut katuullit upperisaat kunngissallu taanna tapersersorpaat ’ toqusimasut ” ataatsimoorfigisaat, taakku ’ immap aalisakkatut’ ikinngutiminnik toqutsisarput nerisarlutillu . Soorlu aamma qimmit, qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut nerissavaat, Evap Adamillu ajortuliornerat pissutigalugu aamma taakku , amerlanerujussuarmik, inuit kingornussassaat Kristusip naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut.                         
1 Mos.1:22 : “ Guutillu pilluaqquai oqarlunilu: ’Ingerlatsi, amerlanerulersi, immap naqqani imeq ulikkaarsi. aamma timmissat nunarsuarmi amerliartortinneqassapput .”  
Guutip pilluaqqussutaa pilluaqqussutigineqartarpoq amerlassusilersuineq aqqutigalugu, tassani imaani uumasunik timmissanillu, kisianni aamma qanittumi , inuit pilluaqqussutaat. Kristusip Ilagiissaata aamma kaammattuutigineqarpoq malinnaasut amerlassusaat amerliartortinniarlugu, kisianni uani, Guutip pilluaqqussutaa naammanngilaq , Guutip kaammattuutigimmagu , kisiannili annaassiniarnermik neqerooruteqarnerminut kialluunniit akissuteqarnissaanut pinngitsaalisaanngilaq.
1 Mos.1:23 : “ Unnuk ullaakkut , ulloq pingajuat .”   
Maluginiaruk imaani inuuneq ulloq pingajuat pinngortinneqartoq taamaalilluni nunap inuunerata pinngortinneqarneranit immikkoortinneqartoq , pissutigalugu anersaamik ilisarnaatitaqarnera pissutigalugu, taanna kristumiussutsip perloqqusaasup aammalu akerliussutsimik takutitsisup siullerpaamik pissusaanut tunngavoq ; qanoq Romami katuullit upperisaat marsip 7-ianniit 321-mi, ulloq eqqunngitsumik paganimik ulloq eqqissiviilliorfiusoq , ulloq siulleq aamma " ulloq seqineq ", kingusinnerusukkut taaguuteqalersoq : Sapaat, tassa Naalakkap ullua, atuutilersinneqarneraniit qanoq sinniisuussanersoq. Nassuiaat taanna uppernarsarneqarpoq ukiuni tusindini 5-ini romamiut katuullit upperisaat aamma ukiuni tusindini 6-ini protestantismep saqqummerneranit .    
 
Ulloq 6- iat
 
1 Mos 1:24 : “ Guutillu oqarpoq: ’Nunap uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik uumasunik pilersitsissaaq. Aamma taamaappoq ."   
Ulloq 6-issaa nunap iluani inuunermik pinngortitsinermik malunnartinneqarpoq , taannalu immap kingorna, " uumasunik uumasunik pilersitsivoq , uumasunik, qimmit qimuttut nunamilu uumasunik, uumasunik, uumasunik, uumasunik, uumasunik . " Guutip uumasunik tamanik uumasunik pilersitsineq aallartippaa . Nuna tamakkerlugu siammarsimassapput.    
1 Mos 1:25 : “ Guutip nunarsuarmi uumasut sorliit malillugit, uumasut sorliit malillugit, nunarsuarmi uumasut tamarmik sorliit malillugit pinngortippai. Guutip takusimavaa tamanna pitsaasoq .   
Versi taanna siuliani iliuuseq peqqussutigineqartoq uppernarsarpaa. Piffissami tassani maluginiassavarput Guuti nunarsuarmi uumasunik inuuneq taanna nunarsuarmi pilersinneqartoq pinngortitsisoq aqutsisorlu. Soorlu immap naqqani uumasut nunami uumasut inuup ajortuliornerata nalaani eqqissisimallutik inuussapput. Guutip uumasunik pinngortitaq taanna symbolikkimik rollerinik pilersitsisoqartoq " pitsaasoq " nassaaraa aammalu ajortup pilersinneqarnerata kingorna siulittuutitut nalunaarutimini atortussaavaa . Reptilit akornanni " slange " siuttuussaaq ajortuliornermik pilersitsisutut diaavulumit atorneqartumik . Ajortuliornerup kingorna nunarsuarmi uumasut imminnut uumasunik uumasunik akerliussutsimik takutitsissapput. Aammalu tamanna sakkortussuseq pissutissaqartitsissaaq , Saqq 13:11-mi, aqqa " uumasorujussuaq nunarsuarmiit pinngortoq ", taanna protestantimik upperisamik Guutimit perloqquneqarsimasumik kingullermik inissisimaffimminut taaguuteqarpoq, adventistit upperisaasa kingullermik misilinneqarnerata nalaani, pissutissaqartitsisoq Jiisusi Kristusip ilumut uteqqinneranik 2020-mi aasaanerani pilersaarutaasumik . Kisianni maluginiassavarput protestantismeq perloqqussut taanna tigusimavaa , 1843-miit inuppassuarnit soqutigineqanngilaq .       
Mos.1:26 : “ Guutillu oqarpoq: Inuk uagut assilisatsinnik, uagutsinnik assilisassiamik sanassavarput, immamilu aalisakkanik, silami timmissanik, uumasunik, nunarsuaq tamakkerlugu, nunarsuarmilu qimmit qimuttut tamarmik naalakkersuisinnaalissavaat .”   
Oqarluni " Let us do ", Guutip pinngortitami suliaminut atassuserpaa inngilit silarsuaat upperisalik, taanna iliuuseqarneranik takunnippoq, aammalu qiimmassarnermik ulikkaartoq. Immikkoortitsinerup qulequtaata ataani , uani, ulloq 6-imi gruppeqartoq , tassaapput uumasunik uumasunik pilersitsineq aamma inuup, taanna versimi tassani 26-mi eqqaaneqarpoq, Guutip aqqa, tassa, amerlassuseq pissarsiarineqartoq hebræerit allakkat sisamat ilanngunneqarnerisigut " Yod = 10 + , He = 5 + , Wav = 6 + , He = 5 = 26 " ; allakkat aqqanik sanasut allanneqarsimasut “ YaHWéH ” . Toqqaaneq tamanna annertunerusumik pissutissaqarluarpoq, tassami , “ Guutip assilisaanik sananeqarsimavoq ”, “ inuk ” Adamip nunarsuarmi pinngortitami Kristusip assilisaanik assersuutigalugu sinniisuutippaa. Guutip timikkut eqqarsartaatsimillu tunniuppaa, tassa pitsaasup ajortup akornanni eqqartuussisinnaaneq, tamannalu akisussaaffigisinnaavaa . Uumasut ulloq taanna pinngortinneqarmat, ” inuk ” ” assingutinniarlugu ” toqqagassinneqassaaq : Guuti imaluunniit uumasoq , imaluunniit ” uumasoq ” . Maanna tassaavoq ” uumasumit ”, ” slangemit ” imminnut pilersornerisigut Eva Adamilu Guutimit imminnut akerleriissapput ” assigiinngissusaa ” annaassavaat . Guutip inuup " uumasut nunarsuarmi qimmit qimuttut " pillugit oqartussaassuseqartinneqarneratigut inuup " slange " oqartussaaffigilernissaanut qaaqquaa, taamaattumillu taanna ilinniartinneqannginnissaanik. Ajoraluartumik inuit pillugit Eva Adamimit immikkoortinneqarlunilu immikkoortinneqassaaq, taanna soqutiginnilerpat aammalu naalalluarnermik ajortuliornermik pisuusunngortinneqarpat.                              
Guutip inuunermut nunarsuarmi pinngortitamini tamani inuunerit immami, nunami qilammilu imarisaat aammalu pilersissinnaasaat tunniuppai .
1 Mos 1:27 : “ Taamaattumik Guutip inuuneq nammineq assilisani pinngortippaa, Guutip assilisassiai pinngortippai angut arnarlu .”   
Ulloq 6-issaa allatut sivisussuseqarpoq, akunnerit 24-t aammalu isumaqarpoq angutip arnallu pinngortitaat uani gruppeqartinneqarsimasut ilinniartitsinermik siunertaqartumik pinngortitamik ataatsimoortitsinissaq. Ilumut , Gen. 2-mi inuup pinngortinneqarnera tamanna tiguneqarpoq iliuuseqartarnerpassuit ullut arlallit ingerlaneranni naammassineqarsimasut ilimanaateqartut saqqummiunnerisigut. Kapitali 1-imi matumani oqaluttuaq taamaalilluni normativimik pissuseqarpoq, Guutip sapaatip-akunnerani ullut sisamat siulliit tunniussiumasaanik ilisarnaatinik ersersitsilluni.
Sapaatip akunnera una Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaanik ersersitsisarmat annertunerusumik ilisarnaatissaavoq. " Angut " Kristusimik ilisarnaatissaavoq siulittuisuullunilu aamma " arnaq " ilisarnaatissaavoq siulittuisuullunilu " Ilagiit Toqqakkat " taannamit makitinneqartussaq. Aammattaaq ajortuliorneq sioqqullugu piffissaq ilumoortoq pingaaruteqanngilaq pissutigalugu naammalluinnartumik inissisimaffimmi piffissaq naatsorsorneqanngilaq aammalu " ukiut 6000-it " naatsorsorneqarnerat aallartissaaq ukiumi siullermi inuup ajortuliornera siulleq malunnartinneqartoq . Perfekt regularitetimi unnuit 12-inik akunnernik sivisussusillit ullullu 12-inik akunnernik sivisussusillit imminnut ingerlaavartumik malinnaasarput. Versimi tassani Guutip erseqqissarpaa inuup nammineq assilisassiaminut naapertuuttumik pinngortinneqarsimanera. Adam is not weak , taanna nukissaq ulikkaarpaa aammalu taanna pinngortinneqarpoq diaavulup misilinneqarneranut akiuussinnaasoq.        
Mos.1:28 : “ Guutillu pilluaqquai, Guutillu oqarfigai: ’Ingerlatsigit, amerlanerulerlusilu, nunarsuaq ulikkaarsiuk, aallaavigalugulu. immamilu aalisakkat, timmissat qilammiittut, nunarsuarmilu uumasunik tamanik naalakkersuissaatit .”  
Oqaluttuaq Guutimit inuiaqatigiinnut tamanut Adam Evalulu aallaqqaammut maligassiuisuupput. Soorlu uumasut, taakku aamma pilluaqquneqartarput aammalu inuit amerlanerulersinniarlugit ernertaarnissaminnut kaammattuutigineqartarlutik. Inuk Guutimit uumasunik pinngortitami naalagaasinnaaneq pissarsiaraa, tassa imaappoq taakkuninnga naalagaanissaq salliunneqarsinnaanngitsoq , misigissutsikkut misigissutsitigullu nukillaarneq aqqutigalugit. Taakku ajoqusersortariaqanngilai kisiannili isumaqatigiilluni inuussalluni. Tamanna, ajortup perloqqussutaata siuliani.
Mos.1:29 : “ Guutillu oqarpoq: ‘Takuuk, naasut tamarmik naatsiianik naatitsisut, nunarsuarmi tamarmiittut, aamma orpiit tamarmik naatsiianik naatsiianik naatitsisut, ilinnut nerisassanngortinniarpakka .”    
Guutip naasunik pinngortitsinermini pitsaassusaanik tunisiumatuuninillu tamanik ersersitsivoq naasut, naatitanik, naatitanik, naatitanik naatitallu ataasiakkaat naatsiianik amerlassusilersorlugit . Guutip inuuneq neqeroorutigivaa nerisaqarnermik naammalluinnartumik maligassiuisoq timikkut eqqarsartaatsikkullu peqqissutsimik inuup uumassusianut tamanut iluaqutaasumik siuarsaasinnaasoq , aamma ullumikkut soorlu Adamip nalaani . Sammisaq taanna 1843-miit Guutimit toqqarsimasaminut piumasaqaatitut saqqummiunneqarpoq aammalu ulluni kingullerni suli annertunerusumik pingaaruteqarluni nerisassat kemimik, qimmit qimuttut, qimmit qimuttut allallu inuuneq siuarsarneqarnissaat pinnagu aserortarpaat.
Mos.1:30 : “ Nunarsuarmi uumasunut tamanut, timmissanut tamanut, nunarsuarmilu uumasunut tamanut, uumasunut tamanut, naasut qorsut tamarmik nerisassatut tunniuppakka. Aamma taamaappoq .   
Versimi tassani tunngaviusoq saqqummiunneqarpoq, inuuneq tamanna isumannaatsumik pisinnaanersoq pissutissaqartitsisoq. Uumasut tamarmik veganiupput, taamaattumillu imminnut ajoqusernissaminnut pissutissaqanngillat. Ajortuliornerup kingorna uumasut amerlanertigut nerisassanik imminnut saassussisartussaapput, toqup taava tamarmik aqqutissamik ataatsimik allamilluunniit aallaasersortarpai.
1 Mos 1:31 : “ Guutip pinngortitaminik tamanik takuvoq, takullugulu assut pitsaasuuvoq. Taamaattumik unnuk ullaakkut, ulloq sisamat .  
Ulloq 6- ip naanerani Guutip pinngortitamini naammagisimaarpaa , taanna inuup nunarsuarmiinneratigut maannakkut " pitsaalluinnartutut " nalilerneqarpoq , ulloq 5-ip naanerani aatsaat " pitsaasutut " nalilerneqarpoq .    
Guutip sapaatip-akunnerani ullut siulliit 6-it 7-imit immikkoortinniarlugit siunertaqarnera 1 Mosesimi kapitali 1-imi matumani gruppinngortinneqarnerisigut ersersinneqarpoq . Taamaalilluni piareersarpaa inatsisini guutimeersoq 4. peqqussutaata sananeqaataa , taanna piffissaminni hebræerinut Egyptenimi inussiaataanermit annaanneqarsimasunut saqqummiutissavaa. Adamimiit inuit ullut 7- it akornanni 6-it , sapaatit akunnerni tamani, nunarsuarmi suliassaminnik ingerlatsisarsimapput. Adamimut pisut pitsaasumik aallartipput, kisianni taanna pinngortinneqareerluni arnaq, Guutimit " ikiortimini " tunniunneqartoq , nunarsuarmi pinngortitami ajortuliortitsissaaq soorlu 1 Mosesi 3-mi ersersinneqartoq. Adamip nuliani asanninnera pissutigalugu paarnaq inerteqqutaasoq nerissavaa aappariillu tamarmik ajortup perloqqussutaanik eqqugaallutik. Taamatut iliuuseqarnermini Adamip Kristusi siulittuutigivaa, taanna tikissasoq taassuma taarsiullugu Ilagiit Toqqakkat asannittumik pissutsinik avitseqatiginnissallunilu akiliinissaminut . Toqunermini qimmit qimuttut, Golgotap qaqqartaata ataani, pinerluuteqarsimasoq annaassavaa aammalu ajortuliorneq toqunerlu ajugaaffigalugit Jiisusi Kristusip pisinnaatitaaffik pissarsiarisassavaa, toqqarsimasani naammalluinnartumik naapertuilluarnerminik iluaqutiginnilernissaannut. Taamaalilluni inuuneq naassaanngitsoq Adamip Evallu kingorna annaaneqarsimasoq neqeroorutigisinnaavai. Toqqakkat piffissami ataatsimi ataatsimoorlutik inuunermut naassaanngitsumut tassunga ukiut 7.000-it aallaqqaataanni isertussaapput , tassa taamanikkut sapaatip-akunnerata siulittuutitut atuuffia naammassineqassaaq. Taamaalillutit paasiniarsinnaavat sooq ulloq 7-ip sinnerani qulequtaq taanna 1 Mosesimi kapitali 2-mi saqqummiunneqartoq , ullut siulliit 6-it kapitali 1-imi gruppeqartinneqartut immikkoortinneqarlutik .  
 
Mosesi 2
 
Ullut arfineq-marluk
 
1 Mos 2:1 : “ Taamaalilluni qilak nunarlu tamaasa .  
Ullut siulliit sisamat ’ arfineq-marlunniit ’ immikkoortinneqarput, pissutigalugu Guutip nunarsuarmi qilammilu pinngortitsinera naammassineqarmat. Tamanna ilumoorpoq, sapaatip-akunnerani siullermi pinngortinneqartumi inuunerup tunngaviliissutaanik inissitsiternermut , kisianni suli annerusumik, ukiuni 7000-ini aamma siulittuutigisaminut. Ullut siulliit sisamat nalunaarutigaat Guutip ukiuni 6.000-ini diaavulup lejrianut aammalu aserorsaarinermut iliuuseqarneranut ajornakusoortumik sulissasoq. Suliassani tassaassaaq toqqakkani inuit tamarmik akornanni toqqagassinniarlugit toqqakkani tassunga soqutiginnilersinnissaat. Asanninnerminut uppernarsaatinik assigiinngitsunik tunniussissaaq aammalu asannittuni akuersaartunilu tamani sumiiffinnilu tamani tigummissavaa. Taamatut iliuuseqanngitsut diaavulup lejrianut perloqqusaasumut ilaassapput. " Sakkutuut " eqqaaneqarsimasut tassaapput lejrit marluk " nunarsuarmi " aamma " qilammi " tassani " qilammi stjerner " ilisarnaatigalugit imminnut akerleriissapput sorsuuteqarlutillu. Aammalu toqqaaniarneq taanna ukiuni 6000-ini ingerlassaaq.          
1 Mos 2:2 : “ Ulloq arfineq- marluk Guutip suliamini naammassivaa ;    
Nunarsuarmi oqaluttuarisaanerup sapaatip-akunnerata siulliup matuma naanerani Guutip eqqissinera siullermik ilinniartitsivoq : Adam Evalu suli ajortuliorsimanngillat ; taanna Guutip ilumut eqqissinermik misigisinnaanera nassuiarpaa. Taamaattumik Guutip eqqissinera pinngortitamini ajortuliorsimannginnermik tunngaveqarpoq .  
Ilinniartitsissutip aappaa pissanganarneruvoq aammalu " ulloq arfineq-marluk " taanna siulittuutitut sammisami toqqorsimavoq, taannalu tassaavoq Guutimit programmeqarsimasumik annaassiniarnermik suliassaq annertooq ukiuni " arfineq-marlunni " assilisassiaq .    
Ukiuni tusindini ” arfineq-marlunni ” iserneq , Saqqummersitat 20:4-6-7 -mi ” ukiut tusindit ”-mik taaneqartartoq, toqqakkat toqqarneqarnerisa naammassineqarneranik malunnartitsissaaq. Aamma Guutimut toqqakkaminullu annaanneqarsimasunut imaluunniit makitinneqarsimasunut, kisianni tamarmik naalannartinneqarmata, sinnerusoq pissarsiarineqartoq tassaassaaq Guutip Jiisusi Kristusimi akeqqani tamarmik ajugaanerata kingunerisaa. Hebræerisut allassimaffimmi oqaaseq " eqqissisimavoq " tassaavoq " shavat " oqaatsip " sabbat " -ip aallaavianiit .          
1 Mos 2:3 : “ Guutillu ulloq arfineq-marluk pilluaqquaa illernartippaalu, tassami ulloq taanna pinngortitaminik suliaminilu tamanik eqqissisimavoq .”  
Oqaaseq sabat eqqaaneqanngilaq kisiannili assilisassiaa ” ulloq arfineq-marluk ” illernartinneqarnerani nassaassaareerpoq . Taava paasilluaruk Guutimit illernartitsinermut tassunga pissutaasoq . Taanna siulittuivoq piffissaq, Jiisusi Kristusimi pilliutaa kingullermik akissarsitinneqassasoq : nuannaarneq toqqarsimasaminit tamanit ungasissumiittoq, taakku piffissaminni martyrinngornermi, naalliunnermi, annaasaqarnermi, amerlanertigut, toqup tungaanut, tatiginninnertik takutippaat. Aamma ukiut tusindillit " arfineq-marluk " aallartinneranni tamarmik inuussapput toqunermillu ersiortariaqanngillat. Guutimut aammalu taassuma lejrianut upperinnittunut, eqqarsaatigisinnaavaa annertunerusumik " eqqissiviilliornermut " pissutaasoq tamatuminnga ? Guutip asannittut ajornartorsiornerat takusinnaanngilaa, ajornartorsiornertik avitseqatigiissutigisariaqassavaa, tassaavoq " eqqissineq " taanna sapaatit akunnerini ataavartumik " ullut arfineq-marluk sabbaat " ataasiakkaat nalliussisarpai . Kingullermik ajugaanermini kinguneq tamanna Jiisusi Kristusip ajortuliornermik toqumillu ajugaaneratigut pissarsiarineqarsimassaaq. Tassani, nunarsuarmi aamma inuit allat akornanni, suliaq upperineqarsinnaanngitsoq naammassivaa : toquneq nammineq tiguaa inuiaqatigiit toqqarsimasani pinngortinniarlugit aammalu sabbatip inuiaqatigiinnut nalunaarutigaa Adamimiit ajortuliorneq ajugaaffigissavaa, naapertuilluarnermini naassaanngitsumillu inuunermini asannittunut kiffartortunullu neqeroorutigissallugu ; arlaannik Saqqummersitat 6:2-mi nalunaarutigineqartoq uppernarsarneqarlunilu: „ Qiviaraanni hiisti qaqortoq takuara. Taanna qimuttuitsuisoq bow-eqarpoq; kronimik tunniunneqarpoq, ajugaallunilu ajugaaniarluni aallarpoq .”                 
Ukiuni tusindini arfineq-marlunni iserneq toqqakkat Guutip naassaanngitsumut isernerannik malunnartitsivoq , taamaattumillu oqaluttuarisaanermi tassani ulloq arfineq-marluk oqaatsimik " unnuk, ullaaq, tassaavoq ... ulloq " atorlugu matuneqanngilaq. Apokalypsimini Johannesimut tunniunneqartumi Kristusip ukiut tusindit arfineq-marluk taakku eqqaassavai aammalu saqqummiutissavaa aamma " ukiuni tusindini " sananeqassasoq Saqqummersitat 20 :2-4 naapertorlugu , soorlu siulliit sisamat siulliit. Tassaassaaq qilammi eqqartuussisoqarfiusoq, tassani qinigaasut lejrimi perloqqusaasumi toqusimasut eqqartuussisariaqartussaapput. Taamaattumik ajortuliornermik eqqaamaneq sapaatit akunnerini tamani siulittuutigineqartartumi sapaatip-akunnerani annertuumi sapaatip- akunnerani annertuumi ” ukiuni tusindini ” kingullerni taakkunani ataqqineqassaaq . Aatsaat Eqqartuussineq Kingulleq ajortuliornermik eqqarsarneq unitsissavaa , ukiut tusindit arfineq-marluk naaneranni, kukkusimasut tamarmik ’ toqup aappaata ikuallannerani tatsimi ’ aserorneqarsimassappata .          
 
 
Guuti nunarsuarmi pinngortitani pillugit nassuiaateqartarpoq
Misissueqqissaarneq : Inuit eqqunngitsut qularnanngitsumik naatitsisarput, 1 Mosesi 2-mi ilaa una uppernarsaatitut aappaattut saqqummiussinermikkut, taannalu 1 Mosesi 1-imi oqaluttuamut akerliuvoq, inuit taakku Guutip oqaluttuarisaanermi periuseq atortagaa paasinngilaat. Mosesi 1-imi pinngortitamini ullut siulliit sisamat tamaasa saqqummiuppai. Taava 1 Mosesi 2:4-miit uteqqippoq, sammisat ilaat 1 Mosesi 1-imi nassuiarneqanngitsut pillugit allanik paasissutissiilluni. 
1 Mosesi 2:4 : “ Qilak nunarlu pinngortinneqarmata tamakku tassaapput aallaqqaasiut .”  
Nassuiaatit taakku ilassutitut pisariaqartinneqarput, pissutigalugu ajortuliorneq pillugu qulequtaq nammineq nassuiaatinik pissarsisariaqarmat. Aammalu takusimavarput ajortuliorneq pillugu qulequtaq taanna Guutip nunarsuarmi qilammilu angusaminut tunniussisimanerani sumiluunniit takuneqarsinnaasoq. Sapaatip-akunnerata ullunik arfineq-marlunnik sivisussusilimmik sananeqarnera nammineq isertugaqarpassuarnik imaqarpoq, piffissap aatsaat Kristusip toqqarsimasaanut ersersitsisinnaasunik.
1 Mosesi 2 : 5 : “ Guutip nuna qilak pinngortimmagu suli nunami naasoqanngilaq, nunamilu naasut suli pinngorsimanngillat, tassami Guutip nunamut siallertitsisimanngilaq, nunamilu naatitsisinnaasumik inuttaqanngilaq . ”    
Maluginiaruk aqqit “ YaHweh ” Guutip Mosesip piumasaqarneratigut imminut taaguuteqarnera 2 Mosesi 3:14-15 naapertorlugu. Mosesip saqqummersitsineq tamanna Guutip ” YaHweh ” -mik taasartagaata allappaa . Guutimit saqqummersitsineq uani oqaluttuarisaanermi tunngaveqarpoq Egyptenimiit aninermit aamma inuiaqatigiit Israelip pinngortinneqarneranit.  
Kisitsisit taakku erseqqissumik logiskiusut tunuanni isumassarsiat siulittuutigineqartut inissisimapput. Guutip naasut inuunerat, " qimmit qimuttut naasullu ", ineriartornerat pillugu oqaluttuarpoq, tassunga ilannguppaa " sila " aamma " inuup " " nunamik naatitsisussamik " peqarnera . 1656 -imi Adamip ajortuliornerata kingorna , 1 Mosesi 7:11 -mi " qarsutsinermi " sila " naasut inuunerat , " qimmit qimuttut naasullu " kiisalu " inuk " aamma " naatitani " ajortuliornerup annertusiartornera pissutigalugu aserussavai .                  
Mos.2:6 : “ Kisianni nunamit pujoq qaqqavoq nunalu tamakkerlugu imeqartillugu .”   
Ajortuliorneq sioqqullugu, ajortuliorneq sioqqullugu, Guutip ’ nunarsuaq tamakkerlugu qaqutigoortumik imertarpaa ’ . Suliaq sapinngisamik sunniuteqarluartumillu inuunermut ajortuliorfiunngitsumut, naalannartumut aammalu naammalluinnartumik pitsaasumut naleqqulluarpoq. Ajortip kingorna qilak perloqqussutini ersersitsisutut anorersuarnermik aammalu anorersuarnermik nassiussissaaq .  
Inuup pinngornera
Mos.2:7 : “ YaHweh Guutip inuuneq nunap qaarpiaaniit pinngortippaa, inuunermilu anersaaq qinngasaarivoq, inuunerlu uumasunngorluni .   
Inuup pinngortinneqarnera nutaamik immikkoortitsinermik tunngaveqarpoq : tassa " nunap qaava " tassanngaanniit ilaa tiguneqartarpoq inuuneq Guutip assilisaanik sananeqarsimasoq pilersinniarlugu. Taamatut Guutip pilersaarutini ersersippaa, kingusinnerusukkut inuit toqqakkat nunarsuarmiit aallaaveqartut pissarsiariniarlugit toqqassallugit, taakku naassaanngitsumik inuutinniarpai.   
Guutip pinngortippaa inuk Pinngortitsisumit immikkut eqqumaffigineqartarpoq. Maluginiaruk taanna ’ nunap qaarpiaaniit ” pinngortippaa ” aammalu aallaqqaasiut taanna kisimi siulittuutigineqarpoq ajortuliornissani, toqunissani ’ qaarpiarlu ” -mut uteqqinnissaa . Guutimit iliuuseq taanna ” saviminiliortup ” ” saviminermik ” sanasartup suliaanut naleqqiunneqarsinnaavoq ; assi Guutip Jer.18:6-imi aamma Rom.9:21- mi oqaatigissagaa . Aammattaaq ’ inuup ’ inuunera apeqqutaassaaq ’ anersaartuutaanik ’ Guutip ’ qingasaminut ’ anersaartuuteqarneranik ’ . Taamaattumik ilumut tassaavoq pulmonimi ” anersaaq ” aammalu anersaaq anersaaq amerlasuut eqqarsaatigisartagaat. Immikkuualuttut tamakku tamarmik saqqummersinneqarput inuup inuunera qanoq ajortiginersoq eqqaamaqqullugu, sivisussuseqarnissaanut Guutimit apeqqutaalluni . Taanna suli piujuartumik tupinnartumik kinguneqarpoq inuuneq Guutimiinnaq aamma Taanna kisimi nassaassaammat. Guutimit piumassuseqarneratigut ’ inuk uumasunngorsimavoq ’. Inuup pitsaasup ajortupluunniit inuunera sivitsorneqarpat taava Guutip akuersissutigimmagu. Aammalu toqukkut qimagunnerup nalaani suli aalajangernera pineqarpoq.                        
Ajorti sioqqullugu Adam pinngortinneqarpoq naammalluinnartumik pinngitsuusaarlunilu, pissaanilissumik inuuneqarluarlunilu inuunermut naassaanngitsumut iserluni, naassaanngitsumik pisunik ungasissumiittoq. Pinngortitaata qanoq ittuunera kisimi siulittuivoq qanoq pisoqarnissaanik.
1 Mos.2:8 : “ Taava YaHWéH Guutip Edenimi avannamut naatsiivimmik pilersitsivoq, tassungalu inuk pilersippaa .”   
Naatsiivik tassaavoq inuup sumiiffiata pitsaasup assilisassiaa , taanna tassani nassaarisinnaavaa tamaasa nerisassanik aammalu pissanganartunik takussutissianik katersorsimasunik ; qimminik kusanartunik, qaqutigoortunik aammalu qaqutigoortunik qaqutigoortunik qaqutigoortunik amerlassusilersorneqarsimasunik. Nerisassaq taanna naatsiivimmi neqeroorutigineqartoq inuunermini sanaartorneq ajorpaa, taanna ajortuliorneq sioqqullugu nerisassanik apeqqutaatinneqanngilaq. Taamaattumik nerisassat inuup nammineq nuannaarutigisaminut atortarpai. Eqqorluartumik oqaaseq “ Guutip naatsiivimmik naatitsivoq ” pinngortitaminut asanninneranik uppernarsaavoq. Inuup najugaqarfissamik nuannersumik tamanna neqeroorutiginiarlugu naatsiivilerisunngorsimavoq.   
Oqaaseq Eden isumaqarpoq " naatsiivik nuannaarutigineqartoq " aamma Israel qitiusumik tunngavigalugu Guutip Eden taanna Israelip avannaani inissisimavoq. „ Nuannaarutigisani “ pillugit inuup Guutimit, Pinngortitsisumit, naatsiivimmi nuannersumi tassani inissinneqarpoq.    
1 Mos.2:9 : “ Guutillu nunamit orpiit takuneqarsinnaasut nerisassallu pitsaasut aamma naatsiiviup qeqqani inuunermik orpik , aamma orpik pitsaasumik ajortumillu ilisimasaq .”   
Naatsiivimmi karakteri tassaavoq naatitanik naatitanik " nerisassanik piareersimasunik " neqerooruteqartartut, naatitatik arlalinnik tungujortunik sukkortunillu mamaqarlutik. Tamarmik Adamip nuannaarutiginissaanut kisimiillutik tassaniipput , suli kisimiillutik.  
Naatsiivimmi aamma marlunnik orpippassuarnik diametralimik assigiinngitsunik karaktereqartunik peqarpoq : "inuunerup orpippassua " qitiusumik inissisimasoq, " naatsiiviup qeqqani ". Taamaalilluni naatsiivik aammalu neqeroorutaa pissanganartoq tamakkiisumik tassunga atassuteqarpoq. Taassuma eqqaani tassaavoq ’iluartumik ajortumillu ilisimasaqarnermik orpik ’. Already, taassuma taaguuteqarnerani, oqaaseq " ajortoq " siulittuivoq ajortumut pissarsisinnaaneq. Taava paasiniarsinnaavarput orpiit taakku marluk tassaasut assilisassiat lejrit marluk ajortup nunarsuarmi imminnut akerleriissasut : lejri Jiisusi Kristusip sinniisuutitaasoq " orpiit inuunermik " diaavulu lejrimut akerliulluni taanna , soorlu " orpik " aqqa ersersitsisoq , ilisimasimavoq, misigisimasoq , malitseqartumik, " pitsaasoq " ulloq pinngortitaaniit ma be e ide ; Guutip ’ tassunga ajortuliorneq ’-mik taasarpaa. Eqqaatissiissutigaara " pitsaasumik ajortumillu " periaatsit taakku tassaasut toqqakkat marluk imaluunniit marluk akerleriissinnaasut ekstreme fruktit , " inuup " tamakkiisumik kiffaanngissuseqarnerata pilersissinnaasai . Inngili siulleq taamaaliorsimanngippat inngilit allat suli akerleriissimassagaluarput, soorlu inuit pissusilersornerannik nunarsuarmi misilittakkat maanna uppernarsareersimagaat .                          
Naatsiivimmi Guutip Adamimut piareersarsimasaani tamani orpik una " pitsaasumik ajortumillu ilisimasaq " tassaavoq inuup tatiginninnera misilittarniarlugu. Oqaaseq taanna " ilisimasaq " paasineqarluartariaqarpoq pissutigalugu Guutimut verbi " ilisimasaq " annertuumik isumaqarpoq misigisaqarneq " pitsaasoq ajortorluunniit " taannalu naalalluarnermik naalalluarnermilluunniit iliuuseqarnissamik tunngaveqartussaavoq . Naatsiivimmi orpik tassaavoq naalalluarnermik misilitsinnerup atortussiassanik tapersersuinera kisiat aammalu paarnaata ajortunik nassiussuisartoq aatsaat Guutip inerteqqutitut saqqummiussinermigut tamanna rolle-mik tunniussimammagu. Ajorti paarnamiinngilaq kisiannili nerineqarnerani ilisimalluni Guutip inerteqqutigisimagaa.        
1 Mos 2:10 : “ Edenimiit kuuit naatsiivimmik imeqarnissamik kuupput, tassanngaanniillu kuuit sisamat pinngorput . ”  
Immikkoortitsinermik oqaluttuaq nutaaq saqqummiunneqarpoq, soorlu qeqertaq Edenimit kuuttoq " arsaarinnittarfinnut sisamanut " immikkoortinneqartoq , assilisassiaq taanna inuit inunngornissaannik siulittuivoq, taakku kingornussaat nunarsuaq tamakkerlugu siammarterneqassapput, imaluunniit qilammi silaannaap pissusaanut sisamanut, nunarsuaq tamakkerlugu. " Pinngortitaq " tassaavoq inuiaqatigiit ilisarnaataat, imeq inuit inuunerannut ilisarnaataavoq . Taamatut immikkoortitsinermigut " sisamanut " , qeqertaq Edenimit anisoq inuunermik imermik nunarsuaq tamakkerlugu siammarterissaaq isumassarsiarlu taanna Guutip ilisimasani nunarsuaq tamakkerlugu siammarterniarlugu kissaateqarneranik siulittuivoq. Pilersaarutaa 1 Mosesi 10 naapertorlugu naammassineqassaaq Noap ernerilu pingasut immikkoortinneqarnerisigut imermik qarsutsinerup kingorna. Taakku qarsutsinermik takunnittut kinguaariinnit kinguaariinnut tunniussassavaat eqqaamasaq pissanganartoq Guutimit pineqaatissiissummik .       
Nalunngilarpummi nunarsuaq qanoq isikkoqarsimanersoq qarsutsineq sioqqullugu, kisianni inuiaqatigiit immikkoortinneqannginneranni nunarsuaq inoqarfiusoq nunavissuartut ataatsimik isikkoqarsimassagaluarpoq , imeq taanna Edenip naatsiivianiit pilersoq kisimi imeqartinneqarluni . Ullumikkut nunap iluani immap naqqaniittut pinngorsimanngillat aammalu ukiumi ataatsimi nunarsuaq tamakkerlugu qarsutsinermik kinguneqarsimapput . Imermik qarsutsisoqarnerata tungaanut nunarsuaq tamakkerlugu kuuit taakku sisamat imeqartinneqarput taakkulu kuuffiisa nunap panertup qaava tamakkerlugu imermik nutaamik agguaassisarsimapput. Imermik qarsutsisoqarnerata nalaani Gibraltar-ip imartaani aamma Immap Aaqqap imartaani aserorneqarput, taamaalillunilu Middelhavet-ip aamma Immap Aaqqap immap naqqani imeq salinneqarsimasoq pilersinneqarnissaa piareersarneqarluni . Ilisimajuk nunarsuarmi nutaami Guutip naalagaaffimminik pilersitsiffigisaani Saqqummersitat 21:1 naapertorlugu immap naqqa pissanngitsoq soorlu toqusoqanngitsoq. Immikkoortitsineq tassaavoq ajortup kingunerisaa aammalu taassuma sakkortunerpaartaa qarsutsinermi imeq aseruisoq atorlugu pineqaatissinneqassaaq . Oqaluttuaq una atuarlugu, siulittuutitut aallaavigalugu kisimiilluni , qeqertap " arferit sisamat " inuiaqatigiit sisamat inuiaqatigiinnut ilisarnaatillit toqqagaat.    
1 Mos 2:11 : “ Siullerpaaq tassaavoq Pison; Tassaavoq nuna Havila tamakkerlugu eqqaaniittoq, tassani kuulteqarfeqarpoq .  
Pinngortitamik siullermik Pischon-imik imaluunniit Phison-imik ateqartoq isumaqarpoq : imeq annertooq . Sumiiffimmi Guutip Edenimik naatsiivimmi inissisimaffigisaa tassaasimassaaq ullumikkut Tigris Eufratillu kuuit aallaaveqarfigisaat ; Eufratimut Ararat-ip qaqqarsuanut aamma Tigris-imut Taurus-imut. Tyrkiap avannaani aammalu qeqqani suli Van-ip tatsia annertooq peqarpoq , taannalu imermik nutaamik annertuumik pilersuinermik pilersitsivoq . Guutimit pilluaqquneqarneratigut imeq annertooq Guutip naatsiiviani annertuumik naatitsisinnaalersitsivoq. Nuna Havila, kuultimik tusaamasaq, ilaat naapertorlugit ullumikkut Tyrkiap avannamut kimmut inissisimavoq . Ullumikkut Georgiap imartaaniittoq tikillugu annertussuseqarpoq. Kisianni paasineqarneq tamanna ajornartorsiutaavoq, tassami 1 Mosesi 10:7 naapertorlugu " Havila " tassaavoq " Kusip ernertaa " , nammineq " Hamip ernertaa " , taannalu Etiopiami Egyptenip kujataani inissisimasoq taasarpaa. Tamanna uanga nuna una " Havila " Etiopiami, imaluunniit Yemenimi inissisimatinniarlugu aqqutissiuussivoq , tassani kuultimik aatsitassarsiorfiit Shebami dronningip kunngimut Salomomut neqeroorutigisimasai .                 
1 Mos 2:12 : “ Nunami tassani kuulti ajunngilaq; bdellium aamma onyx-imik ujaqqat aamma tassani nassaassaapput .  
" Guld " tassaavoq upperisamik ilisarnaat aamma Guuti Etiopiamut siulittuivoq, upperisaq ajunngitsoq. Taanna nunarsuarmi nunatut kisimiilluni Sabami dronningip kunngi Salomomi najugaqarnerata kingorna upperisamik kingornussassanik illersuisunngorsimassaaq . Aammattaaq iluaqutissartaannut ilanngussavarput, namminersornerminni ukiuni hunnorujuni upperisamik taarsiullugu , inuiaqatigiit " kristumiut " Vesteuropamiittut ilisarnaatigalugit, Etiopiamiut kristumiut upperisaat ataqqisimavaat, taakkulu Salomomik ataatsimeeqateqarnermikkut sapaatip-akunneranik ilumoortumik pissarsiarineqarsimasumik atuisimapput. Apustilip Filippip kristumioq siulleq Etiopiameersoq kuutsippaa soorlu Apustilit Suliaat 8:27-39-mi ersersinneqartoq Taanna dronningip Candace-p kiffartuussisuuvoq inuiaqatigiillu tamarmik upperisamik ilinniartitsissutigisimavaat. Inuiaqatigiit taakku pilluaqquneqarnerannik allamik uppernarsaataavoq: Guutip sorsunnermik iliuuseqarnikkut akeqqaminnit illersorpai, taannalu angallannermik ingerlatsisoq tusaamasaq Vasco de Gama nammineq piumassutsiminik aalajangiivoq.    
Etiopiamiut qalipaataat sorlaat uppernarsarlugu, " onyx -kivi " " sorlaat " qalipaateqarpoq aammalu siliciumdioxidimik sananeqarsimalluni ; nunamut tassunga pisuussutsimik ilassuteqarneq ; pissutigalugu transistorinik sanaartornermi atorneqarnera ullumikkut immikkut pingaartitsilersippaa .      
1 Mos 2:13 : “ Pinngortitaq aappaat tassaavoq Gihon; Tassaavoq Kuship nuna tamakkerlugu eqqaaniittoq .    
„ Pinngortitaq ” puigorlugu inuit taakku ilisarnaatigaat taakku inissisimaffiannut inissitsissavagut. Inuiaqatigiit aappaat taanna „ Kusip nunaata eqqaani “, tassa Etiopiap eqqaaniippoq. Semip kinguaariit nuna Arabia tamakkerlugu Persiallu tungaanut siammarsimassapput . Ilumut Etiopiap nunataani eqqaaniippoq, taamaattumillu " qeqertaq " " Gihon " -ip aqqanik ilisarnaatigineqarsinnaavoq aammalu taaguuteqartinneqarsinnaalluni . Ulluni kingullerni tamanna entourage tassaavoq Arabiami Persiamilu " muslimit " upperisaat. Taamaalilluni pinngortitami aallaqqaasiut aaqqissugaanera piffissap naanerani taarserneqartarpoq.           
1 Mos 2:14 : “ Pingajuat tassaavoq Hiddekel ; Tassaavoq Assyriap avannamut ingerlasoq. Pinngortitaq aappaat tassaavoq Eufrati .   
" Hiddekel " isumaqarpoq " Tiger River " , inuillu toqqarneqarsimasut tassaassapput India " Bengal Tiger " -imik ilisarnaatigineqartoq ; Asia aammalu issittumi civilisationi eqqunngitsumik taaguuteqartinneqartoq " guld race " taamaattumik siulittuutigineqarpoq aammalu eqqarsaatigineqarluni aammalu ilumut " Assyriap avannaani " inissisimavoq . Dan 12-imi Guutip inuit nerisartagaat " qeqertaq " " Tiger " taanna atorlugu adventistit misilittagaat 1828-p 1873-illu akornanni pisimasoq ersersippaa, pissutigalugu anersaakkullu toqusarnerit amerlasuut pissutigalugit.               
Aqqa “ Eufrati ” isumaqarpoq : naasut, qimmit . Saqqummersitat siulittuutaanni " Eufrati " Europap Kitaani aammalu taassuma immikkoortuini, Amerikami Australiamilu, ilisarnaatissaavoq, Guutip Romami paavip upperisamik naalakkersuineranit aqunneqartutut saqqummiunneqartoq, taannalu illoqarfimmik " Babyloni annertooq "-mik taasarpaa. Noap linia taanna tassaassaaq Jafetip linia, taanna vest-imut Grækenlandimut Europamullu tungaanut, avannamullu Ruslandimut. Europa tassaavoq nuna kristumiut upperisaasa Israelip naalagaaffiup annaanneqarnerata kingorna ineriartornerit pitsaasut ajortullu tamarmik misigisimasaat ; adjektivit " blomster, fertile " pissutissaqartinneqarput aammalu omen malillugu Leap erneri, arnaq asannittumik, Rakelip, nulia Jaakup asannittumik, amerlanerussapput.           
Pitsaasuuvoq nalunaarusiami tassani eqqaamasassamik nassaarnissaq , upperisamik kingullermik immikkoortitsisimagaluartut nunarsuarmi civilisationit taakku sisamat pinngortitsisumik Guutimik Ataatamik , pinngortitamiinnerat pissutissaqartinniarlugu.
1 Mos.2 :15 : “ Yahve Guutip inuk tiguaa Edenimilu naatsiivimmut inissippaa suliarissallugu paarissallugulu . ”    
Guutip Adamimut suliassaq neqeroorutigivaa, taannalu tassaavoq naatsiivimmi ’ naatitsineq paarsinerlu ” . Kulturip taassuma qanoq ittuunera ilisimanngilarput, kisianni ajortuliorneq sioqqullugu qasuersaarneqanngitsumik ingerlanneqarpoq. Soorlu aamma , pinngortitami tamani qanoq ittumik aggression-eqanngikkaluarluni, taassuma guardia annertuumik piuminarsarneqarpoq. Taamaattorli guardip rolle-a taanna isumaqarpoq ulorianartorsiortoqarsinnaasoq , taannalu qanittumi ilumoortumik eqqortumillu isikkoqalissaaq : inuup eqqarsartaatsiata diaboliskimik soqutiginninnera naatsiivimmi tassani .    
Mos.2 :16 : “ Guutillu YaHWéH inuk peqqusivoq: ’Naatsiivimmi orpiit tamarmik nerisinnaavatit. »     
Orpiit naatitanik amerlasuunik Adamip akeqanngitsumik atorsinnaasaanut inissinneqartarput. Guutip taanna pisariaqartitani sinnerlugit naammassisarpaa, tassa nerisassanik piumassutsinik assigiinngitsunik mamaqarlunilu aromatinik naammagisimaarinninneq. Guutip neqeroorutaa nuannerpoq, kisianni tassaavoq " peqqussutip " Adamimut tunniussaata ilaa siulleq . “ Peqqussut ” -ip taassuma aappaa tassaavoq.    
1 Mos 2:17 : “ Kisianni orpik pitsaasumik ajortumillu ilisimasaqarfiusoq nerisinnaanngilat, ulloq nerissagukku toqussaatit .”    
Guutip " peqqussutaani " immikkoortoq taanna assut pingaaruteqarpoq, tassami ulorianartorsiorneq saqqummiunneqartoq ajornakusoortumik atorneqassaaq, naalalluarneq, ajortup kingunerisaanik, naammassineqarpat naammassineqarpatlu. Aamma puigornaveersaaruk nunarsuarmi tamarmi ajortup aaqqinneqarnissaanut suliniut naammassiniarlugu Adamip kukkusariaqassasoq. Pitsaanerusumik paasiniarlugu qanoq pisoqarumaarnersoq eqqaamassavarput Adam suli kisimiittoq Guutip " peqqussutini " saqqummiussimmagu " iluartumik ajortumillu ilisimasaqarnermik orpippassuarmik " nerisaqannginnissaq , tassa diaavulup isumassarsiaanik nerisassiorneq ajornissaq. Aammattaaq naassaanngitsumik inuuneq pillugu Guutip taanna ’ toquneq ’ qanoq isumaqarnersoq nassuiartariaqarsimavaa . Pissutigalugu ulorianartorsiorneq tassaavoq, tassani “ toqussaatit ”. Ataatsimut isigalugu Guutip Adamimut orpik neqeroorutigivaa, kisianni orpik ataaseq inerteqqutigaa. Aamma inuit ilaannut inerteqqut taanna kisimi naammagittaalliuutigineqarsinnaanngilaq, tassa orpik orpik toqqortarpaa , soorlu oqaatsit taamaattut . ’Iluartumik ajortumillu ilisimasaqarnermik orpippassuarmik ’ nerisaqarneq isumaqarpoq diaavulup ilinniartitsissutaanik nerisaqarneq, taanna Guutimut naapertuilluarnerminullu akerliussutsimik takutitsinermik anersaartuuteqareersoq. Tassami " orpik " inerteqqutaasoq naatsiivimmi inissinneqartoq tassaavoq inuunermik assilisassiaq , soorlu aamma " orpik " inuunermik assilisassiaq Jiisusi Kristusi.                   
Mos.2:18 : “ Guutillu YaHWéH oqarpoq : ’ Inuk kisimiilluni inuussasoq pitsaasuunngilaq ; Taanna tassunga naleqquttumik ikiortinngortissavara .   
Guutip nunarsuaq inullu pinngortippai pitsaassusaanik diaavulullu ajortuuneranik ersersitsiniarluni. Taassuma annaassiniarnermut pilersaarutaa kingusinnerusukkut pisuni uatsinnut ersersinneqarpoq. Paasiniarlugu, ilisimajuk inuk nammineq Guutip inissisimaffianik suliaqartoq, taanna nammineq eqqarsartartoq, iliuuseqartartoq oqaluttartorlu soorlu eqqarsartartoq, iliuuseqartartoq oqaluttartorlu. Adami siulleq taanna tassaavoq Kristusip siulittuutaasoq Paulusip Adamitut nutaatut saqqummiutissavaa.
Diaavulup ajortuliornera Guutillu iluartuunera ersersinniarlugu pisariaqarpoq Adamip ajortuliornissaa, taamaalilluni nunarsuaq diaavulumit aqunneqarsinnaaqqullugu aammalu suliai ajortut nunarsuarmi tamarmi ersersinneqarsinnaaqqullugit. Aappariit pillugit isuma nunarsuarmi ajortuliornermut pinngortinneqartumi kisimi pivoq, tassami duo taamatut pilersinneqartoq anersaamik pissuteqarpoq, taannalu Kristusip guutiusup Nuliaminut toqqarsimasaminut attaveqarneranik siulittuivoq. Toqqakkap ilisimasariaqarpaa taanna Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaanik pissarsisoq aamma iluaqutissarsisoq ; taanna tassaavoq Guutimut ajortup pisariaqartinneqarneranik eqqugaasoq, taamaalilluni kingullermik diaavulu pineqaatissinneqarsinnaaqqullugu, aammalu annaassiniarnermini anersaaq iluaqutissarsisoq, pissutigalugu ajortup pinngorsimaneranut akisussaaffimminik ilisimasaqarluni, nammineq Jiisusi Kristusimi ajortup isumakkeerinninnerata akia akilissavaa. Taamaattumik siullermik Guutip kisimiittarneq pitsaanngitsoq nassaarivaa asanninnermillu pisariaqartitsinera taama annertutigaaq, taanna pissarsiariniarlugu akikitsumik akiliinissaminut piumassuseqarluni. Suliffeqarfik taanna, taanna qinngasaarineq, avitseqatigiinnermik periarfissiisartoq, Guutip taasarpaa “ ikiorneq ” aamma inuup taaguut taanna tigussavaa arnap inuup ikinngutini eqqumiigigamiuk. Ilumut, taanna kukkussutigissavaa asanninneq aqqutigalugu ajortuliortitsissallunilu. Kisianni Adamip Evamut asanninnera taanna soorlu Kristusip asanninnera toqqakkani ajortuliorsimasut nassaarineqarsimasut, naassaanngitsumik toqunissamut naleqartut.   
1 Mos.2:19 : “ Guutillu nunamit uumasut tamarmik silamilu timmissat tamarmik pinngortippai, Adamimut tunniullugit qanoq taaguuteqartinniarlugit: Adamillu uumasunik tamanik taaguuteqartoq tassaavoq aqqit .  
Tassaavoq qullersaq, nammineq aalajangersimasumik aqqissuussisartoq. Guutip nammineq aqqani tunniuppaa Adamilu pisinnaatitaaffimmik tamanna tunniullugu inuup nunarsuarmi uumasunut tamanut oqartussaassuseqarnera taamaalilluni uppernarsarpaa. Nunarsuarmi pinngortitami pinngortitami siullermi tassani uumasut timmissat silaannarmiullu qanoq ittuunerat annikilliartorpoq Guutillu Adamimut tikippai, soorlu aamma qarsutsineq sioqqullugu marlunnik Noamut tikissagai.
Mos.2:20 : “ Inuup uumasunik tamanik, timmissanik qilammiittunik, uumasunik tamanik ateqartitsivoq ; kisianni inuup ikiortissaanik naleqquttumik nassaartoqassanngilaq . Taamatut taaneqartartut siusinnerusukkut uumasut ajortup kingorna pinngortinneqarput, guutimit perloqqussutip kingunerisassai annertusarniarlugit, taanna nunarsuaq tamakkerlugu ilaatigut immap naqqanut eqqugaassaaq . Piffissami pinngitsuusaarfiusumi uumasut inuunerat " nersutaatinik " inuunermut iluaqutaasunik, " silami timmissat " aamma " uumasunik nunap iluani " namminersornerusunik sananeqarpoq . Kisianni saqqummiussinermi tassani inuttut assingusumik nassaarsimanngilaq suli piunngimmat.         
1 Mos.2:21 : “ Taava YaHWéH Guutip Adamimut sinilluarpaa, taannalu sinilluarpoq ; nersutit ilaat tiguaa , taassumalu taarsiullugu neqi matullugulu .   
Kirurgiskimik suliaqarnermut tassunga immersugassaq tunniunneqartoq annaasaqarnermik suliaq suli erseqqinnerusumik ersersippaa. Mikaelimi Guuti qilammiit imminut qimappaa, inngiliminit pitsaasunit qimaavoq immikkoortitsillunilu taannalu tassaavoq " siniffimmi itisuumi " Adamip immersorneqarnerani normu . Jiisusi Kristusimi neqimik inunngortumi, guutimit nersussuaq tiguneqarpoq toqunerminilu makinnerminilu kingorna, apustilini aqqaneq-marluk pillugit, taanna " ikiortini " pilersippaa, taanna timikkut isikkoq ajortuliornerlu tiguai aammalu tassunga " Anersaaq Illernartoq " tunniuppaa. Oqaatsip taassuma " ikiorneq " anersaakkullu pingaaruteqarnera annertooq, tassami Ilagiinnut , Toqqakkanut , annaassiniarnermut pilersaarutip aammalu ajortup nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiinniarnerata ajortuliortullu qanoq atugaqarnerata eqquutsinneqarnerani " ikiortitut " inissisimalluni .           
1 Mos.2:22 : “ Guutillu YaHWéH- p arnaq pinngortippaa, taannalu angummit tigusimavaa, taannalu angummut tunivaa .”  
Taamaalilluni arnap pilersinneqarnera Kristusip Toqqakkaata pilersinneqarnera siulittuutigivaa. Tassami neqimik tikilluni Guutip ilagiit upperisarsiortut neqimik pinngortitaannut atornerluisunngortittarpai. Toqqakkat neqimit annaassallugit , Guutip neqimit ilusilersortariaqarsimavaa. Aammalu nammineq naassaanngitsumik inuuneq , toqqakkani avitseqatiginiarlugit tikippoq.
Mos.2:23 : “ Adamilu oqarpoq: ’Taanna saarnginik saarnginik, neqinillu neqinik ! Taanna Arnaq-mik taaguuteqassaaq, taanna Angutimit anisinneqarsimammat .   
Guuti nunarsuarmi normunik eqquutsitsiniarluni tikippoq, Toqqakkani pillugu oqaatigisinnaajumallugu, Adamip arnatut ikinngutini pillugu oqarnera, taannalu aqqanik " arnaq "-mik taasarpaa. Tamanna hebræerisut erseqqinneruvoq, pissutigalugu angut pillugu oqaaseq maskulin, " ish, " arnaq pillugu oqaaseq feminin " isha "-nngortarmat. Tassani iliuuseqarnermini taanna pillugu naalakkersuinini uppernarsarpaa. Kisianni taanna tiguneqareerluni " arnaq " taanna tassunga pisariaqartinneqassaaq soorlu " rib " timiminiit tiguneqartoq tassunga uteqqinniartoq inissisimaffimmillu tigusiniartoq. Misigissutsimi immikkuullarissumik tassani Adamip nuliani misigissavaa misigissutsit, anaanap meeqqaminut misigisarpai, taanna naartulernermi kingorna. Aammalu misigisaq taanna aamma Guutimit inuuneqarpoq pissutigalugu uumasut eqqaani pinngortitamiittut tassaapput meeqqat taanna ; tamannalu Anaanatut Ataatanngortippaa.           
1 Mos.2:24 : “ Taamaattumik angut ataatamini anaananilu qimassavai nuliaminullu ataqatigiissalluni, taakkulu ataatsimoortussaapput .”  
Versimi tassani Guutip toqqarsimasaminut pilersaarutini ersersippaa, taakku amerlanertigut timikkut ilaqutariinnut attaveqarnertik unitsittariaqartarpaat, Guutimit pilluaqquneqarsimasumut Toqqakkamut atassuteqarnissaminnut. Aamma puigornaveersaaruk siullermik, Jiisusi Kristusimi, Mikaelip qilammi Ataatatut inissisimanera qimappaa , nunarsuarmi ajoqersukkani toqqarneqarsimasut asanninnerat ajugaaffiginiarlugu ; tamanna annertussusilimmik , taanna guutimit pissaanermini atorlugu ajortuliornermut diaavulumullu akiuiniarnermi unitsippaa . Tassani paasivarput immikkoortitsineq aamma ataatsimoorneq sammisat immikkoortinneqarsinnaanngitsut. Nunarsuarmi toqqarneqarsimasoq asannittunik timikkut immikkoortinneqartariaqarpoq , anersaatigut ataatsimooqatigiinnermut isersinnaajumallugu Kristusilu toqqarsimasanilu tamarmik, inngilillu upperisallit pitsaasut " ataatsimoorsinnaajumallugit .    
" Rib " -ip aallaqqaammut inissisimaffimminut uteqqinnissamik kissaateqarnera inuit kinguaassiuutitigut ataqatigiinneranni isumaqarpoq, neqimik anersaamillu iliuuseqarneq, tassani angut arnarlu timikkut neqimik ataatsimik pilersitsipput.  
1 Mos.2:25 : “ Angut nulianilu tamarmik nuliaapput, kanngusuuteqanngillat .”  
Timimigut nuliarneq tamanut ajornartorsiutaanngilaq. Naturismemik malinnaasoqarpoq. Aamma inuit oqaluttuarisaaneranni aallaqqaammut timikkut nukillaarsaaneq " kanngusuuteqarneq " pilersinngilaa . " Kanngusuuteqarnerup " saqqummernera ajortup kingunerisassaassaaq, soorlu " pitsaasumik ajortumillu ilisimasaqarnermik orpik " nerisaqarnerup inuup eqqarsartaatsia sunniutinut manna tikillugu ilisimaneqanngitsunut soqutigineqanngitsunullu ammaassisinnaasoq . Ilumut, orpik inerteqqutaasup paarnaa allanngortitsinermut tassunga pilersitsisuussanngilaq, taanna kisimi atortussaassaaq, tassami pisut ilisimassutsillu pingaarnertut allanngortittarpai tassaavoq Guuti aamma Taanna kisimiilluni. Taanna tassaavoq " kanngusuuteqarnermik " misigissuseq pilersissavaa aappariit ajortuliortut timikkut nukillaarnertik pillugu eqqarsaatiminni misigiumasaat akisussaaffiunngitsoq ; pissutigalugu pisuusoq moralimik tunngaveqartussaavoq aammalu naalalluarnermut atuutsinneqartumut kisimi tunngassuteqassaaq, Guutimit maluginiarneqartoq.          
 
Mosesi 2-mi ilinniartitsineq naatsumik oqaatigalugu Guutip siullermik uatsinnut saqqummiuppaa ulloq arfineq-marluk eqqissiviilliorfiusoq imaluunniit sapaatip-akunnerata illernartinneqarnera taanna siulittuivoq eqqissiviilliorneq annertooq ukiuni tusindini arfineq-marlunni Guutimut tunniunneqassasoq soorlu aamma toqqakkani upperisallit tunniunneqassasut. Kisianni eqqissineq taanna ajugaaffigineqartariaqarsimavoq nunarsuarmi sorsuuteqarnermi Guutip ajortumut diaavulumullu akiuiniarnissaanut, Jiisusi Kristusimi inunngornikkut. Adamip nunarsuarmi misigisimasaata annaassiniarnermut pilersaarut taanna Guutimit isumaliutigineqartoq assilisassiaraa. Kristusimi neqinngorsimavoq neqimik Toqqakkani pinngortinniarlugu, taanna kingullermik qilammi timimik inngilit timimik assingusumik pissarsiumavoq.
 
 
 
Mosesi 3
 
Ajortumit immikkoortitsineq
 
1 Mos 3:1 : „ Slang uumasunit tamanit Naalakkap Guutip pinngortitaanit piumassuseqarneruvoq. Arnaq oqarfigaa : Guutip ilumut oqarpa : Naatsiivimmi orpiit tamarmik nerisinnaanngilasi? »   
" Slange " piitsoq ajornartorsiuteqarpoq, inngilinit Guutimit pinngortinneqarsimasunit " piumassuseqarnerpaanit " aqqutissiuussisutut atorneqarluni. Uumasut reptiliat soorlu " slange " oqaaseqanngillat ; oqaatsit Guutip inuunermut tunniunneqartup assilisassiaata immikkuullarissuuvoq. Diaavulup arnaq piffissami uiminit immikkoortinneqarnerani oqaloqatigilerpaa. Immikkoortinneqarneq taanna tassunga toqunartussaavoq, pissutigalugu Adamip nalaani diaavulu inuup Guutip peqqussutaanik unioqqutitsilernissaanut ajornartorsiuteqarnerussagaluarpoq.       
Jiisusi Kristusip diaavulup pinngorsimanera ersersippaa, taannalu Johannesi 8:44 -mi oqarmat taanna " sallusuissummik ataataasoq aallaqqaammulli toqutsisartoq " . Oqaatsini inuit qularnaveeqqusiinerannik sajuppillatsitsinissaq siunertarivaa aammalu " Aap imaluunniit Naamik " Guutimit piumasaqaatigineqartumut ilannguppaa " kisianni " imaluunniit " immaqa " qularnaveeqqusernerit piviusumut nukittorsaasut peerlugit. Guutimit peqqussut tunniunneqartoq Adamimit tiguneqarpoq taannalu nuliaminut ingerlateqqippaa, kisianni taanna Guutip peqqussuteqartup oqaasia tusaanngilaa. Taamaattumik qularutiginninnera uiminut tunngavoq, soorlu : " Guutip oqaatigisaa paasivaa ?" »            
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         Mos.3: 2 : “ Arnaq slangemut oqarpoq : Naatsiivimmi orpiit paarnaat nerisinnaavagut .  
Uppernarsaatit diaavulup oqaatigisaa tapersersorpaat ; isumassarsiortarpoq paasinnillunilu oqaluttarluni . " Arnaq " siullerpaamik kukkuvoq oqaaseqartumut " slangemut " akissuteqarnermini ; tamanna normaliunngilaq. Siullermik Guutip iluaqutissaa pisuutippaa, taanna orpiit tamarmik nerisinnaalersippaat, inerteqqutaasoq minillugu.      
1 Mos.3: 3 : “ Kisianni orpik naatsiiviup qeqqaniittoq Guutip oqarfigaa ’Nerinngisaannassavasi, toqussanngilasilu . ”  
Adamip Guutip aaqqissuussaaneranik oqaluttuaq nassiussaqarnera oqaaseqatigiinni " toqussanngilatit "-imi erserpoq. Tamakku tassaapput oqaatsit eqqortut Guutip oqaatigisai, taanna Adamimut oqarmat : " ulloq nerissavat, toqussaatit ." Oqaatsit guutimeersut nukittorsarneqarnerat ajortup naammassineqarnissaanut iluaqutaassaaq. " Ersiornermik " pissuteqartumik Guutimut naalalluarnini pissutissaqartitsinermigut " arnaq " diaavulumut neqerooruteqarpoq " ersiorneq " taanna uppernarsarniarlugu periarfissaq, taanna naapertorlugu pissutissaqartinneqanngilaq.           
Mos.3: 4 : “ Taava slange arnamut oqarpoq: Toqussanngilatit ; »  
Aammalu Sallusuissummik Pingaarnertut imminut saqqummiussivoq oqaaseqatigiinni tassani Guutip oqaasianut akerliusumik : “ qularnanngitsumik toqussanngilatit .”   
1 Mos.3: 5 : “ Guutilli nalunngilaa ulloq taanna nerissagukku, taava isit ammassasut, guutitut illit ilisimalluarlugit pitsaasumik ajortumillu .  
Maanna Guutimit peqqussut tunniunneqartoq pissutissiiffigisariaqarpaa, tassungalu eqqarsartaatsimik ajortumik imminuinnaq eqqarsaatigisumik tunngaveqarpoq : Guutip illit pissusilersornermi aammalu pissusilersornermi inissisimatinniarsarivaa. Taanna imminuinnaq eqqarsaatigilluni illit nammineq assingunnginnissat inerteqqutiginiarpaa. Iluartumik ajortumillu ilisimasaq Guutip nammineq kisimiilluni pigiinnarniarlugu iluaqutaasutut saqqummiuppaa. Kisianni pitsaasumik ilisimasaqarneq iluaquteqartoqarpat, ajortumik ilisimasaqarneq sumi iluaquteqarpa ? Iluartoq ajortoq tassaapput absolut opposite soorlu ulloq unnuarlu, qaamasumik aamma taarnermik aamma Guutimut ilisimasaq tassaavoq misigisaqarneq imaluunniit iliuuseqarneq. Ilumut Guutip inuup pitsaasumik ajortumillu ilisimasaqarnissaa tunniussimavaa, naatsiivimmi orpiit akuersissutiginerisigut aammalu " pitsaasumik ajortumillu " takutitsisoq inerteqqutigimmagu ; pissutigalugu taanna diaavulup ilisarnaatigaa, taanna konkrete misigisimavoq malitseqartumik, “ pitsaasoq ” taava “ ajortoq ” Pinngortitsisuminut akerliulluni.         
1 Mosesi 3: 6 : “ Arnallu takugamiuk orpik nerisassatut pitsaasoq, isinullu nuannersoq, orpik ilisimassuseqartitsisinnaasoq piumasarineqartoq , . taanna paarnanik tigusilluni nerivoq ; Aamma uiminut ilaatigut tunivaa, taanna peqatigalugu , taannalu ilaatigut nerivoq .  
Oqaatsit qimmit qimuttut sunniuteqarsimapput, qularnaveeqquserneq piiarneqarpoq arnaq qularinngilluinnarlugu qimmit ilumoortumik oqaluttuuppaa. Frukti tassunga pitsaasutut aamma isiginnittaatsikkut nuannersutut isigineqartarpoq, kisianni pingaarnertut ” ilisimassutsimik ammaassinermut pingaaruteqartutut ” isigaa . Diaavulu angusaq ujartorsimasani pissarsiaraa, taanna aatsaat upperinnittutut pissuseqarnerminut malinnaasumik rekruttersimavoq. Aammalu paarnaq inerteqqutaasoq nerigamiuk , nammineq ajortumik ilisimasaqarnermik orpikkanngortarpoq. Nuliaminut asanninnermik ulikkaartoq, taanna immikkoortinneqarnissani akuerinissaanut piareersimanngilaq , Adamip toqunartumik atugaqarnera avitseqatigiissutiginiarlugu piumasaqarpoq, nalunngimmagu Guutip toqunartumik sanngiissuteqarnera atussagaa. Aammalu naatitanik inerteqqutaasunik nerisaqarnermi aappariit tamarmik diaavulup tyrannimik naalakkersuineranik eqqugaassapput. Kisianni paradoksiuvoq asanninneq tamanna pissanganartoq soorlu Kristusip Toqqakkani misigissagaa, aamma taanna pillugu toqunissaminut akuersilluni. Aamma Guutip Adam paasisinnaavaa. 
1 Mos.3: 7 : “ Taakku marluk isai ammarput, paasivaatlu nuliaasut, figen-illu qimmit qimuttut ataatsimoortillugit qilleripput .  
Piffissami tassani inuit aappariit ajortuliornerat naammassineqarmat ukiut 6000-it Guutip pilersaarutaanik naatsorsuinerit aallartipput. Siullermik misigissutsitik Guutimit allanngortinneqartarput. Isiit " takusinnaasamut nuannersumik " piumassutsimik akisussaasuusimasut nutaamik eqqartuussinermik eqqugaapput . Aammalu iluaqut neriuutigineqartoq ujartorneqartoq ajoqutaalertarpoq , tassami misigisarpaat " kanngusuuteqarneq " nukiit pillugit, taannalu taamani tikillugu ajornartorsiutaasimanngilaq, taakkununnga aamma Guutimut. Timimikkut nukillaarsaaneq saqqummersinneqartoq tassaavoq aappariit naalalluartut imminnut nassaarfigisaasa anersaakkullu nukillaarsaatip timikkut tungaatigut kisiat. Anersaakkut naalliutsitsineq taanna Guutimit naapertuilluarnermik annaasaqartitsivoq toqullu sanngiissuteqarnera taakkununnga iserpoq, taamaalillunilu naalliutsitsinerminnik nassaarneq tassaavoq toqup Guutimit tunniunneqartup sunniutaa siulleq. Taamaalilluni toquneq ajortumik ilisimasaqarnermik misilittagaqarnerup kinguneraa ; Paulusip ilinniartitsissutigisaa Rom.6:23-mi oqarmat : “ ajortip akissarsiaa tassaavoq toqu .” Naak-itik matussuserniarlugit aappariit upperinnittut inuup suliniutaanik atuipput , taannalu tassaavoq " figurblad-inik qillerineq " " bælter " -inik sanaartornissaq . Suliaq taanna inuup imminut pisuutinniarlugu misilittagaqarnera anersaakkullu assilisassiarisarpaa. “ Qitiusoq ” Ef.6:14-imi “ piviusumik ” ilisarnaatinngortinneqassaaq . Taamaattumik " bælte " Adamimit " figenbladenik " sananeqarsimasoq akerleriissuteqarpoq, sallusuissummik ilisarnaatitut, ajortuliortup imminut eqqissisimatinniarlugu qimarnguffigisartagaanik .                    
Mos.3: 8 : " Ullup qeqqata missaani YaHWéH Guutip oqaasia tusarpaat naatsiivimmi ingerlaartoq: Adamilu nulianilu YaHWéH Guutip siornatigut naatsiivimmi orpiit akornanni imminnut toqqorsimapput . "   
Taanna nersutaatinik uummatinillu ujaasisoq nalunngilaa qanoq aatsaat pisoqarsimanersoq aammalu annaassiniarnermut pilersaarutaanut naapertuuttumik . Tamanna siullerpaamik iliuuseqarpoq, diaavulu eqqarsaatini ajortuliornerminilu saqqummiussinissamut sumiiffimmik pilersitsisussaq. Kisianni angut taanna naapittariaqarpaa oqaluttuassarpassuaqarmat. Maanna inuup Guutimik, Ataataminik, Pinngortitsisumik , maanna qimagussornissani kisiat ujartorpaa, naapinnissaanut sukkasuumik piumassuseqanngilaq , taamaattumillu qinngasaarinera tusarlugu ersigisarpaa. Aammalu naatsiivimmi tassani Guutip isigaaniit sumi toqqoqqassava ? Aammattaaq upperisaq " naatsiivimmi orpiit " taanna qinngasaarisinnaagaat, uppernarsaavoq Adamip ajortuliornerminiit qanoq eqqarsartaatsimigut inissisimasimanera.    
Mos.3: 9 : “ Kisianni YaHWéH Guutip Adami saaffigaa, oqarlunilu: Sumiippiit? »  
Guutip Adamip sumi toqqorsimanera ilisimavaa kisianni apeqquteqarpoq, “ sumiippiit ?” " tassunga ikiuiniarlunilu pisuunerminik tunniussinermut tikilluaqqusiniarlugu.  
Mos.3: 10 : “ Oqarlunilu ’Naatsiivimmi nipitit tusaakka, ersiorpungalu, pissutigalugu naartulersimavunga, taamaattumillu toqqorsimavunga .   
Adamip akissuteqarnera nammineerluni naalalluarnerminik tunniussineruvoq Guutillu oqaasii atorlugit ajortuliornermik misigisaqarnermik saqqummiussinermini aqqutissani pissarsiarissavaa.
Mos.3: 11 : “ Aamma YaHWéH Guuti oqarpoq : Kiap ilinnut oqarfigaa illit nuliaqanngitsutit ? Orpik nerissanngilatit oqarfigisimasannit nerisimaviuk ? »  
Guutip Adam pinngitsuuisinnaajunnaarsippaa. Deduktionimiit allamut taanna ersarissumik apeqquteqarluni naammassivoq : " Orpik nerisassanik inerteqqutigisimasara nerisimaviuk?" ".  
1 Mos.3:1 2 : “ Angut akivoq ’ Arnaq uannut tunniussimasat taanna orpikkamiit uanga inunngortippaanga, uangalu nerivunga . ”  
Naak ilumooraluartoq Adamip akissutaa naalannartuunngilaq. Taanna nammineq iluani diaavulup ilisarnaataanik tigummivoq, aap imaluunniit aap akisinnaanera nalunngilaa, kisianni soorlu Saatani, nammineq annertuumik pisuunermini kisimiilluni akuersaarnagu, roundabout-imik akisarpaa. Taanna Guutimut misigisami peqataasimanini eqqaamajumallugu taamatut ingerlavoq, tassami nuliani, siullermik pisuusoq, isumaqarpoq, taanna sioqqullugu tunniussimammagu. Oqaluttuaq nukittunerusoq tassaavoq tamanna ilumoortuusoq Guutillu tamanna ilisimanngilaa ajortuliorneq pilersaarummi pisariaqartinneqarmat. Kisianni tassani eqqunngitsoq tassaavoq arnap maligassiaa malillugu Guutip ajoqusernissaanut piumassuseqarnera takutippaa, tamannalu annerpaamik eqqunngitsuuvoq. Guutip aallaqqaammulli piumasaraa asannilernissaq suut tamarmik kikkullu tamarmik sinnerlugit.
Mos.3:1 3 : “ Naalakkap Guutip arnaq oqarfigaa : « Sooq taamaaliorpit ? Arnaq akivoq , Slangip uannut peqquserluppaanga , nerivungalu .  
Eqqartuussisoq annertooq taava arnaq angummit unnerluutigineqartoq saaffiginnippoq tassanilu aamma arnap akissutaa piviusut piviusunngortinneqarnerannut naapertuuppoq : " Slange-p uannut soqutiginnilersippaanga, nerivungalu ." Taamaattumik imminut soqutiginnilersitsivoq tamannalu toqunartumik pisuusuuvoq.  
Mos.3:1 4 : “ Naalakkap Guutip slangemut oqarfigaa ’Taamaaliorsimanerit pissutigalugu uumasunik tamanit uumasunillu tamanit perloqqusaavutit, naaq atorlugu ingerlassaatit, inuunerpit tamaat qajuusanik nerissaatit . ”  
Taamaalilluni Guutip " slange " aperinngilaa sooq taamaaliorsimanersoq, Guutip ilisimanngilaa Saatanimit, diaavulumit, atornerluisutut atorneqarsimasoq . Guutip ’ slangemut ” tunniussaa ilumut diaavulumut tunngavoq. " Slangemut " qinnuteqaat piviusunngortinneqarpoq, kisianni diaavulumut taanna siulittuutaavoq, Jiisusi Kristusip ajortuliornermik toqunermillu ajugaanerata kingorna eqquutsinneqassasoq . Saqq 12:9 naapertorlugu qinnuteqaat taanna siulleq tassaavoq qilammi naalagaaffimmiit anisinneqarnera, inngilit ajortut peqatigalugit lejriminiittut. Taakku nunamut ikkussorneqarput, toqunerminnilu qimagussorneqarsinnaanngitsut , ukiunilu tusindini nunarsuarmi inoqanngitsumi immikkoortinneqarluni Saatani qimmit qimuttut qimmit qimuttut taanna pissutigalugu toqusimasut tikilluaqqusimasaat aamma kiffaanngissuseq atornerluisimasoq . Nunarsuarmi Guutimit perloqqusaasumi slangetut pissuseqassapput, ersiorlutik mianersorlutik, pissutigalugu Jiisusi Kristusimit ajugaaffigineqarsimammata aammalu angut akeqqaminnut akeqqanngorsimasoq qimaallugu. Taakku angutit qilammi timiminni takuneqarsinnaanngitsumi toqqorsimasut imminnut akerleriissumik inissitsiternerisigut ajoqusersussavaat.      
1 Mos.3:1 5 : “ Illit arnallu akornanni akerleriinneq inississavara, kinguaariit kinguaariillu akornanni akerleriissuteqartitsissaanga ;  
Oqaaseqatigiit taanna “ slange ” -mut atorneqarpat piviusoq misigineqarsimasoq maluginiarneqarsimasorlu uppernarsarpaa. Diaavulumut atuutsinneqarnera pissanganarneruvoq . Campimi inuiaqatigiillu akornanni akerleriinneq uppernarsarneqarpoq tunniunneqarlunilu. " Arnap niaqquminik pissusilersortup kingornussassaa tassaassaaq Kristusip toqqakkanilu upperisallit kingornussaat. Taanna kingusinnerusukkut aseruissavaa, kisianni tamanna sioqqullugu anersaapiluit " arnap " , Kristusip nammineq Toqqakkata , siullermik " kinguaassiuutitigut " kinguaassiuutitigut atornerluisinnaaneranut ataavartumik periarfissaqarsimassapput . Tassami ” qaqorsaat ” tassaavoq inuup timiata tunngavia soorlu ” hjørnesten ” tassaavoq ujaraq Guutip anersaamik templia sananeqarsimasoq.              
1 Mos.3:1 6 : “ Arnamut oqarpoq , Uanga meerartaarnermi anniarnerit annertuumik annertusarniarpakka, anniarnermilu meerartaarnissat piumasarissavat, taannalu ilinnut naalagaassaaq .  
Toqunermigut inunngortinneqannginnerani arnaq " naartulernermini ajornartorsiuteqartariaqassaaq " ; taanna ’ anniarnermik inunngortitsissaaq ’, suut tamarmik eqqortumik naammassineqarlutik maluginiarneqarlutik. Kisianni uani aamma assilisassiap siulittuutitut isumaqarnera maluginiarneqartariaqarpoq. Johannesi 16:21 - mi aamma Saqq .       
Mos.3:1 7 : “ Adamimut oqarpoq , Nuliavit oqaasia tusarnaarsimagakku, orpik nerisimagakku, taanna ilinnut peqqussutigaara , oqarlungalu: ’Nerisassanngilatit : Illit pissutigalugu nuna perloqquneqassaaq. Sulinermik inuunermi ullut tamaasa nerissavat. "  
Angutimut uteqqilluni Guutip saqqummiuppaa qanoq inissisimaneranik ilumoortumik nassuiaat, taanna kanngusuuteqarluni toqqorsiniarlugu ujartorsimavaa. Pissusilersornera tamakkersimavoq Adamillu aamma paasiniarpaa annaanneqannginnerani toqunissani sioqqullugu perloqqussutit arlallit pissasut, taakku ilaasa toquneq inuunermiit piumasarilerpaat. Nunap perloqqussutaa tassaavoq pissanganartoq aamma Adamip tamanna ilinniartussaavaa qaqutigoortumik.
1 Mos.3:1 8 : “ Taanna ilinnut qaqutigoortumik qaqutigoortumillu naatitsissaaq, illillu naatsiianik nerissaatit .  
Edenip naatsiiviani ajornanngitsumik naatitsineq aallarunneqarpoq, taarserneqarlunilu sofa-grassimik , " brambles, thorns " aamma naatsiianik nunarsuup iluani amerlassusillit akiorniarlugit unittooqqanermik akiuiniarnermik. Aammalu nunap perloqqussutaa tamanna inuit toqusarnerat sukkanerulersissavaa pissutigalugu ilisimatusarnikkut " ineriartorneq " atorlugu inuup ulluni kingullerni imminut toqutsissaaq naatitaminik nunamut kemiskimik toqutsilluni, qimmit qimuttut qimmit qimuttut annikillisinniarlugit. Nerisassat amerlavallaartut ajornanngitsumillu pissarsiarineqarsinnaasut naatsiiviup avataani pissarsiarineqarsinnaajunnaassapput, tassanngaanniit nuliani Guutip nuannarinerpaasaa peqatigalugu anisinneqassaaq.    
Mos.3:1 9 : “ Niaqquvit kissarnerani nerisassanik nerissaatit, nunamut uternissap tungaanut, tassanngaanniit tiguneqarsimallutit ; støv-iuvutit, støv- imullu uteqqissaatit .  
Tamanna inuup qanoq ittuuneranik pissuteqartoq Guutip pinngortitaanik pinngortitaanillu eqqortumik, " nunap qaavaniit " saqqummiussisimaneranik pissutissaqartitsiniarluni tikittarpoq. Adamip nammineq aamma uagut aningaasalerlugit ilinniarpaa toqu, soorlu Guutimit oqaatigineqartoq, qanoq ittuunersoq. Maluginiaruk inuk toqusoq " støv "-imit allaanngitsoq aammalu " støv " -ip taassuma avataani suli anersaaq inuusoq toqusimasumit tassanngaanniit anisoq. Eccl.9 aamma citatit allat toqusartup naalagaaffiata inissisimanera tamanna uppernarsarpaat.      
Mos.3: 20 : “ Adamip nuliani Evamik ateqartippaa : taanna inuit tamarmik anaanaammata .  
Tassani aamma Adamip ” arnaq ” pillugu naalakkersuinini maluginiarpaa, aqqani ” Eva ” imaluunniit ” Inuuneq ” atorlugu ; aqqit inuit oqaluttuarisaaneranni tunngaviusumik piviusutut pisuutinneqartoq. We are all distant descendants , inunngortoq Evamit, Adamip nulianit atornerlunneqarsimasumit, taanna aqqutigalugu toqup perloqqussutaa tunniunneqarpoq tunniunneqassallunilu Jiisusi Kristusip 2030-mi aasaanerani naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut.       
Mos.3: 21 : “ Guutillu YaHWéH Adamimut nuliaminullu ameq atorlugu atisanik sanavoq, atisalersorlugit .”  
Guutip puigorsimanngilaa nunarsuarmi aappariit ajortuliornerat annaassiniarnermut pilersaarutaanut ilaasimasoq, taannalu maanna uppernarsarneqarsimasumik isikkoqassaaq. Ajortup kingorna Guutimit isumakkeerfiginninneq Kristusip aqqani pissarsiarineqarsinnaalertarpoq, taanna Romamiut sakkutuuinit pilliutigineqassaaq aammalu kinguaassiuutitigut atornerlunneqartussaavoq. Tassani , inuuneq pinngitsuusaasoq , ajortuliornermit tamanit annaasaqartoq , akuersissutigissavaa toqunissaq isumakkeerfiginiarlugu , taakku taarsiullugit , ajortuliornerit kisimik toqqakkani upperisallit pillugit. Aallaqqaammulli uumasunik pinngitsuusaasunik Guutimit toqutsisoqarpoq, " amitik " Adamip Evallu pissusilersornerat qalipaasinnaaqqullugu. Tassani iliuuseqarnermini inuit eqqarsaatigisartagaat " naapertuilluarneq " taarserpaa annaassiniarnermut pilersaarutaa upperisamik tassunga tunngatinneqartoq. " Eqqortuuneq " inuup eqqarsaatigisaa tassaavoq sallusuissummik peqquserlunneq aammalu taassuma taarsiullugu Guutip taakkununnga " atisamik " ilisarnaatitut " ilumoortumik " ilumoortumik, " piviusumik bæltemik " tunngaveqartoq , taanna Kristusip nammineq piumassutsimik pilliutaanut aammalu inuunerminik neqerooruteqarnermut tunngavoq, taakku upperisamik asannittumik annaassiniarnissaannut.            
Mos.3: 22 : “ Guutip Naalakkap oqaatigaa : Takuuk, inuk uagutsinnut ilaalersimavoq, pitsaasoq ajortoq ilisimalerlugu. Maannali inerteqqutigissavarput assaminik tigummiarnissaanut inuunermilu orpik tigussavaa nerisassaqarlunilu naassaanngitsumik inuussasoq .  
Mikaelimi Guutip inngilini pitsaasut, nunarsuarmi dramamik aatsaat pisoqarsimasoq takusimasaat, oqaloqatigai. Oqarfigai , “ Takuuk, inuk uagutsinnut assingulersimavoq, pitsaasoq ajortorlu ilisimalerlugu .” Ulloq toqunissani sioqqullugu Jiisusi Kristusip oqaaseq taanna atortarpaa Judasimut tunngatillugu, taanna juutinut upperisarsiortunut tunniunneqartussaavoq , kingornalu Romamiunut tunniunneqartussanngorlugu , tamanna Johannesi 6:70-imi : " Jiisusip taakku akivai : Illit aqqaneq-marluk toqqarsimanngilakka? Aamma ilassi anersaapiluuvoq! ". Versimi tassani ” uagut ” ” illit ”-nngortarpoq, isumassarsiaq assigiinngitsoq pissutigalugu, kisianni Guutip periarfissaa taamaappoq. Oqaaseq „ ilaatigut ” tassaavoq Saatan, Guutip qilammi naalagaaffiani suli inngilit tamarmik nunarsuarmi pinngortinneqarnerup aallartinnerani pinngortinneqarsimasut akornanni kiffaanngissuseqarlunilu ingerlasinnaasoq .            
Inuup "inuunermik orpippassuarmik " nerisaqarnissaanut inerteqquteqarnissaq pisariaqartinneqartoq tassaavoq piviusumik piumasaqaat, Jiisusip Romami prefektimut Pontius Pilatusimut oqaatsimini nalunaajaanissamut tikissimasoq. " Inuunermik orpik " tassaavoq Kristusip annaassiniartup assilisassiaa aammalu nerisaqarnera isumaqarpoq ilinniartitsissutaanik aammalu anersaamik kinaassutsiminik tamanik imminut nerisassiornissaq , tassa taarsiullugu aammalu nammineq annaassiniartartutut tiguneqarnissaa. Tamanna kisimi piumasaqaataavoq ” inuunermik orpik ” taanna atuineq pissutissaqartitsisinnaasoq . Inuunerup pissaanera orpikkamiinngilaq kisiannili orpikkap ilisarnaataani : Kristusimi. Aammattaaq orpik taanna naassaanngitsumik inuunermik piumasaqaateqarpoq aammalu aallaqqaammut ajortuliornerup kingorna inuuneq naassaanngitsoq taanna ataavartumik annaaneqarpoq Guutip Kristusimi Mikaelimillu kingullermik uteqqinnissaata tungaanut. Taamaattumik " inuunerup orpippassua " orpippassuarlu allat soorlu aamma Guutip naatsiivia tammarsinnaapput.          
1 Mos.3: 23 : “ Guutillu taanna Edenimi naatsiivimmiit anisippaa, nunami tassani tiguneqartumi suliariumallugu .  
Pinngortitsisumut sinnerusoq tassaavoq inuit aappariit naatsiivimmiit anisinneqarnissaat , taakku Adamimit siullermit pinngortinneqarsimapput (oqaaseq inuit pissusaannik taaguuteqartoq : aappaluttoq = aappaluttoq), naalalluarnermikkut tassunga naleqanngitsutut imminnut takutitsisimasut. Aammalu naatsiiviup avataani inuuneq anniartoq , timikkut eqqarsartaatsikkullu nukillaarsimasumi , tassunga aallartissaaq . Nunamut sakkortuumut aammalu upperinnittumut uteqqinneq inuit ” støv ”-imik pinngorsimanerannik eqqaamasaqartitsissaaq .   
1 Mos.3:24 : “ Taamaalilluni Adami anisippaa ; Edenillu naatsiiviata avannamut kimmut kerubinik qinngasaarisunik qinngasaarisunik inissitsivoq, inuunermik orpikkamut aqqut illersorniarlugu .  
Adamiunngilaq naatsiivimmi illersuisoq, kisianni inngilit naatsiivimmi isernissaanut inerteqquteqarput. Naatsiivik kingusinnerusukkut 1656 -imi Evap Adamillu ajortuliornerisa kingorna qarsutsineq sioqqullugu assut tammartussaavoq.
Versimi tassani Edenip naatsiiviata sumiinneranik paasiniaanissamut iluaqutaasumik erseqqissarpugut. Inngilit illersuisut inissinneqarput " naatsiiviup avannamut kimmut " taanna nammineq sumiiffimmi Adamip Evallu tunuarsimaarfigisaanni vest-imut inissisimavoq. Sumiiffimmi kapitalip matuma aallaqqaataani saqqummiunneqartoq isumaqartoq erseqqissarneq una naapertorlugu : Adam Evalu Ararat-ip qaqqartaata kujataani nunamut tunuarput aammalu naatsiivik inerteqqutaasoq Tyrkiami Van-ip tatsip eqqaani " imermik amerlasuunik " inissisimavoq , inissisimaffimminni vest-imut.      
 
 
 
 
Mosesi 4
 
Toqukkut immikkoortitsineq
 
Kapitalimi 4-mi matumani pitsaanerusumik paasiniarsinnaavarput sooq Guutip Saatanimut anersaapiluillu upperinnittut takutitsinermik laboratoriamik neqerooruteqarnissaat pisariaqarsimanersoq, tassani ajortuliornertik qanoq annertutigisoq ersersinneqarsinnaavoq.
Qilammi ajortoq killeqarpoq, pissutigalugu qilammi inuit imminnut toqutsisinnaanermut pissaaneq ajormata ; pissutigalugu tamarmik piffissap ilaani toqusinnaajunnaarsimammata. Taamaattumik pissutsit tamakku Guutip ajortuliornermik ajortuliornermillu akeqqani qanoq annertutigisumik piginnaassuseqarnersut saqqummiussinnaanngilaa. Taamaattumik nunarsuaq pinngortinneqarpoq toqup Saatanip eqqarsartaatsiata eqqarsaatigisinnaasaanik sakkortunerpaamik salliunneqarnissaa siunertaralugu. 
Kapitali una 4, taanna 4-p isumaqarnerata ataani inissisimasoq tassaavoq universaliteti , taamaattumik nunarsuarmi inuit toqusarnerisa siulliit qanoq ittuunerat eqqaasitsissaaq ; toqu Guutip pinngortitaasa tamarmik akornanni immikkut ittumik immikkuullarissumillu universalimik pissuseqarnera . Adamip Evallu ajortuliornerisa kingorna nunarsuarmi inuuneq " silarsuarmut inngilinullu isiginnaartitsissutaasimavoq " soorlu ilisimannittoq isumassarsiorfiusoq upperisarsiortorlu Paulusi , ex- Saul Tarsusimeersoq, Kristusip ilagiissaanik persuarsiortitsisoq siulleq, 1 Kor 4 :9 -mi oqartoq .   
 
1 Mos.4:1 : “ Adamip nuliani Eva ilisarisimavaa ; taanna naartulerpoq Kainilu inunngorlugu oqarlunilu : YaHWéH ikiortigalugu angummik pissarsivunga .   
Versimi tassani , Guutip uatsinnut ersersippaa qanoq isumaqarnersoq verbimut " ilisimassallugu " aammalu tamanna pingaaruteqarluinnarpoq upperisamik eqqortitsinermik tunngaviusumik Johannesi 17:3- mi allassimasoq malillugu : " Tassaavoq inuuneq naassaanngitsoq, ilisimaqqullugit illit, Guuti ilumoortoq ataasiinnarmik, aamma Jiisusi Kristusimik, illit nassiussavit . " Guutimik ilisimasaqarneq isumaqarpoq asannilluni attaveqalernissaq, tassani anersaamik , kisianni Adam Evalu pillugit timikkut. Aammattaaq aappariit siulliit malittarisassaat tamanna malillugu , timikkut asanninnermit tassanngaanniit ” meeraq ” inunngorpoq ; aammalu ” meeraq ” aamma Guutimik inuuneqartumi anersaakkullu asannilluni attaveqarnermi inunngortariaqarpoq. Guutimik ilumut ’ ilisimasaq ” pissutigalugu inunngorneq nutaaq taanna Saqqummersitat 12: 2-5-imi ersersinneqarpoq: “ Naartulersimavoq qiarpalullunilu, naartulernermilu anniarsimalluni. ...Ernermik inunngorpoq, taanna inuiaqatigiit tamarmik qimmit qimuttut atorlugit naalakkersuisussaapput. Meerarlu Guutimut qullersaqarfianullu tiguneqarpoq .” Meeraq Guutimit inunngortoq Ataataminit pissutsinik eqqumiitsuliortariaqarpoq kisianni tamanna ernermik siullermik inuit inunngorsimasumik taamaanngilaq .              
Aqqa Kain isumaqarpoq pissarsineq. Aqqa taanna timikkut nunarsuarmilu qanoq atugaqarnissaanik siulittuivoq, inuup anersaartuutip qatanngutaa Abelip qanoq ittuunissaanik akerleriissoq.
Maluginiaruk inuit oqaluttuarisaanerannik aallartinnermi matumani , anaanaasup inunngortitsisup Guuti inunngornermut tassunga atassuteqartippaa, pissutigalugu ilisimagamiuk inuuneq nutaaq taanna pinngortinneqarnera pinngortitsisoq annertooq Guuti Y aHWéH - p tupinnartumik suliaqarnerata kingunerisaanik . Ulluni kingullerni tamanna taamaanngilaq imaluunniit qaqutikkut taamaanngilaq.
1 Mos.4:2 : “ Taava qatanngutini Abelimik inunngortitsivoq. Abeli ​​savaateqarpoq, Kainilu qimmit qimuttut .   
Abel isumaqarpoq anersaaq . Kainimit annerusumik meeraq Abeli ​​Adamip assilisassiatut saqqummiunneqarpoq , Guutimit siullersaalluni pulmonikkut anersaartuuteqarsimasoq. Ilumut, toqunermigut, qatanngutinimit toqunneqarluni, Jiisusi Kristusip assilisassiaa sinniisuuvoq, Guutip Ernerata ilumoortup, toqqakkat annaassiniartuisa aappaatigut annaassiniartussaasa.
Qatanngutit taakku marluk ammaffigisaat akerleriissuteqarnertik uppernarsarpaat. Soorlu Kristusi, " Abel savaateqarpoq " aamma soorlu nunarsuarmi pisuussutinik upperisarsiortoq, " Kaini pløveqarsimavoq ". Inuit oqaluttuarisaaneranni meeqqat siulliit taakku Guutip siulittuutigisimasaanik nalunaaruteqarput. Aammalu annaassiniarnermi suliniutaa pillugu kisitsisit tunniussassanngorlugit takkupput .    
Mos.4:3 : “ Piffissap ingerlanerani Kainip nunap naatitaasa ilaat YaHWéH- mut neqeroorutitut nassiuppaa ; »   
Kainip nalunngilaa Guuti pinngortoq aammalu taanna ataqqiniarlugu takutinniarlugu taanna ’ nunarsuup naatitaasa neqeroorutaanngortippaa ’, tassa suliaminit pinngortitami pisut. Tassani inuiaqatigiit juutit, kristumiulluunniit muslimit upperisaqarluartut amerlasuut, Guutip qanoq asanninneranik kissaateqarnerannillu ilisimasaqarnissamik paasinninnissamillu ernumanngisaannarlutik suliatik pitsaasut ersersittarpaat. Tunissutissat aatsaat soqutiginartuupput, pissarsiarineqartumit qujamasuutigineqarsimappata. 
1 Mos.4:4 : " Abelip aamma nersutaatimini siullerpaamik nersutaatillit ilaat, nersutaasivimmilu qimmit ilaat tunisarpai." YaHWéH-p Abelimik neqeroorutaanillu ataqqinnippoq; »   
Abelip qatanngutini malinnaavigaa, savaateqartartullu suliaa pissutigalugu Guutimut ’ savaatimini siullerpaamik inunngorsimasunik pualanermillu ’ neqerooruteqarpoq . Tamanna Guutimut nuannaarutigineqarpoq, pissutigalugu taakku ’ siullermik ” pilliutaanni takusinnaammagu nammineq pilliutaa Jiisusi Kristusimi naatsorsuutigineqartoq siulittuutigineqartorlu. Saqq .​​ ​Tassunga asannittumut, aavanilu ajortuliornitsinnit annaassiniartumut, ...». Guutip annaassiniarnermut pilersaarutini Abelip neqeroorutaani takuaa, tamannalu nuannaarutigisinnaanngilaa.      
Mos.4:5 : " Kisianni Kainimut neqeroorutaanillu ataqqinnippallaanngilaq." Kaini assut kamappoq, niaqqualu pissangavoq. »   
Abelip neqeroorutaanut sanilliullugu isumaqarpoq Guutip Kainip neqeroorutaa annikitsumik eqqarsaatigissagaa, taanna aamma isumaqarpoq taamaallaat pissangallunilu aliasuuteqarsinnaasoq. " His face is cast down ," kisianni maluginiartariaqarparput pissanganartorsiorneq " assut pissanganartorsiortitsisartoq " tamannalu nalinginnaasuunngilaq pissutigalugu qisuariaaseq taanna pissanganartumik nersornaasiinermik kinguneqarpoq. Irritaat aamma nersualaarneq qanittumi annertunerusumik kinguneqassaaq : qatanngutini Abelip toqunneqarnera, sinnganermini sammisaq.     
1 Mos.4:6 : “ Aamma YaHWéH Kainimut oqarpoq: Sooq akerliussutsimik takutitsivit? »   
Guutip kisimi nalunngilaa Abelip neqeroorutaanik piumasaqarnerminut pissutaasoq . Kainip Guutip qanoq iliuuseqarnera eqqortuunngitsoq isumaqarfigisinnaanngilaa, kisiannili Guuti qinnuigisariaqarpaa, toqqaanermi tamanna eqqortuunngitsutut isigineqartoq pissutaasoq paasiniarlugu. Guutip Kainip qanoq ittuunera tamakkiisumik ilisimavaa, taanna ilisimajunnaarluni nammineq kiffartortup ajortup inissisimaffianik Matt. 24 :48-49 -mi allassimasoq : " Kisianni kiffartortup ajortup, uummatiminilu oqarpat : ' Naalakkap tikiunnera kinguarsarpaa ; Guutip apeqquteqaatigaa akissutaallu ilisimalluinnarlugu, kisianni aamma uani taamaaliornikkut Kaini periarfissippaa naalliunnerminut pissutaasoq oqaluttuarissallugu. Apeqqutit taakku Kainimit akineqanngillat, taamaattumik Guutip ajortoq taanna tigussavaa.  
1 Mosesi 4:7 : “ Ilumut , iluartumik iliuuseqarpat, ajortuliorpat, ajortuliorneq illup iluani inissisimassaaq, piumasaalu ilinnut pissaaq ; »   
Eva Adamilu nerilermata aammalu diaavulutut inissisimalersimallutik ” iluartumik ajortumillu ilisimasaqarnikkut ” , taanna Kaini qatanngutini Abeli ​​toqutsiniarlugu piumaffiginiarlugu saqqummerpoq. Toqqakkat marluk, " pitsaasoq ajortoq " , taassuma siornatigut ; “ pitsaasoq ” nammineq tunuarnissaminut aamma Guutip toqqagaa akuersaarnissaanut aqqutissiuussissaaq, paasinngikkaluarlugu. Kisianni ” ajortoq ” toqqarlugu Guutimut ajortuliortitsissaaq , inatsisamini sisamani unioqqutitsilluni : “ Toqutsissanngilatit ” ; aamma, ” toqutsissanngilatit ” soorlu nutserisut saqqummiussisimasut. Guutip peqqussutaa pinerluuteqarneq isornartorsiorpaa, pinerluuteqarsimasut toqunneqarnerat pinnagu taanna peqqussuteqarnikkut inatsisitigut atuutilersippaa aammalu tassani Jiisusi Kristusip tikiunnera Guutip eqqartuussinerani eqqortumi tassani sumik allanngortitsinngilaq.               
Maluginiaruk Guutip qanoq ittuunera ” ajortuliorneq ” oqaatigigaa soorlu arnaq pillugu oqaaseqartoq , soorlu Evamut 1 Mosesi 3:16 -imi oqarsimasoq : ” piumassutsit uiga piumasarissavat , taannalu ilinnut naalagaassaaq .” Guutimut misilinneqarneq " ajortuliornissamut " assinguvoq arnap uimini soqutiginnilersitsiumasup misilinneqarneranut aammalu taanna imminut " aqunneqartussaanngilaq " taanna , aammalu taanna . Taamaalilluni Guutip inuk peqqussutigaa " ajortuliornermik " arnap sinniisuutitaanik imminut soqutiginnilersinnginnissaanut .           
1 Mos.4:8 : “ Kainilu qatanngutini Abeli ​​oqarfigaa: . kisianni qimmit qimuttut akornanniikkamik Kainip qatanngutini Abeli ​​akerlilerpaa, toquppaalu. »   
Taamatut Guutimeersumik mianersoqqusisoqarsimagaluartoq Kainip pinngortitaata paarnanik pilersitsissaaq. Abelimik oqaatsinik paarlaasseqatigiinnerup kingorna Kaini, aallaqqaammulli anersaamigut toqutsisartoq, soorlu ataatani anersaamik, diaavulu, „ qatanngutini Abelimut qimaavoq toqutsillunilu “. Misigisaq taanna inuit qanoq atugaqarnissaat siulittuutigivaa qatanngutip qatanngutini toqussagaa, amerlanertigut sinnganermik imaluunniit upperisamik sinnganermik tunngaveqartumik nunarsuup naanerata tungaanut.  
Mos.4:9 : “ Aamma YaHWéH Kainimut oqarpoq: Qatanngutit Abeli ​​sumiippa? Taanna akivoq : Nalunngilara; uanga qatanngutiga nakkutilliisuuvunga? »   
Soorlu Adamimut taanna toqqoqqasumut oqarsimasoq, “ Sumiippiit ? " , Guutip Kainimut oqarpoq, " Qatanngutit Abel sumiippa ? ", pissutsinik tunniussinissaminut periarfissinniarlugu . Kisianni sianiitsumik , pissutigalugu Guutip nalunngimmagu toqutsisimanera soqutiginngitsoorsinnaanngimmagu, taanna pissangalluni akivoq " Nalunngilara ", aammalu upperineqarsinnaanngitsumik pingaartitsilluni, taarsiullugu Guutimut apeqquteqarpoq : " Uanga qatanngutiga nakkutilliisuuvunga ?" »            
1 Mos.4:10 : “ Guutilu oqarpoq : ’ Qanoq iliorpit ? Qatanngutit aappaata nipia nunamit uannut qisuariarpoq .   
Guutip akissuteqaatini tunivaa isumaqarluni : illit taanna illersuisuunngilatit pissutigalugu illit taanna toqutsisuugavit. Guutip ilisimavaa qanoq iliorsimanersoq aammalu assilisassiamik saqqummiussivoq : " qatanngutit aappaata nipia nunamit uannut qisuariarpoq ." Formel-i taanna assilisassiaq, aappaagumut Guutimut qisuariarluni nipimik tunniussisoq, Saqq. 6-imi atorneqassaaq " 5. stegning " -imi , martyrit Romamiut paaviisa katuullit upperisaannik persuttaasarnerisigut toqunneqarsimasut qisuariaasiat : Saqq. 6 :9-10 : " When he had the sacriw of saf ficed Guutip oqaasia pissutigalugu aamma nalunaarutiginninnertik pissutigalugu. Taakkulu nipimik sakkortuumik qisuariaateqarput , oqarlutik: “ Qanoq sivisutigisumik, Naalakkap illernartutut ilumoortumillu, eqqartuussissanngilatit, nunarsuarmilu najugaqartunut aavatsinnik akissarsisitsissanngilatit?” ". Taamaalilluni eqqortumik aak kuineqarsimasoq pisuusumut akiniaanissamik piumasaqarpoq. Tamanna inatsisitigut akissarsineq tikissaaq, kisianni tassaavoq Guutip nammineq kisimi immikkoortippaa. Taanna nalunaarpoq 5 Mosesi 32:35- imi : “ Akiniaaneq uannut tunngavoq, akissarsinerlu, isigaat pissangalerpat!” Ulloq ajornartorsiorfissaat qanillivoq, utaqqisarlu sivisuumik tikissanngilaq .” Jes.61:2-mi, " ukiumi ajunngitsuliorfiusumi " peqatigalugu , " ulloq akiniaaffiusoq " messiasip Jiisusi Kristusip programmianiippoq : "... taanna uannut nassiussivoq... YaHWéH-p ukioq ajunngitsuliorfiusoq, aamma Guutitta ulloq akiniaaffiusoq nalunaarutigissallugu ; aliasuuteqartut tamarmik isumakkeerfiginiarlugit ; ...». Kikkulluunniit paasinnissinnaasimanngilaat " ukiup ajunngitsuliornerup " matuma " saqqummersinneqarnera " ukiut 2000 - it qaangiuppata " ulloq akissarsiorfiusoq " immikkoortinneqartariaqartoq .                          
Taamaalilluni toqusimasut Guutip eqqaamasaanik killilersugaanngitsup eqqaamasaani allaat qisuariaateqarsinnaajunnaarput.
Kainip pinerluuteqarsimanera eqqortumik pineqaatissinneqarnissani pisariaqartippaa.
1 Mos.4:11: “ Maanna nunamit perloqqusaavutit, qatanngutit aavanik aqqaniit tigusinissaminut qaneq ammarsimasoq . »  
Kaini nunarsuarmiit perloqquneqassaaq toqunneqassananilu. Guutimit ajunngisaarneq tamanna pissutissaqartinniarlugu akuersaartariaqarpoq pinerlunneq siulleq taanna siornatigut pisoqarsimanngitsoq. Kainip toqutsineq qanoq isumaqarnersoq nalunngilaa , aammalu tassaavoq kamanneq isumalioqqissaarnermik anersaaq tamaat blindeqartoq, toqunartumik naalliutsitsinermut aqqutissiuussisoq. Maanna qatanngutaa toqusimammat inuit oqarsinnaajunnaassapput toqu qanoq ittuunersoq nalunngilaat. Inatsit Guutimit 2 Mosesi 21:12-imi pilersinneqartoq taamani atuutilersinneqassaaq : “ Kikkulluunniit inuup toqunartunngortinnissaanut toqutsisoq toqunneqassaaq .”  
Versimi tassani aamma oqaaseq una saqqummiunneqarpoq : " nuna qatanngutip aavanik illit assanit tigusinissamut qaneq ammarsimasoq ." Guutip nunarsuaq inuttut pissuseqartippaa, taanna qanermik tunniussilluni, taannalu aap tassunga kuutsinneqarsimasoq imeqarsinnaavoq. Taava qaneq taanna tassunga oqaluttuarpoq toqunartumik iliuuseq taanna saassussisimasoq eqqaasippaa . Assilisaq taanna 5 Mosesi 26 :10- mi aallarteqqinneqassaaq : " Nunap qaneq ammarpaa , Koralu peqatigalugu taakku imerpai, ataatsimoorsimasut toqummata, ikuallannermilu angutit marluk 50-it ikuallappai: taakku inuiaqatigiinnut mianersoqqussutitut atuupput ." Taava Saqq .​​​ ​" Pinngortitaq " franskit katuullit kunngissat ligaat ilisarnaatigaa, taakku immikkut pilersinneqarsimasut sakkutuuisa " dragonit " protestantinik upperinnittunik persuarsiortitsisarsimapput nunallu qaqqanut malersortarsimavaat. Versi taanna marlunnik isumaqarpoq : protestantit sakkutuunik akerliussutsimik takutitsinerat, taava franskit revolutioniat aappaagumut. Pisuni marlunni oqaaseq " nunarsuaq qaneq ammarpaa " inuppassuit aappaannik tikilluaqqusisutut assilisassiorpaa.                
1 Mos 4:12 : “ Nuna naatitsiguit pisuussutini ilinnut tunniunneq ajorpai. Nunarsuarmi angalaartuussaatit aammalu angalaartussaallutit. »   
Kainip pineqaatissiissutaa nunamut killeqarpoq, taanna siullersaalluni inuit aappaannik mingutsitsisimavoq ; inuup aallaqqaammut Guutip assilisaanik pinngortinneqarsimasup . Ajortuliornermiit Guutip pissusilersuutai pigiinnarpai kisiannili naammalluinnartumik eqqiluisaarnerminik piginnittuunngilaq. Inuup suliassaa pingaartumik nunamik suliaqarnikkut nerisassanik pilersuinermik imaqarpoq. Taamaattumik Kaini nerisaqarnissaminut periarfissanik allanik nassaartariaqassaaq . 
1 Mos.4:13 : “ Kaini YaHWéH- mut oqarpoq : Pineqaatissiissutiga annertoorujussuuvoq .   
Tassa imaappoq : pissutsit taamaattut iluanni imminut toquttarnissara pitsaaneruvoq. 
Mos.4:14 : “ Takuuk, ullumikkut nunamit anisinniarpara ; Illit siumut toqqorsimassaanga , nunarsuarmi angalaartussaavunga qimaasuullunilu, kinaluunniit uannik nassaartoq toqutsissavaanga .   
Maanna oqaluttartorujussuuvoq aammalu inissisimaffimminik toqutsisoqarnissaanik agguaassivoq.
Mos.4:15 : “ YaHWéH-llu tassunga oqarpoq : Kinaluunniit Kaini toquppagu, taanna arfineq marloriarluni akissarsitinneqassaaq. Aamma YaHWéH Kainimut nalunaaqutsiivoq, kinaluunniit nassaartoq toqutsissanngilaq .   
Pissutsit takuneqareersut pissutigalugit Kainip inuunera annaassallugu aalajangersimavoq, Guutillu oqarfigaa toqunera akilerneqassasoq , tassa " akissarsitinneqassasoq " , " arfineq marloriarluni " . Taava eqqartorpaa “ nalunaaqutaq ” illersuisussaq. Mittarfimmi tassani Guutip siulittuutigivaa amerlassutsip " arfineq marluk " ilisarnaatitut pingaaruteqarnera , taanna sapaatip-akunneranik taaguuteqartussaavoq aammalu sinneruttunik illernartitsineq , sapaatit akunnerisa naaneranni siulittuutigineqarsimasoq , annaassiniarnermini ukiuni tusindini arfineq-marlunni tamakkiisumik naammassineqartussaq. Sabbati tassaassaaq Pinngortitsisumut Guutimut piginnittuunerup ilisarnaataa Ezek.20:14-20-mi. Aamma Ezekieli 9-mi " nalunaaqutsiussaq " Guutimut tunngasunut inissinneqarpoq, taamaalillutik guutimit pineqaatissiisarnermi nalunaaquttap ingerlanerani toqunneqannginnissaat. Kingullermik , illersorneqartumik immikkoortitsinermik periuseq tamanna uppernarsarniarlugu , Saqq .​​​                    
Mos.4:16 : " Taava Kaini YaHWéH- p siornatigut anivoq , nunamilu Nodimi, Edenip avannaani, najugaqalerluni . "   
Tassa Edenip avannamut kimmut Adami Evalu Guutip naatsiivianiit anisinneqarmata tunuarsimaareerput. Nuna taanna uani Nod-imik ateqarpoq isumaqartoq : naalliunneq. Kainip inuunera taamaalilluni eqqarsartaatsikkut timikkullu ajornartorsiornermik malunnartinneqassaaq, pissutigalugu Guutip ungasissumiit tunuartinneqarneq Kainip uummataani sakkortuumi aamma malitassanik qimattarpaa, taanna versimi 13-imi oqarsimavoq, taanna ersilluni : " Uanga ungasissumiit toqqorsimassaanga ."     
1 Mos.4:17 : “ Kainilu nuliani ilisarisimavaa ; taanna naartulersimavoq Enokillu inunngorlugu. Taava illoqarfimmik sanavoq illoqarfillu ernini Enokimik ateqartippaa .   
Kaini illoqarfimmi innuttaasut patriarkinngortinneqassaaq, tassunga ernini siulleq ateqartippaa : Enok isumaqarpoq : aallartitsinissaq , ilinniartitsinissaq, sungiusarnissaq, aammalu arlaannik atuilernissaq. Aqqa taanna verbit taakku sinniisuutitaannik tamanik agguaassivoq aammalu atorluarneqarpoq pissutigalugu Kainip kingornussaasalu inuiaqatigiinnik Guutimik peqanngitsumik aallartitsipput, taannalu nunarsuup naanerata tungaanut ingerlassaaq.  
1 Mos 4:18 : “ Enok Irad-imik ernertaqarpoq, Iradilu Mehujael-imik ernertaqarpoq, Mehujael-ilu Metushael-imik ernertaqarpoq, Metushael-ilu Lamek-imik ernertaqarpoq . »   
Una piviusumik kinguaariit pillugit allaaserisaq siunertaqartumik inuup Lamekimik ateqartup unitsippaa, taassumalu isumaa eqqortoq suli ilisimaneqanngilaq kisiannili oqaaseq taanna root-imiittoq ilinniartitsinermut tunngavoq soorlu aqqa Enok , aammalu aamma oqartussaassuseqarnermik isumaqarneq .
Mos.4:19 : “ Lamek marlunnik nuliaqarpoq : ataaseq Adamik ateqarpoq, aappaalu Zillamik ateqarpoq . »   
Lamekimi tassani nassaarisinnaavarput Guutimik avissaarnermik ersersitsineq siulleq, taanna malillugu " angutip ataatani anaananilu qimassavai nuliaminullu ataatsimoorluni, taakkulu marluk ataatsimik neqinngortussaapput " ( takuuk 1 Mosesi 2:24 ) . Kisianni Lamekimi angut arnanut marlunnut atassuteqarpoq taakkulu pingasut ataatsimik neqinngortussaapput. Ilumoortumik Guutimit immikkoortitsineq tamakkiisuuvoq.  
1 Mos.4 :20 : “ Adah Jabalimik inunngorpoq : taannalu tupeqarfinni nersutaateqarfiusunilu najugaqartunut ataatanngorpoq .   
Jabal tassaavoq qimmit qimuttut nomadiskit patriarkiat soorlu arabiamiut ilaat ullumikkut suli taamaattut.
1 Mos.4:21 : “ Qatanngutaa Jubalimik ateqarpoq : taanna qinngasaarisartunut tamanut aappaavoq . »   
Jubal tassaavoq nipilersortartut tamarmik patriarkiat pingaarutilimmik inissisimasut civilisationini guutiunngitsuni , aamma ullumikkut kulturi, ilisimasat aamma eqqumiitsuliortoq inuiaqatigiinni ullumikkut tunngaviusuni.
1 Mos 4:22 : “ Zilla aamma Tubalimik Kainimik inunngortitsivoq, taannalu atortunik tamanik bronzemik qaqutigoortumillu sanavoq. Tubali Kainip qatanngutaa tassaavoq Naama . »   
Versi taanna oqaluttuarisaanermik ilisimasallit pisortatigoortumik ilinniartitsissutaannut akerliuvoq, taakku bronze-p nalaani jern-p nalaani sioqqullugu isumaqarput. Ilumorluinnaq Guuti naapertorlugu angutit siulliit qaqutigoortumik qaqutigoortumik qaqutigoortumik suliaqartarnermik ilisimasaqarput, immaqa aamma Adamip nammineq nalaani, tassami allaaserisami allassimanngilaq Tubal Kaini qaqutigoortumik qaqutigoortumik qaqutigoortumik suliaqartartunut ataataasimasoq. Kisianni taakku paasineqarsimasut kisitsisit uatsinnut tunniunneqartarput paasiniarlugu civilisationi inuit siulliit nalaaniit pinngorsimasoq. Kulturitik guutiunngitsut ullumikkut kulturitsinnit minnerunngitsumik pitsanngorsarneqarsimanngillat.
1 Mos.4:23 : “ Lamek nuliaminut oqarpoq : Ada aamma Zilla, tusarnaarsiuk ! Lamekip nuliai, oqaatsini tusaakkit ! Uanga toqutsisimavunga angut kinguaassiuutitigut atornerluisimanera pillugu, angut inuusuttoq toqutsisimanera pillugu. »   
Lamekip nuliani marluk nersualaarpai angummik toqutsisimalluni, tamannalu Guutip eqqartuussinerani sakkortuumik pissuseqarpoq. Kisianni pingaartitsillunilu qinngasaarilluni ilannguppaa aamma inuusuttumik toqutsisimasoq, tamannalu Guutip eqqartuussinerani suliani annertusarpaa, ilumut uteqqittarluni " toqutsisartoq ".  
1 Mosesi 4:24 : “ Kaini arfineq marloriarluni akissarsitinneqassaaq, Lamekilu arfineq-marloriarluni. »   
Taava Guutip Kainimut ajunngisaarsimanera qinngasaarpaa. Angut toqunneqareermat Kainip toqunera ’ arfineq-marloriarluni ’ akilerneqartussaammat , angut inuusuttorlu toqunneqarmata Lamek Guutimit ’ arfineq -marloriarluni ’ akilerneqassaaq. Taamatut ajortumik oqaaseqartoqarnissaa eqqarsaatigisinnaanngilaa. Aamma Guutip inuiaqatigiinnut ersersikkusuppaa , sinniisuutitaasa siulliit kinguaariit aappaanniit , Kainip kinguaariit arfineq -marluannut , Lamekip, upperisarsiornermik qullerpaamik angusaqarsimasut. Aammalu tamanna taanna immikkoortinneqarnerup kingunerisaanik takutitsinera.    
1 Mos.4:25 : “ Adamip nuliani ilisarisimavaa ; ernermik inunngorpoq, aqqanilu Setimik ateqarluni, oqarlunilu: „Guutip Abelip taarsiullugu ernermik allamik toqqaasimavoq , taanna Kainip toquppaa .   
Aqqa Seth hebræerisut ” cheth ”-imik taaneqartartoq inuup timaata tunngavigineqarneranut tunngavoq. Ilaasa " nalinginnaasumik imaluunniit taarsigassarsineq " -mik nutsertarpaat kisianni hebræerisut siunnersuummut tassunga pissutissaqartitsisinnaasimanngilanga. Taamaattumik " timip tunngavia " pigiinnarpara , tassami Seth tassaassaaq upperisallit kinguaariit root-iat imaluunniit tunngaviusumik tunngaviusut, taanna Gen.6-imi oqaaseq " Guutip erneri " atorlugu taaguuteqartinneqassaaq, " arnat " Kainip kinguaariit kingornussassaat upperinnittut qimattarlugit, taakku akerliussutsimik takutitsillutik , angutit " da " -mik taaguuteqartinneqartarlutik .             
Sethimi Guutip naatitsivoq aammalu nutaamik " naatsiianik " pilersitsivoq tassanilu arfineq-marluk kinguaariit, alla Enok , assersuutitut tunniunneqarpoq 1 Mosesi 5:21-miit 24-mut . Enok taanna aqqani malillugu inuuvoq, pissutigalugu " ilitsersuutini " Guutip naalannarnissaanut tunngasoq, aqqani assigalugu, Lamekip ernertaa, Kainip kinguaariinniit ernertaa. Aamma taakku marluk , Lamek upperisarsiortoq aamma Enok ilumoortoq tassaapput kinguaariit ” arfineq-marluk ” kinguaariit .      
1 Mos.4:26 : “ Seti aamma ernertaqarpoq, taannalu Enosimik ateqartippaa. Taava inuit YaHWéH -p aqqanik qinnuteqalerput . »   
 Enosch isumaqarpoq : inuk, toqusartoq, ajortoq. Aqqa taanna inuit YaHWéH-p aqqanik qinnuteqalersimanerannut atavoq. Guutip taakku marluk ataqatigiissinnerisigut oqaatigiumasaa tassaavoq, inuk upperinnittumik kinguaariinniittoq pinngortitamini ajortuliornermik ilisimasaqalersimasoq, taannalu annertunerusumik toqusartoq. Aammalu maluginiarneqarnera tamanna Pinngortitsisuni ujarlerfigaa, taanna ataqqiniarlugu aammalu upperinnilluni pallorfiginninniarlugu, taanna nuannaarutigisinnaasamik. 
 
Mosesi 5
 
Illernartitsineq aqqutigalugu immikkoortitsineq
 
Kapitalimi 5-imi tassani Guutip kinguaariit tassunga upperinnittutut inissisimasut ataatsimoortippai. Illit saqqummiuppara versit siulliit kisimik sukumiisumik misissuinerat, taakku paasiniarsinnaavagut naatsorsuinermi tassani pissutaasoq, taanna Adamip Noallu tusaamasap akornanni piffissaq sammivaa.
 
1 Mos.5:1 : “ Tamanna tassaavoq Adamip kinguaariit pillugit atuakkiaq. Guutip inuuneq pinngortippaa Guutimut assingusumik pinngortippaa .  
Versi taanna angutit taaneqartut aqqi allattorsimaffiannut malittarisassiorpoq. Tamakku tamarmik eqqaamasassamut matumunnga tunngapput : “ Guutip inuuneq pinngortippaa Guutimut assingusumik pinngortippaa .”  Taamaattumik paasisariaqarparput allattorsimaffimmut tassunga iserusukkuni inuup " Guutimut assingunini " illersorsimasariaqaraa. Taamaalilluta paasisinnaavarput sooq aqqit Kainip aqqitut pingaaruteqartut allattorsimaffimmut tassunga ilanngunneqannginnersut. Tassami timikkut assigiinngissuteqanngilaq kisiannili pissutsinik assigiinngissuteqarpoq, kapitali 4-milu Kainip kingornussassaallu pillugit aatsaat takutinneqarpoq.    
Mos.5:2 : “ Angut arnarlu pinngortippai, pilluaqqullugillu Adamimik ateqartippaat, ulloq pinngortinneqarnerminni .”  
Aamma uani Guutip angut arnarlu pilluaqqusimanerannik eqqaasitsineq isumaqarpoq aqqit taaneqartussat Guutimit pilluaqquneqarsimasut . Guutimit pinngortinneqarnerat pillugu innersuussuteqarnerata ersersippaa pinngortitsisutut Guutitut immikkoortitsisutut, kiffani illernartitsisutut, sapaatip-akunnerani tamani ulloq arfineq-marluk ingerlanerani malunnartinneqartartoq, akuerineqarnissaanut pingaaruteqarnera. Guutip pilluaqqussutaanik sapaatip-akunnerani illernartitsinermik aammalu pissutsinik assingusumik piginnittunngortitsineq tassaapput inuit " inuk "-mik taaguuteqarnissaminnut naleqquttuunissaannut Guutip piumasaqaatai. Tamakku saniatigut inuup nalilersuinermigut uumasunik allanit ineriartorsimasumik ilinniarsimasumillu " uumasunngortarpoq .     
1 Mos.5:3 : “ Adami ukiuni 130-ni inuuvoq, ernertaallunilu nammineq assilisassiamik, taannalu Setimik ateqartippaa .”  
Sunaaffa Adamip Setillu akornanni aqqit marluk amigaatigineqartut : Kainip (upperisarsiortunit kinguaariinniittuunngitsoq) aamma Abelip (kinguaassiuutitigut toqusoq) . Pilluaqqusaasumik toqqaaniarnermi malittarisassaq taamaalilluni ersersinneqarpoq. Taamatuttaaq aqqit allat taaneqartut tamarmik atuutissapput. 
1 Mos.5:4 : “ Adamip Setimik inunngornerata kingorna ukiut arfineq-marluk inuupput. erninillu paninillu inunngortitsivoq .”  
Paasisariaqarparput Adamip " erninik paninillu " inunngorsimasoq " Setip " inunngornerata siornatigut kingornalu , kisianni taakku ataataata imaluunniit " Setip " upperisaanik ersersitsisimanngillat. Taakku ’ uumasunik ” Guutimut inuusumut upperinnittuunngitsunut ataqqinnippalunngitsunullu ilaapput . Taamaalilluni , taanna inunngorsimasut tamarmik akornanni , Abelip toqukkut qimagunnerata kingorna, " Seth " siullersaalluni upperinninnermigut aamma Guutimut YaHWéH-mut nunarsuarmi ataataminik pinngortitsisumut pilersitsisumullu upperinninnermigut immikkoortinneqarpoq. Allat taassuma kingorna , aqqinik nalunaarsorneqanngitsut, taassuma maligassiaanik malinniarsimasinnaapput, kisianni aqqinik nalunaarsorneqanngillat, pissutigalugu allattorsimaffik Guutimit toqqarneqarsimasoq kingornussassat ataasiakkaat saqqummiunneqartut angutit upperinnittut siulliit kingornussassaannik tunngaveqarmat. Nassuiaat taanna paasinarsisitsivoq ukiut qaffasinnerpaareersut, " ukiut 130 " Adamimut ernini " Seth " inunngormat. Aammalu periuseq taanna toqqarneqarsimasunut ataasiakkaanut atuuppoq allattorsimaffimmi sivisuumi Noamik naggaserneqartumi eqqaaneqartumut , pissutigalugu erneri pingasut : Sem, Ham aamma Jafet toqqarneqarsimassanngillat, anersaatigut assingutinneqanngimmata.                
1 Mos.5:5 : “ Ullut Adamip inuunera tamarmik ukiut arfineq-marluk 30-upput; taamani toquvoq .”  
 
Uanga toqqaannartumik arfineq-marlunnut toqqarneqarsimasumut Enokimik taaneqartartumut ingerlaarpunga ; an Enok, taassuma inuunera Enokimut, Kainip erneranut, absolut illuatungaaniittoq. 
1 Mos.5:21 : “ Enok ukiuni sisamani pingasuni inuuvoq, Metuselalu inunngorluni .”  
1 Mos.5:22 : “ Enok ukiut 300-t qaangiummata Metuselamik inunngornerminiit Guutimik ingerlavoq; erninillu paninillu inunngortitsivoq .”  
1 Mos.5:23 : “ Enokip ullui tamarmik ukiut 365-iupput .”  
1 Mos.5:24 : “ Enok Guutimik ingerlavoq; taamani taanna peqanngilaq, Guutip tigummagu .”  
Tassa Enokimik suliamik immikkut ittumik ersersitsinermigut Guutip uatsinnut ersersippaa : antediluvianit aamma " Elia " -tik qilammut qimagussorneqarput toqu aqqusaarnagu. Ilumut, versip matuma formel-ia allanit tamanit allaaneruvoq, soorlu Adamip inuuneranut tunngatillugu naggaserneqartut, oqaatsit " taava toquvoq ".     
Tamatuma kingorna Methusela , angut nunarsuarmi sivisunerpaamik inuusimasoq, ukiuni 969-ini; taava Lamek alla Guutimit pilluaqquneqartoq .
1 Mos :5:28 : “ Lamek ukiuni 182-ini inuuvoq, ernertaallunilu .”   
Mos :5:29 : " Noamik ateqartippaa, oqarluni: 'Inuup taanna sulinerput pillugu isumassuissaaq, nunamit YaHWéH-p perloqqusimasaanit aallaaveqartoq ."   
Versip taassuma isumaa paasiumallugu ilisimasariaqarputit aqqa Noa isumaqartoq : eqqissineq. Lamekip qularnanngitsumik eqqarsaatigisimanngilaa oqaasii qanoq annertutigisumik eqquutsinneqassanersut , tassami ” nuna perloqqusaasoq ” aatsaat ” sulinitsinnik aammalu assanik suliniuteqarnermik ” isigalugu takusimavaa , oqarpoq. Kisianni Noap nalaani Guutip taanna aserussavaa inuit ajortuliornerat pissutigalugu , soorlu 1 Mosesi 6-imi paasineqarsinnaasoq. Kisianni Lamek, Noap ataataa, toqqarneqarpoq , soorlu piffissami toqqarneqarsimasut qaqutigoortut, angutit eqqaanniittut ajortuliornerat annertusiartortoq takugamiuk aliasuuteqartariaqarsimasoq.     
1 Mos 5:30 : “ Lamek Noap inunngornerata kingorna ukiuni 595-ini inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq. ’   
Mos.5 :31 : “ Lamekip ullui tamarmik ukiuni arfineq-marlunni arfineq-marlunni; taava toquvoq " .   
1 Mos 5:32 : “ Noa ukiuni 500-ni inuuvoq, Sem, Ham Jafetilu ernertaqarluni .”   
 
 
Mosesi 6
 
Immikkoortitsineq Kukkuneqarpoq
 
1 Mos.6:1 : “ Inuit nunarsuarmi amerliartormata paninik inunngortitsilermata, ”   
Siusinnerusukkut ilinniarfigineqarsimasut naapertorlugit inuit amerlassusiat taanna tassaavoq uumasunik normu Guutimik qinngasaarisoq taamaalilluni aamma taakku itigartinnissaannut pissutissaqarluartoq . Adamip nuliani Evamit soqutiginninnera inuiaqatigiinni tamani eqqumiigineqartarpoq aammalu tassaavoq neqi malillugu normaliteti : niviarsiaqqat angutit soqutiginnilertarpaat taakkulu taakkuninnga piumasaminnik pissarsisarlutik. 
Mos.6: 2 : " Guutillu ernerisa inuit panii kusanartuusut takusimavaat, toqqakkaminnillu tamanit nuliaqarlutik ."   
Tassani suliassat pissanganartorsiortarput. Illernartunik upperisaqanngitsunillu immikkoortitsineq kingusinnerusukkut tammarpoq. Illernartinneqartut uani ” Guutip erneritut ” taaguuteqartut ” inuit paniisa ” tassa inuit ” uumasut ” gruppiata ” soqutiginninnerisa ataani inissisimapput . Taamaalilluni aappariinnerup ataatsimooqatigiinneri immikkoortitsinerup Guutimit kissaatigineqartup ujartorneqartuplu aserorneqarneranut pissutaalertarpoq . Tassa misigisaq taanna puigorneqarsinnaanngitsoq kingusinnerusukkut Israelikkullu meerartaasa arnanik allanik nuliarnissaat inerteqqutigilerpaa . Tamatuma kingunerisaanik qarsutsineq takutitsivoq inerteqqut taanna qanoq malinneqartariaqarnersoq . Maleruagassanut tamanut minitaqarpoq , tassami arnat ilaasa Guuti ilumoortoq juutimik uimik soorlu Ruthimik tigusimavaat. Ulorianartorsiorneq tassaavoq arnaq allamiusoq kisiannili " Guutip ernera " paganimik upperisaqarnermut aqqutissiuisoq, taanna paganimik upperisamik ileqquusumik aallaaveqartumik atuilersitsilluni. Aammattaaq akerleriissoq aamma taamatut inerteqqutaavoq, pissutigalugu arnaq " Guutip pania " imminut toqunartumik ulorianartorsiortitsisarmat " inuit ernerannik " " uumasumik " aammalu eqqunngitsumik upperisamik - katinnikkut , tamannalu tassunga suli ulorianarneruvoq. Tassami " arnaq " imaluunniit " niviarsiaraq " kinaluunniit nunarsuarmi inuunermi nalaani " arnaq " kisimiilluni , taakkulu akornanni toqqakkat, soorlu angutit, Guutip inngilianut assingusumik qilammi timimik kinguaassiuutitigut tunngasumik pissarsiumaarput. Naassaanngitsumik unisex-iuvoq aammalu Jiisusi Kristusip pissusaanik assilisassiaq, guutimit maligassiuisoq naammalluinnartoq.                      
Aappariinnerup ajornartorsiutaa suli atuuppoq. Tassami upperisaminut attuumassuteqanngitsumut katinniartoq nammineq upperisaminut uppernarsaateqarpoq , eqqortuunersoq eqqunngitsuunersorluunniit. Aammattaaq iliuuseq taanna upperisamut taamaattumillu Guutimut nammineq soqutiginninnginnermik takutitsivoq. Toqqarneqartoq Guuti suut tamarmik sinnerlugit asasariaqarpaa qinersinissamut naleqquttunngortinniarlugu. Maanna allamiumik ataatsimooqatigiinneq tassunga nuannarineqanngimmat, toqqarneqarsimasoq taanna isumaqatigiissuteqartoq qinersinissamut naleqanngitsunngortarpoq upperisaalu pingaaruteqalertarluni, illusion-imik, taannalu pissanganartumik pissanganartumik naggaserneqassaaq. Suli ataaseq kingullermik ilanngaatissaqarpoq. Aappariinnerup suli ajornartorsiut tamanna pilersippaa , taava inuiaqatigiit ullumikkut Noap nalaani ileqqorissaarnermik ajortumik inissisimapput. Taamaattumik nalunaarusiaq taanna kingullermik piffissatsinnut tunngavoq, sallusuissummik inuit eqqarsaataannik aqutsisoqartarmat , taakkulu guutimit ” piviusumik ” tamakkiisumik matuneqartarmata .   
“ Piffissap kingulliup nalaani ” pingaaruteqarnera pissutigalugu Guutip uannut aqqutissiuussivoq kingullermik oqaluttuaq una 1 Mosesimi oqaluttuami matumani ersersinneqartoq ineriartortinniarlugu. Tassami qinigaasut sioqqullugit misilittagaat nuannaarluni " aallaqqaasiut " aammalu aliasuppallaartoq " naggataasoq " apostasimi aammalu ajortuliornermi agguataarneqarpoq . Maanna, misilittagaq taanna aamma agguaassivoq ilagiit kingulliit institutionel-imik ilusilimmik " Ulloq arfineq-marluk adventisti ", pisortatigoortumik oqaluttuarisaanikkullu pilluaqquneqartoq 1863-imi kisiannili anersaakkullu 1873-imi , " Filadelfiami " , Saqq 3 : 7 -mi , " aallaqqaasiutaa " pillugu , aamma " Jiisusi " Saqq 1999- imi " vomit 4 , " naanerani " , formalistisk lukewarmness pissutigalugu aamma 1995-imi økumenisk enemy camp-imik suleqateqarnera pissutigalugu . Taamaalilluni kristumiut upperisaqarfiat taanna Guutip akuersissutiginissaanut piffissaq ’ aallaqqaasiut naggataanilu ’ aalajangerneqarpoq . Kisianni soorlu juutit isumaqatigiissutaat apustilit aqqaneq-marluk Jiisusimit toqqarneqarsimasut aqqutigalugit ingerlateqqinneqarsimasoq , taamatuttaaq adventistit suliaat ingerlateqqinneqarpoq uanga aqqutigalugit aammalu tamarmik, siulittuutitut nalunaajaaneq una pissarsiarigamikku, upperisamik suliassanik Guutip aallaqqaammut pilluaqqusimasaanik adventistit pioneeriini 1843-mi aamma 1844-mi apeqquserneqartussanngorlugu . Soorlu sabbatip atorneqarnera immaqa formalistisk-inngorlunilu tradition-inngorluni, Guutip eqqartuussinerata siffia allamik pilluaqqusinngilaq, kisiannili piviusumik asanninneq toqqakkamini nassaassaasoq, " aallaqqaammut naggataanullu " tassa Kristusip ilumut naalannartumillu uteqqinnissaata tungaanut, kingullermik 2030 -mi aasaanerani inissinneqartoq.                         
Saqqummersitat 1:8-mi imminut saqqummiussilluni " alfa aamma omega ", Jiisusi Kristusip uatsinnut saqqummiussivoq tunngaviusumik paasinninnissamut sananeqaataanik aammalu aallaaviusumik Biibilimi tamani uatsinnut saqqummiussisoq , taassuma " eqqartuussinera " Taanna tunngaveqartuaannarpoq maluginiarneqarnermik " aallaqqaasiut " ilagiit , a imaluunniit " inuuneq kap . Periaaseq taanna Dan 5-imi erserpoq tassani oqaatsit Guutimit illup iluani allassimasut, " nummerneqarput , nummerneqarput " , tamatumalu kingorna " oqimaallisaavigineqarput agguataarneqarlutik " , kunngip Belshazzarip inuunerata " aallaqqaasiutaa " aamma " naggataani " piffissaq takutippaat . Taamaalilluni , Guutip uppernarsarpaa eqqartuussinermini eqqartuussisoqartup piujuartumik aqunneqarneranik tunngaveqartoq . Taanna ” aallaqqaammut ” , imaluunniit ” alfa ” -miit ” naggataaniit ” , ” omega” -minut , takuneqartarsimavoq .                          
Saqqummersitat atuakkiaanni aamma allakkani " Ilagiinnut arfineq - marlunnut " adresserneqartut qulequtarineqarneranni periuseq taanna " Ilagiit " pineqartut tamarmik " aallaqqaasiutaat naggataanillu " aalajangersarneqarpoq . Siullermik nassaarisinnaavarput Apustilit Ilagiit , taassuma " aallaqqaasiutaa " naalannartoq " Efesosimut " nassiunneqartumi nalunaarusiami eqqaaneqartoq , tassanilu " naggataani " Guutip Anersaata tunuartinneqarnissaanik ulorianartorsiortitsivoq , pissutigalugu piumassuseqannginnera . Qujanartumik nalunaarusiaq 303 sioqqullugu " Smyrnamut " nassiunneqartoq uppernarsarpaa Kristusip ajuusaarnissamut kaammattuutaa Guutip naalanera pillugu tusarneqarsimasoq. Taava, paavip romamiut katuullit ilagiissaat aallartippoq " Pergamumi " 538 -mi , aammalu " Thyatira " -mi naggaserlugu protestantiskimik nutarterinerup nalaani kisianni pingaartumik pisortatigoortumik taanna paavi Pius 6-ip toquneranik, Valence-mi aamma parnaarussaaqqasoq, illoqarfimma iluani, Frankrigimi, 1799-imi taanna appval faith then time-mi. Taassuma “ Aallaqqaasiutaa ” “ Thyatira ” -mi eqqaaneqarpoq “ Naggataani ” 1843-mi “ Sardisi ” -mi ersersinneqarluni, pissutigalugu sapaatip-akunnerani Romamiut upperisaanniit arfanniarneqarsimasoq. Jiisusi oqaaseqarnermini erseqqinnerusumik oqaatigisinnaanngilaa, “ toqusimavutit ”, paatsiveerutitsissanngilatit. Aammalu pingajussaanik " Filadelfia aamma Laodikea " ataani institutionel adventisme pillugu suliaq siusinnerusukkut takusimasarput " ilagiinnut arfineq marlunnut " oqaaseqaatit qulequtarisaat aammalu piffissat taakku ilisarnaatigaat .                                 
Ullumikkut uagutsinnut saqqummiussilluni qanoq eqqartuussisimanersoq naammassineqareersut, aammalu ’ aallaqqaammut ” soorlu 1 Mosesi, Guutip ullumikkut piviusut ilagiillu qanoq eqqartuussisarnersut paasiniarlugu tunngaviusunik tunniussivoq . “ Eqqartuussineq ” misissuinerput ” taamaalilluni guutiunermini Anersaap “ Sillimmasiissutaa ” atorpaa.       
Mos.6: 3 : “ Taava YaHWéH oqarpoq : Anersaakka inuunermik unammillertussaanngilaq, taanna aamma neqiummat, kisianni ullui ukiut 120-t . »   
Kristusip uteqqinnissaa ukiut qulit sioqqullugit oqaluttuaq taanna ullumikkut tupinnartumik atuuttunngortinneqarpoq. Inuunermik anersaaq Guutimit tunniunneqartoq “ inuup iluani najugaqassanngilaq, taanna aamma neqiummat, kisianni ullui ukiut 129 - ussapput .” Ilumut , taanna isumaqanngilaq Guutip oqaatsini . Paasiuk uanga , aamma taanna paasiuk : Guutip ukiuni sisamani tusindini pilersaarutini toqqakkanik kaammattuinermik toqqaanermillu unitsinngilaa. Ajornartorsiutaa tassaavoq inuunerup sivisussusaa annertooq antediluvians-inut tunniussimavaa Adamip 930-nik ukioqarluni toquneraniit , taassuma kingorna Metusela alla inuussaaq, taanna, 969-inik ukioqalernissaata tungaanut . Ukiuni 930-ni upperisarsiorneq tassaappat, suliaq naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq Guutimullu nuannaarutigineqarsinnaalluni, kisianni Lamekimik pingaartitsisumik aammalu ajortumik, Guutip isumaqarpoq ukiuni agguaqatigiissillugu 120-ni naammagittaalliuuteqarneq naammattorsuarmik pissasoq. Taamatut paasinninneq oqaluttuarisaanermit uppernarsarneqarpoq, tassami qarsutsinerup kingorna inuit inuunerisa sivisussusaat agguaqatigiissillugu ukiuni 80-ini nalitsinniittumut qaffanneqarsimavoq.  
Mos.6: 4 : " Ulluni taakkunani nunarsuarmi qimmit qimuttut, aammalu kingorna Guutip erneri inuit paniannut isermata, taakkulu meerartaarsimapput : taakkuuppuut inuit sakkortuut siornatigut tusaamasat . "   
Hebræerit allattorsimaffianniit eqqortumik " aamma aamma " ilannguttariaqarsimavara , tassami paasissutissiinerup isumaa allanngortinneqartarmat. Guutip uatsinnut paasinarsisippaa pinngortitaq siulleq qarsutsinermi sioqqullugu gigantimik annertussuseqartoq, Adam nammineq 4 imaluunniit 5 meterit missaannik portussuseqarsimassaaq. Nunap pissusaanik aqutsineq allanngortinneqarpoq annikillisinneqarlunilu. Taakku " gigantit " ataaseq step-imik uagutsinnut pingasunik naleqarpoq, aammalu ullumikkut inuunermiit pingasoriaammik amerlanerusunik nerisassanik nunarsuarmiit uuttortaasariaqarsimavoq. Taamaattumik nuna aallaqqaammut sukkasuumik inuttalerneqarpoq aammalu nunap qaava tamakkerlugu inuttalerneqarluni. Eqqorluartumik " aamma aamma " ilinniartitsivoq " gigantit " pillugit malittarisassaq taanna illernartinneqarsimasut aamma itigartinneqarsimasut, " Guutip ernerisa " aamma " inuit paniisa " ataatsimooqatigiinnerannit allanngortinneqarsimanngitsoq . Taamaattumik Noa nammineq 4-5 meterinik angissuseqarpoq, soorlu aamma meeqqani nuliallu. Mosesip nalaani taakku antediluvian-imik malittarisassat suli Kanaanimi nunami nassaassaapput, taakkulu tassaapput qimmit qimuttut, " Anakit ", hebræerit misissuisartut nunamut nassiunneqartut annilaangassutigisimavaat.              
Mos.6: 5 : “ YaHweh-ip takusimavaa inuit ajortuliornerat nunarsuarmi annertuujusoq, uummatiminnilu eqqarsaatit tamarmik ajortuusut .   
Taamatut maluginninnermigut aalajangernera paasiuminartunngortittarpaa. Eqqaatissiissutigaara nunarsuaq inullu pinngortippaat ajortoq taanna qilammi nunamilu pinngortitami eqqarsaatini toqqorsimasoq saqqummiunniarlugu . Taamaattumik takutitsineq kissaatigineqartoq pissarsiarineqarpoq tassami " uummatiminni eqqarsaatit tamarmik ullut tamaasa ajortuupput ."  
1 Mos.6:6 : “ Aamma Yahuh ernummatigineqarpoq inuuneq nunarsuarmi pinngortippaa, tamannalu uummatimini aliasuppoq .   
Siusinnerusukkut qanoq pisoqarnissaanik ilisimasaqarneq allaavoq, naammassineqarneranili misigisaqarneq allaavoq. Aammalu ajortup naalakkersuinerata piviusunngortinneqarnerani eqqarsaat ernummatiginninnermik, imaluunniit eqqorluartumik oqaatigalugu peqqissiminermik, Guutip eqqarsaataani piffissap ilaani pilersinnaavoq, taamatut annertutigivoq ileqqorissaarnermik ajunaarnersuaqarnerata nalaani ajornartorsiornera.
Mos.6:7 : “ Aamma YaHWéH oqarpoq : Inuk pinngortippaa nunarsuup sinneraniit aserussavara, inuit uumasullu, uumasut qimuttut qilammilu timmissat ; taakku iliuuseqarfigisimammagit ajuusaarpunga .   
Ulersuaq sioqqullugu Guutip takusinnaavaa Saatanip anersaapiluisalu nunarsuarmi innuttaasunillu ajugaanerat. Taanna misilittagaq ajornakusoortuuvoq kisiannili takutitsineq pissarsiariniarlugu pissarsiarisimavaa. Sinnerusoq tassaavoq inuunerup siulliup taassuma aserortinneqarnissaa, tassani angutit sivisuumik inuusarput aammalu annertussusilimmik pissaanilissuullutik. Nunarsuarmi uumasut inuunermut qaninnerpaat soorlu nersutit, qimmit qimuttut silaannarmilu timmissat taakku peqatigalugit qaqugumorsuaq tammartariaqassapput .
1 Mos.6:8 : “ Noali YaHWéH-p isigaani iluarisimaarneqarpoq . ”   
Aamma Ezekieli 14 naapertorlugu taanna kisimiilluni Guutimit iluarisimaarneqarpoq , meeqqani nuliallu annaanneqarnissaminnik naleqanngillat .
1 Mos.6:9 : “ Tamakku tassaapput Noap kinguaariit. Noa piffissamini inuk eqqortoq eqqortorlu ; Noa Guutimik ingerlavoq .   
Soorlu Jobi, Noa Guutimit ’ naapertuilluartutut eqqortumillu ” eqqartuunneqarpoq . Aamma soorlu Enok siornatigut ilumoortoq, Guutip taanna ’ ingerlaartoq ’ peqatigalugu isumaqarpoq .    
1 Mos.6:10 : “ Noa ernertaqarpoq pingasunik : Sem, Ham aamma Jafet . ”   
Ukiuni 500-ni 1 Mosesi 5:22 naapertorlugu, “ Noa ernertaqarpoq pingasunik: Sem, Ham aamma Jafet .” Ernerit taakku peroriartortussaapput, angutinngorlutik nuliaqarlutik. Taamaattumik Noa umiarsualiortariaqalerpat ernerminit ikiorneqassaaq ikiorneqarlunilu. Piffissap inunngorfiisa aamma qarsutsinerup akornanni ukiut 100 - t qaangiussapput. Tamanna uppernarsarpaa versimi 3-mi allassimasoq ” ukiut 120-t ” sanaartornermini naammassinissaanut piffissaq tunniunneqartoq pineqanngitsoq.    
1 Mos.6:11 : “ Nunarsuaq Guutip siornatigut ajortuuvoq, nunarsuaq nakuusernermik ulikkaarsimavoq . ”   
Peqquserlunneq immikkut ittumik nakuusernermik tunngaveqanngilaq, kisianni nakuuserneq taanna maluginiarlugulu ilisarnaatigigaangamiuk asanninnermik Guutip naalliunnera sakkortusiartortarpoq aammalu naammagittaalliuutigineqarsinnaajunnaarluni. Nakuuserneq taanna, qaffasinnerpaaffimminut tikilluaqqusaasoq, Lamekip 1 Mosesi 4:23-mi nersualaarneqarneratut ittuuvoq : " Inuk toquppaara toqutsisimanera pillugu, inuusuttoq toqutsisimanera pillugu ."  
Mos.6:12 : “ Guutip nunarsuaq qiviarpaa, takullugulu aserorsimasoq ; inuit tamarmik nunarsuarmi aqqutissani ajortinniarsimavaat .   
Ukiut qulit qaangiuppata Guutip nunarsuaq qiviassavaa, qarsutsinermilu nalaani qanoq ittuunera nassaarissavaa , „ neqi tamarmik aqqutissaminnik ajortinniarsimapput “. Kisianni Guutip peqquserlunneq pillugu oqaluttuarnerani qanoq isumaqarnersoq paasisariaqarpat. Pissutigalugu oqaatsip taassuma tunngavigisaa inuup , akissutit sammisaq pillugu isumassarsiat taama amerlatigipput. Pinngortitsisoq Guuti peqatigalugu akissut ajornanngilaq eqqortuullunilu. Taanna peqquserlunneq taasarpaa perversionit tamarmik angutip arnallu aaqqissuussamut malittarisassanullu pilersitsisimasaanut : Peqquserlunniarnermi angut angutitut atuuffimminik tigusineq ajorpaa, aamma arnaq arnatut atuuffimminik tigusinngilaq. Lamekip, bigamistip, Kainip kingornussassaa, pillugu suliaq assersuutissaavoq, tassami guutimit malittarisassaq tassunga oqarfigaa : " angut ataataminik anaanaminillu qimaassavaa nuliaminullu ataatsimoorluni ." Timiminnik sananeqaateqarnerisa isikkoqarnerata angutip arnallu qanoq inissisimanerat ersersippaa. Kisianni Adamimut " ikiortitut " tunniunneqartup atugaa pitsaanerusumik paasiniarlugu , taassuma Kristusip Ilagiissaanik ilisarnaatitut assilisassiaa akissutissarsivoq. Ilagiit Kristusimut qanoq “ ikiuisinnaappat ” ? Taassuma suliassaa tassaavoq toqqarneqarsimasut annaanneqartut amerlanerulersinnissaat aammalu taanna pillugu naalliunneq akuerinissaa. Arnaq Adamimut tunniunneqartoq aamma taamaappoq . Lacking the muscular power of Adam , taassuma suliassaa tassaavoq meeqqani inunngortinnissaat peroriartortinnissaallu, taakku ilaqutariinnik nassaarnissaasa tungaanut taamaalillunilu nunarsuaq inuttaqalersinneqassaaq , Guutip 1 Mosesi 1:28- mi peqqussutaa malillugu : " Guutillu taakku pilluaqqusimavai, Guutillu oqarfigai: ' Ingerlatsigit, amerlassusilersi, aammalu utertitsi , . immamilu aalisakkat, timmissat qilammiittut, nunarsuarmilu uumasunik tamanik naalakkersuissaatit .” Perversionimini ullumikkut inuuneq normumut tassunga tunuarsimaarsimavoq . Illoqarfinni inuuneq immikkoortinneqartoq aamma suliffissuarni suliffeqarneq ataatsimoorlutik aningaasanik pisariaqartitsineq annertusiartortoq pilersippaat. Tamanna arnat anaanaasutut atuuffitik unitsiinnarlugu suliffissuarni pisiniarfinniluunniit sulilernissaannut pissutaasimavoq. Ajortumik peroriartortinneqarsimasut meeqqat kapisilinnik piumasaqartarlutillu 2021-mi nakuusernermik kinguneqartitsipput aammalu Paulusip 2 Tim -imi Timotheusimut allaaserisaanut eqqortumik naleqqupput . 3:1-9.Kaammattuutigissavara piffissaqarluarlutit atuarnissaat, pisariaqartitaannik tamanik, allakkat marluk Timotheusimut adressersimasai, allakkani taakkunani Guutip malittarisassai nassaariniarlugit, aallaqqaammulli, ilisimallugulu allanngortinneqanngitsoq allanngortinneqanngitsoqlu maanna aamma 2000-mi uternissaminut.               
Mos.6:1 3 : “ Guutillu Noamut oqarpoq : Neqit tamarmik naggatissaat uannut tikippoq ; nunarsuaq nakuusernermik ulikkaarsimavaat ; takuuk nuna peqatigalugu aserussavakka .   
Ajortoq utertinneqarsinnaanngitsumik pilersinneqarmat nunarsuarmi innuttaasut aserorterneqarnissaat suli Guutip iliuuseqarfigisinnaasaa kisimiilluni. Guutip nunarsuarmi ikinngutini ataasiinnarmik pilersaarutini ajortoq ilisimatinniarpaa, aalajangernera pissutigalugu aalajangersimasumik aalajangerneqarsimammat. Pisariaqarpoq maluginiassagipput immikkut ittumik Guutip Enokimut, toqukkut qimagunnani naassaanngitsumik isertumut, aamma Noamut , inuup kisimiilluni qarsutsinermi aniguisinnaasutut nassaarineqarsimasumut, tunniussaa. Guuti oqaatsimini oqarpoq “ taakku ... ” aamma “ uanga aserussavakka . ” Guutip aalajangernera Noa upperluartuunini pissutigalugu sunnerneqanngilaq.     
1 Mos.6:1 4 : “ Nammineq umiarsuarmik qisummik harpiksimik sanagit ; Umiarsuaq taanna celle-nut aaqqissuussavat, aammalu iluani avataanilu qaqutigoortumik qalipaatissavat .   
Noa inuusariaqarpoq aamma taanna kisimiilluni pissutigalugu Guutip piumasaraa pinngortitaminik inuuneq ukiut 6000-it suliniummik toqqaaniarnerata naanerata tungaanut ingerlaqqissasoq. Imeq qarsutsinermi inuuneq toqqarneqarsimasoq annaanneqarnissaa anguniarlugu umiarsuarmik qimussimik sanasoqartariaqarpoq. Guutip ilitsersuutini Noamut tunniuppaa. Taanna imermik akiuussinnaasumik puisit amiinik atuissaaq aammalu arkivik imermik akiuussinnaanngortinneqassaaq pitch- imik qalipaatilimmik , harpiksimik piniartumit imaluunniit gran-imit tiguneqartumik. Taanna cellinik sanassaaq, taamaalilluni uumasunik ataasiakkaanik immikkut inuussallutik, umiarsuarmi uumasunik stressimik akerleriinneq pinngitsoortinniarlugu. Umiarsuarmi uninnganeq ukioq ataaseq tamaat sivisussuseqassaaq, kisianni suliaq Guutimit aqunneqarpoq, taanna sunaluunniit pisinnaanngitsoq.
1 Mos.6:15 : “ Taamatut sanassavat : umiarsuup takissusaa 300-nik takissuseqassaaq, takissusaa 50-inik takissuseqassaaq, portussusaalu 30-nik meterinik takissuseqassaaq .   
" Kubit " tassaappat qimmit qimuttut, taava hebræerit pingasoriaataannik annertussuseqarsinnaavoq taanna 55 cm-it missaanniittoq. Guutip taakku annertussusillit hebræerit Mosesillu oqaluttuaq taanna Guutimit pissarsiarisaat ilisimasaqarfigisaanni saqqummiuppai. Taamaattumik sananeqarsimasoq 165 m takissuseqarpoq , 27,5 m takissuseqarluni 16,5 m portussuseqarlunilu. Taamaattumik umiarsuaq boksitut ilusilik rektangulæriusoq annertussuseqarpoq kisianni angutinit sananeqarpoq, taakku annertussusaat tassunga naleqquttuuvoq. Pissutigalugu nassaartarparput, portussusaanut, angutinut namminneq 4 aamma 5 m akornanni portussusilinnut meterinik pingasunik takissusilinnik pingasunik quleriinnik.  
1 Mos.6:16 : “ Umiatsiaq igalaamik sanassavat , taannalu 1 meterinik portussusilimmik sanassavat ; umiarsuup sinnerani illup iluani ; aamma allamik sanassaatit, aappaat pingajuallu . »   
Nassuiaat taanna naapertorlugu umiarsuup " illuatungaani " ataasiinnarmik quleriit siulliit " umiarsuup sinnerani " inissisimavoq . Umiarsuaq tamakkerlugu matuneqarpoq, pingajussaallu qaliata ataani igalaaq ataaseq 55 cm-inik portussusilik takissusiliklu qarsutsinerup naanerata tungaanut matuneqartussaavoq, 1 Mosesi 8:6 naapertorlugu. Umiarsuarmi inuit qarsutsinerup nalaani tamaani taartumi aammalu uuliamik qullinik artificialimik qaamasumik inuusimapput, tassa .    
Mos.6:17 : “ Uangalu nunarsuarmi imeq qarsutsissavara, qilammi ataani uumasut tamarmik inuunermik anersaartuuteqartut aserussallugit ; nunarsuarmi suut tamarmik nungussapput .   
Taamatut aserorterinermigut Guutip inuit nunarsuarmi inuttalersuisussat qarsutsinerup kingorna aammalu ukiut 6000-it guutimit suliniutip naanerani Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinnissaata tungaanut mianersoqqussummik qimattarusuppaa. Inuuneq tamarmi antediluvian-imik normumik tammartussaavoq. Pissutigalugu qarsutsinerup kingorna Guutip uumasut, inuit uumasullu, Afrikami pygmeet annertussusaannut sukkasuumik annikillissavai.
Mos.6:18 : “ Kisianni uanga isumaqatigiissutiga ilinnut pilersissavara ; illit umiarsuarmut isessaatit, illit ernillu, nuliavit ernivit nuliallu peqatigalugit . »   
Taakku arfinillit qarsutsinermit aniguipput, kisianni arfineq marluk Noap immikkut ittumik ataasiakkaamillu pilluaqqussutaanik immikkut ittumik iluaqutiginnipput. Uppernarsaat Ez. 14 : 19-20 tassani Guuti oqarpoq : “ Imaluunniit nunamut tassunga nappaateqalersitsissaguit, nappaateqalersinnaallunga kamannera tassunga kuutsissagukku, inuit uumasullu tassani toqunniarlugit, Noalu , Danieli Jobilu tassaniipput , soorlu uanga inuullunga! oqarpoq Naalakkap YaHWéH, ernerit panilluunniit annaassinnaanngilaat, kisiannili ajunngissuseqarnermikkut anersaatik annaassinnaavaat . Taakku nunarsuup inuttalersorneqarneranut iluaqutaassapput , kisianni Noap anersaatigut niveau-aniinngimmata , taakku silarsuarmi nutaami naammattuunnginnertik tikittarpaat , taannalu qanittumi ajortunik kinguneqassaaq.  
1 Mos.6:19 : “ Uumasunik tamanik marlunnik umiarsuarmut isertitsissaatit, taakku illit peqatigalugit inuutinniarlugit : taakku tassaassapput angut arnallu .   
Uumasut ataasiakkaat aappariit ataaseq " uumasunut tamanut " - taamaallaat normu pisariaqartinneqartoq - taakku nunap iluani uumasut akornanni kisimik inuussapput .  
1 Mos.6:20 : “ Timmissat sorliit malillugit, uumasut sorliit malillugit, nunamilu uumasut sorliit tamarmik sorliit malillugit, marluk ilinnut tikissapput, taakku annaassallugit .   
Versimi tassani, allattorsimaffimmi, Guutip uumasut pinngortitamiittut eqqaanngilai , kisianni taakku umiarsuarmut ilaatinneqartutut eqqaaneqassapput 1 Mosesi 7:14 -imi .
1 Mos.6:21 : “ Illit nerisassat nerineqartartut tamarmik ilaat tigujuk, ilinnut taakkununngalu nerisassanngortinniarlugit .   
Nerisassat inuit arfinillit nerisassiarinissaannut pisariaqartinneqartut aammalu umiarsuarmi uumasut tamarmik ukiumi ataatsimi umiarsuarmi inissaqarluartariaqarsimapput.
1 Mos.6:22 : “ Noa taamaaliorpoq , Guutillu peqqussutai tamaasa malillugit .   
Noa ernerilu Guutimit upperinnillutik tapersersorneqarlutik suliassaq Guutip tunniussaa suliarisarpaat . Aammalu uani eqqaamasariaqarparput nunarsuaq nunavissuaq ataaseq, kuuit tatsillu kisimik imeqartinneqartarmata. Ararat-ip qaqqartaani Noap ernerilu najugaqarfigisaanni , tassaavoq aatsaat qeqertaq aamma immap naqqani inuusut taamaattumik takusarpaat Noap sanaartorfiusoq qimussimik sanaartortoq nunap immikkoortuani immap naqqani Taava takorloorsinnaavarput qanoq qinngasaarineq, qinngasaarineq aamma qinngasaarineq taakku Guutip takutissimasaat. Kisianni qinngasaarisut qanittumi toqqarneqarsimasoq qinngasaarineq unitsissavaat aammalu upperiumanngisaminnik qarsutsinermi imermi toqunneqassapput.
 
 
 
Mosesi 7
 
Imermik kingullermik immikkoortitsineq
 
Mos.7:1 : “ Aamma YaHWéH Noamut oqarpoq : Umiarsuarmut iserit, illit illuatungeriit tamarmik; tassami uanga siumut ilumoortutut takusimavakkit kinguaariit matuma akornanni . »   
Piviusumik piffissaq tikippoq pinngortitamilu kingullermik immikkoortitsineq naammassineqarluni . „ Umiarsuarmut isernikkut , “ Noap ilaqutaasalu inuunerat annaanneqassaaq. Oqaatsip " umiarsuaq " aamma " ajunngissuseq " Guutip Noamut tunniussaasa akornanni ataqatigiinneq peqarpoq. Linki taanna siunissami " nalunaajaatip umiarsuaa " aqqusaarlugu ingerlavoq, taannalu tassaassaaq Guutip " naapertuilluarneranik " imalik , ersersinneqartoq marlunnik allagartanik, taakkununngalu inussani " peqqussutini qulit " allattorsimaffigineqassapput . Naligiissitsinermi tassani Noa inngiaqatimilu naligiimmata takutinneqarput, tassami tamarmik umiarsuarmut iserlutik annaassiniarnermik iluaquteqartarmata, naak Noa kisimiilluni inatsit taanna guutimeersoq atorlugu tunniunneqarnissaminut naleqartoq soorlu guutimeersumik eqqortumik allassimasumik : " I have seen you right . " Taamaattumik Noa inatsimmut guutimeersumut, periusissiani siusinnerusukkut kiffartortunut ilinniartitsissutigineqareersumut, tamakkiisumik naapertuuppoq .                
Mos.7:2 : “ Uumasut tamarmik arfineq marluk tigussavatit, angut arnallu ; uumasunik marlunnik pissuseqartunik, angut arnallu ; »   
Uagut antediluvian-imiippugut aamma Guutip uumasoq " pure imaluunniit pure "-tut immikkoortinneqartoq akornanni assigiinngisitsineq eqqaavaa. Taamaattumik malittarisassaq taanna nunarsuarmi pinngortitaq soorlu utoqqaassuseqarpoq aamma 3 Mosesi 11-imi Guutip malittarisassat taakku aallaqqaammulli pilersitsisimasai aatsaat eqqaamavai . Taamaattumik Guutip soorlu " sabbat " pissutissaqarluarpoq toqqarsimasaminit, ullutsinni, ataqqinninnermik piumasaqarnissaminut, taakku inuup pillugu aaqqissuussaaneranik pilersitsisimasumik nersornaasiuttagaq. " Seven pure couples " toqqarlugit ataatsimut " pure "-mut, Guutip ersersippaa pure-mik piumassuseqarnera taanna " seal "-iminik, nunarsuarmi suliniummi piffissap illernartinneqarnerata normua " 7 "-mik nalunaarsorpaa .             
Mos.7:3 : “ timmissat qilammiittut arfineq-marluk, angutivissat arnavissallu, nunarsuarmi tamarmi meeqqatik inuutinniarlugit .   
Inngilit qilammi inuunerannik assilisassiornertik pissutigalugu ’ timmissat qilammiittut ’ arfineq-marluk ’ aamma annaanneqarput .    
1 Mos.7:4 : “ Ullut arfineq-marluk qaangiuppata nunarsuarmi ulluni 40-ni unnuanilu 40-ni siallertitsissaanga, uumasullu tamarmik pinngortitakkakka nunarsuarmiit aserussavakka .   
Nummeri " arfineq marluk " (7) suli eqqaaneqarpoq , taaguuteqarluni " ullut arfineq marluk " uumasut inuillu umiarsuarmut isernerannik piffissaq siullermik kuuffinnit immikkoortitsisoq . Guutip „ ulluni 40-ni unnuanilu 40-ni ” uninngaannartumik siallertitsissaaq . Nummeri taanna “ 40 ” tassaavoq misilitsinnerup nalaani. Tassani pineqassaaq hebræerit misissuisartut nunamut Kanaanimut nassiunneqarneranni " ullut 40 " aammalu nunamut qimmit qimuttut najugaqarfigisaannut iserusunnerup kingunerisaanik inoqajuitsorsuarmi inuuneq toqunerlu " ukiut 40 " . Aamma Jiisusi nunarsuarmi kiffartornerminut iseruni ’ ullut 40-t unnuallu 40-t ” fasteqareerluni diaavulup misilinneqarneranut tunniunneqassaaq . Aamma Kristusip makinnerata aamma pinngitsoorani Anersaaq Illernartoq kuinneqarnerata akornanni „ ullut 40-t ” ingerlassapput .                
Guutimut, silap pissusaata allanngoriartornerata siunertaa tassaavoq ’ pinngortitami pinngortitaminik ’ aseruinissaq . Taamaalilluni eqqaamavaa Guutitut pinngortitsisutut pinngortitami tamarmik inuunerat taanna pigigaa , annaassiniarnissaannut imaluunniit aseruinissaannut . Siunissami kinguaariit ilinniartitsissutiginiarpai pissanganartumik, puigortariaqanngisaannik.   
1 Mos.7:5 : “ Noap YaHWéH-p peqqussutigisimasaanik tamanik iliorpoq . ”   
Noap upperinnittumik naalalluartumillu Guutip pissangatinngilaa aammalu Guutip peqqussutigisimasaanik tamanik ingerlatsisarluni .
1 Mos.7:6 : “ Noa ukiunik 600-nik ukioqarpoq, imeq nunarsuarmi qarsutsilermat .” »   
Piffissaq pillugu sukumiinerusumik paasissutissiisoqassaaq, kisianni versimi tassani qarsutsineq Noap inuunerani ukiuni 600-ni inissisimalereerpoq. Ernera siulleq ukiuni 500-ni inunngormat , ukiut 100-t qaangiupput.
Mos.7:7 : " Noalu ernerilu nulianilu ernerisalu nuliaat umiarsuarmut iserput, qarsutsinermi imeq qimagussorniarlugu . "   
Inuit arfinillit kisimik qarsutsinermit annaassapput.
1 Mos.7:8 : “ Uumasunik peqqissaartumik uumasunillu peqqissaanngitsunik, timmissanik nunarsuarmilu suut tamarmik, ”   
Guuti isumaqarpoq . Aappariit " nunarsuarmi suut tamarmik " annaanneqarnissaminnik umiarsuarmut iserput . Kisianni “ nuna ” sorleq , siusinnerusukkut imaluunniit qarsutsinerup kingorna ? Verbip " meet "-ip ullumikkut qanoq ittuunera Mosesip nalaani nuna post-diluvian-imik taaneqartartoq siunnersuutigaa, Guutip oqaluttuarisaanermini taanna oqaluuserivaa. Tamanna subtiliteti pissutissaqartitsisinnaavoq qimaannarneqarnissaat aamma tamakkiisumik nungunneqarnissaat uumasut ilaasa, nunarsuarmi inuttalersorneqartumi piumasaqanngitsut , taakku siusinnerusukkut pinngorsimappata .        
Mos.7:9 : " Noa peqatigalugu umiarsuarmut iserpoq, marlunnik marlunnik, angut arnarlu, soorlu Guutip Noa peqqusimagaa ."   
Periarfissaq uumasunik tunngavoq kisianni aamma inuit aappariit pingasut ernini pingasut nuliaminillu pilersinneqarsimasut aammalu nammineq taanna nuliaminut tunngasoq. Guutip aappariit kisimik toqqarnissaannut toqqaanerata Guutip taakkununnga suliassaq tunniussaa uatsinnut ersersippaa : naartulernissaq amerlassusilersornissaq. 
1 Mos.7:10 : “ Ullut arfineq marluk qaangiummata qarsutsinermi imeq nunarsuarmi .   
Eqqorluartumik tamanna naapertorlugu umiarsuarmut iserneq pivoq Noap inuunerani ukiuni 600-ni qaammammi aappaani ulloq qulingiluat , tassa ullut 7-it sioqqullugit ulloq 17-issaa, versimi 11-imi matumani erseqqissarneqartoq . Ulloq qulingiluat taanna Guutip nammineq umiarsuup " illuatungaani " tamanut matusimavaa, kapitali 7-imi versimi 16-imi eqqortumik allassimasoq naapertorlugu.  
Mos.7:11 : “ Noap inuunerani ukiuni sisamani hundredelinni, qaammammi aappaani, qaammatip ulluini arfineq-marlunni , ulloq taanna imermik itisuumik kuuffiit tamarmik kuupput, qilammilu igalaat ammarneqarput .”   
Guutip Noap ukiunik 600-nngortorsiornerani „ qaammatip aappaata ullua arfineq-marluk ” toqqarpaa „ qilammi igalaanik ammaassinissaq . Nummeri 17 Biibilimi siulittuutinillu kisitsisit atorlugit eqqartuussinermik ilisarnaatissaavoq .​   
Naatsorsuinerup pilersinneqartup toqqarneqarsimasut kingornussassaat 1656-imi qarsutsineq inissippaa , Evap Adamillu ajortuliorsimanerannit, tassa 434 ukiut 5-it sioqqullugit ukiumi 6001-imi nunarsuup naanerani taannalu naammassineqassaaq nalinginnaasumik kalenderitsinni Kristusip ukiuani 2001-imi upernaakkut Aprilip 30-ani inuit kalerrisaarut eqqunngitsoq aammalu eqqunngitsoq .
Nassuiaat una nutarterneqassaaq 1 Mosesi 8:2-mi. Versimi tassani " itisuumik pinngortitami " tamakkiisumik atuuffeqarneq eqqarsaatigalugu Guutip uatsinnut ersersippaa, qarsutsineq qilammiit siallernermit kisimi pissuteqanngitsoq. Ilisimavarput " itisuumik " tassaasoq nunarsuaq pinngortitami ulloq siulleq aallarnerfigalugu tamakkiisumik imeq atorlugu qalipanneqarsimasoq, taassuma " pissusaa " immap nammineerluni imermik qaffakkiartorneranik siunnersuuteqarpoq. Tamanna pissarsiarineqartarpoq immap naqqani qaffasissuseq allanngortinneqarneratigut, taannalu qaffakkiartornermigut imermik qaffasissuseq qaffattarpoq, ulloq siulleq nunarsuaq tamakkerlugu qaffasissuseq tikillugu. Tassa immap itissusissaata sinneranut nuna panertoq ulloq 3-mi imermit anivoq aammalu tassaavoq illuatungaani iliuuseqarnikkut nuna panertoq qarsutsinermi imeq atorlugu qallerneqarpoq. Silap pissusaa " qilammi igalaaq " taaneqartartoq taamaallaat iluaqutaavoq, pineqaatissiissut qilammiit, qilammi Guutimit, pinngortoq takutinniarlugu. Kingusinnerusukkut assilisassiaq taanna ” qilammi igalaaq ” pilluaqqussutinik akerleriissumik inissisimassaaq, taakku qilammi Guutimit tassanngaanneersuupput.          
1 Mos.7:12 : “ Ullut 40 - t unnuallu 40-t nunarsuarmi siallersimavoq .   
Fenomen-i tamanna ajortuliortunik upperinnittuunngitsunik tupaallannartussaavoq. Pingaartumik qarsutsineq tamanna sioqqullugu siallertoqanngimmat . Nuna antediluvian-imiittoq qeqertami qeqertanilu imeqartinneqarlunilu imeqartinneqarsimavoq ; taamaattumik sila pisariaqanngilaq , ullaap tungaani sila taarserneqarpoq . Tamannalu nassuiaavoq sooq upperisaqanngitsut Noap nalunaarutigaa imermik qarsutsinermik upperinnissaminnik ajornartorsiuteqarsimanersut, oqaatsitigut iliuuseqarnikkullu umiarsuarmik nunami panertumi sanaartorneraniit. 
Piffissaq “ Ullut 40-t unnuallu 40-t ” misileraanermik piffissaq siunertarivaa. Taamaalilluni Israeli timikkut, Egyptenimiit aatsaat anisoq, Mosesip peqannginnerani misilinneqassaaq, taanna piffissami tassani Guutimit peqatigalugu inissisimavoq. Kingunertut tassaassaaq " kuultimik nersussuaq " Aronip, Mosesip qatanngutaa neqimik, isumaqatigiissuteqarfigalugu qillerisoq. Taava tassaassaaq " ullut 40- t unnuallu 40-t " nunap Kanaanip misissoqqissaarneqarnera, kingunerisassamillu inuit tassani najugaqartut pissutigalugit iserusunnginnissaat. Taassuma kingorna Jiisusi misilinneqassaaq " ulluni 40-ni unnuanilu 40-ni ", kisianni maannakkut, naak sivisuumik fasteqarnermigut nukillaangagaluarluni, diaavulu misilissavaa akiorniarlugu, kingornalu ajugaanissani pissarsiarinngisaannarlugu qimaassavaa. Taanna tassaavoq Jiisusimut nunarsuarmi kiffartornera periarfissippaa inatsisitigullu.        
Mos.7:13 : " Ulloq taanna Noa, Sem, Ham aamma Jafet, Noap erneri, Noap nulia, ernerisalu pingasut nuliai peqatigalugit, umiarsuarmut iserput : "   
Versimi tassani inuit nunarsuarmi pinngortitamiittut marluk arnat angutillu toqqarneqarnerat erseqqissarneqarpoq. Inuk angut kinaluunniit " ikiortiminik " , arnamik " nuliamik " taaneqartartumik , peqateqartarpoq . Taamaalilluni , aappariit ataasiakkaat Kristusip Ilagiissaatalu assilisaanik imminnut saqqummiussisarput, “ ikiortimini ”, Toqqakkamini annaassiniartussani. Tassami ”umiarsuup ” illersorneqarnera tassaavoq annaassiniarnermik assilisassiaq siulleq, taanna inunnut saqqummiutissavaa.        
Mos.7:14 : " taakku, aamma uumasut tamarmik sorliit malillugit, uumasut tamarmik sorliit malillugit, uumasut tamarmik sorliit malillugit nunarsuarmi qimmit tamarmik, timmissat tamarmik sorliit malillugit, timmissat tamarmik siffillit, suulluunniit siffillit . "   
Oqaaseq " arferit " erseqqissarlugu Guutip pinngortitamini inatsisit eqqaamavai inuit piffissami kingullermi uumasut aamma inuit arlaat pillugit unammillerneq, unioqqutitsineq apeqqusernerlu nuannaarutigisarpaat. Uumasut pitsaassusaannik taanna annertunerusumik illersuisoqarsinnaanngilaq. Aammalu toqqarsimasani piumasaraa sammisaq pillugu isumassarsiaminik guutimeersumik oqaaseqarnissaat, pissutigalugu aallaqqaammut pinngortitami naammalluinnarneq tassaavoq uumasut pitsaassusaat aammalu absolut immikkoortinneqarnerat .  
Guutip uumasut qimmit qimuttut erseqqissarlugit nunarsuaq silarlu ajortup naalagaaffiatut Diaavulumut aallaaveqartutut siunnersuutigaa, nammineq Ef . 2:2 -mi.  
Mos.7:15 : “ Umiarsuarmut Noamut marlunnut iserput, uumasut tamarmik inuunermik anersaartuuteqartut .   
Aappariit Guutimit toqqarneqarsimasut tamarmik immikkut immikkoortinneqarput, taamaalillutik qarsutsinerup kingorna inuunertik ingerlaqqissinnaaqqullugu. In this definitive separation , Guutip aqqutit marluk inuit kiffaanngissuseqarlutik toqqagassaannik sioqqullugu inissisimaffigisani periuseq iliuuseqarfigaa : pitsaasoq inuunermut aqqutissiuisuuvoq ajortulli toqunermut aqqutissiuisuuvoq.  
1 Mos.7:16 : " Angutit arnarlu, uumasut tamarmik iserput, soorlu Guutip Noa peqqusimagaa." Taava YaHWéH- p illup iluani matuvoq . »   
" Uumasut " amerlassusilersorneqarnerisa siunertaat uani uppernarsarneqarpoq " angut arnallu " eqqaaneqarneratigut .    
Tassa iliuuseq misigisassaq taanna tamaat pingaaruteqartitsisoq aammalu siulittuisutut pissuseqartoq piffissap guutip anersaapiluutaata naanerani : “ Taava YaHWéH-p illup iluani matuvoq .” Tassaavoq piffissaq inuunerup toqullu qanoq atugaqarnerat allanngortinneqarsinnaanngitsumik immikkoortinneqartartoq . Taamatuttaaq 2029-mi pisoqassaaq, piffissami tassani aniguisut Guutimik ullullu arfineq-marluk sapaatip-akunnerani ataqqinninnermik toqqaasimassapput, sapaatip-akunneraniluunniit, imaluunniit Romami ulloq siulleq sapaatip-akunnerani ataqqinniarlugit, ultimatumi inuiaqatigiinni upperinnittunit peqqussummik saqqummiunneqartoq naapertorlugu. Tassani aamma „ anersaaq illuatungaani ” Guutimit matuneqassaaq, „ taanna ammasartoq aamma taanna matusartoq ” Saqqummersitat 3:7 naapertorlugu.      
1 Mos.7:17 : “ Ullut 40-t nunarsuarmi qarsutsisoqarpoq. Imeq annertusiartorpoq umiarsuarlu qaffappaa, nunallu qulaaniittoq .   
Umiarsuaq qaffanneqarpoq.
1 Mos.7:18 : “ Imeq sakkortusiartorpoq nunarsuarmilu sakkortusiartorluni, umiarsuarlu imeq qaavanut qimussivoq .   
Umiarsuaq qimussivoq.
1 Mos.7:19 : “ Imeq annertusiartorpoq, qaqqallu qaffasissut tamarmik qilammi ataaniittut qallerneqarput .   
Nuna panertoq universalimik tammartarpoq , imeq atorlugu.
Mos.7:20 : " Imeq qaqqat qulaanniit 15 meterinik qaffappoq, taakkulu qalipaapput . "   
Taamani qaqqaq portunerpaaq 8 m missaannik imeq qallersimavaa.
1 Mos 7:21 : “ Nunarsuarmilu suut tamarmik toqupput, timmissat, nersutit, uumasut, nunarsuarmi qimmit tamarmik, inuit tamarmik .   
Uumasut silaannarmik anersaartuuteqartut tamarmik imermi toqusarput. Timmissat pillugit eqqortuuneq soqutiginarneruvoq, pissutigalugu qarsutsineq eqqartuussinermik kingullermik siulittuutitut assilisassaavoq, tassani qilammi uumasut, soorlu Saatani, nunarsuarmi uumasut peqatigalugit aallarunneqassapput.
Mos.7:22 : “ Nunami panertumi suut tamarmik inuunermik anersaartuuteqartut toqupput .   
Uumasut tamarmik inuttut pinngortinneqarsimasut inuunerminik anersaartuutinik apeqqutaasumik toqusarput. Tamanna tassaavoq qarsutsinermi pineqaatissiissut pillugu ataasiinnarmik qarsutsineq, pissutigalugu pisuuneq inuup tungaanut tunngavoq aammalu arlaanni, uumasunik pinngitsuusaasunik toqutsineq eqqortuunngilaq . Kisianni inuit upperinnittut tamakkiisumik toqutsiniarlugit Guutip taakku peqatigalugit uumasut taakku, soorlu taakku nunarsuup silaannartaanik anersaartuuteqartartut, aserussallugit piumaffigineqarpoq. Kingullermik aalajangernerup tamanna paasiumallugu eqqarsaatigiuk Guutip nunarsuaq inuup assilisaanik sananeqarsimasup pinngortippaa, uumasullu pinngortinneqarsimasup taanna qanilliartortinniarlugu, malinnaatinniarlugu aammalu uumasunik pineqartillugu kiffartortinniarlugu pinngortippaa.
1 Mos.7:23 : “ Uumasut tamarmik nunarsuarmiittut aserortinneqarput, inuunermiit nersutaatinut timmissanut qimuttuitsunut nunarsuarmiit aserortinneqarput ; Noa kisimik sinnerupput, aamma umiarsuarmi ilaasut .   
Versi taanna uppernarsarpaa Guutip Noap inuillu ilaquttaasa uumasunik gruppeqarlutik nassaarsimasut akornanni assigiinngisitsisimanera, tamarmik eqqaaneqarsimasut aammalu " umiarsuarmi qanoq ittuusimanersoq " -mi eqqaaneqarsimasut eqqarsaatigalugit .  
1 Mos.7:24 : “ Imeq ulluni 150-ini nunarsuarmi pissaanilissuuvoq .   
" Ullut hunnorujullit " ullut 40-t unnuallu 40-t uninngaannartumik anorersuarnerata kingorna aallartisimavoq, taannalu qarsutsinermik pilersitsivoq. Annerpaamik " 15 cubit " -imik , imaluunniit taamanikkut " qaqqap qaffasinnerpaap " qulaani 8 m missaannik portussuseqarluni , imeq " ulluni 150 -ini " eqqissisimasumik inissisimavoq. Taava sukkasuumik annikilliartortussaavoq Guutip piumasaatut panernissaata tungaanut.        
 
Oqaaseqaateqarit : Guutip inuuneq pinngortippaa angisuumik malittarisassamik, taanna antediluvianimi inuit uumasullu pillugit. Kisianni qarsutsinerup kingorna pilersaarutaa tassaavoq pinngortitami tamarmik annertussusaat naliginnaasumik annikillisinneqarnissaa, taamaalilluni inuunerit qarsutsinerup kingorna normumi inunngortussaapput. Kana’animut iserlutik hebræerit misissuisartut uppernarsarpaat namminneq isiminnik takusimagaat vindruit qaqutigoortut taama annertutigisut, angutit marluk taakku annertussusaannik tigummiarnissaannut pisariaqartitsisut. Taamaattumik annertussutsinik annikillisaaneq aamma pinngitsoorani puisit, naatitat naatitallu pineqarput. Taamaalilluni Pinngortitsisoq pinngortitsineq unitsiinnartarpaa, tassami piffissap ingerlanerani nunarsuarmi pinngortitamini inuunermi pissutsinut nutaanut naleqqussartarpaa . Taassuma inuit nunarsuarmi sumiiffinni tropiskiusuni aamma ækvatorial - imi erngup nukinganik 90 gradinik nunamut nakkartarfiusuni erngup nukinganik sakkortuumik eqqugaallutik inuusut amiisa sorlaanik pigmentering-imik pilersitsivoq . Allat amiisa qalipaataat amerlanerusumik minnerusumilluunniit qaqortuupput imaluunniit qalipaatigissumik aammalu seqineq qanoq annertutiginersoq apeqqutaatillugu amerlanerusumik minnerusumilluunniit kobber-iupput . Kisianni Adamip tunngaviusumik aappalaarnera (Aappaluttoq) aap pissutigalugu inuit tamarmik akornanni nassaassaavoq. 
Biibilimi uumasut qanoq ittuunerat sioqqullugu uumasut aqqi sukumiisumik allassimanngillat. Guutip sammisaq taanna pissanganartutut qimattarpaa, immikkut saqqummiussisoqanngikkaluarluni, kikkut tamarmik eqqarsaatersortarnerminni kiffaanngissuseqarput. Kisiannili hypotese saqqummiuppara, nunarsuarmi inuunerup siulliup qanoq ittuunera tamanna naammalluinnartumik pissuseqartinniarlugu , Guutip pinngortissimanngilai , taamanikkut, siusinnerusukkut uumasut, taakku saarngi ullumikkut, ilisimatusarnermik misissuisunit , nunarsuup iluani nassaarineqartarput . Taamaattumik saqqummiuppara periarfissaq taakku Guutimit pinngortinneqarsimasut qarsutsinerup kingorna , nunarsuup perloqqussutaa annertusarniarlugu inuit sukkasuumik taanna qimagussorsinnaasaat . Taamaalillutik tassunga imminnut qimagussorsimallutik ilisimassuseqarnertik ilisimassuserlu annertooq Guutip Adamimiit Noamut tunniussaa annaassavaat . Tamanna, nunarsuarmi sumiiffinni aalajangersimasuni , inuup imminut nassaarissavaa " qaqqat " uumasunit sakkortuunik saassussineqarlunilu ulorianartorsiortinneqarluni , taakku gruppinngorlugit , taamaattorli ilisimassavaa qanoq aseruussinnaanerlugit pinngortitami silap pissusaata allanngoriartornerata aamma Guutip naakkinnilluni pitsaasumik piumassuseqarnerata ikiorneqarneratigut.  
 
 
 
Mosesi 8
 
Umiarsuarmi inuit piffissap ilaani immikkoortinneqarnerat
 
1 Mos 8:1 : “ Guutip Noa eqqaamavaa, uumasullu tamarmik uumasullu tamarmik umiarsuarmi ilaasut ; Guutillu nunarsuup tungaanut silaannaq aqqusaarpaa, imerlu eqqissisimavoq .   
Qularnanngilaq, taanna puigorsimanngilaa, kisianni ilumoorpoq inuunerit umiarsuarmi qimussimiittut immikkuullarissumik katersorneqarnerat tamanna inuit uumasullu taamatut annikillisitsisartoq, Guutimit qimaannarneqartutut isigineqartarlutik. Ilumut , inuunerit taakku naammalluinnartumik isumannaatsuupput , pissutigalugu Guutip taakku pisuussutitut isumagisarpai . Taakku pingaarnerpaamik pigisaqarput : nunarsuup inuttalersornissaanut aallartitsineq aammalu nunap qaavanut siammarterineq . 
1 Mos 8:2 : “ Immap iluani pissutsit qilammilu igalaat matuneqarput, qilammillu siallertoqanngilaq .”   
Guutip pisariaqartitsinini naapertorlugu qarsutsinermi imeq pinngortittarpaa. Suminngaanneersuuppat ? Qilammiit , kisiannili pingaarnertut Guutip pinngortitami pissaaneranit . Lakkeeper-ip assilisassiaa atorlugu qilammi qarsutsinermik symbolikkimik ammaavoq piffissarlu tikippoq, taakku matulerlugit. 
" sources of abyss " -ip tamakkersimasumik inissisimanera eqqarsaatigalugu , versimi tassani Guutip uatsinnut ersersippaa, qarsutsineq qilammiit siallertumit kisimi pinngorsimanngitsoq . Ilisimavarput " itisuumik " tassaasoq nunarsuaq pinngortitami ulloq siulleq aallarnerfigalugu tamakkiisumik imeq atorlugu qalipanneqartoq , " pissutsit " immap nammineerluni pissuteqartumik imeq qaffakkiartorsimaneranik siunnersuuteqarput. Tamanna pissarsiarineqarpoq immap naqqani qaffasissuseq allanngortinneqarneratigut , taannalu qaffakkiartornermigut imermik qaffasissuseq qaffattarpoq , ulloq siulleq nunarsuaq tamakkerlugu qaffasissuseq tikillugu . Tassa immap itissusissaata sinneranut nuna panertoq ulloq 3-mi imermit anivoq aammalu tassaavoq illuatungaani iliuuseqarnikkut nuna panertoq qarsutsinermi imeq atorlugu qallerneqarpoq. Silap pissusaa " qilammi igalaaq " taaneqartartoq taamaallaat iluaqutaavoq, pineqaatissiissut qilammiit, qilammi Guutimit, pinngorsimasoq takutinniarlugu. Kingusinnerusukkut assilisassiaq taanna ” qilammi igalaaq ” pilluaqqussutinik akerleriissumik inissisimassaaq, taakku qilammi Guutimit tassanngaanneersuupput .          
Pinngortitsisuugami Guutip qarsutsineq ullup ataatsip ingerlanerani pinngortissinnaasimavaa, piumassutsiminik. Kisianni pinngortitamik sanareersimasumik sukkasuumik iliuuseqarnissaq piumasaraa. Taamaalilluni inuiaqatigiinnut takutippaa pinngortitaq assaminik pissaanilissuaq, pissaanilissuaq atortoq, pilluaqqussutini imaluunniit perloqqussutini neqeroorutiginiarlugu atortarpaa, pitsaasumik ajortumilluunniit sulinersoq naapertorlugu.
1 Mosesi 8:3 : " Imeq nunamit uteqqippoq, ullullu hunnorujuit 50-it qaangiummata imeq annikillivoq . "   
Ullut 40-t unnuallu 40-t ingerlaneranni ullut 150-it imermik qaffasinnerpaamik eqqissisimatitsisoqareermat imermik qaffasissumik qaffakkiartorneq aallartippoq . Arriitsumik immap itissusiata qaffasissusaa qaffakkiartorpoq, kisiannili qarsutsisoqannginneranitulli qaffakkiartorsimanngilaq.
1 Mosesi 8:4 : “ Qaammat arfineq-marluk ulluini arfineq-marlunni umiarsuaq Araratimi qaqqat tungaanut inissisimavoq . ”   
Qaammatit pingasut qaangiuppata , ulloq, " qaammammi arfineq-marlunni ulloq arfineq-marluk " , umiarsuaq qimmit qimuttut unitsittarpai ; Araratimi qaqqami qullerpaami inissisimavoq . Nummeri taanna “ arfineq marluk ” uppernarsarpaa Guutip eqqartuussinerata naaneqarnera. Erseqqissarneqarnermi tassani erserpoq , qarsutsinerup nalaani umiarsuaq sumiiffimmi Noamit ernerminillu sananeqarsimasumit ungasissumut ingerlasimanngitsoq. Aamma Guutip piumasaraa qarsutsinermik uppernarsaat taanna nunarsuup naanerata tungaanut takuneqarsinnaassasoq , Ararat-ip qaqqarsuaani tassani, tassunga isernissaq russit tyrkiamiullu oqartussaannit inerteqqutaasimavoq sulilu inerteqqutaalluni . Kisianni piffissami toqqarsimasamini Guutip timmisartumik assiliineq piumasaraa, taakku umiarsuup ilaata sikumi qimuttuitsullu akornanni tigusarineqartut uppernarsarpaat. Ullumikkut satellitsikkut misissuinerup tamanna sakkortuumik uppernarsarsinnaavaa. Kisianni nunarsuarmi oqartussat Pinngortitsisoq Guuti nersorniarlugu eqqortumik anguniagaqanngillat ; Taakku tassunga akeqqatut pissuseqartarput, aammalu naapertuilluarnermi tamani Guutip taakku akissarsisarpai , nappaalanersuaqarneratigut terroristillu saassussinerisigut.      
Mos.8:5 : “ Imeq qaammammi qulingiluat tikillugu qaffakkiartorpoq. Qaammat qulingiluat, qaammatip ulluani siullermi, qaqqat qulaat saqqummerput .   
Imeq annikillisinneqarnera killeqarpoq, pissutigalugu qarsutsinerup kingorna imeq nunap siornatigut qarsutsinermiit annertunerussaaq. Qeqertarsuit qangarnisat suli immersorneqarsimassapput aammalu ullumikkut nunap iluani immap naqqani soorlu Middelhavet, Kaspiske Hav, Rødehav, Sortehav il.il.
1 Mos.8:6 : “ Ullut 40 - t qaangiummata Noap umiarsuarmi igalaaq sanasimasani ammarpaa .   
Ullut 150-it eqqissisimasumik ullullu 40-t utaqqisimalluni siullerpaamik Noap igalaaq mikisoq ammarpaa. Annertussusaa mikisoq, 1 kubik imaluunniit 55 cm , pissutissaqartinneqarpoq, tassami atorneqarnera kisimi tassaavoq timmissat taamaalillutik inuunermik umiarsuarmiit qimagussorneqarsinnaasut annaanneqarnissaat .
1 Mos.8:7 : “ Taava tugaq nassiuppaa, taannalu aallarpoq uteqqillunilu, imeq nunamiit panertinnissaata tungaanut .   
Nunap panertup nassaarineqarnera pinngortitami aallaqqaammut aaqqissuussaq " taarneq qaamasorlu " imaluunniit " unnuk ulloq " malillugu eqqaaneqartarpoq. Aamma nassaartoq siulleq nassiunneqartoq tassaavoq " ravne " -mik eqqortumik , qimmit " sorlaat " soorlu " unnuk ". Noa, Guutip toqqagaa, nammineerluni kiffaanngissuseqarluni iliuuseqartarpoq. Taamaattumik upperisarsiornerit qaammaarisut Guutimut attaveqanngitsumik atuutilersinneqassasut ilisarnaatigaa.         
Eqqorluartumik oqaatigalugu, taanna neqimik Israelimik ilisarnaatissaavoq, Guutip pruffiitini arlaleriarluni nassiussimasaanut, soorlu qimmit qimuttut tikittarnerat ingerlaartarnerallu, inuiaqatigiit ajortuliornermik iliuuseqartarnermit qimagussorniarlugit. Soorlu " ravne " , Israeli taanna kingumut Guutimit itigartinneqartoq oqaluttuassartaanik ingerlateqqippoq taanna immikkoortinneqarluni .  
1 Mos.8:8 : “ Aamma tulukkaq nassiuppaa , takuniarlugu imeq nunap qaavaniit annikillisimanersoq .   
Taamatuttaaq malittarisassaqarluni " tuluk " , plumage " hvid " soorlu snø, misissuinermut nassiunneqartarpoq. Taanna ” ulloq qaamasullu ” -mik allagartap ataani inissinneqarpoq . Taamaalilluni isumaqatigiissut nutaaq Jiisusi Kristusip aavanik kuineqarsimasoq tunngavigalugu siulittuivoq.      
1 Mos.8:9 : " Kisianni tulukkap illuatungaani inissisimaffissaq nassaarisinnaanngilaa, umiarsuarmilu tassunga uterpoq, imeq nunarsuaq tamakkerlugu qaangersimammagu." Aqqani tiguaa tiguaalu umiarsuarmut ilaalluni .   
Namminersorluni sorlaat " ravne " assigalugu " tuluk " qaqortoq Noamut qanimut attuumassuteqarpoq, taanna " assaminik tigusinissamut umiarsuarmullu " taanna peqatigalugu neqerooruteqarpoq . Tassaavoq ataqatigiinnerup assilisassiaa, toqqarneqarsimasoq qilammi Guutimut ataqatigiissitsisoq. „ Tuluk ” ulloq ataaseq Jiisusi Kristusimut eqqissisimassaaq, taanna Johannesip Kuisisup siornatigut imminut saqqummiussissappat, taanna kuutsinniarlugu.          
Siunnersuutigaara taakku marluk biibilikkut allaaserisat sanilliullugit ; taanna versimi tassani : " Kisianni tulukkat sumiiffimmik nassaarsimanngillat " versimik una Mat.8:20-meersoq atorlugu : " Jiisusip akivoq : Teriarsuit nersutaateqartarput, timmissat qilammiittut nersutaateqarput; kisianni Inuup Ernera niaqquminik inissiisarfissaqanngilaq " ; aamma taakku versit Johannesi 1: 5 aamma 11 -miittut , tassani Kristusip " inuunerup " guutimit " qaamasuunerata " inunngornera pillugu oqaluttuarluni , oqarpoq : " Qaammat taartumi qinngortarpoq, taartullu paasinngilaa ... / ... Nammineq tikippoq, namminerlu paasinngilaa . " Soorlu " tuluk " Noamut uteqqippoq, imminut taassuma tiguneqarnissaanut, " assaani ", makitinneqarluni, annaassiniartoq Jiisusi Kristusi qilammut uterpoq guutiunerminut qilammi Ataatatut, nunarsuarmi annaassiniarnermik oqaluttuaq annaassiniarnermik annaassiniarnermik nutaamik toqqakkani ever " 46 in:4. Aamma Saqq .​​​​​​​​​​​​​                                
1 Mos.8:10 : “ Ullut arfineq-marluk allat utaqqivoq, tulukkalu umiarsuarmiit anisippaa .   
" Ullut arfineq-marluk " pillugit marloqiusamik eqqaamasaqarneq taanna ilinniartitsivoq Noamut, soorlu aamma uagutsinnut ullumikkut, inuuneq Guutimit pilersinneqarsimasoq peqqussutigineqarsimasorlu sapaatip-akunnerata ataatsimoornerani " ullut arfineq-marluk " , aammattaaq ukiuni " arfineq-marlunni tusindini " annaassiniarnermik annertuumik suliaqarnermini ataatsimoorneq ilisarnaatitut. Tamanna ” arfineq marluk ” eqqaaneqarnissaanik innersuussuteqarnerup Guutip qanoq pingaaruteqartiginera paasisinnaalerparput ; taanna pissutissaqartitsissaaq taanna immikkut diaavulumit saassussineqartartoq Kristusip naalannartup uteqqinnerata tungaanut, taanna nunarsuarmi naalakkersuinerminik unitsitsissaaq.         
Mos.8:11 : “ Tulukkat unnukkut tassunga uterput ; aamma takuuk, olive-p qaqutigoortup qaqutigoortup qaqutigoortup qaqorsaataa. Noap nalunngilaa imeq nunarsuarmiit annikillisimasoq .   
Piffissap sivisuup kingorna " taarneq " oqaatsip " unnuk " nalunaarutigineqartup kingorna, annaassiniarnermut neriuut aamma ajortuliornermit annaanneqarnissamik nuannaarneq " olive-p " assilisassiaata ataani tikissaaq , malitseqarluni taamanikkut isumaqatigiissutip nutaap ​​assilisassiaa. Soorlu Noap " olive-p qaqutigoortup " ilisimavaa nuna neriuutigineqartoq utaqqineqartorlu tikilluaqqusinissamut piareersimassasoq, taamatuttaaq " Guutip erneri " ilinniartussaavaat paasiniarlugulu qilammi naalagaaffik qilammiit nassiunneqarsimasumit, Jiisusi Kristusimit, taakkununnga ammarneqarsimasoq.          
" Oliveblad " taanna Noamut uppernarsarpaa , orpiit naatinneqarnerat aammalu naatinneqarnerat aallarteqqinneqarsinnaasoq.  
Mos.8:12 : “ Ullut arfineq-marluk suli utaqqivoq ; aamma tulukkat annaavai. Kisianni taanna tassunga utersimanngilaq . "   
Takussutissiaq taanna aalajangiisuuvoq, tassami uppernarsarpaa " tuluk " pinngortitamiiginnassalluni toqqarsimagaa, taannalu aallaqqaammut nerisassanik neqerooruteqarpoq.  
Soorlu " tuluk " neriuuteqarnermik oqaaseqarnermini tammartartoq , toqqakkani annaanniarlugit nunarsuarmi inuunermini tunniussimalluni, Jiisusi Kristusi, " Eqqissinermik Prinsi " , nunarsuaq ajoqersukkanilu qimassavai, taakku kiffaanngissuseqarlutik nammineerlutillu inuunerminnik aqutsisinnaalerlutik kingullermik naalannartumillu uteqqinnissaata tungaanut.    
1 Mosesi 8:13 : “ Ukiuni 600-ni, qaammammi siullermi, qaammatip ulluani siullermi, imeq nunarsuarmiit panersimavoq. Noap umiarsuarmiit qalipaat piiarpaa , qiviarlugulu nunap qaava panertoq .   
Nunarsuup panernera suli ilaatigut neriuuteqartitsivoq, taamaattumik Noap pisussaaffigaa umiarsuup qalia ammassallugu umiarsuup avataani qiviarniarluni aammalu ilisimagamiuk Ararat-ip qaqqartaani nunamut nakkarsimasoq, takusinnaasaalu ungasissumut aammalu annertuumik silap pissusaata allanngoriartorneranik annertussuseqarpoq. Imermik misigisaqarnermi umiarsuaq manniliorfiusumik assilisassiortarpoq. Taanna qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut. Noa aamma taamaaliorpoq ; taanna " umiarsuarmiit qalipaat piiarpaa " taannalu silaannarmik sakkortuumik illersorniarlugu iluaqutaajunnaassaaq. Maluginiaruk Guuti umiarsuup nammineq matusimasani ammarniarlugu tikissimanngitsoq ; Tamanna isumaqarpoq nunarsuarmi upperinnittut pillugit eqqartuussinermini malittarisassaq apeqqusersimanngilaa allanngortinngilaalu, taakkununnga annaassiniarnermut qilammilu illup matuneqarnera tamaat matuneqartussaavoq.     
1 Mos.8:14 : “ Qaammat aappaani, qaammatip ulluini 27-ini, nuna panersimavoq .   
Nunarsuaq inuussutissarsiorfinngortarpoq ullut 377-it umiarsuarmi tamakkiisumik inissinneqareerluni ulloq umiarsuarmut ilaalernermiit Guutillu illup matuneqarneraniit. 
1 Mos.8:15 : “ Taava Guuti Noamut oqarpoq : .   
1 Mos 8:16 : “ Umiarsuarmiit anigit, illit nuliarlu, ernerit ernerillu nuliaat peqatigalugit . ”   
Tassaavoq Guuti " umiarsuup " aninissaanut nalunaaruteqartoq , taanna qarsutsineq sioqqullugu inuttanut " illup " ataasiinnarmik matusimavaa .      
1 Mos 8:17 : “ Uumasut tamarmik illit peqatigisatit, timmissat nersutallu uumasut tamarmik nunarsuarmi qimmit qimuttut ;   
Isiginnaagassiaq pinngortitami sapaatip-akunnerani pingajussaani pinngortitamiittumut assinguvoq, kisianni pinngortitaq nutaaq pinngilaq , tassami qarsutsinerup kingorna nunarsuup inuttalersorneqarnera nunarsuup oqaluttuarisaanerani ukiuni 6.000-ini siullerni siulittuutigineqartumi suliniummi fase-uvoq . Guutip piumasaraa fase taanna pissanganartoq aammalu pissanganartoq. Guutimit eqqartuussinermini sunniutaasunik inuiaqatigiinnut toqunartumik uppernarsaatinik tunniussivoq. Uppernarsaat taanna 2 Petrusi 3 :5-imiit 8-mut eqqaaneqartussaavoq : " Tassami taakku soqutiginngilaat, qilak siornatigut Guutip oqaasiatigut pinngorsimasoq, nunarlu imermik imermillu pinngortinneqarsimasoq, aammalu tamakku atorlugit nunarsuaq taamanikkut aserorneqarsimasoq, imermik aallarunneqarsimammat, taannalu qanoq ittuunersoq Ullormut eqqartuussinermut aamma inuit guutiunngitsut aserorterneqarnissaannut ikuallannermut. Kisianni asasakka, una ataaseq puigornaveersaaruk, tassa Naalakkami ulloq ataaseq ukiut tusindit, ukiullu tusindit ulloq ataaseq . Ikuallannerup siulittuutigineqartup ukiut tusindillit arfineq-marluk naaneranni Eqqartuussineq Kingulleq , nunap iluani magmap ikuallanneranik nunap qaava tamakkerlugu qalliutissanik ammaassinermigut naammassineqassaaq. Taanna " ikuallannermik tatsi " eqqaaneqartoq Saqq . Aamma ukiut tusindit arfineq-marluk taakku sapaatip-akunnerata ulluisa arfineq-marluk siulittuutigineqarput, tamanna nassuiaat naapertorlugu “ ulloq ataaseq ukiut tusindit ukiullu tusindit ulloq ataaseq .”        
Mos.8:18 : " Noalu ernerilu nulianilu ernerisa nuliallu anipput . "   
Uumasut anisimammata inuiaqatigiit nutaat sinniisaat taarsiullugu umiarsuarmiit anipput. Taakku erngup nukinganik aammalu pinngortitap neqeroorutigisartagaanik annertuumik killilersugaanngitsumillu inissaq nassaarisarpaat, ullut unnuallu 377-it inissisimaffimmi qaqutigoortumik qaammaarisumilu inissisimallutik. 
1 Mosesi 8:19 : “ Uumasut tamarmik, uumasut tamarmik, timmissat tamarmik, uumasullu tamarmik nunarsuarmi qimmit, sorliit malillugit, umiarsuarmiit anipput .   
Umiarsuarmiit anineq toqqakkat qilammi naalagaaffimmut isernissaannik siulittuivoq, kisianni Guutimit ajunngitsutut nalilerneqartut kisimik isertussaapput. Noap nalaani tamanna suli pisimanngilaq, tassami minguitsut minguitsuunngitsullu ataatsimoorlutik najugaqassapput, nunami ataatsimi, imminnut sorsuuteqarlutik nunarsuup naggatissaa tikillugu.
1 Mos.8:20 : “ Noap YahWéH- mut altarimik sanavoq ; uumasunik timmissanillu eqqissisimasunik tamanik tigusivoq, altarimilu ikuallannartunik pilliuteqarluni .   
Ikuallannartoq tassaavoq iliuuseq, Noap toqqarneqarsimasup Guutimut qujamasunnini takutippaa. Toquneq pinngitsuusaasoq, tassani uumasoq, Pinngortitsisoq Guutimut eqqaasitsivoq, qanoq ililluni Jiisusi Kristusimi toqqarsimasani anersaat annaassallugit tikissanersoq. Uumasut eqqissisimasut Kristusip pilliutaanik assilisassiornissamut naleqarput, taannalu uummatimini, timimini anersaanilu tamani naammalluinnartumik eqqissisimatitsissaaq.
1 Mosesi 8:21 : “ Naalakkap tipigisoq tipigivoq, YaHWéHlu uummatimini oqarpoq , Inuk pillugu nuna perloqqussanngilara, inuup uummataani eqqarsaatit inuusuttuunermiit ajorput ; aamma uumasunik tamanik toqutsissanngilanga, soorlu taamaaliorsimallunga .   
Noap neqeroorutigisaa tassaavoq upperisamik ilumoortumik iliuuseq, aammalu upperisaq naalalluartoq. Guutimut pilliuteqarpat , tassaavoq pilliuteqarnissamut ritualimut akissuteqaatitut, taanna peqqusimavaa , hebræerinut Egyptenimiit anisimasunut ilinniartitsinnginnerani sivisuumik . Oqaaseq " tipigisoq nuannersoq " tunngassuteqanngilaq tipigissumik misigissuseqarnermut guutimit tunngasoq kisiannili Anersaani guutimit tunngasoq, taanna qujamasuutigisarpaa upperisamik toqqakkaminik naalalluarneq aammalu siulittuutitut takussutissiaq, rituali taanna siunissami misiginneqataasumik pilliutaanut , Jiisusi Kristusimi, tunniussisoq.  
Eqqartuussineq kingulleq tikillugu qarsutsisoqarsinnaanngilaq. Misilittakkat aatsaat takutippaat inuup neqimik pinngortitamit aammalu kingornussassatigut " ajortuusoq " , soorlu Jiisusi apustilini pillugit Matth . Taamaattumik Guutip ’ uumasoq ” ajortoq , Paulusip 1 Kor 2:14 -imi isumaqarpoq, aamma Jiisusi Kristusimi asanninnerata taakkununnga qanoq pissaanilissuseqarneranik takutitsinermigut ’ ajortunik ” taaneqartartut ilaat inuit toqqakkat upperinnittut naalalluartullu .            
1 Mosesi 8:22 : “ Nunarsuaq suli atuuppat naatitsineq naatitsinerlu, nilleq kiannerlu, aasaanerani ukiumilu, ulloq unnuarlu unitsinneqassanngillat .   
Kapitali arfineq-marluk una naggaserneqarpoq eqqaasitsissummik allanngorarnermik absolut opposite-nik, nunarsuarmi inuunerup pissusaanik aqutsisimasut ulloq siulleq pinngortitamiit, tassani Guutip inatsisartuni " unnuk ulloq " atorlugu nunarsuarmi " taarnermik " aamma " qaamasumik " sorsunnermik saqqummiussivoq, taannalu kingumut Jiisusi Kristusi aqqutigalugu ajugaassaaq. Versimi tassani allattorsimaffigai taakku annertuumik allanngorarnerit, ajortup nammineq pinngortitaanik kiffaanngissuseqartumik toqqaanermik kinguneqartumik, taakku qilammi nunamilu pinngortitamiittut taamaalillutik kiffaanngissuseqarlutik asannilernissaminnut kiffartornissaminnullu imaluunniit taanna akerlerisinnaallugu. Kisianni kiffaanngissuseqarnerup taassuma kingunerisassaa tassaassaaq pitsaasumik partiinut inuuneq aamma ajortumik partiinut toquneq aamma aserorterineq soorlu qarsutsinerup aatsaat takutippaa.      
Sammisat taaneqartut tamarmik anersaamik paasissutissiipput : 
“ Naatsiiarneq naatitsinerlu ” : Evangelisering-ip aallartinneranik nunarsuarlu naaneranik siunnersuuteqarput ; assilisassiat Jiisusi Kristusip assersuutini tigusai , ingammik Matt.13:37-imiit 39-mut : “ Taanna akivoq: Naatsiianik pitsaasunik naatitsisoq tassaavoq Inuup Ernera; field tassaavoq nunarsuaq; naatsiiat pitsaasut tassaapput naalagaaffiup erneri; qimmit tassaapput ajortup meerartai; akeqqani taanna naatitsisoq tassaavoq diaavulu; naatitsineq tassaavoq nunarsuup naanera ; Katersuisut tassaapput inngilit .      
“ Nilleq kiannerlu ” : “ kianneq ” eqqaaneqarpoq Saqq 7:16 -imi : “ Kaanneq ajorput, qilalerneq ajorput, seqineq aamma kiassuseq qanoq ittuunersoq . ” Kisianni akerlianik " nilleq " aamma ajortup perloqqussutaata kinguneraa.          
“ Aasaanerani ukiumilu ” : taakkuuppuut ukiup qanoq ilinera marluk ekstremeqarfiusut, tamarmik immikkut allatut ajornakusoortut annertuumik annertussusillit.   
" Ulloq unnuarlu " : Guutip taakku atorpai malittarisassat malillugit inuup tassunga tunniussimavaa , tassami pilersaarutaamini, Kristusimi ulloq takkuttarpoq, taanna kaammattuutigineqartoq anersaamminut isernissamut, kisianni piffissap tamatuma kingorna takkuttarpoq taanna " unnuk kinaluunniit sulisinnaanngitsoq " naapertorlugu Johannesi 9:4 , tassa allanngortinniarlugu inuup qanoq atugaqarnissaa pissutigalugu taanna definitively for the defece of the of the time for.     
 
 
 
Mosesi 9
 
Inuunermi normumit immikkoortitsineq
 
Mos.9:1 : “ Guutip Noa ernerilu pilluaqquvai, oqarlunilu ’Ingerlatsi, amerlanerulersi , nunarsuarlu ulikkaarsi. »  
Tamanna tassaassaaq Guutip uumasut umiarsuarmik inuit sanasimasaanniit toqqarneqarsimasunut annaanneqarsimasunullu siullerpaamik suliassaq : Noa ernerilu pingasut. 
Mos.9:2 : “ Illit pillugu annilaanganeq ilinnullu annilaanganeq nunarsuarmi uumasunik tamanik, silami timmissanik tamanik, nunarsuarmi uumasunik tamanik, immamilu aalisakkat tamarmik illit assannut tunniunneqarput . »   
Uumasut inuunerat inuunermut pisussaaffigaa , taamaattumillu qarsutsineq sioqqullugu suli annerusumik inuup uumasut aqutsisinnaalissavai. Uumasoq annilaanganeq imaluunniit pissusilersorneq aqqutigalugu aqutsisinnaajunnaarpat, malittarisassatut uumasut tamarmik inuuneq ersigisarpaat, taannalu naapippagu qimagussorniarlugit.
1 Mosesi 9:3 : “ Uumasut tamarmik ilinnut nerisassaassapput soorlu naasut qorsuk tamakku tamarmik ilinnut tunniussimavakka .   
Peqqissutsimik allanngortitsinermut tamanna arlalinnik pissuteqarpoq . Ordning saqqummiunneqartumut annertuumik pingaartitsisoqanngikkaluarluni , siullermik , eqqaavaara qarsutsinermi naasut nerisassaat nungutaasimasut piffissami qanittumi peqannginnerat aammalu nuna saltvand-inik qalipaateqartoq ilaatigut sterilinngorsimasoq aatsaat sukkasuumik tamakkiisumik tamakkiisumillu pissuseqarsinnaalernissaa aammalu pilersuisinnaassuseqarnissaa . Aammattaaq hebræerit pilliutaasa pilersinneqarnerat piumasaqaataavoq , piffissaq eqqorlugu , pilliutigineqartup neqaata atuinera siulittuutitut takussutissiami Unnukkorsiornermi Illernartumi tassani qajuusanik nerineqassaaq Jiisusi Kristusip timaanik ilisarnaatitut , aammalu vindruit saffiugassaat taassuma aavanik ilisarnaatitut imigassartorneqassaaq. Pissutaasoq pingajuat, minnerusumik oqaatigineqarsinnaasoq, kisianni minnerusumik ilumoortoq, tassaavoq Guutip inuup inuunera sivikillisarniarlugu ; aamma neqip atuinera, inuunermik aserorsaasinnaasunik inuup timianut aserortitsisartoq aammalu ilanngussaqartitsisartoq, tassaassaaq piumassutsimik aalajangernermillu iluatsinnissaanut tunngaviusoq. Vegetarianimik imaluunniit veganimik nerisaqarnermik misilittagaqarneq kisimi tamanna nammineq uppernarsarsinnaavaa. Eqqarsaat tamanna nukittorsarniarlugu maluginiassavat Guutip inuup uumasunik eqqortuunngitsunik nerisaqarnera inerteqqutiginngikkaa , naak taakku peqqissutsiminut ajoqutaasinnaagaluartut . 
1 Mosesi 9:4: “ Kisianni neqi inuuneralu, aavalu nerisinnaanngilatit .  
Inerteqqut taanna isumaqatigiissummi siullermi atuuttussaavoq 3 Mos 17:10-11 naapertorlugu : " Inuk Israelikkut illuatungaaniittoq imaluunniit allamiut taakku akornanni najugaqartoq qanoq ittumik aavamik nerisaqarpat , uanga aavamik nerisoq akerlerissavara, taannalu inuiaqatigiinniit qimagussorpara . " aamma tusagassiuutini , Apustilit Suliaat 15:19- imiit 2 1-imut naapertorlugit : " Taamaattumik isumaqarpunga inuit allat akornanni Guutimut saaffiginnittartut ajornartorsiortinngilagut, kisiannili allaffigisarpagut eqqumiitsulianik mingutsitsinernik, kinguaassiuutitigut atornerluisarnermik, aammalu qimmit qimuttut qimmit qimuttut . Mosesip illoqarfinni tamani kinguaariit ingerlaneranni oqaluussisartoqarsimavoq, tassami ullut sapaatit akunnerini tamani synagogini atuarneqartarmat .     
Guutip " uummat " taasarpaa pinngortitaq tamakkerlugu neqimik timimik aamma anersaamik tamakkiisumik neqimut apeqqutaasumik sananeqarsimasoq. Neqimi tassani motororgani tassaavoq ajutoorneq nammineq aap-mit pilersorneqartoq , taannalu anersaartuutinik ataasiakkaanik sulfidimik pupiit tiguneqartumik pilersorneqartarpoq . In the living state , ajutoorneq pilersitsisarpoq elektriskimik nalunaarutinik eqqarsartaatsimik eqqaamanermillu pilersitsisartunik aammalu taanna aqutsisarpoq neqimik organit allat tamarmik timimik sanasut sulinerat. " Blod " -ip rolle-a aamma , genomimit , inuunermi ataasiakkaani immikkuullarissuuvoq , peqqissutsimut tunngatillugu atugaasariaqanngilaq, pissutigalugu timi tamakkerlugu eqqakkanik aammalu eqqakkanik pinngortinneqartunik tigummiartarmat, aammalu anersaartuutinik pissuteqarluni. Guutip nammineq immikkoortippaa, absolut eksklusivt , upperisamik ilinniartitsinerminut , Kristusip aavanik imigassartornissaq pillugu periuseq, kisiannili aatsaat vindruejuicemik ilisarnaatitut . Inuuneq aappaaniippat, Kristusip aappaanik imigassartortoq imminut illernartumillu naammalluinnartumillu pinngortitamini sanaartortarpoq , tunngaviusumik tunngaviusumik malillugu, tassani allassimavoq timi nerisassanik sananeqarsimasoq.     
Mos.9:5 : “ Aamma ilisimaneqassaaq, uumasut tamarmik aqqani uummatisi aavanik piumasaqarumaarlunga ; aamma inuup uummataa inuup piumasarissavara, aamma inuup qatanngutaanit . »   
Inuuneq Pinngortitsisumut Guutimut pinngortitsisumut pingaarnerpaavoq . Taanna tusarnaartariaqarpoq paasiniarlugu pinerlunnerup tassunga, inuunermik tiguneqarsimasumik ilumut piginnittumut, qanoq akerliussutsimik takutitsinersoq. Taamaattumik taanna kisimiilluni inuunermik tigusinissamut peqqussut inatsisitigut akuersissutigisinnaavaa. Versimi siuliani Guutip inuup uumasut inuunerat nerisassatut tigusinnaasimavaa, kisianni tassa pinerluutaavoq, toqutsineq inuup inuuneranik aalajangersimasumik naammassinnittartoq. Inuuneq taanna tiguneqartoq Guutimut qanillinissamut periarfissaqassanngilaq, aammalu pissusilersornerup allanngornera takusinnaajunnaarlugu, taamani tikillugu annaassiniarnermut malittarisassaanut naapertuutinngikkaluarpat. Guutip uani akiuiniarnermut inatsit tunngaviliissutigaa , „ isai isai, kigutit kigutit, inuuneq inuunermut .“ Uumasoq nammineq toqutsinermigut angutip toqunneqarnera akilissavaa aammalu angut Kainimik typeqartoq toqunneqassaaq nammineq aappani " qatanngutini " Abelimik typeqartoq toquppagu.    
Mos.9:6 : “ Kinaluunniit inuup aappaa kuineqarpat, inuup aappaa kuinneqassaaq ; Guutip inuuneq nammineq assilisani pinngortippaa . »   
Guutip toqusarnerit amerlassusaat annertusarniarlugu ujartuinngilaq, tassami akerleriissumik , toqutsisup toqunneqarnissaa akuersissutigalugu, taanna neriuuteqarpoq akerliussutsimik takutitsisinnaasumik aammalu, pissutigalugu ulorianartorsiorneq , inuit amerlanerpaartaasa sakkortuunik aqutsisinnaanertik ilinniassavaat, taamaalillutik toqutsisartup worthy-nngortinnginnissaat, taarsiullugu,.
Allaat upperisamik ilumoortumik ilumoortumillu inuuneqartup paasiniarsinnaavaa qanoq isumaqarnersoq " Guutip inuuneq assilisassiamik pinngortippaa ." Pingaartumik inuit ullumikkut nunarsuarmi kitaani nunarsuarmilu sumiluunniit ilisimatusarnermik ilisimasanik soqutiginnilersinneqarlutik pissanganartunngorpata aammalu pissanganartunngorpata.  
1 Mosesi 9:7 : “ Illillu, kinguaassiuutitigut amerlassusilerlusilu, nunarsuarmi siammarterilusilu amerlanerulerlusilu . »   
Guutip ilumut amerlassusilersuineq tamanna piumasaraa, pissutissaqarluarlunilu toqqakkat amerlassusaat taamatut annikillivoq , aamma kaammattuutigineqartunut aqqusinermi kukkusartunut naleqqiullugu , pinngortitami amerlassusaat annertunerujussuuppat , toqqakkani taakku akornanni nassaarisinnaallugit toqqaasinnaallugillu ; pissutigalugu eqqortoq Dan.7:9-mi allassimasoq naapertorlugu annertussuseq tassaavoq millionit ataatsit toqqarneqarsimasut qulit milliardit taaguuteqartut, imaluunniit 1 10.000-it akornanni .  
Mos.9:8 : “ Guutillu Noamut , erninilu peqatigalugit oqaloqatigai , .   
Guutip angutit sisamat oqaloqatigai, pissutigalugu inuit sinniisaannut angutinut naalakkersuinermik tunniussinermikkut , taakku akisussaaffigineqassapput arnat meeqqallu oqartussaassuseqarnerminnut inissinneqarsimasut qanoq iliuuseqarfigisinnaasimasaminnik. Naalakkersuineq tassaavoq Guutip inuit neqeroorutigisaat upperinninnermik ilisarnaat kisiannili taanna tamakkiisumik akisussaassuseqartitsivoq taassuma siornatigut eqqartuussineratalu .
1 Mos.9:9 : “ Takuuk, isumaqatigiissut ilinnut kinguaariinnullu illit kingorna ; »   
Ullumikkut uagutsinnut pingaaruteqarpoq paasissallugu uagut tassaasugut ’ kingornussassaq ’ taanna Guutip ’ isumaqatigiissuteqarfigisimasaa ’ . Ullumikkut inuuneq aammalu pilersaarusiorneqarnera soqutiginartoq inuttut aallaaveqarnerput allanngortinngilaa. Uagut tassaavugut aallaqqaasiut nutaaq Guutip inuiaqatigiinnut tunniussaa, qarsutsinerup kingorna. Noa ernerilu pingasut pillugit isumaqatigiissut immikkut ittuuvoq . Taanna Guuti kaammattorpaa inuit tamarmik qarsutsinermi imeq atorlugu aserortinnginnissaat . Tamatuma kingorna isumaqatigiissut Guutip Abrahamimut pilersissavaa , taannalu marlunnik malitseqartumik sammisaqarfiit ataani eqquutsinneqassaaq qitiutillugu , eqqortumik piffissap ingerlanerani anersaakkullu, Jiisusi Kristusip annaassiniarnermik kiffartorneranut. Taanna ataatsimooqatigiinneq tunngaviusumik ataasiakkaanut tunngassuteqassaaq soorlu annaassiniarnerup inissisimanera pineqartoq. Ukiuni hundredelinni 16-ini siullerpaamik tikiunnera sioqqullugu , Guutip annaassiniarnermut pilersaarutini upperisamik ileqqut hebræerit inuiaqatigiinnut peqqussutigineqartut aqqutigalugit saqqummiuppaa. Taava , pilersaarutip tamatuma qaamasumik ersersinneqartup Jiisusi Kristusimi naammassineqarnerata kingorna, ukiuni hunnorujuni 16-ini suli upperinnippallaarneq upperinninnermik kinguneqartussaavoq aamma ukiuni 1260-ini , taarnerpaaq Romamiut papismiisa ataani naalakkersuissaaq . Ukioq 1170- imiilli , Peter Waldop kristumiut upperisaat eqqortoq upperinnittorlu atorsinnaalermagu, sapaatip-akunnerata ilumoortup malunnartinneqarnera ilanngullugu , qinigaasut minnerusumik paasisimasallit , taassuma kingorna , toqqarneqarput Reformationip suliaani ingerlanneqartumi kisiannili naammassineqanngitsumi. Aamma aatsaat 1843-miit , upperisamik marloqiusamik misissuineq aqqutigalugu, Guutip adventismemik pionerit akornanni upperisamik toqqakkanik nassaarsinnaasimavoq . Kisianni suli siusippallaarpoq siulittuutimini ersersinneqartut tamakkiisumik paasinissaannut. Guutimik ataatsimooqatigiinnerup takussutissaa tassaavoq piffissaq tamaat qinngornerata sunniuteqarnera aammalu tiguneqarnera , tamanna pissutigalugu suliaq taassuma aqqani allakkakka, toqqarsimasani erseqqissarniarlugit, qulequttap ataani " Jiisusimik nalunaajaaneq ", kingullermik isikkoq, takussutissaq ataatsimooqatigiinnerata ilumoortorujussuusoq uppernarsarneqarsimasorlu.        
1 Mos.9:10 : “ uumasunik tamanik illit peqatigisunik, timmissanik, nersutanik, nunarsuarmilu uumasunik tamanik, umiarsuarmiit anisunik tamanik, imaluunniit nunarsuarmi uumasunik tamanik . »   
Isumaqatigiissut Guutimit saqqummiunneqartoq uumasunut aamma tunngavoq, tassa nunarsuarmi uumasunut amerliartortussanullu tamanut.
Mos.9:11 : “ Isumaqatigiissutiga ilinnut pilersissavara ; »   
Ilinniagaq qarsutsinermit ilinniartitsissutigineqartoq immikkuullarissuusariaqarpoq. Guuti maanna qanimut akiuussaaq, pissutigalugu anguniagaraa toqqarsimasani uummataat ajugaaffiginissaat.
1 Mos.9:12 : " Guutilu oqarpoq : Tassa isumaqatigiissutip ilisarnaataa uannut ilinnullu uumasunut tamanut ilinnut naassaanngitsumik naassaanngitsumillu : "   
Guutip tunniussaa ersersitsineq taanna suut tamarmik peqqissumik eqqortuunngitsumillu inuusut pillugit tunngavoq. Suli inuunerminut piginnittuunerup ilisarnaataanngilaq, tassa ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnera tassaassasoq. Takussutissiaq taanna uumasunik eqqaasitsivoq neriorsuuteqarnermini , qarsutsinermi imeq atorlugu aserorteqqinnginnissaat ; Tamanna tassaavoq killiffia. 
1 Mos.9:13 : “ Uanga qimmit qimuttut akornanni inissippakka, taannalu uanga nunallu akornanni isumaqatigiissutip ilisarnaataassaaq .”   
Ilisimatusarneq qimmit qimuttut pinngorsimanerannut timikkut pissutaasoq nassuiartussaavaa. Tassaavoq seqineq qaamasumik spektrumip aserorneqarnera, imermik qaffasissumik qaleriiaanik imaluunniit høj fuktighed-imik inissisimasoq. Kikkut tamarmik maluginiarsimavaat, silap pissusaata allanngoriartornerani erngullu qinngornerminik siaruarterinerani qinngorneq saqqummertartoq. Taamaattorli sila qarsutsinermik eqqaasitsivoq seqinnerlu Guutip qaamasuunera maluginiarneqarsinnaasoq, iluaqutaasoq eqqissisitsisorlu sinniisuutippaa.
Mos.9:14 : “ Aamma taamaassaaq, nunarsuup qulaani qilammi qilammi qilammi qilammi qilammi takussaavoq : »   
Taamaattumik qilalukkat Guutimit pilersinneqarput aatsaat qarsutsinerup kingorna aammalu piffissami tassani silaannaap pissusaata allanngoriartornerata kingorna sila pilersinniarlugu. Kisianni , piffinni ajortuni, angutit arnallu upperinnittut pissusilersornermik sammisaq taanna atornerluppaat aammalu saassussisimavaat, tassa guutimik ataatsimooqatigiinnerup ilisarnaataa una atorlugu, taanna akronymimik aammalu kinguaassiuutitigut atornerluisut katersorneqarneranni ilisarnaatitut atorlugu. Guutip tassani pissutissaqarluartoq nassaarisariaqarpaa inuiaqatigiit taakku akerleriissuteqartut ataqqinnippalunngitsullu tassunga inuiaqatigiinnullu pissusilersornissaannut. Kamannerata ersiutai kingulliit qanittumi takussaapput, ikuallannertut ikuallattoq toqusullu aserortitsisoq.
Mos.9:15 : “ Eqqaamassavara isumaqatigiissutiga, uanga ilissilu uumasullu tamarmik uumasut tamarmik akornanniittoq, imerlu uumasut tamarmik aserortinniarlugit qarsutsisoqanngilaq . »   
Guutip oqaasii atorlugit ajunngitsuliornermik oqaatsit taakku atuarlugit, paradoksi mittarpara eqqarsaatigalugu ullumikkut oqaaseqarsinnaanera inuit persuarsiornerat pissutigalugu, taanna antediluvianit niveauannut uteqqippoq.
Guutip oqaasiani eqquutsissavaa, imermik qarsutsisoqanngilaq, kisiannili upperinnittunut tamanut , qarsutsineq ulloq kingulleq eqqartuussiffissaq immikkoortinneqarpoq ; taanna apustilip Petrusip 2 Petrusi 3:7 -mi eqqaasippaatigut . Kisianni eqqartuussineq kingulleq taanna sioqqullugu , aamma Kristusip uteqqinnissaa sioqqullugu, sorsunnersuup aappaani nukissiuuteqarneq imaluunniit " 6. trompete " Saqq 9:13-imiit 21-mut, tikissaaq , arlalinnik aamma sinisterinik toqunartunik " pupinik " ilusilimmik , ajortuliornerup qimagussorneqarneranik, illoqarfiit annersaanni imaluunniit illoqarfiit pingaarnersaanni E- mi, tigummiarlugit .      
1 Mos.9:16 : “ Pissuseq qilammiissaaq ; uangalu taanna qiviassavara, Guutip uumasullu tamarmik nunarsuarmiittut akornanni isumaqatigiissut naassaanngitsoq eqqaamajumallugu ."   
Piffissaq taanna uagutsinnit ungasippoq aammalu inuiaqatigiit sinniisaat nutaat neriuuteqarluarsinnaapput, antediluvianit kukkunersiuisimanerat pinngitsoortinniarlugu. Kisianni ullumikkut neriunneq salliunneqanngilaq pissutigalugu antediluvianit kinguaassiuutit akornanni sumiluunniit takussaasarmata.
Mos.9:17: “ Guutillu Noamut oqarpoq : Tassa isumaqatigiissutip ilisarnaataa, uanga nunarsuarmilu uumasut tamarmik akornanni isumaqatigiissutigisimasara . »  
Guutip erseqqissarpaa isumaqatigiissut taanna qanoq ittuunersoq, taanna ’ neqinut tamanut ’ pilersinneqarpoq . Tamanna tassaavoq ataatsimooqatigiinneq inuiaqatigiinnut ataatsimoorussamik tunngaveqartuaannassasoq.  
1 Mos.9:18 : “ Noap erneri umiarsuarmiit anisut tassaapput Sem, Ham aamma Jafet. Ham tassaavoq Kanaanip ataataa . »   
Erseqqissarneqarpoq : “ Ham tassaavoq Kanaanip ataataa .” Eqqaamajuk Noa ernerilu tamarmik angisuujupput, antediluvianit annertussusaannik piginnittuullutik. Taamaalillutik qimmit qimuttut suli amerlanerulertussaapput, ingammik nunami " Kanaanimi ", tassani hebræerit Egyptenimiit anisut taakku ajornartorsiornerminnut nassaarissavaat, tassami annertussusaannik pissuteqartumik ersiorneq ukiuni 40-ni inoqajuitsorsuarmi angalaarnissaminnut pisuutissavaat tassanilu toqussallutik.    
Mos.9:19 ​​: “ Taakku tassaapput Noap erneri pingasut, taakkulu kingornussaat nunarsuaq tamakkerlugu inuttalerneqarpoq . »   
Maluginiaruk aallaqqaammut, antediluvianit tamarmik ataatsimik angummik aallaaveqarsimasut : Adam. Post - diluvian inuuneq nutaaq inuit pingasut, Sem, Ham aamma Jafet, tunngavigalugit sananeqarpoq. Taamaattumik inuiaqatigiit kinguaariit immikkoortinneqassapput immikkoortinneqassallutillu . Nutaamik inunngorneq ataaseq patriarkiminut, Semimut, Hamimut Jafetimulluunniit ataqatigiissaarneqassaaq. Immikkoortitsinerup anersaava taakku assigiinngitsut aallaqqaasiutaat aallaavigalugit angutit siuaasaminnut atassuteqartut imminnut akerleriissuteqartinneqassapput. 
1 Mos.9:20 : “ Noa nuna suliarilerpaa viinniliorlunilu . »   
Suliaq tamanna, nalinginnaasuugaluartoq, taamaattorli annertuunik kinguneqassaaq. Pissutigalugu Noap naatitsinermini naanerani vindruit naatitsisarpai aammalu presserneqarsimasoq oxidereerluni, imigassartortarluni.
1 Mos.9:21 : “ Viinnimik imigassartorlunilu imigassartorsimavoq, toqqimilu akornanni imminut qalipaavoq. »   
Sulinermini aqutsisinnaajunnaarnermigut Noap imminut kisimiilluni isumaqarpoq, imminut paasinarsisitsivoq imminullu tamakkiisumik strippeqarluni.
1 Mos.9:22 : “ Ham, Kanaanip ataataata, ataataata pissusilersornera takuaa, qatanngutinilu marluk avataaniittut oqaluttuarai. »   
Taamani inuup anersaata suli assut misigisimavaa nuliaasoq taanna ajortuliortup Adamip nassaarisimasaa. Aamma Cham, nuannaartoq qularnanngitsumillu assut qinngasaartoq, isumaqarpoq ajortoq takusinnaasaminik qatanngutini marluk nalunaaruteqarnissani.
Mos.9:23 : “ Taava Semi Jafetilu atortoq tiguaat, qinnguartaatiminnullu ikkussorpaat, tunumut ingerlaqqillutik ataataminnik qinngasaarillutik; pissutigalugu qisuariaatitik qinngasaarisimammata, ataataminnik qinngasaarineq takusimanngilaat . »   
Pisariaqartinneqartunik tamanik mianersoqqusillutik qatanngutit taakku marluk aappaminnik timimik nuliaasumik qalipaapput.
1 Mos.9:24 : “ Noa viinnimik eqqumiitsuliormat tusaavaa ernini mikisoq qanoq iliorsimanersoq . »   
Taamaattumik qatanngutit taakku marluk ilinniartittariaqarsimavaat. Aammalu isornartorsiuinerup tamanna Noap Ataatatut ataqqinninnera saassussineqarsimasoq misigisimasup pissanganartissavaa. Taanna siunertaqartumik imigassartorsimanngilaq aammalu vindruejuicemik pinngortitami reaktionimik eqqugaasimavoq, taanna piffissap ingerlanerani oxidertarpoq sukkorlu imigassartortarluni.
Mos.9:25 : “ Oqarlunilu : Kanaan perloqquneqarpoq ! Taanna qatanngutini inussiaataasut inussiaataassaaq ! »   
Ilumut misigisaq taanna pinngortitsisup Guutip Noap ernerisa kingornussaat pillugit siulittuinissaanut pissutaasinnaavoq. Tassami Kanaan nammineq ataatamini Hamip iliuuseqarneranut attuumassuteqanngilaq ; taamaattumik pisuunermini pisuunngilaq. Noallu taanna perloqqusimavaa, pissutigalugu iliuuseqanngimmat. Pissutsit pilersinneqarsimasut Guutip eqqartuussineranik tunngaviusumik uatsinnut saqqummiussilerput, taanna peqqussutaani qulini aappaani atuarneqarsinnaavoq 2 Mosesi 20:5-imi : " Taakku qungujussanngilatit, kiffartorfigissanngilatillu; Uanga, YaHWéH, Guutissi, Guutiuvoq sinngasoq, aappariit ajortuliornerat meeqqanut pinerluuteqartitsisartoq, uannut akerliusut kinguaariit pingajuat aappaalu, » . Eqqortuunngitsumik takuneqarsinnaasumi tassani Guutip ilisimassusia tamaat toqqorsimavoq. Pissutigalugu eqqarsaatigiuk, ernerup ataatallu akornanni ataqatigiinneq pinngortitamiittoq aamma erneq ataataminut tunuliaqutaassaaq saassussisoqarpat ; qaqutigoortumik minitaqarluni. Guutip ataata toqqarsimappagu ernerup taanna uumigissavaa ataatanilu illersorlugu. Ernini, Kanaan, perloqqummagu Noap Hami , ataata kinguaassami iluatsitsilluarnissaanik ernumanartoq, pineqaatissiissutigaa . Aammalu Kanaanip nammineq tungaaniit Hamip ernerata kingunerisassai akisussaaffigissavai. Taamaattumik Noamut ernerinullu marlunnut pilluaqqusimasaminut piujuartumik akerleriinneq misigissavaa : Sem aamma Jafet. Nalunngilarput Kanaanip kingornussassaa Guutimit aserortinneqassasut Israelimut, inuiaqatigiinni Egyptenimi inussiaataanermit annaanneqarsimasumut (Hamip ernertaa alla : Mitsraim), naalagaaffimmi nunap immikkoortuanik neqerooruteqarniarlugu.         
Mos.9:26 : “ Oqarlunilu : Pilluaqquneqassaaq YaHWéH , Semip Guutia, Kanaanilu kiffartortinneqassaaq ! »   
Noap ernini pillugit siulittuivoq Guutip taakkununnga ataasiakkaanut pilersaarutaa. Taamaattumik Kana’anip kinguaavi Semip kinguaavinut inussiaataassapput. Ham kujammut annertusarneqassaaq Afrikamilu nunavissuaq ullumikkut Israelip nuna tikillugu inuttalersorlugu. Shem avannamut kangimullu annertusiartortussaavoq, ullumikkut arabiamiut muslimit nunaanni inuttaqalerluni. Kaldeamiit, ullumikkut Irakimiittoq, Abrahamimit, semitimik piviusumik, pivoq. Oqaluttuarisaanermi uppernarsarneqarpoq Kanaan Afrika ilumut arabiamiut Semimit aallaaveqartut inussiaataasimasut.
1 Mos.9:27 : “ Guutip Jafetip naalagaaffia annertusarlugu, Semillu tupeqarfiini najugaqassaaq, Kanaanilu kiffartortinneqassaaq! »   
Jafeti avannamut , kangimut aamma kitaanut annertusarneqassaaq . Sivisuumik avannaa kujammut aqutsisuussaaq. Nunat avannarliit kristumiunngortinneqarsimasut teknikkikkut ilisimatusarnikkullu ineriartorneq misigissavaat, tamannalu nunat arabiamiut kujataaniittut atornerluisinnaalissavaat, Afrikamilu inuiaqatigiit, Kanaanip kingornussassaat, inussiaataasinnaalissavaat.
Mos.9:28 : “ Noalu qarsutsinerup kingorna ukiuni 350-ini inuuvoq . »   
Ukiuni 350-ini Noap ullumikkut inuit qarsutsinermik nalunaajaasinnaasimavoq, qarsutsinermilu sioqqullugit inuit kukkunerat pillugu mianersoqqullugit.
Mos.9:29 : “ Noap ullui tamarmik ukiut arfineq-marluk 50-iupput ; taamani toquvoq . »   
1656-imi, ukiumi Adamip kingorna qarsutsisoqarnerani, Noa 600-nik ukioqarpoq , taamaattumik Adamip ajortuliornerata kingorna 2006-imi toquvoq , ukiunik 950-inik ukioqarluni. 1 Mosesi 10:25 naapertorlugu 1757-imi " Pelegip " inunngornerani " nunarsuaq Guutimit immikkoortinneqarpoq " kunngip Nimrodip Babelimilu tårnip upperinninnermik misigisaqarnera pissutigalugu. Immikkoortitsineq imaluunniit immikkoortitsineq tassaavoq oqaatsit assigiinngitsut Guutip inuiaqatigiinnut tunniussaasa kingunerisaat , taamaalillutik immikkoortinneqarsinnaaqqullugit aammalu ataatsimoorlutik blokkimik pilersitsisinnaajunnaarlutik taassuma isigisaata piumasaatalu siornatigut . Taamaattumik Noa pisoq inuuvoq taamanilu 757-inik ukioqarluni.    
 
Noa toquppat , Abram inunngoreersimavoq (1948-mi, imaluunniit ukiut 2052- it Jiisusi Kristusip toqunerata sioqqullugit , ukiumi 30-mi inissisimasoq, nalinginnaasumik eqqunngitsumik kalenderitsinni), kisianni Urimiippoq, Kaldeami, Noamit ungasissumi avannamut Ararat-ip qaqqartaata tungaanut najugaqartoq .
1948-mi inunngortoq, ataata Terah 70-inik ukioqarluni, Abram Charan qimappaa , Guutip peqqussutaanut akissuteqarniarluni , 75-inik ukioqarluni 2023-mi, ukiut 17-it qaangiummata Noap 2006-imi toqukkut qimagunneraniit . Taamaalilluni ataatsimooqatigiinnerup anersaakkullu stafeti qulakkeerneqarpoq naammassineqarlunilu.
100-nik ukioqarluni, 2048-mi, Abram Isakimik aappaqarpoq. Taanna 175-inik ukioqarluni 2123-mi toquvoq.
60-inik ukioqarluni , 2108 -mi , Isak marlulissat Esau aamma Jakob aapparilerpai , 1 Mosesi 25:26 naapertorlugu.
 
 
 
Mosesi 10
 
Inuiaqatigiit immikkoortinneqarnerat​
 
Kapitalimi uani Noap ernerisa pingasut kinguaavi pillugit ilisaritinneqarput. Saqqummersitsineq tamanna iluaqutaassaaq, pissutigalugu Guutip siulittuutimini nunap immikkoortuini pineqartuni aqqit aallaqqaasiutaat eqqaaneqartarmata. Aqqit taakku ilaat ullumikkut aqqinik ajornanngitsumik ilisarnaatigineqarsinnaapput, pissutigalugu pingaarnertut aallaaveqarnertik pigiinnarsimammassuk, assersuutigalugu : " Madai " mede-mut, " Tubal " Tobolsk-imut, " Meshech " Moskvamut.       
Gen 10:1 : “ Noap ernerisa kinguaariit tassaapput: Sem, Ham aamma Jafet. Aamma qarsutsinerup kingorna taakkununnga ernerit inunngorput. »   
Jafetip erneri
Gen 10:2 : “ Jafetip erneri tassaapput : Gomer, Magog, Madai, Javan, Tubali, Mesek aamma Tiras . »     
“ Madaï ” tassaavoq Tusagassiuutit ; “ Javan ” , Grækenland ; " Tubal " , Tobolsk, " Meshech " , Moskva.          
Gen 10:3 : “ Gomerip erneri : Askenaz, Rifat aamma Togarma. »     
Gen 10:4 : “ Javanip erneri : Elisa, Tarsis, Kittimi Dodanimilu. »    
" Tarsis " isumaqarpoq Tarsus ; " Kittimi ", Kypern.     
Gen 10:5 : “ Taakku aqqutigalugit inuiaqatigiit qeqertaat inuttalersorneqarput , nunaminni, oqaatsitik naapertorlugit , ilaqutariit naapertorlugit, inuiaqatigiit naapertorlugit. »   
Oqaaseq " naalagaaffiit qeqertaat " ullumikkut Europami naalagaaffiit vest-imiittut aammalu taakku annertuumik annertussusillit soorlu Amerika Australialu pineqarput .  
Eqqortuuneq " ataasiakkaat oqaasii malillugit " Babelimi tårnip misigisaani 1 Mosesi 11-imi ersersinneqartumi nassuiaatissaq nassaarissavaa.  
 
Hamip erneri
Gen. 10:6 : “ Hamip erneri tassaapput : Kus, Misraim, Put aamma Kanaan. »     
Kush isumaqarpoq Etiopia ; “ Mitsraim ” , Egyptenimi ; “ Put ” , Libyami ; aamma “ Kanaan ” , ullumikkut Israeli imaluunniit Palæstina qangarnisaq.          
1 Mos.1 0:7 : “ Kusip erneri : Seba, Havila, Sabta, Raama aamma Sabteka. Raamap erneri : Seba aamma Dedan. »     
1 Mos.1 0:8 : “ Kusilu Nimrodimik inunngorpoq ; Nunarsuarmi pissaaneqalerpoq. »     
Kunngi taanna “ Nimrod ” tassaassaaq “ Babelip tårnia ” sanasoq , Guutimit oqaatsit immikkoortinneqarnerannut pissutaasoq, taanna inuit inuiaqatigiinnut naalagaaffinnullu immikkoortitsivoq immikkoortitsillunilu 1 Mos.11 naapertorlugu.    
Gen 10:9 : “ Taanna YaHWéH-p siornatigut piniartuuvoq nukittoq ; Tamanna pissutigalugu oqartoqarpoq : Soorlu Nimrod, YaHWéH-p siornatigut piniartoq sakkortoq . »     
Gen 10:10 : “ Siullermik Babelimi, Erekimi, Akadimi Kalnemilu nunami Shinarimi naalakkersuisimavoq. »    
“ Babel ” tassaavoq Babylon qanga ; " Accad " , Akkadia qangarnisaq aamma ullumikkut illoqarfik Bagdad ; " Skinear " , Irakimi.         
Gen 10:11 : “ Nunamit tassanngaanneerpoq Assyria ; taanna Ninive, Rehobot-Ir, Kala sanasimavaa , .     
" Assur " isumaqarpoq Assyria. " Ninive " ullumikkut Mosulinngorsimavoq .​    
Gen 10:12 : “ aamma Resen Ninevep Kalallu akornanni ; Tassaavoq illoqarfik annertooq. »     
Illoqarfiit taakku pingasut ullumikkut Irakimi avannamut aammalu " Tigris " -ip eqqaani inissisimapput .  
Gen 10:13 : “ Misraimilu Ludimit, Anamimit, Lehabimit Naftuhimillu ernertaqarpoq, ”    
Gen 10:14 : “ Patrusimiut, Kasluhimiullu, taakkunannga filisterit kaftorimiullu pinngorsimapput. »    
" Filisterit " tassaapput ullumikkut Palæstinamiut , suli Israelimik sorsuuteqartut soorlu siornatigut suleqatigiinnermi. Taakku tassaapput Egyptenip erneri, Israelip oqaluttuarisaanerani akeqqaa alla 1979-imi Egyptenip Israelimik suleqateqarnerata tungaanut.  
Gen 10:15 : “ Kanaanilu ernertaa Sidon ernertaqarpoq, Hetilu ; »    
Gen 10:16 : “ aamma Jebusimiut, Amorimiut, Girgasimiut, ” .    
" Jebus " isumaqarpoq Jerusalem ; “ Amorimiut ” tassaapput nunap immikkoortuani Guutip Israelimut tunniussaani innuttaasut siulliit . Naak normup angisuupilussuup iluaniiginnaraluarlutik Guutip toquppai, inuiaqatigiillu sinnerlugit toqunartunik qimmit qimuttut atorlugit aserortippai, inissaq annaassallugu.     
Gen 10:17 : “ Hivimiut, Arkimiut, Siniamiut, ” .   
" Sin " isumaqarpoq Kina.  
Gen. 10:18 : “ Arvadimiut, Zemarimiut, Hamatimiut. Taava Kanaanimiut ilaqutariit siaruarsimapput. »    
Gen. 10:19 : “ Kanaanimiut killeqarfiat Sidonimiit Gerarimut, Gazamut, Sodomimut, Gomorramut, Admamut Zeboimimullu Lashamut. »    
Aqqit taakku qangarnisat Israelip nunaata killilersorpaat avannamut kimmut Sidonip inissisimaffiani, kujammut ullumikkut Gaza suli inissisimaffigisaani, aammalu kujataani kangiani , Sodoma Gomorrallu inissisimaffiat naapertorlugu " Immap Toqusup " inissisimaffiani , avannamut Zeboimip inissisimaffiani .     
Gen. 10:20 : “ Tamakku tassaapput Hamip erneri, ilaqutariit, oqaatsit, nunaminni, inuiaqatigiinni. »    
 
Semip erneri
Gen. 10:21 : “ Semimut aamma ernerit inunngorput, Eberip ernerisa tamarmik ataataat, Jafetillu siullerpaamik qatanngutaa. »   
Gen. 10:22 : “ Semip erneri tassaapput : Elam, Assur, Arpaksad, Lud aamma Aram. »    
" Elam " tassaavoq ullumikkut Iranimi persiamiut inuiaqatigiit qangarnisat , kiisalu Indiap avannaani ariat ; " Assur " , Assyria qanga ullumikkut Irakimiittoq ; “ Lud ” , immaqa Israelimi Lod ; " Aram " , Syriami arameamiut .              
Gen. 10:23 : “ Aramip erneri : Uz, Hul, Geter aamma Mas. »    
Gen. 10:24 : “ Arpaksadip Sela inunngorpaa ; Selalu Eberimik ernertaqarpoq. »    
Gen. 10:25 : “ Eberilu ernerit marluk inunngorput : ataaseq Pelegimik ateqarpoq, taassuma nalaani nunarsuaq avinneqarsimammat ; »    
Versimi tassani nassaarisinnaavarput eqqortoq : " pissutigalugu ulluni nunarsuaq avinneqarsimammat ." Tassunga pisussaaffigaarput, ukiumi 1757-imi Adamip ajortuliornerata nalaani, oqaatsit immikkoortinneqarnerat , Babelip tårnip qaffanneqarneratigut upperinninnermik ataatsimoortitsisoqarnissaanik misissuinerup kingunerisaanik, ulloqartinneqarsinnaanera. Taamaattumik tamanna kunngip Nimrodip naalakkersuinerata piffissaavoq.  
Gen. 10:26 : „ Joktani Almodadimik, Selefimik, Hasarmavetimik, Jeramik ernertaqarpoq, ”    
Gen. 10:27 : „ Hadoram, Uzal, Dikla, ” .   
Gen. 10:28 : „ Obali, Abimaeli, Saba, ” .   
Gen. 10:29 : „ Ofir, Havila aamma Jobab. Tamakku tamarmik Joktanip ernertaraat. »    
Gen. 10:30 : “ Mesamiit Sefarip tungaanut, qaqqat avannamut kimmut tikillugit najugaqarput. »    
Gen. 10:31 : “ Taakku tassaapput Semip erneri, ilaqutariit, oqaatsit, nunaminni, inuiaqatigiinnilu. »    
Gen. 10:32 : “ Tamakku tassaapput Noap ernerisa ilaqutariit, kinguaariit naapertorlugit, naalagaaffimminni. Taakkunanngalu inuiaqatigiit qarsutsinerup kingorna nunarsuarmi siammarsimasut . »   
 
 
 
Mosesi 11
 
Oqaatsit atorlugit immikkoortitsineq
 
Gen 11:1 : “ Nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimik oqaaseqarpoq oqaatsinillu ataatsimik . ”   
Guutip uani eqqaamavaa inuit tamarmik aappariit ataatsimit aallaaveqarnerisa logiskimik kinguneqarsinnaanera : Adam Evalu. Taamaattumik oqaatsit oqaatigineqartartut kinguaariinnut tamanut ingerlateqqinneqarput. 
Gen 11:2 : “ Kangianiit ingerlaarmata nunami Sinaarimi qeqertami nassaarput, tassanilu najugaqalerput . ”   
Ullumikkut Irakimi nunap " Schinar " -ip " kangiani " ullumikkut Iraniuvoq. Nunap qaffasissusaa qimallugu angutit qeqertami katersuupput, qeqertani annertuuni marlunni, " Eufratimit Tigrisimiillu " (hebræerisut : Phrat aamma Hiddekel) imeqarluartumi , aammalu pissuseqarluartumi. Piffissami Lot, Abrahamip ernera , aamma sumiiffik taanna toqqassavaa tassani najugaqalernissaminut , angajoqqaaminiit immikkoortinneqarpat. Nunap immikkoortua annertooq illoqarfiup annertuup, " Babelip " sananeqarnissaanut iluaqutaassaaq , nunarsuup naanerata tungaanut tusaamasaalluinnartussaavoq.         
Gen 11:3 : “ Imminut oqarsimapput : ’ Takuuk ! Tegl-inik sanassaagut , ikuallannermilu ikuallassavagut. Aammalu tegl tassaavoq ujaqqatik, bituminilu tassaavoq cementitik .    
Angutit katersorneqartut tupeqarfinni najugaqanngillat ; Nassaarneq tamanna illoqarfiit tamarmik aallaavigaat. Egyptenimi inussiaataanerminni qimmit taakku sananeqarnerat, Faraomut Ramsesimik sanaartornissamut, hebræerit ajornartorsiornerannut pissutaassaaq. Assigiinngissutaa tassaavoq, tegl- itik ikuallannermi ikuallanneqartussaanngillat, kisianni nunamit illup iluanilu sananeqarsimallutik, Egyptenimi seqinnersumi ikuallannermi panertinneqassapput.
Gen 11:4 : “ Oqarsimapput : Takuuk ! Immitsinnut illoqarfimmik sanaartorpugut qilammut tikissinnaasumik , immitsinnullu aqqissuussissaagut, nunarsuarmi tamarmi siaruarsimannginnissatsinnut .    
Noap erneri kinguaariillu nunarsuarmi siaruarsimallutik najugaqarsimapput, nomaditut, aammalu ingerlaarnerminnut naleqqussarneqarsimasunik tupeqarfiusuni najugaqarsimallutik. Saqqummersitsinermi tassani Guutip piffissaq siunertarivaa inuit oqaluttuarisaaneranni siullerpaamik inuit sumiiffimmi aammalu inissiani permanentimi najugaqalernissartik aalajangersimammassuk , taamaalillutik inuit siullerpaamik najugaqalersimasut. Aammalu katersuunneq siulleq taanna ataatsimoortinniarlugit aqqutissiuussivoq immikkoortitsineq qimagussorniarlugu, taannalu isumaqatigiinnginnernik, sorsuuteqarnermik toqunermillu pilersitsisarpoq. Taakku Noamit ilinniarsimavaat antediluvianit ajortuliortarnerat nakuusertarnerallu ; Guutip taakku aserortariaqarsimavai. Aammalu kukkunernik taamaattunik uteqqinnissamut ulorianartorsiorneq pitsaanerusumik aqunniarlugu isumaqarput sumiiffimmi ataatsimi qanimut katersuullutik, nakuuserneq tamanna pinngitsoortinniarlugu iluatsissasoq. Oqaaseq imaappoq : ataatsimoorneq tassaavoq nukissaq. Babelip nalaaniit naalakkersuisut annertuut naalakkersuisut annertuut tamarmik nukittussusitik ataatsimoornermik katersuiniarnermillu tunngaveqarsimapput. Kapitalimi siuliani eqqaaneqarpoq kunngi Nimrod taanna , soorunami , piffissami inuiaqatigiinni ataatsimoortitsisoq siulleq, eqqortumik Babelimik tårnimillu sanaartornikkut .  
Allaaserisami erseqqissarneqarpoq : " tårnip qulaani qilammut tunngasoq ." Eqqarsaat taanna " qilammut tunngasoq " takutitsivoq qilammi Guutimut ilaalernissaq siunertaavoq takutinniarlugu inuit taanna peqatigalugu iliuuseqarsinnaasut aammalu namminneq ajornartorsiutitik pinngitsoortinniarlugit aaqqiiffiginiarlugit isumassarsiorsinnaasut . Pinngortitsisumut Guutimut unammilligassatut annertunerunngilaq minnerunanilu.     
Gen 11:5 : “ Naalakkap illoqarfik illullu inuit sanasaat takuniarlugit aallarpoq . ”   
Tamanna assilisassiaavoq uatsinnut ersersitsisoq Guutip inuiaqatigiinnut pilersaarut ilisimagaa, eqqarsaatinik upperinnittunit arlaleriarluni inuuneqartumik.
Gen 11:6 : “ YaHweh oqarpoq : Takuuk inuiaqatigiit ataatsiupput, tamarmik ataatsimik oqaaseqarput, tamannalu suliarisimavaat ; Maanna pilersaaruteqarsimasaminnik suliaqarnissaminnut sunaluunniit inerteqqutaanngilaq .    
Babelip nalaani pissutsit ullumikkut universalistinit soqutigineqarput, taakku isumassarsiaq taanna unioqqutitsipput : inuiaqatigiit ataatsimik pilersitsinissaq oqaatsillu ataatsimik oqalunnissaat. Aammalu universalistit, soorlu Nimrodip ataatsimoortinneqarsimasut, Guutip tamanna pillugu qanoq isumaqarnersoq soqutiginngilaat. Taamaattorli 1747-imi Adamip ajortuliorneraniit , Guuti oqaluttuarpoq isumassarsianilu ersersillugu. Soorlu oqaasii ersersippaat, inuit suliniutaat pillugu isumassarsiaq taanna nuannarinngilaa aammalu pissanganartippaa. Kisiannili taakku aniguisinneqarnissaat apeqqutaanngilaq. Kisianni maluginiassavarput Guutip inuit upperinnittut periarfissaasa sunniuteqarnera uppernarsarsimanngilaa. Ataatsimik ajoquteqarpoq aamma taanna : amerlanerusunik katersuuttarmata, amerlanerusunik taanna itigartitsisarput, kiffartorneq ajorpaat, imaluunniit ajornerpaamik, eqqunngitsumik guutinik kiffartortarput taassuma siornatigut.  
Gen 11:7 : “ Takuuk ! Allamut ingerlaqqissaagut oqaatsitik paatsiveerutitsissavagut, taamaalillutik imminnut oqaasii paasisinnaannginnissaat .    
Guutip aaqqiissummik peqarpoq : “ Oqaatsitik paatsiveerutitsissavagut, taamaalillutik imminnut oqaasii paasisinnaajunnaarlugit .” Suliaq taanna siunertarivaa guutimit tupinnartumik atuinissaq . Piffissap ilaani angutit oqaatsit assigiinngitsut atorlugit oqalussinnaalertarput, imminnullu paasinnissinnaajunnaarlutik imminnut ungasinnerulernissaminnut piumaffigineqartarlutik. Unit piumasarineqartoq aserorneqarpoq . Angutit immikkoortinneqarnerat , misissuinermi tassani qulequtarineqartoq, suli tassaavoq, naammassineqarluarsimavoq .  
Gen 11:8 : “ Taava YaHWéH-p taakku tassanngaanniit nunarsuup sinneranut siaruartippai ; aamma illoqarfimmik sanaartorneq unitsippaat .    
Oqaatsit ataatsit atorlugit oqaluttut ataatsimoorlutik allanit ungasillisarpaat. Taamaattumik ” oqaatsinik ” misigisaqarneq tamanna kingorna inuiaqatigiit sumiiffinni assigiinngitsuni najugaqassapput, tassanilu illoqarfiit ujaqqanik qilleriffiusunillu nassaarfigineqassapput. Naalagaaffiit pilersinneqassapput aammalu kukkunertik pineqaatissinniarlugu Guutip imminnut akerleriissinnaassavai. Nunarsuaq tamakkerlugu eqqissineq pilersinniarlugu " Babel "-imik misissuineq iluatsinngilaq.    
Gen 11 : 9 : “ Taamaattumik Babelimik taaguuteqarpoq, tassami tassani YaHWéH-p nunarsuarmi tamarmi oqaatsit paatsiveerusimaarpai, tassanngaanniillu YaHWéH-p nunarsuarmi tamarmi siaruarsimavai .   
Aqqa " Babel " isumaqartoq " paatsiveerutitsineq " ilisimasariaqarpoq, tassami inuit takutippaat Guutip nunarsuarmi tamarmi ataatsimoornissamik misiliinerminnut qanoq qisuariaateqarnersoq : " oqaatsit paatsiveerutitsinerat ". Ilinniartitsissutip siunertaavoq inuit nunarsuup naanerata tungaanut mianersoqqullugit , tassami Guutip misilittagaq tamanna nalunaarusiamini saqqummiukkusuppaa , Mosesimut diktereqarsimasoq taamaalilluni Biibilimi illernartumi atuakkat siulliit ullumikkut suli atuartarpagut allappai . Guutip taamanikkut pikitsitsisut akiorniarlugit nakuuserneq atortariaqanngilaa. Kisianni taamaanngilaq nunarsuup naanerani , nunarsuarmi tamarmi katersuunneq taanna Guutimit pineqaatissinneqarsimasoq taarsersorlugu, sorsunnersuup aappaata kingorna upperinnittut kingulliit aniguisut Jiisusi Kristusip naalannartumik uteqqinneratigut aserorneqassapput. Taakku taava " akerleriissuteqarnera " aaqqiivigisariaqarpaat , tamatuma saniatigut toqqarsimasai kingulliit toqunneqarnissaat pillugu aalajangersimammata, pissutigalugu nunarsuup pinngortinneqarneraniit sapaatip -akunneranut illernartinneqarsimasumut upperinnittuusimammata . Guutip ilinniartitsissutaa inuit maluginiarsimanngilaat aammalu nunarsuaq tamakkerlugu ataqqinnittumik, illoqarfiit annertuut pilersinneqarsimapput Guutip inuiaqatigiinni allani imaluunniit toqunartunik nappaatinik annertuumik annertussusilinnik aserortinneqarnissaasa tungaanut.         
 
 
Semip kingornussaat
Abrahamimut upperisallit aamma ullumikkut upperisarsiornerit ataatsit aappaat
1 Mos.11:10 : “ Tamakku tassaapput Semip kinguaariit. Sem ukiuni hunnorujuni inuuvoq, ukiullu marluk qarsutsinermi kingorna Arfaxad-imik inunngorpoq .    
Semip ernertaa, Arfaksad 1658-imi inunngorpoq (1656 + 2) .
Gen 11:11 : “ Semilu Arpaksadip inunngornerata kingorna ukiuni hunnorujuni pingasuni inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq .   
Sem 2158-imi 600-nik ukioqarluni toquvoq (100 + 500)
Gen 11:12 : “ Arpaksadi ukiuni 35-ini inuuvoq, Selalu inunngorpoq . ”   
Arpa c shadip ernertaa , Sela 1693-imi inunngorpoq (165 8 + 35).
Gen 11:13 : “ Arpaxad Selamik inunngornermi kingorna ukiuni 400-ni inuuvoq , . erninillu paninillu inunngortitsivoq .    
Arpakschad 2096-imi 438-nik ukioqarluni toquvoq (35 + 403)
Gen 11:14 : “ Sela ukiuni 30-ni inuuvoq, Eber-imillu inunngorpoq . ”   
Héber 1723-mi inunngorpoq (1693 + 30) .
Gen 11:15 : “ Sela Eberip inunngornerata kingorna ukiuni 400-ni inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq .   
Sela 2126-imi (1723 + 403) toquvoq 433-nik ukioqarluni (30 + 403)
Gen 11:16 : “ Heber ukiuni 34-ni inuuvoq, Pelegimillu inunngorluni . ”   
Peleg 1757-imi inunngorpoq (1723 + 34). Inuunermini , 1 Mosesi 10:25 naapertorlugu, ’ nunarsuaq immikkoortinneqarpoq ’ oqaatsit oqaatigineqartut Guutimit pinngortinneqarsimasut angutit Babelimi katersuuttut immikkoortinniarlugit immikkoortinniarlugit .   
Gen 11:17 : “ Eber Pelegip inunngornerata kingorna ukiuni 430-ni inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq .   
Heber 2187-imi (1757 + 430) toquvoq 464-inik ukioqarluni (34 + 430)
Gen 11:18 : “ Pelegi ukiuni 30-ni inuuvoq Reumillu inunngorluni . ”   
Rehu 1787-imi inunngorpoq (1757 + 30) .
Gen 11:19 : “ Pelegi Reumik inunngornermi kingorna ukiuni 200-ni arfineq-marlunni inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq .   
Peleg 1996- imi toquvoq (1787 + 209) 239-nik ukioqarluni (30 + 209) . Erseqqissarpaa inuunerup sakkortuumik qaffakkiartornera, ilimanaq Babelip tårniani piffissami naammassineqarsimasumi upperinninnermik pissuteqartoq.
Gen 11:20 : “ Rehu ukiuni 32-ni inuuvoq Serug-imillu inunngorluni . ”   
Serug 1819-imi inunngorpoq (1787 + 32) .
Gen 11:21 : “ Reu Serugimik inunngoreerluni ukiuni 200-ni arfineq-marlunni inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq .   
Rehu 2096 -imi toquvoq (1819 + 207) 239-nik ukioqarluni (32 + 207)
Gen 11:22 : “ Serug ukiuni 30-ni inuuvoq, Nahorilu inunngorpoq . ”   
Nachor 1849-mi inunngorpoq (1819 + 30) .
Gen 11:23 : “ Serug Nahorip inunngornerata kingorna ukiuni 200-ni inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq .   
Serug 2049-mi toquvoq (1849 + 200) 230-nik ukioqarluni (30 + 200)
Gen 11:24 : “ Nahor ukiuni 29-ni inuuvoq, Teralu inunngorpoq . ”   
Terach 1878-imi inunngorpoq (1849 + 29) .
Gen 11:25 : “ Nahori Teramik inunngoreerluni ukiuni 199-ini inuuvoq, . erninillu paninillu inunngortitsivoq .   
Nachor 1968-imi toquvoq (1849 + 119) 148-nik ukioqarluni (29 + 119)
Gen 11:26 : „ Tera ukiuni arfineq-marlunni inuuvoq , Abramimillu, Nahorimik Haranimillu inunngorluni .   
Abram 1948-mi inunngorpoq (1878 + 70) .
Abram siullerpaamik inatsisitigut ernertaqassaaq, Isak, 100-nik ukioqalerpat, 2048 -mi , 1 Mosesi naapertorlugu. 21:5 : “ Aaperaat ukiunik hunnorujunik ukioqarpoq ernini Isak inunngortillugu .”   
Abrami 2123-mi toqussaaq 175-inik ukioqarluni , 1 Mosesi 25:7 naapertorlugu : " Tassa ullut Abrahamip inuunerani ukiut : ukiuni hunnorujuni arfineq pingasuni inuuvoq . "    
Gen 11:27 : “ Tamakku tassaapput Terap kinguaariit. Terap Abrami, Nahori Haranilu ernertarai. Haranip Lot inunngorpaa .   
Maluginiaruk Abrami Terap erneri pingasut akornanni utoqqaanerusoq. Taamaattumik taanna tassaavoq ataata Tera 70-inik ukioqarluni inunngortoq, soorlu qulaani versimi 26-mi erseqqissarneqartoq.
Gen 11:28 : " Haranilu ataatani Tera sioqqullugu toquvoq nunami inunngorfigisamini, Kaldeami Urimi . "   
Toquneq tamanna sooq Lotip kingusinnerusukkut Abramimik angalaarnermini peqatigisimaneranik nassuiaavoq. Abramip taanna illersorniarlugu tiguaa.
Tassa Kaldeami Ur-imi Abrami inunngorpoq aammalu Kaldeami Babylonimi Israeli upperisarsiortoq pruffiiti Jeremiap pruffiiti Danielillu nalaanni tigusarineqassaaq.
Gen 11:29 : " Abram Nahorilu nuliarput : Abramip nulia Saraimik ateqarpoq, Nahorip nulia Milkamik ateqarpoq, Haranip pania, Milkap ataataa, Iskallu ataata . "    
Piffissami tassani ataatsimooqatigiinnerit assut ataqatigiipput : Nahorip qatanngutini Haranip pania Milka katippaa. Tassaavoq normu aamma pisussaaffimmut naalalluarneq, taannalu siunertaavoq kingornussassat race-ata pitsaassusaanik illersuinissaq. Taamaalilluni Isaakip kiffani nassiussavaa ernini Isaakimut nuliassarsiorlugu Labanip arameamiup ilaqutariinnit qaninnerpaanit. 
Gen 11:30 : “ Sarailu meeraqanngilaq : meeraqanngilaq . ”    
Sterilitet taanna pinngortitsisoq Guutip pinngortitsisinnaassusia saqqummiussinnaalissavaa ; tamanna uini Abramitut ukiunik hunnorujunik qaninnerpaanik ukioqalerpat meerartaarsinnaalersillugu . Sterilitet taanna siulittuutitut niveau-mi pisariaqarsimavoq, tassami Isak saqqummiunneqarpoq Adamip nutaap ​​assilisassiatut, taanna Jiisusi Kristusip piffissamini inunngortussaavoq ; Angutit taakku marluk piffissaminni " Guutip neriorsuutaata ernertaapput ". Taamaattumik " Guutip erneratut " siulittuisutut atuuffeqarnera pissutigalugu nammineq nuliani toqqassanngilaa, tassami Jiisusip neqaani, tassaavoq Guuti apustilinik ajoqersukkanilu toqqaasartoq, tassa Ataata Anersaaq taassuma iluaniittoq inuunerulersitsisorlu.      
Gen 11:31 : “ Taava Terap ernini Abrami, ernini Haranip ernertaa Loti, erninilu Sarai, ernini Abramip nulia, tiguai. Kaldeami Ur-imiit ataatsimoorlutik nunamut Kanaanimut ingerlaqqipput. Taakku Haranimut tikipput tassanilu najugaqarlutik .   
Ilaqutariit tamarmik, ilaatigut Abram, nunap avannaani, Charanimi, najugaqalerput. Angalaneq siulleq taanna inuit inunngorfigisaannut qanilliartortitsivoq. Taakku immikkoortinneqarput illoqarfinnit annertuunit inuttaqarluareersunit aammalu annertuumik upperinnittunit, nunap immikkoortuani pissuseqarfiusumi aammalu aningaasarsiorfiusumi.
Gen 11:32 : “ Terap ukiui ukiuni 200-ni pingasuni inuuvoq; Teralu Haranimi toquvoq .   
Terach 1878-imi inunngorpoq, 2083-imilu 205-inik ukioqarluni toquvoq.
 
Kapitalimi matumani misissuinerup naanerani maluginiassavarput inuunerup sivisussusaata ukiuni 120-ni qaffanneqarnissaanik suliniut naammassineqarnissaanut aqqusaagaqartoq. Semip ukiuisa " 600-t" aamma Nahorip ukiuisa " 148-t " imaluunniit Abrahamip ukiuisa " 175-it " akornanni inuunerup qaffakkiartornera erserpoq. Ukiut hunnorujuit 4-t missaanni qaangiuppata , Mosesi ukiuni 120-ni eqqortumik inuussaaq. Guutimit taaneqartoq amerlassuseq naammassineqarsimasoq modelitut pissarsiarineqassaaq.       
 
Abrahamip misigisimasaani Guutip nammineq toqqarsimasani inuunerat annaassallugu qanoq piareersimanersoq ersersippaa, taakku inuit pinngortitamini tamani akornanni toqqartarpai, taanna pillugu assilisassiamik piginnittuunerat naapertorlugu. Oqaluttuarisaanermi tassani Abrahami tassaavoq Guuti Ataatatut, Isak, Guuti Ernertut aammalu naammassinninneq Jiisusi Kristusimi pissaaq aammalu nammineq piumassutsiminik pilliutaatigut isumaqatigiissut nutaaq inunngortussaavoq.
 
 
Mosesi 12
 
Nunarsuarmi ilaqutariinnit immikkoortitsineq
 
Gen 12:1 : “ Taava Naalakkap Abramimut oqarfigaa : Nunavit, ilaquttavit ataatallu illuaniit anigit, nunamut takutikkumaartakkannut .    
Guutip peqqussutaa malillugu Abram ilaquttani nunarsuarmiittut, ataataata illua, qimassavaa , taamatullu malittarisassaq taanna takusariaqarparput Guutip 1 Mosesi 2:24-mi anersaakkut isumaqarnera, oqaatsini ima allassimasut atorlugit : " Taamaattumik angut ataatamini anaanaminilu qimassavaa, nuliamilu ataatsimoortussanngorlutik ." Abramip " ataatani anaananilu qimattariaqarpai " Kristusip siulittuisutut anersaakkullu atuuffianut iserniarluni, taanna " Nulia " , toqqakkani ataatsimeersuarnerat, kisimi pingaaruteqarpoq. Timikkut ataqatigiinnerit tassaapput anersaatigut siuariartornermut akornutit , toqqakkat unitsittariaqarpaat, angusaqarluarnissaminnut , assersuutigalugu , " neqi ataaseq " Jiisusi Kristusimik pinngortitsisoq Guuti YaHWéH peqatigalugu.         
Gen 12:2 : “ Illit inuiaqatigiinngortissavakkit, pilluaqqussavakkillu ; Aqqatit annertusarniarpara , pilluaqqussutaassaatillu .    
Abram Biibilimi patriarkit siullersaalluni, monoteistinit ’ upperisallit aappaattut ’ akuerineqartoq . Aamma Biibilimi allassimavoq, Guutip kiffaa siulleq inuunermini kisitsisit sivisuumik malinnaavigineqassasut saqqummiunneqassapput .  
Gen 12:3 : “ Illit pilluaqqusisut pilluaqqussavakka, illit pilluaqqusisoq perloqqussavara ; nunarsuarmilu ilaqutariit tamarmik ilinni pilluaqquneqassapput .    
Abramip angalanera naapittarneralu tamanna uppernarsaatissavaat, aamma Egyptenimi Faraop Saraimik unnuisitsisoqarnissaanik kissaateqarnerani, isumaqarluni taanna qatanngutaasoq Abramip inuunermini illersorniarlugu oqaatigisaa malillugu. In a vision , Guutip ilisimatinniarpaa Sara pruffiitip nuliaasoq, taannalu qanittukkut toqusimasoq.
Versip matuma aappaata ilaa, „ nunarsuarmi ilaqutariit tamarmik illit atorlugit pilluaqquneqassapput “, Jiisusi Kristusimi, Daavip ernerani, Judap naggueqatigiivinit, Israelip ernerani, Isakip ernerani, Abramip ernerani, eqquutissaaq. Tassa Abramimut Guutip suleqatigiinnermini marlunni ataatsimoortuni sanassavai , taakku annaassiniarnermini malittarisassanik saqqummiussipput . Pissutigalugu malittarisassat taakku ineriartortariaqarsimapput symbolisk type-miit real type-mut ingerlaqqinnissaminnut ; malillugu inuk ajortuliortoq Kristusip siornatigut imaluunniit taassuma kingorna inuusartoq.   
Gen 12:4 : “ Taamaattumik Abram ingerlavoq, soorlu YaHWéH- p oqarfigisimagaa, Lotilu taanna peqatigalugu ingerlavoq. Abram Haranimiit anigami ukiunik arfineq-marlunnik ukioqarpoq .   
Abram 75-inik ukioqarluni inuunermi sivisuumik misilittagaqareerpoq. Misigisaq taanna Guutimik tusarnaarnissamut ujaasinissamullu pissarsiarineqartariaqarpoq ; taanna suliarineqartarpoq inuiaqatigiinni perloqqussutit taanna immikkoortinneqarsimasut paasineqareermata. Guutip taanna sianerfigisimappagu , tassaavoq Abramip taanna ujartorsimammagu, aamma Guutip imminut tassunga saqqummiussimmagu, taanna tusarniaanissamut sukkasuumik ingerlavoq. Aammalu naalalluarneq tamanna uppernarsarneqassaaq ernerminullu Isaakimut eqqaaneqassallunilu versimi tassani 1 Mosesimi allaaserineqarsimasumi. 26 :5 : “ pissutigalugu Abrahamip oqarasuaatikka tusarnaarsimammagit, peqqussutikkalu, inassutikkalu inatsisakkalu malillugit .” Abramip tamakku aatsaat pigisinnaasimavai Guutip tassunga saqqummiussimappagit . Guutimit nalunaajaat tamanna paasinarsisippaatigut Biibilimi eqqaaneqanngitsut amerlasuut naammassineqarsimasut. Biibilimi inuit inuunerisa sivisuumik inuunerat pillugu nassuiaat kisimi saqqummiunneqarpoq. Aamma inuup ukiuni 175-ini inuunera, Guutip kisimi oqaatigisinnaavaa qanoq inuuneqarsimanersoq minutsimut minutsimut, sekundimut sekundimut , kisianni uagutsinnut pingaaruteqartunik nassuiaaneq naammassimavoq.   
Taamaattumik Guutip Abramimut pilluaqqussutaa taassuma naalalluarnera tunngavigalugu, Biibilimilu siulittuutinillu misissuinerput tamaat ajornakusoorsinnaavoq naalalluarnerup taassuma pingaaruteqarnera paasinngikkutsigu, tassami Jiisusi Kristusip nammineq maligassiuinermini Johannesi 8:29-mi oqarluni: " Taanna uannut nassiussisoq uannut ilaavoq; Taanna uannut kisimiilluni qimaassimanngilaq, tassami uanga taanna nuannaarutigisaanik iliuuseqartarpunga ." Kikkunnulluunniit taamaappoq ; Attaveqatigiinneq pitsaasoq sunaluunniit anguneqartarpoq inuup nuannaarutigisaanut " qanoq nuannersumik " suliaqarnikkut. Taamaattumik upperisaq , upperisaq ilumoortoq, tassaavoq ajornakusoortoq, kisiannili Guutimut namminerlu nuannaarutigineqarsinnaasumik attaveqatigiinnermik ajornanngitsumik .      
Piffissami kingullermi takussutissaq saqqummertoq tassaavoq meeqqat angajoqqaaminnut aammalu naalagaaffimmi oqartussanut naalalluartarnerat. Guutip tamakku aaqqissuussisarpai inersimasut upperinnittut, qujamasunngitsut imaluunniit soqutiginninngitsut nammineq ajortuliornertik pissutigalugu qanoq misigisimanersoq paasiniarlugu . Taamaalilluni Guutip pinngortitaanik iliuuseqarneq nilliarnermit oqalunnermillu annertunerujussuarmik qisuariarpoq, eqqortumik akerliussutsimik takutitsinerminik eqqortumillu qinngasaarinerminik ersersitsiniarluni.  
Gen 12:5 : “ Abramip nuliani Sarai qatanngutinilu ernertaa Lot, pigisatik tamarmik pissarsiarisimasatik, kiffartortullu Haranimi pissarsiarisimasatik tiguai. Nunamut Kanaanimut ingerlaqqinniarlutik aallartipput, nunamullu Kanaanimut tikipput .   
Harani Kanaanip avannamut kimmut inissisimavoq. Taamaattumik Abrami Haranimiit vest-imut kujammullu ingerlavoq, Kanaanimilu iserluni.
Gen 12:6 : “ Abram nuna aqqusaarlugu sumiiffimmut Sikemimut taaneqartartumut, More-mi qimmit qimuttut tikillugit, ingerlavoq. Kanaanimiut taamani nunamiipput . ”   
Eqqaasitsisariaqarpugut ? “ Kanaanimiut ” tassaapput angisuunik, kisianni taava Abrami nammineq pillugu sunagooq ? Tassami qarsutsineq suli qanilliartorsimavoq Abramilu qimmit qimuttut annertussusaannik annertussuseqarsinnaasimavoq . Kanaanimut iserluni taakku qimmit qimuttut qanoq ittuunerat nalunaarutiginngilaa, tamannalu nammineq suli normup taassuma iluaniippat isumaqarpoq. Abram kujammut ingerlaarluni ullumikkut Galilea aqqusaarpaa , ullumikkut Samariamut, Sikemimut, tikilluni. Nuna Samariamiittoq taanna Jiisusi Kristusimit immikkut pisinnaatitaaffiusumik Oqaluussisarfiussaaq. Tassani " arnaq samariamioq " ilaquttaminullu upperinninnermik nassaarpoq , taakku illuannut , siullerpaamik, annertuumik tupaallaatigalugu, juuti isersinnaalerpoq.       
Gen 12:7 : “ Taava YaHWéH Abramimut saqqummerpoq oqarlunilu : Nuna una kingornussassannut tunniutissavara. Abramillu tassani YaHWéH- mut , tassunga saqqummersimasumut, altarimik sanavoq .    
Guutip siullermik ullumikkut Samaria toqqarpaa Abramimut imminut takutinniarlugu , taannalu naapittarneq taanna illernartuutissavaa tassani altarimik sanaartorluni , Kristusip naalliutsinneqarneranik siulittuutitut ilisarnaatitut. Toqqaaneq taanna siunissami nunatta Jiisusi Kristusip apustiliisalu oqaluussisarnerannut ataqatigiinnermik siunnersuuteqarpoq. Tassaniit Guutip tassunga nalunaarutigaa nuna taanna kingornussassaminut tunniutissagaa. Kisianni sorleq, juutit imaluunniit kristumiut ? Naak oqaluttuarisaanermi piviusut juutinut iluaqutaagaluartut, neriorsuut taanna Kristusip nunarsuarmi nutaami eqquutsinneqarnissaanut toqqakkanut tunngasoq takuneqarsinnaavoq ; Kristusip toqqakkani aamma upperisamik eqqortitsinermik tunngaviusumik tunngaviusoq naapertorlugu Abramimut neriorsuutigineqarsimasoq tassaavoq.   
Gen 12: 8 ; Aamma tassani Yahumut altarimik sanavoq , Yahullu aqqanik qinnuteqarluni .   
 Kujammut ingerlaarluni Abram Betelip Ai-llu akornanni qaqqami inissisimavoq . Guutip illoqarfiit marluk suunersut aalajangersarpai. Beteli isumaqarpoq " Guutip illuutaa " aamma Abramip taanna vest-imut inissippaa , orientering-imi, taanna tabernakel-imut Jerusalemimilu templimut tunniunneqartussaavoq, taamaalilluni Guutip illernartuutaanut, illuani, isernerminni officiantit seqineq ullup qeqqanut, orient-imut, tunuartarpaat. Kangiani tassaavoq illoqarfik Ai, taassumalu root-ia isumaqarpoq : ujaqqanik pilersuineq, aserorterineq imaluunniit qaqqa aamma eqqaassutissaq. Guutip eqqartuussinermini uatsinnut ersersippaa : toqqakkat Guutip illuani isertarfiup eqqaani avannamut tungaanut kisimik aserorterneqarput ujaqqallu qaqutigoortut. Assimi tassani Abramip kiffaanngissuseqarnissamut aqqutit marluk siornatigut ammarpai : vest-imut, Betel aamma inuuneq, imaluunniit avannamut, Ai aamma toqu. Qujanartumik YaHWéH-mik inuuneq toqqareersimavaa .     
Gen 12:9 : “ Abram ingerlaqqippoq kujammut ingerlaqqilluni . ”   
Maluginiaruk Kanaanip aqqusaarneqarnerani siullermi tassani Abrami “ Jebus ”-imut, Daavip siunissami illoqarfiata aqqanut , ingerlaqqinngitsoq : Jerusalem, taamaalillunilu taanna tamakkiisumik soqutigineqanngilaq.   
Gen 12:10 : “ Nunami kaannersuaqarpoq; Abram Egyptenimut aallarpoq tassani najugaqassalluni, nunami kaannersuup nalaani .   
Soorlu taamaattoqassasoq, piffissami Josefip Jaakup ernertaa, imaluunniit Israeli, Egyptenimi siullerpaamik vizierinngorpat, tassaavoq kaannersuaq Abram Egyptenimut ingerlatinneqartoq. Tassani misigisimasai kapitalimi uani versini tulliuttuni oqaluttuarineqarput .
Abram eqqissisimavoq allaat ersiortoq. Nuliani Sarai, kusanartorujussuusoq, tigusimanera pillugu toqunneqarnissani ernummatigalugu, qatanngutinitut saqqummiunniarlugu aalajangersimavoq, affaannaq - piviusoq. Stratagemi taanna atorlugu Faraop taanna nuannaarutigaa, pisuussutsimik oqartussaassuseqarnermillu tunniussisussamik pisuussutsinik kattussuuppaa. Tamanna pissarsiarineqarmat Guutip Farao nappaatinik toqutsivoq, taannalu paasivaa Sarai nuliaasoq. Taava Abram qimappaa, taanna Egyptenimi pisuujullunilu pissaanilissuulluni qimappaa. Misigisaq taanna hebræerit najugaqarnissaannik siulittuivoq , taakku Egyptenimi inussiaataasimallutik , kuultimik pisuussutinillu tigusillutik qimappaat . Aammalu oqartussaaneq taanna qanittumi tassunga iluaqutaalluassaaq.
 
 
Mosesi 13
 
Abramip Lotimillu immikkoortinneqarnera
 
Egyptenimiit uteqqillutik Abram , ilaquttani aamma Lot , ernera , Betelimut uteqqipput, tassani Guutimut qinnuteqarnissamut altarimik sanasimavoq. Tamarmik sumiiffimmi tassani Betelip Ai-llu akornanni inissisimasumi, tassa ’ Guutip illuata ” aamma ’ aserorterneqarsimasup ” akornanni inissisimallutik . Kiffartortut akornanni akerleriinnerup kingorna Abrami Lotimit immikkoorpoq, taamaalillunilu qanoq ingerlariaqqinniarnersoq toqqagassinneqarluni . Aamma Lotip tamanna iluaqutigisimavaa, nunap immikkoortua aammalu pinngortitami neriorsuutigineqartoq aningaasarsiorluarnissaq toqqarlugu. Versi 10-mi allassimavoq : “ Lotip qiviarlugu Jordanip qeqertaa tamakkerlugu takusimavaa, sumiluunniit imeqartoq. YaHweh-p Sodoma Gomorralu aserugaat sioqqullugu YaHweh-p naatsiiviatut, Egyptenimi nunatut, Zoar-imut tikillugu . Taamaalilluni " aserorterineq " toqqarpaa, Guutillu ullumikkut qeqertami tassani illoqarfiit ilaatigut " Immap Toqusup " -imit qalipakkat ikuallannermik sulfidimillu aallaasersorlugit nassaarissavaa ; pineqaatissiissut taanna panini marluk peqatigalugit annaassavaa , Guutip saammaannera qujassutigalugu inngilinik marlunnik nassiussissaaq mianersoqqullugit Sodomimilu najugaqarfigisaminiit anisinniarlugu . Versimi 13-imi ima atuarparput : „ Sodomimi inuit ajortuliorsimapput, YaHWéH- mullu annertuumik ajortuliorsimallutik .”               
Taamaattumik Abrami Betelip, ’ Guutip illuata ’, qaqqamiittup eqqaaniiginnarpoq .  
Mos.13:14-18 : “ Lotip immikkoortinneqarnerata kingorna YaHWéH Abramimut oqarpoq: Isit qiviaruk, sumiiffinniit qiviaruk, avannamut kujammullu, kangimut kangimullu ; Nuna tamaat takusinnaasat ilinnut kingornussassannullu naassaanngitsumik tunniutissavara. Illit kingornussassatit nunap qaavatut pissuseqarfigissavakka , taamaalilluni inuup nunap qaavanik naatsorsueqqissaarsinnaappat , taava aamma kinguaariit naatsorsorneqassapput . Makit, nunap sivisussusaanik siammasissusaanillu ingerlagit ; pissutigalugu uanga ilinnut tunniutissavara . Abramip toqqini nuuppaa, Mamremilu egit akornanni, Hebronip eqqaaniittumi, najugaqalerluni. Tassanilu YaHWéH - mut altarimik sanavoq .    
Lotimut toqqagassaq tunniussimavaa, Abram Guutip tunniussassatut immikkoortoq pissarsiaraa tassanilu aamma pilluaqqussutini neriorsuutinilu nutarterpai. Taassuma " kinguaassiuutitigut " " nunap qaavanut ", inuup uummataata , timiata anersaatalu aallaqqaasiutaanik naggataanillu , 1 Mosesi 2:7 naapertorlugu, naliginnaatinneqarnera 1 Mosesi 15:5 -imi " qilammi ulloriarsuit " atorlugit uppernarsarneqassaaq .       
 
 
Mosesi 14
 
Oqartussaassuseqarnikkut immikkoortitsineq
 
Kunngit sisamat kangianiit Sodomap inissisimaffiani, Lotip najugaqarfigisaani, kunngit pingasut sorsuuteqarniarlutik takkupput. Kunngit pingasut ajugaaffigineqarput tigusarineqarlutik, soorlu aamma Lot. Misissorneqarluni Abram ikiorpaa, tigusarineqartut tamarmik annaavai. Versimi matumani soqutiginartoq maluginiassavarput .
1 Mos.14:16 : “ Pisuussutit tamarmik utertippai ; Aamma qatanngutini Lot, pigisani, kiisalu arnat inuillu .    
Ilumut, Lot pillugu kisimi Abrami iliuuseqarpoq. Kisianni piviusut oqaluttuarineqarneranni Guutip piviusoq tamanna toqqorpaa, Lotimut, ajortunik illoqarfimmi najugaqarnissamik ajortumik toqqaasimasumut, isornartorsiuinermini ersersitsiniarluni.
1 Mosesi 14:17 : " Abram Kedorlaomerimik kunngillu ilaasut ajugaaffigereerlugit uteqqimmat, Sodomimi kunngi Shaw - e- h -p qeqertaani , tassa kunngip qeqertaani , taanna naapippaa ."   
Eqquisoq qujaffigisariaqarpoq. Oqaaseq “ Shaweh ” isumaqarpoq : nalinginnaasoq ; eqqortumik suna Lotimik soqutiginnilersitsisimanersoq toqqagaanullu sunniuteqarsimanersoq.     
1 Mos.14:18 : “ Melchi tsedek Salemimi kunngip qajuusanik viinnillu tunisarpai : taanna Guutip Qullerpaap palasiuvoq .”    
Salemimi kunngi taanna ’ Guutip Qullersaata palasiuvoq ’. Aqqani isumaqarpoq : “ Kunngiga tassaavoq Eqqortuliorneq ” . Taassuma peqataanera iliuuseqarsimaneralu uppernarsaatiuvoq nunarsuarmi Guutimut ilumoortumut pallorfiginninnerup qarsutsinerup kingorna ingerlaqqissimanera, tamannalu suli Abramip nalaani inuit eqqarsaataani annertuumik inissisimavoq. Kisianni Guutimik ilumoortumik pallorfiginnittut taakku ilisimavaat annaassiniarnermik pilersaarut Guutip siulittuutitut misilittakkanik Abramip kingornussassaanillu inuunermigut saqqummiutissavaa.     
Mos.14:19 : “ Abram pilluaqquaa oqarlunilu ’Abram pilluaqquneqassaaq Guutimit Qullerpaamiit, qilammi nunamilu Naalagaasumit . »     
Guutip sinniisaata pisortatigoortumik pilluaqquneqarnerata pilluaqqussutaa Guutip Abramimut toqqaannartumik nammineerluni tunniussisimanera suli uppernarsarpaa.
1 Mos.14:20 : “ Pilluaqquneqassaaq Guuti Qullerpaaq, akeqqavit assannut tunniussisimasoq ! Abramillu suut tamarmik qulingiluagaat tunivaa .    
Melkisedekip Abram pilluaqquaa kisianni ajugaanermini tassunga tunngatinnginnissaanut mianersoqquvoq ; taanna ’ Guutimut Qullerpaanut akeqqani assaminut tunniussisumut ’ tunngassuteqarpoq . Aammalu , Abramip Guutip inatsisaanut naalalluarsimaneranut assersuuteqarpugut, taanna Melkisedekimut " tamanit qulingiluanik tunniussivoq " , aqqa isumaqartoq : " Kunngiga tassaavoq Eqqortuliorneq . " Taamaattumik qulingiluanik inatsit taanna nunarsuarmi qarsutsinerup naaneraniit aammalu ’ qarsutsineq ” sioqqullugu pioreersimavoq .              
Mos.14:21 : " Sodomimi kunngi Abramimut oqarpoq : 'Inuit uannut tunniukkit, pisuussutillu nammineq tigujuk ."    
Sodomimi kunngi Abramimut akiitsoqarpoq, taanna inuiaqatigiinni annaassiniarsimavoq. Taamaattumik kiffartuussinermini kunngikkormiutut akiliiniarsarivoq.
1 Mos.14:22 : “ Abram Sodomimi kunngimut akivoq: Uanga YaHWéH -mut , Guutimut Qullerpaanut, qilammi nunamilu pissaasumut, assakka qaffappakka : ”   
Abramip pissutsit iluaqutigisarpai kunngip ajortup " YaHweh Guutip Qullerpaap " , " qilammi nunamilu Naalagaasoq " ataasiinnarmik pinngorsimaneranik eqqaamasaqartitsilluni ; tamannalu pisuussutinik tamanik kunngip ajortuliornermigut pissarsiarisaanik kisimiilluni piginnittunngortitsivoq.       
Mos.14:23 : " Illit pigisavit tamaasa tigussanngilakka, aamma tråd, kinguaassiuutitigut atornerluineq, oqassanngilatit : Abrami pisuunngortippara." Uannut susoqanngilaq! »    
Taamatut isumaqarluni Abramip Sodomimi kunngimut uppernarsarpaa, taanna sorsunnermut tassunga aatsaat tikissimasoq, ernini Lot annaassallugu. Abramip Guutitut kunngi taanna ajortumik, persuarsiornermik nakuusernermillu inuusoq isornartorsiorpaa. Aammalu tamanna tassunga erseqqissarpaa pisuussutini pissarsiarineqarsimasut naleqanngitsutut itigartitsilluni .
Mos.14:24 : " Allaat inuusuttut nerisimasaat, aammalu angutit uanga peqatigalugit ingerlasimasut, Aner, Eskol aamma Mamre, nerisassatik tigussavaat ."   
Kisianni Abramimik toqqaaneq tamanna tassunga kisimi tunngavoq, angut Guutip kiffaa , kiffaasalu pisuussutit neqeroorutigineqartut ilaat tigusinnaavaat.
 
 
Mosesi 15
 
Alliansi atorlugu immikkoortitsineq
 
Mos.15:1 : “ Tamatuma kingorna YaHWéH-p oqaasia Abramimut takussutissiami tikippoq, ima oqarluni: “Ersiornaveersaarit, Abram; Uanga illit illersortarpakka, akissarsiallu annertoorujussuussapput .”   
Abram tassaavoq inuk eqqissisimasoq silarsuarmi ajortumi inuusoq, taamaattumillu takussutissiami Guuti, ikinngutaa YaHWéH, taanna qularunnaarsitsiniarluni tikippoq : " Uanga illit illersortarpakka, akissarsiallu annertoorujussuussapput ."  
1 Mos.15:2 : “ Abram akivoq: Naalagaq YaHWéH, suna tunniutissaviuk? Uanga meeraqanngitsumik ingerlaqqippunga; Illunilu arfanniartoq tassaavoq Eliezer Damaskusimiittoq ."   
Abrami piffissami sivisuumi ataatanngorsinnaajunnaarsimavoq, pissutigalugu Saraip, inatsisitigut nuliani, steriliusimanera pissutigalugu. Aamma nalunngilaa toquppat ilaquttani qaninnerpaat pigisani arsaarissagai : " Eliezer Damaskusimiittoq ." Syriami illoqarfik taanna ” Damaskus ” qanoq ukioqaraluarnersoq aqqusaarlugu maluginiarparput .     
Gen 15:3 : “ Abram oqarpoq ’Takuuk, illit uannut ernertanik tunniussimanngilatit, taannalu uannut kingornussassaavoq . ”    
Abramip kingornussassaminut neriorsuutigineqartut paasisinnaanngilai, taanna meeraqanngimmat, meeraqanngimmat.
Gen 15 ;​​​​​​    
Guutip oqarfigaa ilumut meeqqamik aappanngortussatut.
Gen 15:5 : “ Taannalu avammut anisinneqarmat oqarpoq ’Qilak qiviarlugu ulloriarsuit naatsorsorlugit, naatsorsorsinnaagukkit. Aamma oqarfigaa , “Taamatussaapput kinguaariit . ”    
Abramimut takussutissiaq taanna pissutigalugu Guutip oqaatsip ” stjerne ” -p anersaatigut isumaqarneranut tunngaviusumik tunngaviusumik saqqummiussivoq . Aallaqqaammut 1 Mosesi 1:15-imi eqqaaneqartoq, "stjerne " -p suliassaa tassaavoq " nunarsuarmut qaamasumik tunniussinissaq " aamma suliassaq taanna tassaavoq Abram Guutip kaammattuutigisimasaa aammalu tassunga immikkoortitsisoq, kisianni aamma tassaassaaq upperisallit tamarmik upperisaminnik Guutimullu kiffartornerminnik piumasaqartartut. Maluginiaruk Dan.12:3 naapertorlugu " stjerner " -tut inissisimaneq x-imik toqqakkanut tunniunneqassasoq naassaanngitsumik inuuneqarnissaminnut iserunik : " Taakku ilisimassuseqarsimasut qilammi qaammaarisutut qaammaarissapput, taakkulu amerlasuunik ilumoortumut iliuuseqarsimasut stjernertut qaammaarissapput, naassaanngitsumik naassaanngitsumillu ." ”Ulloriarsuup ” assilisassiaa Guutimit toqqarneqarnerat pissutigalugu taakkununnga tunngatinneqartarpoq.             
Gen 15:6 : “ Abramip YaHWéH upperisimavaa , taannalu taanna ajunngitsuunertut isigaa . ”   
Versi taanna upperisamik nassuiaammi aamma upperisamik pisuutitsinermik tunngaviusumi pisortatigoortumik ilaavoq. Upperneq allaanngilaq erseqqissumik , pisuutitsillunilu upperinninnermik naleqartumik. Guutimut tatiginninneq aatsaat piumasaanik aammalu taassuma nuannaarutigisaanik tamanik ilisimasaqarluarnikkut inatsisitigut atuutissinnaavoq, taanna peqanngippat inatsisitigut atuutinngitsunngortarpoq. Guutimut tatiginninneq tassaavoq upperisaq, taanna naalalluartut kisimik pilluaqqusarpai, Abramip maligassiaa aamma Jiisusi Kristusip maligassiaa naammalluinnartoq malillugu.
Guutip Abramimut eqqartuussinera taanna siulittuivoq, taannatut iliuuseqartussanut tamanut qanoq iliuuseqarumaarnersoq, piffissaminni siunnersuutigineqartumut piumasarineqartumullu piviusumik guutimeersumik naalalluarnermi.
Gen 15:7 : “ Naalakkap tassunga oqarfigaa : Uanga tassaavunga Naalakkap , Kaldeami Ur-imiit anisitsisoq , nuna taanna pigissallugu . ”    
Abramimik suleqateqarnermini saqqummiussinermini siullermeersumik Guutip Abram eqqaamavaa, taanna Kaldeami Urimiit anisinneqarsimasoq. Formel taanna Guutip " peqqussutaasa qulit " siulliit 2 Mosesi 20:2-mi allassimasut saqqummiunneqarnerannit malittarisassiorneqarpoq : " Uanga tassaavunga YaHWéH, Guutisi, Egyptenimi nunamit, inussiaataanermik illumiit anisitsisoq ."    
Gen 15:8 : “ Abram akivoq : ’Naalagaq YaHWéH , qanoq ilillunga nalunngilara pigissagiga? »    
Abramip YaHweh-mik ilisarnaatissamik piumasaqarpoq.
Gen 15:9 : “ YaHWéH- p oqarfigaa : Tigujuk nersussuaq ukiunik pingasunik ukiulik, nersussuaq ukiunik pingasunik ukiulik, nersutaaq nersutaaq .    
Gen 15:10 : “ Abramip uumasut taakku tamarmik tiguai, affaannanngorlugit, tamarmik immikkut allamut illuatungaanut inissippai ; kisianni timmissat avitseqatigiissutiginngilai .    
Guutip akissutaa Abramillu iliuuserisaa nassuiaateqarnissamik pisariaqartitsipput. Pilliuteqarneq taanna tunngaveqarpoq avitseqatigiinnermik isumassarsiamik taanna partiit marluk ataatsimooqatigiinnermut isertut pillugit, tassa : ataatsimoorluta avitseqatigiissaagut. Uumasut qeqqanut ikkussorneqartut Kristusip timaanik ilisarnaatigaat, taanna ataasiulluni Guutip toqqakkanillu akornanni anersaamik avitseqatigiissutigineqassaaq. Nannut tassaapput inuup Kristusillu assilisassiaat, kisianni timmissat inuup Kristusip Guutimit nassiussaanik assilisassiaa taanna pigineq ajorpaat. Taamaattumik qilammi ilisarnaatitut isumaqatigiissummi takussaasarput kisiannili kattunneqanngillat. Jiisusip ajortuliornermut isumakkeerfiginninnera nunarsuarmi toqqakkanut kisimik tunngassuteqassaaq , qilammi inngilinut tunngassuteqanngilaq.  
Mos 15:11 : “ Timmissat qimmit qimuttut qimmit qimuttut ; Abramillu taakku anisinniarpai .    
Pilersaarummi Guutip siulittuutigisaani , ajortut upperisarsiortullu timaat kisimik Kristusip annaassiniartup naalannartumik uteqqinnerani timmissanut nerisassatut tunniunneqassapput . Piffissap kingulliup ingerlanerani tamanna Guutimut Kristusimi inatsisinilu aqqutigalugit isumaqatigiissuteqartunut tunngassuteqanngilaq . Uumasut taamatut saqqummersinneqarsimasut timaat Guutimut Abramimullu annertuumik illernartuupput. Abramip iliuuseqarnera pisuutinneqarpoq, pissutigalugu piviusut Kristusip illernartuunerata siunissami kingullermilu qanoq atugaqarnissaa pillugu siulittuummut akerleriinngisaannassammata.
Gen 15:12 : “ Ulloq ullup qeqqanut ingerlaqqilermat Abram sinilluarpoq ; aamma takuuk, ersiorneq annertoorujussuarlu taarsiullugu .    
Unnuineq tamanna normaliunngilaq. Tassaavoq „ sinineq sakkortoq , “ soorlu Guutip Adamip arnaq, „ ikiortimini “ , nersutaata ilaanniit pilersinniarlugu inissippaa . Abramimik isumaqatigiissuteqarnermi ilaatigut Guutip tassunga saqqummiutissavaa siulittuutitut isumaqartoq ’ ikiorsiissut ” taanna Guutip Kristusimi asanninneranik tunngasoq. Ilumut, isikkoqarnikkut kisimi Guutip toqutsisarpaa naassaanngitsumik najugaqarnerminut iserniarlugu, taamaalillunilu naassaanngitsumik inuunermut , tassa inuunermut ilumoortumut , isernissaa naatsorsuutigineqarluni, periuseq malillugu, tassani allassimasoqarpoq inuk Guutimik takusinnaanngitsoq inuusinnaasorlu.      
" Taarneq annertooq " isumaqarpoq Guutip nunarsuarmi inuunermut blind-inngortittarpaa, eqqarsaatini virtuelle assilisassiat siulittuutitut pinngortitami sanasinnaaniassammagit ilaatigut Guutip nammineq isikkoqarnera aammalu peqataanera. Taamaalilluni taartumut ikkunneqarmat Abrami inatsisitigut ’ annilaanganeq ’ misigisimavaa. Aammattaaq tamanna pinngortitsisup Guutip tassunga oqaluussisartup qanoq pissuseqarneranik ernummatiginninnermik ersersitsivoq.     
Gen 15:13 : “ Aamma YaHWéH Abramimut oqarpoq : Ilisimajuk kingornussassatit nunami allamiunngitsut ; Ukiuni sisamani hunnorujuni inussiaataassapput naalliutsinneqassallutillu . ”    
Guutip Abramimut siunissaq nalunaarutigaa, siunissaq kinguaariinnut immikkoortinneqartoq.
"... kingornussassatit nunami namminneq pigisaanngitsumi allamiunngortussaapput " : tamanna Egyptenimut tunngavoq.   
" ... tassani inussiaataassapput " : Faraop nutaap ​​Josefimik ilisimasaqanngitsup allanngortinneqarneranut, hebræeri siulittaasuata grandvizierinngorsimasup. Inussiaataaneq tamanna Mosesip nalaani naammassineqassaaq.   
"... ukiunilu sisamani hundredelinni taakku naalliutsinneqassapput " : Tamanna Egyptenimi naalliutsitsineq kisiat pinngilaq , kisiannili siammasissumik naalliutsitsineq Abramip kingornussaanut sunniuteqassaaq, Kanaanimi nunaminnik Guutip neriorsuutigisaanik piginnittunngornissaasa tungaanut.   
Gen 15:14 : “ Kisianni inuiaqatigiit inussiaataasussat eqqartussavakka, kingornalu pisuussuteqarlutik anissapput . ”   
Inuiaqatigiit siunertarineqartut maannakkut tassaavoq Egypten kisimi, taanna qimassavaat, ilumut pisuussutai tamarmik tigussavaat. Maluginiaruk versimi tassani Guutip ’naalliutsitsineq ” versimi siuliani eqqaaneqartoq Egyptenimut tunngatinngilaa . Tamanna uppernarsarpaa " ukiut sisamat " eqqaaneqarsimasut Egyptenimut kisimi atuutinngitsut .     
Gen 15:15 : “ Eqqissillutit aappariinnut ingerlassaatit utoqqalinersiaqarluarlutit iliverneqassaatit .   
Suut tamarmik Guutip tassunga nalunaarutigisimasaatut naammassineqassapput. Taanna Hebronimi Makpelap qaqqaani nunami Abramip inuunermi nalaani Hittimimit pisiarisimasaani matuneqassaaq .
Gen 15:16 : “ Kinguaariit aappaanni maani uteqqissapput ; Amorimiut ajortuliornerat suli naammassineqanngilaq .    
A’moreanit taakku akornanni Hittitit Abramimik Guutip annertuup sinniisutut isigisaminnik attaveqarluartarput. Taamaattumik nuna tuniniarlugu isumaqatigiipput . Kisianni " kinguaariit sisamat " imaluunniit " ukiut hunnorujuit sisamat " , pissutsit allaanerussapput inuiaqatigiillu Kanaanimiut Guutimit tapersersorneqanngitsumik upperinninnerup killiffianut tikissimassapput aammalu tamarmik nunartik hebræerinut qimattarlugu nunaminnik nunanngortinniarlugu aallarunneqassapput .     
Kanaanimiunut suliaq tamanna ajunaarnersuaqartoq pitsaanerusumik paasiniarlugu eqqaamasariaqarparput Noap ernini Hamip ernertaa siulleq Kanaan perloqqusimagaa. Taamaattumik nuna neriorsuutigineqartoq Hamip kingornussaanit tamanit Noamit Guutimillu perloqquneqarsimasumit inuttalersorneqarpoq. Taakku aserorterneqarnissaat Guutip nunarsuarmi siunertani naammassiniarlugit piffissaq aalajangersimavaa.
Gen 15:17 : “ Ulloq ullup qeqqanut tunngalermat, taarsiullugu ; aamma takuuk , uumasut immikkoortinneqarsimasut akornanni ikuallannerit ingerlapput .    
Nalliuttorsiornermi tassani inuup ikuallannera inerteqqutaavoq. Periarfissaq taanna unioqqutinniarlugu sapiissuseqarsimammata Aronip erneri marluk ulloq ataaseq Guutimit nungunneqassapput. Abram Guutimit ersersitsisoqarnissaanik piumasaqarsimavoq taannalu qilammi ikuallannermik uumasut marlunnut avinneqarsimasut akornanni aqqusaartumik pivoq. Taamaalilluni Guutip kiffani soorlu pruffiiti Elia pillugu uppernarsaavoq Baalit pruffiitiisa sioqqullugit kunngip Akabip allami dronningiata nuliatalu, Jezabelimik ateqartup, tapersersorpai. Altaria imermi toqqoqqavoq, ikuallanneq Guutimit nassiunneqartoq altari aamma imeq Eliap piareersarsimasaa nungussavaa , kisianni pruffiitit eqqunngitsut altariat ikuallanneranit soqutigineqassaaq.
Gen 15:18 ;​​​​​​​    
Kapitalip 15-ip matuma naanerani versip matuma uppernarsarpaa, pingaarnertut sammisaa tassaavoq ilumut ataatsimooqatigiinneq, taanna toqqakkat inuit allat immikkoortiterpai, taamaalillutik ataatsimooqatigiinneq taanna Guutimut avitseqatigiissutigisinnaallugu, tassungalu kiffartorsinnaallutik.
Nunap killiffia hebræerinut neriorsuutigineqartoq  Kanaanip tiguneqarnerata kingorna inuiaqatigiit tigusiumasaat qaangerlugit. Kisianni Guutip neqeroorutigisaminut ilannguppai Syriami Arabiamilu inoqajuitsorpassuit avannamut " Eufrate " -mut atasut kiisalu Shurip inoqajuitsorsua " Egyptenimit " Israelimit immikkoortitsisoq . Nuna neriorsuutigineqartoq taakku akornanni nuna Guutip naatsiiviatut isikkoqalerpoq.    
Siulittuutitut anersaamik atuarnermi " qeqertat " inuiaqatigiinnut ilisarnaatigaat, taamaattumik Guutip Abramip kingornussassai pillugit siulittuisinnaavoq, tassa Kristusi pillugu, taanna pallorfiginnittuni toqqarsimasanilu Israelip Egyptenillu sinneranni nassaarissavai, vest-imut " Europami " ilisarnaatitut Saqqummersitat 9:14-imi " kuuit annertooq E. "      
Gen 15:19 : “ Kenit, Kenizit, Kadmonit nunaat, ” .   
Gen 15:20 : “ Hittinit, Perizinit, Refaiminit, ”   
Gen 15:21 : “ Amorimiut , Kanaanimiut, Girgasimiut Jebusimiullu .   
Abramip nalaani aqqit taakku ilaqutariinnut illoqarfinni katersuuttunut, Kanaanimi nunamik sanasunut inuttaqartunullu, taasarpaat. Taakku ilagaat Refaimit allanit annertunerusumik illersorsimassavaat antediluvianit angisuumik malittarisassaat, Josvap nunap immikkoortua " kinguaariit sisamat " imaluunniit " ukiut hunnorujuit sisamat " kingusinnerusukkut tigussavaa.     
Abram tassaavoq Guutip pilersaarutaanik ataatsimoorussanik marlunnik patriarki. Neqi aqqutigalugu kingornussassat inunngortussaapput inuiaqatigiinnut Guutimit toqqarneqarsimasunut, kisiannili taassuma qinigaanngitsunut. Taamaattumik , isumaqatigiissut siulleq taanna neqi tunngavigalugu annaassiniarnermik suliamik ajorsartitsivoq paasinninnerminillu ajorsartitsivoq , tassami annaassiniarneq isumaqatigiissutini marlunni upperisamik iliuuseqarnissamut kisimi tunngatinneqassaaq. Neqimik kinguaassiuutitigut atornerluineq hebræerimik angut annaanngilaa naak Guutimit tamanna piumasaqaatigineqarsimagaluartoq . Annaanneqarsinnaaneranut periarfissiisartoq tassaavoq naalalluartumik suliai , Guutimut upperinninneranik tatiginninnerminillu ersersitsisut uppernarsarsimasullu. Aammalu taanna aamma isumaqatigiissummi nutaami annaassiniarnermik piumasaqaateqarpoq, tassani Kristusimut upperisaq Guutip peqqussutaanut, aalajangersakkanut, Guutimillu tunngaviusunik tunngaviusunik saqqummiussisartunut naalalluarnikkut inuunerulersinneqartarpoq, Biibili tamakkerlugu. Guutimut attaveqarnermi naammassineqartumi allakkamik ilinniartitsineq anersaap paasinnittaasianit ilusilersorneqarpoq ; Tamanna pissutigalugu Jiisusi oqarpoq : “ allakkat toqutsipput, anersaalli inuutitsivoq .”    
 
 
Mosesi 16
 
Legitimitetimik immikkoortitsineq
 
1 Mos .16:1 : “ Sarai, Abramip nulia, meeraqanngilaq. Taanna Egyptenimi niviarsiaqqamik kiffartortumik Hagarimik ateqartumik peqarpoq .   
Gen 16:2 : “ Sarailu Abramimut oqarpoq ’Takuuk, Naalakkap uanga ernisinnaajunnaarsippaanga; Kiffamut tikigit, qinnuigissavakkit; immaqa taanna atorlugu meerartaarsinnaassaanga. Abram Saraip oqaasii tusarnaarpai .    
Gen 16:3 : " Taava Saraip Abramip nulia Hagar Egyptenimioq, inussiaataasoq, tiguaa, uiminullu Abramimut nuliassatut tunivaa, Abram ukiuni qulini Kanaanimi najugaqareermat . "   
Saraip iliuuseqarnera pissutigalugu toqqaaneq tamanna ajornartorsiutaasoq isornartorsiorsinnaavarput, kisianni pissutsit aappariinnut pilluaqqusaasunut saqqummiunneqarnerat qiviarlugu.
Guutip Abram oqarfigisimavaa, naartunerminit meeraq inunngortussaasoq . Kisianni nuliani Sarai , naartulersimasoq pillugu oqaluttuarinngilaa . Aammattaaq Abramip nalunaarutini pillugit erseqqissarneqarnissaanik Pinngortitsisoq apeqqusersimanngilaa. Taanna utaqqisimavaa Guutip naalakkersuisutut piumassuseqarnera naapertorlugu oqaloqatigissagaa. Aammalu uani paasisariaqarparput nassuiaateqannginneq tamanna eqqortumik siunertaavoq inuit suliniutaat una provokererlugu, taanna atorlugu Guutip pilluaqqussutip neriorsuutaata niveauani illegitimimik akerleriissumik pilersitsisarpoq, kisianni iluaqutaasumik, siunissami Israelip Isak-imik sananeqarsimasup siornatigut inissinneqarnissaa , unammillerneq sorsuuteqarluartoq unammillertorlu , akeqqat aamma. Guutip paasivaa aqqutit marluk, pitsaasoq ajortorlu inuup toqqakkani sioqqullugit inissinneqarsimasut saniatigut, " kuloruujup aamma qimmit " tamarmik immikkut naligiimmik pisariaqartinneqartut, " æsle "-mik akerliussutsimik takutitsisoq siumut ingerlatinniarlugu. Ismaelip inunngornera, aamma Abramip ernertaa, arabiamiut stabiata pilersinneqarnissaanut iluaqutaassaaq oqaluttuarisaanermi kingullermik ilusilersorneqarnerata tungaanut, upperisamik, islamimik (allanngortitsineq ; inuiaqatigiinnut tamanut pinngortitami arnavissamillu upperinnittumut ironimik qaffasissumik).     
Gen 16:4 : “ Hagarimut iserpoq, taannalu naartulerpoq. Naartulersoq takugamiuk, ikinngutini qinngasaarilluni qiviarpaa .   
Hagarip, Egyptenimiup, ikinngutiminut narrujuumminartoq tamanna ullumikkut suli muslimit arabiamiut inuiaqatigiivini ilisarnaatigaa. Aamma taamaaliornikkut tamakkiisumik eqqunngillat, pissutigalugu nunarsuarmi kitaaniittut Kristusi Jiisusip guutiusup aqqani iivangkiiliumik oqaluussissutigineqarsimanermik annertuumik pisinnaatitaaffimmik pingaartitsisimammata. Taamaalilluni arabiamiut upperisaat eqqunngitsoq taanna suli nalunaaruteqartarpoq Guuti annertooq, Vestenip eqqarsaatini allattorsimaffianniit taanna piiarsimammagu.
Assilisaq versimi tassani tunniunneqartoq piffissap kingulliup qanoq ittuuneranik eqqortumik takutitsivoq, tassami kristumiussutsip vestlige , allaat atornerlunneqarsimasup, soorlu Sarai ernertaqanngitsoq aammalu taarnermi anersaamik pissuseqarfiusumut sinnerusoq. Aamma oqaaseq ima oqarpoq : nunami blinde-t ataatsimik isillit kunngiupput.  
Gen 16:5 : “ Sarailu Abramimut oqarpoq ’Uanga qinngasaarinera ilinnut tunngavoq. Uanga kiffartorninni illit qinnguartaatinnut inissippara ; aamma naartulersoq takugamiuk uannut qinngasaarilluni qiviarsimavoq. YaHweh uannut ilinnullu akornanni eqqartuussisuussaaq ! »    
Gen 16:6 : “ Abram Saraimut oqarpoq ’Takuuk, inussiaataasoq illit pissaaneqarmat, soorlu illit isumaqarfigisat iliuuseqarfigiuk. Taamaattumik Sarai ajortumik pineqarpoq ; Hagarilu taanna qimaavoq .    
Abram akisussaaffimmik tigusivoq , aamma Sarai pisuutinngilaa, taanna inatsisitigut inunngornermut isumassarsiorfiusimasoq. Taamaalilluni aallaqqaammulli legitimitetip inatsisani illegitimitetimut atuutilersittarpaa aammalu ilinniartitsissut taanna malillugu, mannamut aappariinnerit inuit ilaqutariinnit qanittumik ataatsimiit kisimik ataatsimoortinneqassapput siunissami Israelip aammalu naalagaaffiup ilusissaata Egyptenimit inussiaataasumit aninerup kingorna pissarsiarineqartup tungaanut.
Gen 16:7 : “ YaHWéH -p inngiliata taanna inoqajuitsorsuarmi imermik kuuffiup eqqaani, Shurimut aqqusinermi kuuffiup eqqaani nassaaraa . ”   
Guutip Hagarillu akornanni toqqaannartumik paarlaasseqatigiinneq tamanna aatsaat Abramip pilluaqquneqartup inissisimanera pissutigalugu pisinnaanngortinneqarpoq. Guutip taanna Shurip inoqajuitsortaani nassaarisimavaa, taanna arabiamiut nomadinut najugaqarfigineqassaaq, taakku savaminnut kamelinullu nerisassanik ujaasiartorlutik tupeqarfimmi najugaqarsimapput. Imeq pilersuisoq tassaavoq Hagarip inuunermi atortagaa aammalu taanna " inuunerup imartaani pilersuisoq " naapippaa , taannalu takkuttarpoq kiffartortutut inissisimanera aammalu pissutsinik pitsaasunik akuersaarnissaanut kaammattuisumik.   
Gen 16:8 : “ Oqarpoq , Hagar, Saraip atorfeqarfia, suminngaanneerpit sumilu ingerlassavit? Taanna akivoq : Saraimit qimaavunga, uanga pissaanera .    
Hagarip apeqqutit marluk akivai : sumiittarpit ? Akissut : Qimaasarpunga. Suminngaanneerpit ? Akissut : Saraimit, uanga ikinngutiga.     
Gen 16:9 : “ YaHWéH -p inngilia tassunga oqarpoq : Naalagaaffimmut uteqqigit, taassumalu ataani imminut annerulersitsigit . ”    
Eqqartuussisoq annertooq taanna allamik toqqagassaqartinngilaa, taanna uteqqinnissamik anneruniarlunilu peqqusivoq, tassami ajornartorsiut ilumoortoq pissuteqarpoq ikinngutiminut narrujuumminartumit, taanna sterilitetimik saniatigut suli ikinngutini inatsisitigut ilaavoq, kiffartuunneqartariaqarlunilu ataqqineqartariaqarluni .
Gen 16:10 : “ YaHWéH -p inngilia tassunga oqarpoq : Kinguaariit amerlassusilersorpakka, taamaalillutik amerlassusillit naatsorsorneqarsinnaajunnaarlutik . ”     
YaHWéH-p taanna kaammattuivoq ’ kuloruujup ” neqeroorutigineqarneratigut . Taanna neriorsuivoq kingornussassaq " taama amerlatigisoq naatsorsorsinnaanngilaq ." Make no mistake , tamanna amerlassusilik timikkut pissaaq anersaakkullu pinngitsoq. Guutip oqaasii isumaqatigiissutip nutaap ​​pilersinneqarnerata tungaanut ingerlatinneqassapput, hebræerit kingornussaat kisimik. Kisianni soorunami , arabiamiut ilumoortut kinaluunniit Guutip isumaqatigiissutaanut isersinnaavoq, malittarisassaanik hebræerinit Biibilimi allassimasunik akuersaarnikkut. Aammalu saqqummernerminiit muslimit koraniat piumasaqaat taanna naammassinngilaa. Tassani Jiisusi Kristusimit uppernarsarneqarsimasut biibilikkut piviusut unnerluutigineqarput, isornartorsiorneqarput aammalu atornerlunneqarput.   
Ismaelimut oqaaseq Abramimut atorneqareersoq, " taama amerlatigisut naatsorsorneqarsinnaanngitsut ", atorlugu paasivagut inuit amerlassusaat kisimik apeqqutaasoq, naassaanngitsumik inuuneqarnissamut toqqarneqarsimasut pillugit apeqqutaanngitsoq. Naligiissitsinerit Guutimit siunnersuutigineqartut pissutsinut aallaaveqartarput, taakkulu naammassineqartariaqarmata. Assersuut : “ qilammi ulloriarsuit ” tassaavoq upperisamik suliassaq sunaluunniit “ nunarsuarmi qinngortitsineq ” imaqartoq . Kisianni qanoq qinngorneq ? Allaat piviusup qaamasuunera Guutimit inatsisitigut atorneqartoq " stjerne " qilammi " qaqugumorsuaq qinngortinnissaanut " naleqartitsivoq , Dan naapertorlugu . 12 : 3 , pissutigalugu ilumut ’ilisimasaqarluarsimassammata ’ Guutilu malillugu ilumut ’ iluartumik ilinniartitsisimassallutik ’ .                  
Gen 16:11 : “ YaHWéH -p inngilia tassunga oqarpoq : Takuuk, naartulerpit, ernermik inunngortitsissaatit, taannalu Ismaelimik ateqartissavat ; tassami YaHWéH-p ajornartorsiornersi tusarsimavaa .     
Gen 16:12 : “ Taanna qimmit qimuttut ; assaminik tamanut akerliussaaq, kikkullu tamarmik assaat tassunga akerliussaaq ; qatanngutinilu tamarmik eqqaanni najugaqassaaq .     
Guutip Ismaeli , arabiamiullu kingornussaat , " assilisassiamik pinngortitami " naleqqiuppai , uumasorujussuaq pissusilersortarnini pissusilersortarninilu ilisimaneqartoq ; aammalu annertunerusumik , brutal tassami taanna “ savage ” -mik taaneqartarpoq . Taamaattumik tammartinneqarsinnaanngilaq, qimmit qimuttut imaluunniit koakserneqarsinnaanngilaq. Naatsumik oqaatigalugu asanninngilaq imminullu asannilersinneqanngilaq, aammalu nammineq qatanngutini allamiullu pillugit aggressiviusumik arnavissaq genenimini tigummivaa. Eqqartuussineq taanna Guutimit pilersinneqartoq saqqummiunneqartorlu pingaaruteqartorujussuuvoq , kingullermik piffissami tassani , paasiniarlugu pinerluuteqarsimasunut inissisimasoq , Guutimut, islamip upperisaata eqqunngitsumik kristumiussutsimik sorsuutigineqartup piffissami kristumiut " qaamasumik " taamaallaat " taarnermik " atuuffigisaanni . Siuaasami nunamut uteqqinnerminiit Israelip aallarteqqippaa, soorlu aamma Vestenimi, kristumiutut taaguuteqartoq, amerikamiut oqartussaaqataanerannit illersorneqartoq, taannalu annertuumik kukkusoqanngikkaluarluni " Saatani annertooq " taasarpaat. Imaappoq " Saatani " mikisoq " annertuumik " ilisarisinnaagaa .                 
Ismaelimik inunngortitsinermigut, aqqit isumaqartut " Guutip tusarsimavai " , isumaqatigiinnginnerup meeraa, Guutip Abramip ilaqutariit akornanni immikkoortitsineq suli annerusoq pilersippaa. Taanna Babelimi misileraanermi oqaatsit pilersinneqarsimasut perloqqussutaannut ilanngussaavoq. Kisianni pineqaatissiisarnissamut atortussat piareersarsimappagit , taava nunarsuup naanerata tungaanut marlunnik ataatsimooqatigiinnermini inuit upperinninnermik pissusilersornerat siusinnerusukkut ilisimagamiuk .  
Gen 16:13 : “ Taanna Atta El roïmik taasarpaa, tassa YaHWéH -p aqqa , taanna oqaloqatigisimavaa ; taanna oqarpoq : Uani takusimavara, taanna takusimammagu ? »    
Aqqa Atta El roï isumaqarpoq : Illit tassaavutit Guuti takusinnaasoq. But already , Guutimut aqqimik tunniussinissaq pillugu suliniut taanna qullersaaneranut akerliuneruvoq. Versip taassuma sinnera assigiinngitsorpassuarnik nutserneqarsimasoq eqqarsaatimi tassani agguataarneqarpoq. Hagarip tamanna upperisinnaanngilaa. Taanna , kiffartortoq mikisoq, pinngortitsisoq annertooq Guutip eqqumaffigisimavaa, taannalu pissutsit takusinnaavaat saqqummiussisarlunilu. Misigisaq tamanna kingorna suna ersigisinnaavaa ?   
Mos 16:14  “ Taamaattumik qillerivik taanna Lahai-roi-p qillerivianik ateqarpoq ; tassaavoq Kadesip Baredillu akornanni .   
Nunarsuarmi sumiiffiit Guutip imminut ersersitsiffigisai pingaaruteqarluinnarput, kisianni inuit taakkununnga ataqqinninnerit amerlanertigut pissuteqartarput guutipilussiornermik anersaaminnik , taannalu taanna isumaqatigiinniarfigisinnaanngilaa.
1 Mos 16:15  “ Hagarip Abram ernermik inunngortippaa ; Abramillu ernini Hagarip inunngorsimasaa Ismaelimik ateqartippaa .   
Ismael tassaavoq ilumut Abramip ernertaa ilumoortoq, aammalu pingaarnertut meeqqani siulleq, taanna pinngortitami atassuteqarfigiumavaa. Kisianni taanna neriorsuutigineqartup ernertaanngilaq Guutimit siusinnerusukkut nalunaarutigineqarsimasoq. Taamaattorli Guutimit toqqarneqarsimavoq, aqqa " Ismael " tassunga tunniunneqartoq, isumaqartoq " Guutip tusaasimavaa ", Hagarip suut tamarmik sinnerlugit ajornartorsiornera tunngavigalugu , pissaanerminit pissaanerminillu aalajangerneqarsimasunik eqqugaasoq . Kisianni aappaani aamma Abramip Saraillu kukkusimanerannut tunngavoq , piffissap ilaani upperisimammassuk erneq taanna Hagarimit, Egyptenimiumit, naartulersoq, uppernarsaatitut, tassa " naammassinninnermi " , aamma Guutip nalunaaruteqarnerata naammassineqarnera. Kukkuneq nunarsuup naanerata tungaanut aappaagumut kinguneqassaaq.       
Guuti inuup eqqarsartaatsiata sungiusarneranut isersimavoq tassungalu pingaaruteqartoq naammassineqarpoq : isumaqatigiinnginnerup aammalu akerleriissuteqarnikkut immikkoortitsinerup meerartaa inuuvoq. 
Gen 16:16 : „ Abram 86-inik ukioqarpoq Hagarip Ismaelimik Abramimut inunngortillugu . “    
Taamaattumik " Ismael " 2034-mi (1948 + 86) inunngorpoq, Abram 86-inik ukioqarluni.  
 
 
 
 
Mosesi 17 
Uppernarsaanerup aqqutigalugu immikkoortitsineq : neqimi ersersitsineq 
 
1 Mos.17:1 : “ Abram 99-inik ukioqalerami YaHWéH Abramimut saqqummerpoq oqarlunilu: “Uanga Guutiuvunga Pisinnaasoq. Uanga siumut ingerlagit , pisuunngitsutut .   
2047-imi, 99-inik ukioqarluni Ismaelilu 13-inik ukioqarluni, Abram Guutimit anersaamik pulaarneqarpoq, taannalu siullerpaamik imminut " Guutitut tamanut pisinnaasutut " saqqummiussivoq. Guutip iliuuseq piareersarpaa, taanna ” tamanik pisinnaasoq ” ersersitsissaaq. Guutip isikkoqarnera pingaartumik oqaatsitigut tusarnermillu aaqqissuussaavoq pissutigalugu naalanera suli takuneqarsinnaanngimmat kisiannili inuunerminut assingusoq toqusoqanngikkaluarluni takuneqarsinnaavoq .    
1 Mos.17:2 : “ Uanga ilissilu akornanni isumaqatigiissut piviusunngortissavara, annertuumik amerlassusilersussavasi .   
Guutip amerlassusilersornissani neriorsuutaa nutarterpaa, piffissaq taanna " naassaanngitsumik " erseqqissarlugu, tassa soorlu " nunarsuup støvia " aamma " qilammi ulloriarsuit " " kialluunniit naatsorsorsinnaanngisaat ".        
1 Mos.17:3 : “ Abram qinngasaarivoq ; Guutillu taanna oqaloqatigaa :    
Abramip paasigamiuk oqaloqateqartoq tassaasoq " Guuti Pisinnaasoq ", Guutimut qiviannginnissaminut qinngasaarivoq, kisiannili oqaatsini uummatini tamaat pissanganartitsisut tusarnaarpai.  
Gen 17:4 : “ Tamanna tassaavoq isumaqatigiissut ilinnut isumaqatigiissutigisara. Illit inuiaqatigiinnut amerlasuunut ataatanngorissaatit . »   
Guutip Abramillu akornanni isumaqatigiissut ulloq taanna nukittorsarneqarpoq : „ Inuiaqatigiinnut amerlasuunut ataatanngorissaatit .”  
Gen 17:5 : „ Aqqatit Abramimik taaguuteqassanngilatit ; kisianni Abrahamimik ateqartassaatit, inuiaqatigiinnut amerlasuunut ataatanngortippara . »    
Aqqap Abramimiit Abrahamimut allanngortinneqarnera aalajangiisuuvoq piffissamilu Jiisusi aamma taamaaliortussaavoq apustilit aqqinik allanngortitsilluni.
Gen 17:6 : “ Annertuumik kinguaassiuutitigut atornerluisunngortissavakkit inuiaqatigiinngortissavakkillu ; kunngit ilinnit pinngortussaapput . »    
Abram siullermik Ismaelimi arabiamiut inuiaqatigiit ataataat , Isaakimi hebræerit, Israelip erneri, ataataassaaq ; Midianimilu Midianip kingornussassaanik aappariissaaq ; taanna Mosesip nuliani Zippora, Jetrop pania, nassaarissavaa.  
Gen 17:7 : “ Uanga illit kinguaariillu kinguaariit tamaasa akornanni isumaqatigiissut piviusunngortissavara , isumaqatigiissut naassaanngitsoq, ilinnut kinguaariinnullu Guutiussallunga . ”    
Guutip isumaqatigiissutini oqaatsit ” naassaanngitsumik ” atuuttussat, kisiannili naassaanngitsumik atuuttussat, pissanganartumik toqqartarpai. Tamanna isumaqarpoq kinguaassaminut uummaarissumik isumaqatigiissut aalajangersimasumik sivisussuseqassasoq. Aammalu killissaq taanna anguneqassaaq , siullermik tikinnermini inuttullu inuunermini, Kristusip guutiusup nammineq piumassutsiminik annaasaqarnermini toqunermini pilersitsissavaa , nutaamik ataatsimooqatigiinnerup tunngavianik, nammineq, naassaanngitsumik kinguneqartussamik.  
Tassani paasineqartariaqarpoq, inuit siullermik inunngorsimasut tamarmik aallaqqaammulli siunertarineqartut aqqillu atorneqartut inatsisitigut pisinnaatitaaffitik annaasarput. Tamanna Kainimut, Adamip siullerpaamik inunngorneranut, Ismaelimut, Abramip erneranut siullermut , kisiannili erneranut, pivoq, taassumalu kingorna Esaumut, Isakip siullerpaamik inunngorneranut, pisoqassaaq. Siullermik inunngornerup kukkuneqarneranik periuseq taanna juutit timikkut ataatsimooqatigiinnerisa kukkuneqarnissaanik siulittuivoq. Isumaqatigiissut aappaat anersaakkullu tunngassuteqassaaq, ilumut upperinnittut kisimik iluaqutigissavaat, naak inuit eqqunngitsumik pissusilersortarnerisigut peqquserlunniutaasumik isikkoqartoqaraluartoq.
Gen 17:8 : “ Illit kingornussassannullu nuna allamiunut tunniutissavara, nuna Kanaan tamakkerlugu, naassaanngitsumik pigisassatut ;  
Taamatuttaaq nuna Kana’ani ’ naassaanngitsumik pigisanngortinneqassaaq ’, tassa Guutip isumaqatigiissutaanik pisussaaffilerneqarnerata nalaani. Aammalu Missiarsi Jiisusip itigartinneqarnerata tamanna atorunnaarsinneqassaaq, taamaattumik ukiut 40-t qaangiuppata inuiaqatigiit illoqarfiillu pingaarnersaat Jerusalem Romamiut sakkutuuinit aserorneqassapput, juutillu aniguisut nunarsuarmi nunani assigiinngitsuni siammarterneqassapput. Guutip isumaqatigiissutip piumasaqaataa erseqqissarpaa : “ Uanga Guutissavakka .” Aamma Guutip aallartitaatut Jiisusi inuiaqatigiinnit pisortatigoortumik itigartinneqarpat Guutip isumaqatigiissutini tamakkiisumik inatsisitigut unioqqutissinnaassavaa.     
Gen 17 : 9 : “ Guutip Aaperaat oqarfigaa : Isumaqatigiissutiga eqquutsissavat, illit kinguaariillu kinguaariit tamaasa .    
Versi taanna upperisamik pissusilersornermik tamanik unitsitsivoq, taakku Guutimik upperisanik ataatsimoorussanik Guutinngortitsipput, naak ilinniartitsissutit naapertuutinngitsut akerleriissuteqaraluarlutik. Guuti nammineq oqaatsini kisimik pisussaaffilerneqarpoq, taakku isumaqatigiissumminut tunngaviusumik aalajangersaapput, tassa isumaqatigiissut taanna kisimi naalalluartunut isumaqatigiissutigineqarsimasoq. Angutip alliance-ni ataqqippagu, taanna uppernarsarpaa sivitsorlugulu. Kisianni inuup Guuti malittariaqarpaa projektimini marlunnik malitseqartumik fasenik sananeqarsimasumi ; siulleq neqimik, aappaalu anersaamik. Aammalu allaaserisaq una siullermiit aappaanut inuit ataasiakkaat upperisaat misilittarpaa, siullertullu juutit upperisaat. Kristusimik itigartitsinermikkut juutit inuiaqatigiit Guutimut isumaqatigiissut unioqqutippaat, taannalu upperisarsiortunut illup ammartarpaa, taakkulu akornanni Kristusimut upperisarsiortut taanna meerarsiarisarpaat Abrahamillu anersaamik ernertut taaneqartarlutik. Taamaattumik isumaqatigiissutaanik eqquutsitsisut tamarmik timikkut imaluunniit anersaakkut Abrahamip erneri imaluunniit panii. 
Versimi tassani takusinnaavarput Israeli, siunissami inuiaqatigiit taamatut ateqartussat, ilumut Abrahamimit aallaaveqartoq. Guutip aalajangerpaa kinguaariit inuiaqatigiinngortinniarlugit ’ immikkoortinneqarsimasut ’ nunarsuarmi takutinneqartussamik. Apeqqutaanngilaq inuiaqatigiit annaanneqarsimasut, kisianni inuit katersuunnerannik tunngaviusumik tunngaveqarneq, taanna nunarsuarmi qinigassanngortittunut sinniisuuvoq, toqqakkat annaanneqarsimasut toqqarnissaannut siunissami Guutip anersaani Jiisusi Kristusimit pissarsiarineqartussamik .  
Gen 17:10 : “ Tassa isumaqatigiissut uanga illit kingornalu kingornussassavit akornanni eqquutsissallugu : Angutit tamarmik illit akornanni kinguaassiuutitigut tunngasut .    
Uppernarsaaneq tassaavoq Guutip, Aaperaap aamma kingornussaasa, tassa , neqimik kingornussaasa, akornanni isumaqatigiissutigineqartup ilisarnaataa . Taassuma nukinga tassaavoq ataatsimoorluni ilusissaa, taannalu kingornussassanut tamanut atuuppoq, upperisaqaraluarunik upperisaqanngikkaluarpataluunniit, naalalluarpata naalalluarpataluunniit. Taarsiullugu isumaqatigiissummi nutaami upperisamik misilinneqartumik toqqaaneq toqqarneqarsimasunit ataasiakkaanit misigineqassaaq, taakkulu isumaqatigiissummi tassani inuuneq naassaanngitsoq pineqartoq pissarsiarissavaat. Uppernarsaanermut ilanngunneqartariaqarpoq kinguneqartoq ajornartorsiutaasoq : Muslimit aamma patriarkiminniit Ismaelimiit upperisarsiorfigineqarsimapput aammalu upperisarsiorneq taanna anersaakkullu pingaaruteqartippaat, tamannalu naassaanngitsumik inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffimmik piumasaqarnissaminnut aqqutissiuisuuvoq. Kisiannili qinngasaarineq taamaallaat permanent-imik naassaanngitsumillu timikkut sunniuteqartarpoq.   
Gen 17:11 : “ Imminut kinguaassiuutitigut ; tamannalu uannut ilinnullu akornanni isumaqatigiissuteqarnermut ilisarnaatissaavoq .    
Taanna ilumut Guutimut ataatsimooqatigiinnermik takussutissaavoq kisianni sunniuteqarnera timikkut kisimiilluni aamma versit 7, 8 , aamma versit tulliuttut 13-imi atuutsinneqarnera aatsaat " perpetual " uppernarsarpaat.   
Gen 17:12 : “ Illit akornanni angutit tamarmik ullunik arfinilinnik ukioqaleraangamik kinguaariit tamaasa kinguaariit tamaasa kinguaassiuutitigut atornerlunneqartassapput, illit illuni inunngorsimagaluartut imaluunniit allamit aningaasanik pisiarineqarsimasut, nammineq inuiaassutsiminnik inunngorsimasut . ”   
Tamanna suli tupaallannartorujussuuvoq, kisianni nammineq piujuartumik pissuseqartoq, taamaattorli siulittuutiuvoq Guutip ukiuni tusindini 8-ini pilersaarutaanik ersersitsisoq . Tamanna " ullut arfinillit " toqqarneqarnerannut pissutaavoq , pissutigalugu ullut siulliit arfineq-marluk ukiuni sisamani tusindini toqqarneqarsimasut toqqarneqarnerisa nunarsuarmi piffissaq aamma ukiuni tusindini arfineq-marlunni eqqartuussineq ilisarnaatigaat. Aaqqissuussinermigut, nunarsuarmi, juutit inuiaqatigiivinik aammalu siullermik embryonik, Abramimik, qanimut suleqateqarnissamik Guutip toqqarneqarsimasut siunissami naassaanngitsumik inuuneqarnerisa assilisaat saqqummiuppaa, timikkut kinguaassiuutitigut nukillaarnermit annaanneqarsimasut, angutinit qimmit qimuttut qimuttut qitiutillugit. Taava, soorlu toqqakkat nunarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik aallaqqaasiutaanit aallaaveqassasut, kisianni Kristusimiinnaq , isumaqatigiissummi siullermi, upperisarsiorneq allanut aamma atuutsinneqartariaqarpoq, Guutimit toqqakkani lejr-imi najugaqarusukkunik.  
Qinngasaarineq pillugu isuma pingaarneq tassaavoq ilinniartitsineq Guutip naalagaaffiani naassaanngitsumi inuit erniorsinnaajunnaarnissaat timikkullu piumassutsit pisinnaajunnaarnissaat. Aammattaaq apustilip Paulusip isumaqatigiissummi siullermi neqip kinguaassiuutitigut atornerluineq isumaqatigiissummi nutaami toqqakkat uummataannut sanilliuppaa. Tassani isigalugu neqip aamma uummatip Kristusimut imminut tunniussisup peqqissuunera siunnersuutigaa.
Qinngasaarineq isumaqarpoq qinngasaarineq aamma isumassarsiaq taanna ersersitsivoq Guutip pinngortitaminut immikkut ittumik attaveqateqarusunnera. Guutitut " sinngasoq " piumasaraa asanninnerup immikkut ittumik pingaarnersiorneqarnissaalu toqqarsimasaniit, taakku pisariaqartinneqarpat inuit eqqaanni attaveqatigiinnerat annaassiniarnerminnut ajoqutaasinnaasut unitsittariaqarpaat aammalu pissutsinut inuttullu attaveqarnerminnut ajoqutaasinnaasunut attaveqarnerit unitsittariaqarpaat . In a prophetic educational image , periuseq taanna timimik Israeliminut tunngavoq, siullermik, aammalu piffinni tamani anersaamik Israeliminut, taannalu Jiisusi Kristusimi naammalluinnarnermini ersersinneqarpoq.    
Gen 17:13 : “ Illumi inunngortoq aningaasanillu pisiarineqartoq kinguaassiuutitigut atornerlunneqartariaqarpoq ; Isumaqatigiissutigalu timitsinni isumaqatigiissutaassaaq naassaanngitsumik .    
Guutip isumassarsiaq taanna innersuussutigaa : meeqqat inatsisitigut atuuttut aamma inatsisitigut atuunngitsut tamarmik tassunga atassuteqarsinnaapput, taanna taamaalilluni annaassiniarnermi pilersaarummi ataatsimooqatigiinnerit marluk siulittuutigimmagit. . . Taava erseqqissarneqartoq oqaaseq " aningaasanik pissarsiarineqartoq " uteqqinneqarneratigut maluginiarneqartoq Jiisusi Kristusi siulittuutigineqarpoq, taanna juutinit upperisarsiortunit upperinnittunit 30 denarinik naliliiffigineqartussaavoq. Aamma taamaalilluni , 30 denariinik , Guutip inuttut inuunermini neqeroorutigissavaa juutit toqqakkat kristumiunngitsullu annaassiniarnissaannut isumaqatigiissutini illernartoq aqqani. Kisianni upperisamik " permanent "-imik pinngortitaq eqqaaneqartarpoq aammalu eqqortuuneq " neqinni " uppernarsarpaa piffissap ilaani pinngortitaq . Tassami isumaqatigiissut taanna uani aallartittoq naassaaq Missiassi tikippat “ ajortuliorneq unitsinniarlugu , ” Dan.7:24 naapertorlugu.          
Gen 17:14 : “ Angut qinngasaarineqanngitsoq, timimigut qinngasaarineqanngitsoq, inuiaqatigiinniit qinngasaarneqassaaq : taanna isumaqatigiissutiga unioqqutippaa .”    
Guutip malittarisassanik aalajangersakkanik malinniarneq assut sakkortuuvoq minnerunngitsumillu akuersaarneqanngilaq, pissutigalugu unioqqutitsinerat siulittuinermik suliassani aporfilerlugu, aammalu Mosesip Kanaanimut isernissaanut inerteqquteqarnikkut takutissavaa, kukkuneq tamanna annertoorujussuusoq. Neqimik qinngasaarineqanngitsoq nunarsuarmi juutit inuiaqatigiivini inuussasoq inatsisitigut pisinnaatitaaffiunngilaq, soorlu uummatikkut qinngasaarineqanngitsoq Guutip siunissami naassaanngitsumik qilammi naalagaaffiani inuussasoq.
Gen 17:15 : “ Guutip Aaperaat oqarfigaa ’ Sarai nuliavit Saraimik taasarnagu ; kisianni taanna Sarah h -mik ateqassaaq .    
Abram isumaqarpoq inuiaqatigiit ataataat kisianni Abraham isumaqarpoq inuppassuit ataataat. Taamatuttaaq , Sarai isumaqarpoq pingaartoq kisianni Sarah isumaqarpoq prinsesse.
Abram tassaavoq Ismaelip ataataa, kisianni aqqani Abrahamip allanngortinneqarnera pissutissaqartinneqarpoq ernermik Isakimik Guutip tassunga nalunaaruteqartussaanik kingornussassanik amerlassusilersuinermigut , Ismaelimiunngitsoq . Taamatuttaaq pissutigalugu Sara ernisinnaanngitsoq Isak aqqutigalugu ernerpassuarnik inunngortitsissaaq aqqalu Saranngorluni .
Gen 17:16 : “ Pilluaqqussavara, taannalu atorlugu ernermik tunniussissaanga ; Pilluaqqussavara, taannalu inuiaqatigiinngortussaavoq ; inuiaqatigiit kunngit taanna pinngortussaapput .    
Abram Guutimik ingerlavoq, kisianni ulluinnarni inuunera nunarsuarmiuuvoq nunarsuarmilu pinngortitami pissutsinik tunngaveqarluni, Guutimit tupinnartulianik tunngaveqarnani. Aamma eqqarsaatini Guutip oqaasii pilluaqqussutitut isumaqartitsivoq, Saraip kiffartortuminit Hagarimit ernermik pissarsisimanera pillugu.
Gen 17:17 : “ Abrahami qinngasaarivoq; taanna qinngasaarivoq, uummatimilu oqarluni: 'Ukiuni hunnorujunik ukiulimmut meerartaarsinnaava? aamma Sarah h , ukiunik arfineq-marlunnik ukioqarluni, meerartaarsinnaava? »   
Guutip isumaqarsinnaasoq Sarai meerartaarsinnaalersinnaasoq paasigamiuk , naak taanna 99-inik ukioqalerlunilu meerartaarsinnaassasoq, uummatimini qiimmassaavoq. Pissutsit nunarsuarmi inuit niveauanni taama eqqarsaatigineqarsinnaanngillat, eqqarsaatini refleksi taanna pinngortitamiittutut isikkoqarpoq. Aamma eqqarsaatini isumassarsiorfigisarpai.
Gen 17:18 : “ Aaperaalu Guutimut oqarpoq ’ Aa! Ismaeli illit siumut inuussaaq! »     
Erseqqippoq Abrahamip timikkut eqqarsartartoq aammalu Ismael aqqutigalugu amerlassusilersornissani aatsaat eqqarsaatigigaa, erneq inunngoreersoq 13- inillu ukiulik .
Gen 17:19 : “ Guuti oqarpoq : Nuliariit Sara qularnanngitsumik ernermik inunngortitsissaaq ; Taanna Isakimik ateqartissavat. Taanna isumaqatigiissutigissavara, taassuma kingorna kingornussassanut isumaqatigiissutitut naassaanngitsumik .    
Abrahamip eqqarsaatai ​​ilisimagamigit Guutip taanna isornartorsiorpaa nalunaarusiaq tassunga nutarterlugu , paasinninnermi kukkusoqarsinnaanera minnerunngitsumik qimattarnagu .
Aaperaap Isaakip tupinnartumik inunngornera pillugu qularutiginninnera siulittuivoq qularutiginninnermik upperinninnermillu inuit Jiisusi Kristusimut ersersitsissasut. Aammalu qularnanngitsoq Abrahamip timikkut kingornussassaanit pisortatigoortumik tunuarsimaarnermik ilusilersorneqassaaq.
1 Mos 17:20   Ismaelimut tunngatillugu tusarpara. Takuuk, pilluaqqussavara, kinguaassiuutitigut atornerluisoq, annertuumik amerlassusilersorlugu ; Taanna prinsinik aqqaneq marlunnik inunngortitsissaaq, uangalu inuiaqatigiinngortissavara .  
Ismael isumaqarpoq Guutip akisimavaa, aamma, interventionimi tassani, Guutip aqqa tassunga tunniussimavaa pissutissiivoq. Guutip taanna kinguaassiuutitigut atornerluissaaq, amerliartortinneqassaaq arabiamiullu naalagaaffiat annertooq ” prinsinik aqqaneq marlunnik ” sanasoq pilersissavaa. Nummeri taanna 12 nalinginnaavoq Jaakup erneranut 12-inut illernartumut ataatsimooqatigiinnermini Jiisusi Kristusip apustiliinit 12-init taarserneqartussanut , kisianni nalinginnaasoq isumaqanngilaq identiskiusoq pissutigalugu Guutimit ikiorneqarneq uppernarsarneqarmat kisiannili naassaanngitsumik inuuneqarnissamut pilersaarutaanut ataatsimooqatigiinnermik annaassiniarnermik isumaqanngilaq. Aammattaaq Ismaeli kingornussassallu Guutip isumaqatigiissutaanut illernartumut isertunut tamanut akerleriissapput , kingorna juutit kingornalu kristumiunut. Rolle taanna ajoqutaasoq inatsisitigut inunngornermik pineqaatissiissaaq, eqaatsumik inatsisitigut ingerlatseriaatsinik, anaanaasup steriliusup aamma ataataata annertuumik imminut piumassuseqartup eqqarsaatigisaanik. Taamaattumik Abrahamip erneri neqimik taaneqartartut aamma taamatut perloqqussutigineqassapput kingullermillu Guutimit taamatut itigartinneqarlutik.  
Guutimik pingaarnersiuinermillu ilisimasaqareerlutik Ismaelip kingornussaasa juutit ataatsimooqatigiinnerannut isernissaasa tungaanut malittarisassai malillugit inuunissaq toqqassinnaavaat, kisianni toqqaaneq taanna ataasiakkaatut inissisimassaaq soorlu naassaanngitsumik annaassiniarneq toqqarneqarsimasunut neqeroorutigineqassasoq. Soorlu aamma , soorlu inuit allat sumiluunniit aallaaveqartut , Kristusimi annaassiniarneq taakkununnga neqeroorutigineqassaaq naassaanngitsumullu aqqut taakkununnga ammarneqassaaq, kisianni Kristusip annaassiniartup, kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasup, toqusimasup makisimasullu, naalalluartumik malittarisassaatigut.
Gen 17:21 : “ Isak, ukiup tulliani piffissami aalajangersimasumi Sarap ilinnut inunngortussaa , isumaqatigiissutigissavara . ”   
Ismaeli vers 27 naapertorlugu takussutissiaq taanna 13-inik ukioqarmat, taamaattumik Isaakip inunngornerani 14- inik ukioqassaaq. Kisianni Guutip una erseqqissarpaa : Isumaqatigiissutaa Isakimut pilersinneqassaaq, Ismaelimut pinnani . Aammalu Saramit inunngortinneqassaaq.   
Gen 17:22 : “ Guutilu taanna oqaloqatigereerlugu Abrahamimit qaffanneqarpoq . ”   
Guutip saqqummertarnera qaqutigoortuuvoq immikkuullarissuullunilu, tamannalu nassuiaavoq sooq inuit guutimit tupinnartuliornernut atorluarsinnaannginnersut aamma sooq , soorlu Abraham , isumassarsiatik suli nunarsuarmi inuunermi pinngortitami inatsisinit piumasaqaateqartarnersut. Oqaluussissutigisaa nassiunneqarpoq, Guuti tunuarpoq.
Gen 17:23 : “ Abrahamip ernini Ismaeli tiguaa, illuanilu inunngorsimasut tamarmik, aningaasanillu pisiarineqarsimasut tamarmik, Abrahamip illuani angutit tamarmik ; Ulloq taannalu Guutip peqqussutaa malillugu kinguaassiuutitigut tunngasut .    
Guutimit peqqussut ingerlaannaq ingerlanneqarpoq. Naalalluarnera Guutimik suleqateqarnermini pisuutippaa. Una pissaanilissuaq ullumikkut mesterip kiffartortunik pisisarsimavoq aammalu inussiaataanermik inissisimaneq pivoq aammalu unammillerneqarsimanngilaq. In fact , sammisaq apeqqusersinnaavaa tassaavoq nakuusernermik atuineq aamma kiffartortunik atornerluineq. Inussiaataaneq aamma tassaavoq Jiisusi Kristusimit annaanneqarsimasut tamarmik, aamma ullumikkut .
Gen 17:24 : “ Aaperaat ukiunik arfineq-marlunnik ukioqarpoq kinguaassiuutitigut atornerluineq . ”   
Eqqorluartumik tamanna eqqaamasaqartitsivoq, naalalluarnissaq Guutimit piumasaqaatigineqartoq inuit, qanoq ukioqaraluarpataluunniit ; minnerpaaniit utoqqaanerusunut. 
Gen 17:25 : “ Ernera Ismaeli 13-inik ukioqarpoq kinguaassiuutitigut atornerluineq . ”   
Taamaattumik qatanngutini Isaakimit ukiunik 14-inik utoqqaanerussaaq , tamannalu qatanngutini inuusuttoq, inatsisitigut nuliani ernertaa, ajoqusersinnaanissaanut ilumut pisinnaassuseqartitsissaaq .
Gen 17:26 : “ Ulloq taanna Aaperaat kinguaassiuutitigut atornerluineq Ismaeli .   
Guutip Ismaelimut eqqaasippaa Abrahamimut, taanna ataataminut, inatsisitigut pissuseqarnera. Ataatsimoorlutik qinngasaarinerat soorlu kingornussassatik Guutimit ataatsimit kingornussassatut oqaatigisartagaat taamatut peqquserlunnartuuvoq. Pissutigalugu Guutimeersutut oqarnissamut siuaasat timikkut ataataat taanna naammanngilaq. Aamma juutit upperisaqanngitsut ataatatik Aaperaat pissutigalugu Guutimut atassuteqarnertik tamanna oqaatigigaanni, Jiisusip tunngavilersuut taanna itigartitsissutigissavaa, taakkulu ataatatut, diaavulu, Saatani, sallusuissummik ataatatut toqutsisullu aallaqqaammulli isigissavai. Jiisusip ullumikkut juutinut upperinnittunut oqaatigisaa uagutsinnut arabiamiut muslimillu pissusilersortarnerannut aamma taamatut ilumoorpoq .
Gen 17:27 : “ Angutit tamarmik illuani inunngorsimasut imaluunniit allanit aningaasanik pisiarineqarsimasut, taanna peqatigalugu kinguaassiuutitigut atornerlunneqarput . ”   
Naalalluarnermik malittarisassaq taanna kingorna takussavarput hebræerit Egyptenimiit anisut ajornartorsiutaat Guutip absolut-imik piumasaqarfigisaanik, piffinni tamani aamma nunarsuup naanerata tungaanut, naalalluarnermik taanna aalajangersimasumik naliliinerminniit pissasoq .
 
 
Mosesi 18
 
Qatanngutit akeqqat immikkoortinneqarnerat
 
Gen 18:1 : “ Naalakkap Mamremi qimmit qimuttut akornanni tassunga saqqummerpoq, ulloq kiannerani toqqimi illup iluani issiasoq .”   
Gen 18:2 : “ Taava qiviarlugu qiviarpaa , takullugulu angutit pingasut eqqaani inissisimapput. Taakku takugamigit toqqimi isertarfianiit arpappoq naapippai nunamullu qungujulluni .    
Abraham tassaavoq angut hunnorujunik ukiulik, nalunngilaa maanna utoqqaliartortoq kisianni suli timikkut pitsaasumik inissisimavoq, soorlu " arpattarmat " pulaartut naapippai . Taakku qilammiittutut ilisarisimavai? Taamatut isumaqarsinnaavugut taakku sioqqullugit " nunamut qungujutsimammat ". Kisianni takusinnaasaa tassaavoq " angutit pingasut " aammalu taava takusinnaavarput qisuariaataa, nammineq piumassutsimik inussiarnersaarnermik misigisimanera taannalu tassaavoq pinngortitami asannilluni pissuseqarnerata kingunerisaanik.      
Gen 18:3 : “ Oqarlunilu ’Naalakkap, maannakkut illit siumut anersaaq nassaarisimagukku, qinnuigissavakkit kiffavit qimagussornagit .”    
Pulaartutut " naalagaq "-mik taaguuteqarneq Abrahamip annertuumik anneruniarsimanerata kinguneraa aammalu uppernarsaatissaqanngilaq Guutimut oqaloqateqartutut isumaqarsimasoq. Guutip tamakkersimasumik inuttut isikkoqarluni tikeraarnera tamanna immikkut ittuuvoq, tassami Mosesiluunniit Guutip niaqquata " naalanera " takusinnaanngilaa 2 Mosesi 33:20-miit 23-mut naapertorlugu : " Yahweh oqarpoq: Illit niaqquma takusinnaanngilatit, inuup uannut takusinnaanngilanga inuusinnaananilu. YaHWéH oqarpoq: Tassa sumiiffik eqqaani; qaqqami inissisimassaatit. Naalagaaffiga qaangiuppat, qaqqap qaqqanut inississavakkit, qaangiunnerma tungaanut assammik qalipaassallutit. Aammalu assakka illuatungaanut ikkuppat, tunua takussavat, kisianni niaqquga takuneqarsinnaanngilaq . Guutip "naalaneranik " takussutissiaq inerteqqutaappat, pinngortitaminut qanilliartornissaminut inuttut isikkoqarnissani imminut inerteqqutaanngilaq. Guutip taamaaliorpaa Aaperaat, ikinngutini, pulaarniarlugu, aamma taamaaliortussaavoq Jiisusi Kristusip assilisaanik, naartulernerminiit isumakkeerinninnermi toqunissami tungaanut.         
Gen 18:4 : “ Imeq annikitsumik tikisinneqassaaq, isikkatillu asassavatit; aamma orpik una ataani eqqissisimallutit .”   
Versi 1-imi erseqqissarneqarpoq kiassuseqartoq, aammalu nunap qaavanik qalipakkanik kissarneq pulaartut isigaanik aserfallatsaaliuinermik pissutissaqartitsivoq. Tamanna taakkununnga neqeroorutaavoq nuannersoq. Aammalu eqqumaffiginninneq tamanna Abrahamip nersornaasiuttagaa.
Gen 18:5 : “ Uanga qajuusanik tigussavara, uummatisi nukittorsarniarlugu ; tamatuma kingorna ingerlaqqissaatit ; tamanna pissutigalugu kiffavit aqqusaartarpatit. Taakku akipput : Soorlu oqarsimasutut iliuuseqarit .    
Uani takusinnaavarput Aaperaap pulaartut taakku qilammiittuttut ilisarnaatiginngisaannarsimagai . Taamaattumik taakkununnga eqqumaffiginninnera inuttut pinngortitami pissutsinut uppernarsaataavoq. Taanna anneruniarluni, asannittumik, ajunngisaartuuvoq, tunisiumatuuvoq, ikiuerusussuseqarlunilu inussiarnersuuvoq ; Guutimit pingaartitsilersitsisut. Inuup tungaatigut tassani Guutip siunnersuutini tamaasa akuersaarpai akuersaarlugillu . 
Gen 18 : 6 ;​​​​     
Nerisassat neqimik timimut iluaqutaasarput aammalu neqimik timinik pingasunik takusaqarluni, Abrahamip nerisassanik piareersarsimavoq pulaartut timikkut nukittussusiat nutarterniarlugu.
Gen 18:7 : " Abrahamilu nersutaatiminut arpaarpoq, nersutaamillu, nersutaasumik pitsaasumillu, tigusillunilu kiffartortumut tunivaa, taannalu sukkasuumik piareersarlugu ."   
Kalvemik nersualaarnermik toqqaanerup suli annerusumik takutippaa taassuma tunisiumatuunera aammalu pinngortitami iluaquteqarnera ; taassuma nuannaarutigineqarnera ikinngutini nuannaarutiginiarlugu. Tamanna angujumallugu tikeraaminut pitsaanerpaamik neqerooruteqarpoq. 
Gen 18:8 : “ Aamma smørimik immussuarmillu, nersussuarmik atorneqarsimasumik, tigusillunilu siumut inissippaa. Nammineq taakku saani inissisimavoq, orpik ataani. Aamma neripput ."   
Nerisassat taakku pissanganartut ilisarisimasaanngitsunut, inuit ilisarisimasaminut, kisiannili nammineq ilaqutariinnut ilaasortatut isigisaminut, saqqummiunneqartarput. Pulaartut inkarnationiat ilumoortorujussuuvoq, tassami nerisassanik inunnut suliarineqarsimasunik nerisaqartarmata.
Gen 18:9 : “ Taava oqarfigaat : Nuliariit Sara sumiippa ? Taanna akivoq: Taanna tassaniippoq, toqqimi .    
Qaaqqusisup misilittagaa Guutip naalaneranut namminerlu naalaneranut iluatsilluarmat, pulaartut ilumut qanoq ittuunertik ersersippaat nuliami aqqanik, " Sara ," Guutip siornatigut takussutissiamini tunniussimavaa.  
Gen 18:10 : “ Ilaat oqarpoq : ” Piffissami tassani ilinnut uteqqissaanga ; Nuliallu Sara ernertaqassaaq. Sarah toqqip illuatungaani tusarnaarsimavoq, taannalu tunuaniippoq .    
Maluginiaruk pulaartut pingasut isikkoqarneranni , sumilluunniit YaHWéh inngilinit marlunnit taanna peqatigalugu kinaassusersiorsinnaanngilagut. Qilammi inuuneq uani ersersinneqarpoq aammalu naligiissitaaneq tassani naalakkersuisoq ersersippaa.
Pulaartut pingasut ilaat Sarap qanittukkut inunngornissaa nalunaarutigalugu , taanna toqqip isertarfianiit tusarnaartarpaa qanoq oqaatigineqartoq allaaserisamilu erseqqissarneqarpoq kikkut " tunuaniissimanersut " ; isumaqarpoq taanna takusimanngisaannarsimagaa aamma inuttut maluginiarsinnaanngilaa taassuma peqataanera. Kisianni angutaanngillat.   
Gen 18:11 : „ Aaperaat Saralu utoqqaliartorsimapput ukiunilu utoqqaliartorsimallutik : Saralu meerartaarnissaminut neriuuteqanngilaq .”    
Versimi inuit pissusilersuutaat nalinginnaasut inuiaqatigiinnut tamanut nalinginnaasut nassuiarneqarput.
 
Gen 18:12 : “ Imminut qinngasaarivoq , oqarluni : Maanna utoqqaliartorpunga, allanik piumasaqarsinnaavunga? Naalagaaffiga aamma utoqqalivoq .”    
Eqqorluartumik maluginiagaqarit : “ Taanna imminut qinngasaarivoq ” ; taamaalilluni kialluunniit taanna qinngasaarisoq tusaasimanngilaa, Guuti inuusoq eqqarsaatinik uummatinillu misissuisoq kisiat.   
Gen 18:13 : “ Taava YaHweh Abrahamimut oqarpoq : Sooq Sara qinngasaarivoq, oqarluni : Ilumut meerartaarsinnaavunga, utoqqaliartorlunga? »    
Guutip periarfissaq atorlugu guutitut kinaassutsini ersersippaa , tamannalu YaHWéH-p eqqaaneqarneranut pissutissaqartitsivoq, tassami ilumut taanna inuttut isikkoqarnerup ataani Abrahamimut oqaluttuarpoq. Guutip kisimi Sarap eqqarsaatit toqqorsimasut ilisimasinnaavai maannalu Aaperaap nalunngilaa Guuti taanna oqaloqatigigaa.
Gen 18:14 : „ YaHWéH- mut sunaluunniit ajornakusoorpa ? Piffissami aalajangersimasumi ilinnut uteqqissaanga, piffissami tassani ; Saralu ernertaqassaaq . ”    
Guuti oqartussaassuseqalerpoq aammalu YaHWéH-p aqqani guutiunerminik siulittuinermini ersarissumik nutarterlugu.
Gen 18:15 : “ Saralu sallusuissummik oqarpoq : Uanga qinngasaarsimanngilanga. Pissutigalugu taanna ersiorsimavoq. Kisianni oqarpoq : Taarsiullugu, illit .    
" Sarah lied " allaaserisami allassimavoq pissutigalugu Guutip isertortumik eqqarsaatini tusarsimammagu, kisiannili qaninniit qinngasaartoqarsimanngilaq ; Taamaattumik Guutimut sallusuissummik annikitsumik oqariartuuteqarpoq inunnulli. Aamma Guutip taanna isornartorsiorpagu, taava Guutip eqqarsaatini aqutsisinnaanera akuersaannginnera pissutigalugu. Tamanna uppernarsarpaa, taanna sallusuissummik oqariartuuteqarluni. Tamanna pissutigalugu insistereqarpoq ima oqarluni : " Taarsiullugu (eqqunngilaq), illit qiimmassarsimavutit ." Eqqaamassanngilarput inuup Guutimit pilluaqqusaasoq tassaasoq Aaperaat aamma Saraunngitsoq, inatsisitigut nuliani, uimini pilluaqquneqartoq kisimi iluaqutigisarlugu . Eqqarsaatit Ismaelip inunngornerata perloqqussutaani, siunissami Israelip arnavissat akeqqaata unammisartullu, kinguneqarluarsimapput ; ilumoorpoq suliaq guutimeersoq naammassiniarlugu.        
Gen 18:16 : “ Angutit ingerlaqqinniarlutik makipput, Sodomamullu qiviarlutik. Abrahami taakku peqatigalugit ingerlavoq, malinnaaviginiarlugit .”   
Qilammi qilammi qilalersimallutik, nerisassiorsimallutik aammalu Abrahamimut Saramullu siunissami ernermik inatsisitigut Isaakimik inunngornissaq nutarterlugu , qilammi pulaartut Abrahamimut paasinarsisippaat nunarsuarmi tikeraarnertik aamma allamik suliassaqartoq : taanna Sodomamut tunngavoq. 
Gen 18:17 : “ Taava YaHWéH oqarpoq: Aaperaamit qanoq iliorniarlunga toqqoqqassavara ?... ”    
Tassani versip una Amosi 3:7-imiittoq eqqortumik atorneqarnera takusinnaavarput: " Qularnanngitsumik Naalakkap YaHWéH-p qanoq iliorsinnaanngilaq, kisianni isertugaani kiffaminut pruffiitinut saqqummiussavaa ." 
Gen 18:18 : “ Abrahami qularnanngitsumik inuiaqatigiinngortussaavoq annertuumik nukittuumillu, nunarsuarmilu inuiaqatigiit tamarmik taanna atorlugu pilluaqquneqassapput .”   
Adverbimut " qularnanngitsumik " atorneqartartoq nalinginnaasumik isumaqarnermik annaasaqarnera pissutigalugu eqqaamavara isumaqartoq : aalajangersimasumik aammalu absolut . Guutip pilersaarutini aseruuttoortitsisoq saqqummiutinnginnerani Aaperaap nammineq siumut inissisimanera qulakkeerlugu sukkasuumik qulakkeerpaa, pilluaqqussutillu tunniussassani nutarterlugit. Guutip Aaperaat pillugu pingajussatut oqaluttuarneq aallartippaa, inuiaqatigiinni oqaluttuarisaanermi pingaarnertut inissisimalerniarlugu. Taamaalilluni neqimik anersaakkullu kingornussassaminut takutippai maligassiuisoq pilluaqqusaasoq aammalu versimi tulliuttumi eqqaamasaqarlunilu nassuiartarlugu.   
Gen 18:19 : “ Taanna toqqarsimavara, meeqqani illuatungaanilu peqqusinnaaqqullugit, taakku Naalakkap aqqutaanik malinnissasut , eqqortumik ilumoortumillu iliuuseqarsinnaaqqullugit, Naalakkap Abrahamimut neriorsuutini naammassisinnaaqqullugu... ”   
Guutip versimi tassani oqaatigisaa Sodomamik aserugassaminut tamanut assigiinngisitsivoq. Nunarsuup naanerata tungaanut toqqakkani taamatut nassuiaateqassapput : YaHWéH-p aqqutaanik ingerlatsineq tassaavoq eqqortumik naapertuilluarnermillu atuineq ; ilumoortumik naapertuilluarneq ilumoortorlu naapertuilluarneq Guutip inatsisit allattugaat tunngavigalugit innuttaminut Israelimut ilinniartitsissutigissavaa. Tamakku ataqqineqarnerat Guutip pilluaqqussutinik neriorsuutini ataqqinissaannut piumasaqaataassaaq.  
Gen 18:20 : “ Aamma YaHWéH oqarpoq : Sodomimut Gomorramullu qisuariaaseq annertusiartorpoq, ajortuliornertillu annertuvoq .”    
Guutip eqqartuussineq taanna Sodomamut Gomorramullu, kunngissat illoqarfiinut, Aaperaap saassussineqarmata annaassiniarniarlugit tikissimasaannut , eqqartuussivoq . Kisianni aamma Sodomimi ernertaa Lotip najugaqalernissani toqqarsimavaa, ilaquttanilu kiffartortunilu peqatigalugit. Abrahamip ernerminut atassuteqarnera ilisimagamiuk, Guutip utoqqasaaq pillugu eqqumaffiginninnerup qanoq ittuunera amerlassusilerpaa, siunertani tassunga nalunaaruteqarniarlugu. Aammalu tamanna iliuuseqarfiginiarlugu inuup niveauanut imminut allanngortippaa sapinngisamik imminut inuttut pissuseqartinniarlugu, taamaalilluni imminut Abrahamip kiffartortup inuttut isumaliortarnerata niveauanut inissinniarlugu.
Gen 18:21 : “ Taamaattumik allamut ingerlassaanga takussavara nalunaarusiaq uannut tikissimasoq malillugu iliuuseqarsimanersut; aamma taamaanngippat, ilisimassavara ."   
Oqaatsit taakku Sarap eqqarsartaasiaanik ilisimasaq assigiinngissuteqarput, tassami Guutip ilisimasinnaanngilaa illoqarfinni taakkunani marlunni qeqertamiittumi ileqqorissaarneq qanoq annertutigisoq aammalu annertuumik pisuussuteqarnerat. Taamatut qisuariarnermi erserpoq kiffani upperisalik eqqartuussinermini eqqortumik pineqaatissiissut akueriniarlugu qanoq isumaginninnersoq.
Gen 18:22 : “ Angutit taakku nuupput Sodomamullu ingerlaqqillutik. Abrahamilli YaHWéH-p siornatigut inissisimavoq .   
Tassani pulaartut immikkoortinneqarnerisigut Aaperaap taakku akornanni Guuti inuusoq, YaHWéH, inuttut isikkoqartumik ajornanngitsumik ataani taanna peqatigalugu oqaatsinik paarlaasseqatigiinnermik aqqutissiuisoq, ilisarnaatigisinnaalerpaa. Abrahamip sapiitsuliortussaavoq Guutimik isumaqatigiinniarnissaminut, illoqarfiit marluk annaanneqarnissaat pissarsiariniarlugu, taakkunannga ilaanni ernermini asasami Lotimi najugaqarpoq .
Gen 18:23 : “ Aaperaat qanillivoq oqarlunilu ’Illit aamma ajunngitsut ajortullu peqatigalugit aserugassavatit ? »    
Apeqqut Abrahamimit saqqummiunneqartoq pissutissaqarluarpoq , tassami ataatsimoorluni eqqartuussinermik iliuuseqarnermini inuit pinngitsuusaasut toqusarnerannik taaneqartartumik collateral damage-mik pilersitsisarmata. Kisianni inuit assigiinngisitsisinnaanngippata Guutip oqaatigisinnaavaa . Aammalu tamanna uppernarsaatissavaa Abrahamimut aamma uagutsinnut biibilikkut nalunaajaataani atuartartunut.  
Gen 18:24 : “ Illoqarfiup iluani ilumoortunik pingasunik peqarpat, taakku aamma aserussavatit, illoqarfillu ilumoortunik pingasunik tassaniittut pillugit annaassanngilatit ? »    
Abrahamip uummatimini ajunngitsumik asannittumillu illusion-imik ulikkaartuuvoq, eqqarsaatigalugulu illoqarfinni taakkunani marlunni minnerpaamik inuit 50-it eqqortut nassaarineqarsinnaasut, inuit taakku 50-it eqqortut Guutimit illoqarfiit marluk anersaaq pissarsiariniarlugu kaammattorpai, naapertuilluartumik naapertuilluarnermini aqqani, taanna pinngitsuuisinnaanngitsoq pinngitsuusaarluni.
Gen 18:25 : “ Ilumoortoq ajortullu peqatigalugit toqutsissallugu, ilumoortoq ajortutut ittunngortinniarlugu: taamaaliornissaq ilinnut ungasillivoq ! Illit ungasissumiit ! Nunarsuarmi tamarmi eqqartuussisoq naapertuilluartuussanngilaq ? »    
Taamaalilluni Abrahamip eqqarsaatigaa ajornartorsiut aaqqinniarlugu Guutimut eqqaasitsilluni qanoq iliorsinnaannginnersoq kinaassutsimik unioqqutitsisoqanngikkaluarluni, taannalu naapertuilluarnermik misigissutsimut taamatut atassuteqarpoq.
Gen 18:26 : “ Aamma YaHWéH oqarpoq : Sodomimi illoqarfiup iluani inuit pingasut nassaarisinnaagukkit, taava illoqarfik tamaat taakku pissutigalugit annaassavara . ”    
Naammagittaalliuuteqarlunilu ajunngisaarlunilu YaHWéH-p Aaperaat oqaaseqartippaa akissuteqarnerminilu eqqortoq uppernarsarpaa : inuit 50-it ilumoortut pillugit illoqarfiit aserorneqassanngillat. 
Gen 18:27 : “ Aaperaamilu akivoq oqarlunilu ’Takuuk, uanga Naalakkamut oqaloqateqarnissara imminut piumaffigaara, uangalu qaqutigoortumik qaqutigoortumillu . ”    
Eqqarsaat ” støv aamma støv ” tassaavoq , illoqarfiit marluk qeqertamiittut aserorterneqarnerisa kingorna inuit guutiunngitsut sinnerussasut ? Taamaattorli Abrahamip nassuerutigaa nammineq ’ pujortarneq qaqqarlu ’ kisimiilluni.     
Gen 18:28 : “ Immaqa pingasut ilumoortut pingasut amigaatigissavaat : illoqarfik tamakkerlugu pingasut atorlugit aserussaviuk? Aamma YaHWéH oqarpoq : Aserortinngilara, tassani inuit ilumoortut 45-t nassaarisinnaagukkit .    
Abrahamip sapiitsuliornera isumaqatigiinniarnermini ingerlateqqinnissaanut aqqutissiuussissaaq, toqqarneqarsimasut nassaarineqarsinnaasut amerlassusaat ataasiakkaarlugu qaffattarlugu aammalu versimi 32-mi qulit ilumoortut amerlassusaat pillugu unissaaq. Aammalu tamaasa Guutip anersaaq tunniutissavaa, amerlassuseq Abrahamip siunnersuutigaa pissutigalugu.
Gen 18:29 : „ Aaperaap oqaluttuuppaa oqarluni ’Immaqa tassani inuit 40-t ajunngitsut nassaassaapput. Aamma YaHWéH oqarpoq: Uanga taakku 40-t pissutigalugit iliuuseqanngilanga .    
Gen 18:30 : “ Abraham oqarpoq : ’Naalakkap akerliussanngilaq, uangalu oqaaseqarumaarpunga. Immaqa inuit ilumoortut 30-t tassani nassaassaapput. Aamma YaHWéH oqarpoq: Suliassaqanngilanga, tassani inuit ilumoortut 30-t nassaarisinnaagukkit .    
Gen 18:31 : “ Abraham oqarpoq : Takuuk, uanga Naalakkamut oqalunnissamut kiffaanngissuseqarpunga. Immaqa tassani inuit eqqortut 20-t missaanniissapput. Aamma YaHWéH oqarpoq : Uanga taakku 20-t pissutigalugit aserortinngilara .    
Gen 18:32 : “ Abrahamilu oqarpoq: ’Naalakkap akerliussanngilaq, ataasiaannarluni oqaaseqarumaarpunga. Immaqa inuit eqqortut qulit tassani nassaassaapput. Aamma YaHWéH oqarpoq: Uanga taanna aserortinngilara, inuit taakku qulit ajunngitsut pissutigalugit .   
Tassani Abrahamip isumaqatigiinniarnera naammassivoq, paasigamiuk killissaqartoq, taannalu sinnerlugu innersuussuteqarnera pissusissamisuunngitsoq. Inuit qulit ilumoortut amerlassusaannut unippoq. Taanna neriuuteqarluni isumaqarpoq inuit ilumoortut taama amerlatigisut illoqarfinni taakkunani marlunni ajortuni nassaassaasut, Lot ilaquttanilu kisiisa naatsorsorneqassappata.
1 Mos .1 8:33 : “ Aamma YaHWéH ingerlaqqippoq, Abrahamimut oqalunnermini naammassereerluni. Aaperaalu angerlarsimaffimminut uterpoq .   
Ikinngutit marluk nunarsuarmi ataatsimeeqatigiinnerat, ataaseq qilammiittoq Guutilu pissaasoq allalu, inuk, nunap qaava, naammassivoq, tamarmillu suliaminnut uteqqillutik. Abraham najugaqarfimminut aamma YaHWéH Sodomimut Gomorramullu, taakkununngalu eqqartuussineq aseruuttoortitsisoq pissaaq.
In his exchange with God , Abrahamip paasinarsisippaa kinaassutsini taanna Guutip assilisaanik, eqqarsaatigalugu ilumut naapertuilluarneq naammassineqartoq takusinnaallugu inuuneq nukittuumik pingaaruteqartumik naleqartitsilluni. Taamaattumik kiffaata isumaqatigiinniarnera Guutip misigissutsinik tamakkiisumik avitseqatiginnittup uummataa aatsaat pissanganarsinnaavoq nuannaarutigisinnaallugulu.
 
 
Mosesi 19
 
Pilertortumik immikkoortitsineq
 
Gen 19:1 : “ Inngilit marluk unnukkut Sodomamut tikipput ; Lotilu Sodomip illuatungaani issiavoq. Lotip taakku takugamigit naapippai, nunamullu qungujulluni .    
Pissusilersuutimi tassani maluginiarparput Abrahamip ernerminut Lotimut sunniuteqarluarsimanera, taanna aamma pulaartut aqqusaartarnerannut taamatut eqqarsarluartarnermik takutitsisarmat. Aammalu tamanna annertunerusumik eqqumaffigilluinnarlugu iliuuseqarfigaa, tassami illoqarfimmi Sodomimi najugaqarfigisamini innuttaasut ileqqorissaarnerat ajortoq ilisimagamiuk.
Gen 19:2 : “ Oqarlunilu ’Takuuk, naalagaaffiit, qinnuigissavakkit kiffartortup illuanut iserit, tassanilu unnuisarlusi ; isikkat ; ullaaraaq makissaatit ingerlaqqillutillu. Aap , akipput, aqqusinermi unnuissaagut .    
Lotip pisussaaffigaa inuit angerlarsimaffimmi aqqusaartartut tikilluaqqussallugit, innuttaasut ajortuliorsimasut kanngusuuteqanngitsumik ajortumillu iliuuseqartarnerannit illersorniarlugit. Oqaatsit tikilluaqqusisut Abramip pulaartut pingasut oqaatigisimasaat nassaarisinnaavagut. Lot ilumut inuk ilumoortoq illoqarfimmi tassani inuit ajortut peqatigalugit imminut ajortinnissani salliunngilaa. Inngilit taakku marluk illoqarfik aseruiniarlugu takkupput kisianni aseruinnginneranni innuttaasut ajortuliornerat red-handed-imik tigusillutik, tassa ajortuliornertik aallaavigalugu takutitsillutik. Aammalu tamanna anguniarlugu Sodomimiunit saassussineqarnissaminnut aqqusinermi unnuisariaqartarput .
Gen 19:3 : “ Kisianni Lotip taakku sakkortuumik qinngasaarivai, taakku tassunga tikillutik illuani iserlutik. Taanna nerisassiortitsivoq, qajuusanik qajuusanik qajuusanik qajuusanik. Aamma neripput .   
Taamaattumik Lotip qularunnaarsinnissaat iluatsippaa , taakkulu inussiarnersaarnera akuersaarpaat ; tamanna suli periarfissiisarpoq soorlu Aaperaap siornatigut taamaaliorsimasoq tunisiumatuunini takutinnissaanut. Misilittakkat ilinniartippaat Lotip, ajunngitsut akornanni angutip ajunngitsup, uummataa kusanartoq nassaarisinnaallugu. 
Gen 19:4 : “ Kisianni unnuisimannginneranni illoqarfimmi angutit, Sodomimi angutit, inuusuttut utoqqasaasullu illup iluaniittut; innuttaasut tamarmik tassunga sukkasuumik ingerlasimapput . ”   
Innuttaasut ajortuliornerannik takutitsineq inngilit marluk naatsorsuutigisaasa sinnerlugit ingerlavoq, tassami taakku illumi Lotip tikilluaqqusimasaanni ujaasiartorlutik tikipput. Ajortup taassuma qanoq annertutigisumik tunillaassuuttarnera qimerluaratsigu : " meeqqaniit utoqqalinersialinnut " . Taamaattumik YaHweh -p eqqartuussinera tamakkiisumik pissutissaqarpoq.   
Gen 19:5 : “ Lotilu saaffigaat oqarfigalugulu ’Angutit unnugu ilinnut tikittut sumiipput? Uagutsinnut anisitsigit , ilisarisinnaajumallugit .    
Inuit naive-t Sodomimiut siunertaannit peqquserlunneqarsinnaapput, tassami imminnut ilisimasaqarnissamik piumasaqaataanngilaq, kisiannili taaguut biibilikkut isumaqartoq ilisimasaqarnissaq, soorlu " Adamip nuliani ilisarisimavaa, taannalu ernermik inunngorpoq ." Taamaattumik inuit taakku ajorsarnerat tamakkiisuuvoq aammalu aaqqiissuteqarfigineqarsinnaanngilaq.  
Gen 19:6 : “ Loti illup illuatungaani taakkununnga anivoq, illuatungaanilu matulluni . ”   
Lot sapiitsoq nammineq uumasunik ajortunik naapitsinissamut sukkasuumik ingerlasoq aammalu pulaartut illersorniarlugit illuatungaani illup illuatungaani matuneqarnissaa isumagisartoq.
Gen 19:7 : “ Oqarlunilu ’ Qatanngutikka, qinnuigissavakkit ajortuliornaveersaarit ! »    
Inuk ilumoortoq ajortunik kaammattuivoq ajortuliortannginnissaat. Taakku " qatanngutit "-tut taasarpai, pissutigalugu taakku soorlu taanna angutit aammalu nammineq iluani neriuuteqarsimavoq ilaasa toqumit annaanneqarnissaat, tassunga iliuuseqarnertik aqqutissiuussivoq.   
Gen 19:8 : “ Takuuk, marlunnik paniqarpunga angummik ilisarisimasaqanngitsunik ; Taakku ilinnut anisissavakka, illit piumasat naapertorlugit iliuuseqarfigisinnaavatit. Aamma angutit taakku qanoq iliorfiginngilatit , tassami taakku uanga qaliata ataani tikissimammata .    
Lotimut Sodomamiut pissusilersornerat misigisami tassani siornatigut anguneqarsimanngisaannartumik qaffasissuseqarpoq. Aammalu pulaartut marluk illersorniarlugit panini marluk suli jomfruusut taakku taarsiullugit siunnersuuteqarniarlugit tikittarpoq.
Gen 19:9 : “ Oqarsimapput : Angerlarit ! Oqarlutik : Angut taanna takornartaasutut tikippoq, eqqartuussisutut sungiusartussaavoq ! Aamma taakkuninnga ajornerusumik ilinnut iliuuseqassagutta. Lotilu sakkortuumik qinngasaarivaat, illup aserortinnissaanut siumut saqqummipput .    
Lotip oqaasii pakkersimaarsimasut eqqissisimatinngilaat, aammalu uumasut taakku, oqarput, taakkuninnga ajornerusumik tassunga iliuuseqarnissaminnut piareersarlutik. Taava illup iluani aserorteriniarsaripput.
Gen 19:10 : “ Angutit taakku assaminnik tigusipput, Lotilu illup iluanut isertippaat, illup iluanilu matullutik . ”   
Lot sapiitsoq nammineq ulorianartorsiortillugu inngilit iliuuseqarput Lotilu illup iluanut isertippaat.
Gen 19:11 : “ Angutit illup illuatungaaniittut, minnerusut annerpaartaasalu, toqqoqqapput, taamaalillutik illup illuatungaaniittoq nassaariniarlugu ajornartorsiuteqanngillat .   
Avataani inuit qaninnerpaamik pissanganartut blind-imik toqqarneqartarput ; Taamaattumik illumi najugallit illersugaapput . 
Gen 19:12 : “ Angutit taakku Lotimut oqarput : ’ Suna allanik maani pigiviuk ? Ernerit, ernerit panillu, aamma illoqarfimmi pigisat tamarmik, taakku sumiiffimmiit anisinniarlugit .    
Loti inngilinit Guutimillu taakkuninnga aallartitsisumit iluarineqarluarpoq. Inuunermini annaanneqarnissaa pillugu , illoqarfimmiit aammalu qeqertamiit " anisariaqarpoq " pissutigalugu inngilit qeqertami tassani innuttaasut aserussavaat , taanna illoqarfik Ai-tut ittumik aserorterneqarsimasunngortussaavoq. Inngilit neqeroorutigisaat inuit pinngortitami inuunermi suut tamarmik tassunga pigisaannut tunngavoq.  
Immikkoortitsinermi qulequttami tassani guutimit peqqussut ” aninissaq ” piujuartumik atuuppoq. Tassami pinngortitami kaammattuivoq ajortumit tamani immikkoortinniarlugit soorlu ilagiit kristumiut eqqunngitsut. Saqq .​​​​​​​​​​​​​ ​Aamma soorlu Lotimut taamaattoq inuunerat aatsaat annaanneqassaaq Guutip peqqussutaanik ingerlaannaq malinniarnermikkut. Tassami inatsit ulloq siulleq sapaatip-akunnerani eqqissisimaarnissaq pisussaaffinngortippaa nalunaarutigineqarpat , piffissap ajunngitsuliornerup naanera naammassineqassaaq. Aammalu taava kingusissukkut pissaaq ajornartorsiut taanna pillugu isumassarsiavit inissisimaffiillu allanngortinnissaanut.       
Aalajangernerup pisariaqartinneqartup kinguarsarneqarnissaata ulorianartorsiorsinnaanera eqqumaffigissavara. Inuunerput pissanganartuuvoq, napparsimanermit, ajunaarnersuaqarnermit , imaluunniit akerliussutsimik takutitsinermit toqusinnaasarpugut , Guutip iliuuseqarnissatsinnut piumassuseqarnerput qujamasuutiginngippagu, tassanilu ataatsimoorluni anersaaq piffissap naanerani pingaaruteqarnera tamaat annaavaa, tassami kinaluunniit sioqqullugu toqusoq, toquvoq naligiinnginnermini Guutimillu pineqaatissinneqarnerani. Ajornartorsiut tamanna ilisimalluinnarlugu Paulusi Hebr. 3:7-8 : “ Ullumikkut oqaasia tusarukku , uummatisi qajannartinnagit soorlu upperinninnermi ... ” . Taamaattumik Guutip neqeroorutaanik akissuteqarnissaq pisariaqartinneqartuaannarpoq , Paulusilu taamatut isumaqarpoq Hebr .       
Gen 19:13 : “ Sumiiffimmi tassani aserortissavarput, tassami innuttaasunut qisuariaaseq YaHWéH-p siornatigut annertuvoq . YaHWéH-p uagutsinnik nassiussisimavoq taanna aserortinniarlugu .   
Taamaalilluni piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inngilit Lotimut ilisimatitsipput angerlarsimaffimmiinnerminnut pissutaasoq. Illoqarfik YaHWéH-p aalajangerneratigut sukkasuumik aserorneqartariaqarpoq .
Gen 19:14 : “ Lotip anivoq, erninilu panini tigusarisimasaat oqaloqatigai , oqarlunilu: ’Makigit, sumiiffimmilu tassanngaanniit anigit ; YaHWéH -p illoqarfik aserugassavaa. Kisianni ernini isigalugit qinngasaarisutut isikkoqarpoq .    
Lotip erneri qularnanngitsumik Sodomimiut allat ajortuliortarnerisa annertussusaannik naleqanngillat kisianni annaassiniarnermut upperisaq kisimi pingaaruteqarpoq. Aammalu soorunami, taakku pigisimanngilaat. Ataataminni upperisaat soqutiginngisaannarsimavaat, Guutillu YaHWéH illoqarfiup aserortinnissaanut piareersimasoq pillugu tassanngaannaq isumaqarneq taakkununnga upperineqarsinnaanngilaq.
Gen 19:15 : “ Ulloq ullup-qeqqata missaani inngilit Lot kajumissaarpaat ima oqarlutik ’Makigit nuliavit panillu marluk maaniittut tigujuk, illoqarfiup aserorneqarnerani toqussanngilatit . ”    
Sodomip aserorneqarnera uummatikkut immikkoortitsinernik pilersitsivoq, upperisamik upperinninnermillu ersersitsisunik. Lotip panii qinertariaqarpaat ataataminnik malinniarnissartik imaluunniit uiminnik malinniarnissartik.
Gen 19:16 : “ Taannalu utaqqiartormat angutit taanna, nulianilu paninilu marluk assaminik tiguaat, tassami YaHWéH-p taanna annaassallugu piumassuseqarmat ; Taakku tiguaat, illoqarfiullu avataani qimappaat .    
Guutip iliuuseqarnermini tassani ’ ikuallannermit pissarsiarineqarsimasoq ” takutippaatigut. Aammattaaq tassaavoq Lot-imut ilumoortumut Guutip annaassiniarpaa, taanna peqatigalugu panini marluk nulianilu. Taamaattumik illoqarfimmiit qimagussorneqarlutik avataani imminnut nassaartarput, kiffaanngissuseqarlutik inuullutillu.  
Gen 19:17 : “ Taakkulu anisinneqarmata ilaat oqarpoq ’ Qimagit inuuneq pillugu ; tunumut qiviarnaveersaarit, aammalu qeqertami tamani unitsinngilatit ; qaqqamut qimaagit, toqussanngikkuit .    
Annaassiniarneq qaqqami pissaaq, toqqagassaq Abrahamimut tunniunneqartoq. Taamaalilluni Lotip paasisinnaavaa peqqissimissutigisinnaallugulu kukkusimanera, qeqertaq taannalu aningaasarsiorfiusoq toqqarsimagamiuk. Inuunera linjamiippoq, Guutillu ikuallannera qeqertami nakkalerpat isumannaatsumik inuussaguni sukkasuumik ingerlasariaqassaaq. Taanna peqquneqarpoq tunumut qiviannginnissaminut. Peqqussut tassaavoq eqqortumik aammalu assersuutigalugu tiguneqassaaq . Siunissaq inuunerlu Sodomami aniguisut sioqqullugit inissisimapput, taakku tunuanni qanittumi allamik pissuseqassaaq , tassami qilammiit ujaqqanik svovlimik katersorneqarsimasunik ikuallanneqarsimasunik allanik pissuseqassaaq.
Gen 19:18 : “ Lotip taakkununnga oqarpoq : ’ Aa ! Aap, Naalakkap ! »    
Inngilip peqqussutaa Lot ersiortippaa.
Gen 19:19 : “ Takuuk, illit siumut anersaaq nassaarisimavara, inuunerlu annaallugu uannut annertuumik saammaanneq takutippaat ; kisianni qaqqamut qimagussorsinnaanngilanga, ajunaarneq uannut tikitsinnginnerani, uangalu toqussaanga .    
Lotip sumiiffimmi tassani najugaqarfigisani nalunngilaa aamma nalunngilaa qaqqami tikissallugu piffissaq sivisooq atorlugu. Taamaattumik inngili qinnuigaa allamillu aaqqiissummik neqerooruteqarluni.
Gen 19:20 : “ Takuuk, illoqarfik una qanippoq, tassunga qimagussorsinnaallunga, mikisuuvoq. Oh ! tassunga qimagussorsinnaassallunga,... mikisuunngilaq?... aammalu uummammi inuusinnaassallunga ! »    
Qeqertap naanerani tassaavoq Tsoar, oqaaseq isumaqartoq mikisoq. Taanna qeqertami dramamik aniguivoq, Lotimut ilaquttaminullu qimagussorfiusutut atuuttussanngorlugu.
Gen 19:21 : “ Oqarfigaalu tassunga ’Takuuk, uanga aamma tamanna ilinnut iluarisimaarpara, illoqarfillu oqaatigisat aserugassanngilara . ”    
Illoqarfiup taassuma peqarnera suli takussutissiivoq pisoq taanna dramatiskiusoq, illoqarfiit qeqertamiittut illoqarfiit marluk Sodoma Gomorralu inissisimaffigisaanni sunniuteqarsimasoq.
Gen 19:22 : “ Sukkarlutit tassunga qimaguk, tassami tassunga tikitsinnginnissavit tungaanut qanoq iliorsinnaanngilanga. Tamanna pissutigalugu illoqarfik taanna Zoarimik ateqartinneqarpoq .   
Inngilip isumaqatigiissutini maanna apeqqutaatippaa, Lotillu Zoarimut isernissaata tungaanut utaqqissaaq, qeqertaq toqqarniarlugu.
Gen 19:23 : “ Ulloq nunarsuarmi pissangavoq, Lot Zoarimut isermat . ”   
Sodomimiunut ulloq nutaaq seqernup kusanartup ataani aallarnertutut isikkoqarpoq ; ulloq allatut ittumik... 
Gen 19:24 : “ Taava Naalakkap Sodomamut Gomorramullu qilammiit sulfidimik ikuallannermillu siallertitsivoq . ”   
Guutip iliuuseqarnera tupinnartoq tamanna adventistit arkeologiata Ron Wyatt-ip nassaarisai aqqutigalugit uppernarsaatitut pingaaruteqartumik pissarsivoq. Illoqarfiup Gomorrap inissisimaffia suussuserpaa, inissiat imminnut akerleriissimapput qaqqap vest-imut qeqertap matuma killeqarfianiittup tungaanut. Sumiiffimmi tassani natermi svovel-imik sananeqarpoq, taakku ikuallanneqarsimappata ullumikkut suli ikuallattarput. Guutimit tupinnartuliaq taamaalilluni tamakkiisumik uppernarsarneqarpoq toqqakkanillu upperisamut naleqarluni.
Eqqarsaatigineqartartumut oqaatigineqartartumullu akerliulluni Guutip nukissiuuteqarneq atorlugu qeqertaq taanna aserortinngilaa, kisiannili ujaqqanik svovel-imik aamma svovel-imik pissuseqartumik, 90%-imik pissuseqartutut naatsorsorneqarsimasumik, immikkut ilisimasallit naapertorlugit immikkut ittuuvoq. Qilammi qimmit qimuttut qimmit qimuttut , taamaattumillu oqarsinnaavunga aserorterineq taanna pinngortitsisup Guutip suliarisimasaa. Pisariaqartitani malillugit sunaluunniit pinngortissinnaavaa nunarsuaq , qilak taakkunanilu suut tamarmik pinngortimmagit .  
Gen 19:25 : “ Illoqarfiit taakku, nunap immikkoortua tamaat, illoqarfinnilu innuttaasut tamarmik nunamilu naasut tamarmik aserugai .   
Sumiiffimmi svovl-imik ikuallattunik silaannarmik eqqugaasimasumi suna inuusinnaava ? Qaqqat aamma svovel-it allat suli peqanngillat. 
Gen 19:26 : “ Lotip nulia qiviarsimavoq, taannalu saltimik pingaarnertut .   
Lotip nulianit tunuliaqutaasoq taanna peqqissiminermik aammalu sumiiffimmi perloqqusaasumi tassani soqutiginninnermik sivisuumik ersersitsivoq. Eqqarsartaatsimi tamanna Guutimut nuannarineqanngilaq aammalu timiminik saltimik pilersaarusiornermigut, absolut spirituelt sterilitetimik assilisassiamik, ilisimatitsivoq .
Gen 19:27 : “ Abrahami ullaaraaq makippoq, Naalakkap siornatigut inissisimaffigisaminut ingerlaqqilluni . ”   
Drama pisimasoq ilisimatinnagu Abraham Mamrep egimut tikippoq tassanilu pulaartut pingasut tikilluaqqusimavai.
Gen 19:28 : “ Sodomimut Gomorramullu nunamut tamarmut qiviarsimavoq ; aamma takusimavaa nunamit pujortartoq, soorlu oqimaassuseq .    
Qaqqaq takunnittarfiuvoq pitsaasoq. Nikorfaffimmiit qulaaniit Abrahamip nunap immikkoortua isikkivigaa aammalu Sodomap Gomorrallu qeqertaa sumiinnersoq nalunngilaa. Sumiiffiup nuna suli qinngasaartumik brazier-iuppat , qulaani qinngasaartoq qinngasaarivoq, taanna svovel-imit aamma atortussat tamarmik illoqarfimmi katersorneqartut inuup atuineratigut pinngortarpoq. Sumiiffik nunarsuup naanerata tungaanut sterilitetimut pineqaatissinneqarpoq. Tassani allaat qaqqat, ujaqqat, svovel-it, aamma salt, salt-it amerlasuut nunap steriliuneranut iluaqutaasartoq.
Gen 19:29 : “ Guutip illoqarfiit qeqertamiittut aserortereerlugit Aaperaat eqqaamavaa ; aamma Lot ajunaarnersuaqarnerata nalaaniit anisippaa, taannalu atorlugu illoqarfiit Lotip najugaqarfigisimasai aserorpai .    
Erseqqissarneq tamanna pingaaruteqarpoq, tassami uagutsinnut paasinarsisippaa Guutip Loti annaasimagaa taamaallaat Aaperaat, kiffani upperisalik, nuannaarutiginiarlugu. Taamaattumik qeqertaq pisuujusoq illoqarfiillu ajortut toqqarsimammagit isornartorsiorneqarnera unitsinngilaa . Aammalu tamanna uppernarsarpaa, taanna ilumut Sodomimi " brand plucked from the fire " -mik ilisimaneqartumit annaanneqarsimasoq - assut qaffasissumik.  
Gen 19:30 : “ Lotip Zoari qimappaa qeqertamiittoq, paninilu marluk qaqqamilu najugaqalerput, Zoarimiiginnassalluni ersigigamiuk. Taanna qaqqami najugaqarpoq, taanna paninilu marluk .   
Immikkoortitsinissap pisariaqartinneqarnera Lotimut maanna erseqqissimavoq. Aammalu taanna aalajangersimavoq Zoarimi najugaqannginnissani, taanna , naak " mikigaluartoq " aamma Guutip siornatigut inuit ajortut ajortuliortullu inuttaqarsimapput. Taannalu qaqqamut ingerlavoq, ajunngitsuliornermillu tamanit ungasissumi, panini marluk peqatigalugit qaqqami najugaqarluni, tassa pinngortitami isumannaatsumik Guutip pinngortitaanit neqeroorutigineqartoq.  
Gen 19:31 : “ Utoqqasaaq inuusunnerusumut oqarpoq : ’ Ataatatta utoqqalivoq ; nunallu tamalaat ileqquat naapertorlugu nunami uagutsinnut tikissinnaasumik peqanngilaq . "    
Lotip paniisa marluk suliniutaanni skaber-imik pisoqanngilaq. Motivation-itik Guutimit pisuutinneqarpoq akuerineqarlunilu, pissutigalugu aappaminnut kingornussassanik tunniussinissaq siunertaralugu iliuuseqartarmata. Tamanna motivationiunngippat suliniut incestuous-iussaaq.
Gen 19:32 : “ Takuuk, ataatatta viinnimik imigassartortissavarput, taannalu peqatigalugu, ataatatsinnit kingornussassanik annaasaqarniassagatta .   
Gen 19:33 : “ Taamaattumik unnuk taanna ataataminnik viinnimik imigassartortitsipput ; utoqqasaaq ataataminut ingerlavoq : nalunngilaa qaqugu unnuisimanersoq qaqugulu makisimanersoq .    
Gen 19:34 : “ Taava erneq siulleq inuusunnerusumut oqarpoq ’ Takuuk, ippassaq unnukkut ataatamik unnuisimavunga ; Unnuk manna aamma viinnimik imigassartortissavarput, ingerlaqqillutalu taanna peqatigalugu, ataatatsinnik kingornussassanik annaasaqarniassagatta .    
Gen 19:35 : “ Unnuk taanna aamma ataataminnik viinnimik imigassartortitsipput ; inuusunnerusorlu ingerlavoq taanna peqatigalugu : nalunngilaa qaqugu unnuisimanersoq, qaqugulu makisimanersoq .    
Lotip iliuuseqarnermi tassani tamakkiisumik ilisimajunnaassuseqarnera suliamut piffissami kingullermi uumasunut inunnullu atorneqartumik kunststoffimik assilisassiamik tunniussivoq. Tassani nuannaarnissamik kissaateqanngilaq, aammalu inuit siulliit qatanngutit aappariinnerannit pissanganarnerunngilaq .
Gen 19:36 : “ Lotip panii marluk ataataminnit naartulerput . ”   
Lotip paniini taakkunani marlunni immikkut ittumik pissutsinik nassaarpugut, aappaminnik ataqqinninnermik pissutigalugu imminut tunuarsimaartarnermik. Anaanaasut kisimiittut meerartik kisimiillutik peroriartortissavaat, pisortatigoortumik ataataqanngitsumik, taamaalillutillu uimik, aappariinnermik, inngiaqateqarnissamik unitsitsipput.
Gen 19:37 : “ Siullerpaaq ernermik inunngorpoq, taannalu Moabimik ateqartippaa : taanna Moabimiut ulloq manna tikillugu ataataat . ”    
Mos .1 9:38 : " Inuusunnerusoq ernermik inunngorpoq, aqqanilu Ben Ammimik ateqartippaa, taannalu ulloq manna tikillugu Ammonip ernerisa ataataat . "   
Daniel 11:41 - mi siulittuutimi ernerit marluk kingornussaat eqqaaneqarput : “ Nunamut naalannartumut isertussaavoq, amerlasuullu aallarunneqassapput; kisianni Edom, Moab , aamma Ammonip inuisa qullersaat taassuma assaaniit annaanneqassapput . Taamaattumik timikkut anersaakkullu ataqatigiinnerup kingornussassat taakku Israelimut Abrahamimik tunngaveqartumut, hebræerit inuiaqatigiivini Heberip kingorna root-imut, ataatsimoortissavai. Kisianni taakku ataatsimoorussat akerleriissuteqartitsissapput, kingornussassallu taakku Israelimi inuiaqatigiinnut akerliutinniarlugit. Sefaniasimi 2:8-mi aamma 9-mi Guutip Moabimut Ammonimullu ernerinut ajunaarneq siulittuutigivaa : “ Moabip qinngasaarinerat Ammonimiullu qinngasaarinerat tusarpara, inuiaqatigiinni qinngasaarilermata killeqarfimmillu imminnut qaffasissumik inissisimalermata . Taamaattumik inuuvunga ! oqarpoq Naalakkap Sakkutooqarfiup, Israelip Guutiata: Moab Sodomatut, Ammonillu Gomorratut, qimmit qimuttut, qimmit qimuttut, qimmit qimuttut qaqugumorsuaq qimmit qimuttut; inuiaqatigiinni sinneruttut taakku tigussavaat, inuiaqatigiinnilu sinneruttut taakku pigissavaat .”     
Tamanna uppernarsarpaa Guutip pilluaqqussutaa ilumut Abrahamimut kisimi tunngasoq qatanngutaanillu ataatamit ataatsimit, Teramit, inunngorsimasunit pilluaqquneqarsimanngitsoq . Lotip Aaperaap maligassiaa iluaqutigisinnaasimaguniuk tamanna kinguaassaminut paniminit marlunnit inunngorsimasunut taamaattoqassanngilaq.
 
 
 
Mosesi 20
 
Guutip pruffiititut inissisimaneratigut immikkoortitsineq
 
Faraomik misigisaqarneq 1 Mosesi 12 -mi allaaserineqartoq nutarterlugu Abrahamip nuliani Sara qatanngutinitut Abimelekimut, Gerarimi kunngimut (ullumikkut Gazap eqqaani Palæstina) saqqummiuppaa. Aammattaaq Guutip pineqaatissinneqarnissaanut qanoq iliuuseqarneratigut paasilerpaa Sarap uia siulittuisuusoq . Taamaalilluni Abrahamip pissaanera ersiorneralu nunap immikkoortuani tamani siaruarsimavoq .
 
Mosesi 21
 
Inatsisitigut atuuttut aamma inatsisitigut atuunngitsut immikkoortinneqarnerat
 
Asasavut pilliutiginerisigut immikkoortitsineq
 
Gen 21:1 : “ YaHWéH- ip Sara h pulaarpaa soorlu oqarsimasoq, YaHWéH- illu Sara h soorlu oqaatigisimasani taamaaliorpaa. »   
Pulaarnermi tassani Guutip Sarap sivisuumik naartulersimanera unitsippaa.
Gen 21:2 : “ Sara naartulerpoq, utoqqaliartorlunilu Aaperaat ernermik inunngortitsivoq, piffissami aalajangersimasumi Guutip oqaatigisimasaa. »   
Es.55:11 uppernarsarpaa : “ Taamatuttaaq oqaaseq qaninniit anisoq uannut imaqanngitsumik uteqqissanngilaq, kisiannili piumasakka naammassiniarpai piumasakkalu naammassiniarpai ” ; neriorsuut Abrahamimut tunniunneqartoq eqquutsinneqarpoq, taamaattumik versi pisuutinneqarpoq. Erneq taanna Guutip inunngornini nalunaarutigaa silarsuarmut tikippoq. Biibilimi taanna " neriorsuutigineqartup erneratut " saqqummiunneqarpoq , tamannalu Isak siulittuutitut assersuutinngortippaa messiasimik " Guutip Ernerata " : Jiisusi.          
Gen 21:3 : “ Abrahamip ernini inunngortoq, Sarap inunngorsimasaa , Isakimik ateqartippaa. »   
Aqqa Isaak isumaqarpoq : taanna qinngasaarivoq. Abrahami Saralu Guutip siunissami ernertik nalunaarutigalugu tusaagamikku marluullutik qiimmassarsimapput. Nuannaarluni qinngasaarneq pitsaasuugaluartoq, qinngasaarineq taamaanngilaq. In fact , aappariit marluk tamarmik inuit isumaqatigiinnginnerannik eqqugaasimallutik taamatut qisuariaateqarput. Pissutigalugu inuit eqqaanniittut qanoq iliuuseqartarnerat eqqarsaatigalugu qinngasaartarsimapput. Imermik qarsutsinermit inuuneq sivisunerulersimavoq aamma inuit , ukiut 100-t marks utoqqaliartorneq siuarsarneqarpoq ; taanna inuunermit annikitsumik kissaatigisarparput. Kisianni ukiut isumaqanngillat Pinngortitsisumut Guutimut, suut tamarmik killilersugaannik aalajangersaasumut, attaveqarnermi. Aamma Abrahamip misigisimasamini nassaarisarpaa aammalu taanna , Guutimit, pisuussutsinik, ataqqinassutsimik, aammalu ataatanngornermik, maannakkut, inatsisitigut pissarsivoq.    
Gen 21:4 : “ Abrahamip ernini Isak ullunik arfinilinnik ukioqalerami kinguaassiuutitigut atornerluiffigaa, soorlu Guutip peqqussutigisimagaa. »    
Taamaalilluni erneq inatsisitigut pineqartoq kinguaassiuutitigut atornerlunneqartarpoq. Guutip peqqussutaa malinneqarpoq.
Gen 21:5 : “ Abrahami ukiunik hunnorujunik ukioqarpoq, ernini Isak inunngormat. »   
Suliaq maluginiagassaavoq, kisiannili antediluvian-imik malittarisassat malillugit.
Gen 21:6 : “ Saralu oqarpoq : Guutip uannut pissutissaqartitsivoq ; Kikkulluunniit tusarpaat uannut ilaallutik qinngasaartussaapput. »    
Sarah-p pissutsit ilungersunartutut isigaa, pissutigalugu inuugami inuttullu isumaqatigiinnginnermik eqqugaasarmat. Kisianni qiimmassarnissamik kissaateqarnerup tamanna aamma naatsorsuutigineqanngitsumik nuannaarnermik ersersitsivoq. Soorlu uini Abraham, ukiuni inunngornissamut periarfissaq pissarsiaraa, tamanna inuit normaliannut tunngatillugu eqqarsaatigineqarsinnaajunnaarmat.
Gen 21:7 : “ Oqarlunilu ’Kia Abrahamimut oqarsinnaava ’Sara meerartaqassaaq? Tassami utoqqaliartorluni ernermik inunngortitsivunga. »    
Suliaq ilumut immikkut ittuuvoq aammalu tamakkiisumik tupinnartuuvoq. Sarap oqaasii taakku siulittuisutut qiviaraanni , Isakimi erneq Kristusimi isumaqatigiissut nutaaq siulittuisoq takusinnaavarput, Ismaelilu isumaqatigiissutip siulliup ernera siulittuisoq. Kristusi Jiisusimik itigartitsinermigut erneq taanna pinngortitamiittoq neqi malillugu inunngortoq upperisaq aqqutigalugu erneq kristumiusoq toqqarneqarsimasoq Guutimit itigartitsissutigineqassaaq. Soorlu Isak, Kristusi isumaqatigiissummik nutaamik pilersitsisoq tupinnartumik inunngortussaavoq Guutimik inuttut isikkoqarluni ersersitsiniarlunilu sinniisuulluni. Taarsiullugu Ismaeli neqimik tunngaveqarluni aammalu inuit paasinnittaasiannik kisiat tunngavigalugu isumassarsiarineqarpoq.
Gen 21:8 : “ Meeraq ineriartorlunilu ; Ulloq Isakip qinngasaarneqarnerani Abrahamip annertuumik nerisassiorpaa . »    
Meeraq immussuaq inuusuttuanngortussaavoq, ataatalu Abrahamimut siunissaq neriorsuinermik nuannaarnermillu ulikkaartoq ammavoq, tamannalu nuannaarluni nalliuttorsiutigisarpaa.
Gen 21:9 : “ Sarap Egyptenimiut Hagarip ernertaa, Abrahamimut inunngorsimasani, qinngasaarisoq takuaa ; aamma Abrahamimut oqarpoq : "    
Qularnanngitsumik aappariit pilluaqqusaasut inuuneranni illuatungeriit annertuumik inissisimapput. Ismaelip ernermik inatsisitigut Isaakimut akerleriinnera sinnganeralu, taanna qinngasaarilersippaa qinngasaarilersillugulu. Sarah-mut killigititaq qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanersoq tikippoq : anaanap qinngasaarinerata kingorna ernerup qinngasaarinera takkuttarpoq ; annertuujuvoq.  
Gen 21:10 : “ Kiffartortoq taanna erninilu anisigukkit ; Tassami inussiaataasup ernertaa erninnut, Isakimut, kingornussassaqanngilaq. »    
Sarah-p qinngasaarnera paasineqarsinnaavoq, kisianni qulaani uannut qiviarlugu . Sarap siulittuutigivaa isumaqatigiissutip siulliup naleqannginnera, taanna toqqarneqarsimasunik nutaamik arsaarinnittussaanngilaq, Kristusip Jiisusip naapertuilluarneranut upperisaq tunngavigalugu.
Gen 21:11 : “ Ernini pissutigalugu tamanna Abrahamip isigalugu ajortorujussuuvoq. »   
Aaperaap Saratut iliuuseqanngilaq misigissutsini ernini marluk akornanni avissaarsimammata. Isaakip inunngornerata ukiuni 14-ini asanninneq Ismaelimut atassuteqartoq annikillisinngilaa.
Gen 21:12 : “ Guutillu Abrahamimut oqarpoq ’ Nukappiaraq kiffaanngissuseqarnerlu pillugit ajortuliornaveersaarit. Sarap ilinnut oqaatigisaani tamani tusaruk : Isakimiit kingornussassatit taaguuteqassapput. »    
Oqaluussissummi tassani Guutip Aaperaat piareersarpaa ernini utoqqasaaq Ismaelip qimagussorneqarnera akuerisinnaallugu. Immikkoortitsineq taanna Guutip siulittuutitut pilersaarutaaniippoq ; tassami Mosesip isumaqatigiissutaata siulliup kukkuneqarnissaa siulittuutigimmagu . Isumaginninnertut, Isaakimi, Taanna kingornussassanik amerlassusilersuissaaq. Aammalu oqaatsip Guutimeersup taassuma eqquutsinneqarnera pissaaq ataatsimooqatigiinnerup nutaap ​​pilersinneqarneratigut tassani ” toqqarneqarsimasut ” Guutip iivangkiiliuata naassaanngitsumik Jiisusi Kristusimi oqaluussissutigineqarneratigut ” kaammattorneqassapput ” .      
Taamaalilluni paradoksiuvoq, Isak patriarkiussaaq ataatsimooqatigiinnermi siullermi aammalu pingaartumik ernermini Jakobimi, neqi aammalu upperinninnerup ilisarnaataa naapertorlugu Guutip Israelia tunngaviliissutini pilersinneqassaaq . Kisianni paradoksi tassaavoq, Isak taanna aamma Kristusimi isumaqatigiissut nutaaq pillugu ilinniartitsissutit kisimik siulittuutigisarpai.  
Gen 21:13 : “ Aamma inussiaataasup ernera inuiaqatigiinngortissavara, taanna illit kingornussaammat. »  
Ismael tassaavoq Mellemøstenimi inuiaqatigiit amerlasuut patriarkiat. Kristusip nunarsuarmi annaassiniarnermi kiffartornermini saqqummernissaata tungaanut anersaatigut inatsisitigut pisinnaatitaaffiit Abrahamip ernerisa taakku marluk kingornussaat kisimik pigivaat. Nunarsuarmi vest-imiittoq paganismemik assigiinngitsorpassuarnik inuuvoq, pinngortitsisoq annertooq Guutip pinngorsimanera soqutiginagu.
Gen 21:14 : " Aaperaalu ullaaraaq makippoq, qajuusanik imermillu qalipaatilimmik Hagarimut tunivaa, taannalu meeraq tunivaa, taannalu angerlartippaa." Taava ingerlaqqippoq Beershebami inoqajuitsorsuarmi angalaarluni. »   
Guutip iliuuseqarnerata Aaperaat qularunnaarsippaa. Nalunngilaa Guutip nammineq Hagari Ismaelilu isumagissagai aammalu taakku avissaarnissaat akuersaarpaa , pissutigalugu Guutip illersorniarlugit najoqqutassaralugillu upperigamigit. Taanna nammineq manna tikillugu illersorneqarsimavoq aqqutissiuunneqarsimallunilu.
Gen 21:15 : “ Imeq qimmit qimuttut nungummata meeraq qimmit qimuttut ataani ikkuppaa , .   
Beershebap inoqajuitsortaani imeq tiguneqartoq sukkasuumik nunguppoq imerlu peqanngippat Hagarip toquneq kisiat isigaa, ajornartorsiorfiusumi inissisimanerminut kingullermik kinguneqartussatut.
Gen 21:16 : “ ingerlavoq illuatungaanilu issialluni, ungasissumi ; taanna oqarpoq : Meeraq toqusoq takusinnaanngilara. Taannalu illuatungaani issiavoq, nipinilu qaffappaa qiarpalullunilu. »    
Piffissami tassani ajornakusoortumik, aappaattut, Hagarip Guutip siornatigut qiimmattarpaa.
Gen 21:17 : “ Guutip meeqqap oqaasia tusarpaa, Guutillu inngilia qilammiit Hagarimut saaffiginnippoq oqarlunilu : Suna ajornartorsiuteqarpit, Hagari ? Ersiornaveersaarit, Guutip meeqqap sumiinnerani nipi tusaasimavaa. »    
Aammalu aappaattut , Guuti iliuuseqarpoq oqaloqatigalugulu qularnaveeqquserniarlugu.
Gen 21:18 : “ Makigit, meeraq qaffatsiguk, assanit tigujuk ; tassami inuiaqatigiinngortinniarpara. »    
Eqqaatissiissutigaara meeraq Ismael 15-iniit 17-inut ukiulik inuusuttuaraq, taamaattorli taanna meeraq anaanaminut Hagarimut aalajangersimasumik atugaasoq taakkulu marluk imeq imigassartaqanngillat. Guutip ernini tapersersorniarlugu piumasaraa, pissutigalugu pissaanilissuaq tassunga immikkoortinneqarmat.
Gen 21:19 : “ Guutip isai ammarpai, imermik kuuffimmik takuvoq ; taannalu ingerlavoq, imeq imermik ulikkaarlugu, meerarlu imeqartippaa. »    
Tupinnarluinnartumik pisoqarsimagaluarpalluunniit, imermik kuuffik taanna piffissami pitsaasumi saqqummerpoq, Hagari erninilu inuunermik misigisaqartinniarlugit. Aamma inuunertik Pinngortitsisumut pissaanilissumut pisussaaffigaat, taanna pisut takusinnaasaannik paasinnittaaseqarnerannillu ammaasarpoq imaluunniit matusarpoq.
Gen 21:20 : “ Guutilu meeraq peqatigalugu, ineriartorlunilu inoqajuitsorsuarmi najugaqalerluni, arsartartunngorlunilu. »   
Taamaattumik inoqajuitsorsuarmi inoqanngilaq Ismaelip uumasunik piniartarsimammat, taakku neriniarlugit qimmit qimuttut atorlugit toquttarsimavai.
Gen 21:21 : “ Paranip inoqajuitsortaani najugaqarpoq ; Anaanaasup Egyptenimiit nuliaalerpaa. »    
Taamaattumik Ismaelit Egyptenimiullu akornanni ataqatigiinneq nukittorsarneqassaaq piffissallu ingerlanerani Ismaelip Isakimik unammillernera annertusiartorluni, taamaalillunilu piujuartumik pinngortitami akeqqanngortinneqassaaq.
Gen 21:22 : “ Taamanikkut Abimelekip sakkutuuisa qullersaat Pikolilu Abrahamimut oqalupput , . Guuti ilinni tamani illit peqatigaatit. »    
Sarap qatanngutinitut ilisarnaatigineqarneratigut misilittakkat, 1 Mosesi 20-mi allassimasut, Abimelekimut ilinniartippaat Aaperaat Guutip pruffiitiusoq. Taanna maanna ernummatigineqarlunilu ernummatigineqarluni.
Gen 21:23 : “ Maannalu uannut Guutimik oqaatigiuk uannut, meeqqanut, meeqqama meerartaannut eqqunngitsumik iliuuseqarnissannut: uanga ilinnut ajunngisaarsimanera naapertorlugu uannut nunamullu najugaqarfigisannut iliuuseqassaatit. »   
Abimelekip Abrahamip atornerluisimaneranut eqqugaajunnaarnissani kissaatiginngilaa, eqqissiviilliornermillu suleqatigiinnissamut neriorsuutinik erseqqissunik aalajangersimasunillu taanna pissarsiariniarlugu.
Gen 21:24 : “ Aaperaalu oqarpoq: ’Oqaaseqaatissavara. »   
Abraham Abimelekimut ajortumik siunertaqanngilaq taamaattumillu isumaqatigiissummut tassunga isumaqatigiinniarnermini tunniussisinnaavoq.
Gen 21:25 : " Abrahamillu Abimeleki isornartorsiorpaa, imeq Abimelekip kiffaasa tigusarisimasaat pillugu." »   
Gen 21:26 : Abimelekilu oqarpoq , Nalunngilara kiap tamanna iliuuseqarfigisimagaa, illillu uannut oqaluttuutinngilatit, ulloq manna tikillugu tusaasimanngilara. »    
Gen 21:27 : “ Aaperaap savanik nersutaatinillu tigusilluni Abimelekimut tunivaa, taakkulu marluk isumaqatigiissuteqarput. »   
Gen 21:28 : “ Abrahamip savanik arfineq marlunnik immikkoortitsivoq ; »  
Abrahamip " savanik arfineq marlunnik " toqqaanera pinngortitsisumut Guutimut atassuteqarneranik uppernarsaavoq, taamaalillunilu suliaminut atassuteqarusuppaa. Abraham nunami allami najugaqalersimavoq kisianni sulinermini kingunerisassat pigisaminiiginnassasut kissaatigaa.  
Gen 21:29 : “ Abimelekilu Abrahamimut oqarpoq : ” Savat arfineq marluk taakku immikkoortitersimasatit suuppat ? »    
Gen 21:30 : Oqarlunilu: 'Savat arfineq-marluk uku uanga tigujuk, uppernarsaatitut, uanga qillerineq una assaasimagakku.' »   
Gen 21:31 : “ Taamaattumik sumiiffik taanna Beershebamik ateqarpoq, taakku marluk tassani uppernarsaasimammata. »   
Oqallinnerup kuuffia oqaatsimik " sheba "-mik ateqarpoq, taanna hebræerisut amerlassutsip " arfineq-marluk " -ip aallaavigaa , aammalu oqaatsimi " shabbat " -imi nassaassaavoq, taanna ulloq arfineq-marluk-mik taaguuteqarpoq , sapaatip- akunnerani Guutip nunarsuarmi pinngortinneqarneraniit sapaatip akunnerani eqqissiviilliorfiusutut illernartippaa. Ataatsimooqatigiinnerup taassuma eqqaamasassaanik illersuiniarluni qillerivik taamaalilluni " arfineq-marluk qilleriviat "-mik taaguuteqarpoq.         
Gen 21:32 : “ Beershebamilu isumaqatigiissuteqarput. Taava Abimeleki sakkutuuisalu aqutsisua Pikolilu Filisterit nunaannut uteqqipput. »   
Gen 21:33 : “ Abrahamip Beershebami tamariskimik naatitsivoq ; Tassanilu YaHWéH -p , Guutip naassaanngitsup, aqqa qinnuigaa . »    
Gen 21:34 : “ Abrahamilu Filisterit nunaanni ulluni arlalinni najugaqarpoq. »   
Guutip kiffaminut eqqissinermik eqqissinermillu pissutsit aaqqissuussimavai.
 
 
 
 
Mosesi 22
 
Ataatap ernerlu ataaseq pilliutigineqartoq immikkoortinneqarnerat
 
Kapitalimi 22-mi tassani Kristusip Guutip Ataatatut pilliutaasumik neqeroorutigisaa pillugu siulittuutitut qulequtaq saqqummiunneqarpoq. Tassani takutinneqarpoq annaassiniarnermi periuseq Guutip isertortumik piareersarsimasaa aallaqqaammulli aalajangerneraniit, nammineq akerliussutsimik takutitsisunik kiffaanngissuseqartunik, paasinnittaaseqartunik nammineersinnaasunillu pilersitsinissaq . Pilliut taanna tassaassaaq pinngortitamiit asanninnermik utertitsisoqarnissaanut aki akilerneqartussaq. Toqqakkat tassaassapput Guutip kissaatigisaanik tamakkiisumik kiffaanngissuseqarlutik akissuteqarsimasut.
 
1 Mos.22:1 : “ Tamatuma kingorna Guutip Aaperaat misilippaa oqarlunilu: ’Aaperaat! Aamma akivoq: Tassa uanga! »   
Abraham Guutimut naalalluartuuvoq, kisianni naalalluarneq tamanna qanoq annertutigisumik ingerlasinnaava ? Guutip akissut nalunngilaa , kisianni Abrahamip qimattariaqarpaa , toqqakkanut tamanut uppernarsaatitut, uppernarsaatitut konkretimik maligassiuisutut naalalluarsimaneranut, taanna Guutiminik asanninnermut taamatut naleqartitsivoq, taanna patriarkinngortippaa, taassuma kingornussassai Kristusip Jiisusip inunngorneratigut sublimereqartussaapput. 
Mos.22:2 : “ Guutillu oqarpoq: Ernerit tigujuk, ernerit ataasiinnartoq, Isak, asannittumik; Moriap nunaanut ingerlagit, tassanilu qaqqat ilaanni, taakku pillugit oqaluttuarisassakka, pilliutaasutut neqeroorutigiuk. »   
Guutip ilisimalluinnarlugu pissusilersortarpaa, ukiut hunnorujuit sinnerlugit ukiulik taanna utoqqasaaq qanoq akiorneqarsinnaanersoq killilersorlugu. Guutip tupinnartumik nuannaarneq tunniuppaa ernermik inunngortitsilluni, taanna aamma Sara inatsisitigut nuliani. Taamaattumik eqqaaniittunut Guutip piumasaqaataa tupinnarluinnartoq : " Ernerit ataasiinnarmik pilliutaasutut neqeroorutigiuk . " Aamma Aaperaap ajunngitsumik akissuteqarnera inuiaqatigiinnut tamanut naassaanngitsumik kinguneqassaaq. Tassami Abrahamip ernini neqeroorutiginiarlugu isumaqatigiissuteqareermat Guutip nammineq annaassiniarnermi pilersaarutini unitsissinnaajunnaarpaa ; taanna annaassallugu eqqarsaatigisinnaasimagaluarpaa .    
Eqqorluartumik oqaaseqarnerup soqutiginninnera maluginiassavarput : " qaqqat ilaanni oqaluttuarisassakka ." Sumiiffik eqqortoq taanna Kristusip aappaanik pissarsinissamut programmerneqarpoq. 
Gen 22:3 : “ Aaperaalu ullaaraaq makippoq, assilisanilu qimuttuitsulerlugit, kiffartortunilu marluk erninilu Isaak peqatigalugit. Puisit ikuallanneqarnissaat pillugu puisit amiinik avitseqatigiippoq, Guutillu oqaatigisimasaanut ingerlaqqinniarluni. »   
Abrahamip aalajangerpaa akerliussutsimik takutitsineq tamanna tusarniaassutigissallugu aammalu uummatikkut ajortumik , Guutimit peqqussutigineqartumik aaqqissuussinermik piareersarnissaq aaqqissuussivoq .
Gen 22:4 : “ Ulloq pingajuat Abrahamip qiviarlugu sumiiffik ungasissumit takusimavaa. »   
Moriap nuna najugaqarfigisaminiit ullut pingasut ingerlaarfigineqarsinnaavoq.
Gen 22 : 5 ;​​ Uanga inuusuttorlu taamatut ungasitsigisumik pallorfiginninniarluta ingerlassaagut, kingornalu ilinnut uteqqissaagut. »    
Suliaq ajortoq suliariniarsaraa takunnittunik pisariaqartitsineq ajortoq. Taamaattumik kiffani marluk uteqqinnissaa utaqqisariaqartussat immikkoortippai .
Gen 22:6 : “ Abrahamip ikuallannermut puisit tiguai erninilu Isakimut ikkullugit, ikuallannerlu qimmit qimuttut assaminik tiguai. Aamma taakku marluk ataatsimoorlutik ingerlapput . »   
Siulittuutitut takussutissiami tassani, soorlu Kristusip " patibul um " -i annertooq , taannalu qaqutigoortumik qinngasaarineqassasoq, tigummiartariaqassavaa, Isak puisit amiinik atorneqarpoq, taakku ikuallanneqarsimappata timia pilliutigineqartoq nungussavaat.  
Gen 22:7 : “ Taava Isak ataataminut Abrahamimut oqarpoq: ’Ataata ! Aamma akivoq : Tassa uanga, erniga ! Isak oqarpoq : Tassa ikuallanneq puisillu ; kisianni savap ikuallanneqarnissaanut sumiippa ? »    
Isaakip upperisamik pilliuteqartarnerit amerlasuut takusimavai aammalu uumasoq pilliutigineqartussaq peqannginnera tupaallaatigalugu eqqortuuvoq .
Gen 22:8 : “ Abrahamip akivoq : ’Erniga, Guutip nammineq savamik pilliutaasumik neqerooruteqassaaq. Aammalu taakku marluk ataatsimoorlutik ingerlapput. »    
Abrahamip akissutaa taanna Guutimit toqqaannartumik isumassarsiarineqarpoq, pissutigalugu Guutip imminut inuup neqaanik kinguaassiuutitigut atornerluineq neqeroorutiginiarlugu akuersissutigissagaa pilliutaasoq annertooq kusanartumik siulittuutigimmagu , taamaalilluni ajortuliorsimasut toqqakkat Guutimit naammalluinnartumik annaassiniartoq sunniuteqarluartoq eqqortorlu pisariaqartitsinerat neqeroorutigineqarluni. Kisianni Abrahamip siunissaq annaassiniartoq taanna takusinnaanngilaa, Kristusip annaassiniartup suliassaa taanna uumasumit YaHWéH-mut, pinngortitsisumut tamanut pisinnaasumut Guutimut, pilliutigineqartumit siulittuutigineqartoq. Taanna akissuteqaat taanna piffissaq pisiarisinnaalerpaa, taanna pinerlunneq suliarisariaqartoq ersinermik isiginnaartarpaa.
Gen 22:9 : “ Sumiiffimmut Guutip oqaatigisimasaanut tikillutik, Abrahamip tassani altarimik sanavoq, puisit amiinik inissitsilluni. Ernini Isak tiguaa, altarimilu puisit amiinik qulaani inissippaa. »   
Aappaa, Abrahamimut altarip siornatigut, Isak-imit ilisarnaatissaqanngilaq, taanna tassaasoq savanik pilliutaasunik. Ataata Abrahamip immikkut ittumik akuersissummi tassani imminut qaffasissumik takutitsisimappat, Isaakip pissusilersornera soorlu Jiisusi Kristusip piffissamini qanoq ittuussanersoq : qaffasissumik naalalluarnermini imminullu pissusilersornermini. 
Gen 22:10 : “ Taava Abrahamip assaminik tigusivoq erninilu toqunniarlugu savimik tigusilluni. »   
Maluginiaruk Guutip qisuariarluni misilinneqarnerup naanerata tungaanut utaqqisartoq, toqqarsimasani nalunaarusiaat ilumut naleqartitsillunilu ilumoortunngortinniarlugu. “ Savimineq ” ; ​Sinnerusoq tassaavoq Isak toqunneqarnissaa soorlu savat amerlasuut pilliutigineqareersut.   
Gen 22:11 : “ Taava YaHWéH -p inngilia qilammiit taanna saaffigaa oqarlunilu : Abraham ! Aaperaat ! Aamma akivoq : Tassa uanga ! »    
Abrahamip upperisaanik naalalluartumik takutitsineq pivoq naammaginartumik naammassineqarlunilu. Guutip utoqqasaaq erninilu taamatut naleqartigisumik asanninnerminillu misigisaqarsimanera unitsippaa.
Take him up, Guutimit imaluunniit ernerminit saaffigineqarpat , Abraham akissuteqartarpoq ima oqarluni : “ Tassa uanga ”. Taanna nammineq piumassutsimik akissuteqaat taanna pilersoq, taassuma ikinngutiminut tunisiumatuuneranik ammasumillu pissuseqarneranik uppernarsaavoq. Aammattaaq Adamip Guutimit toqqorsimasup ajortuliornermik inissisimaffiani tigusarineqartutut isumaqarneranut assigiinngissuteqarpoq, taamaalilluni Guutip tassunga oqarnissani pisussaaffigalugu : " Sumiippiit ? ".        
Gen 22:12 : “ Inngilip oqaatigaa : ’ Meeqqamut assatit ikkunnaveersaaruk , qanoq iliuuseqarfiginagulu ; Maanna nalunngilara Guutimik ersiortoq, ernillu ataasiinnarmik uannut tunuarsimaarsimanngilatit. »    
Uppernerminik upperinninnermik naalalluarnermillu takutitsinermigut Abrahami tamanut takuneqarsinnaavoq, aamma nunarsuup naanerata tungaanut , upperisamik ilumoortumik maligassiuisutut takutinneqarsinnaalluni, Guutimit, Kristusip tikiunnerata tungaanut taannalu taarsiullugu Guutimit naammalluinnartumik inunngortitsissaaq. Tassa naalalluarnermik maligassiuinermi tassani Aaperaat upperisallit ilumoortut Jiisusi Kristusip aappaatigut annaanneqarsimasut anersaamik ataatanngorput . Misigisimasami tassani Abrahamip Guutip Ataatatut pilliutaasumik ilumut toqusinnaasumillu neqerooruteqartussatut, ernini ataasiinnarmik ateqartoq Jiisusi Nazaretimiittoq, aatsaat atorpaa.
Gen 22:13 : “ Abrahamip qiviarpaa, takullugulu tunuani savaq qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut qimmit qimuttut : Abrahamilu ingerlavoq, nersutaaq tiguaa, erninilu taarsiullugu pilliutaasumik pilliutigalugu. »    
Tassani Abrahamip paasiniarsinnaavaa Isaakimut akissuteqaataani , " Ernera, Guutip savap ikuallanneqarnissaanut neqeroorutigissavaa , " Guutimit isumassarsiorfigineqarsimasoq, tassami " savaq , " ilumut, " savap inuusuttoq , " ilumut Guutimit " neqeroorutigineqarpoq " taannalu neqeroorutigineqarluni. Maluginiaruk uumasut YaHweh-mut pilliutigineqartut angutiusarmata akisussaaffik naalagaanerlu inuup , angutip Adamip , tunniunneqarnera pissutigalugu . Kristusi annaassiniartoq aamma angutaassaaq .           
Gen 22:14 : „ Aaperaap sumiiffik taanna JaHWéH Jirémik taasimavaa. Taamaattumik ullumikkut oqartoqartarpoq : YaHWéH-p qaqqartaani takuneqassaaq. »    
Aqqa “ YaHweh Jireh ” isumaqarpoq : YaHweh takuneqassaaq. Aqqap taassuma atulersinneqarnera tassaavoq siulittuut ilumoortoq nalunaarutigalugu Moriap nunaani Guuti annertooq takuneqarsinnaanngitsoq ersiornermik nersualaarnermillu isumassarsiortitsisoq inuup isikkoqarnerata ataani takuneqassasoq , toqqakkat annaanneqarnissaat tikissallugu pissarsiariniarlugulu . Aammalu toqqaanerup tamatuma aallaqqaasiutaa, Isaakip pilliutaasutut neqeroorutigineqarnerata, uppernarsarpaa ’ Guutip Savaata nunarsuarmi ajortuliortartup ’ nunarsuarmi kiffartornera . Guutip soqutiginninnera ilisimagamiuk ataqqinninnermini typit aamma modelit allanngortinneqarsimasut arlaleriarlunilu, ilimanarpoq qularnanngitsumillu Abrahamip pilliutaa neqeroorutigisimagaa sumiiffimmi tassani , ukiut hunnorujuit 19-it qaangiummata , Jiisusi kinguaassiuutitigut atornerlunneqartussaagaluartoq, tassa Golgotha-p qaqqarsuata ataani , Jerusalemip avataani, ho a Jerusalem for time, the only time.     
Gen 22:15 : “ YaHWéH -p inngilia qilammiit aappaattut Abrahamimut saaffiginnippoq, ”   
Ajornartorsiut tamanna kingullertut Abrahamip naammagittaalliuutigisariaqarpaa. Guutip taanna nassaarisimavaa patriarkitut naalalluartumik upperisamik maligassiuisoq, tamannalu ilisimatinniarpaa.
Gen 22:16 : “ oqarlunilu : Uanga nammineq oqarpunga, oqarpoq YaHWéH ! Pissutigalugu taamaaliorsimavutit, ernillu, ernerpit ataasiinnarmik , unitsissimanngilatit .    
Guutip oqaatsit uku erseqqissarpai " ernivit, ernerit ataasiinnarmik inunngortoq " pissutigalugu siulittuutigimmassuk siunissami pilliutaa Jiisusi Kristusimi Johannesi 3:16 naapertorlugu : " Guutip silarsuaq taama asannippaa, Ernini ataasiinnarmik inunngortoq tunniuppaa , kinaluunniit tassunga uppertoq annaannginniassammat, naassaanngitsumilli inuuneqassasoq ."     
Gen 22:17 : “ Pilluaqqussavakkit, kinguaariillu qilammi ulloriarsuartut immap naqqanilu qummut amerlassusilersissavakka; Illit kingornussassat akeqqaminnik portusuut pigissavaat. »   
Malugineqarneq ! Abrahamip pilluaqqussutaa arfanniarfigineqanngilaq, taanna kisimi pilluaqquneqarpoq aammalu kingornussassani angutit arnalluunniit ataasiakkaat , taarsiullugit , Guutip pilluaqqussutaanik pisariaqartitsissapput. Guutip neriorsuutigaa kingornussassanik arlalinnik, kisianni kingornussassat taakku akornanni , toqqarneqarsimasut kisimik taamatut tatiginnillutik naalalluarlutillu iliuuseqartussat Guutimit pilluaqquneqassapput. Taava juutit nersorlutik Abrahamip ernertaasut taamaattumillu ernerit pilluaqqussutaanik kingornussassanik pisariaqartitsisut anersaamik ilisimasaqannginnerat tamaat misissoqqissaarsinnaavat. Jiisusip taakku itigartitsissutigai ujaqqanik takutillugit oqarlunilu ujaqqanik taakkuninnga Guutip Abrahamimut kingornussassaqartitsisinnaasoq. Aamma taakkununnga Abrahamiunngitsoq, kisianni Diaavulu. 
Nunap Kanaanip ajugaaffigisaani Josvap akeqqani illuatungaaniittoq pigissavaa, taakkunannga siullermik aallaasersortoq tassaavoq illoqarfik Jeriko. Kingullermik Guuti peqatigalugu illernartunik toqqakkanik akeqqap kingulliup portusuut pigissavaat : " Babyloni Annertooq " ilinniartitsissutit assigiinngitsut Jiisusi Kristusip Apokalipsiani ersersinneqartut malillugit .   
Gen 22:18 : “ Illit kingornussassatit nunarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik pilluaqquneqassapput , uanga tusarnaarsimagakku . »   
Tassaavoq ilumut " nunarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik " , tassami Kristusimi annaassiniarnermik neqeroorut inuit tamarmik , sumiluunniit aallaaveqartut inuiaqatigiillu tamarmik siunnersuutigineqarmat. Kisianni inuiaqatigiit taakku aamma Abrahamimut pisussaaffigaat, hebræerinut inuiaqatigiinnut Egyptenimiit anisimasunut guutimit oqaluttuat saqqummiunneqartut nassaarisinnaasimagamikkit. Kristusimi annaassiniarneq pissarsiarineqartarpoq Abrahamip kingornussassaallu marloriaq pilluaqquneqarnerisigut, taakku hebræerit inuiaqatigiivinit aamma Jiisusimit Nazaretimiittumit, tassa Jiisusi Kristusimit , sinniisuullutik .  
Piumasaqarpoq maluginiarluarlugu , versimi tassani , pilluaqqussut aammalu pissutaasoq : naalalluarneq Guutimit akuerineqartoq. 
Gen 22:19 : “ Abrahamilu kiffaminut uterpoq, taakkulu makipput, ataatsimoorlutik Beershebamut ingerlaqqipput ; Abrahami Beershebami najugaqarmat. »    
Gen 22:20 : “ Tamatuma kingorna Abrahamimut oqarfigineqarpoq: ’Takuuk, Milka aamma qatanngutinnut Nahorimut ernertaqarpoq : ”    
Versit uku siunertaavoq " Rebekka " -mut attaveqarneq piareersarniarlugu, taanna Guutimit Isaakimut upperisalimmut aalajaatsumullu nuliassatut toqqarneqartussaavoq . Taanna Abrahamip ilaqutariinnit qaninnerpaanit tiguneqassaaq, qatanngutaa Nahorip kingornussassaaniit.  
Gen 22:21 : “ Uz siullerpaamik inunngortoq, Buz qatanngutaa, Kemuel Aramip ataataa , ”   
Gen 22:22 : „ Kesedi, Hazo, Pildasi, Idlafi aamma Betueli. »   
Gen 22:23 : „ Betuel Rebekkamik ernertaqarpoq . Tamakku tassaapput Milkap Abrahamip qatanngutaa Nahorimut ernerit arfinillit . »   
Gen 22:24 : “ Aammattaaq nuliaasoq Reumamik ateqartoq Theba, Gaham, Tahas aamma Maaka ernertaqarpoq. » .   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Abrahamimut neriorsuutit eqquutsinneqarnerat
 
 
Mosesi 23-mi allassimavoq nuliani Sara Hebronimi, Makpelami qeqertami, toqusimanera iliverneqarneralu . Aaperaap ukiut 400-t missaanni qaangiuppata Guutip nuna tamakkerlugu kingornussassaminut tunniutissallugu utaqqiinnarlugu Kanaanip nunaani ilivermik tigusivoq.
Taava 1 Mosesi 24-mi Abrahamip Guutitut atugaq suli tigummivaa. Sumiiffimmi inuiaqatigiinni paganit immikkoortinniarlugit kiffani ungasissumut, ilaquttaminut qaninnermut, nassiussavaa, ernini Isaakimut nuliamik nassaarniarlugu taakkulu Guutip taakkununnga toqqaasinnaatissavaat . Taamatuttaaq Guutip toqqakkat Kristusip, Guutip Ernerata, nuliaasussat toqqassavai. Toqqaanermi tassani inuk tassunga attuumassuteqanngilaq pissutigalugu aallartitsineq eqqartuussinerlu Guutimut tunngapput. Guutip toqqagaa naammalluinnarpoq, pissusissamisoortumik aammalu sunniuteqarluarluni , soorlu Rebecca nuliaq toqqarneqarsimasoq, asannittumik, paasinnittaaseqartumik aammalu kusanartumik isikkoqartumik, aammalu suut tamarmik sinnerlugit, anersaartuuteqarlunilu upperinnittumik ; perleq angutit anersaartuutit tamarmik nuliarusuttut ujartortariaqarpaat .  ​​​  
 
Jaaku aamma Esau
Kingusinnerusukkut 1 Mosesi 25 naapertorlugu Rebekka aallaqqaammut Abramip nulia Sarai siornatigut meerartaarsimanngilaq . Tamanna ataatsimoorussamik steriliteti pissuteqarpoq arnat taakku marluk pilluaqqusaasut kinguaariit tigussavaat Kristusip tungaanut taanna nammineq Guutimit pinngortinneqartussaavoq niviarsiaqqap jomfru Mariamik ateqartup naartulernerani. Taamaalilluni Guutip annaassiniarnermik suliaata kinguaariit tupinnartumik iliuuseqarneratigut maluginiarneqarpoq. Rebecca pinngortitami sterilitetimik tamanna ajornartorsiuteqarluni YaHweh- mut qinnuteqarpoq taannalu pissarsiaraa , marlulissat marluk naartulernermini sorsuuteqartut. Ernummatigalugu Guutimut tamanna pillugu aperivoq : “ YaHWéH -llu oqarfigaa : Inuiaqatigiit marluk naartulernerminniipput, inuiaqatigiillu marluk naartulernermit immikkoortinneqassapput ; inuiaqatigiit taakku ilaat allanit nukittunerussaaq, annertunerusorlu minnerusumut kiffartortussaavoq . » Taanna marlunnik inunngortarpoq . Pissutigalugu sakkortuumik nujaqarnini , aammalu tamakkiisumik " rød ", taamaattumillu aqqa " Edom " tunniunneqartoq kingornussassaminut, utoqqaanerusoq ateqarpoq " Esau " , aqqit isumaqartut " nujaqartut " . Inuusunnerpaaq " Jaaku "-mik ateqarpoq , aqqit isumaqartut : " Peqquserlunneq " . Aqqit taakku marluk qanoq atugaqarnissaminnik siulittuipput. " Velu "-p inunngornermini inuusunnerpaanut tuniniarpaa , nerisassamik " roux "-imik, imaluunniit røde linse-nik, nerisassamik pissanganartumik. Taanna inunngornermi pisinnaatitaaffik taanna tuniniarpaa, pissutigalugu ilumut naleqartitaanera allanngortittarlugu . Taarsiullugu , anersaakkullu " Peqquserlunneq " taaguut taanna piumasaraa, taanna ataqqinaammik kisimiilluni , pissutigalugu Guutip pilluaqqussutaa tassunga atassuteqarmat. " Peqquserlunneq " tassaavoq inuit nakuusertartut ilaat qilammi naalagaaffik qanorluunniit akeqarpat tigusiniarlugu pinngitsaaleriartortoq aammalu taanna eqqarsaatigalugu Jiisusi tamanna pillugu oqaaseqarpoq . Aammalu qiimmattaateqarneq tamanna takugamiuk Guutip uummataa assut nuannaartarpoq. Taamaattumik , too bad " Hairy " aamma taamatut pitsaanerusoq " Deceiver " , tassami taanna tassaavoq " Israel " -inngortussaq , Guutip aalajangerneratigut.                                   Kukkussanngilatit, Jaaku nalinginnaasumik peqquserlunniartartuunngilaq aammalu inuk maluginiagassaavoq, tassami Biibilimi assersuutit allat Guutip pilluaqqussutaanik pissarsiniarluni aalajangersimaneranik uppernarsaateqarneq ajorput, aammalu anguniagaq taanna angujumallugu kisimi ’ peqquserlussimavoq ’. Taamaattumik tamarmik taanna ilaarsinnaavarput qilaklu upperinnittoq nuannaarutigissavaa. Taassuma tungaaniit Esaup kingornussassarai inuiaqatigiit " Edom " , aqqit isumaqartut " aappaluttoq ", Adamitut root-imik isumaqartumillu, inuiaqatigiit taakku Israelimut akerleriissapput soorlu siulittuut guutimit nalunaarutigineqartoq.       
Oqaatigilaarniarpara , qalipaat " aappaluttoq " Guutimit annaassiniarnermik suliap siulittuutitut assilisassiani kisimi ajortuliornermik takutitsisoq aammalu malittarisassaq taanna suliassamini isiginnaartitsisartunut kisimi atuuttoq, soorlu " Esau " . Middelalderimi piffissami qaammaarisumi meeqqat qaqutigoortut ajortutut isigineqartarmata toqunneqartarput. Tamanna pissutigalugu, erseqqissarpara, aappaluttoq angut nalinginnaasoq brunettemit imaluunniit blondimit ajornerulersitsinngilaq, pissutigalugu ajortuliortoq upperisamini ajortunik suliaqarnermigut ilisarnaatigineqartarmat. Taamaattumik aatsaat ilisarnaatitut pingaaruteqarpoq " aappaluttoq " , inuup aappaata qalipaataa, ajortuliornermut ilisarnaatiuvoq, Es 1:18 naapertorlugu : " Takuuk, ataatsimoorlutalu isumassarsiorpugut! oqarpoq JaHWéH. Ajortitit qaqutigoortuugaluartut, soorlu qaqortunngortussaapput; naak qaqutigoortumik qaqutigoortuugaluartut , soorlu ullormut . "  Soorlu aamma Jiisusip Apokalypsimini, Saqqummersitsinermini, aappaluttoq inuit atortuinut ataqatigiissippaa, taakku kiffartorput, ilisimajunnaarluniluunniit, diaavulumut, Saatanimut inuunermik ajortuliortumut siullermut Guutimit pinngortinneqarsimasumut ; assersuutit : Saqqummersitat 6:4-mi ’ hiisti aappaluttoq ’, Saqqummersitat 12:3 -mi ’ drakoni aappaluttoq imaluunniit aappaluttoq ’ aamma Saqqummersitat 17:3 -mi ’ uumasoq aappaluttoq ’ .                  
Maanna taanna inunngornermi pisinnaatitaaffimmik piginnittuulluni Jaakup inuunermi misigisassanik Guutip pilersaarutaanik siulittuisunik inuussaaq , Abrahamip kingorna .​​​​​
Ilaquttaminik qimappaa qatanngutini Esaup akerleriinnera ersigigamiuk , pissutissaqarluarluni, 1 Mosesi 27:24 naapertorlugu, taanna toqutsiniarlugu aalajangersimavoq, ataataata toqusup pilluaqqussutaata atornerlunneqarnerata kingorna, " peqquserlunneqarsimasoq " nuliani Rebekkap eqqarsaataaniit atornerluisuunermik. Tigusarineqarnermi tassani marlulissat aqqi marluk pingaaruteqarnertik ersersippaat. Pissutigalugu " Peqquserlussimasoq " atorlugu qimmit qimuttut atorlugit Isaak blind-iusoq qinngasaarisimavaa, taamaalilluni imminut pinngortitami " Kisitsisit " qatanngutini utoqqaanerusoq atorlugu . Inuit anersaakkullu imminnut tapersersortarput aamma Rebekka Jakobimut assinguneruvoq Esaumiit . Sulinermi tassani Guutip Isaakip inuttut timikkullu toqqagaa akerlilerpaa, taanna Esau piniartoq pingaartippaa, taanna pingaartippaa. Aamma Guutip inunngornissamut pisinnaatitaaffik tunniuppaa tassunga naleqqunnerpaamik : Jaaku Peqquserlussimasoq.       
Labanimut, arameamiusut angajulliit Rebekkallu qatanngutaa , suliffiginiarlugu tikilluni, Jaakup Rakelimik asannilersimavoq, Labanip paniini inuusunnerpaaq kisiannili kusanarnerpaaq. Ilisimanngisaa tassaavoq inuunermini ilumut Guutip siulittuisutut inissisimalersippaa, taannalu annaassiniarnermini suliassani siulittuutigisariaqarpaa. Taamaattumik " ukiuni arfineq marlunni " sulisimalluni Rakeli asasani pissarsiariniarlugu, Labanip panini utoqqaanerusoq " Lea " tassunga pisussaaffigaa, nuliatut tunniullugulu. Rachel -imik pissarsiniarlugu katinniarlugulu " ukiuni arfineq-marlunni suli " angajulliit sulisariaqassapput . Misigisimasami tassani ” Jaaku ” siulittuivoq Guutip annaassiniarnermi pilersaarummi qanoq aqqusaagaqarnissaa. Taanna aamma siullermik suleqatigiissutigissavaa uummatimi piumasaanut naapertuutinngitsumik, tassami Israelip timimik naalagaaffimmillu misigisaqarnera iluatsitsinermik naalannarnermillu iluatsitsinermini pisariaqartinneqartumik malunnartinneqassanngilaq. " Dommerit " aamma " kunngit " kingornussassat ajortumik naggaserneqartarput, naak arlallit qaqutigoortut minitaqartaraluarlutik. Aammalu nuliaasoq asanninnerminut naleqquttoq, taanna aatsaat aappaagumut ataatsimooqatigiinnermi pissarsiarisassavaa asanninnini takutitsireerlugu annaassiniarnermilu pilersaarutini Jiisusi Kristusip kiffartornerani saqqummiussireerlugu ; ilinniartitsissutini, toqunermini makinnerminilu. Maluginiaruk inuit guutillu piumasaat tamakkiisumik utertinneqarsimasut. Jaakup asannittumik Rakel , Guutilli asannittumik tassaavoq Lea meerartalik. Guutip Jaaku siullermik Lea nuliatut tunniussimmagu pruffiitini misigitinniarpaa pissanganartoq, taakku marluk siullermik ataatsimoornerminni misigissavaat. Misigisimasami tassani , Guutip nalunaarutigaa siullermik ataatsimooqatigiinnermini ajornakusoortumik kukkuneqarsinnaassasoq. Aammalu Missiarsi Jiisusip kinguaariinit itigartinneqarnerata siulittuutitut oqaluussineq tamanna uppernarsarpaa. Lea, taanna asannittutut toqqarneqarsimanngilaq, tassaavoq assilisassiaq nutaamik ataatsimooqatigiinnermi toqqarneqarsimasunik siulittuisoq, taakku, paganimik aallaaveqarlutik, piffissami sivisuumi inuusimapput pinngortitsisoq ataaseq Guutip pinngorsimaneranik ilisimasaqanngitsumik. Kisianni , Leap pinngortitami pissuseqarnera siulittuivoq ataatsimooqatigiinnermik Guutip naalannarnissaanut annertuumik kinguneqartussamik. Aamma Esaja 54:1 uppernarsarpaa, ima oqarluni: “ Nuannaarit, naartussuseqanngitsoq! Nuannaarnersi nuannaarnersilu pissangatinneqassapput, illit annerusumik anniarnermik peqanngitsut ! Arnap qimagussorneqarsimasup meerartai arnap katisimasup meerartaanit amerlanerussapput, oqarpoq YaHWéH . Tassani qimaannarneqarsimasoq siulittuivoq, Lea aqqutigalugu isumaqatigiissut nutaaq, aammalu katisimasoq Rakel aqqutigalugu isumaqatigiissut hebræerit siulliit.                
 
Jaaku Israelinngorpoq
Laban pisuujullunilu pisuujullunilu qimappaa, Jaaku tassungalu attuumassuteqartut qatanngutiminut Esaumut uteqqipput, taannalu eqqortumik akiniaasinnaasumillu akerleriissuteqarnera ernummatigaa. Unnuk ataaseq Guuti taassuma siornatigut saqqummerpoq, ullaap tungaanilu imminnut akerleriisarput. Guutip kingumut qinngasaarivoq oqarfigalugulu mannamut " Israel "-imik taaguuteqassasoq , Guutimik inuillu akiuussuteqarneranni ajugaasutut saqqummersimammat. Misigissutsimi tassani Guutip Jaakup upperisamik sorsuuteqarnermini sorsuuteqartup assilisassiaa isiginnaartitsissutiginiarpaa. Guutimit Israelimik ateqartinneqarluni, piumasani aammalu imperiously-mik ujartorsimasani pissarsiarisaraa : Guutimit pilluaqquneqarnissani. Abrahamip Isaakimi pilluaqqussutaa taamaalilluni Israelip timikkut tunngaviusumik inatsisaata aqqutigalugu pilersimavoq , taanna Jaaku Israelinngorsimasumut tunngaveqarpoq, qanittumi inuiaqatigiinngortinneqassaaq, Egyptenimi inussiaataasoq qimakkaa. Guutip anersaava Esau piareersarsimammagu qatanngutit taakku marluk eqqissisimallutik nuannaarlutillu nassaarput.    
Nuliani marluk sulisullu marluk peqatigalugit , Jaakup nukappiaqqanik 12-inik niviarsiaqqanillu ataatsimik aappaqartutut imminut nassaarpoq. Aallaqqaammut Sarai aamma Rebekkatut meeraqanngilaq, kisianni eqqumiitsuliortuuvoq , Rachel Guutimit marlunnik meerartaqarpoq , Josefi utoqqasaaq Benjaminilu inuusunnerpaaq. Taanna meeqqani aappaat inunngortillugu toquvoq . Taamaalilluni isumaqatigiissutip siulliup naaneqarnissaa siulittuutigivaa , taannalu Jiisusi Kristusip aappaanik isumakkeerfiginninnermik tunngaveqartumik nutaamik pilersitsisoqarneratigut unissaaq . Kisianni aappaani atuinermi pissutsit taakku toqusinnaasut siulittuutigivaat toqqarsimasani kingullermik qanoq atugaqarnissaat, taanna nuannaarluni iliuuseqarneratigut annaanneqassaaq, taanna Mikael Jiisusi Kristusimi naalannartumillu guutitut isikkoqarluni uteqqippat. Tamanna toqqarneqarsimasut kingulliit qanoq inissisimanerisa allanngortinneqarnera siulittuutigineqarpoq meeqqap " B en- O ni " imaluunniit " ernermik anniarnermik " taaguuteqartup anaanaasup toqusup aqqanik allanngortitsineratigut , Jakobimit , ataatamit , " Benjaminimit " imaluunniit " ernermik talerperliup " ( talerperliup tungaani) imaluunniit ernermik pilluaqqusaasumik taaguuteqartinneqartoq . Uppernarsarniarlugu Matth .​​​​​​​ Aqqa taanna " Benjamin " Guutimit toqqarneqarpoq, siulittuisutut suliassaminut kisimi, taamaattumik uagutsinnut, tassami Jaakumut isumaqanngilaq ; aamma Guutip isigaani Rakel eqqumiitsuliortoq taaguuteqarneq ’ eqqortoq ’ pisariaqartinngilaa . Nunarsuup naaneranut tunngasut tamakku Saqqummersitat 7 :8- mi nassuiaatini ineriartortinneqarput .                  
 
 
Josefi nersornaatisisoq
Israelip oqaluttuarisaanerani Guutip Josefimut tunniussaa qatanngutini aqutsilernissaannut aqqutissiuussissaaq taakku , anersaamik aqutsisimaneranik akerliullutik , arabiamiut niuertarfiinut tuniniarpaat. Egyptenimi unneqqarissuunera tatiginninneralu pingaartitsivoq , kisianni pissaasup nulia atornerluiniarlugu akerlilerpaa Josefilu parnaarussaaqqavoq . Tassani , unioqqutitsinerit nassuiarlugit, pisut taanna faraonip ataani qullerpaamik inissisimaffimmut aqqutissiuussissapput : siullermik Vizier. Taanna qaffasissumik inissisimaneq siulittuisutut tunissutissaa tunngavigalugu soorlu Danielimut taassuma kingorna. Tunissut taanna Faraomit Egyptenimik tunniussisumit pingaartitsilersippaa. Kaannersuaqarnerata nalaani Jaakup qatanngutai Egyptenimut ingerlapput tassanilu , Josefi qatanngutini ajortut isumaqatigiinniutigineqarput. Jaaku Benjaminilu taakkununnga ilaassapput taamaalillutillu hebræerit Egyptenimi Goshenip eqqaani najugaqalerput.
 
 
Mosesi aamma Mosesi upperisalik
 
Inussiaataallutik hebræerit Mosesimi nassaarissavaat, hebræerit meerartaat aqqa isumaqartoq " imeq annaanneqartoq " , Nile-meersoq, Faraop paniata, annaassiniartartup Guutimit piareersarneqarsimasup, peroriartortinneqarlunilu ernerinngortinneqarsimasoq.  
Inussiaataanerminni pissutsit ajornerulermata sakkortunerulermatalu hebræerimik illersuiniarluni Mosesip Egyptenimioq toquppaa , taannalu Egyptenimiit qimaavoq. Angalanermini Midianimut, Saudi Arabiamiittumut, ingerlavoq, tassani Abrahamip nuliallu aappaata Keturap kingornussai , Sarap toqukkut qimagunnerata kingorna katisimasut, najugaqarput . Ukiut 40-t qaangiummata Zippora , ataataata Jetrop pania utoqqasaaq, katippaa, Mosesip Horebip qaqqarsuata eqqaani nersutaatiminik qimuttuitsulerluni Guuti naapippaa . Pinngortitsisoq tassunga takussaavoq qimmit qimuttut qimmit qimuttut ikuallattoq kisiannili atuunneqanngitsoq. Israelimut pilersaarutini tassunga saqqummiuppaa, Egyptenimullu nassiullugu inuiaqatigiinni aninissaq najoqqutaralugu.
Faraop inussiaataasut erlinnartunik annaasaqarnissaannut piumaffiginiarlugu nappaatit qulit pisariaqartinneqassapput . Kisianni tassaavoq qulingiluat siullermik ordre-mi siulittuutitut pingaaruteqartumik tigusisussaq. Guutip Egyptenimi siulliit tamarmik toquppai, inuit uumasullu. Aamma ulloq taanna , hebræerit oqaluttuarisaanerminni siullerpaamik paaskimik nalliuttorsiorput. Påskemi siulittuutigineqarpoq Missiarsip Jiisusip toqunissaa, " siullerpaamik inunngortoq " aamma " Guutip savaa " pilliutaasutut neqeroorutigineqartoq soorlu " sava " ulloq Egyptenimiit aninermi toqunneqartoq. Isaakip pilliutaa Guutip Abrahamimit piumasarisimasaa kingorna, Egyptenimiit aninerup paaskia tassaavoq Missiarsip (Ulloq) Jiisusi, imaluunniit grækerit oqaasiini , Jiisusi Kristusip toquneranik siulittuutitut nalunaarut aappaat. Egyptenimiit anineq ukiup qaammataani siullermi ulloq 14-imi pivoq , ukiuni 1500-kkunni u.n.s., imaluunniit ukiut 2500-t missaanni Evap Adamillu ajortuliornerisa kingorna. Amerlassutsit taakku uppernarsarpaat piffissaq " ukiut 400 " " kinguaariit sisamat " Guutimit Amorinut, nunami Kanaanimi innuttaasunut, kinguarsaataasutut tunniunneqartoq .          
Faraop nersornaasiuttagaa aammalu upperinninnermik anersaaq sakkutuuini peqatigalugit " Immap Aaqqap " imartaani tammartussaavoq taamaalilluni isumassarsiamik nassaartoq, tassami hebræerit nunamut Saudi Arabiami , Egyptenip qeqertaasaata kujataaniittumi , isersinnaalernissaannut ammareerluni taakkununnga matusarmat . Midianimiut qimappai Guutip inuiaqatigiit inoqajuitsorsuarmi Sinaip qaqqarsuanut ingerlappai, tassanilu inatsisani ’ inatsisit qulit ’ saqqummiutissavai . Guutip ilumoortup ataatsip siornatigut Israeli maanna inuiaqatigiiuvoq ilinniarsimasoq misilinneqartariaqartoq. Tamanna pillugu , Mosesi Sinaip qaqqartaani tassunga kaammattorneqarpoq Guutillu ulluni unnuanilu 40-ni tassani inissippaa . Inatsisit marlunnik allagartanik guutimeersumik qinnguartaatinik allanneqarsimasunik tunivaa . Hebræerit inuiaqatigiivisa lejrianni Mosesip sivisuumik peqannginnera anersaat upperinnittut iluaqutigisarpaat , taakku Aronimut pissaanilissuarmik iliuuseqartarput, kingunerlu taanna ” kuultimik nersussuaq ” atorlugu qillerineq sanaartornerlu akuersaarpaat . Misigisaq taanna kisimiilluni inuit qassinilluunniit ukiullit upperinnittut Guutimut pissusilersornerat agguaappaa . Oqartussaassusianut aalajangiisinnaannginnertik taassuma pinngorsimanera qularinngitsoorniarlugu piumassuseqarnerulersitsivoq . Aamma Guutip pineqaatissiissuterpassui arlaannaalluunniit allanngortinngilaat. Ullut unnuallu taakku 40-t misilinneqareerpata, Kanaanimi qimmit qimuttut ersiornerat inuit ukiuni 40-ni inoqajuitsorsuarmi angalaarnissaannut pineqaatissiissaaq, kinguaariit misilinneqartullu taakku akornanni kisimi Josva Kalebilu nunamut neriorsuutigineqarsimasumut Guutip neqeroorutigisaanut 2540-p missaani Adamip ajortuliorneraniit isersinnaassapput .        
 
Mosesimik oqaluttuami pingaarnertut inuit tassaapput pinngortitsisumit Guutimit aaqqissuunneqartumi isiginnaartitsisartut. Taakku tamarmik immikkut , siulittuutitut siunertaqartumik imaluunniit siunertaqanngitsumik , ilinniartitsissut nassiussavaat , aammalu isiginnaartitsisarneq pillugu isuma tamanna apustilip Paulusip uppernarsarpaa, taanna 1 Kor . » Taamaalilluni Naalakkap aallartitaa, Ellen G. White, atuakkiani tusaamasaq qulequtarlugu " Oqallinneq annertooq " allappaa. Taamaalilluni " isiginnaartitsisarneq " pillugu isumassarsiaq uppernarsarneqarpoq, kisianni atuakkami illernartumi " stjerner " -it kingorna , uagut ataasiakkaat namminneq suliassatsinnik suliaqarnissarput piffissanngorpoq, ilisimalluaratsigu misilittagaannit ilitsersorneqarluta , suliaat pitsaasut malinnaaviginissaannut pisussaaffimmut inissinneqartugut , kukkunertik taasitinnagu . Uagutsinnut, soorlu Danielimut ( Eqqartuussisoq tassaavoq Guuti) , Guuti suli " Eqqartuussisuuvoq " , misiginneqataasoq , qularnanngitsumik, kisianni " Eqqartuussisoq " kikkunnut tamanut minitaqanngitsoq.              
Juutit naalagaaffianni Israelimi misigisaq ajornakusoortuuvoq , kisiannili ullumikkut kristumiut upperisaanniit annertunerunngilaq, taannalu annertuumik upperisarsiornermik kinguneqartarpoq. Nalinginnaaneq tamanna tupaallaatigisariaqanngilarput, tassami isumaqatigiissummi siullermi Israeli inuit nunarsuarmi tamarmi inuttallit mikrokosmosiat, misiliutissatut, kisimiilluni. Tamanna pissutigalugu upperisaq ilumoortoq tassani qaqutigoortuuvoq soorlu isumaqatigiissummi nutaami Annaassiniartumut aamma ” Nalunaajaasumut Uppernarsaasumut ” Jiisusi Kristusimut tunngasoq.  
 
Biibilimiit tamakkiisumik
 
Biibili tamakkerlugu , Guutimit inuit kiffaminut diktereqarsimasoq kingornalu isumassarsiarineqarsimasoq , siulittuutitut ilinniartitsissuteqarpoq ; Mosesimiit Saqqummersitat tungaanut. Isiginnaartitsisut Guutimit toqqarneqarsimasut ilumut qanoq ittuunerat uatsinnut saqqummiunneqartarpoq. Kisianni permanent spektaklimi tassani siulittuutitut paasissutissat sanaartorniarlugit pinngortitsisoq Guuti pisunik Aaqqissuussisunngortarpoq. Egyptenimiit anisoqarnerata kingorna Guutip Israeli ukiuni 300-ni qilammi inatsisaminik akeqanngitsumik tunniussivoq , tassa " eqqartuussisut " piffissaat 2840-p missaani naammassineqartoq . Aammalu kiffaanngissuseqarnermi tassani, ajortuliornermut uteqqinnermi, Guutip inuiaqatigiit ’ arfineq marloriarluni ” pineqaatissinniarlugit pisussaaffilerpaa, taakku kingullermik filisterinut, taakku kingornussassaminnut akeqqaannut, annaasimavai. Aamma ’ arfineq marloriarluni ’ ’ annaassiniartartunik ’ pilersitsisarpoq . Biibilimi allassimavoq ulluni taakkunani ’ kikkut tamarmik piumasaminnik iliuuseqartarsimasut ’. Aammalu piffissaq tamanna tamakkiisumik kiffaanngissuseqarfiusoq pisariaqarsimavoq inuit ataasiakkaat paarnaat saqqummersinneqarnissaat. Aamma taamaappoq ’ piffissami kingullermi ’ . Ukiut taakku 300-t kiffaanngissuseqarneq hebræerit ajortuliornermut uteqqittarnerisigut malunnartinneqartoq, Guutip kaammattorpaatigut ukiut 300-t inuuneranut sanilliullugit, taannalu uatsinnut saqqummiuppaa maligassiuisutut toqqakkani , ima oqarluni : " Enok ukiut 300-t Guutimik ingerlasimavoq, tassami Guutimik allamik ingerlasimavoq , tassami taanna Guutimik ingerlasimavoq, tassami taanna Guutimik ingerlasimavoq, taanna ; taanna peqatigalugu, siullermik naassaanngitsumut isertinnerisigut soorlu, taassuma kingorna, Mosesi aamma Eliasi, aammalu illernartunik Jiisusip toqunerani makitinneqarsimasut, toqqakkat allat tamarmik sioqqullugit, ilaatigut Jiisusi Kristusip apustilii ; tamarmik ulloq kingulleq allanngortinneqassapput imaluunniit makitinneqassapput.                  
" Eqqartuussisut " -ip kingorna , kunngissat piffissaat takkuttoqarpoq tassanilu aamma Guutip isiginnaartitsisartuni siulliit marluk siulittuisutut inissisimalersippaat, taannalu ajortup kingullermik pitsaasumut ingerlaarneranik paasissutissanik uppernarsaavoq, tassa unnuamiit, imaluunniit taartumiit, qaamasumut. Taamaalillutik angutit taakku marluk, Sauli aamma Daavi , annaassiniarnermut pilersaarummik nunarsuarmi toqqakkanut piareersarneqarsimasumik tamakkiisumik suliassaq siulittuutigivaat , tassa fasit marluk imaluunniit marluk ataatsimoortut illernartunik ataatsimooqatigiinnerit. Take it up with me, Daavi kunnginngortarpoq aatsaat kunngi Saulip toqunerani , soorlu isumaqatigiissutip siulliup toqunerata Kristusip isumaqatigiissutini nutaaq , naalakkersuinermini naassaanngitsumillu naalakkersuinermini pilersitsisinnaalersippaa .  
Uanga tamanna eqqaareerpara , kisianni eqqaasitsissutigissavara nunarsuarmi kunngissat guutimit inatsisitigut pisinnaatitaaffeqanngitsut pissutigalugu hebræerit Guutimik piumasaqarsimapput kunngissamik " soorlu nunarsuarmi inuiaqatigiit allat " , taakku , " paganit " . Tassa imaappoq kunngit taakku modeliat satanimik pingaarnersiuinermik ittuusoq guutimillu pingaarnersiuinermik ittuunngitsoq. Soorlu, Guutimut, kunngi ajunngisaartuuvoq, anneruniarluni uummatikkut, imminut tunuarsimaarnermik misiginneqataanermillu ulikkaartoq, imminut tamanut kiffartortitsisoq, soorlu aamma diaavulu ajortoq, nersualaartoq, imminuinnaq eqqarsaatigisoq aammalu qinngasaarisoq , aammalu tamanit kiffartorneqarnissani piumasaraa . Inuiaqatigiinniit itigartinneqarneratigut eqqortumik ajoqusersimalluni Guutip piumasaqaataa akuersissutigaa, ajornartorsiornerminullu kunngimik tunniussivoq, diaavulup malittarisassai malillugit aammalu eqqortuunnginnermini tamani . Taamaalilluni inuiaqatigiinnut Israelimut, kisianni taanna kisimiilluni , kunngikkormiut guutimit inatsisitigut pisinnaatitaaffimmik pissarsipput .     
Oqaatsitigut imaluunniit allalluni oqalunneq tassaavoq inuit ataasiakkaat marluk akornanni paarlaasseqatigiittarneq .   Biibili tassaavoq Guutip oqaasia isumaqarluni ilinniartitsissutini nunarsuarmi pinngortitaminut tunniunniarlugit Guutip nalunaajaatit kiffaminut diktereqarsimasut imaluunniit isumassarsiorfigineqarsimasut katersorsimavai ; uppernarsaatinik piffissap ingerlanerani taanna sorteqarsimasoq, toqqarneqarsimasoq gruppeqarsimallunilu. Nunarsuarmi naapertuilluartumik pilersinneqarsimasup naammattuunnginnera maluginiarlugu tupaallaatigisariaqanngilarput, tassami Guutimit avissaarsimallutik inuit naapertuilluarnertik inatsisip allagaataanik aatsaat pilersissinnaavaat. Maanna, Guutip Jiisusi aqqutigalugu oqarfigaatigut " allakkat toqutsisartoq anersaalli inuunermik tunniussisartoq " , allakkat taakku. Taamaattumik Biibilimi allassimaffiit illernartut taamaallaat ” ilisimannittut ”-iusinnaapput soorlu Saqq. 11 :3-mi allassimasoq, kisiannili sumiluunniit ” eqqartuussisut ”-iusinnaanngillat. Inatsisip allagaataasa eqqortumik eqqartuussisinnaannginnerat maluginiarlugu Guutip piviusoq saqqummiuppaa, taanna inuup guutiuneranik kisimi tunngaveqarpoq. Taanna kisimiilluni eqqortumik eqqartuussisinnaavoq, tassami pinngortitami eqqarsaatinik isertortumik eqqarsaatinik misissueqqissaarsinnaanera pissutigalugu eqqartuussisut qanoq piumassuseqarnersut ilisimasinnaalerpai, pinngortitami allani toqqorsimasunik ilisimaneqanngitsunillu. Taamaattumik Biibilimi nalunaajaatit eqqartuussinermi atorneqartut kisimik tunngavigineqarput. Qilammi eqqartuussisoqarnissaata nalaani ” ukiuni tusindini ” illernartunik toqqakkat anersaat eqqartuunneqartussat qanoq piumassuseqarnersut paasiniarsinnaalissavaat. Taamaalillutik Jiisusi Kristusi peqatigalugu eqqartuussineq naammalluinnartoq pisariaqartinneqartoq suliarisinnaalissavaat, tassami eqqartuussineq kingulleq toqukkut qimagunnerup aappaani qanoq sivisutigisumik naalliutsinneqarsimanersoq paasiniarpaa. Pissusilersuutip ilumut qanoq pissuteqarneranik ilisimasaqarneq taanna Guutip Kainimut , nunarsuarmi toqutsisumut siullermut, ajunngisaarsimanera pitsaanerusumik paasiniarsinnaalerparput . Biibilimi allakkatigut saqqummiunneqartoq ataaseq naapertorlugu Kaini sinnganermut tunngatinneqarpoq Guutip Abelip neqeroorutaanik pilluaqqusinissamik toqqaaneratigut aamma Kainip neqeroorutaa qinngasaarniarlugu toqqaaneratigut , kingulleq ilisimatinnagu assigiinngissuteqarnermut pissutaasoq , taannalu anersaartuutitut suli ilisimaneqanngilaq . Taamaappoq, inuuneq parameterinik pissutsinillu amerlasuunik sananeqarpoq, Guutip kisimi piviusut tamakkiisumik ilisimasaqarfigalugit suussusersinnaavai eqqartuussisinnaallugillu. Taamatut oqaatigalugu Biibili inuit pillugit atuakkiaq ataaseq allakkatigut saqqummiussisoq inatsisip tunngaviusunik iliuuseqarnerminnik eqqartuussisoq, utaqqiinnarlugu isertortumik eqqarsaatitik qilammi illernartunut toqqarneqarsimasunut saqqummiunneqarnissaat . Maanna allakkap suliassaa tassaavoq iliuuseq isornartorsiorlugu imaluunniit eqqartuussissallugu. Tamanna pissutigalugu Jiisusip Apokalypsimini inuit eqqaasittarpai ’ suliatik ” qanoq pingaaruteqartiginersut upperisaminnillu qaqutigut oqaluttuartarsimalluni. Jak.2-mi:           17-imi apustilip Jaakusip eqqaamavaa " suliaqanngippat upperisaq toqusoq ", taamaattumik isuma tamanna uppernarsarlugu Jiisusip " suliassat " pitsaasut ajortulluunniit upperisamik pilersinneqarsimasut kisimik oqaatigaa. Aamma upperisamik pinngortinneqartussanngorlugit suliassat taakku tassaapput Biibilimi inatsisit guutimeersuttut ilinniartitsissutigineqartut kisimik. Suliassat pitsaasut katuullit ilagiinnit pingaartinneqartut eqqarsaatigineqanngillat, pissutigalugu suliaapput humanistimik karaktereqarlutik isumassarsiorfiullutillu.    
Piffinni kingullerni Biibili tamakkiisumik qinngasaarneqarpoq inuiaqatigiillu nunarsuarmioqatigiinnermi sallusuissummik mystifikatorimik saqqummiussisarlutik. Taava oqaaseq " piviusoq " Biibilimik illernartumik , Guutip inuusup oqaasianik , aammalu annertunerusumik nunarsuaq tamakkerlugu suliniummik ilisarnaatilik, tamakkiisumik pingaaruteqalertarpoq. Pissutigalugu " piviusoq " immikkuullarissumik taanna narrujuumminarneq inuit sallusuissummik imminnut pilersornissaannut aqqutissiuisuuvoq , attaveqatigiinnermi , profanimi, upperisamik , politikkimi imaluunniit aningaasaqarnikkut suliassaqarfinni tamani .     
Allaaserisaq una allanneqarmat sapaatip-akunnerani 14. august 2021-mi, aqagu 15. august , annertuumik ataatsimeersuarnerni , eqqunngitsumik upperisamik peqquserlunneqarsimasut nersornaasiuttagaat satanisk mystifikation-imik iluatsittumik karriere-mini : taanna atorlugu " slange " Mariap " app - imik " the " app - itut atorneqarnera . Ilumoortoq jomfruunngilaq, tassami Jiisusip kingorna erninik paninillu inunngorsimavoq ; Jiisusip qatanngutai qatanngutinilu. Kisianni sallusuissut toqusarpoq aammalu biibilikkut tunngavilersuutit pitsaanerpaat aamma akerlerisarpaat. Apeqqutaatinnagu, aggustip 15-iata kingorna , tamanna akerliussutsimik takutitsinermut sinnerussaaq , annerpaamik, Guutip qinngasaarinissaanut nalliuttorsiornerit arfinillit kisimik, aammalu pissusissamisoortumik qinngasaarinermini, pinerluuteqarsimasut niaqquannut nakkartussamik , nalliuttorsiornissaq . Maluginiaruk saqqummersitsinermi tassani meeqqat toqqarneqarsimasut ” jomfru ”-mik takussutissiaq uppernarsarniarlugu. Soorlu oqaatigineqartartut oqaatigineqartartullu pinngitsuusaasut ? Ajortuliortutut inunngorsimasut, pinngitsuusaaneq eqqunngitsumik taakkununnga tunngatinneqartarpoq, kisiannili peqataasimasutut unnerluutigineqarsinnaanngillat. Meeqqat taakku takusimasaat ilumoortorujussuuvoq, kisianni diaavulu aamma ilumoortorujussuuvoq upperinnittumik anersaaq aamma Jiisusi Kristusip oqaatsini amerlasuut tassunga tunniuppai kiffani taanna pillugu mianersoqqullugit . Oqaluttuarisaanerup uppernarsarpaa peqquserlunniarnermik pissaanilissuunera, taannalu peqquserlunneqarsimasut peqquserlunneqarsimasullu " aappaattut toqunerannut " aqqutissiuisuuvoq. Diaavulumik pallorfiginninneq paavip aamma romamiut katuullit ilagiit aqqutigalugit Guutimit isornartorsiorneqarpoq, versimi tassani Saqqummersitat 13:4-mi : “ Drakonimik pallorfiginnipput, taanna uumasumut oqartussaassuseqarmat : . Uumasoq pallorfigaat oqarlutik: „Kia uumasoq assigaa? ". Ilumut, aatsaat " uumasorujussuup " illernartunik ilumoortunik Jiisusi Kristusimit toqqakkani killilersuisuullunilu persuttaasartup " pallorfiginninnerata " tamatuma naammassineqarnerata kingorna , piffissami tolerancemi pissutsit tassunga piumasaqaateqarsimasut, pallorfiginninneq taanna sivitsorneqarpoq diaboliskimik " jomfru " -p takussaasarnerisa atornerluisut atorlugit ; a " arnaq " taarserlugu " .                              slange ” kingorna ’ slange ” ’ arnaq ’ uimi soqutiginnilersippaa . Periarfissaq suli taamaappoq sulilu taamatut sunniuteqarluni.                                  
 
Kingullermik toqqaanissamut piffissanngorpoq
 
Guutimit saqqummiussinerit pillugit misissuineq taanna 1 Mosesimi atuakkap misissoqqissaarneqarneratigut naggaserneqarpoq, taannalu Guutip kinaassusia kinaassutsimigut tamani ersersippaatigut. Aatsaat takusimavarput qanoq aalajangersimasumik pinngortitamiit naalalluarnissamik piumasaqarnermini Abramip ukiunik hunnorujunik ukioqalerluni upperisamik immikkut ittumik misilitsinneratigut ; Taamaattumik piumasaqaat Guutimeersoq tamanna ersersinneqartariaqanngilaq. 
Toqqaanerup kingulliup Guutip 1843-mi ukiakkut siunnersuutigaa , aammalu eqqorluartumik 1844-mi oktobarip 22-aniit piumasaqaatigineqartup nalaani , sapaatip-akunnerata malunnartinneqarnissaa Guutimit piumasaqaataavoq asanninnerup ilumoortumik qinigaasunit illernartunit tassunga utertinneqarneranut uppernarsaatitut. Taamaalilluni nunarsuaq tamakkerlugu anersaakkullu inissisimaneq apeqquteqaammik ataatsimik saqqummiunneqarpoq upperisarsiornermi kattuffinnut ilaasortanut tamanut , kristumiunut kisimik .
Apeqqut toqutsisoq imaluunniit inuunerulersitsisoq
Imperatorip, kunngip imaluunniit paavip oqaatsit Guutimit oqaatigineqartut allanneqarsimasullu allanngortinnissaannut oqartussaaffeqarpa oqartussaaffeqarpa , imaluunniit Mosesip allagaa malillugu ? 
 
Suut tamarmik siumut isiginiarsimammagit, aamma apeqqut taanna, Jiisusip siusinnerusukkut akissuteqaatini tunniuppaa , oqarluni Matt. 5:17-18 : “ Isumaqanngilasi inatsit pruffiitilluunniit atorunnaarsinniarlugit tikissimallunga; Uanga aallaasersorniarlunga tikinngilanga, kisiannili naammassinniarlunga. Ilumorluinnaq oqarpunga, qilak nunarlu qaangiunnissaasa tungaanut, inatsisini allagartaq ataaseq imaluunniit allagartaq ataaseq qaangiunneqassanngilaq, tamarmik naammassineqarnissaasa tungaanut . » Jiisusip taassuma aamma nalunaarutigaa oqaasii oqaatigisimasani uagutsinnik eqqartuussissasut , Johannesi 12:47- imiit 49-mut : “ Kinaluunniit oqaatsikka tusarlugit malinneqanngippata, uanga eqqartuussissutiginngilara; Silarsuarmik eqqartuussiniarlunga tikissimanngilanga, kisiannili silarsuarmik annaassiniarlunga. Uanga itigartitsisoq oqaatsinilu tigusanngitsut eqqartuussisumik peqarpoq; oqaaseq oqaatigisara ulloq kingulleq eqqartussavaa . Uanga nammineq oqaaseqanngilanga; Kisianni Ataatap uannik aallartitsisup peqqussutigaa qanoq oqassanerlunga qanoq oqalussanerlungalu. »      
Tamanna tassaavoq Guutip inatsisaminik paasinninnera. Kisianni Dan. 7:25-imi ersersinneqarpoq " allanngortitsinissaq " siunertaavoq kristumiut nalaanni saqqummernissaq , romamiut katuullit paaviat pillugu ima oqarluni : " Taanna oqaatsinik Qullerpaanut akerliulluni oqaaseqassaaq, Qullerpaamilu illernartunik atornerluissaaq , piffissallu inatsisillu allanngortinniarlugit eqqarsaatigissavaa ; Illernartullu piffissap ilaani, piffinni, piffissallu affaani taassuma assaani tunniunneqassapput. " Akerleriissuteqarneq unitsissasoq aammalu ilisimassavaa qanoq eqqortumik pineqaatissiisarnissaq vers 26 malillugu ima allassimasoq : " Taava eqqartuussineq tikissaaq, naalagaaffimmillu taanna tiguneqassaaq, taannalu qaqugumorsuaq aserorneqassaaq aserorneqarlunilu. » Taakku " piffissat " imaluunniit ukiut siulittuutitut nalunaarutigaat ukiuni 1260-ini, 538-imiit 1798-ip tungaanut, persuttaasarnermini naalakkersuinermini naammassineqartoq.           
“ Eqqartuussineq ” taanna arlalinnik faseqarluni naammassineqartarpoq.  
Fase siulleq tassaavoq piareersarneq ; Tassaavoq upperisamik ” adventistimik ” Guutimit 1843-mi aasaaneraniit pilersitsisimasumik immikkoortitsinermik illernartitsinermillu suliaq . Adventismeq katuullit protestantillu upperisaanit immikkoortinneqarpoq . Saqqummersitami fase taanna Saqqummersitat 3 :1-7-14 -imi ” Sardesimi, Filadelfiami Laodikeamilu ” piffissanut tunngavoq .      
Fase aappaat atuutsinneqarsinnaavoq : " taassuma naalakkersuinera tiguneqassaaq ." Tamanna tassaavoq Jiisusi Kristusip nersornaasiuttagaanik uteqqinnissaa naatsorsuutigineqartoq 2030-mi aasaanerani.Adventistit qinigaasut naassaanngitsumik iserput katuullit , protestantit adventistillu nunarsuarmi toqusartunit naleqanngitsunit immikkoortinneqarlutik . Suliaq pivoq ” Laodikeami ” piffissap naanerani Saqqummersitat 3:14-imi allassimasoq.      
Pingajuat tassaavoq toqusimasut kukkusimasut eqqartuussinerat, toqqarneqarsimasunit Guutip naalagaaffianut qilammiittumut isersimasunit iliuuseqarfigineqartoq . Eqqugaasut eqqartuussisunngorput immikkullu upperinnittut ataasiakkaat inuunerat eqqartuunneqarlunilu kingullermik pineqaatissiissut pisuunerannut naleqqiullugu aalajangerneqarluni. Oqaaseqatigiit taakku aalajangissavaat " naalliutsitsinerit " qanoq sivisutigissanersut, taakku " aappaattut toqunerminni " iliuuseqarnerminnik pissuteqartussaapput . Saqqummersitami qulequtaq taanna Saqqummersitat 4 -mi sammineqarpoq ; 11:18 aamma 20:4 ; tamanna Dan.7:9-10 -miit .       
Sisamaat, ukiut tusindit arfineq-marluk naaneranni, Guutimut Kristusimilu toqqakkani sapaatip-akunnera annertooq, tassaavoq Kristusip toqqakkanilu pineqaatissiissutit suliarineqarnerisa executive fase-at. Nunami ajortuliorfiusumi makitinneqartumi upperinnittut pineqaatissinneqarsimasut ’ naassaanngitsumik ’ ’ toqup aappaata ikuallanneranik ’ aallarunneqarput . Saqqummersitat -mi eqqartuussineq tamanna imaluunniit ’ eqqartuussineq kingulleq ” tassaavoq Saqqummersitat 20:11-15 -imi qulequtarineqartoq.       
 
Kingullermik toqqaanerup nalaani upperisamik isumassarsiat marluk isumaqatigiissutigineqarsinnaanngitsut , imminnut annertuumik akerleriimmata, aalajangersimasumik immikkoortinneqarput . Kristusip toqqakkani oqaasii tusartarpaat, piffissamilu piumasaqaataanut naleqqussartarlutik, taakku oqaloqatigisarlugit sianerfigisarlugillu. Allami inissisimapput kristumiut ukiuni hunnorujuni upperisamik ileqqut malillugit soorlu piviusoq piffissap ingerlanerani pineqartoq aammalu paasinnittaaseq , isumalioqqissaarneq nalunaajaanerlu . Inuit taakku paasinngilaat " isumaqatigiissut nutaaq " pruffiitip Jeremiap nalunaarutigaa Jer 31:31-imiit 34-mut qanoq isumaqarnersoq : " Takuuk, ullut takkuttussaapput, oqarpoq YaHweh, Israelikkullu illuannut isumaqatigiissuteqarumaarlunga , isumaqatigiissuteqarfigiumaarakku ulloq ataataminngaanniit isumaqatigiissuteqarfigiumaarakku nuna Egypten, isumaqatigiissut taanna unioqqutippaat, naak uanga taakkununnga uiusimagaluarlunga, oqarpoq YaHweh. Kisianni una tassaavoq isumaqatigiissut ullut taakku qaangiuppata Israelikkut illuannut isumaqatigiissutigissavara, oqarpoq YaHweh : Inatsisinik ikkussissaanga, uummatiminnullu allassavara ; Uangalu Guutiussaanga, taakkulu inuiaqatigiissapput. Ataaseq ikinngutini imaluunniit alla qatanngutini ilinniartitsissanngilaa, oqarluni ’Ilisimajuk YaHweh! Tamarmik ilisarisimassavaannga, minnerusunit annerpaanut, oqarpoq Naalakkap; Ajortuliornertik isumakkeerfigissavara, ajortuliornertik eqqaamassanngilara . » Guutip qanoq ililluni inuup uummataanut " allannissaa " iluatsissinnaavaa inatsisamini illernartumi asanninneq, isumaqatigiissutip siulliup normuata angusinnaasimanngisaannarsimasaa ? Apeqqummut tassunga akissuteqaat, aammalu isumaqatigiissutit marluk akornanni assigiinngissutaasoq ataaseq, tassaavoq asanninnerup guutimit ersersinneqarnerata kingunerisaanik, taarsiullugu Jiisusi Kristusip isumakkeerinninnermik toquneratigut naammassineqartoq, taanna inunngorsimavoq saqqummersinneqarlunilu . Kisianni Jiisusip toqunerata naalalluarneq unitsinngilaa, kisiannili toqqarneqarsimasut Guutimut taama sakkortuumik asannilersinnaasumut suli naalalluarnerulernissaannut pissutissaqartitsivoq. Aamma inuup uummataa ajugaaffigigamiuk anguniagaq Guutimit ujartorneqartoq anguneqartarpoq ; taanna toqqarneqarsimasumik pissarsivoq naleqquttumik aammalu naassaanngitsumik avitseqatigiinnissamut naleqquttumik.           
Guutip atuakkami tassani ilinnut saqqummiussaa kingulleq tassaavoq immikkoortitsineq . Tamanna tassaavoq pingaaruteqartoq toqqarneqarsimasut kaammattorneqartullu akornanni tamarmik assigiinngisitsisoq. Inuk nalinginnaasumik pinngortitamini ileqqumini aammalu pisunik isumaqarnermini ajoquserneqarnissani nuannarinngilaa. Kisianni ajornartorsiorneq tamanna pisariaqartinneqarpoq, pissutigalugu sallusuissummut pilersinneqarsimasumut ileqqunngortinneqarluni, inuk toqqarneqarsimasunngortinniarlugu piviusumut Guutip takutikkaanut naleqqussarniarlugu aallarunneqartariaqarpoq. Taava taanna aamma Guutip akuersaarsimanngisaanik immikkoortitsineq pisariaqartinneqartarpoq . Toqqarneqarsimasup isumassarsiani, ileqquni aammalu uumasunik timikkut attaveqarnermini, taakku inuunerat naassaanngitsoq inuuneqassanngilaq, konkrete apeqqusersinnaanera takutissagaluarpaa.
Qinigaasunut upperisamik pingaartitsineq vertikalimik ; Anguniagaavoq pinngortitsisumik Guutimik ataqatigiinnermik nukittuumik pilersitsinissaq, inuit attaveqatigiinnerannut ajoqutaasinnaagaluartoq. Kukkusimasunut upperisaq horisontaliuvoq ; Inunnut allanut attaveqarneq pilersinneqartoq pingaartippaat, Guutip ajoqusersinnaagaluarlugu.  
 
Ullut arfineq-marluk adventisme : Immikkoortitsineq, Aqqa, Oqaluttuassartaq 
 
Kristumiut upperisaanni toqqakkat kingulliit anersaatigut katersorneqarput Israelimik " naggueqatigiinnit 12-init " Saqqummersitat 7-imiittumik pilersitsiniarlutik. Taakku toqqarneqarnerat upperisamik misissuinerni arlalinni naammassineqarpoq, siulittuutitut oqaatsimut soqutiginninnermik takutitsineq tunngavigalugu, taanna Dan.8:14-imi ulloq 1843 nalunaarutigineqarpoq . Tassaavoq Guutip kristumiussutsip aallarteqqinnera malunnartinniarlugu , taamanili 538-imiit katuullit upperisaannik aamma protestantimik upperisamik 1170- imiit Reformationip nalaaniit sinniisoqarluni misigisassamut malinnaasunullu 1843 - p aamma 1844 - p akornanni . Pingaartumik, nalunaarusiaq taanna sapaatip-akunneranik oqaaseqanngilaq, kisiannili pinngitsoorani , tassami Kristusip uteqqinnera ukiuni tusindini arfineq-marlunni isernermik malunnartitsissaaq , tassa sapaatip-akunnera annertooq siulittuutigineqartoq, sapaatit akunnerni tamani , ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunnerani : juutit sapaatip-akunnerata nalaani. Ataqatigiinneq tamanna ilisimatinnagu adventistit siulliit Guutip sapaatip-akunneranut pingaaruteqarnera aatsaat misileraanermik piffissap tamatuma kingorna paasisimavaat. Aammalu tamanna paasigamikku pionerit ilagiit pilersinneqarsimasut aqqani eqqaamaneqartoq sapaatip-akunnerata ilumoornera tigussaasumik ilinniartitsissutigaat, " ulloq arfineq-marluk ." Kisianni piffissap ingerlanerani suliap arfanniartarfiisa sapaatip-akunnera Guutip pingaartitsineratut pingaartitsilersimanngilaat, ulloq kingulleq Jiisusi Kristusip uteqqinnerata piffissaanut ataqatigiissillugu, ulloq 1843-mut Danielip siulittuutaani ersersinneqartumut ataqatigiissillugu. Taamatut tunngaviusumik guutimit piumasaqaateqarnissaq kinguarsarniarlugu kukkuneruvoq, tamatumalu kingunerisaanik Guutip 1994-imi peqatigiiffik ilaasortallu itigartitsissutigisimavai, taakku 1843-miit taanna upperisarsiortut lejriannut tunniuppai inuit ataqatigiinnerisa immikkoortinneqarnerat akueriuk . Guutimit piviusumik asanninneq taamaattumillu Guutimut nammineq asanninneq pineqarpoq, tamannalu tassaavoq kristumiut upperisaasa oqaluttuarisaaneranni ilinniartitsissutit kingulliit ilinnut nassuiarsinnaasara , ilinniartitsissutigissallugulu mianersoqqussallugulu , Guutip Pisinnaasup aqqani , YaHweh-Michael-Jesus Kristusip.          
Kingullermik, suli qulequtaq taanna pillugu, pissutigalugu uannut anniartumik anersaamik immikkoortitsinermik akeqarmat , eqqaamavara versi una Matth . 
“ Isumaqanngilasi nunarsuarmi eqqissinermik pilersitsiniarluni tikissimallunga ; Eqqissineq tikissanngilara, kisiannili sværd . Tassami uanga tikippunga angut ataataminut, panilu anaanaminut, niviarsiaraq anaanaminut ; Inullu akeqqani tassaassapput nammineq illuatungaaniittut. Ataatamilluunniit anaanamilluunniit uannit asanninnerusoq uannut naleqqutinngilaq , aamma ernermik paniniluunniit uannit asanninnerusoq uannut naleqqutinngilaq ; Taanna uummaarissumik tigummiarlugu uannut malinnaanngitsoq uannut naleqqutinngilaq. » Versi 37-mi tassani Abrahamip pilluaqquneqarnera pissutissaqartinneqarpoq ; uppernarsarpaa Guuti ernini neqimik asanninnerusoq. Aammalu qatanngutip adventistip pisussaaffimminik eqqaasitsinermi, versi una tassunga allaaserineqarneratigut, aqqutivut immikkoortinneqarput Guutimillu immikkut pilluaqqussummik pissarsivunga. Uanga taamani " qatanngut " taanna fanatikeritut isigineqarpunga misilittagaq taannalu kingorna, taanna adventistit aqqutaat malillugu ingerlasimavoq. Taanna adventismemik aamma vegetarianismep iluaqutaaneranik ilisarititsisimasoq taamani Alzheimers-imik nappaateqarluni toquvoq, uanga suli peqqissumik , Guutimut kiffartornermi inuullungalu, 77-inik ukioqarlunga, aammalu nakorsanut nakorsaatinulluunniit atornerluisarnani . Pinngortitsisumut Guutimut siunnersuutaannullu erlinnartumut naalanneq tamaat tunngavoq. Ilumut !       
Adventismep oqaluttuassartaa naatsumik oqaatigissagukku , piviusut uku eqqaamasariaqarpavut. Aqqa taanna " Adventist " , Guutip katersorpai illernartut kingulliit katuullit upperisaasa sivisuumik aqunneqarnerata kingorna , taannalu inatsisitigut , upperisamik , sapaatip-akunnera pilersinneqarpoq paganimik aqqani " ulloq seqineq ajugaaffigineqanngitsoq " Konstantin I-mit marsip 7-ani 321- mi kristumiut Pro-Christian-it ataqqineqartut. Taamaattumik Guutimit toqqarneqarput pissusilersornertik atorlugu Jiisusi Kristusip uteqqinneranik nuannaarutiginninnermikkut taannalu 1843-mi aasaanerani aamma oktobarip 22-ani 1844-mi malitseqartumik taakkununnga nalunaarutigineqarpoq , aatsaat toqqarneqarnerup tamatuma kingorna sapaatip-akunnerata qaamasuunera taakkununnga saqqummiunneqarpoq. Aamma Danielip Saqqummersitallu siulittuutaannik paasinninnerminni annertuunik kukkusoqarpoq , taakkulu suliami tassani eqqortippakka. Sabbat-imik ilisimasaqanngitsumik pionerit teoriimik " misissuinermik " taaneqartartumik eqqartuussinermik sanapput, taannalu qanoq apeqqusersinnaanerlugu nalunngilaat ; aamma sapaatip-akunnerani qaamasumik tunniunneqareermat. Nalunngisaannut eqqaasitsissutigissavara teorii taanna naapertorlugu 1843-miit, taava 1844-miit, qilammi Jiisusip nalunaajaatinik atuakkat misissortarpai, kingullermik toqqakkani annaanneqartariaqartunik toqqaaniarlugit. Taamaattorli sapaatip-akunnerani ajortuliornerup ersarissumik ilisarnaatigineqarnera Dan 8:14-imi allassimasoq eqqortumik isumaqarpoq, allaat ’ illernartumik salliutitsineq ’-mik nutserneqarsimasoq. Aammalu nutserineq ajortoq taanna insolverble controververs , pissutigalugu oqaaseq taanna siullermik pineqartoq , Jiisusi-Kristusip Heb naapertorlugu toqukkut qimagunneratigut angusaq : " Taamaattumik pisariaqarsimavoq , qilammiittut assilisaat taakku atorlugit pissarsiarineqarsinnaassappata , taakku qilammiittut namminneq pilliutaat pitsaanerusut . Kristusi templimut assanit sananeqarsimasumut, ilumoortumik eqqumiitsuliortumut, isersimanngilaq , kisianni qilammut nammineq, maanna Guutip siornatigut uagut pilluta saqqummernissaminut . " Taamaattumik qilammi salliunneqartariaqartoq tamaat Jiisusi Kristusip toquneratigut salliunneqarpoq , tassami Jiisusip qilammi qilleriffimminik salliutippaa Saatani inngilillu malinnaavigisai nunamut ajoquserlugit , .               : misissueqqissaarnermi eqqartuussineq taamaattumik logiskimik isumaqanngilaq." Jiisusip toqunerata makinneratalu kingorna ajortuliortoq ajortuliortorluunniit qilammut saassuteqqinniarlugu iseqqinngilaq.Saqqummersitat 12:7-imiit 12-imut aamma pingaartumik versimi 9-mi allassimasut naapertorlugit : “ Drakonilu annertooq, slange-q qangarnisaq, Diaavulumik Saatanimillu taaneqartartoq, nunarsuaq tamakkerlugu peqquserlussimasoq, anisinneqarpoq: taanna nunamut anisinneqarpoq , inngilillu taanna peqatigalugu anisinneqarput. »   
Pisortatigoortumik adventismep kukkunerata aappaa aamma sabbatip atugaanik aallaqqaammut ilisimasaqannginnermit pivoq kingusinnerusukkullu annertuumik pingaaruteqarluni . Adventistit eqqunngitsumik eqqumaffimminnik upperisamik misilitsinnerup kingulliup, kingulliup, piffissaanut pingaartitsisimapput, taanna ilumut Jiisusi Kristusip ilumut uteqqinnerata nalaani suli inuusussanut kisimi tunngassuteqassaaq. Immikkut ittumik eqqunngitsumik isumaqarput sapaatip-akunnera aatsaat misilitsinnerup kingulliup nalaani " uumasup ilisarnaataa " pissasoq , tamannalu sapaatip-akunnerani atuisartunik Guutimit perloqquneqarsimasunik ikinnguteqarnissamik ujarlernermik nassuiaavoq, ilumut, aallaqqaasiutaaniit . Uppernarsaatitut tunniussara tassaavoq " trompetit arfineq marluk " Saqqummersitat 8, 9 aamma 11 -miittut pinngorsimanerat , taakkunannga sisamat siulliit , 321-p kingorna, kristumiut nalaanni tamani, inuit sapaatip-akunnerani Guutimit pineqaatissinneqarsimasumik ajortuliortarnerminnik mianersoqqusipput . Dan.8:12 - imi oqaatigineqareersoq oqaatigineqarmat : “ Sakkutuut ajortuliorneq pissutigalugu pilliutaasumik tunniunneqarput ; nassup piviusoq nunamut ikkuppaa, suliniutinilu iluatsippaa. » Tamanna " ajortuliorneq " tassaavoq, sapaatip-akunnerata ileqqua Konstantin I-mit 321- miit sivisuumik arfanneqartoq aammalu upperisamik paavimit Romamit 538-miit pisuutinneqartoq , " uumasup ilisarnaataa " Apo.13:15-imi allassimasoq ; 14:9-11 -imi ; 16:2 -mi. 1995-imi, 1982-ip 1991-illu akornanni siunnersuutigaara siulittuutitut qaamasumik itigartitsinermik ersersitsisimalluni , pisortatigoortumik adventismeq Guutip akeqqani nalunaarutigineqarsimasuni ersersinneqarsimasunilu ataatsimooqatigiinnermik annertuumik kukkuvoq. Assersuut Guutip Israelimut siornatigut Egyptenimik suleqateqarnera pillugu isornartorsiuinerit amerlasuut , ajortuliornermik typiskimik assilisassiaq, tassaavoq, iliuuseqarnermi tassani, tamakkiisumik soqutigineqanngilaq ; tamannalu adventistit pissusaat suli annertunerulersippaa.              
Ilumut, sabbatip qanoq inissisimaneranik aammalu Pinngortitsisutut Guutitut pingaaruteqarneranik ilisimasaqalermata, inuiaqatigiit adventistit upperisamik akeqqatik ersarissumik suussusersimasariaqaraluarpaat, taakkulu qatanngutaasut qanoq ittuunerannut imminnut illersorsimasariaqaraluarmata. Tassami sapaatip- akunnerata sapaatip-akunnera Saqqummersitat 7:2 -mi " Guutip inuusup ilisarnaataa " tassaammat , tassa pinngortitsisup Guutip kunngip ilisarnaataa, akeqqani, sapaatip-akunnera , Saqqummersitat 13:15-imi " uumasup ilisarnaataa " taamaallaat tassaasinnaavoq .      
Uani erseqqissarniarpara pisortatigoortumik institutionel adventismep kukkuneranut pissutaasut arlaqartut, kisianni pingaarnerpaat aammalu pingaarnerpaat tassaapput Daniel 8:14-ip ilumoortumik nutserneqarneranut qaamasumik qinngornerup itigartinneqarnera aammalu Daniel 12-imi nutaamik nassuiaammut tunngatillugu narrujuumminarneq takutinneqartoq, taassumalu ilinniartitsissutaa tassaavoq Adventisme diven - legith day -mik erseqqissarneq. Taava tassaavoq 1994-imut nalunaarutigineqartumik Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanut neriuuteqarnertik inissitinnginnerat ; soorlu suliap pionerit 1843-mi 1844-milu taamaaliorsimasut. 
 
 
Guutip eqqartuussissusai pingaarnerit
 
Nunarsuarmi qilammilu pinngortitsinera naammassivoq, ulloq sisamat Guutip inuuneq nunarsuarmi inissippaa. Aammalu inuit naalalluarnermik pissusilersornerat, taamaattumik ajortuliorneq, pissutigalugu Guutip taanna, malitseqartumik, ukiuni arfineq-marlunni tusindini oqaluttuarisaanerata ingerlanerani , eqqartuussinermini arlalinni aalajangiiffigissavaa . Eqqartuussinerit taakku ataasiakkaat atorlugit allanngortitsisoqartarpoq aammalu konkretimik takuneqarsinnaasumillu misigineqartarluni. Inuit malinnaavigisaat annertussusillit taakku guutimit iliuuseqarnissaat piumasaqaatigaat, taakku siunertarivaat piviusumik aqqusineq namminersorluni eqqartuussinermigut akuerineqarsimasoq uteqqinnissaa.
 
Isumaqatigiissummi siullermi eqqartuussinerit .
Eqqartuussineq : Guutip Evap Adamillu ajortuliorsimanerat eqqartuuppaa, taakku perloqquneqarput “ Edenip naatsiivianiit ” anisinneqarput .   
Eqqartuussineq 2. Guutip inuit upperinnittut nunarsuaq tamakkerlugu ” qarsutsinermi ” imeq atorlugu aserorpai .   
Eqqartuussineq 3. : Guutip inuit oqaatsit assigiinngitsut atorlugit immikkoortippai ” Babelip tårnia ” qaffanneqarnerata kingorna .   
Eqqartuussineq 4. : Guutip Abramimik suleqateqarpoq taannalu kingorna Abrahaminngorluni . Taamani Guutip Sodoma Gomorralu, illoqarfiit annertuumik ajortuliorfiusut , aserugai ; ” ilisimasaq ” akerleriissuteqartoq aammalu akerleriissuteqartoq .     
Eqqartuussineq 5. : Guutip Israel Egyptenimi inussiaataanermit annaavaa , Israel inuiaqatigiinngorluni kiffaanngissuseqarlunilu namminersortunngorluni Guutip inatsisini saqqummiussisarpai . 
Eqqartuussineq : Ukiuni 300-ni, taassuma aqutsinerata ataani aamma eqqartuussisut 7-it annaassiniartut iliuuseqarnerisigut, Guutip Israeli ajortuliorneq pissutigalugu akeqqaminit saassussineqartoq annaassimavaa . 
Eqqartuussineq 7. : Inuit piumasaat naapertorlugu , aammalu perloqqunneqarnerat pillugu , Guuti nunarsuarmi kunnginit aammalu taakku sivisuumik dynastiinit (Judami kunngit Israelimilu kunngit) taarserneqarpoq. 
Eqqartuussineq 8. : Israeli Babylonimut nuunneqarpoq . 
Eqqartuussineq : Israelip Jiisusi “ Missiarsi ” guutimeersoq itigartitsissutigaa – Isumaqatigiissutip siulliup naaneqarnera . Isumaqatigiissut nutaaq ilinniartitsissutit tunngavigalugit naammalluinnartumik aallartippoq.   
Eqqartuussineq : Naalagaaffik Israel Romamiut ukiumi 70-imi aserorpaat . 
 
Isumaqatigiissummi nutaami eqqartuussinerit .
Taakku Saqqummersitami ’ trompetini arfineq marlunni ” eqqaaneqarput.  
eqqartuussineq : Barbariat 321-p kingorna 395 -ip 538-illu akornanni . 
dom : Paavip upperisamik aqutsinerata 538-imi pilersinneqarnera. 
Eqqartuussineq : Upperisamik Sorsuutit : taakku katuullit Guutimit akuerineqanngitsumik protestantinik nutarterisunik akerleriinneqarput : “ pissusilersortut ” Dan.11:34-miittut .     
Eqqartuussineq : Franskit revolutionærit ateismiat kunngissaq aallaavigalugu romamiut katuullit despotismeat unitsippaa . 
eqqartuussineq : 1843-1844 aamma 1994 .​ 
– Aallaqqaasiut : Peqqussut Dan. 8:14-imiittoq atuutilerpoq – tassani piumasaqaataavoq suliap naammassineqarnissaa, Peter Waldo-mit, assersuutissaq naammalluinnartoq, 1170- imiit 3. Nutarterinermik suliaq taamaalilluni naammassineqarpoq naammassineqarlunilu .   
– Naggataatigut : Jiisusimit “ vomiteqarsimavoq ” 1994-imi institutionelt toquvoq , nalunaarusiaq “ Laodicea ” -mut adresserneqartoq naapertorlugu . Guutip eqqartuussinera aallartippoq illuani upperisamik toqunartumik siulittuutitut misilinneqarneratigut. Akuerineqanngitsumik siornatigut qinigaasoq katuullit protestantillu upperinnittut lejriannut ilannguppoq .      
Eqqartuussineq 6. Eqqartuussineq : " 6. Trompete " sorsunnersuup aappaata nalaani eqquuppoq, Dan 11:40-45-imi allaaserineqartoq . Kingunertut sapaatip akunnerani arfineq-marlunni sapaatip-akunnerani eqqissisimaarneq inerteqqutaavoq, aallaqqaammut social sanktioninik pineqaatissinneqarluni inerteqqutaalluni , kingornalu nutaamik peqqussummik toqutsisoqarluni pineqaatissinneqarluni .   
Eqqartuussineq 7. Saqqummersitat 16-imi allaaserineqartut kingulliit arfineq-marluk sioqqullugit, 2030-mi aasaanerani, Kristusip naalannartumik uteqqinnerata inuit nunarsuarmi civilisatiunerisa najuunnerat unitsippaa . Inuit nungutaapput. Saatani kisimi nunarsuarmi inoqanngitsumi , Saqq .     
Eqqartuussineq : Jiisusi Kristusimit qilammut tiguneqarmat, toqqakkani toqusimasut ajortut eqqartuussinissaannut ingerlaqqipput . Tassaavoq eqqartuussineq Saqqummersitat 11:18 -imi allassimasoq . 
Eqqartuussineq : Eqqartuussineq kingulleq ;​ Toqusimasut ajortut makitinneqartarput ’ toqup aappaata ” malittarisassaanik misigisaqarnissaminnut ’ ikuallannermik tatsip ” pissutigalugu , taanna nunarsuaq qaliparpaa, ajortuliorneq pissutigalugu suliat tamaasa taakku peqatigalugit nungusarlugit.      
Eqqartuussineq : Nuna qilak mingutsinneqarsimasut nutarterneqarput naalannartinneqarlutillu. Guutip naalagaaffiani nutaami naassaanngitsumi toqqakkanut tikilluaqqusaagut !  
 
Divine A- miit Z-mut , Aleph-imiit Tav-imut , alfa-miit omega-mut
Biibili atuakkanut allanut inuit allattorsimaffiannut assigiinngissuteqanngilaq, pinnguaatip isikkoqarnera kisiat pinnagu. Pissutigalugu ilumut , pinnguaatit kisimik takusarpagut, taakku atuartarpagut allannermi isumaqatigiissutit immikkut ittut oqaatsinut hebræerisut grækerisullu , tassani allakkiat aallaqqaasiutaat uatsinnut tunniunneqarput. Kisianni Biibilimik allannermini Mosesip hebræerisut oqaatsit archaiskiusut atorpai, taakku alfabetimi allakkat ullumikkut allakkanit allaanerupput , Babylonimi eqqissiviilliornermi nalaani allakkamik allakkamik taarserneqarput, ajornartorsiuteqanngitsumik . Kisianni allakkat oqaatsit immikkoortinneqanngitsumik ataatsimut ikkussorneqarput , tamannalu atuarnissaminnut ajornannginnerusimavoq. Kisianni ajornartorsiutip tamatuma tunuani tassaavoq aallaqqaasiut malunnartinniarlugu allakkap toqqarneqarnera apeqqutaatillugu oqaatsit assigiinngitsut pilersinneqartarnerata iluaqutaa. Pisinnaavoq aamma uppernarsarneqarsimavoq, tamannalu uppernarsarpaa Biibili ilumut inuit eqqarsaatigisinnaasaannit angusaqarsinnaasaanillu annertunerujussuusoq. Guutip killilersugaanngitsumik pinngortitsisup eqqarsaataa eqqaamasaalu kisimi taamatut suliamik isumassarsiorsinnaasimavoq. Biibilip arlaleriarluni atuarneqarneranik maluginiagaqarnerup taassuma ersersippaa oqaatsit ataasiakkaat tassani takuneqarsinnaasut Guutimit piffissap ingerlanerani atuakkiani assigiinngitsunut toqqarneqarsimasut isumassarsiorfigineqarsimasullu kingullermik, Saqqummersitani imaluunniit Apokalipsi , tikillugu .
1890-ip missaani russit matematikeriat Ivan Panin - ip takutippaa , biibilikkut allakkat sananeqarneranni assigiinngitsuni kisitsisit atorneqartarnerat . Pissutigalugu hebræerisut grækerillu oqaasii ataatsimut tunngavigaat alfabetiminni allakkat aamma kisitsisit kisitsisillu atorlugit atorneqartarmata. Yvan Paninip takutitsinerata angutit Guutip Biibilianik pingaartitsinngitsut pisuunerat annertuumik annertusarsimavaa. Tassami nassaarineqarsimasut taakku inuit Guutimik asannilersinnaanngortinnissaannut sunniuteqanngippata, taamaattorli taakkuninnga inatsisitigut pisinnaatitaaffiit tamarmik tigusarpaat, taassuma pinngorsimanera upperiumannginnissaanut. Yvan Panin-ip takutippaa qanoq amerlassuseq " arfineq marluk " Biibilip sananeqarnerani tamani sumiluunniit takuneqarsinnaasimanersoq tamannalu pingaartumik Biibilip vers-iani siullerpaami, 1 Mosesi 1:1-imi. Uanga nammineq uppernarsarsimavara ulloq arfineq - marluk sapaatip-akunnera " Guutip inuusup " nalunaaqutsiussaa " Saqqummersitat 7:2 -mi allassimasoq , taamaattumik suliaq taanna uppernarsaatinik nassaarsimasunik aatsaat uppernarsarpaa, taanna matematikerip pitsaasuup ilisimatuut piumasaqarfiusut , piffissami aamma uagutsinni, ilisimatusarnermik uppernarsaatinik uppernarsarneqarsinnaanngitsunik neqerooruteqarsimasoq.    
Yvan Panin-imiit ullumikkut qarasaasialerineq misissoqqissaarsimavaa allakkat 304805- it allakkat allattorsimaffianni ataasiinnarmik alliance-mik sanasut aammalu software-ip atuarneqarsinnaasunik assigiinngitsunik amerlasuunik neqerooruteqarpoq, allakkat ataasiakkaat annertuumik skakbordimut inissinneqarnerisigut, taassumalu naligiissitaasinnaanera ataatsimik horisontalimik linjemik ataatsimik linje-mik 30-mik kingullermik a80 -mik aallartitsivoq 05 allakkat ; aamma taakku marluk akornanni ekstreme alignment-it tamarmik naatsorsorneqarsinnaanngitsut akornanni ataatsimoorussat . Tassani nunarsuarmi nunarsuarmut tunngasut, nunat tamalaat akornanni pisut aammalu inuit qanga ullumikkullu aqqi pillugit paasissutissat nassaarisarpagut aammalu periarfissat annertuujupput pissutigalugu pisariaqartinneqartoq tassaavoq oqaatsit pilersinneqarsimasut ataasiakkaat akornanni immikkuullarissumik inissaqartitsinissaq (1-imiit n...-mut) . Horisontalimik aamma vertikalimik naleqqussaanerit saniatigut oblique-nik naleqqussaanerit amerlavallaarput, qulaaniit ataanut aamma ataaniit qummut , talerperlikkut tunumut aamma talerperlikkut talerperlimut. 
Taamaattumik immap assilisassiaa tiguara uppernarsarpara Biibilimik ilisimasavut qaavanut niveau-miittoq. Isertortumik toqqarneqarsimasoq naassaanngitsumik iserfigiumasaminni toqqarneqarsimasunut saqqummiunneqassaaq. Aamma Guutip asannittuni pissaanermigut annertuumik killilersugaanngitsumillu tupigusutsissavai .
Takutitsinerit taakku pissanganartut ajoraluartumik inuit uummataannik allanngortitsisinnaanngillat, taamaalillutik Guutimik asannilerlutik “ uummatiminnik tamanik, uummatiminnik tamanik, nukissaminnik tamanik, eqqarsaatiminnillu tamanik ” ( 5 Mosesi 6:5 ; Matt 22:37) ; taassuma piumasaqaataa malillugu. Nunarsuarmi misilittakkat uppernarsarsimavaat, qinngasaarineq, qinngasaarineq pineqaatissiisarnerlu inuit allanngortinngilaat, taamaattumillu Guutip annaassiniarnermut pilersaarutaa inuunerup kiffaanngissuseqartup aallartinneraniit versimi matumani tunngaveqarsimavoq : " asanninneq naammalluinnartoq ersiornermik anisitsisarpoq " (1 Johannesi 4:18) . Qinigaasut toqqarneqarnerat Guutimut, Ataataminnut qilammiumut, asanninnermik naammalluinnartumik takutitsisimanerannik tunngaveqarpoq. Tassani " asanninneq naammalluinnartoq " inatsisinik peqqussutinillu pisariaqartitsisoqanngilaq, siullermillu tamanna paasisimavaa Enok utoqqasaaq Guutimut asanninnini takutippaa " ingerlaarnermigut " taanna , mianersorluni qanoq iliuuseqannginnissaanut. Tassami naalalluarneq tassaavoq asanninneq, asanninneq tassaavoq naalalluarneq asannittumik nuannaarnermik nuannaarnermillu tunniussiumalluni. Guutimit naammalluinnarnermini Jiisusi taarsiullugu takkuttoqarpoq asanninneq " ilumoortoq " pillugu ilinniartitsissut tamanna uppernarsarniarlugu inuit siulliit maligassiuisut malillugit, Abraham, Mosesi, Eliasi, Danieli, Jobi allallu amerlasuut Guutip kisimi aqqinik ilisimasaqartut.               
 
 
Piffissaq pissutigalugu deformationit
Nunarsuarmi oqaatsit ataaseq inuiaqatigiinni persuarsiornermik pissuteqartumik ineriartornermik allanngortitsinermillu aqqusaagaqanngilaq. Aammalu suliami tassani hebræerisut inuit persuarsiornerat taanna qimaanngilaq taamaalilluni hebræerisut allaaserisaq aallaqqaasiutaasutut isigisagut Mosesip allagaasa aallaqqaasiutaannit allaanerunngilaq ilaatigut aallaavittut inissisimalluni. Nassaarneq tamanna Ivan Paninip suliaanut aammalu hebræerisut allakkat 1890-imi atorsimasamini, 1 Mosesi 1:1-imi, oqaaseq Guuti hebræerisut taaguut " elohim " atorlugu digitalinngortippaa . Hebræerisut " elohim " tassaavoq " eloha " -mik amerlassusilik, taannalu ataatsimoorluni guutimik isumaqarpoq. Formi pingajuat peqarpoq : “Él ”. Oqaatsip Guutip aqqinut atassuteqarnissaanut atorneqartarpoq : Daniel ; Samuel ; Betelimi ; il.il.... Oqaatsit taakku Guutimik ilumoortumik taaguuteqartut nutserinermi allakkanik annertuunik allanneqartarput, Guutip ilumoortup inuit guutiisalu eqqunngitsut assigiinngissusaat maluginiarlugu .             
Biibilimi eqqortumik aammalu pingaartumik erseqqissarneqarpoq Guuti ” ataasiusoq ” tamannalu ” eloha ”-nngortippaa, taanna kisimi ilumoortoq ” eloha ”. Tamanna pissutigalugu, imminut amerlassusilimmik oqaaseq " elohim ", 1 Mosesi 1- imi allanilu , Guutip uatsinnut oqaaseqarfigaa, taannalu atorlugu eqqortumik oqaatigalugu inuunerpassuarnut Ataatanngoreersoq, taakku nunarsuarmi systemitta imaluunniit dimension-itta pinngortinneqarnerata siornatigut pinngorsimapput , aammalu inuunerit tamarmik pinngortitamiittut . Taakku qilammi inuunerit pinngortinneqareersut ajortuliornermit immikkoortinneqareersimapput, taanna pinngortitami siullermi akeqanngitsumik saqqummersimavoq. Guutip pinngortitsisup imminut ” elohim ”-imik taasarneratigut suut tamarmik inuusut aamma taanna inunngorsimasut pillugit oqartussaassuseqarnini uppernarsarpaa. Tassa taamatut pisinnaassuseqarluni kingusinnerusukkut , Jiisusi Kristusimi , toqqakkani amerlasuunik ajortuliorsinnaassaaq annaassinnaallugulu , toqunermigut kisimiilluni , inuit inuunerat amerlasuut . Oqaaseq “ elohim ”, amerlassusilik, taamaattumik Guutimik inuuneqartunik tamanik pinngortitsinermigut taaguuteqarpoq. Taaguusersuutip taassuma aamma siulittuutigivaa arlalinnik suliassaqarnissaa annaassiniarnermut pilersaarummi tassani pingaarnertut aammalu malitseqartumik, " Ataata, Erneq Anersaallu Illernartoq " taanna kuutsinnerup kingorna iliuuseqassaaq toqqakkani inuunerat salliutinniarlugu illernartinniarlugulu . Amerlassusilik taanna aamma aqqit assigiinngitsut Guutip atorniarpai : Mikael inngiliminut ; Jiisusi Kristusi inuit toqqarsimasani aappaatigut annaanneqarsimasut pillugit.                 
Inuit perversion-iat pissutigalugu deformation-inut assersuutitut atorpara verbi " pilluaqqusineq ", hebræerisut root-imik " brq "-mik ersersinneqartoq aammalu vokalit atorneqartut toqqarneqarnerat kingunermik " pilluaqqusineq " imaluunniit " perloqqusineq "-mik nutserneqartussaq . Perversimik atornerluineq tamanna Jobimut tunngatillugu oqariartuutip isumaanik atornerluivoq, taannalu nuliani ilumut oqarpoq: „ Guuti pilluaqquuk toqullutillu , “ aammali, „ Guuti perloqquguk toqullutillu “, soorlu nutserisut siunnersuutigaat. Assersuut alla allanngornermik persuarsiortumik, franskisut oqaaseq " qularnanngitsumik " aallaqqaammut aalajangersimasumik absolut-imillu isumaqartoq inuit eqqarsartaatsianni " immaqa " isumaqartitsilersimavoq , tamakkiisumik akerleriissumik . Aammalu assersuut taanna kingulleq pingaaruteqalertussaammat aammalu annertuunik kinguneqartussanngormat oqaatigineqartariaqarpoq. Oqaasersiuutimi " Petit Larousse " -mi oqaatsip " sapaat " -ip isumaqarneranut tunngatillugu allanngortoqartoq maluginiarpara . 1980-imi saqqummersumi sapaatip-akunnerata ullua siulleq saqqummiunneqartoq ukiup tulliani saqqummersumi ulloq arfineq-marluk-inngorsimavoq. Taamaattumik piviusumik Guutip meerartai inuit pilersitsisimasaannik evolutionimik isumaqatigiissutinik mianersoqqusariaqarput, pissutigalugu nammineq tungaaniit, taakku assigalugit, pinngortitsisoq annertooq Guuti allanngorneq ajormat aammalu pingaarnersiuinermini allanngorarneq ajorput, soorlu aamma pisut piffissallu aaqqissugaanerat nunarsuarmi pilersinneqarnerminiit pilersitsisimasoq.                    
Inuit ajortut suliaat Biibilip hebræerisut allassimaffiani allaat maluginiarsimavaat , tassani vokalit annaassiniarnermut kinguneqanngitsumik eqqortumik tunniunneqartarput, kisiannili pisortatigoortumik allanneqarnera illersorniarlugu Guutip kisitsisit atorlugit piareersarsimavaa, tassa allassimaffik ilumoortoq eqqunngitsumit immikkoortinniarlugu atortoq. Tamanna uppernarsarsinnaalissavarput maluginiarsinnaallugulu arlalinnik kisitsisit, taakku kisimik autentisk biblisk version -imik ilisarnaatillit , hebræerisut soorlu grækerisut, taakku ersersitsissutaat ukiuni hundredelinni 2-ni u.n.s.
 
Anersaaq upperisamik pilluaqqusineq pillugu piviusoq utertippaa (uppernermigut ) .
 
Aatsaat eqqaasitsivunga biibilikkut allaaserisap atornerlunneqarnera ; pisut allakkat aallaqqaasiutaat arlalissuit nutserisimanerat pissutigalugu . Piffissap kingulliup inuiaqatigiivini erseqqissarniarlugit piviusumik Anersaaq piviusumik iluarsaattarpaa , toqqarsimasani eqqarsaatit allakkanut suli malunnartumik atornerluisut suli atuuttut tungaanut ingerlateqqillugit . Tamanna tassaavoq sapaatip-akunnerani matumani ulloq 4. september 2021-mi aatsaat naammassineqartoq, taamaalillunilu “ Crystal Sabbath ” -imik ateqartinniarlugu . Atuarnissamut qulequttap toqqarneqarnera qatanngummut arnamut Rwandamiumut qimappaara, taannalu internetikkut sapaatip-akunnerani ineriartorneq pillugu oqaluttuartarparput. Taanna siunnersuuteqarpoq „ upperisamik pissusissamisoortumik pissuseqarnissaq “. Misissuinerup paasisat ilumut pingaaruteqarluinnartut ilaat sammisap matuma paasineqarnera erseqqissumik saqqummiussivoq .     
Biibilimi, 1 Petr. 1:7-imi, Anersaaq upperisaq kuultimik salliunneqarsimasumik ilisarnaatigaa : " upperisasi misilinneqarnera, kuultimit ajornakusoortumit annertunerujussuarmik akikinneruvoq, naak ikuallannermik misilinneqarsimagaluartoq , Jiisusi Kristusip saqqummernerani nersualaarneqarnissamut naalannarnermullu ataqqinninnermut nassaarineqarsinnaaqqullugu . " Naligiissitsinermi tassani paasisimavarput upperisaq, ilumoortoq, assut qaqutigoortuusoq, sumiluunniit qaqqanik ujaqqanillu nassaartarpugut, kuultimut tunngatillugu taamaanngilaq.   
Taava versimiit versimut siullermik ilinniarparput : " upperisaq ajorlugu Guuti nuannaarutigisinnaanngilaq " , Hebr 11 :6 naapertorlugu : " Maanna upperisaq ajorlugu nuannaarutigisinnaanngilaq ; Guutimut saaffiginnittoq upperisariaqarpaa taanna tassaasoq, aammalu taanna ilungersorluni ujaasisartunut akissarsisitsisartoq. "Ilinniartitsissutit marluk upperisamut atassuteqarput : upperisaq pinngorsimaneranut upperisaq, kisianni aamma qularnaveeqquserneq " ujaasisut " pilluaqqusarpai , ilumoortumik, pingaaruteqartumik detaljemik, taanna peqquserlunneqarsinnaanngitsoq . Aamma upperisap anguniagassaa tassaammat Taanna nuannaarutigissallugu, toqqakkat Guutip asanninneranut akissuteqassapput, peqqussutaanik peqqussutaanillu tamanik malinninnikkut, taakku pinngortitami asanninnerata aqqani nammineq saqqummiussisarpai. Asanninnerup ataqatigiinnerata tamatuma kingunerisassai, imminnut asannittunik Guutimillu Kristusimi asannittunik magnetitut ataatsimoortitsisoq, ilinniartitsissummi tusaamasami 1 Kor 13-imi allaaserineqartumi, asanninneq ilumoortoq Guutimut nuannaarutigineqartoq, uatsinnut saqqummiunneqarpoq. Tamanna atuarlugu eqqarsaatigisimavara oqaaseq minnerunngitsoq tusaamasaq Habakkuk 2 :4 -mi allassimasoq : “ ... ajunngitsoq upperisamigut inuussaaq .” Kisianni, versimi tassani nutserineq Louis Segondimit siunnersuutigineqartoq oqaluttuarpoq : " Takuuk, uummataa puffassimavoq, taanna ajunngilaq; kisianni ajunngitsoq upperisamigut inuussaaq. "Sivisuumik , versi taanna uannut ajornartorsiutaasimavoq, uanga aaqqinniarlugu misilittagaqanngilanga." Inuk ’ pingaartitsisoq ’ qanoq ililluni Guutimit ’ eqqortutut ” nalilerneqarsinnaava ? Taanna , Uss.3:34, Jak.4:6 aamma 1 Petrusi 5:5 naapertorlugit , “ pingaartitsisunut akerliuvoq, anneruniartunulli anersaaq tunniussavaa ” ? Ajornartorsiut saqqummerpoq hebræerisut allassimaffimmi oqaaseq " incredulous " Segond-imi allaaserineqartup taarsiullugu nassaarigatsigu aammalu tupaallaatigalugu nassaarisimavarput , " katuullit " Vigouroux - imik allaaserisaanni , nutserineq pitsaasoq taamatullu logiskiusoq, Anersaap oqaluussissutaanik ersarissumik erseqqissumik takussutissiisoq. Tassami, ilumut, Anersaaq Habakkuk isumassarsiorfigaa oqaluttuamik stilimik kunngi Salomonimit isumassarsiorfigineqareersumik oqaluttualiornermini, tassani absolut opposite-nik oppositionsparameterinik inissitsissimavoq ; uani, Habakkukimi, " upperinninnginneq " ".                                   aamma  upperaa " . Aamma Vigouroux aamma latinerisut Vulgate nutserinermini tunngavigineqartoq naapertorlugit versi ima allassimasoqarpoq : " Takuuk, upperinnittuunngitsoq (a) eqqortumik uummatiminik piginnittuunngilaq; kisianni ajunngitsoq upperisamigut inuussaaq . " Versip ilaat marluk sammisamut ataatsimut tunngatinneqarnerisigut Louis Segond Anersaap oqaluussissutaanik atornerluivoq atuartartullu Guutimit oqaluussineq ilumoortoq paasiniarlugu inerteqqutaallutik." Taanna aalajangerneqareerpat maanna paasiniarparput Habakkukip qanoq eqqortumik " adventistit " misilinneqarnerat 1843-1844 -mi , 1994-imi, aammalu ulloq kingulleq Kristusip ilumut kingullermik uteqqinnissaanut tunngasoq , 2030-mi ukiakkut Adventistit misilittagaat ataasiakkaat uppernarsarneqareerput , Saqq 10 : 6-7 -imi , oqaaseqatigiinni : " kinguarsaasoqanngilaq ... kisianni Guutip isertugaa naammassineqassaaq ." Takutitsinermut tassunga Habakkuk 2-mi allassimasoq aallaqqaasiutaaniit tigussavara, nassuiaatinik oqaaseqaatit akornanni ilanngullugit.         
L.Segond-ip allaaserineqarnera uannit allanngortinneqartoq
Versi 1 : “ Uanga postimiissaanga , aammalu tårnimi inissisimassaanga ; Uanga takussavara YaHweh uannut qanoq oqarumaarnersoq , aammalu argumentimi qanoq akissanerlunga . »   
Maluginiaruk pruffiitip " utaqqisarnermik " isumaqarnera , taanna adventistit misilitsinnerannik ilisarnaatissaavoq , Anersaaq Dan.12:12-imi oqaluussinermi oqarfigaatigut: " Pilluaqqusaalluni ullut 1335 -it tikillugit utaqqisoq ." Tamanna paasilluarniarlugu " tunngavilersuutip " taassuma isumaa kapitalimi siuliani tunniunneqarpoq tassani ajornartorsiut Habakkukip saqqummiussaa tassaavoq nunarsuarmi ajortut ajorsarnerisa sivitsorneqarnerat : " Taamaattumik nerrivimminik eqqussissava, inuiaqatigiillu toqutsissavai qaqugukkulluunniit, annaasaqanngitsumik? » (Hab 1:17). Eqqarsaatersornermi apeqquteqarnermilu tassani Habakkukip inuit tamarmik nunarsuup naanerata tungaanut taamatut maluginiagaqartut qanoq pissuseqarnerat ersersippaa . Taamaattumik Guutip akissuteqaatini saqqummiutissavaa siulittuutitut Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa pillugu sammisaq siunnersuutigalugu, tamannalu ajortunik, narrujuumminartunik, upperinnittunillu, upperinnittuunngitsunik aammalu upperinnittuunngitsunik naalakkersuinermik aalajangersimasumik unitsitsissaaq.           
Versi 2 : “ Naalakkap oqaasia uannut tikippoq oqarlunilu : Siulittuut allaguk ; »   
1831-p 1844-llu akornanni William Miller saqqummiussivoq diagrammit nalunaarutini siullermik 1843-mi ukiakkut, kingornalu 1844-mi ukiakkut uteqqinnissaanik siulittuisunik Piviusumik Naalagaaffimmit " piffissaq kingulleq " pillugu. 1994-imi misigissutsimut tassunga atatillugu ilumut kingunerit piffissap aalajangersimasup kingorna aatsaat paasineqarsimappata , soorlu 1844-mi taamaattoqarsimasoq, ulloq naatsorsorneqarneralu ulloq manna tikillugu Guutip inuusup Anersaanit uppernarsarneqarpoq .  
Versi 3 : “ Tamanna siulittuutaavoq piffissaq aalajangerneqareersoq, ”  
Piffissaq taanna Guutimit aalajangerneqarsimasoq 2018-imiilli saqqummiunneqarpoq, ulloq Jiisusi Kristusip uteqqinnissaa siunertaralugu piffissaq aalajangersimasoq tassaavoq 2030-mi upernaaq.
“ Taanna naggatissaminut ingerlavoq, sallusuissummik oqaaseqanngilaq; »   
Kristusip ajugaasup uteqqinnissaa nalunaaquttap ingerlanerani piviusunngortinneqassaaq, siulittuutillu tamanna nalunaarutigalugu ’ sallusuissummik oqaaseqanngilaq ’. Jiisusi Kristusi qularnanngitsumik 2030-mi ukiakkut uteqqissaaq.   
“ Kinguaattoorpat utaqqiuk , qularnanngitsumik piviusunngortinneqassaaq. »  
Ulloq Guutimit aalajangerneqarsimappat, taanna pillugu Kristusip uteqqinnissaa ilumoortoq naammassineqassaaq nalunaaquttap aalajangersimasup matuma nalaani, taanna kisimiilluni 2018-ip tungaanut ilisimavaa , 1994 aamma piffissap kingulliup tungaanut, kristumiut annaassiniarnerminik piumasaqartut upperisaat , taanna toqqarsimasani toqqarsinnaalerpaa . Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik siusinnerusukkut nalunaarutit eqqunngitsut taakku Guutimit atorneqartarput nunarsuup naanerata tungaanut immikkoortitsiniarluni, " karrinik pitsaasunik naatsiianik, savanik nersutaatinik " , upperisallit upperisaqanngitsunit, " upperisallit upperisaqanngitsunit " , toqqakkat kukkusunit.       
Versip uppernarsarpaa adventistit " utaqqisarnerat " parameteri , taanna suli nassuiaatitut pingaarnertut inissisimavoq illernartunik kingullernik immikkoortinneqarsimasunik aammalu ullut arfineq-marluk ilumoortumik sapaatip-akunneranik atuinermik 1844-mi ukiakkut, adventistit eqqartuussinerisa aappaata naaneraniit. Versimi tassani Anersaap qularnaveeqqusiinermik isumaqarneq innersuussutigaa , taanna Kristusip uteqqinneranut, ajugaasumut, annaassiniartumut akissarsiortumullu, ilisarnaatiuvoq.  
Vigouroux-imik allaaserisaq
Versi 4 : “ Takuuk, upperinnittuunngitsoq (an) eqqortumik uummatiqassaaq; kisianni ajunngitsoq upperisamigut inuussaaq . »   
Oqaluttuaq taanna Guutip inuit adventistit eqqartuussinerannut sisamanut ullunut 1843, 1844, 1994 aamma 2030-mut atatillugu eqqartuussisimaneranik ersersitsivoq, Guutip eqqartuussinera piffinni ataasiakkaani sakkortuuvoq. Siulittuutitut nalunaarusiaq aqqutigalugu Guutip kristumiut ’upperinnittut’ ’ upperinngisaminnik ’ ersersitsisut , toqqarsimasani , tassa siulittuisut , siulittuutitut nalunaarutaat qinngasaarisarnerisigut , saqqummersippai . Assigiinngitsumik toqqarneqarsimasoq Guutimut naalannartuuvoq siulittuutitut nalunaarusianik tigusisarnermigut aammalu peqqussutit nutaat saqqummiunneqartut malillugit. Naalalluarneq taanna, Guutimit ’ akuerineqarsinnaasutut ’ nalilerneqartoq , , piffissami tassani , nalilerneqarpoq ajunngissuseq Jiisusi Kristusip aqqani pineqartoq illersorniarlugu naleqquttutut.      
Allaat Guutimut upperisaq ” asanninneq pissutigalugu ” naalalluartoq naassaanngitsumut takkuttumut isernissamut naleqquttutut isigineqartarpoq. Allaat Kristusip aappaatigut ajortuliornerminit annaanneqartoq ’ upperisamigut ’ annaanneqarpoq . Pissutigalugu upperisap akissutaa inuup nammineq , tamanna pissutigalugu Jiisusip oqaluussissutini , ataasiakkaarlugit , toqqarsimasaminut tunngatinniarpai, assersuut : Matt.24:13 : " Kisianni taanna naggatissap tungaanut naammagittassuseqartoq annaanneqassaaq . " Upperneq ataatsimut malittarisassamut akissuteqarpat ataatsimoorsinnaavoq. Kisianni, mianersortarit ! Inuit oqaatigisaat peqquserlunniutaapput, tassami Jiisusi kisimi aalajangissavaa kikkut annaanneqassanersut imaluunniit annaanneqassanersut qilammut isernissamik kissaateqartunit upperisaq pillugu eqqartuussinera naapertorlugu .           
Ataatsimut isigalugu Habakkukimi versini taakkunani Anersaaq ” upperisaq ” aamma ” suliat ” akornanni qanimut immikkoortinneqarsinnaanngitsumillu ataqatigiinnermik ersersitsivoq uppernarsarlugulu ; arlaannik apustilimit Jaakumit makitinneqareersoq ( Jak 2:17 : " Taamatuttaaq upperisaq suliaqanngippat nammineq toquvoq ." ) ; tamanna isumaqarpoq oqaluussisarnerup aallaqqaataaniit upperisaq pillugu sammisaq paasineqarsimanngitsoq aammalu paasineqarsimanngitsoq. Ilaat, soorlu ullumikkut , upperisamik sammisaqarneq kisiat tassunga atassuteqartippaat, suliassat uppernarsaataat soqutiginagit, taakku pingaaruteqarneranik inuunermillu tunniussipput. Inuit pissusilersornerat , Guutip Jiisusi Kristusip uteqqinnissaanik nalunaaruteqarnermini ilisimatitsissutigisarpai , upperisaminnik ilumut qanoq ittuuneranik ersersitsivoq. Aammalu piffissami Guutip kiffaminut kingullernut annertuumik qaamasumik kuineqarnerani, piumasaqaatit nutaat Guutimit 1843 - miit pilersinneqarsimasut paasinngisaannarpaat pillugit pisuutitsisoqanngilaq . Aallaqqaammut, sabbat tassaavoq pilluaqqussutip taassuma guutimit pilluaqqussutaata ilisarnaataa, kisianni 1844-miit , nammineerluni naammassisaqarsimanngilaq , pissutigalugu asanninneq siulittuutitut piviusumik , 1843-p aamma 2030-p tungaanut saqqummersinneqartoq , Guutimit , nammineerluni , piumasaqaatigineqartarsimavoq . Ilumut, qulliit nutaat 2018-imiit tiguneqartut ulloq arfineq-marluk sapaatip-akunneranut qanimut ataqatigiipput, taanna ukiuni tusindini arfineq-marlunni siulittuutitut assilisassiarineqalersimavoq, taannalu aallartissaaq Jiisusi Kristusip uteqqinneraniit 2030-mi aasaanerani qinngornerit nutaat nutaallu tamarmik Jiisusi Kristusip aqqani ersersinneqarput soorlu Matth. 13:52 -mi ilinniartitsissutigineqartoq : “ Oqarfigalugit : Taamaattumik allaffissornikkut ilinniartitsisoq kinaluunniit qilammi naalagaaffimmi ilinniartinneqartoq illup piginnittuanut assersuutaavoq, pisuussutinik nutaanik nutaanillu anisitsisartoq . ”                Guutimik asannittumik pilersaarutini aammalu isertugaat sivisuumik inuit ilisimaneqanngitsut paasiniarlugit asannilersinnaanngilaq.
 
 Habakkuk aamma Missiarsip siullerpaamik tikiunnera
Siulittuut taanna aamma juutit naalagaaffiannut Israelimut eqquuppoq, taakkununngalu Missiarsip siullerpaamik tikiunnera nalunaarutigineqarpoq. Piffissaq taanna tikiffissaq aalajangerneqarpoq nalunaarutigineqarlunilu Dan.9:25-imi. Aammalu naatsorsuinermini tunngaviusoq Ezra-p atuakkiaani, kapitali 7-imi, nassaarineqarpoq, taamatut pisoqartarpoq juutit Danielip atuakkiaa oqaluttuarisaanerup atuakkianut ilaatinneqarmat, taannalu Ezra-p atuakkiaa sioqqullugu allassimavoq. Kisianni taamaalilluni siulittuisutut atuuffia annikillisinneqarpoq atuartumullu takuneqarsinnaajunnaarluni. Jiisusi tassaavoq pruffiiti siulleq apustilini ajoqersukkanilu Danielip siulittuutaanut eqqumaffiginnissuteqartoq.
 Nalunaarutigineqartoq kinguarsaaneq, " kinguarsaappat utaqqiuk ", aamma naammassineqarpoq , pissutigalugu juutit utaqqipput akiniaasumik messiasimik Romamiullu annaassiniartussamik , Esaja 61-imik tunngaveqarluni tassani Anersaaq Kristusi pillugu versimi 1- imi oqarpoq : " Naalakkap anersaava, YaHWés me, newed to b piitsut; Taanna uannut nassiussivoq uummatikkut ajortut peqqissimitinniarlugit, tigusarineqartut kiffaanngissuseqarnerat nalunaarutigissallugu, tigusarineqartut kiffaanngissuseqarnerat nalunaarutigissallugu; » . Versimi 2- mi Anersaaq erseqqissarpaa : “ Ukioq YaHWéH ’p iluarisimaarneqarnera , aamma Guutitta ulloq akiniarfissaa nalunaarutigissallugu ; Tamarmik aliasuuteqartut isumakkeerfiginiarlugit ; ". Juutit nalunngilaat " ukiup anersaaq " aamma " ulloq akissarsiorfiusoq " akornanni ukiut 2000-it suli qaangiuttariaqarmata inuiaqatigiit Kristusip uteqqinnissaanut, ajugaasussaq, annaassiniartoq akissarsisitsisorlu , Esaja 61:2 naapertorlugu. Ilinniartitsissutit tamanna ersarissumik takuneqarsinnaavoq nalunaarusiami Lukasi 4:16-21 -mi allassimasumi : “ Nazaretimut, tassani peroriartorfigisimasaminut, tikippoq, soorlu ileqqutut ulloq sapaatip-akunnerani synagogemut iserpoq. Atuarniarlugu nikkorfavoq, pruffiitip Esajap atuakkiaa tunniunneqarpoq. Aammalu taanna ammarlugu nassaarisimavaa allassimasoq , Naalakkap Anersaa uannut tunngavoq, taanna uannut uuliamik iivangkiiliumik pisuusunut oqaluussissutigissallugu : Taanna uannut nassiussivoq uummatikkut ajortut peqqissimitinniarlugit, tigusarineqartut kiffaanngissuseqarnissaat , isigisinnaajunnaarsimasullu takusinnaalernissaat nalunaarutigissallugu, ajorsarsimasut annaanneqarnissaat, Naalakkap ukiua akuerisaasoq nalunaarutigissallugu . Taava atuakkaq ikkuppaa, kiffartortumut tunivaa, issiaqqillunilu. " Uani atuarnermini unitsiinnarlugu uppernarsarpaa siullermik tikiunnera " ukioq anersaaq " pruffiitimit Esajamit nalunaarutigineqartoq kisimi pineqarmat. Versi 2: 1 ingerlaqqippoq ima oqarluni , “ Synagogemiittut tamarmik taanna qiviarpaat. Taava oqarfigilerpai , Ullumikkut allassimaffik una tusarnaarnitsinni eqquuppoq. » " Ulloq akissarsiorfiusoq".                             » soqutigineqanngitsoq atuarneqanngitsumik Guutimit inissinneqarpoq, 2030-mi aasaanerani, aappassaaneernissaanut, maannakkut, guutimit pissaanermini tamani. Kisianni uteqqinneq tamanna sioqqullugu Habakkukip siulittuutaa eqquutsinneqassaaq " kinguarsaanermik " , " adventistit " misilinneqarnerat aqqutigalugu , 1843-1844-mi aamma 1994 -imi , soorlu aatsaat takusinnaavarput.    
Kingullermik tunniussineq
 
Piviusoq qiviarlugu
2021 -mi aasaanerani , ukiup guutiusup aallartinnerani, pisuussuteqartut kisiannili eqqunngitsumik kristumiut vestlige inuiaqatigiit aatsaat takutippaat utoqqaat inuunerat illersorniarlugu piumassuseqarnertik, nunap aningaasarsiornikkut ajornartorsiornera akilerlugu. Tamanna pissutigalugu Guutip sorsunnersuup aappaanut tunniutissavaa, taanna inuit qassinilluunniit ukiullit inuunerannik amerlasuunik annaasaqartussaavoq, ilisimalluinnarlugu Guutip pineqaatissiissutaanut aappaanut tassunga aaqqiissummik akiuussutissamilluunniit peqanngitsoq. Sioqqullugit, ukiut 8 -t qaangiuppata , tassaavoq ukioq 6000 nunarsuup pinngortinneqarnerani , taassumalu naanerani Jiisusi Kristusip uteqqinnera malunnartinneqassaaq. Ajugaallunilu ajugaalluni, taanna annaanneqarsimasut , toqqakkani inuusut aamma makititsisussat, qilammi naalagaaffimminut ingerlatissavai aammalu nunarsuarmi inuit inuunerat tamaat aserussavaa , taanna kisimiilluni qimassavaa, taartumi immikkoortinneqarluni , aallaqqaammut inngilimik upperinnittumik, Saatanimik, diaavulumik.
Ukiuni 6000-ini periusissiamut upperinninneq pingaaruteqarpoq programmi taanna akueriniarlugu. Biibilimi kisitsisit tunniunneqartut aallaavigalugit eqqortumik naatsorsuinerit pisinnaajunnaarsinneqarput, Abrahamip ulloq inunngorfia pillugu " blur " pissutigalugu ( Terap erneranut pingasunut ulloq ataaseq : 1 Mos.11:26 ) . Kisianni inuit kinguaariit Adamimiit Kristusip uteqqinneranut malitseqarnerat uppernarsarpaa kisitsisip taassuma qanilliartornera 6000. Uppernerput kisitsisip taassuma runde-p, eqqortup, tunniunneqarneratigut toqqaaneq taanna " paasinnittaaseqartumut " pinngortitami , tassa pinngortitsisumut Guutimut, paasinnittaaseqarnermik inuunermillu tamanik pilersitsisumut, tunngatinniarparput. " Sabbati " pillugu periuseq peqqussutini aappaani eqqaaneqartoq naapertorlugu Guutip inuup " ullut sisamat " ukiunilu tusindini sisamani suliassani tamaasa suliarinissaannut tunniuppai, kisianni ulloq arfineq-marluk ukiullu tusindit arfineq-marluk tassaapput eqqissiviilliorfiit " illernartinneqarsimasut " (immikkoortinneqarsimasut) Guutimut toqqakkanullu.             
Atuakkap matuma imarisaata takutippaa upperisaq Guutimut nuannaarutigineqartoq sananeqartartoq toqqarsimasaasa “ ilisimassuseqarlutik imaluunniit ilisimassuseqarlutik ” pissusilersornerisigut, taakku Guutip oqaatigisaanik, siulittuutaanik eqqarsaataanilluunniit atorluarsinnaavaat (takuuk Daniel 12 :3 : “ Ilisimasallit qinngornerup qaammaarissusiatut qinngortitsissapput, taakkulu qilammi qinngornerit ” fy Guutip toqqagaa, annaassiniarnermi ajunngissuseqarnermini Jiisusi Kristusimi ersersinneqartumi iluaqutiginiarlugit.     
Suliaq una matuniarlugu, drama-p tulliup sioqqullugu, uanga aamma Guutip meerartaanut ilumoortunut tamanut atuartussanut, upperinninnermillu nuannaarnermillu tikilluaqqusisussanut , versi una Johannesi 16:33-meersoq uannut tunniunneqartoq assigiinngitsunik marlunnik ulloq 14. juni 1999-imi kuutsinneqarnerata nalaani tunniunneqarsimavoq . ataaseq institutionimiit kuutsinneqarnerma uppernarsaataa pillugu, aappaalu atuakkap " Jiisusi Kristusip " siullermeerneqarnerani, taanna piffissami tassani kiffartorfimmiit uannut tunniunneqarpoq , qanittukkut ukiuni Jiisusip inuunermini pilliutaasumik neqerooruteqarfigisaani : " Tamakku ilinnut oqaatigisimavakka, uannut eqqissineq pissarsiarisinnaaqqullugu. Nunarsuarmi ajornartorsiortussaavusi ; kisianni sapiitsuliorit, silarsuaq ajugaaffigaara . "       
Samuel , Jiisusi Kristusip kiffaa pilluaqquneqartoq, “ Ilumut ! ”  
 
 
 

Kingullermik sianerneq
 
 
 
Paasissutissaq una allakkakku, 2021-p naanerani nunarsuarmi suli nunarsuaq tamakkerlugu upperisamik eqqissineq qujamasuutigineqarsinnaavoq qujamasuutigineqarlunilu. Taamaattorli Guutimit piareersarneqarsimasut siulittuutitut saqqummiussinerit decifrereqarsimasut pillugit ilisimasakka tunngavigalugit uppernarsarpara, minnerunngitsumik qularutiginngisaannarlugu, sorsunnersuaq ajortoq piareersarneqartoq ukiunilu tulliuttuni 3-ni 5-inilu naammassineqarnissaanut aqqusaagaqartoq. Saqqummersitsinermigut " sisamat trompete " atorlugu symbolikkimik taaguuteqartumik Saqq aaqqissuunneqarpoq upperisamik programmimik guutimeersumik. Pineqaatissiissutini sisamaat tassaavoq mianersoqqussallugu, kingullermik, kristumiussutsip tassunga upperinninnermik pisuusoq. Guuti annaassiniarnermilu pilersaarutaa peerlugit inuup inuunera isumaqanngilaq. Taamaattumik " trompetit " 3. Mosesi 26-mi analogimik ersersinneqartumik sukkasuumik pissuseqarmata, " sisamat " toqutsisarnermik sakkortussusiat inuit sivisuumik ersiorfigisimasaat aammalu ersiorfigisimasaat ersiornermik qaffasissumik tikissaaq. " Trompeti sisamat " sorsunnersuup kingulliup inuppassuarnik toqutsisussamut tunngavoq, " inuit pingajuat " Saqqummersitat 9:15 naapertorlugu. Aammalu annertussuseq taanna sorsunnermi 200.000.000-inik sakkutuunik, sungiusarsimasunik atortulersorsimasunillu sorsuuteqartunik imminnut akerleriissinnaassaaq , Saqqummersitat 9:16-imi eqqortumik allassimasumik naapertorlugu : " Sakkutuut hiistiisa amerlassusaat marlunnik myriadinik amerlassuseqarpoq : he myriard ; tassa 2 x 10000 x 10000. Sorsunnersuaq kingulleq taanna sioqqullugu, ukiuni 20-ni , nunarsuarmi sorsuutit marluk 1914-1918-imi aamma 1939-1945-imi pinerluuteqarsimasunut annertuumik pinerluuteqarsimasunut, naalagaaffiit namminersorlutik oqartussat aamma. Guutip toqqarsimasaminut illoqarfiit qimagussorfiusut neqeroorutigisimanngilai, kisiannili ersarissumik takussutissat qimappai, sumiiffiit Guutimit pingaarnertut toqqarneqarsimasut qimagussorsinnaaniassagatsigit. Taanna inuit suliassamut tassunga kaammattorneqartunit tunniunneqartariaqartunik aqutsissaaq. Kisianni taakku ilaat ataaseq toqqarsimasaminut ilaassanngilaq. Upperisaqanngitsut imaluunniit upperisaqanngitsut nunarsuarmi tamarmi siaruarsimasut tassaassapput atortussat aammalu atornerluisut taassuma guutimit pissaanilissuit. Sorsunnersuup aappaata​​                 ​sorsunnersuup silarsuarmi inuiaqatigiit vestlige upperisarsiornertik kristumiusut unammillertullu akerleriissutigai. Kisianni pingajussaani aggersumi akerleriinnerit tunngaviusumik upperisamik tunngaveqassapput, upperisanik unammillertunik imminnut ilinniartitsissutigineqarsimanngisaannartunik akerleriinneq. Eqqissineq niuernerlu kisimik illuatungeriit tamanna annertusarsimavaat . Kisianni nalunaaquttap ingerlanerani Guutip toqqarsimasaani, Saqqummersitaq 7:2-3 naapertorlugu, anersaapiluit universalitetiat Guutip inngiliinit tigummineqartoq annaanneqassaaq " nunamut immamullu ajoqusiisinnaasumik " imaluunniit, ilisarnaatit dekodeqarmata, " ajoqusiisinnaasumik " " protestantinik katuulinillu " Jiisusi Kristusimut upperinnittuunngitsunik. Assut logisk-imik, kristumiut upperisaat upperinnittuunngitsoq tassaavoq eqqartuussisoq eqqortoq Jiisusi Kristusip akerleriissuteqarnerata pingaarnertut siunertaa ; soorlu isumaqatigiissummi siullermi Israel ukiumi 70-imi nunap aserorneqarnerata tungaanut ataavartumik upperinnippallaarsimanera pillugu pineqaatissinneqarpoq. Parallel-imik tassunga " sisamat trompete " , siulittuut Dan 11:40-miit 45-mut, uppernarsarpaa, " mono -kunngit pingasut " europamiut, orbi-llu religiismiisa isumaqarnerat todoksi. Aaqqiagiinnginneq naggaserneqarpoq pissutsit allanngortinneqarnerisigut amerikamiut protestantismiisa iliuuseqarnerat pissutigalugu, kunngitut taaguuteqanngitsoq, kisiannili siunnersuutigineqartoq, Ruslandip akeqqatut traditionelt potentielt. Oqartussat unammillertut aallaavigalugit kingullermik naalakkersuinissaanut aqqutissiuussivoq ’ uumasoq nunarsuarmiit qimagussorneqartoq ’, Saqq 13:11 -mi allassimasoq. Erseqqissarsinnaavarput kingullermik tassani amerikamiut protestantimik upperisaat minnerunngitsunngorsimasoq, romamiut katuullit upperisaat amerlanerussuteqarluni, hispaniamiut imminortarnerat malitseqartinneqarmat. 2022-mi præsidentia irlandimiunik aallaaveqartoq nammineq katuuliuvoq, soorlu John Kennedy, præsidenti toqunneqartoq.                
Saqq 18:4-mi Jiisusi Kristusip Guutitut tamanut pisinnaasutut peqquai tamarmik upperisallit neriuuteqartullu , toqqakkani, ’ Babylonimiit anissasut ’. Paavip Romamiut Katuullit Ilagiissaannik suliami tassani uppernarsaatinik tunniunneqartoq , " Babylon " " ajortuliorsimanera " pissutigalugu eqqartuunneqarpoq pineqaatissinneqarlunilu . Oqaluttuarisaanermi arfanniarnermi " its sins " , katuullit pisuunerat protestantinut ortodoksinullu annertusarneqarpoq taakku upperisamik atuinermikkut pissutissiisarput , sapaatip -akunnerani eqqissineq Romamiit arfanniarneqartoq. Babylonimit anineq tassaavoq " ajortuliornerit " unitsinneqarnissaat , taakkunannga pingaarnerpaaq , pissutigalugu Guutip taanna " nalunaaqutsiinermik " ilisarnaatitut atortarmagu : sapaatip akunnerani ulloq eqqissiviilliorfiusoq, sapaatip akunnerani siullermi ulloq Guutip aaqqissugaanerata , Romamiut sapaatip-akunnerata .             
Oqaluttuami tassani , piffissap qanoq pingaaruteqartiginera eqqarsaatigalugu, Guutip erneri paniillu kaammattorpakka Frankrigip avannaani illoqarfiit pingaarnersaanni Parisimi qitiusumik inissisimasoq qimassallugu . Tassami taanna qanittumi Guutip kamanneranit eqqorneqassaaq , naalliutsinneqarluni “ qilammiit ikuallannermik ” , maannakkut nukissiuuteqarluni, soorlu illoqarfik “ Sodoma ” taanna sanilliullugu , Saqqummersitami , Saqqummersitat 11 : 8-mi. Aamma taasarpaa " Egypten " , " ajortuliornermik " ilisarnaatitut , pissutigalugu upperisarsiornermik tunngaveqanngitsumik imminut pisussanngortitsinermini Guutimut akerliusumik pissuseqarnera pissutigalugu , soorlu farao hebræerit inuiaqatigiit aninerannik oqaluttuarisaanermi oqaluttuarisaanermi . Sorsunnersuup nalaani, aqquserngit matuneqarlutik inerteqqutaallutillu, sumiiffimmi siunertarineqartumiit aninissaq toqunartumik dramamik qimagussornissaq periarfissaanngilaq .         
 
Samuel Guutip inuusup kiffaa , Jiisusi Kristusi
 
 
Siullermik suliap matuma naanerani saqqummiunneqartoq paasiniarlugu ajornakusoortussaapput sooq Frankrigimi Europamilu qanittukkut aserorterneqarnissap utertinneqarsinnaannginnera taamatut qularinngilluinnarlugu. Kisianni atuarsimasut, aallaqqaammut naggataanullu, katersorsimassavaat, atuarnerup ingerlanerani, uppernarsaatinik katersuiniarneq, ingerlaavartumik, taamaalillutik avitseqatigiissutigisinnaalerlugit , kingullermik, Guutip Anersaata uannut aammalu tassunga attuumassuteqartunut tamanut qularnaveeqqusisinnaanngitsoq ; ilumut. TAANNA pigivaa NALAARNEQ tamaat. 
Ajortunik tupaallannartunik tassaassapput taakku kisimik pissaaneranik naliginnaasumik, amerlanerussuteqarneranik, aammalu pilersaarutini malillugu suna tamaat aqutsisinnaaneranik, tamakkiisumik naammassineqarnissaata tungaanut, tunniussiumannginnerminnik ingerlateqqittartut pisussaaffigisaat.
Atuakkiaq una uani matuvara, kisianni isumassarsiaq Jiisusip suli uannut tunniussaa maluginiarneqartarpoq aammalu allattorneqartarluni permanent-imik , suliami " Adventistit kingulliit ingerlaartartut qilammi manna " -mi saqqummiunneqartut atorlugit .    
1